KV-Allianssi

Hämeen ammattikorkeakoulu
-

KV-Allianssi

HANKETIEDOT

Hankkeen perustiedot

  • Toteutusaikataulu: 1.10.2016 – 31.12.2017
  • Kokonaiskustannukset: 50 000€
  • Rahoittaja: Hämeen liitto

Hankkeessa pilotoidaan kansainvälinen, aktiivinen verkosto hämäläisten yritysten ja kansainvälisten korkeakoulujen välille, yhteistyössä Hämeen Yrittäjien ja Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa. Verkosto edistää pk-yritysten kansainvälistymistä.

Tavoiteet

Hankkeen päätavoitteena on korkeakoulujen ja Kanta-Hämeen pienten ja keskisuurten yritysten kansainvälisen yhteistyön lisääminen. Yhteistyö korkeakoulujen ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa luo uudenlaisen alustan tukemaan yritysten kansainvälistymistä. Onnistuessaan kehittämishanke tuo työvälineitä ja kansainväliset toimijat osaksi Team Finland –toimintamallia.

Suomalaiset yritykset ja yhteistyökumppanit

Neuvottelut yhteistyökumppanien kanssa ovat vielä kesken. Kappaleessa esitellään potentiaalisia kiinnostuksen ilmaisseita Hämeen seudun yrityksiä. Klikkaamalla yrityksen nimeä, pääset heidän kotisivulleen.

Hankkeesta kiinnostuneita yrityksiä

Finn-Korkki Oy

Finn-Korkki tuottaa erilaisia metallisia pullon korkkeja globaalille virvoitusjuomateollisuudelle.

C.P.E. Production Oy

C.P.E. Production Oy valmistaa suoja- ja harjoitusvartusteita armeijan, poliisin, terrorismin vastaisten toimintayksiköiden ja vankilatyöntekijöiden käyttöön.

Mad Professor Amplification Oy

Mad Professor Amplification Oy on vuonna 2002 perustettu kitara- ja bassopedaalien valmistaja.

Sako Oy

Sako Oy on perustettu 1920 luvun alussa. Sako on maailman arvovaltaisin kivääri ja patruuna brändi. Sakon menestys perustuu hyvään maineeseen, korkeaan laatuun ja työntekijöiden yksilöllisiin taitoihin.

Jospak Oy

Jospak Oy valmistaa erilaisia pakkauksia muun muassa elintarviketeollisuuden käyttöön. Liikeideana on tuottaa mahdollisimman pieni hiilijalanjälki, kuitenkaan pakkauksen laadusta tinkimättä.

ATP Automation Oy

Akateeminen tietopalvelu on vuonna 1994 perustettu kirjastojen palautus- ja lainausautomaattioen valmistaja. Vuonna 2006 nimi vaihtui nykyiseksi ATP Automationiksi. Lainausautomaattituotannon lisäksi he toimivat erilaisten pientarvikkeiden kuten kuittikirjoittimien ja viivakoodin- ja RFID-lukijoiden, sekä hälytinporttejen ja RFID-konversioasemien myyjänä.

e-Oppi Oy

e-Oppi Oy on sähköisten oppikirjojen valmistaja. Kirjoja löytyy lähes jokaiseen oppiaineeseen. e-Oppi tuottaa digitaalista materiaalia ala- ja yläkouluille, lukioille sekä erilaisia tietokirjoja.

Kansainväliset yhteistyökumppanit

Feevale University

Feevalen kampus sijaitsee Novo Hamburgossa Brasiliassa.

Feevalen missio on olla kehittämässä yhteiskuntaa tiedon tuottamisen avulla. Visioon kuuluu tulla tunnetuksi sen tiedon tuottamisesta ja innovaatioista. Yliopiston tavoitteina on tarjota opiskelijoillensa valmiudet toimimaan ammattimaisesti, käyttämään kansainvälisiä taitoja hyväksi ja toimimaan globalisoituneessa maailmassa. Feevalessa painotetaan kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä. Heillä onkin 96 yhteistyöinstituutiota 26:ssa eri maassa.

Feevalella on 54 ylioppilasohjelmaa valittavana. Kurssit ovat suunniteltu yliopiston ja yhteiskunnan käytäntöjen mukaisiksi.

Via University College

Via on Tanskan suurin yliopisto. Via tarjoaa useita eri tutkintovaihtoehtoja terveysalalta, sosiaalitieteistä, teknologiasta ja taloudesta. Yli 20 tutkimuskeskusta tekee yhteistyötä VIA:n kanssa, joissa tehdään tiiviisti tutkimus- ja kehitystyötä.

Yliopisto tarjoaa yli 20 eri tutkintoa ja sillä on kuusi omaa tutkimus ja kehitystyön keskusta eri osa-alueille kuten taloudelle, teknologialle, animaatiolle, tietotekniikalle ja muodille/suunnittelulle.

Raportit ja selvitykset

Arvoketjun ja verkoston pääpiirteet ja niiden kehittäminen

Kustannustehokkuus -Toimintojen ja kustannusten aiheuttamien kustannusten alentaminen ja prosessien tehokas läpivienti. Tähän liittyy varastojen hallinta, JOT (just-in-time), lean-ajattelutapa (Johtamisfilosofia, joka keskittyy kuljetukseen, varastoihin, liikkeeseen, odotusaikaan, ylituotantoon, yliprosessointiin ja vialliseen tuotteeseen ja niiden arvoa tuottamattomien toimintojen poistamiseen.), logistiikan ja työvoiman tehokas hallinta, operaatioiden yksinkertaistaminen.

Luotettavuus ja nopeus -Arvoketjun/verkoston luotettavuus mm. toimituksissa ja ongelmatilanteissa. Nopea kilpailijoista erottuva tavaroiden ja palveluiden toimitus, valmistuksessa, tuotekehityksessä ja asiakaspalautteessa.

Innovatiivisuus -Luoda uutta tuotekehitysprosessien avulla.

Joustavuus -Kyky reagoida ennalta-arvaamattomiin tapahtumiin vaivatta, pienin kustannuksin ja nopeasti. Arvoketjun/verkoston kyky toimia myös epävarmassa ympäristössä ja vastata joustavasti erityistarpeisiin. Organisaation muutosprosessin johtaminen, sopeutumiskyky ja muutosten ennustettavuus ovat osa joustavuutta.

Kumppanuus -Arvon tuottaminen verkoston avulla. Suhdemarkkinointi, luottamus, yhteistyö ja yhteydenpito liittyvät kumppanuuteen.

Henkilöstönpääoma:

Asenne: Työntekijöiden avoimuus, luottamus, sitoutuneisuus, tavoitettavuus ja tiedon jakaminen. Osaaminen: Arvoverkoston/-ketjun, asiakakkaan ja loppukäyttäjän ymmärtäminen, kokonaisuuden hahmottaminen, kulttuurituntemus. Mukautumiskyky: Innovatiivisuus, erottautuminen, kyky oppia kilpailijoiden ratkaisuista, oleellisen ymmärtäminen, tärkeysjärjestyksen hahmottaminen, soveltamiskyky, toimialaa laajempi tuntemus.

Rakenteellinen pääoma:

Suhteet: Yhteistyön jatkuvuus, toimintamallien yhtenäisyys, yhdessä kehittäminen ja oppiminen, täydentävät kompetenssit, toimialatuntemus, verkoston laajuus. Organisaatio: Rakenteellinen aineeton pääoma (Brändit, patentit, tietopääoma), asioinnin ja kommunikoinnin helppous (Avainhenkilöiden tavoitettavuus, tietojärjestelmien ja työkalujen integroivuus, toimintamallit, tiedon jakaminen. Skaalautuvuus: Kotimainen vai kansainvälinen sidosryhmä. Joustavuus: Asioinnin ja kommunikoinnin helppous, muutoshallinta/-johtaminen, asiakkaan tarpeiden ymmärtäminen, ympäristön rajoitteet. Innovatiivisuus: Oman toiminnan jatkuva kehittäminen, tulevaisuuden trendien tunteminen, verkoston toiminnan kehittäminen. Lisäksi rakenteelliseen pääomaan kuuluu taloudellisuus/tehokkuus.

Innovatiivisuus -oman toiminnan jatkuva kehittäminen, tulevaisuuden trendien tunteminen, verkoston toiminnan kehittäminen.

Esimerkkitapaus: Arvoketjun kehittäminen pakkausalalla

Dialogi pakkaajan ja pakkausvalmistajan välillä: pakkausvalmistajalla tuotetietämys, tietämys mitä pakkaaja pakkaukselta haluaa.

Tietokuilun välttäminen: Pakkaajavalmistajalla suurempi tietämys pakkauksen ominaisuuksista kuin pakkaajalla, kun taas pakkaajalla parempi tietämys tuotteen myyvistä ominaisuuksista. Kuilu voidaan häivyttää esimerkiksi esittelemällä pakkaukset ja pakattavat tuotteet käsin kosketeltavassa tai visuaalisessa muodossa.

DART-malli – (dialogue, access, risk assessment, transparency) eli dialogi, pääsy, riskien arviointi ja läpinäkyvyys.

Onnistunut dialogi asiakkaan kanssa nopeuttaa prosessia, vähentää riskejä, lisää luottamusta ja parantaa tuotteen taloudellisuutta. Pääsyllä tarkoitetaan dialogia syvempi yhteistyön taso, joka koostuu läpinäkyvyys- ja pääsy-osatekijöitä, joiden kautta kulkee pakkausvalmistajan jakama tieto. Tieto sisältää tietoa pakkausvalmistajan teknisistä kyvyistä, materiaaleista sekä tietoa trendeistä ja hiljaisesta tiedosta, jota voidaan hyödyntää suunnittelussa. Yhteiset työkalut ja tietokannat lisäävät myös läpinäkyvyyttä. Läpinäkyvyyden kautta saatua tietoa voidaan käyttää uusiin tuoteinnovaatioihin. Riskien arviointi liittyy pakkaussuunnitteluprosessiin. Riskien arvioinnin avulla pakkausvalmistaja ja pakkaajat pohtivat haluaan panostaa yhteistyöhön.

Komplementtiresurssit: Tieto pakkaustarpeesta, pakkaajan sekä pakkausvalmistajan sisäisistä kyvyistä ja markkina- ja kuluttajatieto.

Lähteet:

http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/80938/gradu03810.pdf?sequence=1https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/82264/gradu04821.pdf?sequence=1https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/53673/Surakka_Jarkko.pdf?sequence=1https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/152513/Itsesaantely.pdf?sequence=1

KV-verkostot ja kansainvälistyminen

KV-verkostot ja kansainvälistyminen

Eri verkostotyypit

Strateginen allianssiverkosto -Kahden tai useamman yrityksen tai organisaation rakentamia yhteistyömuotoja tai -liittymiä. Strategisten tavoitteiden saavuttaminen, joidenka saavuttaminen mahdotonta ilman kumppania. Allianssiverkostossa markkinoiden ja asiakkuuksien jakaminen tyypillistä. Lisäksi kumppanit tekevät toisiaan tukevia investointeja, joiden kustannukset, riskit, hyödyt ja haitat jaetaan keskenään. Allianssin toimijat voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhmään: fasilitaattori, ydinkumppani ja täydentävä kumppani. Esimerkiksi strateginen allianssi voi olla markkinointiin suuntautunut, joka jakaa kuluttajille tietoa yhteistyöyritysten tarjoamista eduista.

Yhteistarjoomaverkosto -toimijoista koostunut ryhmä kokoaa tuotteistaan ja palveluistaan yhden loppuasiakkaan tarpeisiin soveltuvan kokonaisuuden.

Veturivetoinen verkosto -Suurin yritys vastaa muotoutuvasta verkostosta. Muut verkoston toimijat eivät näy välttämättä asiakkaalle. Veturi vastaa verkoston strategisesta suunnittelusta.

Jaettu resurssiverkosto -Löyhä yhteistyö. Saattaa perustua esimerkiksi yhteiseen työskentelytilaan. Asiakkuuksia ei jaeta.

Kansainvälistymispolku

Yrityksen kansainvälistymisprosessi. Sisältää neljä vaihetta: valmistelu, aloitus, kasvu ja kypsyminen.

Kohdemarkkinavalinta: markkina-alueen, segmentin ja asiakastrategian valinta.

Operaatiomuodon valinta: vakiintunut järjestelmä, millä yrityksen tuotteet, teknologia ja henkilöstöpääoma saatetaan ulkomaan markkinoilla.

Verkoston käynnistämisprosessi

Aloitus vaatii yhteisymmärryksen ja luottamuksen, yhtenevät turvallisuuden pelisäännöt, yhteinen tavoite ja kaikki voittaa- asetelma, toiminnan tietty perustaso, informaation luottamuksellinen siirtäminen, verkoston yhteinen käsitteistä ja kieli, yhteiset standardit ja johtamisjärjestelmät, toimintatapojen yhtenäistäminen (IT-järjestelmä).

Verkoston rakentumisprosessi

Alkutila: päämäärä ja tavoitteet, hankkeen luonne, aikajänne, osaamistarve, resurssitarve, suunnitelman kehittäminen hankkeille, roolitus.

Verkoston kokoaminen: potentiaalisten kumppanien kartoitus, kumppanien arviointi ja valinta, toimintomallien suunnittelu, sitouttaminen, vastuista ja oikeuksista sopiminen, viestittäminen.

Verkoston ylläpito: toimijoiden itseohjautuvuus, uuden tiedon luominen ja hyödyntäminen, rajapintojen johtaminen, vakauden ja dynaamisuuden tasapaino, identiteetin luominen, toimintarutiinit, kulttuurierojen hallinta.

Verkoston lopettaminen: hankkeen suunniteltu päättyminen, yhteistyön jatkuminen epävirallisena, uuden yhteistyön syntyminen, valmis uuden kehitysverkoston luomiseen.

Verkoston ominaisuuksia

Tiedon, tietotaidon, taitojen ja kokemuksen parempi saatavuus. Kehittyneempi yhteistoiminta ja jäsenten kesken tapahtuva liiketoimintasuhteet. Muutoksiin reagointi vaivattomampaa. Luottamuksen parantuminen sidosryhmiin.

ARA-malli (Actors, Resources, Activities = toimijat, resurssit ja toiminnot) ja sen hyödyntäminen. Toimijat kuvaavat verkostoon kuuluvia jäseniä, resurssit aineellisia ja aineettomia varantoja ja toiminnot liiketoimia, joita jäsenet tekevät. ARA-mallin keskeisin pääperiaate on se, että jokainen osa-alue on riippuvainen kahdesta muusta alueesta, ja ilman jokaisen alueen toimivuutta, verkosto ei toimi.

Verkoston haasteita

Yhteisen tavoitteen löytäminen, tavoiteltujen hyötyjen saavuttaminen, yrityskulttuureihin liittyvät eroavaisuudet, koordinoinnin puute, yhteistyöstä saatavien hyötyjen mittaaminen.

Korkeakoulu-yritysallianssien hyötyjä

Keskimäärin korkeakoulu-yritysalliansseissa syntyy enemmän uusia patentteja, kuin mitä pelkästään yksittäinen yritys tuottaa sekä keskimääräiset kulut tutkimuksista ja kehityksestä jää pienemmäksi korkeakouluyhteistyön avulla.

Syitä korkeakouluallianssin epäonnistumiseen

Bisneksen tarpeet eivät ole korkeakoulun tavoitteiden mukaisia. Korkeakoulun resurssit ovat kohdistettu jo johonkin muuhun. Korkeakoululla ei ole kykyä tuottaa bisnekselle arvoa. Rahoitusta tutkimukselle ei saada tarpeeksi nopeasti. Korkeakoulun antama hyöty ei vastaa yrityksen maksamaa korvausta. Yritysten ja korkeakoulujen projektien odotusarvojen erot.

Lähteet:

https://www.researchgate.net/profile/Gerard_George/publication/222994147_The_Effects_of_Business-University_Alliances_on_Innovative_Output_and_Financial_Performance_A_Study_of_Publicly_Traded_Biotechnology_Companies/links/56420c7208aeacfd8937f9d0.pdf
http://epub.lib.aalto.fi/fi/ethesis/pdf/12356/hse_ethesis_12356.pdf
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93182/ProGradu_Jari_Koistinen.pdf?sequence=2
http://www.uta.fi/laitokset/tyoelama/pdf/AmmKorkLIISAloppuraportti.pdf
http://dera.ioe.ac.uk/13842/1/wilson.pdf
http://ejournal.narotama.ac.id/files/alliance%20management%20as%20a%20source%20of%20competitive%20advantage,%20by%20ireland%20et%20al,%202002.pdf
https://www.doria.fi/xmlui/bitstream/handle/10024/84910/501308.pdf?sequence=2
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/87383/Le_Hao.pdf;sequence=1
http://web02.tekes.episerverhosting.com/globalassets/julkaisut/palvelujen_kansainvalistyminen.pdf
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/92106/gradu00379.pdf?sequence=1
https://tampub.uta.fi/handle/10024/92693
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T23.pdf
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/97476/GRADU-1435133688.pdf?sequence=1

YHTEYSTIEDOT

Taustaa

HAMK tukena yritysten kansainvälistymisessä ja verkostoitumisessa.

Toimenpiteet

Hanketta ja verkostoa pyritään kehittämään uusia yhteistyökumppaneita etsimällä, liiketoimintamahdollisuuksia kehittämällä, innovaatioiden ja erilaisten kokeilujen kehittämisellä sekä yhteistyökumppaneilta oppimalla.

Hyödyt

Hanke edistää aluekehitystä ja alueen resilenssin vahvistumista. Yhteistyö luo pohjan verkostolle, jossa voidaan toteuttaa monialaista tutkimus- ja kehitystoimintaa. Kansainvälisen liiketoiminnan lisääminen tullee lisäämään yritysten liikevaihtoa, sekä auttaa luomaan uusia työpaikkoja.

What is the project about?

Three partner universities have established a project for 2016-2017 to support and promote the internationalization of local SMEs through an alliance of international universities. The main coordinator of the project is Häme University of Applied Sciences HAMK, Finland. The international partners are Feevale University (Brazil) and VIA University College (Denmark),

The main objective of the project is to promote the internationalization of local SMEs. Small and medium-sized enterprises (SMEs) have often needs for international contacts to create and develop their international business. In order to achieve the target, international and active network among enterprises of Häme Region, international universities and local SMEs will be created. New network will help and support local SMEs to find international partners and expand their business to international market.

The project will promote mutual learning and sharing of best practices at international level. The partners will bring their own knowledge, skills, experiences and local networks. Direct contacts among local small businesses in Finland, Denmark and Brazil will be established. During the project, one of the main targets is to search international financial possibilities to support internationalization of local SMEs (e.g. EU programs Erasmus-, Marie Curie, Horizon 2020).

The project will concentrate mainly in following targets:

  • searching for new business ideas
  • searching for new innovations
  • increasing the entrepreneurial skills
  • boosting business plans
  • supporting business growth

kaaviokuva hankkeen toimista

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU