Hyppää sisältöön
Etusivu Suomessa tuotetaan valtavasti enemmän hukkalämpöä kuin sähköä

Suomessa tuotetaan valtavasti enemmän hukkalämpöä kuin sähköä

Suomessa arvioidaan syntyvän jopa noin 130 terawattituntia hukkalämpöä vuosittain. Tämä on enemmän kuin suomalaisten kuluttama sähkön määrä vuodessa, mikä oli n. 83 TWh vuonna 2024. Lisäksi vain murto-osa hukkalämmöstä hyödynnetään, vaikka se olisi teknisesti mahdollista. Tämä selviää Hämeen ammattikorkeakoulun hukkalämmön nykytilaa kartoittaneesta analyysista.

Jopa yli puolet ihmisten tuottamasta energiasta on hukkalämpöä, eli teollisuuden ja kiinteistöjen prosesseissa syntyvää ylimääräistä lämpöä, joka päätyy ympäristöön hyödyntämättä. Lämmitykseen kuluu erityisesti pohjoisilla leveyksillä paljon energiaa, joten hukkalämmön talteenotto voisi merkittävästi vähentää lämmitysenergian tarvetta.

Energian kiertotaloudesta on kyse silloin, kun muualla syntynyt ylimääräinen lämpöenergia otetaan talteen ja hyödynnetään toisaalla. Hukkalämpöön on alettu viime vuosina kiinnittää enemmän huomiota, mutta vielä on paljon tehtävää. Energian tuottamisella ja kulutuksella on suuri hiilijalanjälki. Vähentääksemme hiilijalanjälkeämme on syytä kiinnittää myös huomiota energian kiertotalouteen.

Hämeen ammattikorkeakoulun analyysi syventyy hukkalämpöön Suomessa. Analyysin mukaan vuosittain noin 35 TWh voitaisiin teknisesti hyödyntää, mutta tällä hetkellä vain noin 3TWh hyödynnetään.

Suurin hukkalämmön lähde on teollisuus, erityisesti paperi- ja selluteollisuus, terästeollisuus ja kemianteollisuus. Lisäksi hukkalämpöä syntyy kaupan alalla, uimahalleissa, jäähallien jäähdytyksessä, jätevedenpuhdistamoissa ja datakeskuksissa. Hyödyntämisen esteiksi tunnistettiin erityisesti tiedon puute, korkeat investointikustannukset ja riittämättömät taloudelliset kannustimet. Haasteita aiheuttavat myös lämpöenergian tuotannon ja tarpeen ajallinen ero sekä yhteistyön vaikeus eri toimijoiden välillä. Ratkaisuna analyysissa nostamme esiin lämpöpumppujen ja lämpövarastojen kasvavan merkityksen, kaksisuuntaisen kaukolämmön ja alueelliset matalalämpöverkot sekä erilaiset rahoitusmallit, kuten ESCO- ja leasing-ratkaisut, jotka voivat madaltaa investointikynnystä.

HUKKA-hankkeessa tutkimme, miten pääsemme tästä kolmesta lähemmäs 35:ttä TWh:ta. Tavoitteemme on kannustaa Kanta-Hämeen alueen hukkalämmön tuottajia investoimaan energian kiertotalouteen. Analyysi perustuu kirjallisuuskatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja yritysvierailuihin. Siinä kartoitetaan eri toimialojen, kuten teollisuuden, kaupan alan, uimahallien, jäähallien ja datakeskusten hukkalämpöpotentiaalia sekä teknologisia ja taloudellisia ratkaisuja. Olemme haastatelleet alueen toimijoita, järjestämme työpajan ja kokoamme merkittävimpien hukkalämmönlähteiden sijainnit energiakarttapalveluun, jotta tieto olisi helposti käytettävissä kunnille, yrityksille ja energiayhtiöille.

HUKKA- Hukkalämmöt hyötykäyttöön

HUKKA -hankkeessa tutkimme Kanta-Hämeen alueella syntyvää hukkalämpöä ja miten voisimme hyödyntää tätä. Lisäksi olemme julkaisseet hankkeessa nykytila-analyysin, jossa kerrotaan hukkalämmön tilanteesta Suomessa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.

Euroopan unionin osarahoittama

Lisätietoja: