Kestävä HAMK - Hämeen ammattikorkeakoulu
Kestävä HAMK
Nainen puutarhassa
Nainen kasvimaalla kitkemässä

Kestävä HAMK

Monin tavoin kestävämmäksi

Kestävän kehityksen periaatteet ovat pitkään sisältyneet Hämeen ammattikorkeakoulun johtamiseen ja toiminnanohjaamiseen alkaen strategisista linjauksista ja päätyen arjen toimintaan.

Toimintaamme ohjaavassa Kestävän kehityksen ohjelmassa on huomioitu YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Tiedot ja taidot kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi tulevat tutuiksi niin kaikessa koulutuksessamme, tutkimuksessamme kuin kampusten arjessakin.

TKI-toiminnalla tuotetaan ratkaisuja lokaaleihin ja globaaleihin kestävyyshaasteisiin yhdessä kumppaniemme kanssa. HAMKissa on työskennelty viheliäisten ongelmien ratkaisemiseksi perustamisesta, eli  vuodesta 1995 lähtien. Kehitysyhteistyö sekä hyvinvointia, biotaloutta ja kestävää muotoilua edistävät koulutus ja tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat olleet keskeinen osa opetusta ja TKI-toimintaa.

Kestävän kehityksen toimintakokonaisuutta seurataan systemaattisesti kansallisin (esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yhteinen hiilijalanjälkimittari) ja kansainvälisin (esimerkiksi GreenMetric World University rankings) mittarein ja parantavia toimia tehdään jatkuvasti.

Hankinnoissa ja julkisissa tarjouspyynnöissä HAMK on huomioinut kestävän kehityksen arvoja esimerkiksi ravintolapalveluiden, toimistotarvikkeiden ja rakennusurakoiden kilpailutuksissa. Pyrimme löytämään toimittajia, jotka kehittävät toimintaansa kestävämpään suuntaan. HAMK tekee aktiivista yhteistyötä alueellisen yhteishankintayksikön, Sarastia Oy:n, kanssa ja pyrkii nostamaan esiin kestävän kehityksen arvoja kilpailutuksissa.

Kestävä HAMK koulutuksessa

Kestävän kehityksen tavoitteet ovat mukana kaikessa koulutuksessa. Esimerkiksi vuodesta 2019 alkaen jokainen opiskelija – koulutuksesta riippumatta – on pohtinut opinnäytetyönsä tuloksia kestävyyden näkökulmista.

Tämän lisäksi HAMKissa on kolme tiiviisti kestävään kehitykseen liittyvää koulutusta.

  • Kestävä kehitys  Opinnoissa tutustutaan monipuolisesti kestävän kehityksen eri osa-alueisiin, kuten ympäristötekniikkaan, viranomaistoimintaan sekä erilaisiin ympäristön seurannan työkaluihin ja ympäristön kunnostuksen toimintamalleihin. Koulutuksesta valmistuu erilaisiin koordinointi​- ja asiantuntijatehtäviin esimerkiksi kuntiin, alueellisiin organisaatioihin, järjestöihin tai yrityksiin. Koulutus tarjoaa osaamistaan myös koko korkeakouluyhteisölle.
  • Biotalousinsinööri Koulutus antaa tarvittavat tietotekniset taidot bio- ja kiertotalouden teknisten ratkaisujen ja tuotteiden kehittämiseen. Koulutuksesta valmistutaan bio- ja kiertotalouteen erikoistuneeksi tietotekniikan ammattilaiseksi teollisuuden, insinööri- ja suunnittelutoimistojen tai julkisten toimijoiden palvelukseen sekä itsenäisiksi yrittäjiksi.
  • Älykäs ja kestävä muotoilu Koulutuksessa opitaan ymmärtämään ympäristöarvoja, kiertotalouden haasteita ja uusimman teknologian soveltamista jalkine-, vaatetus- ja keramiikkamuotoilun ammattialoilla.

Luonnollisesti myös kaikissa HAMKin luonnonvara-alan koulutuksissa tuodaan kestävyysnäkökulmaa esiin eri tavoin. Esimerkiksi puutarhatalouden ja rakennetun ympäristön koulutuksessa se on mukana kaikissa opintomoduuleissa.

Puutarhatalouden opinnoissa perehdytään muun muassa energiamuotoihin, sivuvirtojen ja jätteiden hyödyntämiseen ja kierrätykseen, kestävään kasvinsuojeluun, luomuviljelyyn,  ravinteiden ympäristövaikutuksiin ja ympäristötukien ehtoihin. Koetoimintaa tehdään kompostiseoksilla, kierrätyslannoitteilla ja sammalkasvualustoilla.

Syventävissä opinnoissa keskiössä ovat mm.  monimuotoisuuden säilyttäminen ja ekosysteemipalvelut, puutarhatuotannon sosiaaliset ja taloudelliset kysymykset ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteet. Opiskelijat oppivat mm. ravinteiden huuhtoutumisen vähentämisestä, biohiilen käytöstä, levälannoitteista ja ekologisesti kestävistä  ja uusiutuvista kasvualustoista.

Rakennetun ympäristön opinnoissa opitaan mm. materiaalien elinkaariajattelua, hulevesien hallinnan periaatteita  ja piharakentamisen materiaalien kotimaisuuden merkityksestä. Kestävän kehityksen näkökulmat ja normisto ovat mukana niin suunnittelun, rakentamisen, rakennuttamisen kuin kunnossapidon ja hallinnoinnin opinnoissa. Esimerkiksi tilaajan ja urakoitsijan välinen yhteistyö korostuu kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opinnoissa syvennytään mm. ekologian perusteisiin, maisemaekologiaan, monimuotoisuuteen ja harvinaisiin elinympäristöihin. Myös sosiaaliseen kestävyyteen, kuten rakennetun ympäristön saavutettavuuteen eri käyttäjäryhmille ja vuorovaikutteiseen suunnitteluun kiinnitetään huomiota.

Maaseutuelinkeinojen koulutuksessa perehdytään kestävyyteen maatalouden tuotantoprosesseissa muun muassa kotieläintalouden ja kasvituotannon näkökulmista.

Sosionomikoulutuksen varhaiskasvatuksen opinnoissa käsitellään kestävän elämäntavan periaatteita ja teemoja osana varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria. Valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018, 32) mukaan kaikessa varhaiskasvatuksen toiminnassa huomioidaan ekologisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti kestävän elämäntavan välttämättömyys.

Lukuvuonna 2020-2021 teemme yhteistyötä Hämeenlinnan varhaiskasvatuksessa käynnissä olevan Opitaan luonnossa, opitaan luonnosta -hankkeen toimijoiden kanssa.

Sosionomikoulutuksessa otetaan syksyllä 2020 käyttöön uusi opetussuunnitelma. Uuden opetussuunnitelman myötä opiskelijat perehtyvät kymmenen viikon harjoittelussa muun muassa kestävän elämäntavan periaatteisiin ja selvittävät, miten periaatteet ovat esillä ja toteutuvat käytännössä sosiaalityön tai varhaiskasvatuksen ympäristöissä.

Lisäksi jatko- ja täydennyskoulutuksessa tarjotaan kestävään kehitykseen liittyvää koulutusta, joiden teemat vaihtelevat vuosittain. Esimerkiksi vuosina 2020-2021 tarjolla on Kestävän elämäntavan opinpolku –koulutus sekä Kohti kestävää pedagogiikkaa –koulutus.

HAMK toteuttaa osaltaan myös Hämeenlinnan kaupungin strategiaa osallistumalla kestävän elämäntavan opintopolun kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Kestävä HAMK tutkimuksessa

Tki-toiminta suuntautuu vahvasti kestävän kehityksen tavoitteisiin. Ekologista kestävyyttä edistetään mm. kiertotalouden hankkeilla sekä vesi- ja biodiversiteettitutkimuksilla. Tärkeimpiä kumppaneitamme tutkimuksen saralla ovat LUKE, Helsingin yliopisto, Aalto yliopisto ja Suomen Ympäristökeskus.

HAMKin luonnonvara-alan kampukset Mustialalla, Evolla ja Lepaalla edistävät monimuotoisuutta tuotantoympäristöissä. Tuotantotoimenpiteitä valittaessa tarkastelussa on aina vaikutukset alueen ekosysteemeihin ja lajistoon. Tutkimusmenetelminä ovat perinteiset lajistokartoitukset yhdistettynä uusiin tuotantoa tukeviin teknologioihin.

Evon opetusmetsät ovat yhdistelmä eri tavoin käsiteltyjä talousmetsiä, sekä eriasteisia suojelualueita. Metsänhoidon toimenpiteissä huomioidaan hoitotoimenpiteiden vaikutus niin lajistoon kuin maisemaankin.

Lepaan kampus toimii testialustana nykyaikaisten kaupunkien viheralueiden suunnittelulle. Tavoitteena on löytää uusia keinoja lisätä monimuotoisuutta ja lajirunsautta rakennetussa ympäristössä. Toimialat yhdistävällä suunnittelulla pystytään luomaan lajirikkaita ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edesauttavia ympäristöjä.

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatila on kokonaisuudessaan siirtynyt luomutuotantoon vuonna 2020. Luonnonmukaisen tuotannon vaikutusta viljely-ympäristön lajirunsauteen tutkitaan selkärankaisten ja selkärangattomien osalta vuosittain.
Kampuksilla monimuotoisuuden säilyttäminen ja edistäminen ei ulotu ainoastaan luonnonekosysteemeihin. Ne toimivat myös maatiaislajien säilytyspaikkoina ja geenivarantoina. Geenivarannot ovat avainasemassa alkutuotannon sopeutuessa ilmastonmuutokseen.

Myös sosio-kulttuurista kestävyyttä edistetään mm. marginaaliryhmien osallisuutta edistäen. Kehittyvien maiden ammatillinen koulutus sekä koulutusjärjestelmät ovat olleet useiden hankkeiden keskiössä.

Esimerkkejä kestävään kehitykseen liittyvistä hankkeista:

Kestävä HAMK kampuksilla

Kaikki seitsemän kampustamme toimivat jatkuvasti paremmin kestävän kehityksen periaatteita noudattaen mm. kierrätyksessä, resurssitehokkuudessa ja ruokailussa.  Kampuksia kehitetään jatkuvasti kohti mallikkaita tulevaisuuden toimintaympäristöjä. Keskeistä on koko korkeakouluyhteisön – opiskelijoiden ja henkilökunnan – sitoutuminen kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Hyödyllisiä ratkaisuja levitetään niin korkeakoulun sisällä kuin ulospäin aktiivisesti viestien.

Esimerkkejä kestävän kehityksen mukaisista toiminnoista kampuksilla:

  • Olemme siirtymässä vedenkulutuksen reaaliaikaiseen seuraamiseen, jotta pystymme löytämään paremmin mahdolliset säästökohteet.
  • Kampusten käyttäjille tarjotaan mahdollisuus sähköhybridiautojen lataukseen eParking-järjestelmän kautta. Latauspisteitä rakennetaan lisää tarpeen mukaan.
  • HAMKin kampuksista Evolla, Lepaalla ja Mustialassa on jätetty ja perustettu alueita, joista pölyttäjät hyötyvät. Lisäksi Mustialassa on tehty ns. pölyttäjälaskentaa useina perättäisinä kesinä.
  • Kestävän kehityksen mukaisia toimenpiteitä kampuksilla
  • Evolla, Lepaalla ja Mustialassa lämpö tuotetaan omilla hakelämpölaitoksilla. Lämpöenergian tuotanto tältä osin on täysin uusiutuvaa.
  • Lepaan puisto on Suomen ensimmäinen Green Flag -sertifioitu puisto.

Kestävä HAMK numeroina

  • Arviolta 70 prosenttia hankkeiden toimenpiteistä edistivät kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista vuosina 2016-2018. Tämä merkitsee noin 10 miljoonaa euroa.
  • Kestävän kehityksen koulutus alkoi HAMKissa 2008. Vuosittain valmistuu noin 30 kestävän kehityksen asiantuntijaa ja kevääseen 2020 mennessä koulutuksesta on valmistunut yhteensä 239 opiskelijaa.
  • HAMKin hiilinielut koostuvat HAMKin omista ja käyttöoikeusmetsistä, joita on yhteensä 3 400 hehtaaria. Nämä metsät sitovat hiiltä yhteensä 7 600 ton CO2-ekv (ekvivalenttitonnia).
  • HAMKin metsiin istutetaan noin 15 000–25 000 uutta puuntainta vuosittain.
  • Käyttämästämme energiasta 100 % on uusiutuvaa (vesi ja tuuli).
  • Sähkön kokonaiskulutus oli 10 270 MWh vuonna 2019, vähentyen 189 MWh (-1,84%) edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Vuonna 2019 lämpöenergian kulutus oli yhteensä 22 486 MWh. Lämmön kulutus väheni 938 MWh (-4,17 %) edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Oman metsänhoidon keräämällä energiapuulla tuotettiin 1 206 MWh lämpöenergiaa.
  • Suurimmat päästölähteemme vuonna 2019 olivat kampusten lämmittäminen (n. 1 125 ton CO2-ekv), HAMKin autojen päästöt (n. 52 ton CO2-ekv), omien autojen käyttö työpäivien aikaiseen liikkumiseen (n. 90 ton CO2-ekv) ja lentomatkat (n. 208 ton CO2-ekv).

Materiaalia ja julkaisuja

Kestävän kehityksen näkökulma huomioidaan laajasti HAMKin kirjastoon hankittavassa ammatti- ja työelämälähtöisessä sekä tieteellisessä aineistossa. Kestävään kehitykseen liittyvä painettu aineisto sijaitsee pääosin Forssan kampuskirjastossa. Myös kirjaston hankkimasta verkkoaineistosta löytyy paljon kiinnostavaa luettavaa kestävän kehityksen alalta, esimerkiksi e-kirjoja ja tieteellisiä lehtiä. HAMKin kirjaston kestävän kehityksen aineistoa pääsee selaamaan tältä sivulta. HAMKin kirjaston painettuja aineistoja voivat lainata myös muut kuin opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat.

HAMKin tutkimusta, julkaisuja ja muuta materiaalia kestävästä kehityksestä 2017-2020:

Ajankohtaista

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU