Dave-podi

Intro

Esa Virta

Innovaatioita, yhteistyötä ja uusia näkökulmia. Tämä on Dave-podi!

Johanna Pyrhönen

Dave-hanke on Euroopan unionin osa rahoittama datavetoisen kiertotalouden TKI ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatioympäristö, jota Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa.

Esa Virta

Tervetuloa. Olen Esa Virta kehitysinsinööri Hamkilla ja tämän podcastin juontaja ja toisena juontajana meillä on Johanna Pyrhönen, viestintäassistentti.

Johanna Pyrhönen

Moi vaan

Esa virta

Tämän ensimmäisen podcastin asiantuntijahaastateltavana. Meillä on tutkija yliopettaja Anne-Mari Järvenpää

Anne-Mari Järvenpää

Moikka moi

Esa Virta

Ja lehtori Johanna Salmia

Johanna Salmia

Moi vaan

Esa Virta

Ja nyt heitetäänkin tästä ensimmäinen kysymys heti Johannalle. Yleisesti tuosta innovaatioekosysteemistä, että mitä ne oikeasti on?

Johanna Salmia

No ekosysteemit on varmaan kaikille tuttuja tuolta luonnon puolelta ja sieltä biologian tunneilta. Mutta nyt me puhutaan vähän eri näkökulmasta. Elikkä tällä innovaatioekosysteemillä tarkoitetaan eri toimijoiden esimerkiksi yritysten, tutkimuslaitosten, julkisten organisaatioiden ja muiden tahojen muodostamaa verkostoja. Tässä verkostossa sitten tehdään yhteistyötä. Siellä voidaan jakaa resursseja, tietoa, osaamista ja kaiken tavoitteena on sitten saada aikaan innovaatioita kehitettyä ja tuotua markkinoille. Perusideana tässä on, että ne innovaatiot syntyy parhaiten silloin kun kaikki osapuolet hyödyntää toistensa vahvuuksia ja tekee sitä yhteistyötä.

Esa Virta

Miten se eroaa sitten perinteisistä kehitysmalleista?

Johanna Salmia

No perinteisessä kehitysmallissahan esimerkiksi yritys kehittää siellä yrityksen sisällä niitä uusia innovaatioita ja vaihe vaiheelta kehittää asioita eteenpäin, mutta sitten tämmöisessä innovaatioekosysteemissä kehitys on sitten paljon dynaamisempaa, elikkä kun siinä on näitä useita toimijoita yhdessä. Toimijat voi tietysti olla esimerkiksi alueellisesti toistensa kilpailijoita, mutta myös sitten yhteistyökumppaneita ja tätä kautta kehitys on sitten nopeampaa ja joustavampaa. Tämmöisessä ekosysteemissä voidaan synnyttää sitten esimerkiksi nopeasti prototyyppejä, joita voidaan helposti sitten kehittää eteenpäin. Ja tämmöisessä innovaatioekosysteemissä pystytään luomaan sellaisia ratkaisuja, joita nämä organisaatiot ei pysty kehittämään yksin. Siellä pystytään hyödyntämään sitten eri asiantuntijoita resursseja ja teknologioita näistä eri tahoista, jotka tässä on mukana. Ja voidaan jakaa ihan sitten vaikka fyysisiä tiloja, kuten laboratorioita ja digiympäristöjä ja eri laitteita. Yritykset ja organisaatiot kaikki sidosryhmät, jotka tässä on mukana niihin voi jakaa sitä tietoa ja yhdistää heidän omia vahvuuksiaan ja kehittää sitten tällaisia innovatiivisia ratkaisuja, joita ei ihan muuten sitten olisikaan syntynyt. Ja myöskin riskien jakaminen on mahdollista, jolloinka voidaan sitten kokeilla niitä uusia ideoita ilman että tarvitsee ottaa sitten sitä kaikkea taloudellista tai teknologista riskiä yksin.

Esa Virta

No miten tämmöinen innovaatioekosysteemi toimii käytännössä?

Johanna Salmia

No käytännössä voidaan yhdessä sitten toteuttaa erilaisia toimintamalleja. Näitä voi olla vaikka erilaiset työpajat tai hackathonpäivät, innovaatiopäivät yleensäkin tiedon jakaminen, vaikka jotkut info sessiot ja sitten voi syntyä näitä kumppanuuksia eri sidosryhmien välille pidemmäksikin aikaa ja sitten voidaan toteuttaa jopa yhteisiä hankkeita. Ja esimerkiksi sitten yritykset voi tehdä yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoiden ja myöskin opiskelijoiden kanssa. Jotta pystyvät kehittämään näitä uusia teknologioita ja ratkaisuita. Julkinen sektori voi olla mukana tukemassa sitten. Tuomassa muun muassa rahoitusta. Joilla voidaan sitten esimerkiksi kaupallistaa näitä innovaatioita ja tätä yhteistyötä voidaan toteuttaa paitsi fyysisesti, myös erilaisilla alustoilla, joissa voidaan jakaa esimerkiksi tietoa tai osallistua yhteisiin kokeiluihin.

Johanna Pyrhönen

No Anne-Mari miten Dave-hanke sitten liittyy tähän innovaatioekosysteemin?

Anne-Mari Järvenpää

Jos lähdetään ihan taustasta liikkeelle. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali kiertotalous yhteiskunta vuonna 2035 ja ajatellaan, että läpimurto siinä tullaan saavuttamaan digitaalisten ratkaisujen ja innovaatioiden avulla. Tiedämme myös, että kiertotalous tarvitsee eri toimijoiden yhteistyötä siellä ekosysteemeissä, jossa arvoketjun toimijat voi kehittää ratkaisuja yhdessä. Eli tällä tavalla nää meidän yhteistyöyritykset sitten tulevat tähän yhteiselle alustalle tekemään yhteistyötä ja ratkaisuja kehitykseen.

Johanna Pyrhönen

No miten sitten Dave hankkeen verkosto tuo yhteen eri toimijat ja auttaa heitä luomaan näitä uusia innovaatioita?

Anne-Mari Järvenpää

Jos ajatellaan sitä, että data ja digitalisaatio nähdään mahdollistajana kiertotaloudelle ja resurssitehokkuuden kehittymiselle ja toisaalta myös sen seurannalle. Niin tiedetään myös valtakunnan tasolla, että digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto siellä kiertotaloudessa on vasta lähtökuopissaan. Sen takia tarvitaan tutkittua tietoa digitalisaation käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä. Ja toisaalta tiedetään myös, että kiertotaloutta ja digitaalisia ratkaisuja yhdistävät toimet jossain määrin puuttuu. Ja nyt halutaan konkreettisia demonstraatioita ja kokeiluita, joilla yritykset voivat arvioida niitä kehitettyjen ratkaisujen hyötyjä ja ylipäätään kun puhutaan, puhutaan digitalisaatiosta ja kiertotaloudesta, niin tiedetään myös, että kyvykkyydet on aika siilautuneita myös tällä hetkellä. Eli se mitä me tässä tehdään ja tuodaan yhteen, niin lisätään ja fasilitoidaan sitä ICT osaajien ja kiertotalous osaajien osaamista ja yhteistyötä.

Johanna Pyrhönen

No Dave-hanke on vasta aluillaan, mutta onko jo olemassa konkreettisia esimerkkejä Dave-hankkeen ja muiden toimijoiden yhteistyöstä?

Anne-Mari Järvenpää

Yhteistyötä on sen verran liikkeellä. Hankkeessa on perustettu ohjausryhmä jossa meillä on lukuisa joukko alueen yrityksiä mukana ja he ovat siinä yhteisesti asioiden kehittämisen äärellä, niin tällä tavalla meillä ensimmäinen rupeama saavutettu.

Johanna Pyrhönen

No miten sitten uudet yritykset ja organisaatiot voivat liittyä tähän Dave-hankkeeseen?

Anne-Mari Järvenpää

Meillä käynnistyy varsinaisesti tänä keväänä ensimmäiset tilaisuudet ja tapahtumat, joissa sitä varsinaista innovaatioekosysteemiä lähdetään kehittämään, rakentamaan ja keskustelemaan sen tarpeista ja niiden varsinaisista yritysten kiinnostuksen kohteista. Eli tällaiset meidän järjestämät tilaisuudet ovat sitten kaikille yrityksille ja organisaatioille avoimia tilaisuuksia, johon me sitten kaikki kutsumme mukaan yhdessä keskustelemaan tarpeista ja kehittämään sitä toimintamallia.

Johanna Pyrhönen

Miten sä näet Dave-hankkeen tulevaisuuden ja mahdollisuudet laajentua?

Anne-Mari Järvenpää

No ekosysteemin ideaan tietysti liittyy se, että kun puuhaamme siellä ekosysteemissä yritysten kanssa ja siellä on yrityksellä omia kehittämistarpeita mihin niitä muita toimijoita liittyy, niin kyllä todennäköisesti aika nopeasti tullaan siihen, että meidän pitää myös ulkopuolista osaamista, rahoitusta, fasilitointia tai muuta lähteä hakemaan ja tuomaan siihen ekosysteemiin, jotta se kehittäminen on siellä mahdollista.

Emme ajattele niin, että itse me hankkeessa pystymme vastaamaan näihin kaikkiin yritysten tarpeisiin vaan se meidän rooli on siinä myös aktiivisesti hakea ekosysteemiin mukaan lisää muita toimijoita ja just liittää muita ekosysteemejä ,löytää ja liittää niitä siihen meidän toimintaan.

Esa Virta

Miten nämä innovaatioekosysteemit tukevat kestävän kehityksen tavoitetta? Mitäs Johanna sä olet tästä mieltä?

Johanna Salmia

No nämä innovaatioekosysteemit on avainasemassa kun puhutaan tästä kestävän kehityksen tukemisesta ja näissähän yhdistyvät tai yhdistetään juuri nää toimivat toimijat, jotka voi kehittää yhdessä ratkaisuita tukemaan ympäristöhyvinvointia ja yhteiskunnan kehitystä. Ja tässä innovaatioekosysteemissähän kaikki tuovat sen oman osaamisensa sinne ja resurssinsa ja sitä kautta esimerkiksi pystytään, sitten lähtemään näiden kestävämpien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Ja sitten kun nämä eri tahot jakaa sitä tietoa ja kokeilee juurikin näitä uusia ideoita, niin voidaan löytää jopa nopeammin sitten innovaatioita vastaamaan näihin ympäristöhaasteisiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Elikkä yksin ei ehkä päästä niin nopeasti eteenpäin, mutta yhdessä saadaan aikaan sitten paljon enemmän.

Esa Virta

No miten sä uskot, että yhteistyö eri toimijoiden välillä voi edistää ympäristön hyvinvointia ja tätä kiertotaloutta?

Johanna Salmia

No mä uskon, että tällainen innovaatioekosysteemin ja sidosryhmien yhteistyö siinä, niin se voi saada aikaan oikeasti jopa ihmeitä tän ympäristön ja kiertotalouden hyväksi. Elikkä yhdessä eri sidosryhmät voi kehittää ratkaisuita, jotka vähentää näitä luonnonvarojen käyttöä ja edistää sitten materiaalien kiertotaloutta tai kiertoa. Ja esimerkiksi kiertotalous on merkittävä osa tätä ja esimerkiksi eri toimijat voi sitten yksi löytää erilaisia tapoja käyttää näitä yritysten sivuvirtoja hyödyksi ja lisätä sitä kautta sitten arvoa. Tätä kautta voidaan vähentää myös sitten esimerkiksi jätteen määrä.

Esa Virta

Elikkä näillä eväillä Dave-hankkeella lähdetään parastamaan maailmaa ja loppukommenttina voidaan tähän sanoa, että parastetaan maailmaa yksi hanke kerrallaan olkoon tämä Dave-hanke yksi sellainen.

Outro

INTRO

Innovaatioita, yhteistyötä ja uusia näkökulmia. Tämä on DAVE-podi. DAVE-hanke on Euroopan unionin osarahoittama datavetoisen kiertotalouden TKI-ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatio ympäristö, jota Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
Tervetuloa DAVE-podiin minä olen Johanna Pyrhönen ja tänään keskustelemme opiskelijayritysyhteistyöstä ja siitä miten yhteistyö voi tuoda lisäarvoa niin opiskelijoille kuin yrityksille. Meillä on vieraana Tambestin toimitusjohtaja Joni Kaski.

JONI KASKI
Moi

JOHANNA PYRHÖNEN
Sekä Miska Hyvärinen tieto- ja viestintätekniikan kiertotalousinsinööri opiskelija HAMKista

MISKA HYVÄRINEN Tervehdys

JOHANNA PYRHÖNEN
Miska tekee tällä hetkellä opinnäytetyötä. Tambestille liittyen tuotantoprosessien sujuvoittamiseen ja tehostamiseen. Kuulemme heidän kokemuksistaan ja siitä, miten HAMK on tukenut yhteistyötä ja kuinka yritykset voivat hyötyä tällaisesta yhteistyökuviosta. Joni kerrotko vähän Tambestista ja mikä sai teidät alun perin lähtemään mukaan opiskelijayritysyhteistyöhön?

JONI KASKI
Tambest on Forssalainen yksityisomisteinen lasijalostaja ja tehdään monenlaista: turvalasia, taivutetaan lasia, laminoidaan. Tällä hetkellä ollaan kehitelty puolustusteollisuuden tuotteita. Nyt syy, miksi me opiskelijayhteistyötä, niin tavallaan nähdään, että opiskelijat on hyvin tärkeässä roolissa tässä ekosysteemissä. Eli he on meidän tulevia työntekijöitä ja tavallaan yritysten myös ehkä tietynlainen velvollisuus on tehdä ja kehittää tätä alueellisesti näitten sidosryhmiensä kanssa tätä meidän omaa maailmaamme.

JOHANNA PYRHÖNEN
No miten yhteistyö tuli sitten ajankohtaiseksi teidän yritykselle?

JONI KASKI
Nyt kehitetään tietysti yhtiötä. Ollaan nyt toimittu uudella omistuksella vajaa 3 vuotta ja meillä on tiettyjä suuntia tässä elikkä: Meille tuli 4 opinnäytetyö aihetta tossa mieleen itselle mitä me lähdetään kehittämään. Nyt nyt ollaan Lean puolen asioista tässä Miskan kanssa käyty läpi ja se oli oikeastaan kun meillä oli tiettyjä haasteita tuossa tuotannon eteenpäin viemiseksi ja löytää niitä semmoisia tavallaan pieniä pullokauloja sieltä mitä rajoittaa meidän tuottavuutta sitten.

JOHANNA PYRHÖNEN
No miten Miska miten sä päädyit sitten juuri tähän projektiin? Mikä houkutteli sinua työskentelemään Tambestin kanssa?

MISKA HYVÄRINEN
Mulla ei oikeastaan ollut se opinnäytetyö vielä ajankohtainen, kunnes mä näin sitten, että Johanna Salmia oli laittanut ilmoituksen, että Tambest hakee opinnäytetyöntekijöitä. Päädyin sinne sitten hakemaan ja oikeastaan se mikä teki siitä entistä houkuttelevampaa oli se, että Joni soitti heti seuraavana päivänä, siitä kun olin laittanut hakemuksen ja me puhuttiin pitkät pätkät, että mitä lähdettäisiin tekemään. Meillä oli tosi hyvät yhteneväiset näkemykset siitä, että mitä lähdetään tekemään, niin se oli minusta tosi motivoivaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Joni millaisia hyötyjä tästä yhteistyöstä on ollut teille? Voisitko jakaa jonkin konkreettisen esimerkin miten tämä on vaikuttanut teidän toimintaan?

JONI KASKI
Nyt ollaan siinä kohtaa, että ollaan listattu näitä solmukohtia tai pullonkauloja tuotannossa ja lähdetty niitä miettimään ja ratkaisuita niihin. Miska on tehnyt ehdotuksia siitä. Ja nyt jos konkreettista ihan ajattelee, niin meillä oli haasteena esimerkiksi lasipukkien riittävyys. Nyt siellä on tehty tiettyjä toimintamalleja miten niitä pidetään tyhjänä esimerkiksi jätelasin osalta, ja sitten on pidetty myös tämmöinen siivouspäivä, että tehtiin tilaa. Se myös kartoittaa sen mistä saataisiin moisia. Tavallaan se on hyvin ratkaisukeskeistä. Haetaan ratkaisua ongelmaan. Näähän on yleensä yrityksillä hyvin pieniä nämä ongelmat. Mutta ne täytyy tavallaan nostaa esille, että ne saa sen arvoisensa ratkaisun.

JOHANNA PYRHÖNEN
Aivan, miten Miska yhteistyö on auttanut sua kehittymään ammatillisesti? Onko tämä kokemus avannut uusia näkökulmia omaan alaan tai sitten urasuunnitelmiin?

MISKA HYVÄRINEN
Tää on avannut siinä mielessä uusia näkökulmia omaan alaan, että tää on ihan mahtavaa päästä tekee tämmöistä kehitystyötä missä näkee konkreettisesti oman työn tulokset. Se että tehdään oikeasti oikeassa ympäristössä, niin tää on ehkä semmoinen yksi mahdollisuus mulle, että mitä mä voisin lähteä niin sanotusti isona tekemään tän koulutuksen ympärillä, että mitkä on ne mahdollisuudet. Mahdollisuuksia on monia ja tää on hyvin mielenkiintoinen.

JOHANNA PYRHÖNEN
Aivan. No Joni miten HAMK on tukenut yhteistyön onnistumista? Oletteko saaneet apua esimerkiksi opiskelijoiden valinnassa tai projektin ohjauksessa ja onko yhteistyö sitten ollut sujuvaa?

JONI KASKI
Joo, me ollaan hyvin tyytyväisiä saamamme tukeen tässä. Monta kertaa olen sanonut, että Forssa on näyttänyt kauniimmat kasvonsa minulle. Mä tulen matkan päästä Porista eikä ole sitä verkostoa tällä alueella aikaisempaa ollut ja täällä on ollut mukava päästä mukaan näihin asioihin ja sitä myötä sitten HAMK on tuonut oman apunsa meidän yritykselle tästä ja me ollaan sitten voitu tavallaan maksaa sitä takaisin teettämällä oppilailla tämmöisiä motivoivia töitä, eli yhteistyö on ollut hyvin sujuvaa. Ollaan saatu paljon apua. Ollaan saatu apua ihan jo tästä hakuilmoituksen muokkaamisesta asti aina sitten tässä. Muutenkin tämän ulkopuolelta myös. Meillä on jätevirtaprosesseja ollut tuossa käynnissä ja data-analytiikkaa ja ynnä muuta, että tässä yhteistyö on mielestämme todella toimivaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Miska, miten sä koet HAMKin roolin? Oletko saanut tukea esimerkiksi ohjauksessa resursseissa tai käytännön avustuksessa? Miten HAMK on auttanut yhteistyön sujuvuudessa?

MISKA HYVÄRINEN
No mä koen ehkä itse olevani hirveän semmoinen itseohjautuva, että sinällään en ole hirveästi tarvinnut apua. Me on saatu Tambestin kanssa sovittua kaikki asiat ja aikataulut tosi sujuvasti, mutta mä oon aina saanut HAMKilta apua, kun sitä olen tarvinnut. Olkoonkin sitten mietintäapua tai järjestelmäapua tai ihan mitä vaan, niin se on kiva tietää, että siihen omaa oppilaitokseen pystyy luottamaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
Millaista tukea ja ohjausta olet sitten saanut Tambestilta? Onko ollut haasteita, joita olette kohdanneet yhteistyössä ja miten niistä on sitten selvitty?

MISKA HYVÄRINEN
Olen tosi tyytyväinen siihen Tambestin tukeen. Jonin kanssa yhteistyö on sujunut tosi hyvin ja henkilökunnan kanssa yhteistyö on sujunut tosi hyvin, että mut on otettu tosi hyvin vastaan siellä ja ei meillä oikeastaan sen kummempia haasteita. Mä olin ehkä hirveän optimistinen ton aikataulu suhteen ja mua on silleen lempeästi toppuuteltu, että ei tämä ole ehkä semmoinen mitä tarvitsee tapahtua ihan parissa viikossa, niin se on ihan hyvä että ollut semmoista niinku tasapainoa siinä niin.

JOHANNA PYRHÖNEN
Että ei huomenna tarvitse olla vielä valmista.

MISKA HYVÄRINEN
Ei tarvitse onneksi olla joo vielä valmis.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Joni kuinka tärkeätä teille Tambestilla on ollut tarjota tukea ja ohjausta sitten tän projektin aikana?

JONI KASKI
Nämähän on meidän elävän elämän ongelmia mitä lähdetään ratkaisemaan. Elikkä meidän lähtökohtana on ollut, että on ensisijaisesti kysytään opiskelijalta: Miten tämän kehyksen ympärillä sinulle itsellesi on hyötyä sun tulevaisuuden kannalta, ja sitten me lähdetään täysillä tukea itse sitä muuta ja pyritään se ongelma ratkaisemaan siitä näkökulmasta mitä on käytössä. Tämä on ollut mun mielestäni semmoinen hyvä harjoitus meillekin tässä, kun yrityksen itsensä täytyy osata kohdata se opiskelija tulevaisuuden ammattilaisena ja antaa mahdollisuus näyttää ne kyvykkyytensä tässä, ettei laiteta liian tiukkoja rajoja siihen ympärille vaan avoimin mielin lähdetään kuuntelemaan myös semmoisia oman osaamisalueen ulkopuolisia ratkaisuja.

JOHANNA PYRHÖNEN
No tätä aihetta ehkä jo tässä vähän sivuttiinkin, mutta pystytkö antamaan jonkun konkreettisen esimerkin siitä miten tämä yhteistyö on ollut hyödyllistä Tambestille?

JONI KASKI
Jos ajattelee vaikka tätä Lean -prosessin kannalta tuossa, niin sehän ei ole meillä ollut aikaisempaa käytössä, eikä varmaan isolle osalle henkilöstöäkään tuttu. Niin tämä on nyt varmaan silleen just et se avaa näitä periaatteita siihen ajanjaksoon kun työ on loppunut ja pitäisi jäädä elämään sitä uutta normaalia näiden raamien sisällä, niin se on ollut varmaan semmoinen mikä tulee konkreettisena esimerkkinä mieleen siitä.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Miska miten olet kokenut oman työn ja panoksesi vaikuttaneen yrityksen toimintaan ja toimintatapoihin. Oletko saanut aikaan muutoksia ja parannuksia?

MISKA HYVÄRINEN
No toivottavasti mä oon saanut aikaan muutoksen ja parannuksen ja tosiaan, ehkä tää on semmoinen pidemmän aikavälin projekti. Ihan semmoista tiukkaa dataa asiasta, että miten mä oon saanut asioita parannettua niin ei ole. Ei ole vielä saatavilla, mutta se mitä mä, ehkä itse oon huomannut tuolla henkilökunnan kesken on se, että siellä on otettu se muutos tosi hyvin vastaan ja haluttu lähtee parantaa asioita ja kehittää asioita. Ja se on just se mitä mä oikeastaan niinku isommassa kuvassa vähän niinku hainkin tällä, että se Lean -kulttuurin omaksuminen on semmoista ajatteluttavan muutosta ja se me ollaan saatu jo aikaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
Se vie aikaa ennen kuin se sitten ne todelliset tulokset näkyy ja juurtuu.

MISKA HYVÄRINEN
Nimenomaan. Nyt me ollaan saatu se ajatus sinne iskostettua, että jes tää on hyvä juttu, että mites me voitaisiin lähteä jatkamaan ja ylläpitämään tätä tulevaisuudessa ja se on ihan loistavaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Joni miten näet opiskelijayritysyhteistyön tulevaisuuden? Uskotko että tällainen yhteistyö kannattaa jatkossakin?

JONI KASKI
Kannattaa ilman muuta ja myös Taambestin ulkopuolelta aluelliset yritykset kannattaa käyttää tätä mahdollisuuksia hyväksi. Mun mielestä opiskelijat on paljon valmiimpia tänä päivänä mitä itse muistaa aikanaan olleensa. Eikä mystifioida niitä yrityksen ongelmia. Ne on aika pieniä asioita loppupelissä kun joku niihin keskittyy ja tuo huomionsa niihin, niin kyllä opiskelija pystyy siinä auttamaan.
Se dialogi täytyy käydä. Keskustelu on tosi tärkeä siinä, että ymmärretään ne. Ei vaadita eikä oleteta liian paljon. Ja tavallaan pyritään siinä pitämään se semmoisena, että se on kaikkien mukavuusalueella. Silloin yleensä tulee kaikkein paras lopputulos. Varmasti jatketaan näitä tulevaisuudessa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No olisiko sulla antaa sitten vinkkejä yrityksille jotka vielä miettivät pitäisikö heidän lähteä yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa? Mikä on ollut paras asia tässä yhteistyössä?

JONI KASKI
Ehdottomasti keskustelu koulun kanssa kannattaa käydä niistä, että mitä aiheita voisi olla sellaisia, koska niitä syötteitä tulee sieltä koulun suunnastakin, että mikä on se kyvykkyys oppilailla ratkaista. Mitä otsikoita siinä voi olla? Rohkenen melkein väittää, että aika monessa yrityksessä ne ongelmat on hyvinkin samantyylisiä ja sieltä löytyy aina sitä kehitettävää, että kunhan se tavallaan se mittakaava saadaan siitä yhdessä sovittua niin rohkeasti mukaan vaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Miska mitkä on parhaat neuvot opiskelijoille, jotka miettivät kannattaako lähteä mukaan tämmöiseen vastaavaan projektiin?

MISKA HYVÄRINEN
Mun parasneuvo on, että lähde tämmöiseen projektiin! Tää kehittää semmoista ammatillista osaamista. Pääsee käyttämään niitä teoriassa opittuja juttuja ja soveltamaan niitä ihan käytäntöön. Ja tämä on aivan loistavaa lisä CV:ssä, että pystyy sanoa, että ei ole vain päntätty kurssilta vaan oikeasti ollaan tosiaan niinku sitä teoriaa tuotu käytäntöön ja saatu aikaan muutoksia tai saatu aikaan kehitystä siellä yrityksessä. Että ehdottomasti kannattaa lähteä mukaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
Tehnyt jotain konkreettista.

MISKA HYVÄRINEN
Kyllä kyllä.

JOHANNA PYRHÖNEN
Kiitos paljon Miska ja Joni, että jaoitte kokemuksianne tästä opiskelijayritysyhteistyöstä. Inspiroivaa kuulla mitä kokemus on tuonut molemmille osapuolille ja toivottavasti tämä keskustelu innostaa myös muitakin yrityksiä yhteistyöhön oppilaitosten kanssa ja lähtemään mukaan DAVE-hankkeeseen.

MISKA HYVÄRINEN JA JONI KASKI
Kiitos, kiitos.

OUTRO
Parastaan maailmaa yksi hanke kerrallaan. Olkoon tämä DAVE-hanke yksi sellainen.