Opiskelijan tutkimusmatka

Juontaja

Tämä on Opiskelijan tutkimusmatka -podcast. Jokaisessa jaksossa esitellään yksi opinnoissaan loppusuoralla olevan opiskelijan opinnäytetyö ja keskustellaan siitä. Mun nimeni on Hanna-Kaisa Sulonen. Tänään mulla on vieraana liiketalouden opiskelija Päivi Luoma. Tervetuloa podcastiin Päivi!

Opiskelija

Kiitos!

Juontaja

Sun työsi nimi on Esihenkilön rooli: nykytilaselvitys esihenkilön roolista HAMKissa. Kerro tästä sun työstä ja aiheesta: mistä se kertoo?

Speaker 2

Se kertoo esihenkilöiden, HAMKin esihenkilöiden tämän hetken kokemuksesta siinä omassa roolissaan, toimimisessa. Ja toimeksiantohan tuli HAMKin henkilöstöpalveluita ja he halusi selvittää, että miten tää oma tehtävä ja rooli koetaan ja miten koetaan siinä nää vastuut, velvollisuudet, mahdollisuudet ja esihenkilöt, joille resursoitu aika ja sitten millaista tuen tarvetta esihenkilöillä on.

Juontaja

No tää sun työ siis keskittyy esihenkilötyöhön, mutta miksi se on semmoinen teema joka kiinnostaa sua?

Opiskelija

No esihenkilötyö kiinnostaa mua tällä hetkellä kun opiskelut on loppuvaiheessa niin myös ehkä sen oman kehittymisen kannalta. Ja myös sitten se, että miten esimerkiksi henkilöstöpalvelut pystyisi tukemaan esihenkilöitä tässä roolissaan.

Juontaja

Kerrot siinä sun työssä, että tän työn tuloksia hyödynnetään esihenkilökuvauksen rakentamisessa ja täydentämään perustehtäväkuvausta. Nää on ehkä vähän hankalia käsitteitä ulkopuoliselle ainakin. Mutta esihenkilön vastuusta ehkä ylipäätään puhutaan paljon, tai niinku esihenkilötyön yhteydessä, ja ajatellaan, että esihenkilö on alaiselle joku semmoinen, jolle hän voi kaataa kaikki huolet ja murheet ja olla semmoinen olkapää. Minkä takia on tärkeää rakentaa esihenkilökuvaus?

Opiskelija

No ihan henkilöstöpalveluiden tarve lähti täältä, että yhdenmukaistetaan tehtävän kuvauksia. Ja nimikkeitä ja se liittyy tähän palkkausjärjestelmän uudistamiseen ja yhdenmukaistamiseen. Ja tota se tuo selkeyttä työhön, että ihan selkeästi esihenkilöt kaipaa selkeyttä siihen oman asiantuntijatyön ja esihenkilötyön erottamiseen ja tavallaan sitä kautta siihen, että miten sitä esihenkilötyötä pystyisi tekemään paremmin.

Juontaja

Tässä sun työssä sä käytit menetelmänä kyselyä. Miksi sä päädyit tähän, ja oliko kysely sun mielestä hyvä ratkaisu?

Opiskelija

No toimeksiantajan kanssa kun palaveerattiin aluksi niin kysely oli se toivottu tutkimustapa. Ja tuota, esihenkilöjoukko on suuri. Marraskuun listauksen mukaan esihenkilöitä on HAMKissa 89, niin siksikin tää kyselytutkimus oli semmoinen ison joukon tavoittava tutkimusmenetelmä. Myös siinä kohtaa palloteltiin vielä, että lisäksi voisi työpajoja tai ryhmähaastatteluja järjestää, mutta tästä opinnäytetyöstä ne jäi nyt pois rajaamisen takia.

Juontaja

Tää sun tekemä kysely oli tosi, tosi kattava ja jos me käytäisiin ne kaikki kysymykset kokonaisuudessaan läpi, niin me juteltaisiin tässä useamman tunnin ajan, mut ihan silleen niinku kevytsummaus niin niin miten summaisit keskeisimmät tulokset siitä sun työstä ihan vaikkapa yhdellä virkkeellä? Onko paha?

Opiskelija

No jos yhdellä virkkeellä tiivistää, niin työ on monipuolista, vaikeasti määriteltävää, haastavaa ja merkityksellistä.

Juontaja

Se oli hyvä summaus. Keskitytään muutamiin teemoihin, joihin mä tätä työtä lukiessani kiinnitin huomiota. Ensinnäkin sä kerrot siinä sun työssä, että esihenkilötyön koki mielekkääksi 95 % vastaajista. Ja sä olit käyttänyt tässä työssä lähteenä johtajuusbarometria, jonka mukaan johtajana työskentelyä ei koettu kauhean houkuttelevaksi. Mutta se, että 95 % näistä HAMKin esihenkilöistä ajattelee toisin, niin sehän on aika lohdullinen tulos, eikö olekin?

Opiskelija

Juuri näin.

Juontaja

Mitä sä muuta niinku osaat tästä ajatella? Osaatko sä niinku… Jos sä vertaat noita tota johtajuusbarometria ja sitä että 95 % ajattelee, että johtajan työ on houkuttelevaa, niin mitä ajatuksia se herättää?

Opiskelija

Ehkä siinä oli se, että johtajuusbarometrin siinä kohderyhmähaastatteluissa tai kyselyn kohderyhmässä oli ihan kaikenlaisia henkilöitä, muitakin kuin esihenkilöitä tai johtavassa asemassa toimivia. Niin siinä ehkä nähtiin sitten tämmöisen käytännön kautta, että se ehkä juuri, että se esihenkilö on se, jolle käydään purnaamassa ja ei välttämättä itse sitten haluta olla siinä asemassa. Mutta sitten taas miksi HAMKin esihenkilöt koki noinkin hyvin työnsä mielekkäänä, niin se on varmaan siitä kiinni että on pystytty rakentaa se työ, esihenkilötyö sellaiseksi, että siinä itse kokee toimivansa hyvin. Pystyy hoitamaan työn ja olemaan alaisia varten riittävästi. Ja mitä haasteita tossa kyselyssä myös tuotiin esille, niin sekin oli niin kun mun mielestä kehittämistyötä että tuotiin esille esimerkiksi ajankäytön riittämättömyyttä tai jotain muita haasteita mitä henkilötyössä kohdattiin, että haluttiinkin, että siitä tulee vielä mielekkäämpää ja vielä mukavampaa.

Juontaja

Jos parametrissä hankalaksi jotain koettiin nimenomaan ehkä se että esihenkilön täytyy yhdistää työssään niin monta asiaa.

Opiskelija

Juu, ja sama näkyy näissä kyselyn tuloksissa, että siinä tosiaan moni tekee asiantuntijatyötä ja siihen sivuun sitten ohjataan tiimejä, ollaan x määrälle henkilöitä esihenkilö ja siinä samassa saattaa olla hanketyötä, kaiken maailman sälää mikä sitten tota jakaa sitä huomiota siltä suoranaiselta esihenkilötyöltä ja alaisia varten olemiselta.

Juontaja

Työuran etenemistä ei välttämättä voi aina kovin tarkasti suunnitella, ja HAMKissa esihenkilötyöhön tän sun kyselyn perusteella kokee ajautuneensa noin 1/3 vastaajista. Mitä sä ajattelet tästä?

Opiskelija

Tulkitsin ja toimeksiantajan kanssa tulkittiin, että se on ehkä tämmöisen tehtävänkuvan muodostama tarve esihenkilön pestille ja että miten siihen on sitten päädytty, että onko siihen ihan oikeasti ajauduttu, niin siihen olisi esimerkiksi tarvinnut lisäkysymyksiä.

Juontaja

Eli se oli sellainen asia, jota, jota olisi voinut selvittää paremmin?

Opiskelija

Niin se esihenkilöksi päätyminen ja tota ajautuminen, niin se olisi ollut mielenkiintoista tietää vielä tarkemmin, että millainen kokemus esihenkilöillä tästä oli.

Juontaja

Esihenkilöt sai määrittää, miten he kokee sen oman roolinsa, ja siellä vastauksissa suosituimpia kuvauksia oli suunnannäyttäjä, ratkaisujen etsijä, innostaja, kehittäjä, päätöksentekijä ja mentori. Ja kun me puhuttiin siinä alussa siitä olkapäästä, niin niitä hallinnoijiksi, johtajiksi ja olkapäiksi itsensä kokevia oli aika vähän.

Opiskelija

Joo, ja itse asiassa ne löytyi sieltä pitkän esihenkilökokemuksen ryhmästä.

Juontaja

Eli ne, jotka on ollut pidempään esihenkilöinä, niin he on helposti sitten tai useammin niitä olkapäitä?

Opiskelija

Näin kyselyn perusteella voisi voisi tulkita, joo.

Juontaja

Tosi kiinnostavaa.

Opiskelija

Toki tässä valittiin, tai sai valita, vaihtoehdoista vain 3, että se saattoi tietysti vaikuttaa monen kohdalla tulokseen.

Juontaja

Puhutaan seuraavaksi vähän plussista ja miinuksista. Mitkä asiat esihenkilöt koki omassa työssään positiiviseksi ja mitkä negatiiviseksi tai helpoksi tai vaikeaksi, että mitkä on niitä plussia ja miinuksia siinä esihenkilötyössä?

Opiskelija

No jos miinuksista lähtee, niin konfliktitilanteet, ristiriitatilanteiden hallinta ihan luonnollisesti koettiin haastaviksi ja niihin kaivattiin apua ja tukea esimerkiksi just henkilöstöpalveluilta. Ja sitten taas positiiviseksi, niin tosi moni tiimiin tiimin menestykseen ja kehittymiseen liittyvä asia koettiin siksi esihenkilötyön ytimeksi ja motivoivaksi tekijäksi myös esihenkilölle.

Juontaja

Eli semmoinen onnistuminen ja yhteiset onnistumiset?

Opiskelija

Kyllä, ja niin kuin voi tuloksissa tulkita, että esihenkilöt kokee just sen menestymisen sen oman tiimin kautta, että se ei ole semmoinen yksilösuoritus, vaan se oikeasti rakennetaan alaista ja tiimin avulla.

Juontaja

Jos hypätään siihen esihenkilön rooliin, niin minkälainen kuva HAMKista organisaationa kertyy sun tutkimuksen perusteella, että miten kyselyyn vastanneet kokee HAMKin organisaationa, jossa he esihenkilöinä työskentelee? Onko vaikea kysymys?

Opiskelija

Mutta kyselyn tuloksista mulle jäi kyllä semmoinen tunne, että HAMK tarjoaa esihenkilöille mahdollisuuden toteuttaa tätä oman tyylisesti tiettyjen työrajojen puitteissa, tietysti mitä työ ja realiteetit sanelee, mutta että esihenkilöt pystyy rakentaa sen työn niinku niistä omista merkityksistään, että vaikka henkilön rooliin sanoituksia kyselyssä tutkittiin, niin ne oli hyvin pitkälti tämmöisiä leader-tyylisiä ihmisläheisiä ja ihmisiin, vaikuttamiseen viittaavia, ja se lähtee kyllä esihenkilöistä itsestään. Eli tämmöisen HAMK ainakin mahdollistaa esihenkilöilleen.

Juontaja

Sä kysyit sun kyselyssä myös sitä, että mitä esihenkilöt työssään kaipaa. Kertoisitko sä näistä asioista, että mitä siinä työssä kaivataan?

Opiskelija

No esihenkilötyössä kaivataan tukea, kaivataan vertaistukea, tukea omalta esihenkilöitä, henkilöstöpalveluilta ja sitten väheksymättä tietysti työterveyshuoltoa ja muita verkostoja, siinä kaivataan ehkä semmoista tukea siihen kehittämistoimintaan, itsensä kehittämiseen, että varsinkin oman osaamisen kasvattamiselle kaivattiin tosi paljon aikaa ja tilaa siinä esihenkilötyössä.

Juontaja

Eli onko sitten kuitenkin niin, että esihenkilö jää siinä työssään aika yksin?

Opiskelija

Se voi olla riippuen paikasta. Kyllä on hyvin eri tyylisiä esihenkilöpositioita varmastikin talossa. Kun on eri yksiköitä, toiminta on rakentunut eri tavalla sitten riippuen siitä työn sisällöstä ja siitä, että miten paljon vaikka alaisia on ja miten kiireistä se asiantuntijatyön ja esihenkilötyön yhdistäminen on, niin sinne voi jäädä kyllä semmoinen kiire päälle, että sitä tukea ei ehdi vertaisilta saamaan niin paljon kuin tarvittaisiin.

Juontaja

Joo mä muistankin, että se vertaistuki siellä mainittiin. Osaatko sä sanoa tai ajatella että miten siihen voisi kiinnittää huomiota? Miten sitä esihenkilöiden vertaistukea voitaisiin parantaa?

Opiskelija

No ilmeisesti on tämmöinen Verme-projekti ollut aiemmin käytössä ja tota henkilöstöpalveluita kuulin, että siihen kyllä tuota kiinnitetään huomiota ja tiedetään, että sille olisi niinku tilausta entistä enemmän ja kehittämistyötä kohdistetaan tähän kyllä.

Juontaja

Mainitsit siellä sun työssä myös tekoälyn siellä loppupuolella ja että siitä voisi jotenkin saada esihenkilötyöhön apua.

Opiskelija

No se oli ehkä semmoinen ajatus, vaan mitä tuli tuosta ammattikirjallisuudesta tai artikkeleista, että henkilöstöpalvelut kun pystyisi tarjoamaan tai on semmoinen tärkeä tuen lähde esihenkilöille, että pystyisikö sitä tekoälyä sitten hyödyntämään semmoisissa rutiinitehtävissä siellä päässä että henkilöstöpalvelut pystyisi vaikka tarjoamaan esihenkilöille sitten sitä ihan henkilökohtaista tukea ja apua mitä kaivataan.

Juontaja

Mikä sun mielestä näissä kaikissa tuloksissa oli kaikkein yllättävintä?

Opiskelija

Yksi mikä näkyi selkeästi tutkimuksen tuloksista, oli tämmöinen kokemusvuosien perusteella tarkasteltuna keskimmäisten kokemusvuosien tienoilla siellä oli semmoinen gäppi, että ei koettukaan niin hyvin asioiden olevan ja tota kun esittelin tutkimustuloksia sitten toimeksiantajalle, niin sitten keskustelujen kautta selvisi esimerkiksi semmoinen, että tähänhän sijoittuu koronapandemian aika ja etätyön lisääntyminen. Jos silloin olet tullut esihenkilöksi, niin henkilöstöpalvelut eivät esimerkiksi ole pystynyt kulkemaan ihan niin paljon rinnalla kuin aiemmin, eli perehdytyksen merkitys oli todellinen myös esihenkilöille ja vaikka siirtyy sitten ihan talon sisällä omasta tehtävästäsi esihenkilörooliin, niin sitä perehdytystä silti tarvitaan, koska se on erilainen rooli kun se asiantuntijatyörooli myös sille esihenkilölle itselleen.

Juontaja

Viimeinen kysymys: kerro mulle vielä, että mikä merkitys tällä opinnäytetyöllä on sulle ollut?

Opiskelija

Mä oon saanut ihan hirveästi kokemusta tutkimuksen tekemisestä, koko tutkimusprosessista ja aivan todella mielenkiintoista näkemystä esihenkilötyöhön, ja yhteistyö henkilöstöpalveluiden kanssa on ollut tosi antoisaa ja heidän innostuksensa siihen, että tutkimus tuo oikeasti näkökulmia esihenkilöltä. Heille se luo uskoo siihen, että kehittämistyötä tehdään.

Juontaja

Hyvä, kiitoksia ja kiitos oikein paljon vierailusta liiketalouden opiskelija Päivi Luoma!

Opiskelija

Kiitos paljon!

Juontaja

Kiitos myös sinulle kuulija, että kuuntelit Opiskelijan tutkimusmatka -podcastin. Kuulemisiin taas seuraavassa jaksossa. Moikka!

Juontaja

Tämä on Opiskelijan tutkimusmatka -podcast. Jokaisessa jaksossa esitellään yksi opinnoissaan loppusuoralla olevan opiskelijan opinnäytetyö ja keskustellaan siitä. Mun nimeni on Hanna-Kaisa Sulonen. Tänään mulla on vieraana etäyhteyden päässä kestävän kehityksen opiskelija Mari Juntunen. Tervetuloa podcastiin, Mari!

Opiskelija

Kiitos Hanna-Kaisa!

Juontaja

Sun työsi nimi on Neuvonnan ja ohjauksen vaikutuskeinot biojätteen lajittelun tehostamiseen. Tää aihehan on tosi ajankohtainen ja muistaakseni viime viikolla mä näin mediassa samaa tematiikkaa käsittelevän uutisen. Miten sä tiivistäisit tän sun työn aiheen tai sisällön kompaktiin muotoon sellaiselle ihmiselle, joka ei tiedä siitä aiheesta mitään?

Opiskelija

Hyvä kysymys. No tota senhän voisi tiivistää sillä lailla, että nyt tässä hiljattain Suomessa on tota kiristynyt tää lajitteluvelvoite tän biojätteen osalta. Ja tota tässä työssä haluttiin nimenomaan lähteä tutkimaan, millä kaikilla elementeillä sitä lajittelua voidaan tehostaa. Eli elementeillä tässä tarkoitan, en ainoastaan sitä että miten asiakkaalle jaetaan tietoa hänen velvollisuuksistaan, mahdollisuuksistaan tai keinoista lajitella, vaan myöskin siitä sitä taustaa, mitä tässä työssä pohditaan, että miten myös siellä lainsäädännön ja ja määräysten kautta voidaan tuoda semmoisia tietynlaisia kannusteita sitä asiakasta kohtaan niin, että hän mielellään lajittelee ja saadaan sitten sitä biojätettä mahdollisimman paljon talteen.

Juontaja

Eli ajatuksena on se, että kannustetaan ihmisiä lajittelemaan biojätettä, eikö niin?

Opiskelija

Joo kyllä, ja silloin kun tätä tietoa suunniteltiin niin tota leikiteltiin semmoisella ajatuksella, että kun kannustimia on tämmöiset mukavat kannusteet, elikkä tämmöinen tavallaan tietokannuste, mutta myöskin ihan tämmöinen taloudellinen kannuste ja sitten vähän tämmöinen, niinku voiko sitä enää kannusteeksi sanoa, mutta että tavallaan tämmöinen niinku velvoittava ”sinun on tehtävä näin” -tyylinen kannuste tai määräys.

Juontaja

Joo, no minkä takia meidän kaikkien pitäisi olla kiinnostuneita biojätteen lajittelun tehostamisesta?

Opiskelija

Sillä nähdään niinku suuri potentiaali siinä, että pystytään täyttämään nämä kansalliset ja EU-tason kierrätysvelvoitteet eli biojäte on helposti tunnistettava tämmöinen niinku materiaalilaatu jonka lajittelua tehostamalla päästään näihin kierrätystavoitteisiin, mitä on, mutta sitten myöskin kun siellä biojätteen käsittelypuolella on sitten näitä tämmöisiä hyvin positiivisia ympäristönäkökohtia siitä, että kun biojätteestä saadaan uusiutuvaa energiaa ja toisaalta myöskin sitten tätä pystytään tukemaan tätä paikallista ravinnekiertoa korvaamalla teollisesti valmistettuja lannoiteaineita kierrätyslannoitteilla. Niin siellä on niin kun tämmöinen tavoitteellinen näkökohta, jossa biojäte on ratkaisevassa roolissa, mutta myöskin sitten semmoinen ympäristönäkökohta nimenomaan tän uusiutuvuuden ja tän jatkuvuuden kannalta.

Juontaja

Aivan ja oliko niin, että sun työn toimeksiantaja on Kiertokaari? Mä käväsin Kiertokaaren verkkosivuilla ja siellä he kertovat, että he ovat kiertotalouden edistäjiä ja ympäristövastuun kantaja, ja heidän toimintansa tukee ympäristö- ja hiilineutraaliustavoitteita, jotka on tärkeitä asioita.

Opiskelija

Kyllä.

Juontaja

Ja sä käsittelet sitä biojätteen keräämisen merkitystä ja siihen liittyviä keinoja, joilla edistää biojätteen lajittelua, mutta kerro vielä, että mikä merkitys sun työllä toimeksiantajalle eli Kiertokaarelle on?

Opiskelija

Eli joo siis tää työn aihe kokonaisuudessaan on lähtenyt nimenomaan Kiertokaaren tarpeesta, eli siellä on tämmöisiä ylätason strategisia tavoitteita, jotka on hyvin samanlaisia. Tietysti mitä ne kansallisesti on eli sitä kierrätysastetta pitää saada ylös, ja siellä tämän kierrätysasteen nostamisen yksi osa-alue on tää biojätteen ja nimenomaan erilliskeräyksen määrän merkittävä kasvattaminen ja siihen liittyvät kaikki ohjaus- ja kannustuskeinot, niin se aihe on tullut sieltä Kiertokaaresta. Ja nyt kun mä teen tämän työn ja löydän uusia näkökohtia siihen, että mitä kaikkea elementtejä Suomessa on käytössä mitä kiertokaudella ei vielä ole, niin tota sitten Kiertokaari voi ottaa täältä uusia juttuja tukemaan jo olemassa olevia, ja sitä kautta vaikuttaa sitten tähän kokonaisuuteen.

Juontaja

Minkä takia me ihmiset ei kerätä biojätettä?

Opiskelija

No mä en ole tutkinut oikeastaan tätä asiaa tässä työssä, mutta tota oman kokemuksen mukaan niin ei ehkä vieläkään tunnisteta sitä biojätteen lajittelun potentiaalia ja sen vaikutusta siihen isoon kokonaisuuteen, että se on niinku nimenomaisesti yksi semmoinen keskeinen asia, jota tässä työssä olen pohtinut, että lajittelun tulee olla helppoa, mutta myöskin asukkaan pitää olla mukana tekemässä sitä isoa muutosta.

Juontaja

Kyllä. No puhutaan vähän sun opinnäytetyön tuloksista. Eli tarkoituksena oli tutkia biojätteen lajitteluun liittyviä nimenomaan niitä kannustavia toimenpiteitä, mistä tuossa äsken puhuttiinkin. Mutta konkretisoi vielä niitä tuloksia: minkälaisia tuloksia sä oot saanut sun opinnäytetyöstä? Osaatko kertoa sitä?

Opiskelija

Joo elikkä tota mehän tein sitä tutkimusta sillä lailla että koska mää on itse aika syvällä tavallaan tässä asiassa jo entuudestaan. Niin niin tota, niin mä en halunnut tutkia tavallaan semmoisia itsestäänselvyyksiä, vaan tutkimus lähti siitä että mä tein vertailututkimuksen Suomen kunnallisten jätelaitosten nettisivuille ja kaivelin sieltä semmoisia elementtejä, joita Kertokaarella ei vielä ole. Ja tietysti tätä ennen olin kaivellut tietysti Kiertokaaren tiedot ja tota löysin sieltä muutamia semmoisia juttuja joita tässä työssä on sitten jo listannut eli suoraan tiettyjä elementtejä. Esimerkiksi miten asioita esitetään nettisivuilla? Minkälaisia tietoja asukas sieltä joissakin tapauksissa helpommin löytää? Mutta sitten semmosta tietoa jota ei löydy mistään julkisilta nettisivuilta, niin niin tuota tein sitten asiantuntijoille ympäri Suomen tämmöisen kyselyn, jossa sitten kysyin heidän näkemyksiä siitä, että mikä on tehokas keino nimenomaan vaikuttaa siihen asenteeseen, siihen lajitteluasenteeseen. Se ajattelu lajittelua koetaan hyvin myönteisenä ja tota tässä asennepuolella ehkä keskeisin tulos on se, että asukas haluaa helppoutta. Hän haluaa, että lajittelu on helppoa. Hän haluaa, että biojätteen erilliskeräys on mutkatonta ja tämän tyyppisiä asioita, mutta myöskin asukas haluaa sitä taustatietoa sitä, että miten hänen omat pienet teot vaikuttaa siihen isompaan kokonaisuuteen, ja tähän on tietysti monenlaisia keinoja, että miten. Tai tietoa voidaan jakaa eteenpäin sille asukkaalle. Sitten kysyin myöskin sitten tämmöisistä erilaisista mittareista, kun meillä on kuitenkin todella tärkeää se, että minkä tahansa toiminnan tuloksia mitataan, niin kysyin sitten myöskin näiltä kollegayhtiöitä sitä, että miten he mittaavat sitä biojätteen määrää, sen määrän kehittymistä, asiakastyytyväisyyttä tai tämmöisiä asioita, jotka liittyy tähän biojätteen erilliskeräykseen, ja sieltä kyllä löytyi meillekin semmoisia mittareita, joita voidaan käyttää toisella tavalla tai tehostaa jo olemassa olevia mittareita. Ja kolmas kokonaisuus oli myöskin sitten tää taloudellinen kannustus, että miten esitetään se biojätteen lajittelun kustannusvaikutus siellä kiinteistöllä, että onko se kannustava, miten siitä saadaan kannustavaa sen asiakkaan kannalta nimenomaisesti, että hän saa myöskin hyötyä siitä, että hän lajittelee sitä biojätettä, että kun asiakkaita on kuitenkin niin monenlaisia, että osalle pätevät kannusteena tämmöiset ympäristöarvot ja toiset tykkää sitten, että myöskin tämmöinen taloudellinen kannuste tulee siinä mukana. Ja tota ja sitten myöskin haastattelin tämmöisiä viranomaistyön asiantuntijoita, jotka sitten niin kun tämmöisen kunnallisen yhtiön toimintaa ja menetelmiä ohjaa sitten paikallisilla jätehuoltomääräyksiä. Että mikä on heidän näkemys, että miten sinne määräyspuolelle saadaan semmoisia elementtejä tai liikkumavaraa siihen, että sen asiakkaan lajittelutyö on edelleen niinku kannustavampi.

Juontaja

No tässä tuli tosi monia, hyviä konkreettisia asioita ja viimeisenä kysymyksenä mä kysyisinkin sulta, että että millä tavalla nyt sitten toimeksiantaja voi soveltaa käytäntöön näitä sun opinnäytetyöstä saamia tuloksia?

Opiskelija

Aika monellakin tavalla, että. Tässä työssä mä tein semmoisen taulukon, jossa näkyy ne olemassa olevat keinot. Lisäksi siinä on toimintavälineitä. Kaikkien tehostamiskeinojen jälkeen osahan on semmoisia, jotka voidaan ottaa käyttöön heti. Siis esimerkiksi semmoinen, että miten jotakin joka joku asia esitetään, miten se tuu vaan asiakkaan saataville se tieto. Sehän on tosi nopea keino tehostaa sitä Kiertokaaren ja asukkaan välistä vuorovaikutusta, mutta sitten jos mennään sinne taustakeinoihin johonkin niinku määräysten tämmöisiin niinku reunaehtoihin tai muihin niin ne on vähän sitten semmoisia pidemmän aikavälin keinoja, mutta kaikessa tapauksessa ne pystyy sitten etenemään siinä tavoitteessa, mikä on se erilliskeräyksen biojätteen nosto nostotavoite, joka on se meidän alkuperäinen ajatus.

Juontaja

No tässä tuli tosi paljon hyviä asioita ja vinkkejä biojätteen lajittelun tehostamiseen. Kiitos oikein paljon vierailusta kestävän kehityksen opiskelija Mari Juntunen.

Opiskelija

Kiitoksia.

Juontaja

Kiitos myös sinulle kuuntelija, että kuuntelit Opiskelijan tutkimusmatka -podcastia. Kuulemisiin taas seuraavassa jaksossa. Moi moi.

Juontaja

Tämä on Opiskelijan tutkimusmatka -podcast. Jokaisessa jaksossa esitellään yksi opinnoissaan loppusuoralla olevan opiskelijan opinnäytetyö ja keskustellaan siitä. Mun nimeni on Hanna-Kaisa Sulonen. Tänään mulla on vieraana älykkään ja kestävän muotoilun opiskelija Hannu Viitala. Tervetuloa podcastiin Hannu!

Hannu Viitala

Kiitoksia. Kiitos.

Juontaja

Sun työsi nimi on Jalkineprojekti Tieni-brändille. Kerro tästä työstä ja aiheesta mistä se kertoo.

Hannu Viitala

Eli siinä mun opinnäytetyössä mä teen tai suunnittelin tuotetta uudelle suomalaiselle Tampereelta tulevalle brändille nimeltään Tieni eli se tavallaan, hän on tehnyt vaatemallistoa ja hän halusi siihen jalkineen mukaan ja meidän yhteinen tuttu otti muhun yhteyttä ja pyysi mukaan tähän projektiin.

Juontaja

Sä puhut tässä työssä saapikkaiden suunnittelusta tietylle brändille, mutta sen lisäksi tässä syvennytään ajattoman muodin käsitteeseen.

Hannu Viitala

Kyllä joo juu. Kyllä.

Juontaja

Mitä on ajaton muoti?

Hannu Viitala

Elikkä ajaton muoti on muotia, mikä kestää aikaa yllättäen, eli se on muotia, mikä ei tavallaan näytä 10–20 vuoden päästä niinku vanhalta eli se on periaatteessa aika minimalistista, aika selkeälinjaista, mutta silti jollain tavalla niinku modernia, eli tavallaan jos sä ostat ajatonta muotia edustavan takin tänään, sä voit silti käyttää sitä niinku 50 vuoden päästä ja silti se näyttää niinku tuoreelta.

Juontaja

Ja edustaako tää brändi, jonka kanssa sä työskentelit, nimenomaan ajatonta muotia?

Hannu Viitala

Ehdottomasti, eli kaikki heidän tuotteensa on tuotteita, mitä tavallaan ei voi rinnastaa mihinkään aikaan, vaan ne on niinku ajattomia.

Juontaja

Meidän ajassa puhutaan paljon halpamuodista, pikamuodista ja ultrapikamuodista. Miten ajaton muoti suhteutuu tähän tai näihin käsitteisiin?

Hannu Viitala

Kyllä, ikävä kyllä. Se on täysi vastakohta. Koska tavallaan ideana on se että sä ostat yhden tuotteen ja sä panostat niinku laatuun ja sä niinku pärjäät sillä yhdellä asialla pitkään. Mä suunnittelin tätä tuotetta niin, että heidän vaatteet voi yhdistää kaikki keskenään ja ne tavallaan sulautuu saumattomasti. Yksi eli sulla ei tarvi olla viittäkymmentä eri vaatekappaletta tahansa, vaan vaikka 6.

Juontaja

No mitä sä ajattelet, että miten suomalaiset suhtautuu ajattomaan muotiin?

Hannu Viitala

Paremmin… Pikkuhiljaa. Me ollaan ehkä vielä vähän siinä kulutushysteriassa, me halutaan paljon. Me halutaan aina näyttää uudelta ja me halutaan uudistua vähän liiankin nopeasti. Mutta mä luulen, että aika niinku muuttuu. Maailmalla se on muuttunut jo ehkä vähän enemmän kuin Suomessa. Mä luulen, että suomalaiset rupeaa heräämään siihen tavallaan niin kun… Ymmärtämään sen laadun ja kestävyyden merkitystä.

Juontaja

Sun yhteistyökumppani tässä projektissa oli Tuulia Ivalo eli Tuuli Design -yritys, eikö vaan?

Hannu Viitala

Jes jes, ja tämä pieni on hänen uusi brändinsä.

Juontaja

Joo, sä suunnittelit ja kaavoitit Tuulia Ivalon brändille saapikkaat, mutta minkä takia te päädyitte just saapikkaisiin?

Hannu Viitala

Hän halusi, koska saapikas on klassinen tavallaan naisten jalkine, mikä jokaisella kuuluisi olla ja tavallaan se on hyvä niinku tukipilari niinku vaatekaapille.

Juontaja

Ja nimenomaan tälle ajattomalle muodille?

Hannu Viitala

Kyllä.

Juontaja

No jutellaan seuraavaksi vähän vuorovaikutteisesta suunnittelumenetelmästä, josta sä myös puhut sun työssä ja sä kerrot, että vuorovaikutteisessa suunnittelumenetelmässä asiakkaan tarpeet, toiveet ja brändin identiteetti yhdistetään suunnittelijan ammattitaitoon ja kriittiseen näkemykseen. Onko mä oikeilla linjoilla tän käsitteen määrittelyn suhteen? Miten vuorovaikutteinen suunnittelumenetelmä tässä sun työssä toteutui?

Hannu Viitala

No kyllä olet, kyllä olet. Eli tavallaan, koska Tuulialla on tosi selkeä vahva näkemys siitä mitä hän halusi ja tavallaan sitten mä tarvisin tavallaan sen hänen antamansa rakenteen sisällä erilaisia mahdollisuuksia, ja me koko ajan käytiin läpi, että mä kävin fyysisesti näyttämässä hänelle koko ajan luonnoksia ja näyttämässä pieniä muutoksia. Että mitkä mun mielestä toimisi paremmin, eli nyt koko ajan tavallaan työskentelin yksin mutta työskentelin periaatteessa hänen kanssaan.

Juontaja

Miten sä tätä suunnitteluprojektia tai -prosessia kuvaisit?

Hannu Viitala

Anteeksi mitä sä tarkoitat tuolla?

Juontaja

Että miten se niinku teillä toimii, että miten usein te olitte yhteydessä ja…

Hannu Viitala

Me oltiin oikeastaan melkein parin viikon välein siinä alkuvaiheessa, koska tavallaan Tuulia on vähän old school -suunnittelija niinku minäkin, eli me halutaan konkreettisesti nähdä koko ajan ja tavallaan me ei haluta työskennellä silleen, että mä vaan lähetän näille sähköpostia ja kuvaa sähköpostin kautta, vaan me haluttiin niin kun konkreettisesti molemmat nähdä. Ja keskustella ja kokeilla erilaisia materiaaleja niin kuin fyysisesti, niinku olla aina läsnä siinä tilanteessa.

Juontaja

Oletteko te tehneet aikaisemmin yhteistyötä?

Hannu Viitala

Ei.

Juontaja

No sitten sä puhut tässä sun työssä myöskin Suomen ja Italian muotiin liittyvistä kytköksistä. Kaikki ei välttämättä ajattele, että suomalainen ja italialainen muoti olisi kovin tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Mutta ootko sä eri mieltä?

Hannu Viitala

Tavallaan joo olen eri mieltä, koska vaikka siis no tällä Tieni-brändillä on ihan omat kytköksensä Italiaan, koska Tuulia on suuri Italia-fani ja hän rakentaa koko tän Tieni-brändin periaatteessa Italian ympärille. Mutta koska Italiassa rakastetaan laatua ja vaikka se on paljon runsaampaa ja rönsyilevämpää ja näyttävämpää kuin suomalainen suunnittelu. Mutta mun mielestä siinä on tosi paljon yhtäläisyyksiä. Jos siellä haluaa luoda niinku kestävää ja niin kun selkeätä ja jotenkin niin kun laadukasta työtä että siellä on niinku yhtäläisyyksiä. Ja koska olin siis Italiassa itse opiskelemassa, siellä huomasi tavallaan niitä samankaltaisuuksia ja huomasin sen todella samanlaisen arvostuksen myös siihen käsityöhön, mikä mun mielestä on myös osa suomalaisuutta.

Juontaja

Ollaanko me suomalaiset valmiita maksamaan muodista yksi paljon kuin italialaiset?

Hannu Viitala

Ei, ei missään nimessä, koska italialaisille se on tavallaan ylpeys, että he ostaa vaikka tuotteen mikä maksaa 200 € tai 2000 €. Heille voi olla ylpeys että on italialainen design ja tää maksaa 2000€ tai 3000€. Ja he keräävät tavallaan rahaa siihen pitkään he pystyy hommaamaan. He on ylpeitä siitä. Että heillä on ehkä vähän erilainen kuitenkin tavallaan se ylpeys siihen omaan mitä he tekee siellä, omaan designiin. Meillä Suomessa ollaan vähän liian nöyriä vielä.

Juontaja

Ehkä se sieltä tulee pikkuhiljaa. No mikä merkitys tällä sun opinnäytetyöllä Tuuli Designille on?

Hannu Viitala

No siis tää oli sillain hirveän hauska projekti, vaikka loppupeleissä me ei lähdetty tekemään tuotetta. Koska Tuulialla on, hänellä on tosi pitkä historia niinku vaativan vaatepuolen suhteen, mutta hänellä ei ole mitään ymmärrystä jalkinepuolesta. Eli tavallaan paljolti myös semmoinen, ehkä opetusmatka hänelle siihen, että miten erilainen jalkinekulttuuri on tai jalkinetuotanto on kun vaatetuotanto ja tavallaan musta tuntuu, että mä opetin hänelle sen. Että, että jalkineen tuottaminen teollisesti on todella hankalaa. Ja sen takia loppupeleissä emme lähtenyt tekemään tuotetta.

Juontaja

Jatkuuko teidän yhteistyö?

Hannu Viitala

Ei tällä hetkellä.

Juontaja

No sitten mulla on vielä yksi kysymys sulle. Muotoilussa ei välttämättä voida ehkä puhua siitä miten tuloksia voidaan suoraan soveltaa käytäntöön tai yleistää jollakin tavalla opinnäytetyöstä puhuttaessa. Mutta mikä tässä sun opinnäytetyössä ja kaikessa siihen liittyvässä oli sellaista, jota sä voit ehkä tulevia suunnitteluprojekteja silmällä pitäen huomioida? Tai mistä sinä voit ottaa oppia?

Hannu Viitala

No ehkä lähinnä että kuinka hankalaa on löytää vaikka tuotanto, koska osa mun opinnäytetyön tehtävänä oli löytää tuotanto myös tälle projektille. Eli löytää Italiasta tehdas, joka valmistaisi nää tuotteet tai tuotteen meille. Ja tavallaan mä oon tiennyt, että se on todella hankalaa, mutta sitten kun mä konkreettisesti olin yhteydessä firmoihin ja tehtaisiin italiassa niin mä ymmärsin sen, että että se on ihan mahdotonta. Eli tavallaan sillä budjetilla, mikä vaikka meillä olisi ollut siihen. Niin ymmärtää ja oppia siitä, että hetkinen, että jos sä haluat lähteä oikeasti tekemään tuotantoa ja valmistamaan jalkineita, niin sulla pitää olla ihan hillitön pääoma takana. Ja se oli täällä itsellekin semmoinen oppimisprosessi.

Juontaja

Jota et ollut aikaisemmin tajunnut.

Hannu Viitala

En. Mä tiesin, että se on hankalaa, mutta sitten kun sä oikeasti rämmit siellä suossa niin. On todella hankalaa.

Juontaja

Hyvä. Kiitos oikein paljon vierailusta älykkään ja kestävän muotoilun opiskelija Hannu Viitala. Ja kiitos myös sinulle kuulija, että kuuntelit opiskelijan tutkimusmatka -podcastin .Kuulemisiin taas seuraavassa jaksossa. Moi moi.

Puhuja 1
Tämä on Tutkimusmatka-podcast ja minä olen Hanna-Kaisa Sulonen. Tämän jakson vieraana minulla on kestävän kehityksen opiskelija Tiina Kallio, jonka opinnäytetyöstä me tänään puhumme. Tervetuloa podcastiin Tiina! Sun työsi nimi on kaksoisolennonaisuusanalyysi HAMKin työelämäpohjaisille sidosryhmille. Miten sä tiivistät tän työn aiheen kompaktiin muotoon sellaiselle ihmiselle joka ei tiedä kyseisestä aiheesta mitään?

Puhuja 2
Niin no siinäpä se sitä on joutunut tässä matkan varrella tiivistelemään kyllä että tota. Jos nyt aloitetaan siitä, että CSRD direktiivi astuu voimaan nyt tän vuoden alusta. Elikkä ensin. On pieni osa yrityksistä joutuu raportoimaan tän direktiivin mukaisesti. Joo ja tota siihen annettiin työkaluksi. Tämmöinen kaksoisolennonaisuusanalyysi. Joo, jolla siis yritykset voivat sitten määritellä näitä raportointikohtia, ESG-kohtia, että tota sidosryhmiä haastattelemalla tutkimalla omaa strategiaansa ja yrityksen toimintoja, niin voivat sitten niiden avulla selvittää ne tärkeimmät asiat. Oliko tää yhtään selventävää?

Puhuja 1
Oikein paljon selvensi. Minkä takia sä tartuit just tähän sun valitsemaan aiheeseen?

Puhuja 2
Sain tilaisuuden ja siis tää on kiinnostanut mua. Aiemmassa ammatissani tai työssäni olen ollut mukana suomalaisen teollisuusyrityksen vastuullisuustiimissä ja siellä sitten jossain vaiheessa tähän vastuullisuusviestintään ruvettiin kiinnittämään huomiota ja tutkittiin näitä asioita, että mitä siellä pitäisi näkyä meidän vastuullisuusviestinnässä. Elikkä mulla oli jonkinnäköinen pohja joo ja valtava kiinnostus ja sattuipa sitten vaan tulemaan tämä vastaan. Sain vielä sitten siitä tehdä niin tää oli niinku semmoinen lottovoitto mulle eli tää oli jossain määrin tuttu tää aihe. Toki jouduin paljon perehtymään. Mutta mielenkiinto oli ja into oppia sitä.

Puhuja1
Minkä takia tää sun työn aihe on tärkeä?

Puhuja 2
No se on tärkeä just sen takia, että se on ihan uusi ja se on ihan uusi tapa ja velvoite yrityksille miettiä niiden vastuullisuutta ja kestävyysraportointia. Elikkä tää on ihan uusi tie ja tää tulee jatkossa olemaan kaikille sama. Saadaan yhtenevää kestävyysraportointia joka on avointa ja vertailukelpoista. Ja kun siinä on vielä tää lakivelvoite niin täähän pistää nää asiat ihan uuteen ihan uusiin kehyksiin ja pakottaa oikeasti yritykset miettimään niitä omia vastuullisuustoimia. Eli jatkossa kaikkien yritysten täytyy raportoida näistä asioista vuoteen 2028 mennessä, mutta kyllähän sieltä vielä puuttuu tämmöiset alle 10 hengen pk-yritykset. Tänä vuonna on nää isot pörssiyhtiöt ja ensi vuonna niitä on vähän enemmän tai aika paljonkin enemmän, joiden pitää raportoida. Mutta vaikka tää nyt ei vielä koske ihan suoraan kaikkia yrityksiä, niin tässähän on kuitenkin tämmöinen kulma, että jos he tekee yhteistyötä tällaisten isojen yhtiöiden kanssa, niin kyllä ne joutuu vähän aikaisemminkin näitä ESG-juttuja miettimään ihan kaikki.

Puhuja 1
OK selvä homma. No minkälaisia tuloksia sä sait sun opinnäytetyöstä?

Puhuja 2
No tää onkin vähän mitenkä sitä selittäisi. No ainakin sitä että tota raportointi on tähän mennessä keskittynyt aika lailla tällaisten hiilijalanjälkeen mittaukseen ja tämmöiseen, että tota selkeästi tilausta oli siinä, että raportoitaisiin sosiaalisia teemoja paljon enemmän. Niistä tuli niinku kaikkein eniten palautetta, että niistä halutaan kuulla ja ollaan huolissaan ja että niitä mieti.

Puhuja 1
Minkälaisia on sosiaaliset teemat?

Puhuja 2
No sosiaaliset teemat oli ne ehkä keskittyy eniten siihen, että tota kuinka tulevaisuudessa varmistetaan se, että kaikki opinnot niin kun kestää aikaa. Elikkä ne vastaa niihin työelämän haasteisiin. Siitä tuntuu olevan se suurin huoli, koska maailmahan muuttuu ihan järkyttävällä vauhdilla ja asiat muuttuu. Asioita tehdään koko ajan erilailla aivan elikkä se on valtava haaste ihan kaikille oppilaitoksille pysyä siinä perässä ja kuinka sitten siihen vastataan. Täältä kun siirtyy ihminen työelämään, niin hän tietää mitä siellä on vastassa ja osaa vastata niihin.

Puhuja 1
No mä kysyn vielä tästä, että mistä ne tulee ne tavoitteet, joita siellä työelämässä tarvitaan ja kaivataan?

Puhuja 2
Pitkälti tuosta ilmastonmuutoksen hallinnasta ja siitä vihreästä siirtymästä joo. Elikkä asioita vaan pitää ruveta tekemään hyvin paljon eri lailla. Joo just ja tehdäänkin jo, mutta ettei ole kehittää, kehittää niitä työtapoja ja miettiä uusia.

Puhuja 1
Haluatko sä vielä kertoa niistä tuloksista? Sä puhuit noista sosiaalisista näkökulmista.

Puhuja 2
Joo, sitten on tietysti tää hyvä hyvä hallinto, governance. Sidosryhmät haluaa tietää mitenkä johdetaan, minkälaisia päätöksiä tehdään, mitkä niihin päätöksiin vaikuttaa. Tää oli tietysti yksi. Ja tota sosiaalisista teemoista vielä yksi oli tietysti ihan ihan koski opetushenkilökuntaa HAMKin henkilökuntaa, heidän resurssejaan, heidän koulutustaan, kuinka he pysyy ajan tasalla tietysti, että ajantasainen tieto siirtyy sitten eteenpäin ja kuinka he jaksaa. Ja sitten oli tietysti näitä mielenterveysasioista ihan. Opettajien ja oppilaiden kaikki tällainen eristyneisyys ja eriarvoisuus nää kanssa kiinnosti.

Puhuja 1
Eli tähän vastuullisuuteen kuuluu siis paljon muitakin teemoja kuin vaan ne ympäristöasiat?

Puhuja 2
Todella paljon. Todellakin kyllä.

Puhuja 1
Hyvä. Mihin toimeksiantaja näitä tuloksia käyttää?

Puhuja 2
HAMKin on tarkoitus tehdä ensi vuonna tämän vuoden tuloksista asioista. Ensimmäinen CSRD-pohjainen kestävyysraportti. Elikkä siihen pohjaksi näitä sitten kartoitettiin. HAMK ei ole vielä velvollinen enkä tiedä tuleeko korkeakoulut koskaan olemaan, mutta tota onhan tää niin kun hyvä steppi ja semmoinen. Kaiken kattava, joka kiinnostaa monia eri yahoja siinä ryhmistä rahoittajiin. Elikkä tää on semmoinen hyvä kehys mitä kannattaa käyttää vaikka ei niin velvollinen olisikaan, koska sieltä saa kattavasti sellaisia asioita raportoitua jotka kiinnostaa.

Puhuja 1
No kun sä oot tehnyt tätä sun opinnäytetyötä niin kuulostaa, että tässä on valtava kokonaisuus. Miten sä ajattelit kun sä teit sitä että että pystytkö sä hallitsemaan ne kaikki näkökulmat ja sen kokonaisuuden?

Puhuja 2
Joo, kyllähän sitä vähän mietiskeli, että minkälaisen palan tässä haukkasi, varsinkin kun siinä alkuun kaikki saatava tieto oli konsulttien mainoksia ja sitten tätä EU-lainsäädäntöä konekielisenä käännöksenä tai englanniksi että vähän olekaan, mutta kyllähän siihen tehtiin tiukat rajaukset ja tää just tää työelämäpohjaisuus, että valittiin sieltä sitten nämä sidosryhmät, joiden mielipiteet nyt ehkä tässä vaiheessa eniten kiinnosti.

Puhuja 1
Keitä ne sidosryhmät on?

Puhuja 2
Ne oli nää maailman parastajat yhteistyökumppanit: 7 yritystä jotka tekee tiivistä yhteistyötä ja sitten HAMKin alumnit, heille tehtiin sitten tämmöinen Webropol-kysely.

Puhuja 1
Joo. Hyvä mitä käytännön vaikutuksia näillä tuloksilla voisi olla tai tai miten niitä sovelletaan käytäntöön? Ehkä tuossa äsken jo sivusinkin sitä, mutta mutta miten itse ajattelet?

Puhuja 2
Niin no se on se raportointipohja että. Mun mielestä HAMK on aika hyvin vastannut niihin asioihin mistä siellä oltiin huolissaan ja kaikkiin niihin niinku löytyi jotain, että että ei ne niin kun ainakaan mun nähdäkseni kovin uusia asioita ollut, mutta ehkä se on se raportointitapa. Tavallaan sitä kautta ehkä löytyy se kieli millä näistä asioista kannattaa kertoa. Että monelle siellä oli HAMKin sivut ja some. Että tuttua ja paljon jo tiedettiin, mutta tota paljon on vielä vähän sellaista niinku hämärän peitossa ja halutaan ehkä parempia vastauksia. Elikkä tavallaan voisi sanoa, että tätä kautta löytyy ehkä semmoinen kieli ja ne faktat mistä ollaan oikeasti huolissaan ja mitä ehkä niinku, mitä asioita kannattaa painottaa ja nostaa esiin.

Puhuja 1
No tiedätkö sä että millä tavalla nää nyt sitten huomioidaan?

Puhuja 2
No en ole tekemässä sitä raporttia, että en en pysty tuohon sanomaan mitään.

Puhuja 1
Joo hyvä. Kuuntelit Tutkimusmatka-podcastin, jossa keskusteltiin Tiina Kallion opinnäytetyöstä Kaksoisolennonaisuusanalyysi HAMKin työelämäpohjaisille sidosryhmille. Minä olen Hanna-Kaisa Sulonen, kuulemisiin seuraavassa jaksossa.