Hyppää sisältöön
Home Valuma-alueiden kuunnostaminen jatkuu Hämeen metsä- ja peltoalueilla

Valuma-alueiden kuunnostaminen jatkuu Hämeen metsä- ja peltoalueilla

Hämeen ammattikorkeakoulun luotsaama valuma-aluesuunnittelun pilottityö Hauhon Vuolujoella on päättynyt. Suurimpana saavutuksena voidaan pitää Hämeen alueelle muodostettua vesistökunnostusverkostoa, joka palvelee eri sektorien välisen yhteistoiminnan kehittämistä Hämeen alueella. Paikallisen yhteistoiminnan kehittäminen yhdessä Pro Hauhonselkä ry:n kanssa on ollut uraauurtavaa.

Hauhon Vuolujoella tehty pilottityö liittyi Hämeen ammattikorkeakoulun Kanta- ja Päijät-Hämeessä toteuttamaan Opitaan ojista -vesistönkunnostushankkeeseen. Pilottityössä hyödynnettiin metsätalouden vesiensuojelun suunnitteluun Vuolujoen valuma-alueella testattua ja kehitettyä KUNNOS-työkalua, jonka avulla tuotettiin paikkatietoaineisto auttamaan valuma-alueen metsäosissa sijaitsevien potentiaalisten vesiensuojelurakenteiden arvioinnissa. KUNNOS-työkalun hyödyntämisen pilotoinnissa käytettyjä vesiensuojelurakenteita olivat laskeutusallas ja putkipato. Otusojan ja Lakeensuon osavaluma-alueilla kartoitettiin myös potentiaalisia kosteikkojen sijainteja. Vuolujoella toteutetun pilottijakson päätyttyä Kanta- ja Päijät-Hämeen vesistökunnostusta jatketaan pilottityössä laadittuun toimintamalliin perustuen.

Kiireellisimmiksi arvoidut suunniteltavat valuma-alueet listattiin. HAMKin kestävän kehityksen opiskelijat olivat tiiviisti mukana Eteläistenjärven tilan kartoittamisessa. Kartoitetuista kohteista Hauholla sijaitseva Vuolujoki valittiin pilottivaluma-alueeksi alueen tyydyttävän kunnon ja runsaan fosforipitoisuuden vuoksi.

Pilottialueen vesistökunnostusta varten laadittuun yleissuunnitelmaan ja viestintään perustuen syntyi monipuolista koulutusmateriaalia valuma-aluekohtaisesta suunnittelusta. Koulutuksella ja yhteistyöllä sekä toteutetuilla toimenpiteillä parannettiin valuma-alueiden peruskuivatuksen etenemistä sekä edistettiin tulva- ja vesiensuojelua ja monimuotoisuutta luonnonmukaisen vesirakentamisen keinoin. Tila- ja lohkokohtaiset suunnitelmat ja neuvonta ovat kannustaneet alueiden maanomistajia vesienhallinnan ja hiilensidonnan kannalta edullisiin viljelytapoihin ja metsänhoitomenetelmiin.

Toiminta on luonut pohjan suojelutyön edistämiselle ja kehittämiselle tulevaisuudessa. Jatkossa tulee keskittyä alueellisen kunnostustyön jatkamiseen, verkostojen rakentamiseen, yhteistoiminnan kehittämiseen sekä laatukäsikirjan suunnitteluun. Myös sosiaalisen median hyödyntämiseen viestintäkanavana maa- ja vesialueen omistajien suuntaan tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota.

Kuva: Vuolujoen valuma-alueelle tuotettu mallinnus potentiaalisista vesiensuojelurakenteiden paikoista (putkipato ja laskeutusallas).

Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen opiskelija Kati Ahonen laati Hämeen ELY-keskuksen kuormittuneimpien vesistöjen listan pohjalta opinnäytetyön riskikartoituksesta. Kokonaisvaltaisen valuma-aluekunnostuksen käytännön toteuttamisesta laadittu tarinakartta toimii esimerkinomaisena ohjekirjana eri sektorien toimintaympäristöjen vaatimuksista ja haasteista.

OO – Opitaan ojista

Hankkeen päätoteuttajana oli Hämeen ammattikorkeakoulu ja tuensiirtokumppaneina Etelä-Suomen Salaojakeskus / Kokemäen Vesistön Vesiensuojeluyhdistys ry, ProAgria Etelä-Suomi, Metsänhoitoyhdistys Kanta-Häme, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme sekä Tapio Oy.

Kohderyhmä: Vesiensuojeluyhdistykset, suunnittelijat, maanomistajat, urakoitsijat, neuvonta- ja edistämisorganisaatiot sekä viranomaiset.

Aikataulu: 1.3.2021 – 15.11.2022

Rahoittaja: Maa- ja metsätalouden vesienhallinnan tehostamisohjelma