Lisää lähiruokaa, parempaa dialogia - Hämeen ammattikorkeakoulu
Lisää lähiruokaa, parempaa dialogia
mies vertailee tuotteita kaupan käytävällä

Lisää lähiruokaa, parempaa dialogia

29.01.2021 15:42

Miten lähiruokaa saataisiin paremmin tarjolle niin, että samalla on huomioitu sekä tuottajan, kauppiaan että kuluttajan näkökulmat? Tähän haasteeseen on tarttunut vastikään alkanut tutkimus, jonka toimet ulottuvat Kanta- ja Päijät-Hämeeseen.

Array

Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe PhotoStock

Kuka olet, mitä tutkit?

Sanna Lento, toimin projektipäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulun biotalousosaamisen yksikössä. Osaamisalaani ovat maaseudun elinvoimaan liittyvät aiheet, erityisesti lähiruoka ja elintarvikeyrittäjyys. Parhaillaan vedän Hämäläinen lähiruokadialogi -hanketta, jossa kehitetään yhteistyötä lähiruokatuottajan, vähittäiskaupan ja kuluttajan välillä Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Alkuhaastatteluihin pyritään saamaan parisenkymmentä tuottajaa ja muutamia kauppoja. Kuluttajakyselyllä on tarkoitus tavoitella noin 600 kuluttajaa.

Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?

Lähiruokatuottajien ja vähittäiskaupan välillä on jossain määrin kuilua, johtuen jo siitäkin, että ne ovat hyvin eri kokoisia toimijoita. Kuitenkin sekä kaupalla että tuottajilla on sama intressi: saada kuluttajille paremmin tuotteita, joilla on menekkiä ja joiden alkuperä tunnetaan. Yhdessä toimimalla saadaan kaikkien asiaa edistettyä.

Suurin osa ruoasta ostetaan vähittäiskaupoista, joten niiden valikoimalla on suuri vaikutus lähiruoan saatavuuteen ja siten sen menekin edistämiseen. Haluamme osallistaa kuluttajia kertomaan toiveistaan niin kaupoille kuin lähiruoan tuottajille. Siksi työ alkaa kuluttajille suunnatulla kyselyllä. Lisäksi kaupoilla on kyllä paljon ostodataa, mutta se ei ole kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Tässä hankkeessa tieto tulee eri osapuolten käyttöön.

Tiedon ja kommunikaation lisääminen on tärkeää paikallisten markkinoiden kehittämiseksi. Paikallisen ruoantuotannon arvostus on nousussa ja se lisää alueiden elinvoimaa, erityisesti maaseudulla.

Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?

Tavoitteena on lisätä ruokaketjun toimijoiden eli tuottajien, kaupan ja kuluttajien välistä ymmärrystä ja sen merkitystä osana alueen taloutta, lisätä tietoa osapuolten toimintatavoista ja kuluttajien tarpeista sekä tuottaa uusia ratkaisuja kannattavaan liiketoimintaan. Isossa kuvassa tavoite on kehittää paikallisia markkinoita ja parantaa lähiruoan saatavuutta.

Yksi tärkeä tavoite on pyrkimys kestävään ruokaketjuun, jossa ruokahävikin määrä on mahdollisimman pieni. Ruokaa tuotetaan vain sen verran kuin kulutetaan.

Tällä hetkellä tuottajat eivät välttämättä tiedä tuotteidensa todellista menekkiä tai tuotehäviöitä kaupassa.

Tällä hetkellä tuottajat eivät välttämättä tiedä tuotteidensa todellista menekkiä tai tuotehäviöitä kaupassa. Ongelmana ovat esimerkiksi sähköiset tilausjärjestelmät, joihin pienillä lähiruokatuottajilla ei ole varaa tai halua sitoutua. Tähän ja vastaaviin pullonkauloihin yritämme hakea käytännönläheisiä ratkaisuja tekemällä pieniä, ketteriä kokeiluja yhdessä toimijoiden kanssa.

Hanke kestää vuoden 2022 loppuun saakka, mutta tuloksia raportoidaan jatkuvasti. Keväällä tulee kuluttajakyselyn tuloksia. Kyselyn kautta haetaan mukaan kuluttajia, jotka voisivat osallistua ensi syksynä järjestettävään työpajaan.

Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?

Ruokajärjestelmän toimijat Kanta- ja Päijät-Hämeessä ja sieltä ruokansa ostavat ihmiset. Hyöty tulee konkreettisesti toimijoille jo kokeilujen, keskusteluiden ja sitä kautta löytyvien ratkaisujen muodossa. Myös alueen asukkaat hyötyvät tulemalla kuulluiksi ja saamalla paremmin toivomiaan tuotteita ja palveluita kaupoista.

Hankkeen toimintamallia on mahdollista kopioida myös muissa alueellisissa kehittämishankkeissa.

Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?

Kaupungistumisen, ikääntymisen ja ilmastonmuutoksen megatrendeihin on yhteys. Lähiruoan suurin kuluttajaryhmä asuu kaupungeissa, koska väestö keskittyy. Lähiruokaa ei kuitenkaan saada ilman elinvoimaista maaseutua sekä maaseudun ja kaupunkien vuoropuhelua.

Toinen uhka on ikääntyvät ruoantuottajat ja toisaalta ikääntyvien kuluttajien erilaiset tarpeet. Ilmastonmuutos taas vaikuttaa ruoan tuotannon mahdollisuuksiin ylipäätään ja on lisännyt vastuullisen kuluttamisen merkitystä.

Ajankohtainen ilmiö on huoltovarmuuskeskustelu, joka on virinnyt koronapandemian myötä. Paikallisen tuotannon tärkeyteen on herätty entistä enemmän.

Miten opiskelijat ovat mukana hankkeessa?

Alustavasti on mietitty, että hanke osallistaisi Kehittäminen ja innovaatiot -moduulissa puutarhatalouden opiskelijoita keväällä. Opiskelijat ovat myös yksi mahdollinen vastaajaryhmä kuluttajakyselyssä.

Hämäläinen lähiruokadialogi – lähiruokaa kestävästi kauppaan ja kuluttajalle -hanke toteutetaan 1.1.2021–31.12.2022. Toteuttajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulu, Teknologian tutkimuskeskus VTT sekä Kauppavalmennus Oy. Hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020 ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus. Hankkeen nettisivut.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU