Tutkimuksessa saatiin monipuolisesti ratkaisuja hiilensidonnan tehostamiseen
Hämeen ammattikorkeakoulu on viime vuosina panostanut voimakkaasti älykkään biotalouden soveltavaan tutkimukseen. Vuodenvaihteessa päättynyt tutkimushanke tuotti hiilen sidontaan liittyviä ratkaisuja esimerkiksi pelloilla, metsämailla, kaupungeissa sekä vesi- ja jätehuoltoketjussa.
Hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä ja hiilen sitominen erilaisissa biotalouden prosesseissa on tärkeä keino hillitä ilmastonmuutosta. HAMKin Carbon 4.0 -hanke edisti monella tavalla hiilen sidonnan soveltavaa tutkimusta HAMKissa. Hankkeessa kehitettiin menetelmiä digitalisaation ja biotalouden prosesseista kerätyn datan hyödyntämiseen hiilen sidonnan tehostamiseksi.
Yksi merkittävimmistä uusista avauksista oli yhdessä Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Baltic Sea Action Groupin kanssa toteutettu Pelto-observatorio-palvelu. Se tukee sekä maanviljelijöitä että hiiliviljelyn tutkimusta tarjoamalla mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti peltomaiden hiilen sidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Palvelu on avoimesti kaikkien nähtävissä verkossa. HAMKin vastuulla on ollut datan käsittelyn ja visualisoinnin toteuttaminen Pelto-observatorion käyttöliittymässä.
Biohiilen maaperävaikutusten, kuten maaperän kosteudenpitokyvyn tutkimiseksi, hankkeessa perustettiin biohiilikenttä HAMKin Mustialan kampukselle. Sen tarkoituksena on toimia pitkäaikaisena kenttäkokeena, jossa voidaan tutkia hiilensidonnan ohella biohiilen vaikutuksia sekä viljelyn että ympäristövaikutusten näkökulmista. Kentän seuraamisessa on hyödynnetty maan anturointiin ja drone-kuvantamiseen perustuvia menetelmiä.
Kulotuskokeessa HAMKin Evon kampuksella puolestaan tutkittiin metsämaan poltossa syntyvän hiilen ominaisuuksia sekä vallitsevia hiiltymisolosuhteita. Kulotuskokeessa käytettiin tarkoitusta varten suunniteltua ja toteutettua anturointiratkaisua.
Hiilen sidontaa voidaan edistää myös kaupungeissa. HAMK jatkaa kaupunkivihreän tutkimusta mm. hämeenlinnalaisilla pihoilla Kaupunkiviljelystä järkiruokaa-hankkeessa sekä tänä vuonna alkaneessa CO-CARBON-hankkeessa.
Hiilen sidonnan tutkimusta tehtiin myös vesi- ja jätehuoltoketjuun liittyen yhteistyössä yritysten kanssa. Puhdistamolietteestä tuotettu lietehiili osoittautui HAMK Bion koereaktoritutkimuksissa erinomaiseksi lisäaineeksi yhdyskuntabiojätettä käyttävän biokaasuprosessin hallintaan ja paransi lopputuotteena syntyvän mädätteen laatua. Lupaavien tulosten pohjalta tutkimus jatkuu yhteistyössä Helsingin Seudun ympäristöpalveluiden kanssa uudessa ympäristöministeriön rahoittamassa RAHI-hankkeessa, jossa tutkitaan jäteveden ravinteiden ja hiilen kokonaisvaltaista talteenottoa.
Työtä on tehty kaikkien HAMKin neljän tutkimusyksikön voimin. HAMK sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävän strategisen rahoituksen Bioeconomy 4.0 -tutkimushankkeelle vuonna 2018, ja heti sen jälkeen alkuvuodesta 2019 vastaavan rahoituksen Carbon 4.0-hankkeelle. Voit lukea hankkeista lisää verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Iivari Kunttu
Johtava tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö
Hämeen ammattikorkeakoulu
Puh. +358504622692
iivari.kunttu@hamk.fi
Tutkimuksessa saatiin monipuolisesti ratkaisuja hiilensidonnan tehostamiseen
Hämeen ammattikorkeakoulu on viime vuosina panostanut voimakkaasti älykkään biotalouden soveltavaan tutkimukseen. Vuodenvaihteessa päättynyt tutkimushanke tuotti hiilen sidontaan liittyviä ratkaisuja esimerkiksi pelloilla, metsämailla, kaupungeissa sekä vesi- ja jätehuoltoketjussa.
Hiilidioksidin poistaminen ilmakehästä ja hiilen sitominen erilaisissa biotalouden prosesseissa on tärkeä keino hillitä ilmastonmuutosta. HAMKin Carbon 4.0 -hanke edisti monella tavalla hiilen sidonnan soveltavaa tutkimusta HAMKissa. Hankkeessa kehitettiin menetelmiä digitalisaation ja biotalouden prosesseista kerätyn datan hyödyntämiseen hiilen sidonnan tehostamiseksi.
Yksi merkittävimmistä uusista avauksista oli yhdessä Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Baltic Sea Action Groupin kanssa toteutettu Pelto-observatorio-palvelu. Se tukee sekä maanviljelijöitä että hiiliviljelyn tutkimusta tarjoamalla mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti peltomaiden hiilen sidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Palvelu on avoimesti kaikkien nähtävissä verkossa. HAMKin vastuulla on ollut datan käsittelyn ja visualisoinnin toteuttaminen Pelto-observatorion käyttöliittymässä.
Biohiilen maaperävaikutusten, kuten maaperän kosteudenpitokyvyn tutkimiseksi, hankkeessa perustettiin biohiilikenttä HAMKin Mustialan kampukselle . Sen tarkoituksena on toimia pitkäaikaisena kenttäkokeena, jossa voidaan tutkia hiilensidonnan ohella biohiilen vaikutuksia sekä viljelyn että ympäristövaikutusten näkökulmista. Kentän seuraamisessa on hyödynnetty maan anturointiin ja drone-kuvantamiseen perustuvia menetelmiä.
Kulotuskokeessa HAMKin Evon kampuksella puolestaan tutkittiin metsämaan poltossa syntyvän hiilen ominaisuuksia sekä vallitsevia hiiltymisolosuhteita. Kulotuskokeessa käytettiin tarkoitusta varten suunniteltua ja toteutettua anturointiratkaisua.
Hiilen sidontaa voidaan edistää myös kaupungeissa. HAMK jatkaa kaupunkivihreän tutkimusta mm. hämeenlinnalaisilla pihoilla Kaupunkiviljelystä järkiruokaa-hankkeessa sekä tänä vuonna alkaneessa CO-CARBON-hankkeessa.
Hiilen sidonnan tutkimusta tehtiin myös vesi- ja jätehuoltoketjuun liittyen yhteistyössä yritysten kanssa. Puhdistamolietteestä tuotettu lietehiili osoittautui HAMK Bion koereaktoritutkimuksissa erinomaiseksi lisäaineeksi yhdyskuntabiojätettä käyttävän biokaasuprosessin hallintaan ja paransi lopputuotteena syntyvän mädätteen laatua. Lupaavien tulosten pohjalta tutkimus jatkuu yhteistyössä Helsingin Seudun ympäristöpalveluiden kanssa uudessa ympäristöministeriön rahoittamassa RAHI-hankkeessa, jossa tutkitaan jäteveden ravinteiden ja hiilen kokonaisvaltaista talteenottoa.
Työtä on tehty kaikkien HAMKin neljän tutkimusyksikön voimin. HAMK sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä merkittävän strategisen rahoituksen Bioeconomy 4.0 -tutkimushankkeelle vuonna 2018, ja heti sen jälkeen alkuvuodesta 2019 vastaavan rahoituksen Carbon 4.0-hankkeelle. Voit lukea hankkeista lisää verkkosivuilta.
Lisätietoja:
Iivari Kunttu
Johtava tutkijayliopettaja, HAMK Smart -tutkimusyksikkö
Hämeen ammattikorkeakoulu
Puh. +358504622692
iivari.kunttu@hamk.fi