Opinnäytetyö: Onnettomuustutkinnan tutkintaryhmätyöskentely on hyvällä tasolla, kehitettävää mm. roolituksessa

Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaryhmätyöskentelyä ja johtamista käsittelevässä opinnäytetyössä käy ilmi, että vaikka tutkintaryhmätyöskentelyn voidaan todeta olevan hyvällä tasolla, löydettiin työssä kehityskohteita esimerkiksi tutkintaryhmän johtajan ja tutkinnanjohtajan roolituksesta, tutkintaryhmien muodostamisesta sekä resurssien ja asiantuntijuuden hallinnasta. Opinnäytetyön on tehnyt Lasse Laatta osana Teknologiaosaamisen johtamisen insinööri (YAMK) tutkintoa.

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen onnettomuustutkinnan työskentelytapoja käsittelevä opinnäytetyö maassamme. Opinnäytetyö on tehty Onnettomuustutkintakeskukselle (OTKES), joka on itsenäinen ja riippumaton turvallisuustutkintaa tekevä viranomainen. Työn tavoitteena on ollut kehittää tutkintaryhmien asiantuntijaresurssien johtamista sekä tutkintaprojektien suunnittelua, hallintaa, ja seurantaa.

Työn tutkimusaineisto on kerätty kahdessa vaiheessa. Laaja aineisto kerätiin Onnettomuustutkintakeskuksen viranhaltijoille sekä tutkinnoissa vuosina 2020–2022 mukana olleille asiantuntijoille suunnatulla Webrolpol-kyselyllä. Saatua aineistoa tarkennettiin kahdeksan henkilön haastatteluilla. Haastatteluissa pyrittiin selvittämään syvemmin asioita kyselyssä esille tulleiden asioiden taustalla.

Opinnäytetyön perusteella onnettomuustutkinnan tutkintaryhmätyöskentelyn ja johtamisen voidaan yleisesti todeta olevan hyvällä tasolla. Tunnistetut kehittämiskohdat keskittyvät lähinnä tutkintaryhmän johtajan ja tutkinnanjohtajan roolitukseen sekä tutkintaryhmien muodostamiseen. Tärkeimpänä kehityskohteena tutkintaryhmien työskentelyssä tunnistettiin ryhmään nimettyjen asiantuntijoiden ajankäytölliset haasteet. Tutkintaryhmien työskentelyn tehokkuudessa ja työnjaon toimivuudessa todettiin tutkintaryhmän johtajalla olevan merkittävä rooli.

Tutkintojen suunnittelun ja seurannan osalta opinnäytetyössä tunnistetut kehityskohteet liittyvät samoin resurssien hallintaan. Myös asiantuntijuuden hallinta tunnistettiin yhdeksi kehityskohteeksi.

Lopputuloksena työssä esitetään koulutuksen lisäämistä tutkintaryhmien johtamiseen, tutkinnanjohtajan ja tutkintaryhmän johtajan roolien täsmentämistä sekä uusien teknisten apuvälineiden hankintaa asiantuntijuuden ja resurssien hallintaan. Myös tutkintatyössä käytettävien IT-järjestelmien käytettävyyttä tulee tutkimuksen perusteella kehittää.

Lisätiedot:

Opiskelija: Lasse Laatta, 0295 150709, lasse.laatta@om.fi

Ohjaaja: Katja Rönkkönen, katja.ronkkonen@hamk.fi

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan. (käytettävissä vain HAMKin VDI-palvelun kautta)