Hyppää sisältöön

Sinun hyvinvointisi on meille tärkeää! Näiltä sivuilta löydät materiaaleja ja harjoitteita oman hyvinvointisi tueksi. Jos tarvitset lisäksi muuta apua, älä epäröi ottaa yhteyttä opiskelijahyvinvointipalveluihin.

Huomioithan että sisältöjä kehitetään parhaillaan.

Mielen hyvinvointi

Stressi

Stressi on kaikille meille tuttu asia. Se kuuluu normaaliin elämään ja kertoo ihmisen luontaisesta kyvystä reagoida muuttuviin olosuhteisiin ja sopeuttaa toimintaansa niihin.  Jatkuessaan pitkään ja voimakkaana stressi voi kuitenkin muodostua uhkaksi terveydelle ja hyvinvoinnille.  Sitä ei siis voi kokonaan poistaa elämästä, mutta liiallista stressiä on hyvä oppia säätelemään.

Myönteinen stressi

Pieni määrä stressiä kuuluu elämään ja voi auttaa myös aikaansaamisessa ja tehtäviin motivoitumisessa. Jos sinun on hankalaa tarttua tehtäviin ja kaipaat myönteistä potkua opintoihin, myönteinen stressi voi auttaa. Myönteistä stressiä opiskeluun voi lisätä esimerkiksi:

  • Pohtimalla omia vahvuuksia ja niiden parempaa hyödyntämistä opinnoissa
  • Pohtimalla itselle tärkeitä asioita ja asettamalla tavoitteita
  • Keskustelemalla muiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä
  • Kehittämällä ajanhallinnan taitoja

Stressin tunnistaminen

Stressi johtuu tahdosta riippumattoman hermoston aiheuttamasta reaktiosta, joka valmistaa kehoa taistelemaan, pakenemaan tai lamaantumaan uhkaavissa tilanteessa. Seurauksena voi olla esimerkiksi hengityksen tihenemistä ja sydämen nopeampaa sykkimistä. Moni tunnistaa oman stressitilansa juuri fyysisistä oireista.

Fyysisten oireiden lisäksi stressi voi näkyä myös ajatuksina kuten huolina ja murehtimisena. Stressaantuneena voi olla vaikeaa keskittyä olennaiseen ja tähän hetkeen.

STRESSIN TUNNISTAMISESSA AUTTAVIA KYSYMYKSIÄ:

  • Tuntuuko elämäni olevan tasapainossa?
  • Riittääkö aikani olennaiseen?
  • Onko kehossani kireyden tai levottomuuden tunteita?
  • Haittaavatko huolet keskittymistäni?
  • Saanko nukuttua?

Stressinhallinta

Rentoutumismenetelmien harjoittelu voi ehkäistä ja helpottaa fyysistä stressiä. Myös luontoympäristöllä on monia todettuja stressiä hälventäviä vaikutuksia.

Opiskelustressiä voi pyrkiä itse ennaltaehkäisemään hyvän ajankäytön avulla ja huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista.

Headsted.fi –sivuston stressinhallintaohjelmat auttavat opiskelu- ja työperäisen stressin arvioimisessa ja uusien stressinhallinnan keinojen löytämisessä. Verkko-ohjelmia voi suorittaa itsenäisesti tai tuetusti HAMKin opintopsykologin kanssa.

Tukea ja apua

Jos omat keinot eivät riitä, stressinhallintaan voi saada myös tukea. Opiskeluun liittyvässä stressissä ja jaksamisen ongelmissa tukea voi saada opintopsykologin palveluista. Tuki voi olla esimerkiksi stressaavan opiskelutilanteen jäsentelemistä ja uusien stressinhallintakeinojen löytämistä.

Jos tilanne on erityisen kuormittava, stressiä esiintyy usealla elämän osa-alueella ja apua tarvitaan nopeasti, kannattaa kääntyä terveydenhuollon palveluiden puoleen.

Materiaaleja (siirrettävä uudelle sivustolle)

Jännittäminen

Jännittäminen on jossain määrin kaikille tuttu asia. Joillakin se on lievää ja hallittavaa, kun taas joillekin se voi muodostua hankalaksi, elämää ja opiskelua rajoittavaksi asiaksi.

Moni jännittää

Jännittäminen on yleistä ja luonnollista: yli 70 % jännittää joskus ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa 30 % opiskelijoista kamppailee esiintymisjännityksen kanssa.

Jännittämistä ei myöskään aina näe päällepäin. Jännittää voi kuka tahansa, olipa sitten ulosäinsuuntautuva ja esiintymisestä nauttiva tai ujo ja itsekseen viihtyvä luonne. 

Joskus jännitystä voi helpottaa jo se, että tietää jännityksen olevan yleistä ja että toisetkin jännittävät. Lisätietoa jännityksestä voit lukea YTHS:n sivuilta.

Jännityksen tunnistaminen ja kohtaaminen

Jännitys ilmenee usein fyysisinä oireina: ääni värisee, hengitys tuntuu salpautuvan, kasvot punoittavat. Fyysiset jännitysoireet ovat tahdosta riippumattoman hermoston aikaansaama stressireaktio. Jotkut ovat saaneet niihin apua rentoutumismenetelmistä kuten palleahengityksestä ja progressiivisesta rentoutuksesta.

Jännittämiseen voivat fyysisten oireiden lisäksi sisältyä myös erilaiset ajatukset, kuten pelko jännityksen näkymisestä ulospäin, epävarmuus itsestä tai oletus, että muut arvioivat meitä kielteisesti. Seurauksena voi olla halua vältellä tilanteita, joissa näitä kielteisiksi miellettyjä tunteita ja ajatuksia ilmenee.

Headstedin Jännä juttu –ohjelma voi auttaa oman jännitysoireulun kartoittamisessa ja uusien keinojen löytämisessä jännittävien tilanteiden kohtaamiseen: https://headsted.fi/ohjelmat/janna-juttu/ Verkko-ohjelman voi suorittaa itsenäisesti tai tuetusti HAMKin opintopsykologin kanssa.

SPIN-FIN-kysely Mielenterveyskylän sivuilla voi auttaa tunnistamaan hoitoa vaativan sosiaalisten tilanteiden pelon.

Tukea ja apua

Jos omat keinot eivät riitä, jännitykseen on hyvä hakea apua ennen kuin jännitys alkaa liiaksi rajoittaa elämää. Opiskelua haittaavasta jännityksestä voi keskustella opintopsykologin kanssa. Tukea jännitykseen voi saada sekä kasvokkain että verkossa.

Jännitys voi joskus vaikuttaa opiskelukykyyn, jonka vuoksi siihen voi tarvita opetuksen erityisjärjestelyitä.

Vaikeaan, useille elämänalueille ulottuvaan jännittämiseen kannattaa hakea apua terveydenhuollon palveluista. Lue myös psykoterapiaan hakeutumisesta HUS Mielenterveystalon sivuilta.

Materiaaleja (siirrettävä uudelle sivustolle)

Kriisi

Kriisi tarkoittaa tapahtumaa, joka tavalla tai toisella suistaa elämän raiteiltaan. Kyseessä voi olla elämänmuutos kuten parisuhteen päättyminen tai äkillinen tapahtuma kuten onnettomuus. Kriisejä on siis monenlaisia. Osaan voi kaivata välitöntä tukea ja mahdollisuutta keskustella tapahtumasta. Osa kohdatuista kriiseistä saattaa alkaa pohdituttaa mieltä vasta pitkäkin ajan kuluttua.

Välitöntä tukea

Välitöntä tukea kriiseissä voivat tarjota paikalliset kriisipäivystykset ja valtakunnallinen kriisipuhelin: 010 195 202

arkisin 9:00-7:00
viikonloppuisin ja juhlapyhinä 15:00 – 7:00

Kriisin jälkeen

Kriisit ja vaikeat kokemukset voivat alkaa vaivata mieltä ja kaivata käsittelyä myös myöhemmin, kun tapahtuma ei ole enää akuutti.

Selma-oma-apuohjelma verkossa auttaa tunnistamaan kriisin käsittelyyn kuuluvia vaiheita ja toimii tukena tapahtumien itsenäisessä käsittelemisessä.

Verkkokriisikeskus Tukinetistä voi saada tukea nimettömästi.

Tapahtumasta voi olla lisäksi hyödyllistä keskustella ammattilaisen kuten terveydenhoitajan, opintopsykologin tai oppilaitospastorin kanssa.

Sosiaalinen hyvinvointi

Opiskeluun liittyy usein muutoksia ihmissuhteissa ja taloudessa. Saatamme tarvita myös uusia taitoja näillä elämän osa-alueilla.

“Yritä ensin itse ymmärtää toisia ja vasta sen jälkeen voit pyytää toisia ymmärtämään itseäsi” (Stephen Covey, 1992)

Emme elä tyhjiössä! Muut ihmiset vaikuttavat meihin toiminnallaan ja meillä on vaikutusta muihin. Myös oppiminen on sosiaalinen prosessi, ja opinnoissa tarvitaan jo alusta lähtien monenlaisia vuorovaikutuksen taitoja.

Terveys ja elämäntavat

Liikunta, lepo ja monipuolinen ravinto muodostavat hyvinvoinnin ja oppimiskyvyn perustan. Siksi kannattaa pyrkiä pitämään huolta, että nämä perusasiat toteutuvat arjessa tasapainoisesti. Muutoksia elämäntavoissa kannattaa tehdä pienin askelin ja muistaa, että esimerkiksi pienikin liikunnan lisäys on terveyden kannalta merkitsevä.

Opiskelutaidot ja oppiminen

Opiskelu korkeakoulussa edellyttää kiinnostusta oppimiseen ja halua omaksua uusia opiskelun taitoja.