Kaupunkiviljelystä järkiruokaa - Hämeen ammattikorkeakoulu
Kaupunkiviljelystä järkiruokaa
kasvustoa aidalla
kasveja kaupunkiympäristössä

Kaupunkiviljelystä järkiruokaa

Hankkeen tavoite

Hankkeen tavoitteena on luoda kaupunkiviljelyyn toimintamalli, joka kehittää hajautetun ruuan tuotannon tapoja, tiloja ja paikkoja kaupunkirakenteessa.  Toimintamalli huomioi yksityisten pientalopihojen harrastajaviljelijät, kaupunkiviljelyn yhteisöt sekä uusimuotoisen yritystoiminnan osana hajautettua ruuan tuotantoa. Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille mutta on sovellettavissa myös muissa samankaltaisissa ympäristöissä. Ympäristöministeriön Raki2-ohjelman päätavoitteen mukaisesti hankkeen tulokulmana on erityisesti edistää ravinnekierrätyksen tunnetuksi ja hyväksytyksi tekemistä. Lisätietoja ravinnekierrätysohjelmasta ympäristöministeriön sivuilla.

Hanketiedot

  • Hankkeen nimi: Kaupunkiviljelystä järkiruokaa
  • Toteutusaika: 1.1.2020-30.11.2021
  • Rahoitus: Ympäristöministeriön rahoittama hanke ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi.
  • Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja), Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen martat ja Kauppapuutarhaliitto
  • Kohderyhmä: Kaupunkiorganisaatiot, jotka haluavat kehittää hajautetun ruuan tuotannon mallia, joka koostuu pientalopihan viljelijöistä, kaupunkiviljelyn yhteisöistä sekä uusimuotoisesta yrittäjyydestä  
  • Toimialue: Hämeenlinnan kaupunkialue

TP1 Hajautetut mallit ruuan tuotannossa

Työpaketti 1 määrittelee ja etsii kaupunkirakenteesta ne alueet, joissa olisi puitteiden puolesta tarkoituksenmukaista sijoittaa kaupunkiviljelyä. Teoreettinen tarkastelu sisältää eri kasvintuotantoympäristöjen tarkastelun erilaisissa kaupunkiympäristöissä. Näitä ovat esimerkiksi pimeiden varastotilojen hyödyntäminen vertikaaliviljelyssä, mutta myös julkisten ja puolijulkisten rakennusten monikerroksisten ja lasitettujen aulojen ja rappukäytävien sovittaminen kerrosviljelyyn ja joutomaiden hyödyntäminen tunneliviljelyyn. Lähtökohtana on tunnistaa kaupunkielämän luonne ja sen aiheuttamat väistämättömät haasteet ruuan tuotannolle sekä huomioida ruuan tuotannon vaatimat elintarviketurvallisuuden lainsäädäntö ja logistiikkaketjun säilyvyys. Ongelmia kaupunkiympäristössä saattavat olla aktiiviset toimet, kuten esimerkiksi ilkivalta yleisissä tiloissa tai kaupunkirakenteen tuomat haasteet, kuten saasteet tai rajoitteiset kasvupaikat, jotka vaativat mm. tehostettua ravinteiden kiertoa tai vesitaloudesta huolehtimista.

 

TP2 Kannattavat ravinnekierrot eri ruuan tuotantomalleilla

Työpaketti 2 tarkentaa ensimmäisen työpaketin tuloksena määriteltyjä tuotantomalleja niiden ravinnekiertojen, tuotantokasvivalinnan, taloudellisen kannattavuuden ja uudenlaisen mikroyrittäjyyden näkökulmista. Työpaketissa määritellään tarkoituksenmukaisimmat viljelykasvit eri tuotantomalleille, tarkastellaan niiden tuotannon vaatimia resursseja sekä kartoitetaan olemassa olevaa toimijaverkostoa.

 

TP3 Case Hämeenlinna

Työpaketti 3 tarkastelee hajautetun kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia Hämeenlinnassa. Tämä työpaketti jakaantuu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kartoitetaan kaupunkirakenteessa olevat mahdolliset viljelypaikat, -alueet ja –tilat. Kartoituksen perusteella viljelypaikoista teemoitellaan eri maankäyttöluokkien paikkatyypit, joihin puolestaan sovelletaan työpaketissa 1 määriteltyjä tuotantomalleja. Näin rakennetaan kokonaisnäkemys hajautetun ruuantuotannon laajuudesta ja sen tuotantomalleista koko kaupungin mittakaavassa. Tämän tiedon pohjalta voidaan vertailla suomalaisten keskisuurten kaupunkien mahdollisuuksia kaupunkiviljelyyn ja rakentaa mittakaavaa työpaketin 2 edellyttämään taloudellisesti kannattavaan toimintaan.

 

TP4 Demot ja pilotit Hämeenlinnassa

Työpaketti 4 todentaa kehitteillä olevan toimintamallin yksittäisiä osia Hämeenlinnassa. Demot ja pilotit tarkastelevat taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden toteutumista käytännössä. Asukkaiden ja yhteisöjen sitouttaminen vaatii tiedon monipuolista jakamista onnistuneella viestinnällä ja osallistavaa käytännön toimintaa. Tässä ovat mukana Hämeen Marttojen neuvonta, opastus ja sadonkorjuutuotteisiin perustuva ruokatapahtuma.

 

TP5 Järkiruokaa kaupunkiviljelystä -toimintamalli

Hankkeen tuloksena kehitetään toimintamalli, jossa kaupunkiviljelyä tarkastellaan ruuan tuotantona, elinkeinona, yhteisöllisyyden ja ympäristötietoisuuden rakentajana kaupunkirakenteessa. Malli rakentuu Hämeenlinnan esimerkin ympärille, mutta on siirrettävissä myös muihinkin suomalaisiin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin tai niiden osiin.

Kaupunkiviljelykokeilu Hämeensaaressa – kuvia ja kuulumisia

21 hämeenlinnalaista kaupunkiviljelijää tai -viljelyporukkaa laittoivat kädet multaan ja ryhtyivät kasvattamaan lähiruokaa Hämeensaaressa kesän 2021 alussa. Kokeilussa tarkastellaan mm., miten lähiruuan tuottaminen onnistuu kantakaupungin tuntumassa.

Voit tutustua kokeilun etenemiseen esimerkiksi Hamkilainen tutkimus -blogista, Ylen uutisista tai Hämeen Sanomien jutusta (maksumuurin takana).

Tervetuloa CO-CARBON Festivaaleille 25.5.-4.6.!

Festivaali koostuu useista pienemmistä tapahtumista, joissa myös Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hanke ja sen teemat ovat esillä. Merkitse kalenteriisi esimerkiksi seuraavat tapahtumat:

Tulevaisuuden hiiliviisas kaupunkiluonto
25.05.2021 klo: 13.00 – 15.00

Mistä tunnistaa hiiliviisaan kaupunkiluonnon? Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia hiilensidontaan kaupunkien viheralueilla liittyy tutkijoiden, suunnittelijoiden ja eri alojen ammattilaisten näkökulmasta? Entä mitkä ovat kaupunkien ja niiden asukkaiden mahdollisuudet osallistua asiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon?

Keskustelutilaisuudessa kuullaan asiantuntijoiden näkemyksiä siitä, miten tulevaisuudessa tutkitaan, suunnitellaan ja rakennetaan hiiliviisasta kaupunkiluontoa. Katsojat voivat osallistua keskusteluun chatin kautta. Paikalla keskustelemassa mm. tutkijayliopettajamme ja Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hankkeen projektipäällikkö Outi Tahvonen.

Tilaisuus avaa Hiiliviisas kaupunkivihreä -festivaalin, jonka järjestää STN:n rahoittama CO-CARBON-hanke.

Tutustu ohjelmaan ja ota osallistumislinkki talteen!

Garden coach -webinaari
26.5. klo 16-17.30

Kesän 2021 hiilipuutarhurivalmennukset käynnistetään webinaarissa, jossa esittelemme viime kesän pihakohteita ja kokemuksia. Hiiliviisaan kotipihan valmennukset toteutetaan Hämeenlinnassa.

Kurkkaa webinaarin ohjelma ja liity mukaan tapahtumaan!

Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Kaupunkiviljelystä järkiruokaa ja CO-CARBON -hankkeiden kanssa.

HERÄÄMÖ x Co-Carbon: Mitä voimme tehdä kaupunkiluonnon tukemiseksi?
01.06.2021 klo: 08.30 – 10.00
 
Millaista muutoksentekijyyttä tarvitsemme, jotta elämä kaupungeissa olisi kestävää?

Keskustelussa ovat mukana CO-CARBONista professori Leena Järvi (INAR, Helsingin yliopisto), professori Ranja Hautamäki (arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto) sekä tutkijayliopettaja Outi Tahvonen (HAMK). Lisäksi keskustelemassa Sitra Lab -tiimeistä Olli Vakkala Ekokumppanit Oy:stä, Timo Martikainen Kouvolan kaupungista, kaupunkikehittäjä Suvi Laukkanen sekä Tiia Valtonen Rambollilta.

Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Säkkiviljely Hämeensaaressa käynnistyy – ilmoittaudu mukaan!

Teemme hankkeessa yhteistyötä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Kesällä 2021 Hämeensaareen ilmestyy säkkejä, joissa pääsee kokeilemaan omia viljelytaitojaan.  Tavoitteena on tarjota yksi uusi tapa kaupunkiviljelyyn, mikä ei vaadi isoa tilaa eikä omaa pihaa.

Haemme nyt innokkaita kaupunkilaisia mukaan säkkiviljelyprojektiin.

Voit olla jo kokenut viherpeukalo tai vasta ensimmäistä kertaa multaa kynsien alle hamuava. Me tarjoamme sinulle viljelysakit kasvualustoineen Hämeensaaressa sekä ohjeet alkuun pääsemiseksi.

Tukenasi on myös viljelyvalmentaja, jolta saat viikoittaisen infopaketin viljelyyn liittyen, ja joka on myös viikoittain paikan päällä tavattavissa kysymyksiäsi varten.

Pyydä ystävät ja naapurit mukaan, ja tule kasvattamaan järkiruokaa kanssamme!

Hae mukaan projektiin 31.5. mennessä. Viljely aloitetaan viikolla 23.

Ilmoittautuminen: tuomas.kuvaja@hamk.fi

Hiilineuvontakäynnit vol 2

Hiilipuutarhuroinnin neuvontakäynnit alkoivat Hämeenlinnassa toukokuussa 2021. Tavoitteena on etsiä keinoja hiilensidonnan tehostamiseen pientalotonteilla. Jo tässä vaiheessa harrastepuutarhureilla näyttää olevan fiksuja ratkaisuja esim. eri kompostilaatujen hyötykäyttöön ja sadeveden keräämiseen. Neuvontakäyntejä toteutetaan yhteistyössä CO CARBON -hankkeen kanssa, jossa HAMK on mukana. Edellisen kerran pihavalmennusta toteutettiin Hämeenlinnassa kesällä 2020.

Pientaloalueiden asukkaiden ajatusten kartoitusta Hämeenlinnassa

Hankkeessa toteutettiin kysely, jolla selvitettiin pientaloalueiden asukkaiden ajatuksia pihan ja puutarhan käyttötarkoituksista, kaupunkiviljelystä ja hiilen sidonnasta puutarhassa. Lisäksi kartoitettiin vastaajien ajatuksia luonnosta ja kestävyydestä. Tavoitteena on ymmärtää paremmin oman pihan merkitystä ja tehtäviä asukkaille. Lisäksi kyselyn tuloksia voidaan hyödyntää kehitettäessä toimintatapoja, joilla kaupunkiviljelyä ja yksityisten pihojen hiilensidontaa voidaan tulevaisuudessa tukea. Kyselyn tulosten analysointi on käynnissä.

Lisäksi Hämeenlinnan kantakaupungissa asuvilla pientaloasukkailla oli mahdollisuus osallistua laajempaan seurantatutkimukseen. Seurantatutkimuksessa seurataan yksityiskohtaisemmin pihaan liittyvää päätöksentekoa ja tietopohjaa ja seurantatutkimukseen osallistuville tarjotaan ilmaista pihaneuvontaa sekä pihapuuntaimi. Seurantatutkimukseen oli mahdollista ottaa mukaan n. 25 pihaa. Seurantatutkimuksessa yhdistyy ihmistieteinen ja biologinen lähestymistapa ja se toteutetaan HAMKin tutkimusyksiköiden HAMK Bion ja HAMK Edun yhteistyönä. Seurantatutkimuksen yhteydessä toteutunut pihavalmennus alkoi kesällä 2020. Siitä kertoi myös mm. Hämeen Sanomat (16.9.2020, maksumuurin takana).

Avoin webinaarisarja omatarve- ja hiiliviljelystä

Huhti-toukokuussa järjestettiin kaikille avoin webinaarisarja, jossa kerrottiin ajankohtaisia ja käytännönläheisiä vinkkejä mm. omatarveviljelyyn sekä kerrottiin hiiliviljelyn mahdollisuuksista omassa kotipuutarhassa. Webinaarit järjesti Hämeen ammattikorkeakoulu ja asiantuntijana toimi HAMK Bio -tutkimusyksikön tutkijayliopettaja, viheralan moniosaaja Outi Tahvonen. Webinaarit ovat katsottavina tallenteina ja webinaareista heränneisiin kysymyksiin löytyy lyhyt kooste tällä sivulla.

Kotipuutarhan suunnittelu ja hoito – webinaarisarjan aiheet:
• To 30.4. klo 14.00-14.40 Oma piha työleirinä vai henkireikänä? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.
• To 7.5. klo 14.00-14.40 Kasvien paikat tontilla – miten sovittaa elinvoimainen kasvillisuus yhteen salaojien ja routasuojausten kanssa? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.
• To 14.5. klo 14.00-14.40 Ravinne- ja hiilikierrot puutarhassa – mitä yksittäisellä pihalla voi tehdä ravinnekuorman vähentämiseksi ja hiilen sitomiseksi? Webinaarin tallenne on saatavilla täällä.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy täältä.

UKK – Webinaarien aiheista kysyttyä

Kokosimme webinaareihin ja hankkeeseen liittyviä usein kysyttyjä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Miten seurantatutkimus etenee? 
Ensin tulee täyttää kysely ja ilmoittaa osallistumishalukkuudestaan. Sen jälkeen ilmoittautuneiden joukosta valitaan noin 25 hämeenlinnalaista pihaa. Seurantatutkimukseen valitut pihat saavat pihakohtaisen “valmentajan”, jonka kanssa katsotaan, miten kaupunkiviljelyä ja hiilen sidontaa voi omalla pihalla tehdä. Seurantatutkimuksen on tarkoitus alkaa kevään/kesän 2020 aikana.

Ovatko webinaarit katsottavissa myöhemmin? Kyllä. Webinaarit tulevat saataville tallenteena. Pidettyjen webinaarien tallenteet löytyvät yllä “Kotipuutarhan suunnittelu ja hoito – webinaarisarjan aiheet”-otsikon alta.

Miten saa helpoiten rikkakasvit pidettyä kurissa sora- ja kivituhkapinnoilta? 
Rikkakasvit kasvavat siellä, missä niille on vain tarjolla otollista kasvupaikkaa. Mitä hienojakoisempaa sora tai kivituhka on, sitä paremmin siihen sitoutuu myös vettä ja ravinteita ja sen paremman kasvupaikan alue tarjoaa rikkakasveille. Näin ollen “kurissa pitäminen” tarkoittaa, että rikkakasvien kasvuolosuhteita pitäisi heikentää. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että sora- ja kivituhkapintojen rakennekerroksien tulisi olla karkeasta kiviaineksesta tehtyjä (jotta vesi ei varastoidu rakennekerroksiin) ja mielellään sijaita vielä aurinkoisella paikalla (jotta kuivuus vähentää rikkakasvien kasvua). Näin pitkälle optimoituna kivituhkakäytävää voi harvoin sijoittaa pientalotontille, joten edessä voi hyvinkin olla pari kertaa kasvukaudessa toistuva alueen kitkentä, ellei halua käyttää mitään torjunta-aineita, liekitintä tai kuumavesikäsittelyä.   

Pihallamme on suodatinkangasta, jonka päällä on soraa/kivituhkaa ja seulapääkiviä koristeena. Mitä tulisi huomioida seulapääkivetyksen puhtaana pidossa? 
Suodatinkangas estää sen alapuolella olevien rikkakasvien kasvun alhaalta päin. Se ei kuitenkaan estä tuulen mukana paikalle kasaantuvia rikkakasvien siemeniä itämästä suodatinkankaan päällisissä kerroksissa, jos niille vain löytyy kivien välistä otolliset kasvuolosuhteet.  

 

Kerromme tällä välilehdellä hankkeen ajankohtaisista tapahtumista, tilaisuuksista ja uutisista.

Seuraa hanketta HAMK Bion sosiaalisessa mediassa ja #hmlkaupunkiviljely.

YHTEYSTIEDOT

Twitter

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU