Hyppää sisältöön
Home Kaupunkiviljelyyn luotiin toimintamalli – vastaa osaltaan ajankohtaiseen huoltovarmuustarpeeseen  

Kaupunkiviljelyyn luotiin toimintamalli – vastaa osaltaan ajankohtaiseen huoltovarmuustarpeeseen  

Ruokaomavaraisuuden lisääminen on noussut keskusteluun maailmantilanteen kärjistyessä. Kotitarveviljelyllä voi tukea oman talouden huoltovarmuutta myös kaupungeissa. Hämeen ammattikorkeakoulussa työstetty kaupunkiviljelyn toimintamalli kehittää hajautetun ruuan tuotannon tapoja, tiloja ja paikkoja kaupunkirakenteessa. Opas on saatavilla vapaasti verkossa.

Parhaillaan kotitarveviljelijät pohtivat kesän kasvivalintoja. Myös kaupunkioloissa tulevan satokauden kasvit voi valita esimerkiksi ravintoarvoon perustuen ja viljellä ensisijaisesti viljelypinta-alaansa nähden eniten energiaa tai proteiinia tuottavia lajeja, kuten lanttua, keräkaalia, punajuurta ja perunaa. Lisäksi viljelykasvin valinnalla voi vaikuttaa siihen, korjaako satoa läpi kasvukauden vai keskittyykö vain yhteen sadonkorjuuseen. Kasvupaikkatekijät ovat aina samat ja niitä muokataan valitun viljely-ympäristön mukaisesti. 

”Oman pihan kasvimaa ei yksistään ratkaise ruokaturvaa, mutta se voi tukea sitä hyvin. Kaupunkiviljely tuottaa kasvisten lisäksi myös muita hyötyjä. Itse alusta asti tuotettu sato lisää ruoan arvostusta ja kannustaa hävikin vähentämiseen. Kokemuksen myötä viljelyosaaminen lisääntyy ja oikeiden satokasvien valinta kasvupaikan ehdoilla helpottuu”, toteaa tutkijayliopettaja Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta. 

Opas saatavilla verkossa 

Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hankkeessa on koottu viljelyn asiantuntijoiden ja harrastajien osaaminen kaupunkiviljelyn avuksi. Hankkeessa luotu toimintamalli huomioi yksityisten pientalopihojen harrastajaviljelijät, kaupunkiviljelyn yhteisöt sekä uusimuotoisen yritystoiminnan osana hajautettua ruuan tuotantoa. Oman ruoan tuottajana eli omatarveviljelijänä voi käytännössä toimia kuka tahansa, sillä ruokaa voi kasvattaa oman kotipihan lisäksi myös siirtolapuutarha-alueella, palstaviljelyalueella, osuuskuntien yhteisöviljelmällä tai jopa kumppanuusmaatilalla. Kaupunkielämä rajoittaa viljelyä, mutta tuo siihen myös uusia mahdollisuuksia. 

”Hankkeen tarkoituksena on ollut myös edistää ravinnekierrätyksen tunnetuksi ja hyväksytyksi tekemistä. Kun hiilen, ravinteiden ja veden kiertokulut toimivat, kasvit kukoistavat kaupunkioloissakin ja harrasteviljelijä voi yltää pienillä viljelyaloilla ammattiviljelyn kaltaisiin tai jopa merkittävästi suurempiin satotasoihin”, hankkeen projektipäällikkönä toiminut Tahvonen huomauttaa. 

Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hanke toteutettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun, Etelä-Hämeen Marttojen, Hämeenlinnan kaupungin ja Kauppapuutarhaliiton kanssa. Sen päärahoittaja on ympäristöministeriö. 

Kotipihasta järkiruokaa – harrasteviljelijän opas on vapaasti verkosta ladattavissa. Hämeenlinnassa painetun harrastajaoppaan voi noutaa Hämeenlinnan pääkirjastosta ja KH Puutarhakeskuksesta. 

Lisätietoja: 

Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella toimii Suomen ainoa suomenkielinen korkeakoulutason hortonomikoulutus. Puutarha-alan ammattilaisia on koulutettu Lepaalla vuodesta 1910 saakka. Nykyään  siellä koulutetaan puutarhatalouden ja rakennetun ympäristön asiantuntijoita.