KIM - kasvipintaiset imeytysrakenteet - Hämeen ammattikorkeakoulu
KIM – kasvipintaiset imeytysrakenteet
Hämeen ammattikorkeakoulu
KIM ihmisiä ryhmässä katsomassa paperia.

KIM – kasvipintaiset imeytysrakenteet

Hanketiedot

KIM – kasvipeitteiset imeytysrakenteet -hankkeen kuvaus (video n. 14 min)

Koekasvien valintakriteeristö (video 7 min)

Koekasvit ja niiden juuristot hukutuskokeen jälkeen kuvina

loppumittauksen-juuristokuvat

YHTEYSTIEDOT

KIM - kasvipintaiset imeytysrakenteet

HAMK / Lepaalla toteutettavan hulevesien tutkimushankkeen sivusto. Tutkimuksessa määritellään imeytysrakenteeseen soveltuvaa kaupunkiympäristön kasvilajistoa ja kootaan kokemuksia jo toteutuneista biopidätysrakenteista (bioretention).

Velvoite ja tavoite huleveden paikallisesta käsittelystä yleistyy niin kaavoituksessa kuin muissakin strategisissa suunnitelmissa. Tutkimukset ja kaupunkisuunnittelun linjaukset tunnustuvat huleveden luonnonmukaisen hallinnan osaksi kestävää kaupunkirakennetta ja toimivaa vihreää infrastruktuuria. Kuitenkin käytännön sovellukset ovat vielä määrittelemättä suomalaisen rakentamisen käytäntöihin ja materiaaleihin. 

KIM -hankkeen tavoitteena on koota ja tuottaa tietoa huleveden kasvipintaisista imeytysrakenteista käytännön toimijoille – suunnittelijoille, rakentajille ja rakennuttajille. Ensimmäisessä vaiheessa selvitetään imeytysrakenteen seisovaa vettä ja toistuvaa kuivuutta sietävää kasvillisuutta sekä kartoitetaan jo toteutuneissa imeytysrakenteissa käytettyjä rakenteita ja materiaaleja.

Tällä sivustolla pystyt seuraamaan KIM -hankkeen etenemistä vaiheittain. Videoille ja dioille kootaan keskeistä taustatietoa ja facebookissa on mahdollista keskustella, kyseenalaistaa ja kehittää. Tervetuloa mukaan!

KIM -hanketta rahoittaa KatuMetro -ohjelma.

KIM koesolujen rakenteet

Facebook

Comments Box SVG iconsUsed for the like, share, comment, and reaction icons

Nurmikko ei muutu niityksi sillä että jättää vain ruohon leikkaamatta. Hoitonurmikko on perustettu ja määrätietoisesti rakennettu kaikkien materiaalien osalta hyvää nurmikon kasvua tuottavaan kuntoon. Kasvupotkua on yleensä vähennettävä, jotta nittykasveille saadaan muutettua otollisempaa kasvuympäristöä.

Tänä syksynä on Lepaalle perustettu koealue, jossa vertaillaan normiohjeistuksessa esitettyjä niityn perustamistapoja tai nurmikon muokkaamista vähin erin niittymäisemmäksi hoitokäytänteiden muuttamisella. Asennusvaiheessa näyttää tältä:
A. nurmikko jätetään leikkaamatta
B. nurmikko hiekkapinnoitetaan #0-8 30 mm
C. nurmikkoon laikkukylvö, laikulla kasvualusta vaihdetaan niittymultaan
D. nurmipinnan kuorinta ja kasvualustan vaihto niittymultaan sekä kylvö
E. nurmipinnan kuorinta ja kasvualustan vaihto niittymultaan sekä valmiin niittymaton asennus

Lähtökohtana on kasvukeskusten puistoissa varsin yleinen savipohjalle rakennettu hoitonurmikko (A2), niittymulta tarkoitukseen suunniteltu tuotteistettu kasvualusta ja niittysiemen seoksessa kotimaisia niittykasvien siemeniä ja tukiheinäseos.

Katsotaan miten lajisto kehittyy näistä lähtökohdista!
... Lue lisääNäytä vähemmän

Nurmikko ei muutu niityksi sillä että jättää vain ruohon leikkaamatta. Hoitonurmikko on perustettu ja määrätietoisesti rakennettu kaikkien materiaalien osalta hyvää nurmikon kasvua tuottavaan kuntoon. Kasvupotkua on yleensä vähennettävä, jotta nittykasveille saadaan muutettua otollisempaa kasvuympäristöä. Tänä syksynä on Lepaalle perustettu koealue, jossa vertaillaan normiohjeistuksessa esitettyjä niityn perustamistapoja tai nurmikon muokkaamista vähin erin niittymäisemmäksi hoitokäytänteiden muuttamisella. Asennusvaiheessa näyttää tältä: A. nurmikko jätetään leikkaamatta B. nurmikko hiekkapinnoitetaan #0-8 30 mm C. nurmikkoon laikkukylvö, laikulla kasvualusta vaihdetaan niittymultaan D. nurmipinnan kuorinta ja kasvualustan vaihto niittymultaan sekä kylvö E. nurmipinnan kuorinta ja kasvualustan vaihto niittymultaan sekä valmiin niittymaton asennus Lähtökohtana on kasvukeskusten puistoissa varsin yleinen savipohjalle rakennettu hoitonurmikko (A2), niittymulta tarkoitukseen suunniteltu tuotteistettu kasvualusta ja niittysiemen seoksessa kotimaisia niittykasvien siemeniä ja tukiheinäseos. Katsotaan miten lajisto kehittyy näistä lähtökohdista!

Comment on Facebook Nurmikko ei muutu ...

Tämäpä onkin nyt ajankohtainen koe. Täytyy seurata, kuinka käy.

Tosi mielenkiintoista!

Mielenkiintoinen koe👍 Tätä olisi kiva seurailla 🙂

Hieno homma, tuloksia odottelemaan...

Minnepäin kampusta koe on perustettu? Että jos kävisi tsekkaamassa mikäli paikalle eksyy.

Todella tärkeää tutkimusta juuri nyt.

Mielenkiintoista 👍

Kotipihassa köyhdytin perusnurmikkoa kuutisen kesää keräävällä ruohonleikkurilla. Sitten kylvin kuivimmille paikoille talon seinustan viereen pikku hiljaa itse keräämiäni niittykasvien siemeniä ja tein lasten hiekkalaatikkohiekasta pieniä hiekkalämpäreitä nurmikkoon. Parina keväänä kitkin voikukkia juurineen. 8. kesänä niitty alkoi näyttää niityltä ja siellä kasvoi nurmikaunokkia, -kohokkia, siankärsämöä ynnä muita niittykasveja.

Kiintoisaa!

👍

View more comments

Millaisia kokemuksia teillä on biohiilen käytöstä viherrakentamisessa? Siis silloin kun biohiilellä halutaan parantaa kasvien kasvua...

Millaista seossuhdetta olette suunnitelmissa suositelleet? Miten käytönnön sekoitus- tai levitystyöt ovat hoituneet? Onko ollut erikoisohjeita alkuvaiheen lannoitukseen tai kasteluun?
... Lue lisääNäytä vähemmän

Comment on Facebook 963714703668992_3229924393714667

Äkkiseltään muistuu mieleen biohiilen käyttömääränä olleen 5 %, 10 % ja joskus jopa 30-40 %. Pelkkään käyttömäärään ei voi tietysti jumittaa, sillä käyttötarkoitukset ja biohiilelle kaavaillut tehtävät vaihtelevat.

Biohiili rakennetussa ympäristössä näyttää pyörivän viheralan monessa kahvipöytäkeskustelussa. Etujen, mahdollisuuksien ja hyvien ominaisuuksien tunnistamisen lisäksi tarvitaan näppituntumaa siitä, mistä biohiili on valmistettu, miten ja millä ladattu sekä minkä kokoisena palana sitä pitäisi käyttää ja kuinka paljon. Meneillään olevissa hankkeissa olemme mukana selvittämässä kysymyslistan viimeista kohtaa eli käyttömäärän optimiointia. ... Lue lisääNäytä vähemmän

Biohiili rakennetussa ympäristössä näyttää pyörivän viheralan monessa kahvipöytäkeskustelussa. Etujen, mahdollisuuksien ja hyvien ominaisuuksien tunnistamisen lisäksi tarvitaan näppituntumaa siitä, mistä biohiili on valmistettu, miten ja millä ladattu sekä minkä kokoisena palana sitä pitäisi käyttää ja kuinka paljon. Meneillään olevissa hankkeissa olemme mukana selvittämässä kysymyslistan viimeista kohtaa eli käyttömäärän optimiointia.

Dynaamisen istutussuunnittelun käytäntöjä lähdettiin selvittämään Lepaan kampuksen ytimeen perustetulla alueella. Dynaaminen istutus koostuu tässä kasviryhmistä, jotka jakaantuvat kokonaisuudessa neljään eri rooliin; rakenteen ryhdistäytyä, kasvukauden eri aikoina koreilijat, peruspinnan varmat peittävät (matrix) ja nopeat fillerit. Anu Koponen selvittää opinnäytetyössään tuon matrix-kerroksen tarkoituksenmukaista lajimäärää eli kuinka vähän on riittävä ja kuinka paljon liikaa. Tuloksien perusteella voidaan arvioida tämän istutustyypin mahdollisuuksia tukea mm. kaupunkialueiden rakennettua biodiversiteettiä. ... Lue lisääNäytä vähemmän

Dynaamisen istutussuunnittelun käytäntöjä lähdettiin selvittämään Lepaan kampuksen ytimeen perustetulla alueella. Dynaaminen istutus koostuu tässä kasviryhmistä, jotka jakaantuvat kokonaisuudessa neljään eri rooliin; rakenteen ryhdistäytyä, kasvukauden eri aikoina koreilijat, peruspinnan varmat peittävät (matrix) ja nopeat fillerit. Anu Koponen selvittää opinnäytetyössään tuon matrix-kerroksen tarkoituksenmukaista lajimäärää eli kuinka vähän on riittävä ja kuinka paljon liikaa. Tuloksien perusteella voidaan arvioida tämän istutustyypin mahdollisuuksia tukea mm. kaupunkialueiden rakennettua biodiversiteettiä.Image attachment

Comment on Facebook 963714703668992_2274400459267070

Hienoa! Toivottavasti kuullaan tuloksista kun niitä saadaan.

Uusi koe rakenteilla! Helsingin yliopiston kanssa selvitetään millä lisäyksillä siirtonurmikon kasvualustassa voidaan lisätä mikrobistoa mm. päiväkotipihoilla. Meidän osalta työ alkaa lapioimisella ja laatikoiden laputtamisella. ... Lue lisääNäytä vähemmän

Uusi koe rakenteilla! Helsingin yliopiston kanssa selvitetään millä lisäyksillä siirtonurmikon kasvualustassa voidaan lisätä mikrobistoa mm. päiväkotipihoilla. Meidän osalta työ alkaa lapioimisella ja laatikoiden laputtamisella.Image attachment

Comment on Facebook 963714703668992_2199733586733758

Biohiilellä. Sitoo vettä ja ravinteita, lisää mikrobitoimintaa ja vaikuttaa pH tasoon. Erityisen hyvä siirtonurmikoiden alle ja ilmastukseen.

Hulevesitutkimuksen kasvusolujen kasvussa on suuret erot. Hiekkaisen seoksen kasvit kasvavat huonommin kuin kompostiin tehdyn kasvualustaseoksen kasvit.
Koska hiekkaisen seoksenkin kasvit on tarkoitus saada kunnolla kukoistamaan, hankkeessa työskentelevä erikoisharjoittelija Aini Knut on lannoittanut koesoluja pari kertaa kesän aikana.
... Lue lisääNäytä vähemmän

Hulevesitutkimuksen kasvusolujen kasvussa on suuret erot. Hiekkaisen seoksen kasvit kasvavat huonommin kuin kompostiin tehdyn kasvualustaseoksen kasvit. Koska hiekkaisen seoksenkin kasvit on tarkoitus saada kunnolla kukoistamaan, hankkeessa työskentelevä erikoisharjoittelija Aini Knut on lannoittanut koesoluja pari kertaa kesän aikana.Image attachmentImage attachment

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU