Työelämälähtöiset opiskelijaprojektit muuttavat opetusta ja oppimista Afrikassa
HAMKin Afrikassa järjestämiin kymmeniin opiskelijaprojekteihin on osallistunut yli 600 opiskelijaa. Saadun palautteen mukaan mm. opiskelijoiden yrittäjähenkisyys kasvoi ja opettaja kertoo oppineensa opetusmetodeihinsa opiskelijakeskeisyyttä.
Hämeen ammattikorkeakoulu on ollut uudistamassa osaamisperustaista maatalouden yrittäjyyskoulutusta Afrikassa kuluneen kolmen vuoden ajan. Opetuksessa on käytetty kohderyhmälle enimmäkseen uutta opiskelijakeskeistä PBL (Problem Based Learning) -menetelmää, jossa oppiminen perustuu teoreettisen opiskelun sijaan yrityksiltä tuleviin todellisten ongelmien ratkaisuun.
“Opiskelijapalaute on osoittanut, että yrityselämän haasteisiin ja todellisiin tilanteisiin perustuvien projektien käyttö opetuksessa lisäsi heidän motivaatiotaan ja oppimistaan. Opiskelijat kokivat myös yhteistyö-, viestintä- ja tiimityötaitojensa parantuneen”, summaa HAMK Bio -tutkimusyksikön erityisasiantuntija Teija Lehtonen.
Ugandalaisen Gulun yliopiston opiskelija Juliet Oryem Naome kokee ongelmanratkaisun ja haasteisiin tottumisen olevan tärkeitä taitoja työelämässä. Water Hyacinth -opiskelijaprojekti Keniassa muutti hänen ajatteluaan innovatiivisemmaksi.
“Pelkkien ongelmien näkemisen sijaan näen mahdollisuuksia ja ratkaisuja. Esimerkiksi vesihyasinttia voidaan hyödyntää materiaalina biokaasun tuotantoon polttoaineeksi”, Oryem Naome sanoo.
Kenialaisen Jomo Kenyattan maatalous-teknillisen yliopiston opiskelija Alfrik Omune puolestaan kertoi ajattelutapaansa muuttuneen yrittäjähenkisemmäksi, ja kartuttaneensa tietoa liikeideoiden toteuttamiseen. Hän haluaisi luoda uusia luomumaatalouteen liittyviä tuotteita ja palveluita, kuten paikallisesti syntyvien eläin- tai maatalousjätteiden muuntamista orgaanisiksi lannoitteiksi.
Lehtoreiden muuttunut rooli ja asenne
Yliopistolehtorit toimivat opiskelijaprojektien mentoreina: heidän tehtävänään oli tukea, kannustaa ja valmentaa tiimiä sekä opiskelijoita oppimisprosessin aikana. He osallistuivat myös ”Mentoreiden mentorointi” -koulutukseen, jonka avulla oppivat vertaisiltaan hyviä käytänteitä.
Joseph Thokozani Mwale Mulungushin yliopistosta Sambiasta kertoo huomanneensa muutoksen omassa roolissaan ja asenteessaan sekä oppineensa pehmeitä ja opiskelijakeskeisempiä fasilitointitaitoja PBL:n avulla.
“Oppilaiden vastuunotto omasta oppimisesta yllätti, ja tulokset olivat odotettua parempia. Onnistumiset vahvistivat ajatusta PBL:n soveltuvuudesta käytettäväksi myös niissä luokissa, joissa opiskelijamäärät ovat korkeita”, Thokozani Mwale sanoo.
Lisäksi yhteistyö paikallisten viljelijöiden ja yhteisön jäsenten kanssa laajensi opiskelijoiden osaamista, sillä substanssitietämyksen ohella he oppivat hahmottamaan myös sosiaalisten ja ympäristökysymysten vaikutusta toisiinsa. Kulttuurien välinen tiimityö on ollut arvokasta oppia myös projekteihin osallistuneille HAMKin opiskelijoille.
“Oli erittäin palkitsevaa kuulla, miten opiskelijat ja mentorit eri yliopistoista ovat tehneet yhteistyötä ja luoneet yhdessä jotain uutta. He ovat jakaneet kanssamme henkilökohtaisia tarinoitaan ja muutosta opetuksessa ja oppimisessa”, toteaa Sam Ruhiu, PBL BioAfrica -projektin paikalliskoordinaattori Nairobin yliopistosta.
Hankkeet on toteutettu yhteistyössä HAMKin ja kenialaisten, ugandalaisten sekä sambialaisten kumppaneiden kesken. PBL Bio Africa –hanketta hallinnoi Opetushallitus ja rahoitti ulkoministeriö, AgriSCALE-hanketta Erasmus+ -ohjelma ja Euroopan unioni.
Lisätietoja:
