Hyppää sisältöön

KOTILO

Kuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen

Euroopan unionin osarahoittama
Hämeen liitto. Regional council of Häme. Kirjoitettu mustalla. Ylhäällä punainen vaakuna.

Hankkeen tiedot

HankeKuluttajien osallistaminen jätteiden syntypaikkalajittelun edistämiseen – KOTILO (A80574)
Kesto1.9.2023 – 31.8.2025
ToteuttajaHämeen ammattikorkeakoulu, HAMK
RahoittajaEuroopan aluekehitysrahasto
Toimintalinja2 Hiilineutraali Suomi
Erityistavoite2.3 Kiertotalouteen siirtymisen edistäminen
Budjetti288 424 €, josta EU-tukea 201 881 €

KOTILO-hanke edistää jätteiden syntypaikalla tapahtuvaa lajittelua ja kierrätystä datan sekä pelillistämisen avulla.

Jätevirtojen syntypaikalla tapahtuva lajittelu on keskeinen osa kiertotaloutta, ja syntypaikkalajittelun onnistuminen vaikuttaa ratkaisevasti kiertotalouden prosessien käyttämien materiaalivirtojen laatuun ja volyymiin. Mitä paremmin jätteet saadaan lajiteltua jätteen syntypaikalla ja toimitettua erilliskeräyspisteisiin, sitä paremmin ne voidaan hyödyntää uusiutuvien materiaalien ja energian prosesseissa. Vaikka syntypaikoilla tapahtuvan jätteen lajittelun määrä on viime vuosina lisääntynyt, energiakäyttöön (polttoon) päätyvässä sekajätteessä on edelleen varsin paljon kierrätykseen kelpaavaa jätettä sekä myös pieniä määriä vaarallisia jätteitä.

Hankkeen tarkoituksena on edistää jätteiden syntypaikalla tapahtuvaa lajittelua ja erilliskeräystä osallistamalla kohdealueen asukkaita ja kotitalouksia jätteen lajittelun ja kierrätyksen prosessien suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeessa selvitetään kuluttajien ja kotitalouksien jätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen liittyviä haasteita ja ongelmakohtia, suunnitellaan uusia
lajittelua edistäviä palvelukonsepteja sekä tutkitaan, miten kotitalouksia voitaisiin kannustaa parempaan lajitteluun. Tässä yhteydessä tutkitaan myös digitalisaation ja pelillisten elementtien hyödyntämistä. Lisäksi tutkitaan välityömarkkinoiden parempaa hyödyntämistä ja kehittämistä mm. sosiaalisen yrittäjyyden ja uusien liiketoimintamallien alueilla.

Hankkeen tuloksena syntyy alueen yrityksiä ja organisaatioita hyödyttävää uutta tietoa syntypaikkalajittelun haasteista sekä kuluttajien aiheeseen liittyvistä toiveista, tarpeista ja ideoista. Tämän tiedon perusteella hanke tuottaa toimenpide-ehdotuksia ja uusia konsepteja kierrätyksen käytäntöjen tehostamiseen sekä digitalisaation hyödyntämiseen. Hankkeen tuloksena syntyy myös selvitys siitä, miten välityömarkkinoita ja sosiaalista yrittäjyyttä voitaisiin tehokkaammin hyödyntää kierrätykseen liittyvien prosessien tukena.

Kohderyhmä

Hankkeen pääasialliset kohderyhmät ovat Kanta-Hämeen kiertotalouden, jätehuollon ja materiaalikiertojen parissa toimivat yritykset, alueen kotitaloudet ja kuluttajat sekä alueen kaupungit ja kunnat.

Toiminta-alue

Kanta-Häme

Hankkeen tavoitteet

  1. Kartoittaa kuluttajien ja kotitalouksien jätteiden lajitteluun ja erilliskeräykseen liittyviä haasteita ja ongelmakohtia sekä lisätä ymmärrystä kuluttajien toiveista, tarpeista ja ideoista tehokkaaseen ja sujuvaan jätteiden syntypaikkalajitteluun liittyen.
  2. Suunnitella ja kehittää jätteiden syntypaikkalajittelua edistäviä palvelukonsepteja ja -malleja erilaisten digitaalisten apuvälineiden (ml. pelillistäminen, kierrätystulokseen sidottujen kilpailujen tai palkitsemismekanismien) avulla.
  3. Selvittää, millä keinoin kuluttajia ja kotitalouksia voitaisiin kannustaa ja/tai palkita onnistuneesta jätteiden lajittelusta johtuvan materiaalien kierrätysasteen nousemisesta
  4. Selvittää, millaisia uusia liiketoiminnan malleja voitaisiin luoda välityömarkkinoiden parempaan hyödyntämiseen ja kehittämiseen kierrätysmateriaalien käsittelyssä.
  5. Viestiä ja jakaa tietoa hankkeen aktiviteeteista ja tuloksista sekä alueen kotitalouksille, yrityksille, viranomaisille, koulutussektorille että muille sidosryhmille, sekä osallistaa heitä hanketyöskentelyyn.

Hankkeen työpaketit

Työpaketin keskeisenä tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten kuluttajat kokevat
syntypaikkalajittelun, mitä haasteita tai vaikeuksia siihen liittyy, tai millaisia ideoita kuluttajilla olisi erilliskeräyksen tai muiden kierrätykseen liittyvien käytäntöjen parantamiseen. Menetelmien kehittämistä varten HAMK Smart ja HAMK DF toteuttavat seuraavat tehtävät:


T1.1. Kuluttajille ja kotitalouksille toteutettavat kyselyt, haastattelut ja muu kuluttajia osallistava aineiston keruu jätteiden lajittelusta ja erilliskeräyksestä. Näiden toteutuksissa voidaan hyödyntää DF:n opiskelijaprojekteja


T1.2. Aineistonkeruusta saatavan aineiston analysointi ja tulkinta yritysten kanssa, ja tämän pohjalta muodostettavat kehittämis- ja toimenpide-ehdotukset.

Työpaketissa suunnitellaan ja kehitetään jätteiden syntypaikkalajittelua edistäviä
palvelukonsepteja ja -malleja. Tavoitteena on rakentaa palvelukonsepteja, jotka edistäisivät jätejakeiden (esimerkiksi tekstiilijäte, biojäte, pakkausmuovi, paperi, pahvi, lasi, metalli tai muut yritysten kannalta tärkeät jätejakeet) saamista mahdollisimman tehokkaasti kerättyä, ja niiden päätymisen välttämistä sekajätteeseen. Tekemisen lähtökohtana on käyttäjäkeskeisyys, ja suunnittelussa hyödynnetään TP1:ssä kerättyä tietoa kuluttajien tarpeista, ideoista ja
toimintamalleista. Palvelukonsepteihin sisällytetään mahdollisuuksien mukaan digitalisaation ja datan hyödyntämisen elementtejä (TP3). Tehtävät ovat seuraavat:


T2.1. Käyttäjälähtöisten konseptien kehittäminen jätteiden syntypaikkalajittelun parantamiseen kotitalouksissa


T2.2. Käyttäjälähtöisten konseptien kehittäminen jätteiden erilliskeräyksen parantamiseen


T2.3. Digitaalisten apuvälineiden konseptointi ja kokeileminen kuluttajien jätekierrätyksen tukena.

Työpaketissa selvitetään, miten kuluttajien kierrätysaktiivisuutta voitaisiin parantaa erilaisten digitaalisten apuvälineiden avulla. Tätä silmälläpitäen työpaketissa tutkitaan, kehitetään
ja konseptoidaan menetelmiä, joissa jätteiden keräyksestä saatavaa dataa käytettäisiin perustana kotitalouksien kierrätysaktiivisuuden parantamisessa. Datan pohjalta voitaisiin rakentaa konsepti palautejärjestelmälle, joka voisi toimia kuluttajien jätteen lajittelua edistävänä tekijänä. Konseptiin voidaan liittää pelillistämisen elementtejä, ja se voi kannustaa esimerkiksi kilpailuasetelmiin eri alueiden välillä jätteiden kierrätyksessä. Työpaketin tehtävät ovat seuraavat:


T3.1. Taustatutkimus kotitalousdataan perustuvien pelillistämisen elementtien käytöstä jätteiden kierrätyksen tukena


T3.2. Jätedatan saatavuuden ja laadun selvittäminen ja mahdolliset datan käsittelyn ja siirtämisen tarpeet


T3.3. Dataan perustuvien palaute- ja kannustusjärjestelmien kehittäminen ja konseptointi sekä mahdolliset pilotit

Työpaketissa tutkitaan, miten välityömarkkinoita voidaan kehittää alueellisen materiaalien kierrätyksen prosesseissa. Tässä yhteydessä otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aktivointi materiaalien kierrätyksen prosesseissa, sosiaalisten yritysten roolin edistäminen sekä uusien liiketoimintamallien konseptointi tälle alueelle.
Työpaketin tehtävät ovat seuraavat:


T4.1. Välityömarkkinoiden ja sosiaalisen yrittäjyyden tilanteen kartoittaminen materiaalien kierrätysprosesseihin liittyen hankkeen toiminta-alueilla.


T4.2. Kartoituksen perusteella tehtävä analyysi ja toimenpide-ehdotukset välityömarkkinoiden ja kiertotalouden sosiaalisen yrittäjyyden edistämiseksi hankkeen toiminta-alueilla

Hankkeessa viestitään ja jaetaan tietoa hankkeen aktiviteeteista ja tuloksista sekä alueen kotitalouksille, yrityksille, viranomaisille, koulutussektorille että muille sidosryhmille. Kaikkia sidosryhmiä myös osallistetaan hankkeen työskentelyyn. Hanke järjestää työpajoja, joissa yritykset ja muut hankkeeseen liittyvät organisaatiot kokoontuvat keskustelemaan ja vaihtamaan tietoa hankkeen aihepiirin teemoista. Samalla tavalla hanke viestii aktiviteeteistaan kotitalouksille ja kuluttajille kohdeyritysten kannalta relevanteilla alueilla. Työpakettiin 4 kuuluvat seuraavat tehtävät:


T5.1. Syntypaikkalajittelun ja erilliskeräyksen aihepiiriin liittyvä yrityksille suunnattu työpajatyöskentely. Työpajat ovat HAMKin toteuttamia, ja niiden tarkoituksena on jakaa tietoa yrityksille sekä lisätä vuorovaikutteista yhteistyötä yritysten, tutkijoiden ja muiden organisaatioiden välillä hankkeen aihepiirissä. Hanke toteuttaa ainakin kolme yrityksille ja organisaatioille suunnattua työpajaa (osa voi olla etätoteutuksia)


T5.2. Kotitalouksien ja kuluttajien osallistaminen hankkeen aktiviteetteihin kaikilla tasoilla. TP1:ssä toteutettava aineiston keruu sekä TP2:n ja TP3:n menetelmien kehittäminen nojaavat vahvasti kuluttajien ja kotitalouksien osallistamiseen. Näistä aktiviteeteista viestitään kootusti ja tehokkaasti hankkeen kohdealueilla.


T5.3. Sisäinen viestintä: hankkeen aihepiiriin liittyvän tiedon, tulosten ja toimenpiteiden viestiminen hankkeen kohderyhmälle


T5.4. Ulkoinen viestintä: hankkeen tulosten ja aktiviteettien viestiminen alueellisissa, ammatillisissa sekä tutkimuksellisissa kanavissa. Hyödynnetään FRUSH-tapahtumaa hankkeen tulosten levittämisessä

Yhteystiedot

Projektipäällikkö: Anne-Mari Järvenpää

Asiantuntijat: Jari Jussila, Sanna-Maaria Siintoharju, Olli Koskela, Pirita Rantala

KOTILO-hankkeen logo

Seuraa meitä somessa!

Tutustu tutkimuksemme somekanaviin: