Hyvinvointia ja osallisuutta edistävät kestävät palvelut

Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen tarkoituksena on hybridiopetuksen toteutusmallien, tarvittavan digipedagogisen osaamisen sekä ohjeiden kehittäminen. Erityisesti tarvitaan erilaisiin käyttötarpeisiin soveltuvien hybridimallien yhteiskehittämistä ja testaamista.

Hankkeen päätavoitteet

Tavoite 1: Digitaalisen koulutuspalvelun muotoiluosaamisen vahvistaminen.

Vahvistamme kohdejoukon digitaalisen saavutettavuuden ja hybridiopetuksen digipedaosaamista, luomme UDL-periaatteille rakentuvat koulutuspaketit digipedaosaamisen ajantasaistamiseksi sekä opiskelijan osallisuutta tukevat suositukset etäopiskelun järjestäjille.

Tavoite 2: Saavutettavaan ja hybridisti toteuttavaan opetukseen soveltuvien käyttötapausten tunnistaminen,kehittäminen, testaaminen ja soveltaminen.

Kokoamme, testaamme ja optimoimme opiskelija-/asiakaslähtöisesti kehitettyjä saavutettavia ja hybridiopetukseen soveltuvia käyttötapauksia, joissa huomioidaan tarvittava osaaminen sekä tekniset lähtökohdat. Kehitystyötä tehdään käyttämällä nk. test bed -menetelmää. Käyttötapauksia ja niiden haasteita työstetään test bed -ympäristössä, jossa tapahtuva koulutuspalvelun yhteiskehittely (co-creation) mahdollistaa eri osapuolien näkemysten huomioon ottamisen ja kehittämiseen osallistamisen.

Lisätietoja Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen verkkosivuilta sekä hallinnoijan verkkosivuilta: Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat (Hybridiopetus.fi).

TINEL-hankkeen tarkoituksena on edistää kaikille soveltuvan oppimisen muotoiluajattelua (Universal Design for Learning -UDL). Johtuen julkisten digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivistä, sovellamme UDL ajattelua erityisesti eOppimiseen. Uusi tieto syntyy hankkeessa kolmella tasolla:
1. parhaat osallistavat eOppimisen käytännöt ja UDL:n käyttö erilaisten korkeakouluopiskelijoiden tarpeiden kohtaamiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
2. innovatiiviset pedagogiset ja tekniset taidot sekä mentorointiverkosto opettajille
3. malli tiedekunnan ja henkilökunnan herkistämiseksi osallistavan eOppimisen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä UDL kontekstissa

Tavoitteina on
1) kartoittaa ja tutkia osallistavia eOppimiskäytänteitä ja UDL-lähestymistavan toteuttamismahdollisuuksia korkeakouluissa
2) kehittää arviointityökalu ja koulutusmalli, joilla parannetaan eOppimisen saavutettavuutta UDL-näkökulmasta
3) kehittää henkilökunnan pedagogisia ja teknisiä taitoja osallistavan eOppimisen kehittämiseksi UDL-näkökulmasta

TINEL verkkosivulle

Hankkeessa kehitetään korkeakouluille teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla parannetaan korkeakoulujen järjestelmien ja oppimisympäristöjen esteetöntä saavutettavuutta. Esteettömyys ja saavutettavuus varmistetaan kaikkien osahankkeiden ja digitaalisen oppimisympäristön osalta hyödyntämällä design for all -suunnittelutapaa. Osahankkeessa kartoitetaan nykytilannetta, tunnistetaan keskeiset kehittämiskohteet ja mallinnetaan esteettömiä digitaalisia oppimisympäristöjä ja esteetöntä opiskelijan opintopolkua.

DigiCampus verkkosivulle

DigiCampus – esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen verkkosivulle

Tarkoituksena on tukea Shift2Rail:n tavoitteita ja pyrkiä mm. alentamaan rautatieinfran elinkaarikustannuksia, parantamaan operoinnin luotettavuutta ja täsmällisyyttä kuin myös lisäämään kapasiteettia, parantamaan yhteen toimivuutta ja matkustajakokemusta. HAMK:n osuus projektissa koskee Suomessa pääradan pienten asemien palvelutason inventointia ja käytettävyyttä matkustajien näkökulmasta ottaen huomioon erityisesti saavutettavuus, esteettömyys ja odotustilojen tarkoituksenmukaisuus ja palvelut (WP8-työpaketti: Improved accessibility to trains – Platform train interface).

Hankkeen verkkosivulle

SPEDUCULT-hankkeen tarkoituksena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä moniaististen ympäristöjen viitekehyksen erilaisista sosiaalisista ja kulttuurisista ulottuvuuksista kulttuurisesti monimuotoisella Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueella. Tavoitteitamme olivat:

1. Kartoittaa moniaististen ympäristöjen kulttuurien tämänhetkistä tilannetta Pohjoismaissa ja Baltian maissa, jotta moniaistisiin ympäristöihin liittyvien tutkimusten ja käytänteiden laatua ja innovointia voitaisiin parantaa elinikäisen oppimisen järjestelmässä: osallistuvien maiden yliopistokoulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja peruskoulun erityisopetuksessa.
2. Tarjota uusia käytännön ideoita virkistävien ja rauhoittavien aistitoimintojen suunnitteluun moniaististen ympäristöjen parhaita käytänteitä soveltaen.
3. SPEDUTEC Nordplus Horizontal -verkoston vahvistaminen ja laajentaminen uusilla kumppanuuksilla, laitoksilla ja organisaatioilla. 4. Moniaistisiin ympäristöihin liittyvän päivitetyn tiedon ja käytänteiden jakaminen laajemmalle yleisölle Pohjoismaissa ja Baltian maissa.

SPEDUCULT-HANKESIVU JA TULOKSET

Hankkeen tavoitteena oli tarjota tukea toisen asteen opiskelijalle oman opintopolun selkiyttämiseen, opinnoissa etenemiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen. Hankkeessa kehitettiin digitaalisten jalanjälkien sekä oppimisanalytiikan tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta malli opintojen edistymisen seurantaan, visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä työpajoja vertaismentorointiin ja valmentamiseen. Hankkeessa luotiin myös malli osaamisen osoittamiseksi multimodaalisen portfolion avulla. Voit lukea lisää hankkeen tuloksista, julkaisuista ja artikkeleista täältä.

Hankkeen verkkosivulle

Projektin tavoitteena oli edistää erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden paloturvallisuutta ja pelastustoimintaa Suomessa. Erityisryhmien kohdalla korostuvat erityisesti moniaistisesti tiedon vastaanottamisen mahdollistavat multimodaaliset opastusratkaisut. Multimodaalisuudella tarkoitetaan informaation paketointia erilaisiin muotoihin ja jakamista erilaisilla kanavilla. Projektissa tarkasteltiin, miten liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden evakuointiin laaditut eurooppalaiset suositukset, Evacuation of people with disabilities European Guideline (CFPA-E Guideline No 33: 2015 F), toteutuvat tällä hetkellä rakennusten julkisten tilojen poistumisturvallisuusohjeissa ja opasteratkaisuissa. Toisaalta tarkasteltiin myös sitä, millaisia kehittämistarpeita ja moniaistista havaitsemista tukevia ratkaisumahdollisuuksia on kartoituksen ja pilotoinnin perusteella havaittavissa. Oppaan mukaisia hätäpoistumisratkaisuja testattiin Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Ruskiksen koulun 3. kerroksessa. Lisäksi kehitettiin mobiiliteknologiaan perustuvia uusia ratkaisuja. Ratkaisujen vaikuttavuus simuloitiin Pathfinder-simulointityökalulla ja poistumisriskit arvioitiin FRAME (Fire Risk Assessment Method for Engineering) -menetelmällä. Tuloksena syntyi malli poistumisturvallisuuden edistämiseksi: 1) Ennakkotiedon tarjoaminen (Verkkosivuilla tietoa moniaistisista opastusratkaisuista; Moniaistinen poistumisreittikartta; Turvallisuuskävelyt ja ennakkoharjoittelu), 2) Hätätilanteessa tiedonvälitys monikanavaisesti (näkyy ja kuuluu), 3) Staattiset opasteet kaikille aisteille ja 4) Reaaliaikainen opastus ja ohjeet kaikille aisteille. Lisäksi tunnistettiin kehittämistarpeita mm. hälyttimien ja opasteiden sijoittelua, oven avautumissuunnan osoittamista, turvallisten evakuointitilojen merkitsemistä koskien.

Projektin tiivistelmä.

Lue lisää projektista ja tuloksista Älykäs paloturvallisuus -loppuraportista.

Tavoitteena oli HAMKin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelun yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden sekä työllistymisen edistäminen. Hankkeessa toteutettiin kolmea tavoitetta: 1 vahvistaa nuorten työllistymistä tukevaa osaamista ja tuoda sitä näkyväksi 2 monimuotoistaa korkeakoulun työelämäyhteistyötä huomioiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeet 3 kehittää opiskelijoiden työllistymistä edistäviä uusia ohjauskäytänteitä. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä edistävän osaamisen vahvistamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi perustettiin kaksi avointa oppimisympäristöä. Oppimisympäristöt nimettiin verstaiksi. Uraverstaassa opiskelijat ovat saaneet vahvistusta oman osaamisensa esille tuottamiseen uravalmennuksen ja multimodaalisen portfolion avulla. Avustavan teknologian verstaassa opiskelijat, kokemusasiantuntijat ja HAMKin henkilökunta ovat tutustuneet ja saaneet koulutusta oppimisessa ja tietotyön tekemisessä hyödyllisiin digitaalisiin avustavan teknologian ratkaisuihin.

Voit perehtyä hankkeen tuloksiin Avustavan teknologiaverstaan sivuilta.

Hankkeen tavoitteena oli Multisensory wayfinding -menetelmän ja opastevaihtoehtojen tutkimus ja kehittäminen osana joukkoliikenteen esteettömyyden parantamista joukkoliikenneterminaaleissa. Tavoitteena oli luoda EU:n raideliikenneohjeistusta täydentävät esteettömän reitin suunnittelu- ja toteutusohjeet näkövammaisten matkustajien opastamiseen liittyen. Menetelmän ja opastevaihtoehtojen testausten tuloksena laadittiin suunnittelu- ja toteutusohjeet, jotka sisältävät vaihtoehtoisia suunnitteluperiaatteita ja valmistustapoja katkeamattoman moniaistisen opastuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Tuloksena syntyi myös saumattoman matkaketjukokemuksen mahdollistava staattisten ja dynaamisten opasteratkaisujen MWay-malli.

Lue lisää hankkeesta ja tuloksista Näkövammaisia henkilöitä palvelevan moniaistisen suunnistamismenetelmän ja opastejärjestelmän kehittämishanke. Menetelmän testaus joukkoliikenteen terminaaleissa Tikkurilassa ja Itäkeskuksessa -loppuraportista.

ILSI (Itsenäistä liikkumista sujuvoittavat tienlöytämisratkaisut) -projektissa kehitettiin älykkäitä moniaistisia tienlöytämisratkaisuja,

1. jotka helpottaisivat näkövammaisen henkilön itsenäistä liikkumista ja tienlöytämistä sisätiloissa
2. jotka lisäisivat itsenäisen liikkumisen ja matkustamisen mahdollisuuksia joukkoliikennevälineillä.

Pilotointia tehtiin ITIS-ostoskeskuksessa Itä-Helsingissä. Projektin tärkeimpänä tuloksena tunnistettiin iBeaconeihin sisältyvät tienlöytämistä edistävät mahdollisuudet. iBeaconeilla voidaan vahvistaa maamerkkien tunnistamista äänin ja sanallisin viestein. iBeacons lähetti kolmitasoisia viestejä, jotka auttoivat tunnistamaan yhteyspisteet ja ympäristöominaisuudet sekä vahvistamaan henkilölle, missä hän oli matkalla määränpäähänsä.

Katso video sisätilanavigaatiomallista käytännössä.

Lue lisää projektin tuloksista: Solving way-finding challenges.

Nordplus Horizontal -hanke SPEDUTEC keskittyi oppimisen ja kehityksen edistämiseen moniaistisia ympäristöjä ja avustavan teknologian ratkaisuja hyödyntäen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden hankkeella oli kaksi tavoitetta:

1. ymmärryksen lisääminen avustavan teknologian avulla tapahtuvan oppimisen teoreettisista, pedagogisista ja teknologisista käytännöistä moniaistisissa ympäristöissä tietoa ja kokemuksia jakaen
2. aihepiiriin liittyvän uuden verkoston rakentaminen Pohjoismaihin ja Baltian maihin.

Hankkeen lopputuloksena rakennettiin verkosto. Samalla havaittiin, että moniin seikkoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, kun kehitetään apuvälineteknologiaa moniaistisiin ympäristöihin Pohjoismaiden ja Baltian maiden tasolla:

• yhteistyötä tuotteiden loppukäyttäjien ja palvelumuotoilijoiden kesken tulee lisätä
• tieteidenvälistä lähestymistapaa ja poikkitieteellistä viestintää tulee kehittää etenkin oppimisteknologian lähestyttävyyden ja sosiaalisen ulottuvuuden suhteen (esim. osallisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus, itsenäisyys ja itseluottamus)
• koulutuksen alalla ja terveydenhoito- ja sosiaalialalla työskentelevien ammattilaisten sekä yllä mainittujen alojen korkeakouluopettajien osaamista tulee kehittää.

Lue lisää hankkeesta SPEDUTEC-sivustolta.

Hankkeessa kehitettiin uusia tapoja ja uudenlaista osallistavaa toimintakulttuuria palveluiden saavutettavuustiedon tuottamiseen ja arvioimiseen. KUPS! -pilotin aikana, 3 sokeaa ja 3 liikuntavammaista henkilöä opetteli käyttämään älykännyköitä (iPhone5) ja mobiilisovelluksia palveluiden saavutettavuushavaintojen keräämiseksi. Mobiilisovelluksista hyödynsimme mm. pelillistä Foursquarea, näkövammaisten BlindSquare -sovellusta, näkövammaisten MBraille mobiilipistekirjoitussovellusta, Tap tap see -tunnistusohjelmaa ja Dragon dictation -saneluohjelmaa. Pilotti toteutettiin Hämeenlinnan Verkatehtaalla, erityisesti Hämeenlinnan Taidemuseossa ja BioRexissa. Hankkeen tuloksena syntyi Mobiilipohjainen ”tavismalli” saavutettavuustiedon keruuseen ja saavutettavuuspolun määrittelemiseen. Lue lisää projektin tuloksista oheisesta tiivistelmästä: KUPS_päätösseminaari.

Nordplus Horizontal -hanke SPEDUREG - ”Aren’t we all special? – How to meet the educational needs of all children in a classroom? Competence, procedures and attitudes in a multi-actor and cross-sector regional perspective” [”Kaikkihan me olemme erikoisia! – Miten pystyt täyttämään kaikkien oppilaiden koulutukselliset tarpeet luokkahuoneessa? Alueellinen, monia toimijoita ja eri aloja hyödyntävä näkökulma osaamiseen, käytänteisiin ja asenteisiin.”] -hankkeen tavoitteena oli jakaa tietämystä ja kokemuksia innovatiivisista alueellisen yhteistyön ratkaisuista erityisopetuksen ja -oppimisen tarpeisiin liittyen. Asiaan perehdyttiin varhaisen puuttumisen ja eri aloja edustavien auttajien näkökulmasta, joka perustuu alueelliseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Tapaustutkimukset, joista tietoja vaihdettiin, koostuivat kolmesta eri toiminnan osiosta: tutustumiskäynnistä, yhteistyökumppanien välisestä työpajasta ja avoimesta seminaarista. Tutustumiskäynti rakentui paikallisen ratkaisun eli ”tapauksen” ympärille (vertailuanalyysi). Kumppanuustyöpajan keskiössä oli tapauksen ”teoreettisempi” esittely ja sen työstäminen. Yhteistyökumppanien tapaamisten (tapaustutkimus) lopussa järjestetyt seminaarit olivat avoimia isäntälaitoksen yhteistyöverkostoa laajemmalle yleisölle, kuten opiskelijoille, työntekijöille ja muille asiaan liittyville alueellisille toimijoille. Hankkeen lopputuloksena rakennettiin SPEDUREG-verkosto, jaettiin tietoa parhaista alueellisista ratkaisuista ja sovellettiin ratkaisuja käytäntöön.

Lue lisää hankkeesta SPEDUREG-verkkosivulta.