Hyvinvointia ja osallisuutta edistävät kestävät palvelut - Hämeen ammattikorkeakoulu
Hyvinvointia ja osallisuutta edistävät kestävät palvelut
Opiskelijoita kierreportaissa
Opiskelijoita kierreportaissa

Hyvinvointia ja osallisuutta edistävät kestävät palvelut

Hyvinvointia ja osallisuutta edistävät kestävät palvelut

Hyvinvointia ja osallisuutta edistävät kestävät palvelut -tutkimusalue on keskittynyt kehittämään hyvinvointia edistäviä palveluita kestävällä tavalla palveluiden käyttäjien tarpeiden pohjalta. Osallisuutta edistetään ottamalla palveluiden käyttäjät ja palveluiden tuottajat mukaan palveluiden kehittämiseen. Tällä hetkellä keskitymme erityisesti seuraaviin teemoihin:

  • Puettava älykkyys ja ihmiskeskeinen robotiikka
  • Moniaistisuus ja avustava teknologia
  • Älykkäät hyvinvointiratkaisut

Teemme yhteistyötä monella tasolla ja taholla niin kantahämäläisten kuin muiden suomalaisten sote-toimijoiden ja tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja -yritysten kanssa, kansainvälisiä toimijoita unohtamatta. HAMKin koulutusyksiköistä erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä muiden HAMKin tutkimusyksiköiden kanssa kehitämme koulutusta ja integroituja digitaalisia palveluita sekä teemme soveltavaa tutkimusta. Tutkimusalueen henkilöstö osallistuu myös aktiivisesti opetuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Tutustu alla olevilta välilehdiltä teemoihimme ja hankkeisiimme!

Puettava älykkyys ja ihmiskeskeinen robotiikka

Puettava älykkyys ja ihmiskeskeinen robotiikka ovat uusia kehittämisalueita, jotka kiinnostavat tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Puettava älykkyys tarkoittaa sekä passiivisia ja aktiivisia materiaali-, teknologia- ja palveluratkaisuja, joita voidaan pukea päälle ja hyödyntää työssä, kuntouksessa ja vapaa-ajan harrastuksissa. Ihmiskeskeinen robotiikka tarkoittaa ihmisen kanssa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tai yhteistyössä olevaa robotiikkaa, joka avustaa käyttäjäänsä sosiaalisesti tai fyysisesti. 

HAMKin puettavan älykkyyden hankkeissa integroidaan uusia ja älykkäitä tekstiilimateriaaleja, sensoreita, aktuaattoreita ja ohjelmistoja. Hankkeissa kehitetään alueen yritysten yhteistyötä ja pyritään rakentamaan Kanta-Hämeen alueella vahva puettavan älykkyyden osaamiskeskittymä. Teemme yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaalaisten asiantuntijoiden kanssa ja kehitämme myös puettavan älykkyyden koulutusta. 

Ihmiskeskeisen robotiikan alueella tavoittelemme vahvaa asemaa palvelu- ja kuntoutusrobotiikan kehittäjinä ja kouluttajina. Teemme kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja kehitämme myös uusia oppimisympäristöjä. 

Tutkimusteeman yhteyshenkilö: Kimmo Vänni

Käynnissä olevia hankkeitamme

Robo Hoiva

Robo Hoiva -hankkeessa kokeillaan neljän eri kaupallisen robotin käyttöä osana palveluasumisen arkea ja hoivaa.

Hankkeessa havainnoidaan ja tutkitaan muun muassa robottien käytettävyyttä hoivatyössä, robotin ja ihmisen välistä yhteistyötä sekä rakennetaan logistiikkarobotin prototyyppi. Hankkeen toimenpiteitä tehdään Riihikodissa, Robohuoneessa, hoiva-alan yrityksissä sekä ikäihmisten palveluissa.

Hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja kokeilla robotiikkaa osana hoivaprosesseja ja arjen vuorovaikutuksellista hoivatyötä. Työn edetessä laaditaan hoivarobotiikan tiekartta, jonka pohjalta Robohuoneen ja hoivarobotiikan käyttöä kehitetään hankkeen jälkeen.

Hankkeen verkkosivulle

Hanke Robotiikkakampuksen sivulla

Puettavan älykkyyden osaamisen kehittäminen

Hankkeen tavoitteena on kehittää puettavan älykkyyden osaamista, jossa tekstiili-, teknologia-, ohjelmisto- ja palvelualan yritykset voivat suunnitella ja tuottaa uusia materiaaliratkaisuja ja teknologiaa hyödyntäviä tuotteita kv-markkinoille. Hankkeessa luodaan toimintamallit ja työkalut puettavan älykkyyden tuotteiden suunnittelemiseksi ja markkinoimiseksi. Hankkeen jälkeen yritykset osaavat kustoimoida tuotteitaan ja osaavat markkinoida niitä alustatalouden menetelmien avulla.

Hankkeen verkkosivulle

Digitaalinen kulttuuri

Tavoitteena on edistää organisaatioiden henkilöstön valmiuksia ja osaamista digitaalisuuden hyödyntämisessä, sekä opastaa ja valmentaa heitä kehittämään organisaation digitaalista kulttuuria, tuottavuuttaan ja työhyvinvointiaan. 

Tarkoituksena on mm. perehdyttää organisaatiot kehittämään digitaalista strategiaan ja toimintatapojaan digitaalisuuden hyödyntämiseksi sekä opastaa työntekijöitä muotoilemaan työtehtäviään ja mahdollisuuksia hyödyntää työssään digitaalisuutta, vastaamaan Covid-19 pandemian tuomia haasteita sekä tulevaisuuden yhteiskunnan Society 5.0:n vaatimuksia.

Hankkeen verkkosivulle

 

Moniaistisuus ja avustava teknologia – MATEC

Älykkääseen teknologiaan perustuvilla ratkaisuilla voidaan ylittää arjessa toimimisen ja oppimisen kognitiivisia toimimisesteitä. Toimintakykyrajoitteiden ylittäminen mahdollistuu toisaalta henkilön oman kommunikatiivisen toimintakyvyn, ja toisaalta henkilön ja hänen toimintaympäristönsä välisen interaktiivisuuden avustamisena ja lisäämisenä. Ratkaisut rakentuvat paljolti multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntämiseen toisaalta vahvistamalla tarkoituksenmukaisten ärsykkeiden tunnistamista ja vastaanottamista, sekä toisaalta informaation tulkitsemisen ja toiminnallisen hyödyntämisen avustamisessa. Esimerkiksi mobiilisovelluksin voidaan avustaa moniaistisen informaation tunnistamista, vastaanottamista ja hyödyntämistä. Toiminta- ja oppimisympäristöihin lisättyjen tägien ja sensorien avulla voidaan vahvistaa informaation moniaistista havaitsemista ja käytettävyyttä. Katso videolta esimerkki ILSI-projektissa syntyneistä tuloksista.

MATEC tekee poikkitieteellistä tutkimusta ja yhteiskehittämistä (co-creation) ekosysteemisesti Triple- tai Fourth Helix –malliin pohjautuen. Tutkimus toteutetaan tosielämän ympäristöissä, test-pedeissä ja Living Labeissa. Lue lisää Triple Helix -mallista Filtering cube – Identifying heterogenity driven innovation potential -artikkelista. Lue lisää MATECin ekosysteemisestä tutkimustoiminnasta täältä. MATEC palkittiin ekosysteemisestä tutkimustoiminnasta Arenen TKI-kärjet kilpailussa.

MATECin tavoitteena on luoda älykkäitä avustavia teknologiaratkaisuja ja innovaatioita, joilla vahvistetaan moniaistisia ominaisuuksia ja niiden havaitsemista. Tutkimus kohdistuu oppimista edistäviin ja itsenäistä selviytymistä tukeviin korkean teknologian ratkaisuihin, kuten paikka- ja suuntatietoisiin mobiililaitepalveluihin, moniaistisuuden mahdollistaviin multimodaalisiin 3D-sisätilakarttoihin, erilaisten tekniikoiden yhdistelmiin. Tutkimuksen lähtökohtana ovat multimodaaliset oppimisratkaisut, käyttäjälähtöiset mobiilisovellukset, sisä- ja ulkopaikannusratkaisut, seuraavan sukupolven haptiikka mobiililaitteissa, 3 D -äänikohokartat, äänimaisemat ja multimodaaliset opasteet.

MATEC yhteyshenkilö: Merja Saarela

Panostamalla saavutettavuuteen, luomme kaikille opiskelijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeakouluopiskeluun

 

Käynnissä olevat hankkeet

Esteettömän liikkumisen matkaketjut - ELMA

Hankkeen tarkoituksena on tunnistaa esteettömän liikkumisen kannalta tarvittavat olennaiset esteettömyystiedot kartoittamalla tilapäisesti tai pysyvämmin liikkumisesteisten henkilöiden matkustuskokemuksia koko matkaketjusta. Hankkeen ensisijaisen kohderyhmän muodostavat esteettömän liikkumisen palveluja käyttävät tilapäisesti tai pysyvästi liikkumis- ja toimimisesteiset henkilöt Riihimäellä ja Riihimäen seudulla. Toissijainen kohderyhmä ovat liikkumispalveluja tuottavat toimijat, yritykset ja yhdistykset Riihimäellä ja Riihimäen seudulla.

Hankkeen tavoitteet:

1) Kartoittaa liikkumispalveluiden, palveluprosessien, matkaketjujen ja solmukohtien esteettömyys tilapäisesti tai pysyvämmin liikkumisesteisten henkilöiden näkökulmasta.

2) Määritellä kartoitettujen tulosten pohjalta matkaketjuun sisältyvien liikkumispalveluiden, palveluprosessien, solmukohtien ja infran kriittiset esteettömyystiedot palvelujen käyttäjänäkökulmasta.

3) Jäsentää Riihimäen kaupungin ja seudun esteettömän liikkumisen MaaS -arkkitehtuurin osatekijät ja toimijat. Esteettömyystiedot kerätään haastatteluin, havainnoinnein, matkapäiväkirjoin ja seurantamenetelmin. Olennaisten esteettömyystietojen määrittely toteutetaan työpajoissa.

Hankkeen verkkosivulle 

Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat

Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen tarkoituksena on hybridiopetuksen toteutusmallien, tarvittavan digipedagogisen osaamisen sekä ohjeiden kehittäminen. Erityisesti tarvitaan erilaisiin käyttötarpeisiin soveltuvien hybridimallien yhteiskehittämistä ja testaamista.

Hankkeen päätavoitteet

Tavoite 1: Digitaalisen koulutuspalvelun muotoiluosaamisen vahvistaminen.

Vahvistamme kohdejoukon digitaalisen saavutettavuuden ja hybridiopetuksen digipedaosaamista, luomme UDL-periaatteille rakentuvat koulutuspaketit digipedaosaamisen ajantasaistamiseksi sekä opiskelijan osallisuutta tukevat suositukset etäopiskelun järjestäjille.

Tavoite 2: Saavutettavaan ja hybridisti toteuttavaan opetukseen soveltuvien käyttötapausten tunnistaminen,kehittäminen, testaaminen ja soveltaminen.

Kokoamme, testaamme ja optimoimme opiskelija-/asiakaslähtöisesti kehitettyjä saavutettavia ja hybridiopetukseen soveltuvia käyttötapauksia, joissa huomioidaan tarvittava osaaminen sekä tekniset lähtökohdat. Kehitystyötä tehdään käyttämällä nk. test bed -menetelmää. Käyttötapauksia ja niiden haasteita työstetään test bed -ympäristössä, jossa tapahtuva koulutuspalvelun yhteiskehittely (co-creation) mahdollistaa eri osapuolien näkemysten huomioon ottamisen ja kehittämiseen osallistamisen.

Lisätietoja Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat -hankkeen verkkosivuilta sekä hallinnoijan verkkosivuilta: Hybridiopetuksen ja -työskentelyn taidot ja tavat (Hybridiopetus.fi).

Päättyneitä MATEC-hankkeita

Shift2Rail IN2STEMPO (2017-2023)

Hankkeen tarkoituksena oli tukea Shift2Rail:n tavoitteita ja pyrkiä mm. alentamaan rautatieinfran elinkaarikustannuksia, parantamaan operoinnin luotettavuutta ja täsmällisyyttä kuin myös lisäämään kapasiteettia, parantamaan yhteen toimivuutta ja matkustajakokemusta. HAMK:n osuus projektissa koski Suomessa pääradan pienten asemien palvelutason inventointia ja käytettävyyttä matkustajien näkökulmasta ottaen huomioon erityisesti saavutettavuus, esteettömyys ja odotustilojen tarkoituksenmukaisuus ja palvelut (WP8-työpaketti: Improved accessibility to trains – Platform train interface).

Hankkeen verkkosivulle

DigiCampus – esteettömyys ja saavutettavuus -osahanke (2018-2021)

Hankkeessa kehitettiin korkeakouluille teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla parannettiin korkeakoulujen järjestelmien ja oppimisympäristöjen esteetöntä saavutettavuutta. Esteettömyys ja saavutettavuus varmistettiin kaikkien osahankkeiden ja digitaalisen oppimisympäristön osalta hyödyntämällä design for all -suunnittelutapaa. Osahankkeessa kartoitettiin nykytilannetta, tunnistettiin keskeiset kehittämiskohteet ja mallinnettiin esteettömiä digitaalisia oppimisympäristöjä ja esteetöntä opiskelijan opintopolkua.

DigiCampus verkkosivulle

DigiCampus – esteettömyys ja saavutettavuus -osahankkeen verkkosivulle

TINEL (2018-2021)

TINEL-hankkeen tarkoituksena oli edistää kaikille soveltuvan oppimisen muotoiluajattelua (Universal Design for Learning -UDL). Johtuen julkisten digitaalisten palveluiden saavutettavuusdirektiivistä, sovelsimme UDL ajattelua erityisesti eOppimiseen. Uusi tieto syntyi hankkeessa kolmella tasolla:
1. parhaat osallistavat eOppimisen käytännöt ja UDL:n käyttö erilaisten korkeakouluopiskelijoiden tarpeiden kohtaamiseksi kansallisella ja kansainvälisellä tasolla
2. innovatiiviset pedagogiset ja tekniset taidot sekä mentorointiverkosto opettajille
3. malli tiedekunnan ja henkilökunnan herkistämiseksi osallistavan eOppimisen suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä UDL kontekstissa

Tavoitteina oli
1) kartoittaa ja tutkia osallistavia eOppimiskäytänteitä ja UDL-lähestymistavan toteuttamismahdollisuuksia korkeakouluissa
2) kehittää arviointityökalu ja koulutusmalli, joilla parannetaan eOppimisen saavutettavuutta UDL-näkökulmasta
3) kehittää henkilökunnan pedagogisia ja teknisiä taitoja osallistavan eOppimisen kehittämiseksi UDL-näkökulmasta

TINEL verkkosivulle

SPEDUCULT (2017-2020)

SPEDUCULT-hankkeen tarkoituksena oli lisätä tietoa ja ymmärrystä moniaististen ympäristöjen viitekehyksen erilaisista sosiaalisista ja kulttuurisista ulottuvuuksista kulttuurisesti monimuotoisella Pohjoismaiden ja Baltian maiden alueella. Tavoitteitamme olivat:

  1. Kartoittaa moniaististen ympäristöjen kulttuurien tämänhetkistä tilannetta Pohjoismaissa ja Baltian maissa, jotta moniaistisiin ympäristöihin liittyvien tutkimusten ja käytänteiden laatua ja innovointia voitaisiin parantaa elinikäisen oppimisen järjestelmässä: osallistuvien maiden yliopistokoulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja peruskoulun erityisopetuksessa.
  2. Tarjota uusia käytännön ideoita virkistävien ja rauhoittavien aistitoimintojen suunnitteluun moniaististen ympäristöjen parhaita käytänteitä soveltaen.
  3. SPEDUTEC Nordplus Horizontal -verkoston vahvistaminen ja laajentaminen uusilla kumppanuuksilla, laitoksilla ja organisaatioilla. 4. Moniaistisiin ympäristöihin liittyvän päivitetyn tiedon ja käytänteiden jakaminen laajemmalle yleisölle Pohjoismaissa ja Baltian maissa.

SPEDUCULT-HANKESIVU JA TULOKSET

Poluttamo – Oma digipolku oppimiseen (2016-2019)

Hankkeen tavoitteena oli tarjota tukea toisen asteen opiskelijalle oman opintopolun selkiyttämiseen, opinnoissa etenemiseen sekä ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen. Hankkeessa kehitettiin digitaalisten jalanjälkien sekä oppimisanalytiikan tarjoamien mahdollisuuksien pohjalta malli opintojen edistymisen seurantaan, visuaalinen henkilökohtainen opintosuunnitelma sekä työpajoja vertaismentorointiin ja valmentamiseen. Hankkeessa luotiin myös malli osaamisen osoittamiseksi multimodaalisen portfolion avulla. Voit lukea lisää hankkeen tuloksista, julkaisuista ja artikkeleista täältä.

Hankkeen verkkosivulle

ERÄS-hanke (2016-2017)

Projektin tavoitteena oli edistää erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden paloturvallisuutta ja pelastustoimintaa Suomessa. Erityisryhmien kohdalla korostuvat erityisesti moniaistisesti tiedon vastaanottamisen mahdollistavat multimodaaliset opastusratkaisut. Multimodaalisuudella tarkoitetaan informaation paketointia erilaisiin muotoihin ja jakamista erilaisilla kanavilla. Projektissa tarkasteltiin, miten liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden evakuointiin laaditut eurooppalaiset suositukset, Evacuation of people with disabilities European Guideline (CFPA-E Guideline No 33: 2015 F), toteutuvat tällä hetkellä rakennusten julkisten tilojen poistumisturvallisuusohjeissa ja opasteratkaisuissa. Toisaalta tarkasteltiin myös sitä, millaisia kehittämistarpeita ja moniaistista havaitsemista tukevia ratkaisumahdollisuuksia on kartoituksen ja pilotoinnin perusteella havaittavissa. Oppaan mukaisia hätäpoistumisratkaisuja testattiin Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Ruskiksen koulun 3. kerroksessa. Lisäksi kehitettiin mobiiliteknologiaan perustuvia uusia ratkaisuja. Ratkaisujen vaikuttavuus simuloitiin Pathfinder-simulointityökalulla ja poistumisriskit arvioitiin FRAME (Fire Risk Assessment Method for Engineering) -menetelmällä. Tuloksena syntyi malli poistumisturvallisuuden edistämiseksi: 1) Ennakkotiedon tarjoaminen (Verkkosivuilla tietoa moniaistisista opastusratkaisuista; Moniaistinen poistumisreittikartta; Turvallisuuskävelyt ja ennakkoharjoittelu), 2) Hätätilanteessa tiedonvälitys monikanavaisesti (näkyy ja kuuluu), 3) Staattiset opasteet kaikille aisteille ja 4) Reaaliaikainen opastus ja ohjeet kaikille aisteille. Lisäksi tunnistettiin kehittämistarpeita mm. hälyttimien ja opasteiden sijoittelua, oven avautumissuunnan osoittamista, turvallisten evakuointitilojen merkitsemistä koskien.

Projektin tiivistelmä.

Lue lisää projektista ja tuloksista Älykäs paloturvallisuus -loppuraportista.

Osaaminen ratkaisee (ORA) -hanke (2015-2017)

Tavoitteena oli HAMKin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelun yhdenvertaisuuden, saavutettavuuden ja esteettömyyden sekä työllistymisen edistäminen. Hankkeessa toteutettiin kolmea tavoitetta: 1 vahvistaa nuorten työllistymistä tukevaa osaamista ja tuoda sitä näkyväksi 2 monimuotoistaa korkeakoulun työelämäyhteistyötä huomioiden erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tarpeet 3 kehittää opiskelijoiden työllistymistä edistäviä uusia ohjauskäytänteitä. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä edistävän osaamisen vahvistamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi perustettiin kaksi avointa oppimisympäristöä. Oppimisympäristöt nimettiin verstaiksi. Uraverstaassa opiskelijat ovat saaneet vahvistusta oman osaamisensa esille tuottamiseen uravalmennuksen ja multimodaalisen portfolion avulla. Avustavan teknologian verstaassa opiskelijat, kokemusasiantuntijat ja HAMKin henkilökunta ovat tutustuneet ja saaneet koulutusta oppimisessa ja tietotyön tekemisessä hyödyllisiin digitaalisiin avustavan teknologian ratkaisuihin.

Voit perehtyä hankkeen tuloksiin Avustavan teknologiaverstaan sivuilta.

Multisensory wayfinding -menetelmän ja opastevaihtoehtojen tutkimus- ja kehittämisprojekti osana joukkoliikenteen esteettömyyden parantamista joukkoliikenneterminaaleissa (M-WAY) (2015-2016)

Hankkeen tavoitteena oli Multisensory wayfinding -menetelmän ja opastevaihtoehtojen tutkimus ja kehittäminen osana joukkoliikenteen esteettömyyden parantamista joukkoliikenneterminaaleissa. Tavoitteena oli luoda EU:n raideliikenneohjeistusta täydentävät esteettömän reitin suunnittelu- ja toteutusohjeet näkövammaisten matkustajien opastamiseen liittyen. Menetelmän ja opastevaihtoehtojen testausten tuloksena laadittiin suunnittelu- ja toteutusohjeet, jotka sisältävät vaihtoehtoisia suunnitteluperiaatteita ja valmistustapoja katkeamattoman moniaistisen opastuksen suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Tuloksena syntyi myös saumattoman matkaketjukokemuksen mahdollistava staattisten ja dynaamisten opasteratkaisujen MWay-malli.

Lue lisää hankkeesta ja tuloksista Näkövammaisia henkilöitä palvelevan moniaistisen suunnistamismenetelmän ja opastejärjestelmän kehittämishanke. Menetelmän testaus joukkoliikenteen terminaaleissa Tikkurilassa ja Itäkeskuksessa -loppuraportista.

ILSI-projekti "ITIS" (2014-2015)

ILSI (Itsenäistä liikkumista sujuvoittavat tienlöytämisratkaisut) -projektissa kehitettiin älykkäitä moniaistisia tienlöytämisratkaisuja,

  1. jotka helpottaisivat näkövammaisen henkilön itsenäistä liikkumista ja tienlöytämistä sisätiloissa
  2. jotka lisäisivat itsenäisen liikkumisen ja matkustamisen mahdollisuuksia joukkoliikennevälineillä.

Pilotointia tehtiin ITIS-ostoskeskuksessa Itä-Helsingissä. Projektin tärkeimpänä tuloksena tunnistettiin iBeaconeihin sisältyvät tienlöytämistä edistävät mahdollisuudet. iBeaconeilla voidaan vahvistaa maamerkkien tunnistamista äänin ja sanallisin viestein. iBeacons lähetti kolmitasoisia viestejä, jotka auttoivat tunnistamaan yhteyspisteet ja ympäristöominaisuudet sekä vahvistamaan henkilölle, missä hän oli matkalla määränpäähänsä.

Katso video sisätilanavigaatiomallista käytännössä.

Lue lisää projektin tuloksista: Solving way-finding challenges.

SPEDUTEC (2014-16)

Nordplus Horizontal -hanke SPEDUTEC keskittyi oppimisen ja kehityksen edistämiseen moniaistisia ympäristöjä ja avustavan teknologian ratkaisuja hyödyntäen. Pohjoismaiden ja Baltian maiden hankkeella oli kaksi tavoitetta:

  1. ymmärryksen lisääminen avustavan teknologian avulla tapahtuvan oppimisen teoreettisista, pedagogisista ja teknologisista käytännöistä moniaistisissa ympäristöissä tietoa ja kokemuksia jakaen
  2. aihepiiriin liittyvän uuden verkoston rakentaminen Pohjoismaihin ja Baltian maihin.

Hankkeen lopputuloksena rakennettiin verkosto. Samalla havaittiin, että moniin seikkoihin tulisi kiinnittää enemmän huomiota, kun kehitetään apuvälineteknologiaa moniaistisiin ympäristöihin Pohjoismaiden ja Baltian maiden tasolla:

  • yhteistyötä tuotteiden loppukäyttäjien ja palvelumuotoilijoiden kesken tulee lisätä
  • tieteidenvälistä lähestymistapaa ja poikkitieteellistä viestintää tulee kehittää etenkin oppimisteknologian lähestyttävyyden ja sosiaalisen ulottuvuuden suhteen (esim. osallisuus ja sosiaalinen vuorovaikutus, itsenäisyys ja itseluottamus)
  • koulutuksen alalla ja terveydenhoito- ja sosiaalialalla työskentelevien ammattilaisten sekä yllä mainittujen alojen korkeakouluopettajien osaamista tulee kehittää.

Lue lisää hankkeesta SPEDUTEC-sivustolta.

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustiedon tuottaminen ja kartoittaminen yhteisöllisesti mobiiliteknologiaa hyödyntäen -hanke – KUPS! (2013-14)

Hankkeessa kehitettiin uusia tapoja ja uudenlaista osallistavaa toimintakulttuuria palveluiden saavutettavuustiedon tuottamiseen ja arvioimiseen. KUPS! -pilotin aikana, 3 sokeaa ja 3 liikuntavammaista henkilöä opetteli käyttämään älykännyköitä (iPhone5) ja mobiilisovelluksia palveluiden saavutettavuushavaintojen keräämiseksi. Mobiilisovelluksista hyödynsimme mm. pelillistä Foursquarea, näkövammaisten BlindSquare -sovellusta, näkövammaisten MBraille mobiilipistekirjoitussovellusta, Tap tap see -tunnistusohjelmaa ja Dragon dictation -saneluohjelmaa. Pilotti toteutettiin Hämeenlinnan Verkatehtaalla, erityisesti Hämeenlinnan Taidemuseossa ja BioRexissa. Hankkeen tuloksena syntyi Mobiilipohjainen ”tavismalli” saavutettavuustiedon keruuseen ja saavutettavuuspolun määrittelemiseen. Lue lisää projektin tuloksista oheisesta tiivistelmästä: KUPS_päätösseminaari.

Älykkäät hyvinvoinnin ratkaisut

Teknologiset ratkaisut tukevat ihmisten vuorovaikutusta tuomalla palveluihin tietoon (big data) perustuvia ratkaisuja hyödyntämällä tekoälyä, koneoppimista ja data-analytiikkaa. Tuemme hyvinvoinnin palveluita tuottavia tahoja, esim. terveydenhuollon asiantuntijoita ja heidän asiakkaitaan yhteistyössä teknologiayritysten ja erilaisten organisaatioiden kanssa. Jokainen kehittämämme ratkaisu räätälöidään vastaamaan asiakastarpeisiin.  

Tapamme toimia alkaa yleensä nykytilan kartoittamisesta ja asiakastarpeen aidosta ymmärtämisestä. Osallistamme kehittämiseen hyvinvointipalveluiden tuottajatahoja, kokemusasiantuntijoita ja hyvinvointipalveluiden asiakkaitaTeknologiset ratkaisut integroidaan osaksi normaalia operatiivista toimintaa ja koulutamme älykkäiden ratkaisujen hyödyntäjät, jotta ratkaisut tuovat lisäarvoa sekä palveluita tuottaville tahoille että heidän asiakkailleen.    

Soveltava tutkimus tukee  

  • Yhteistyötahojamme (yritykset, julkiset organisaatiot, järjestöt) 
  • Alueellista, kansallista ja kansainvälistä kehitystä ja kehittämistä 
  • HAMKin tarjoamien YAMK- ja AMK -koulutuksien suunnittelua ja toteutusta  

Käynnissä tällä hetkellä:

ARPA – Arvoperustaiset palvelumallit nuorten mielenterveyden edistämisessä
HAMK Smart -tutkimusyksikkö koordinoi hanketta, joka kehittää yhteistyössä nuorten, heidän perheidensä ja mielenterveysammattilaisten kanssa ennaltaehkäisevää palvelu- ja toimintamallia, joka pyrkii ylläpitämään nuorten hyvinvointia Hämeenlinnassa ja Janakkalassa.

Päättyneitä hankkeita

Silmänpohjakuvausten pilotointi Optomed Aurora IQ -kameralla
HAMK Smart -tutkimusyksikkö selvittää Optomedin kannettavan Aurora IQ -silmänpohjakameran käytön hyötyjä diabeetikkojen silmänpohjakuvausten seulontojen yhteydessä Hämeenlinnan pääterveysasemalla.

Tutkimusteeman yhteyshenkilö: Pia Karumaa 

  • Pia Nurmi
  • Pia Karumaa
  • Tutkijayliopettaja
  • Puh. +358 504707 558
  • Mahdollisuusjohteinen muotoilu (possibility-driven design), osallistava palveluiden kehittäminen, palvelumuotoilu, digitaaliset prosessit, tekoälyä hyödyntävät älykkäät hyvinvoinnin ratkaisut
  • Päivi Sanerma
  • Tutkijayliopettaja
  • Puh. +358 505745 144
  • Kotihoito ja kotiin vietävät palvelut, terveydenhuollon digitalisaatio sekä perusterveydenhuollon integroidut ja digitaaliset palvelut sekä niiden toteutusmallien kehittäminen. Sotealan koulutuksen toteuttaminen ja uudistaminen, koulutusmallien, uusien oppimisympäristöjen ja pedagogiikan kehittäminen.