HULVATTU - Hämeen ammattikorkeakoulu
HULVATTU
viemäri
vesiensuojelun tehostamisohjelma
Sulavaa lunta viemärinkannen ympärillä

HULVATTU

Hulevesien luonnonmukainen hallinta on esimerkki monialaisesta kaupungistumisen haasteesta, jonka ratkominen vaatii usean toimialan näkökulmien yhdistämistä ja jatkuvaan muutokseen varautumista. Kestävä kaupunkisuunnittelu tarkoittaa tiivistyvää kaupunkirakennetta, jolloin kaupunkiympäristössä on yhdistettävä yhdelle alueelle monia eri toimintoja. Hulevesien hallintaan tarkoitetut rakenteet joudutaan siten integroimaan osaksi viihtyisää asuinympäristöä. Hulevesien hallinta kietoutuu tiukasti yhteen maankäytön suunnittelun kanssa.

HULeveden hallinta kaupunkiVAluma-aluelähtöisessä TUrvallisuussuunnittelussa (HULVATTU) kehittää kaupunkialueelle osavaluma-aluepohjaisen turvallisuuskehikon hajautetulle huleveden hallinnalle. Se pohjautuu yksittäisiin ja erillisiin huleveden hallintarakenteisiin, mutta luo kaupunkisuunnittelulle, käytännön toteuttajille ja maanomistajille selkeän tavoitteen monitoiminnallisille hulevesirakenteille.

Hanke toteutuu neljässä vaiheessa. Ensin selvitetään hulevesirakenteiden nykytila ja sijoittuminen kaupunkirakenteeseen. Sitten määritellään eräiden hulevesirakenteiden toiminta ääriolosuhteissa ja lisäksi kehitetään kertasuojausmenetelmiä muuttuviin olosuhteisiin kuten työmaiden suojaukseen. Näiden perusteella pilotoidaan yhden osavaluma-alueen Water Shed Safety Plan (WSSP), joka raamittaa hulevesien aiheuttamat riskit yhteen maankäytöllisten mahdollisuuksien kanssa.

Hankkeen kokoavana tuloksena syntyvä WSSP-riskienhallintatyökalu luo pohjan kaupunkien huleveden hallinnan turvallisuuslähtöiseen ohjaukseen ja suunnitteluun. Hankkeen pilotoinnin jälkeen se on työkaluna sovellettavissa laajemminkin suomalaisten kaupunkien käyttöön. Se tarjoaa kaupunkitoimijoille hulevesiohjelmia yksityiskohtaisemman ja paikallisiin oloihin sovitetun ohjauskeinon, joka perustuu hajautettuun huleveden hallintaan ja hallintarakenteiden toimivuuden tunnistamiseen suomalaisissa olosuhteissa.

työpakettikaavio

Työpaketti A: nykytilan kartoitus

Työpaketti A:n aluksi kootaan yhteen hulevesiorientoituneita kaupunkeja ja niiden kokemuksia toteutetuista hulevesirakenteista. Kokemusten koonti toteutetaan avoimena kaupunkiorganisaatioille tarkoitettuna työpajana, joka on samalla myös organisaatioiden keskinäinen verkostoitumistilaisuus.

Työpajan aikana kutsutaan kolme kaupunkia mukaan työpaketin seuraavaan vaiheeseen, jossa analysoidaan yksityiskohtaisemmin kolmen kaupungin toteutuneet hulevesirakenteet kirjallisen aineiston perusteella. Tämän jälkeen kustakin kaupungista valitaan muutama kasvipeitteinen hulevesirakenne, jotka arvioidaan yksityiskohtaisemmin monitoiminnallisuuden kannalta ja koeponnistetaan niiden toiminta. Esimerkkirakenteiden koeponnistaminen tuottaa vertailukelpoista tietoa eri aikoina ja eri tavoitteisiin rakennetuista hulevesirakenteista.

Työpaketti B: toimivuuden ääritilanteet

Tässä työpaketissa tuotetaan kenttäkoemittakaavan kokeellista tutkimustietoa huleveden hallintarakenteiden toimivuudesta ääriolosuhteissa. HAMKin Lepaan KIM-kenttäkokeissa testataan talviajan olosuhteiden vaikutuksia ja hetkellisen korkean haitta-ainekuormituksen hallintaa. Hämeenlinnan Karanojan ja Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelyalueilla testataan huleveden heikkolaatuisinta ääripäätä erityiskohteessa eli jätteenkäsittelyalueen huleveden käsittelyä uusilla suodinratkaisuilla päästöjenhallinnan tehostamiseksi. Ämmässuolla selvitys tehdään Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n toimesta.

Työpaketti C: kertasuojaus muuttuviin tarpeisiin

Kaupunkirakenteen tiivistäminen tarkoittaa rakentamisen sijoittumista jo valmiiden alueiden keskelle. Tämä vaatii erityisen ketteriä ja siirrettäviä huleveden hallintarakenteita, sillä työmaa-aikainen ja erityisesti maarakentamisen aikainen huleveden laatu voi olla kiintoaineen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin kannalta jopa suurempaa kuin maatalousmaiden vesistökuormitus.

Työpaketti C:n pääpaino on rakentamisen hulevesisuojauksen menetelmissä ja materiaaleissa, joilla vähennetään ensisijaisesti kiintoaine-, typpi-, fosfori- ja öljykuormaa. Hallintarakenteen on oltava työmaalla käytännössä toteutettava ja vähän tilaa vievä. Sen on sovelluttava sekä asuntotuotantokohteisiin että maa- ja viherrakennuskohteisiin, mukaan lukien kiertotalouden edistämät purku-/saneeraus- ja uusiokäyttökohteet.

Työpaketti D: Kaupunkivaluma-alueiden hulevesiriski (riskienhallintatyökaluna Water Shed Safety Plan – WSSP)

Kokoavassa työpaketissa pilotoidaan uusi yksittäisen (osa)valuma-alueen vesistökuormituksen vähentämiseen tarkoitettu riskienhallintatyökalu WSSP. Valuma-aluetta tarkastellaan yksityiskohtaisesti siten, että kaikki vesistökuormitusta jatkuvasti ja tilapäisesti aiheuttavat niin sanotut ‘hot spotit’ löydetään. Tarkastelussa otetaan huomioon myös ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat riskit tulevaisuudessa, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja äärevöityvät entisestään. Kun kartoitus on tehty, päästään suunnittelemaan toimenpiteet, joilla vesistökuormitus saadaan pienenemään. Tavoitteena on, että WSSP vakiintuisi vähitellen valtakunnalliseen käyttöön.

Hulevesiturvallisuus jakautuu laadun ja määrän hallintaan, mutta kaupunkisuunnittelun on tunnistettava monitoiminnallisen hulevesihallinnan mahdollisuudet kaupunkirakenteen tiivistyessä. Hulevesirakenne voi olla samalla biodiversiteettiä tukeva ja kasvillisuutta moniulotteisesti veden hallintaan käyttävä urbaani viihtyisyystekijä.

YHTEYSTIEDOT

Aikataulu: 1.1.2021–31.12.2022

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 306 332 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU