Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ovat käynnistäneet valtakunnallisen CareCompanion-hankkeen, jossa kehitetään tekoälypohjaista chatbot-ratkaisua nautojen ja hevosten hyvinvoinnin arvioinnin ja omavalvonnan tueksi.
CareCompanionissa kehitetään kielimalliin perustuva neuvontachatbot, joka tukee lypsy- ja lihanautatiloja, sekä hevosalan toimijoita eläinten hyvinvoinnin mittaamisessa, arvioinnissa sekä eläinten hyvinvoinnin lainsäädäntöön ja tukiehtoihin liittyvien kysymysten tulkinnassa.
– Eläinten hyvinvointiin liittyvä tietoa kertyy koko ajan lisää ja tieto on usein laajaa ja hajallaan. Tavoitteemme on koota tutkimukseen ja sääntelyyn perustuva tieto helposti saavutettavaan muotoon tilojen arjen tueksi, kertoo projektipäällikkö Essi Wallenius Kpedusta.
Tutkimus ja käytäntö kohtaavat
Chatbot rakennetaan rajattuun ja asiantuntijoiden läpikäymään tietopohjaan. Tutkimustieto ja lainsäädäntö käsitellään erillisinä kokonaisuuksina, jotta käyttäjä näkee selkeästi, mihin vastaukset perustuvat.
Hankkeessa toimii monialainen innovaatioryhmä, jossa on mukana alkutuottajia, eläinlääketieteellistä asiantuntemusta, sekä elintarvikealan toimijoita. Ryhmä osallistuu aktiivisesti chatbotin kehittämiseen ja testaukseen.
– On tärkeää, että ratkaisu rakentuu aidosti käytännön tarpeista käsin. Innovaatioryhmä tuo tekoälyn kehitystyöhömme suoraan arjen näkökulman, sanoo hankkeen asiantuntija Lyydia Murto-Unkila HAMKista.
Pilotointi käynnistyy rajatuilla aineistoilla
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tutkimustiedon koostamiseen ja botin pilotointiin rajatuilla aineistoilla. Chatbotin tekninen kehitys ja testaus etenevät vaiheittain Kpedun opetusympäristöissä, innovaatioryhmän jäsenten kanssa sekä yhteistyötiloilla.
CareCompanion-hanke yhdistää tekoälyn, eläinten hyvinvointitutkimuksen ja käytännön maatilaympäristön. Tavoitteena on kehittää ratkaisu, joka tukee tilallisten itsensä tekemää nautojen ja hevosten hyvinvoinnin systemaattista arviointia ja tekee hyvinvointitiedosta helpommin saavutettavaa koko toimialalle.
Hankkeen etenemistä voi seurata helmikuussa julkaistuilla verkkosivuilla. Hankkeen tapahtumista viestitään myös sosiaalisessa mediassa, muun muassa Kpedu Kaustisen ja HAMKin kanavilla.
Hankkeen toteutusaika on 1.1.2026–30.6.2028, ja se on Euroopan unionin osarahoittama EIP-hanke. Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Pakistanin Neelum-laaksossa tiet romahtavat talvella ja sähkönsaanti on epävarmaa. Sri Lankan Tissamaharamassa maanviljelijät tuottavat alueen parasta vesipuhvelinmaitorahkaa, mutta lähes mikään siitä ei pääse pois alueelta. Riihimäellä yksin asuva vanhus elää päiväänsä, eikä kukaan tiedä, onko hän kunnossa. Nämä eivät ole oppikirjojen tapausesimerkkejä. Nämä ovat todellisia ongelmia, jotka Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijat päättivät ratkaista kahden päivän aikana.
Sustainable Urban Design -koulutuksen toisen vuoden opiskelijoilla ei ollut aiempaa innovaatiokoulutusta, määräaika oli tiukka ja yleisössä oli mukana kaupunkisuunnittelija, joka käsittelee näitä asioita päivittäin. Innovaatiotapahtuman tulokset yllättivät.
Yksi haaste: Suunnittele älykäs, ihmisiä palveleva ratkaisu
Neljä tiimiä. Kaksi päivää. Yksi sääntö: kaiken piti perustua todellisiin ihmisiin, todellisiin tietoihin ja todellisiin rajoitteisiin. RUN-EU INNOTHON antoi opiskelijoille harhaanjohtavan yksinkertaisen tehtävän: valitse todellinen paikka mistä tahansa maailmassa, etsi ihmisten jokapäiväisessä elämässä esiintyviä todellisia ongelmia ja suunnittele älykäs teknologinen ratkaisu, joka palvelee siellä asuvia ihmisiä, ei pelkästään teknologiaa itseään.
HAMKin liikennealan lehtori Teemu Tontti esitteli haasteen kaupunkisuunnittelun periaatteisiin nojaten. Lehtori Markku Mikkonen HAMKin Design Factorysta opasti tiimejä suunnitteluprosessissa, joka perustui periaatteeseen, joka kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei ole sitä: empatia ensin.
”Asettukaa heidän asemaansa. Katsokaa asioita uusin silmin”, Mikkonen sanoi opiskelijoille aluksi.
Opiskelijat innovoimassa
Tiimit viettivät ensimmäisen päivän tunnistamalla käyttäjät, jotka asuvat valitsemassaan paikassa, mitä he tarvitsevat ja mikä tekee heidän arjestaan tarpeettoman vaikeaa, ennen kuin siirtyivät ideointiin, prototyyppien luomiseen ja tarkistamiseen. Mikkonen kannusti heitä tuottamaan villejä ideoita, hylkäämään suosikkinsa ja jatkamaan toistamista ensimmäisen päivän aikana keräämiensä käyttäjäperusteisten tutkimusten pohjalta. Iltapäivään mennessä neljästä abstraktista aivoriihestä oli tullut neljä konkreettista ehdotusta, joiden perustelut oli kerätty haastatteluista ja verkkodatasta.
Toinen päivä oli omistettu viestinnälle. Jos ratkaisua ei voi selittää selkeästi kolmessa minuutissa, sen laadulla ei ole merkitystä. Opiskelijat viettivät aamupäivän oppimalla visuaalista tarinankerrontaa, esityksen rakennetta ja tiedon suunnittelua. Iltapäivällä he hioivat ja harjoittelivat esitystään ja saivat esityksistään palautetta Riihimäen kaupungin kaavoitusarkkitehti Aino Nissiseltä.
Neljä ratkaisua
Yksi tiimi ehdotti älykästä seurantajärjestelmää Riihimäen ikääntyneille asukkaille. Kyseessä ei ollut tunkeileva valvonta, vaan järjestelmä, joka oppii henkilön luonnollisen vuorokausirytmin ja ilmoittaa hiljaa, jos jokin näyttää olevan vialla. Tavoitteena on antaa ikääntyneille mahdollisuus elää itsenäisesti, turvallisuus osana heidän elämäänsä sen sijaan, että se olisi pakotettu osa sitä.
Toinen tiimi tarttui Taobatin ongelmaan Pakistanin Neelum-laaksossa, jossa vaaralliset vuoristotiet ja krooniset sähkökatkokset eivät vain aiheuta haittaa asukkaille, vaan muodostavat myös systeemisiä esteitä turvallisuudelle ja mahdollisuuksille. Heidän ratkaisunsa oli kunnianhimoinen ja monitasoinen, ja se käsitteli samanaikaisesti infrastruktuurin, energian ja viestinnän yhteyksiä. Ratkaisu oli monimutkainen, mutta tarkoituksella: ongelma vaati sitä.
Innovaatiotapahtuman voittajatiimi
Kolmas tiimi keskittyi Riihimäen julkiseen liikenteeseen, ja heidät erotti muista tiimeistä edellisenä päivänä tekemänsä tutkimus. He olivat käyneet kentällä ja keskustelleet asukkaiden kanssa heidän kokemuksistaan. Kun Nissinen kuuli heidän esityksensä, hän tunnisti ongelmat välittömästi. Nämä ovat ongelmia, joiden parissa hän työskentelee päivittäin.
Voittajatiimi meni kartalla kauimmaksi kotiosoitteestaan, mutta toisessa mielessä he tiesivät tarkalleen, minne olivat menossa. Achini Hewage, Sachini Pelikankanamalage, Ranga Gamage ja Pushpa Wijesooriya ovat kotoisin Sri Lankasta. He päättivät keskittyä Tissamaharamaan, alueeseen, jonka he tuntevat hyvin yhteisön tarpeiden ja sen perusteella, mitä he voisivat tuoda markkinoille laajemmalle asiakaskunnalle. Tuote on vesipuhvelinmaitorahka, joka on Tissamaharaman erikoisuus ja jolla on syvät kulttuuriset juuret. Sitä tuotetaan merkittäviä määriä, mutta se myydään lähes kokonaan paikallisella alueella. Heidän ratkaisuehdotuksensa oli älykäs jakeluverkosto, joka laajentaisi markkinoiden ulottuvuutta, lisäisi tuottajien tuloja ja loisi uusia työpaikkoja alueelle.
Tiimin voittoon ei johtanut pelkästään idea, vaan ratkaisuehdotuksen taustalla oleva innovatiivinen ajattelu ja käyttäjien ymmärtäminen. Nissinen totesi myös, että malli oli innovatiivinen, skaalautuva ja toistettavissa oleva, eikä se ollut yhden tuotteen ratkaisu, vaan kehys, joka voitiin soveltaa muihin toimialoihin, muihin alueisiin ja muihin maihin. Esitys oli jäsennelty ja yhtenäinen. Jokainen tiimin jäsen puhui, ja esityksen kulku oli saumaton.
Voittajatiimi RUNin verkkoseminaarissa
Ennen esityksiä huoneessa vallinnut hermostuneisuus vaihtui lopulta vakaammaksi tunnelmaksi. Opiskelijat esittivät toisilleen jatkokysymyksiä. He ottivat Nissisen palautteen vastaan. He olivat kahden päivän ajan perehtyneet vilpittömästi ongelmiin, jotka eivät olleet heidän omiaan, paikkoihin, joissa jotkut heistä eivät olleet koskaan käyneet, ja se näkyi.
Voittajatiimi saa nyt erikoiskoulutusta videopitchien tuotannossa ja esittelee ratkaisunsa eurooppalaiselle yleisölle kansainvälisessä RUN-EU-verkkoseminaarissa huhtikuussa 2026.
HAMKin opiskelijat osoittivat, että innovaatio ei vaadi aiempaa asiantuntemusta. Se vaatii uteliaisuutta, halukkuutta kuunnella ja kahden päivän ajan aitoa epämukavuutta helpoista vastauksista.
Intensiiviset, yhteistyöhön perustuvat ja todellisiin ongelmiin ankkuroidut INNOTHONit ovat käytössä kaikissa kymmenessä RUN-EU-korkeakoulussa kevään 2026 ajan, ja jokainen niistä käsittelee samaa teemaa: älykkäät kaupungit, älykkäät kylät.
INNOTHONit ovat osa RUNin Future Innovators Labs-verkostoa, joka kokoaa yhteen oppimisen ja innovaation keskuksia eri puolilta Eurooppaa: Alankomaista, Belgiasta, Espanjasta, Irlannista, Portugalista, Romaniasta, Suomesta ja Tšekistä.
RUN-Eurooppa-yliopisto
Olemme osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen kymmenen yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua yhdeksästä eri maasta.
Emma Eskelistä kiinnostavat sosionomiopinnoissa erityisesti luovat menetelmät ja käytännönläheisyys. Vaikka opiskelupaikka ei auennut ensimmäisellä kerralla, sinnikkyys palkittiin. Hämeenlinnan kampuksella Emma koki heti löytäneensä paikan, jossa sekä ihmiset että opintojen sisältö tuntuivat omilta.
Emman tie HAMKiin ei ollut aivan suoraviivainen. Hän aloitti opintonsa ensin toisessa korkeakoulussa paikkakunnalla, joka sijaitsi kaukana hänen kotikaupungistaan Helsingistä. Emma tunsi olevansa väärässä paikassa, joten ensimmäisen vuoden opinnot suoritettuaan hän päätti hakea siirtohaussa HAMKiin.
HAMKin verkkosivuilla huomion kiinnitti maininta sosionomiopintojen taidelähtöisistä menetelmistä. ”Rakastan kulttuuria ja kuvailisinkin itseäni taiteilijasieluksi, joten ajattelin hakea. Luonnonläheisyys, rauha ja sopiva etäisyys kotipaikkakunnastani vahvistivat myös toiveita tulevan koulupaikan suhteen”, Emma muistelee.
Kevään siirtohaussa opiskelupaikka ei irronnut, mutta Emma ei luovuttanut vaan yritti syksyllä uudestaan sekä yhteishaun että siirtohaun kautta. Lopulta hän sai siirtohaussa paikan HAMKin sosionomikoulutuksesta. ”Muistan vieläkin, miltä tuntui, kun sain hyväksymisviestin. Koko kehossa kihelmöi ja kupli onnellisuus”, Emma kertoo.
HAMKissa parasta ovat ihmiset
Ensimmäistä kertaa Hämeenlinnan kampukselle tullessaan Emma tunsi olonsa heti kotoisaksi. ”Minut otettiin heti mukaan porukkaan ja huolehdittiin, etten uutena opiskelijana jää yksin”, hän kertoo.
Emma kokee, että HAMKissa on helppoa löytää ystäviä ja ilmapiiri on lämmin.
”HAMKissa parasta ovat ehdottomasti ihmiset. Täällä on upea, ammattitaitoinen ja suurella sydämellä työtään tekevä henkilökunta. Opiskelija ei jää yksin murheidensa ja taakkojensa kanssa, vaan tukea, ymmärrystä ja joustoa erilaisia elämäntilanteita kohtaan löytyy aina.”
Käytännönläheistä opiskelua
Emma pitää sosionomiopinnoissa eniten luovista menetelmistä, joita tunneilla harjoitellaan. ”Olen enemmän käytännön ihminen kuin kirjoittaja. On hienoa, että opinnoissa on esseiden lisäksi myös tehtäviä, jossa saa päästää luovuutensa valloilleen”, hän kertoo.
Emma kokee kartuttaneensa opinnoissa lisää esiintymisvarmuutta, jota on päässyt treenaamaan suullisia esityksiä pitäessä. Myös ryhmätyöskentelytaidot sekä erilaisten ohjaus- ja vuorovaikutusmenetelmien käyttö ovat vahvistuneet.
Vammaistyö tai järjestöjen parissa työskentely kiinnostavat Emmaa, mutta vielä tässä vaiheessa tulevaisuuden suunnitelmat ovat avoimet. ”On myös ihanaa, ettei tarvitsekaan olla niin tarkkaa visiota”, Emma toteaa.
Sosionomi edistää ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa
Sosionomina tuet yksilöitä ja perheitä, ehkäiset syrjäytymistä ja olet läsnä asiakkaiden arjessa. Opinnoissa korostuvat käytännön tekeminen ja vuorovaikutuksen harjoittelu.
HAMKin sosionomiopinnoissa pääset tutustumaan myös taidelähtöisiin menetelmiin, joiden kautta opit, miten voit käyttää esimerkiksi musiikkia ja kuvataidetta osana tulevaa työtäsi sosiaalialan ammattilaisena.
Kulttuurinen moninaisuus näkyy yhä vahvemmin opettajien arjessa. Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) elintarvikealan opettajat Johanna Aho ja Tiina Forsvik osallistuivat HAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun Kulttuuritietoisuus ja kulttuurin ilmaiseminen -täydennyskoulutukseen, joka tarjosi tilaisuuden pysähtyä pohtimaan moninaisuutta omassa opetustyössä ja työyhteisössä.
Elintarvikealan opetus- ja ohjaustyössä kohdataan entistä useammin opiskelijoita erilaisista kulttuurisista taustoista. Koulutus tarjosi osallistujille mahdollisuuden tarkastella arjen tilanteita uusista näkökulmista ja vahvistaa omaa ammatillista varmuuttaan. Hämeen ammatti-instituutissa panostetaan henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja täydennyskoulutukset ovat yksi keskeinen tapa tukea opettajien valmiuksia vastata työn muuttuviin tarpeisiin.
”Moninaisuus on osa arkea”, Tiina kiteyttää.
Arjen kohtaamiset rakentavat ymmärrystä
Koulutus herätti pohtimaan kulttuurien kohtaamista aiempaa laajemmin. Usein huomio kiinnittyy siihen, miten suomalaisessa koulutus- ja työympäristössä kohdataan eri kulttuureista tulevia ihmisiä, mutta yhtä tärkeää on myös se, miten suomalaisesta kulttuurista, toimintatavoista ja odotuksista viestitään eteenpäin.
”Minulle oli silmiä avaavaa ajatella kulttuurien kohtaamista kaksisuuntaisena. Ei vain niin, että yritämme ymmärtää toista, vaan myös niin, että osaamme kertoa omasta kulttuuristamme ja tavoistamme”, Johanna kertoo.
Sekä Tiina että Johanna kokivat, että koulutus vahvisti jo käytössä olevia hyviä toimintatapoja. Elintarvikealalla selkokielinen materiaali ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden huomioiminen ovat jo osa arkea. Yksikössä on myös käytössä hiljainen tila, jota opiskelijat voivat hyödyntää esimerkiksi rauhoittumiseen tai uskonnollisiin hetkiin.
Koulutus antoi varmuutta siihen, että olemme oikealla tiellä.
Tiina Forsvik, Hämeen ammatti-instituutti
Koulutus herätti myös ajatuksia siitä, miten ilmaisua ja vuorovaikutusta voisi edelleen kehittää. Opettajat näkivät arvokkaana sen, että jatkossa olisi mahdollista syventää erityisesti ilmaisutaitoja ja konkreettisia toimintatapoja tilanteisiin, joissa opiskelijan tukeminen tuntuu haastavalta.
Oppia ja varmuutta moninaisuuden kohtaamiseen
Koulutuksen kehittämistehtävät koettiin merkityksellisiksi, sillä ne tarjosivat mahdollisuuden soveltaa opittuja teemoja luovasti omaan työhön. Johanna toteutti kehittämistehtävän yhdessä kollegansa Rea Tammisen kanssa ja tuotoksena syntyi turvallista tilaa käsittelevä laulu. Tehtävässä hyödynnettiin tekoälypohjaista musiikkityökalua.
”Se oli hauska ja erilainen tapa käsitellä aihetta”, Johanna kertoo.
Myös muiden osallistujien kehittämistehtävät herättivät kiinnostusta ja tarjosivat vertaistukea. Ne konkretisoivat koulutuksen teemoja ja toivat esiin ideoita, joita opettajat voivat hyödyntää omassa työssään ja työyhteisössään.
Myös koulutuksen toteutustapaa pidettiin toimivana. Verkkokoulutuksessa toimi kaksi kouluttajaa, ja heidän keskinäinen dialoginsa teki koulutuksesta vuorovaikutteisen ja helposti seurattavan. Kouluttajien tapa keskustella, täydentää toistensa ajatuksia ja pohtia teemoja ääneen loi osallistavan tunnelman, joka tuki oppimista myös etäympäristössä.
Koulutuksessa turvallisen tilan merkitys nousi vahvasti esiin. Keskustelut auttoivat hahmottamaan, miten turvallinen ja kunnioittava oppimisympäristö rakentuu arjen kohtaamisissa, yhteisistä pelisäännöistä ja siitä, että erilaisille taustoille annetaan tilaa.
”Turvallisen tilan merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa”, Johanna tiivistää.
Sekä Tiina että Johanna kokevat, että koulutus sopii erityisen hyvin opettajille ja henkilöstölle, joille monikulttuurisuus on vielä uudempi asia, mutta tarjoaa myös kokeneemmille toimijoille mahdollisuuden reflektoida ja vahvistaa omaa osaamistaan. Koulutus tarjosi varmuutta ja uusia näkökulmia moninaisuuden kohtaamiseen arjen opetustyössä.
Muuntokoulutukseen haetaan korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 10.3. – 24.3.2026 klo 15.00 mennessä. Hakulomakkeen löydät opintopolku.fi -palvelusta edellä mainittuna aikana.
Muuntokoulutuksen opiskelijavalinta tehdään portfolion perusteella. Sinun tulee ladata portfolio omalle hakemuksellesi 31.3.2026 klo 15.00 mennessä Oma opintopolku -palvelussa. Huom. kirjautumista varten sinun tulee tunnistautua pankkitunnuksella, mobiilivarmenteella tai sirullisella henkilökortilla. Kun olet ladannut liitteet hakemuksellesi, muista myös lähettää/tallentaa tekemäsi muutokset.
Metsät ovat maailman keuhkot. Niitä tarvitaan elämän ylläpitämiseen, ja yhtäältä ne ovat merkittävä työn ja toimeentulon lähde. Metsien kestävä käyttö sekä ymmärrys niiden merkityksestä niin taloudellisesti kuin yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvoinnin kannalta, on yhteisen tulevaisuutemme keskeisiä kysymyksiä. Etelä-Afrikka on monella tapaa merkittävä maa Afrikan metsäsektorilla. Maassa on paljon metsää, ja eteläafrikkalainen metsäteollisuus hallitsee isoa osaa eteläisen Afrikan metsäteollisuudesta. Eteläafrikkalaiset metsäosaajat ovat keskiössä viitoittamassa tietä globaaliin kestävyyteen. HAMK on liittynyt mukaan metsäopetuksen monialaisuutta ja sosioekologista kestävyyttä kehittävään hankkeeseen.
Etelä-Afrikassa, kuten monessa muussakin maassa, useissa koulutuksissa maailmaa katsotaan turhan tiukasti oman alan näkökulmasta. Metsä ja siihen liittyvät taloudelliset toiminnta tuovat nyt yli 10 prosenttia maan kansantuotteesta. Potentiaalia kasvuun kuitenkin olisi, ja metsien sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä voitaisiin huolehtia vielä paremmin.
HAMK lähtee kumppanina mukaan EU:n Erasmus+-ohjelman rahoittamaan yliopistojen kapasiteettia kehittävään hankkeeseen, jossa laajennetaan metsäalan koulutusta kohti monialaisuutta ja tuodaan sosioekologisten järjestelmien ymmärtäminen osaksi sitä. Erityisesti tavoitteenamme on lähentää yrittäjyys- ja talousosaajien ja metsäsektorin koulutusta.
Monialaisuus ja kestävyys eivät ole tärkeitä ainoastaan yliopisto-opiskelijoille. Etelä-Afrikassa on vain rajallisesti tarjolla laadukkaita täydennys- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia. Kehitämme hankkeessa kurssimoduuleja, jotka ovat kaikkien saatavilla. Näin pyrimme varmistamaa, että opiskelijoiden lisäksi myös metsäsektorin toimijat voisivat päivittää tietojaan ja osaamistaan laadukkailla kursseilla.
Yritykset ja organisaatiot mukaan opetukseen ja sen suunnitteluun
Metsäkoulutuksessa on muiden koulutusten tapaan tärkeää kuulla työelämän ja yhteiskunnan tarpeita opetusta suunniteltaessa. Yhtä tärkeää on toteuttaa opetusta yhdessä yritysten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. FUTURE21-hankkeessa ovat mukana niin Etelä-Afrikan metsäteollisuusliitto kuin ympäristösektorin kansalaisjärjestöt. Näin varmistamme tasapuolisen vuoropuhelun erilaisten toimijoiden kesken. Opetuksen sisällöstä ja laadusta vastaavat kaksi keskeistä metsäopetusta tarjoavaa yliopistoa, hanketta koordinoiva Nelson Mandelan yliopisto ja Mpumalangan yliopisto.
HAMKin lisäksi Euroopasta on mukana Norjasta Inland Norway University, joka on yksi pioneereja ongelmalähtöisen opetuksen käytössä metsäsektorilla. Heidän roolinsa yhdessä HAMKin kanssa on tarjota malleja ja koulutusta siinä, kuinka eri tieteenalat voivat toimia yhdessä, ja kuinka työelämä ja kansalaisjärjestöt otetaan mukaan opetuksen eri vaiheisiin.
Keskiössä luonnon ja ihmisen välinen vuorovaikutussuhde
Keskeinen osa hanketta on sosioekologisten systeemien merkitys osana kestävyyttä. Tämän lähestymistavan lähtökohtana on se, että luonto ja ihmiset ovat monimutkaisessa, toisiinsa kietoutuneessa ja koko ajan muuttuvassa vuorovaikutussuhteessa. Vuorovaikutussuhteeseen vaikuttavat taloudelliset, poliittiset ja kulttuuriset asiat samalla tavalla kuin ekologiset muutokset. Tämän monimutkaisen vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen osana kestävyyttä on tärkeää Etelä-Afrikassa, jossa väestö kasvaa nopeasti ja työpaikkoja kaivataan kipeästi, yhteiskunnassa käydään keskustelua maankäyttöoikeudesta, metsätaloudesta suurin osa on plantaasimetsiä, vesi on hyvin rajoittunut luonnonvara, ja luonnon metsiä halutaan säästää.
Näkökantojen yhteensovittaminen vaatii monialaisuutta. Työskentelemme kolmivuotisessa hankkeessa tuodaksemme yhteen luonnontieteet, ihmistieteet sekä taloustieteet. Yhteisten toimintamallien turvin valmistuneille ja työelämän osaajille voidaan tarjota entistä laadukkaampaa, syvällisempää ja eri näkökannat ja lähestymistavat kokonaisvaltaisesti huomioivaa koulutusta.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: Kestävyyttä edistävä monitieteellinen sosioekologinen koulutus Etelä-Afrikassa (FUTURE21)
Rahoitus: Erasmus+ CBHE
Kesto: 1.1.2026–31.12.2028
Budjetti: 1 000 000 € (HAMKin osuus 194 031 €)
Toteuttajat: Nelson Mandela University, University of Mpumalanga, Forestry South Africa, Garden Route Biosphere reserve, Kruger to Canyons Biosphere region (Etelä-Afrikka), Hämeen ammattikorkeakoulu (Suomi), Inland Norway University (Norja)
Hilla Keijosen ensimmäinen vuosi sairaanhoitajaopinnoissa on tulossa päätökseen. Hilla opiskelee monimuotototeutuksessa, mikä mahdollistaa vuorotyön ja opiskelun joustavan yhteensovittamisen. Opiskelussa Hilla arvostaa erityisesti käytännönläheisyyttä sekä yhteisiä onnistumisen hetkiä luokkakavereiden kanssa.
Sairaanhoitajaksi opiskelu kiinnosti Hillaa, koska hän on aina ollut kiinnostunut ihmisten auttamisesta ja heidän parissaan työskentelystä. Erityisesti lasten sekä vauvojen kanssa työskentely on ollut Hillan vahvuus jo pitkään – tätä hän on saanut harjoitella yli kymmenen vuotta nuoremman pikkusiskonsa kanssa. Lukioaikana Hilla pohti kätilön uraa, mutta päätyi lopulta sairaanhoitajakoulutukseen.
Käytännön oppiminen ja yhteishenki opiskelun ytimessä
Hillan arki on ajoittain kiireistä, sillä hän yhdistää opiskelun, vuorotyön ja tavoitteellisen urheilun. Monimuoto-opiskelu on osoittautunut hänelle toimivaksi ratkaisuksi. ”Monimuoto-opiskelu on ollut omaan arkeen todella hyvä vaihtoehto, varsinkin kun tekee vuorotyötä”, Hilla kertoo.
Sairaanhoitajaksi opiskelu on ollut Hillan mielestä osittain rankkaa, mutta samalla myös palkitsevaa. Hän pitää paljon taitopajoista, joissa pääsee oikeasti kokemaan ja tekemään käytännön asioita ja näkemään oman kehittymisen ammattitaitoiseksi hoitajaksi jo alusta asti. ”Ja mikä parasta, tämän kokemuksen saa jakaa koulukavereiden kanssa, naurujen ja onnistumisten kera!” Hilla sanoo.
HAMKissa parasta ovatkin luokkakaverit, joiden kanssa jakaa opiskelun tuskaa ja unohtumattomia hetkiä matkalla kohti unelma-ammattia. Myös ihanat opettajat ja modernit opiskelutilat saavat kiitosta.
Ensimmäinen harjoittelu vahvisti alan valinnan
Hillalle on jäänyt erityisesti mieleen ensimmäinen työharjoittelu vanhuspuolella, mitä hän pitää kaikin puolin rikkaana kokemuksena. Siellä ollessaan hän tiesi olevansa oikealla alalla ja polulla. ”Sainkin paljon kehuja ammattimaisesta otteesta, vaikka takana opiskeluja oli vasta puoli vuotta”, Hilla muistelee.
Jonakin päivänä hän haluaisi vielä erikoistua kätilöksi ja työskennellä synnytyssalissa tai vastasyntyneiden osastolla. Tällä hetkellä kiinnostavat myös näytteenotto ja laboratoriotyö.
JATKOT-malli on suunnattu erityisesti tekniikan aloille. Malli madaltaa työssä olevien kynnystä korkeakouluopintoihin, parantaa opintojen läpäisyä ja vahvistaa yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Malli testattiin rakennusmestarikoulutuksessa ja prosessiautomaation YAMK-koulutuksessa.
Tavoitteenamme oli kehittää, pilotoida ja ottaa käyttöön tekniikan aloille soveltuva työelämälähtöinen, korkeakoulututkintoon johtava jatkuvan oppimisen koulutusmalli. Halusimme vastata Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson tekniikan alojen, erityisesti rakennus- ja automaatioalan, kasvavaan osaajapulaan. Koulutusmalli syntyi 12 rakennusalan ja automaatioalan yrityksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Tavastian yhteisen ponnistuksen tuloksena.
JATKOT-malli koostuu neljästä osiosta:
• Mentorivalmennus: Yritysten mentoreille suunnattu valmennus (3 op), joka vahvistaa työpaikkoja oppimisympäristöinä.
• Valintaopinnot: 30 opintopisteen laajuinen osaamisperustainen väylä, joka mahdollistaa tutkinto-opiskelijaksi siirtymisen ilman pääsykoetta.
• Työelämälähtöiset AMK-opinnot: Mahdollistavat osaamisen hankkimisen ja osoittamisen autenttisissa työympäristöissä.
Malli arvioitiin niin hankkeen sisäisesti kuin ulkopuolisten jatkuvan oppimisen asiantuntijoiden toimesta. Osana mallin kuvausta löytyy myös mallin arvioinnin tulokset. Pääset tutustumaan haasteisiin, jotka on voitettava, jotta mallia voidaan tehokkaasti soveltaa.
Tuotimme myös työpaikoille suunnatun JATKOT-oppaan. Oppaan tavoitteena on kannustaa työntekijää tutkintotavoitteiseen jatkuvaan oppimiseen ja yritystä yhteistyöhön korkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa. Opas sisältää itsearviointityökalun, jonka avulla työntekijä voi arvioida omaa tilannettaan, valmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan jatkuvaan oppimiseen. Myös opas on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.
Tästä on kyse
Jatkuvan oppimisen työelämälähtöinen koulutusmalli tekniikan aloille -hanke, eli lyhyemmin JATKOT, toteutettiin vuosina 2023–2025. Hämeen ammattikorkeakoulu toimi hankkeen päätoteuttajana. Osahankkeiden toteuttajina toimivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Tavastia.
JATKOT sai tukea Euroopan sosiaalirahastolta, kansallisena rahoittajaviranomaisena toimi Hämeen ELY-keskus.
Logistiikka-alan perehdytys kaipaa nopeampia ja turvallisempia ratkaisuja. VIVA – Virtuaalinen Varasto Osaamisen Kasvattamisessa (ESR+) -hankkeen tuloksena syntyi geneerinen Virtuaalivarasto‑sovellus, jonka avulla yritykset ja oppilaitokset voivat matalalla kynnyksellä tutustua XR‑ratkaisujen mahdollisuuksiin ja rakentaa osaamistaan virtuaalisen perehdytyksen hyödyntämisessä.
Logistiikka-alan työvoimapula, korkea vaihtuvuus ja perehdytyksen haasteet ovat jo pitkään kuormittaneet logistiikka- ja varastointialan yrityksiä. VIVA – Virtuaalinen Varasto Osaamisen Kasvattamisessa (ESR+) -hankkeen tavoitteena oli vastata logistiikka-alan kasvavaan osaajatarpeeseen kehittämällä uusia virtuaaliteknologiaan ja digitaaliseen kaksoseen, eli fyysisen kohteen digitaaliseen kopioon, perustuvia perehdytysratkaisuja. Tavoitteena oli myös vahvistaa yritysten ja oppilaitosten digiosaamista sekä tukea varastotyön koulutusta, työvoiman saatavuutta ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista.
Virtuaalivarasto-sovellus rakentui yhteistyössä
Yli 40 yritystä ja useampi oppilaitos osallistui aktiivisesti hankkeeseen. Hankkeen alussa toteutetut työpajat yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja logistiikka-alan muiden toimijoiden kanssa toivat esiin perehdytyksen kipukohtia ja auttoivat määrittämään ne sisältöalueet, joihin virtuaalinen oppiminen voisi tarjota suurimman hyödyn. Yhteinen viesti oli selkeä: perehdyttämisen tulisi olla nopeampaa, saavutettavampaa ja ennen kaikkea turvallisempaa. Näiden toiveiden pohjalta rakennettiin pelimoottoriteknologialla Meta Quest 3 VR-laseilla toimiva Virtuaalivarasto‑sovellus, joka on geneerinen oppimisympäristö, jossa harjoitellaan varaston siisteyteen, turvallisuuteen, pakkausvirheiden tunnistamiseen ja tilausten keräämiseen liittyviä tehtäviä. Nämä tehtävät havainnollistavat hyvin, millaisia yleisluontoisia ja toimipisteeseen sitoutumattomia tehtäviä voidaan perehdyttää virtuaalisesti. Sovellusta on mahdollista käyttää 16 eri kielellä, mikä tukee tasalaatuista perehdytyskokemusta monikielisessä ympäristössä. Ratkaisun geneerisyys mahdollistaa sen, että yritykset voivat kokeilla virtuaalista perehdytystä matalalla kynnyksellä ja selvittää toimisiko vastaavanlainen ratkaisu heille.
Sovellusta pilotoitiin laajasti yrityksissä ja oppilaitoksissa, ja palaute osoitti VR‑perehdytyksen olevan selkeä, havainnollinen ja turvallinen tapa tutustua varaston perusperiaatteisiin. Osallistujat kokivat tehtävät selkeiksi, tehokkaiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Tehtäviä pidettiin innovatiivisina ja mielekkäinä, ja erityisesti tuotiin esiin niiden sopivuus myös eri-ikäisille käyttäjille. Jopa yli 50-vuotiaille tekeminen oli hauskaa ja innostavaa. Kiitosta sai myös sovelluksessa oleva opastus, joka helpotti sovelluksen käyttöä myös niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta VR-teknologiasta.
XR-teknologioiden osaaminen vahvistui
Hankkeen työpajat, seminaarit ja pilotoinnit syvensivät niin yritysten, oppilaitosten kuin osallistujien ymmärrystä virtuaaliteknologioiden käytännön soveltamisesta ja rajoitteista. Samalla ne loivat realistisen kuvan XR- ja VR-teknologioiden nykytilasta verrattuna pelkkiin myyntipuheisiin. XR-teknologian nähtiin tarjoavan selkeitä ja konkreettisia hyötyjä erityisesti perehdytyksessä, turvallisuuskoulutuksessa ja opetuksessa ja mahdollisuus kokeilla teknologiaa itse koettiin erityisen arvokkaaksi. Hankkeen koettiin lisänneen ymmärrystä siitä, miten virtuaalimaailmaa voidaan hyödyntää opetuksessa ja perehdytyksessä ja millaisia mahdollisuuksia se voi avata tulevaisuudessa. Hankkeen voidaankin todeta vahvistaneen yritysten ja oppilaitosten digiosaamista ja kiinnostusta virtuaalisten koulutusratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen. Useat toimijat näkivät selviä mahdollisuuksia omien, räätälöityjen ratkaisujen kehittämiselle.
Virtuaalivarasto-sovellus on saatavilla hankeverkkosivuilla ja tulee myöhemmin ladattavaksi Meta Store -kauppapaikalta. Virtuaalinen perehdytys on erityisesti logistiikka-alan yrityksille, oppilaitoksille sekä muille toimijoille varteenotettava vaihtoehto perehdytykseen ja koulutukseen, erityisesti tilanteissa, joissa halutaan harjoitella varastotyön perusperiaatteita turvallisesti. Lisäksi se voi tarjota tasalaatuisen ja nopean perehdytyksen, vähentää virheiden riskiä ja parantaa työturvallisuuskäytäntöjä ilman kallista tai aikaa vievää fyysistä harjoittelua. Ilmaiseksi saatavilla oleva Virtuaalivarasto-sovellus auttaa arvioimaan, voisiko virtuaalinen perehdytys toimia osana yrityksen pysyvää perehdytys- ja koulutusprosessia ilman suuria panostuksia.
VIVA – Virtuaalinen varasto osaamisen kasvattamisessa -hanke (ESR+) oli Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteutti HAMK Tech -tutkimusyksikkö ja yhteistyökumppanina toimi LIMOWA ry 1.9.2023–28.2.2026 aikana. Hankkeen aikana kehitettiin Virtuaalivarasto-sovellus, jonka avulla yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat voivat selvittää ja todeta virtuaalisen perehdyksen sopivuuden ja hyödyt koulutus- ja perehdyttämiskäytössä.
Lääkkeiden aiheuttama ympäristökuormitus ja lääkekertymät jätevesissä ovat kasvavia ongelmia. Lokakuussa 2025 alkaneessa tutkimushankkeessamme edistetään luonnonmateriaalien käyttöä funktionaalisissa kosmetiikka ja terveystuotteissa. Luonnonmateriaalien avulla voidaan vähentää varsinaisten lääkeaineiden käyttöä.
Esimerkiksi antibioottien liiallinen käyttö aiheuttaa antibioottiresistenssiä, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja voi tehdä tavallisista infektioista hengenvaarallisia. Vähentämällä lääkeaineiden käyttöä voidaan pienentää lääkeresistenssin mahdollisuutta. Lisäksi luonnonmateriaaleilla voidaan korvata kosmetiikka- ja terveystuotteissa yleisesti käytettyjä ympäristölle haitallisia aineita kuten öljypohjaisia polymeerejä, mikromuoveja ja titaanidioksidia.
Kestävästi tuotetut funktionaaliset luonnonmateriaalit terveystuotteissa – Funter -hankkeessa tuotamme toiminnallisia raaka-aineita hyödyntäen leviä, sienirihmastoja, kasveja ja erilaisia sivuvirtoja sekä arvioimme tuotettujen raaka-aineiden bioaktiivisuutta ja terveysvaikutteisia ominaisuuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan elinkaarilaskenta- eli LCA-työkalua, jonka avulla voidaan arvioida funktionaalisten raaka-aineiden sekä kosmetiikka- ja terveystuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.
Käytännössä luonnonmateriaaleista, kuten Fusarium-sienestä ja parakrassin kukinnoista, lehdistä ja varsista, tuotetaan uutteita tai erotetaan haluttuja yhdisteitä, joiden mahdollisia terveysvaikutuksia arvioidaan muun muassa mittaamalla niiden kykyä toimia antioksidanttina ja estää erilaisten taudinaiheuttajamikrobien kasvua. Uutteita ja niiden sisältämiä yhdisteitä, joilla mittausten perusteella osoitetaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia, testataan tuotteiden raaka-aineina yhdistämällä ne sopiviin apuaineisiin. Näiden kokeiden tarkoituksena on saada tuotteesta toimiva, hyvin säilyvä ja miellyttävä käyttää. Tutkittavat luonnonmateriaalit voivat korvata myös osaa terveys- ja kosmetiikkatuotteissa perinteisesti käytettävistä apuaineista, jolloin tuotteiden raaka-aineiden määrää pystytään vähentämään ja valmistusta yksinkertaistamaan.
Hanke toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Me Hämeen ammattikorkeakoulussa toimimme hankkeen koordinaattorina ja vastaamme muun muassa toiminnallisten raaka-aineiden tuotannosta mikrolevistä, sienistä ja valituista kasveista sekä niiden koostumuksen analysoinnista. Helsingin yliopiston roolina on muun muassa raaka-aineiden terveysvaikutteisten ominaisuuksien määrittäminen, uusien raaka-aineiden käytön tutkiminen farmaseuttisissa tuotteissa sekä elinkaarilaskenta. Laurea-ammattikorkeakoulu keskittyy uusien raaka-aineiden hyödyntämiseen kosmetiikkatuotteissa sekä kosmetiikkatuotteiden käytettävyys- ja säilyvyystestaukseen.
”Kehitämme innovatiivisia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen ja rakennamme pohjaa monialaiselle innovaatioekosysteemille, joka kattaa funktionaalisten raaka-aineiden ja apuaineiden tuotannon ja prosessoinnin sekä kosmetiikka- ja terveystuotteiden valmistuksen”, hankkeen projektipäällikkö Aino-Maija Lakaniemi kertoo.
Kestävästi tuotetut funktionaaliset luonnonmateriaalit terveystuotteissa -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama (EAKR) ja se on käynnissä vuoden 2027 loppuun saakka.
