AutoGear Oy:n käytännön työssä tunnistettu tarve johti yhteistyöhön HAMKin kanssa. Opiskelijaprojektissa yritykselle suunniteltiin ja 3D-mallinnettiin prototyyppi työkalusta, joka helpottaa automaattivaihteistojen purkamista. Samalla yhteistyö avasi uusia ajatuksia 3D-teknologian mahdollisuuksista yrityksen toiminnassa.
Forssassa toimivan, automaattivaihteistojen purkuun ja kunnostamiseen erikoistuneen AutoGear Oy:n toiminta perustuu kestävään toimintaan: sen sijaan, että vanha ja hajonnut päätyisi romuksi, sillä voi vielä olla käyttöarvoa ja käyttötunteja edessään. Kun yrityksessä oli kiinnostusta uudelle näkökulmalle ja tarve suunnitella vaihteiston purkamista helpottava työkalu, ratkaisu löytyi yhteistyöstä HAMKin kanssa osana DAVEn-ekosysteemitoimintaa.
Yhteistyö AutoGearin ja HAMKin välillä käynnistyi yrityshaastattelusta. Ensimmäisten keskustelujen jälkeen tehtiin yritysvierailu, jonka aikana projekti-idea alkoi hahmottua. Keskusteluissa nousi esiin, että vaihdelaatikon purkamiseen liittyvään käytännön haasteeseen ja sitä helpottavan työkalun suunnitteluun kannatti lähteä etsimään ratkaisua yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Varsinainen 3D-mallinnusprojekti pääsi vauhtiin, kun AutoGearin toimitusjohtaja Jaro Pennanen esitteli haasteen HAMKin Tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalous -koulutuksen opiskelijatiimeille. Projektissa oli mukana korjausta vailla olevan vaihdelaatikon runko, jonka avulla opiskelijat pystyivät tutkimaan rakennetta ja testaamaan prototyyppejään koko projektin ajan. Opiskelijat esittelivät projektin alkuvaiheessa suunnitelmiaan ja myöhemmin työn etenemistä, joten AutoGear pystyi kommentoimaan ratkaisuja ja ohjaamaan niiden kehittämistä. Projektia vietiin eteenpäin toimeksiantajan, opetushenkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyönä hyödyntäen kaikkien osapuolten näkökulmia ja asiantuntemusta.
Projekti oli motivoiva ja mielenkiintoinen, sillä se tehtiin oikealle asiakkaalle.
3D-Welehot opiskelijatiimi (Sanni Aaltonen, Joel Jallinoja, Eemil Jokela, Kalle Kujala ja Elmeri Reinikainen) kommentoi projektia seuraavasti: ”Projekti oli motivoiva ja mielenkiintoinen sillä se tehtiin oikealle asiakkaalle. Työkalun todellinen käyttötarve lisäsi työn merkitystä ja projekti sisälsi monipuolisesti kaikkea kurssiin liittyvää, kuten esimerkiksi suunnittelua, 3D-mallinnusta ja skannausta. Opimme asiakaslähtöistä työskentelyä, ongelmanratkaisutaitoja, työelämäkeskeisiä perustaitoja, kuten aikataulutusta ja organisointia, insinöörimäistä ajattelutapaa sekä uusien näkökulmien löytämistä”
Vasemmalta oikealle: opiskelijatiimin prototyypin 3D-mallin edistyminen ja lopullinen ratkaisu.
Opiskelijatiimi korostaa, että suunnittelun ja teknisen ongelmanratkaisun lisäksi insinöörin työssä tarvitaan asiakaslähtöistä työskentelyä. Asiakkaan tarpeiden huomioiminen on tärkeää projektissa.
Prototypointi auttaa viemään ideaa eteenpäin ja löytämään uusia mahdollisuuksia. Jaro Pennanen AutoGearilta kuvaakin projektia tapana viedä ajatuksia kohti konkreettista muotoa: ”Projekti oli mielenkiintoinen tapa lähteä luomaan ajatuksia konkreettiseksi malliksi: sai tiettyihin juttuihin selkeyttä ja vahvistusta.” Hänen mukaansa yhteistyö avasi myös laajemman näkökulman 3D-teknologian hyödyntämiseen yrityksen toiminnassa jatkossa.
Tämäkin projekti tuo jälleen esiin yrityksen ja korkeakoulun välisen yhteistyön merkityksen. Tuoreen osaamisen ja uusien näkökulmien avulla voidaan ratkoa käytännön haasteita tai löytää kokonaan uusia ratkaisuja tarpeeseen. Samalla on tärkeää hyödyntää eri osapuolten asiantuntemusta ja kokemusta, kuten tässä projektissa yrittäjän omaa vahvaa osaamista.
DAVE – Datavetoisen kiertotalouden TKI-ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatioympäristö -hanke
Teksti on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa DAVE-hanketta, jonka tavoitteena on luoda datavetoisen kiertotalouden innovaatioympäristö, joka kehittää ympäristöystävällisiä ratkaisuja tehostamaan materiaalien ja resurssien käyttöä digitalisaation avulla koko arvoketjun huomioiden. Yritykset pääsevät testaamaan ja mallintamaan ratkaisuja käytännön kokeiluissa, mikä tukee siirtymää kestävämpiin toimintatapoihin.
HAMKO valitsee vuosittain Vuoden HAMKilainen-palkinnon saajat. Tunnustuksen tavoitteena on nostaa esiin hyvää ja laadukasta työtä, jota HAMKin henkilöstö tekee opiskelijoiden hyväksi eri puolilla organisaatiota. Valituiksi tulivat lehtorit Henrik Lindberg, Taru Arnkil ja Onni Westlund sekä opinto-ohjaaja Leena Koivisto.
Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HAMKO pyysi keväällä ehdotuksia, ketkä HAMKissa korostavat ammattikorkeakoulutuksen merkitystä, kannustavat opiskelijoita tai ovat muuten ansioituneet erinomaisella työllä. Ehdotuksia tuli runsaasti, lähes 130, kaikilta kampuksilta.
Opiskelijakunnan hallituksen kokoama raati käsitteli kaikki ehdotukset ja teki valinnat niiden perusteella. Kunniakirjat palkituille jakoi opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja Silja Nyberg HAMKin henkilöstöpäivillä 6.8.2026.
Palkinnon saivat seuraavin perusteluin:
Henrik Lindberg, lehtori, metsätalous
Yhdistää opetuksessaan vahvan asiantuntemuksen, selkeän ilmaisun ja osallistavan vuorovaikutuksen. Persoonallinen opetustyyli sekä sopivasti käytetty huumori pitävät opiskelijat aktiivisina ja motivoituneina niin luokassa kuin maasto-opetuksessakin. Tuntee opettamansa aiheet poikkeuksellisen hyvin ja välittää osaamisensa opiskelijoille ammattimaisesti sekä kiinnostavasti tukien opiskelijoiden oppimista ja ammatillista kasvua. Luo oppimisympäristön, jossa hänen sanomaansa kuunnellaan ja arvostetaan.
Taru Arnkil, lehtori, sosiaaliala
Vahvat vuorovaikutus- ja empatiataidot luovat turvallisen ilmapiirin, jossa opiskelijat uskaltavat jakaa ajatuksiaan ja tuntevat tulevansa ymmärretyiksi. Tekee määrätietoisesti työtä sen eteen, että jokainen opiskelija kokee kuuluvansa yhteisöön. Erityisesti kansainväliset opiskelijat kokevat saavansa häneltä vahvaa tukea. Tutoropettajana hän on tärkeä tukihenkilö koko opintopolun ajan. Hän ohjaa opiskelijoita esimerkillisesti ja rakentaa luottamuksellisen suhteen opiskelijoihin.
Leena Koivisto, opinto-ohjaaja, sähkö- ja automaatiotekniikka
Kokeneena ja käytännönläheisenä opinto-ohjaajana kohtaa ihmiset suurella sydämellä, kärsivällisyydellä ja sopivan jämäkällä, mutta inhimillisellä otteella. Välittää opiskelijoista yksilöinä, on aina valmis auttamaan ja tukemaan, mutta osaa tarvittaessa pitää myös selkeät rajat. Auttaa positiivisella asenteella sekä opiskelijoita että henkilöstöä niin opintoihin kuin muihinkin opiskeluasioihin liittyvissä kysymyksissä.
Onni Westlund, lehtori, sosiaaliala
Innostaa opiskelijoita energisellä ja helposti lähestyttävällä tavalla. Monipuoliset opetusmenetelmät ja positiivinen asenne saavat opiskelijat osallistumaan aktiivisesti opetukseen. Luo opetukseen kannustavan ilmapiirin, jossa jokainen tulee kuulluksi ja arvostetuksi, mikä tukee niin opiskelijoiden hyvinvointia kuin oppimista. Hyödyntää erilaisia oppimisen tapoja ja osoittaa vahvaa sitoutumista opetuksen laadun jatkuvaan parantamiseen.
Kielikahvila tuo paikalliset ja kansainväliset asukkaat saman pöydän ääreen. Se tarjoaa suomen kieltä harjoitteleville mahdollisuuden harjoitella suomen puhumista rennossa ja kannustavassa ympäristössä. Samalla paikalliset asukkaat voivat tutustua uusiin ihmisiin ja auttaa kielen oppimisessa tavallisen keskustelun kautta.
Kielikahvilassa suomea ei tarvitse osata täydellisesti, kyseessä ei siis ole oppitunti tai kielikurssi. Tärkeintä on tulla mukaan, istahtaa pöytään ja aloittaa keskustelu. Tapaamisissa jutellaan arkisista aiheista kahvin tai teen äärellä, eikä osallistujilta odoteta valmistautumista, opettamista tai erityistä kielitaitoa.
Toiminnan tavoitteena on tuoda paikallisia ja kansainvälisiä asukkaita yhteen, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja tarjota luontevia mahdollisuuksia käyttää suomen kieltä käytännössä.
Osallistuminen on maksutonta, eikä toimintaan tarvitse sitoutua koko kaudeksi. Kaikille avoimeen Kielikahvilaan voi tulla yksin tai yhdessä ystävän kanssa.
Kielikahvilat Hämeenlinnassa syksyllä 2026
Kielikahvila järjestetään torstaisin klo 16.30–17.30 vuorotellen Hämeenlinnan pääkirjastossa ja HAMKin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa.
Hämeenlinnan pääkirjasto, Pönkki-tila, Lukiokatu 2, Hämeenlinna: 3.9., 17.9., 1.10., 22.10., 5.11., 19.11. ja 3.12.2026
HAMKin Hämeenlinnan korkeakoulukeskus, N-rakennuksen aula, Vankanlähde 9, 13100 Hämeenlinna: 10.9., 24.9., 8.10., 29.10., 12.11. ja 26.11.2026
Kielikahvilaa ei järjestetä syyslomaviikolla 15.10.2026.
Ennakkoilmoittautumista ei tarvita, ja mukaan voi tulla silloin, kun itselle sopii. Tarjolla on kahvia, teetä ja keksejä.
Kielikahvilat Valkeakoskella syksyllä 2026
Kielikahvilaa Valkeakoskella järjestävät Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK ja Kulttuurikeskus Luova yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.Kielikahvila kokoontuu tiistaisin vuorotellen HAMK Valkeakosken kampuksen Design Factoryssa klo 15.30–16.30 ja Kulttuurikeskus Luovassa klo 17.00–18.00.
HAMK Valkeakosken kampus, Design Factory: 15.9., 27.10. ja 24.11.2026
Kulttuurikeskus Luova: 29.9., 10.11. ja 1.12.2026
Kielikahvilaa ei järjestetä 13.10.2026.
Mukaan voi tulla yksin tai yhdessä ystävän kanssa ja osallistua silloin, kun omaan aikatauluun sopii.
Kielikahvila tukee HAMKin ja Kulttuurikeskus Luovan tavoitetta edistää kulttuurien välistä ymmärrystä, kannustaa suomen kielen oppimiseen ja yhdistää eri taustoista tulevia ihmisiä merkityksellisellä tavalla.
Rakennusten älyvalmius vaikuttaa yhä enemmän niiden kykyyn käyttää energiaa tehokkaasti, vastata käyttäjien tarpeisiin ja osallistua energiajoustoon. Rakennusten älyvalmiusarvioinnit osoittavat, että suomalaisissa rakennuksissa on jo vahvuuksia erityisesti energiatehokkuudessa, mutta älykkäämpään energiankäytön ohjaukseen ja energiajoustoon liittyy edelleen merkittävää kehityspotentiaalia.
Rakennusten älykkyydellä ei tarkoiteta vain automaatiota tai uusia teknologioita. Se tarkoittaa myös kykyä hyödyntää dataa, mukautua käyttäjien tarpeisiin ja toimia osana muuttuvaa energiajärjestelmää.
Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA) -hankkeessa arvioimme yhdeksän erilaista rakennusta Smart Readiness Indicator (SRI) -menetelmällä, joka on Euroopan unionin kehittämä viitekehys rakennusten älyvalmiuden arviointiin. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka hyvin rakennuksen tekniset järjestelmät ovat valmiita hyödyntämään älykkäitä toimintoja energiatehokkuuden, käyttäjien tarpeisiin vastaamisen ja energiajoustavuuden tukemiseksi.
Keskeisessä roolissa ovat esimerkiksi automaatio, anturointi, järjestelmien välinen tiedonvaihto sekä kyky mukautua muuttuviin käyttöolosuhteisiin energiatehokkuutta unohtamatta. Näiden perusteella muodostuu kokonaiskuva rakennuksen valmiudesta hyödyntää älykkäitä teknologioita ja toimia osana muuttuvaa energiajärjestelmää.
Energiajousto suurin kehityskohde, menetelmä paljastaa myös arvioinnin haasteita
Arvioitujen rakennusten SRI-kokonaistulokset olivat vaihtelevia. Parhaita tuloksia saavuttivat uudemmat ja teknisesti kehittyneemmät rakennukset. Alhaisimmat tulokset saivat rakennukset, joissa tekniset järjestelmät perustuivat pääosin manuaaliseen tai aikataulutettuun ohjaukseen. Arviointien perusteella rakennusten vahvuudet liittyvät erityisesti energiatehokkuuteen, sisäolosuhteiden hallintaan ja käyttäjien hyvinvointiin. Lähes kaikkien arvioitujen rakennusten tuloksissa korostui kuitenkin energiajoustavuuden heikko taso.
Energiajoustolla tarkoitetaan esimerkiksi kykyä siirtää energiankulutusta ajankohtiin, jolloin sähköä on runsaasti saatavilla tai sen hinta on matalampi. Vaikka rakennuksissa oli käytössä erilaisia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, niiden kyky mukauttaa energiankäyttöä sähköverkon tarpeisiin oli monissa kohteissa hyvin rajallinen.
Arviointien yhteydessä havaittiin myös useita SRI-menetelmään liittyviä haasteita. Erityisesti kaukolämpöön perustuvien rakennusten arviointi osoittautui ongelmalliseksi, koska menetelmä ei tällä hetkellä huomioi kaikkia kaukolämmön ominaisuuksia riittävän hyvin. Lisäksi arviointien perusteella SRI-menetelmä suosii osittain teknisesti monimutkaisia ratkaisuja, minkä vuoksi yksinkertaisia mutta toimintavarmoja järjestelmiä hyödyntävät rakennukset eivät välttämättä saa arvioinnissa täyttä tunnustusta vahvuuksistaan.
Rakennusten älykkyys rakentuu järjestelmien yhteistyöstä
Arviointien keskeinen johtopäätös on, että rakennusten älyvalmiuden kehittäminen ei ole vain uusien teknologioiden hankkimista. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin rakennuksen eri järjestelmät toimivat yhdessä, hyödyntävät dataa ja mukautuvat sekä käyttäjien että energiajärjestelmän tarpeisiin.
Vaikka rakennusten älyvalmiuden taso vaihtelee huomattavasti, arvioinnit osoittavat, että monissa kohteissa on jo hyvä perusta jatkokehitykselle. Erityisesti energiajoustoon, järjestelmien integraatioon ja ennakoivaan ohjaukseen liittyvät ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden nostaa rakennukset seuraavalle tasolle kohti aidosti älykkäitä ja energiaviisaita rakennuksia.
Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA) hankkeen tavoitteena on vahvistaa Kanta-Hämeen toimijoiden valmiuksia hyödyntää älykkäitä rakennus- ja energiaratkaisuja sekä vastata rakennusten energiatehokkuutta ja älyvalmiutta koskeviin uusiin EU-vaatimuksiin. Kehitämme rakennusten älyominaisuuksia lisääviä ratkaisuja ja edistämme niiden käyttöönottoa sekä yleistymistä.
Lisäksi suunnittelemme käyttäjää palvelevan informaatiojärjestelmän, jossa eri rakennusten käyttäjätyypit huomioidaan ja joka motivoi käyttäjiään tekemään erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä. Ratkaisuja demonstroidaan hankkeen aikana kehitettävässä älyominaisuuksien esittelytilassa Future Living Labissa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tervetuloa hankkeen loppuseminaariin kuulemaan, miten rakennusten älykkyys, adaptiivisuus ja tekoäly voivat tukea energiatehokkuutta sekä auttaa vastaamaan tulevaisuuden rakennusten ja energiajärjestelmien haasteisiin. Loppuseminaari pidetään 17.9.2026 klo 9.00-13.00 Valkeakosken kampuksella. Seminaari osuuteen on mahdollista osallistua myös etänä 9.30-11.30.
HAMKin kansainvälinen ystävätoiminta tuo yhteen kansainvälisiä opiskelijoita ja paikallisia asukkaita. Ilmoittautuminen HAMKin kansainväliseen ystävätoimintaan on avoinna 30.9.2026 saakka.
HAMKin kansainvälinen ystävätoiminta on tarjolla kaikilla alueilla, joilla HAMKilla on kampus. Mukaan voit tulla yksin, kaverin kanssa, suomalaisena opiskelijana tai perheenä. Toiminta on vapaaehtoista ja avointa kaikille 18 vuotta täyttäneille henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita uusista kansainvälisistä tuttavuksista.
Paikallisen ystävän ei tarvitse järjestää erityistä ohjelmaa. Tutustuminen voi alkaa kahvihetkestä, kävelystä, museokäynnistä tai tavallisesta keskustelusta.
Mukaan lähtemiseen ei tarvita tietynlaista taustaa tai täydellistä englannin taitoa. Riittää, että on avoin tutustumaan uuteen ihmiseen ja jakamaan tavallisia arjen hetkiä.
HAMKin kansainvälisiä opiskelijoita tulee kymmenistä eri maista, esimerkiksi Sri Lankasta, Kiinasta, Japanista, Slovakiasta ja Virosta. Viime syksynä Kansainväliseen ystävätoimintaan osallistui 171 henkilöä eri puolilta kampuspaikkakuntiamme. Hämeenlinnassa muodostettiin eniten ystäväpareja, ja avajaistapahtumaan osallistui lähes 100 henkilöä – kansainvälisiä opiskelijoita, paikallisia asukkaita ja heidän perheitään.
Pirjoa ja Chethanaa yhdistää huumori
Chethana Wanninayake Mudiyanselage lähti mukaan HAMKin kansainväliseen ystävätoimintaan, koska hän toivoi löytävänsä Suomesta paikallisen ystävän, jonka kanssa voi olla oma itsensä, jutella luontevasti ja tehdä tavallisia asioita yhdessä.
Pirjo Pelto ja Chethana tapasivat ensimmäisen kerran HAMKin kansainvälisen ystävätoiminnan aloitustilaisuudessa. Yhteys syntyi helposti heti alussa, ja heidän ystävyytensä on kasvanut yhteisen naurun, huumorin ja yhdessä vietetyn ajan kautta.
”Pirjon kanssa voin kokeilla uusia asioita ja silti olla täysin oma itseni. Se, että minulla on Suomessa joku, johon voin tukeutua, auttaa tuntemaan oloni kotoisammaksi.”
Pirjolle ystävyys on tarjonnut myös uuden tavan katsoa Suomea. Asiat, jotka voivat tuntua paikalliselle tavallisilta, kuten lumi, jäätyneet järvet, suomalainen luonto ja pienet arjen hetket, voivat tuntua erityisiltä ihmiselle, joka on uusi Suomessa.
Chethanan kautta olen alkanut nähdä Suomen uusin silmin.
”Chethanan kautta olen alkanut nähdä Suomen uusin silmin. On merkityksellistä huomata, kuinka paljon iloa pienet asiat, kuten lumi, jäätyneet järvet tai pullan leipominen yhdessä, voivat tuoda.”
Ystävyys on laajentunut myös heidän puolisoihinsa. Tapaamisista on tullut rentoja hetkiä, joissa koko porukka voi jutella, nauraa ja viettää aikaa yhdessä.
Paikallisena ystävänä oleminen ei tarkoita, että olisi vastuussa toisen viihdyttämisestä. Kahvihetki, kävely, yhdessä kokkaaminen, paikallinen tapahtuma tai tavallinen keskustelu voi jo merkitä paljon.
Ilmoittautumisajan päätyttyä HAMKin henkilökunta yhdistää ohjelmaan mukaan ilmoittautuneet kansainväliset opiskelijat ja ystäväksi ilmoittautuneet. Pyrimme huomioimaan osallistujien ilmoittautumisessa ilmoitetut toiveet parhaamme mukaan. Tämän jälkeen järjestetään ensimmäinen tapaaminen kampuksella, jossa ystäväohjelmaan osallistuvat sopivat keskenään, miten he aikovat tavata jatkossa sekä vaihtavat yhteystietoja.
Yhdistää paikalliset asukkaat ja HAMKin kansainväliset opiskelijat
Auttaa opiskelijoita tutustumaan suomlalaiseen arkeen, kulttuuriin, paikallisiin tapoihin ja laajentamaan heidän tukiverkostoaan Suomessa
Paikallisille osallistujille mahdollistaa tutustumisen uusiin kulttuureihin, harjoittaa kielitaitoa ja mahdollisesti keskustella myös ammatillisista asioista.
HAMKin kirjasto palvelee kaikilla seitsemällä kampuksella ja etänä. Kirjaston asiakaspalvelu aukeaa 10.8.2026 etänä ja Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa. Palveluajat muilla kampuksilla jatkuvat 24.8.
Palvelemme puhelimitse 10.8. alkaen ma-to klo 9–15 ja pe klo 10–15 numerossa +358 3 646 4700. Voit myös lähettää meille sähköpostia osoitteeseen hamk.kirjasto@hamk.fi. Kaikki kampuskirjastot ovat omatoimikäytössä HAMKin ja HAMIn opiskelijoille ja henkilökunnalle kulkutunnisteella. Lue lisää kulkutunnisteen hankkimisesta. Kirjasto auttaa sinua myös esimerkiksi kaukolainauksen, opinnäytetyön tallentamisen, Celia-asiakkuuden ja tiedonhaun kanssa. Lue lisää palveluistamme verkkosivuilta.
Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjasto – avoinna arkipäivisin kaikille
Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjaston asiakaspalvelu on avoinna ma 10.8. – pe 14.8. klo 12–15. Maanantaista 17.8. alkaen palvelemme ma-to klo 9–15 ja pe klo 10–15. Pääset asioimaan kirjastossa itsenäisesti ilman kulkutunnistetta ma-pe klo 8–16. Aukioloaikoihin voi tulla muutoksia, joista ilmoitamme HAMK Finnan etusivulla ja HAMKin kirjaston Facebook-sivulla. HAMKin opiskelijat ja henkilökunta näkevät ilmoitukset myös Viva Engagessa ja Tuudossa. Asiakkaita, jotka eivät ole HAMKin tai HAMIn opiskelijoita tai henkilökuntaa, palvelemme keskitetysti Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa.
Muut kampuskirjastot – kerran viikossa paikan päällä, arkipäivisin etänä ja aina omatoimisesti opiskelijoille ja henkilökunnalle
Asiakaspalvelu on paikan päällä Evon, Forssan, Lepaan, Mustialan, Riihimäen ja Valkeakosken kampuskirjastoissa 24.8. alkaen klo 10.30–14 seuraavasti:
Maanantai: Riihimäki
Tiistai: Evo
Keskiviikko: Forssa ja Mustiala
Torstai: Lepaa
Perjantai: Valkeakoski
Palveluaikoihin voi tulla muutoksia, jotka näet HAMK Finnan etusivulta. HAMKin opiskelijat ja henkilökunta näkevät ilmoitukset myös kampusten Viva Engage-ryhmissä. Kampuskirjastot ovat omatoimikäytössä joka päivä klo 8–20 HAMKin ja HAMIn opiskelijoille ja henkilökunnalle kulkutunnisteella.
Etänä palvelemme sinua kirjastossa Libgo-laitteella, joka toimii kuten videopuhelu. Katso ohjeet kirjastossa infonäytöltä. Puhelimitse palvelemme ma-to klo 9–15 ja pe klo 10–15 numerossa +358 3 646 4700. Voit myös lähettää meille sähköpostia osoitteeseen hamk.kirjasto@hamk.fi.
Opintoseteliin oikeutetut nuoret voivat maksaa HAMKin avoimen AMKin opintoja opintosetelillä 5.8.2026 alkaen. Opintoihin ilmoittaudutaan HAMKin verkkosivuilla.
Tällä hetkellä HAMKin opintosetelitarjonnassa on mukana noin 20 eri opintoa, joihin voi ilmoittautua. Osassa opintoja ilmoittautuminen avataan 24.8. tai myöhemmin syksyllä. Valtaosa opintosetelitarjonnasta on jo nähtävillä HAMKin verkkosivuilla. Kokonaisuudessaan opintosetelillä maksettavia opintoja tulee olemaan noin 60.
Suurin osa opinnoista on nonstop-opintoja, joihin voi ilmoittautua milloin tahansa. Nonstop-opinnot on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa ilmoittautumisesta.
Osa opinnoista on aikataulutettuja, ja näihin on erilliset ilmoittautumisajat. Opintoja koskevat tiedot löytyvät koulutuksen verkkosivuilta. Opintosetelillä maksettavan opinnon tiedoissa on Hyödynnä opintoseteliä! -infolaatikko.
Tarjolla on yksittäisiä opintoja sekä laajempia opintokokonaisuuksia
Opintosetelitarjonnassa on HAMKin eri alojen perusopintoja, joiden laajuus on 2–30 opintopistettä.
Mukana on myös niin sanottuja kurkistuskursseja, joiden avulla voi tutustua korkeakouluopintoihin ja eri aloihin matalalla kynnyksellä. Lisäksi tarjolla on 30 opintopisteen kokonaisuuksia, jotka vastaavat noin puolen vuoden kokoaikaista opiskelua.
Laajemmat opintokokonaisuudet sopivat erityisesti niille, jotka tähtäävät myöhemmin tutkinto-opintoihin. Avoimessa AMKissa suoritetut opinnot voivat mahdollistaa siirtymisen HAMKin tutkinto-opiskelijaksi erillishaun kautta.
Opinto-ohjaajalta maksutonta apua opintojen valintaan
Jos opintosetelin hyödyntäminen HAMKin tarjoamiin opintoihin mietityttää, apua saa opinto-ohjaajilta.
HAMKissa on viisi opinto-ohjaajaa, jotka auttavat valitsemaan opintoja opintosetelillä. Heiltä voi varata ajan sähköpostitse. Ohjaus voidaan toteuttaa puhelimitse, Teamsissa tai HAMKin kampuksella. Ohjauskeskustelu kestää noin 30 minuuttia. Palvelu on maksuton eikä velvoita asiakasta mihinkään.
Opintoseteliasioissa HAMKin opintoihin auttavat: Siri Pekuri (Jatkuva oppiminen) Satu Alatalo (Tekniikka ja liikenne) Marjo Vaalgamaa (Liiketalous, Muotoilu) Jesse Sjelvgren (Sosiaali- ja terveysala) Anu Virtanen (Luonnonvara-ala)
olet suorittanut ensimmäisen toisen asteen tutkintosi (ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto) 1.12.2025 jälkeen,
olet alle 29-vuotias toiselta asteelta valmistumisen päivänä
ja hait kevään 2026 yhteishaussa, mutta et saanut tai ottanut vastaan saamaasi opiskelupaikkaa korkeakoulusta.
Tarkasta, oletko oikeutettu opintoseteliin ja aktivoi se käyttöösi Opin.fi-palvelussa.
Riihimäen kampuksella riitti elämää läpi kesän, kun 13 ryhmällistä tieto- ja viestintätekniikan insinöörejä, konetekniikan insinöörejä, sekä ICT:n ja ICT Roboticsin insinöörejä ahersi yhteisten projektien parissa. Heinäkuu huipentui kesäprojektien vaiheiden ja tulosten esittelyyn sekä käytännön demoihin, jotka olivat avoinna yleisölle.
Opiskelija-assistentti Inka Kaalikoski antoi Aamupostin toimittaja Petri Lyylle kommentteja kesäprojekteista.
Valtaosa ryhmistä koostui eri tutkinnoista tulevista opiskelijoista. Erilaisilla taustoilla varustettujen opiskelijoiden osaaminen rikastutti projektien tekemisessä vaadittavia näkökulmia ja antoi opiskelijoille mahdollisuuden tutustua monialaiseen työskentelyyn käytännössä.
Projektien aiheet vaihtelivat opiskelijoiden osaamisen sekä kiinnostuksen mukaan. Yhteistä ryhmille oli ryhmien kansainvälisyys ja työskentely englannin kielellä.
Kuvissa jäätelökoneen automatisointia, pullojen täyttöä ja tyhjennystä robotiikan avulla loopissa, sekä Rover-robotti.
Käytännönläheistä automatiikkaa
Ryhmä 7 teki kustomoidun, modulaarisen pöytäliukuhihnan, joka demonstroi automatisoitua tuotantolinjaa ja tavaran käsittelyä. Lopullinen versio tulee pitämään sisällään täysin alusta asti rakennetun hihnan, johon on lisätty moottori, sensoreita tavaroiden tunnistamista varten, sekä PLC-pohjaisen kontrolloinnin systeemille.
Ryhmä 7:n demoversiossa linjasto kuljetti kilonpainoista sokeripakettia käyttäjän napinpainalluksen mukaan kumpaankin suuntaan
Opiskelijat demosivat tuotoksiaan ylpeästi ja innokkaasti. Ryhmän hyvä yhteishenki näkyi kaikessa tekemisessä.
Käytännön työskentely robotiikan parissa voi olla haastavaa, mutta palkitsevaa
Tieto- ja viestintätekniikan opiskelija Eemil Tuomonen pitää opinnoissa erityisesti siitä, että ohjelmoinnin lisäksi pääsee työskentelemään myös laitteiden kanssa.
Kesäprojektista opiskelija Eemil kertoo, että erityisen kiinnostavana jää mieleen kurssin alussa pidetty luento konenäöstä. Projektin päätteeksi hänen edustamansa ryhmä 4 kehitti pullon automaattisen täytön ja tyhjentämisen. Pullot liikkuvat hihnalla ja robottikäsivarsi täyttää ja lopulta tyhjentää pullot, jonka jälkeen looppi alkaa alusta.
Eniten haasteita projektin aikana tuotti liukuhihna, joka vaikutti olevan tarkoitettu käytettäväksi vain tietyn robotin kanssa. Lopulta ryhmän opiskelijat saivat hihnan toimimaan luotettavasti vaihtamalla toiseen ohjaimeen.
–Hauskinta minulle oli itse robotti. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun pääsin käyttämään tällaista isompaa, ammattikäyttöön suunniteltua robottia. Aikaisempaa kokemusta löytyy pienempien opetusrobottien kanssa ammattikoulusta sekä EV3 robottien kanssa robottikerhosta.
Opiskelijat jatkavat omien tutkintoryhmiensä parissa opiskelua tulevana syksynä, monta arvokasta oppia ja kokemusta rikkaampina.
Huomisen haasteita ei ratkaista eilisen menetelmillä
HAMKissa saat tulevaisuudenkestävää osaamista. Emme tarjoa valmiita vastauksia, vaan valmiudet ajatella, oppia ja toimia muuttuvassa maailmassa. Opetuksemme laadun takaa opettajiemme ajantasainen työelämäkokemus ja hyvät yhteydet oman alansa yrityksiin.
Riihimäellä opintotarjontaamme kuuluu sekä suomen- että englanninkielisiä insinöörikoulutuksia, joista valmistuu tulevaisuuden moniosaajia. Kampukselta löytyy loistavat puitteet niin teoreettiselle kuin käytännölliselle opiskelulle ja tutkimukselle. Esimerkiksi opinnoissa käytössä olevat 3D-tulostimet ja erilaiset robotit tukevat hyvin käytännön oppimista.
Ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat opiskella maksutta korkeakouluopintoja opintosetelillä syksystä 2026 alkaen. HAMK tarjoaa laajan 30 opintopisteen kokonaisuuden suomenkielisiä opintoja sekä maksutonta ohjausta opintojen valintaan.
Elokuussa 2026 alkaa Opetus- ja kulttuuriministeriön opintosetelikokeilu, jossa maaliskuun yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat opiskella korkeakouluopintoja maksutta opintosetelillä. Opintoseteli on 30 opintopisteen arvoinen maksuväline, ja sitä voi käyttää HAMKin avoimen ammattikorkeakoulun suomenkielisiin opintoihin.
HAMKin opintosetelitarjonnassa on noin 60 eri opintoa.
”Opintosetelitarjontaan on valittu sellaisia perusopintoja, joiden avulla voi halutessaan testailla eri aloja. Jos tulevaisuuden suuntaviivat ovat jo selvillä, opintosetelillä voi suorittaa suoraan tiettyyn amk-tutkintoon sisältyviä opintoja 30 opintopisteen verran, eli noin yhden lukukauden opinnot. Suoritettujen opintopisteiden perusteella voi hakea myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi HAMKiin avoimen AMKin erillishaussa”, kertoo HAMKin Jatkuvan oppimisen päällikkö Kati Rokala.
Koska korkeakouluopiskelu on valtaosalle toiselta asteelta valmistuneista vielä vieras asia, HAMKissa on haluttu panostaa ohjaukseen. ”On nuoren etu, että hän ilmoittautuu hänelle parhaiten sopiville opinnoille. 30 opintopisteellä voi jo rakentaa hyvää pohjaa kohti amk-tutkintoa, tai sillä voi tutustua eri koulutuksiin, jos oma ala vielä mietityttää”, sanoo HAMKin jatkuvan oppimisen opinto-ohjaaja Siri Pekuri.
Pekuri ja neljä muuta HAMKin opinto-ohjaajaa auttavat nuoria, ja heiltä voi varata maksutta ohjausaikoja. Ohjaukset tehdään pääosin puhelimitse tai Teams-sovelluksella. ”Alueen Ohjaamoilla on kesän aikana tulossa tapahtumia, joissa voi tulla juttelemaan ja kyselemään opintoseteliinkin liittyvistä asioista. Myös niissä voidaan yhdessä katsoa, mitä kaikkea HAMKin tarjonnasta nuorelle sopisi”, Pekuri kertoo.
Opintoseteli pitää aktivoida Opin.fi-palvelussa
Kokeilun ensimmäiseen opintoseteliin ovat oikeutettuja ne nuoret, jotka ovat valmistuneet toiselta asteelta 1.12.2025 jälkeen ja ovat hakeneet kevään 2026 yhteishaussa, mutta eivät ole saaneet opiskelupaikkaa tai ottaneet sitä vastaan. Opintoseteliä ei tarvitse hakea erikseen, vaan kaikki seteliin oikeutetut saavat sen käyttöönsä 5.8.2026 alkaen. Seteli on voimassa kaksi vuotta. Jotta seteli toimii maksuvälineenä, se tulee aktivoida Opin.fi-palvelussa. Aktivointi ei sido mihinkään.
Avoimien korkeakouluopintojen opintoseteli on opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotinen kokeilu. Tavoitteena on tarjota ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuus tehdä maksuttomia opintoja avoimessa korkeakouluopetuksessa. Kokeilun on tarkoitus jatkua vuoteen 2028 asti.
Sara Keskitalo ja Elisa Vasenius löysivät muotoilun opinnoissa hengenheimolaisensa, ja ryhtyivät keramiikka-alan yrittäjiksi yhdessä. Yritys sai alkunsa opinnäytetyönä tehdystä teoreettisesta liiketoimintasuunnitelmasta.
Elisa valmistui suomenkielisestä älykkään ja kestävän muotoilun koulutuksesta, ja Sara englanninkielisestä Smart and Sustainable Design koulutuksesta joulukuussa 2024.
-Ekan kerran näin Elisan laserkaiverruksen tunnilla. Hänellä oli kirkkaan vihreä tukka ja kiinnitin huomiota, että hän avasi Discord-sovelluksen kannettavallaan. Siitä jäi sellainen tunne, että meistä tulee kavereita.
Sara kertoo kaksikon ensikohtaamisesta.
Opintojen aikana opiskelutoverit tekivät lukuisia yhteisiä projekteja. Teoriaopetus oli osin etänä, mutta käytännön keramiikkatyöskentely toteutettiin HAMKin Visamäen kampuksella. Samanlaiset intressit ja luontevasti soljuva tapa työskennellä yhdessä, nivoivat Saran ja Elisan tekemään myös opinnäytetyön yhdessä.
Kaverukset tekivät opinnäytetyönä keraamisen tuotesarjan, joka sai inspiraationsa suomalaisesta mytologiasta. Saran tuotteiden inspiraationa toimivat revontulien luoja, tulikettu, ja Elisan tuotteiden teemana toimi Tuonelan joutsen. Opinnäytetyössä käsiteltiin myös teoriassa Sael Studio -nimistä yritystä. Sael tulee yrittäjien etunimistä ja tarkoittaa muinaisnorjaksi menestystä ja onnea.
Kuvia luonnoksista ja valmiista prototyypeistä opinnäytetyössä Designing and manufacturing the ceramic Mythology collection.
Yhteinen yritys perustettiin pian opinnäytetyön julkaisun jälkeen
Sara ja Elisa palauttivat opinnäytetyönsä joulukuussa, ja Sael Studios perustettiin maaliskuussa. Sijainniksi valikoitui Lahti, jossa yrittäjillä on yhteinen kaveripiiri sekä tukiverkostoja. Oman kaveripiirin sisältä on löytynyt studiolle oma somevastaava sekä työharjoittelijoita.
-Meillä oli niin hyvä konsepti valmiina ja saimme Saran yrittäjänä toimivalta äidiltä paljon tukea ja kannustusta. Teimme hänen kanssaan yhdessä tarkat laskelmat, ja tulimme siihen tulokseen, että kannattaa lähteä kokeilemaan.
Elisa ja Sara kertovat keramiikkastudion alkutaipaleesta.
Elisan ja Saran myyntiin valmistamia keramiikkatuotteita. Sael Studiosin tilat sijaitsevat Jokimaalla Lahdessa.
Keraamikkojen työviikkoon mahtuu paljon. Toisinaan päivät vierähtävät kädet savessa tuotteita valmistaen, lasittaen, tai polttaen. Toisinaan juoksevien asioiden hoitamisesta, kuten pakkausmateriaalien ostamisesta ja myyntitapahtumiin valmistautumisesta. Lisäksi studiolla järjestetään suosittuja käsinrakennuskursseja, joissa asiakkaat pääsevät itse valmistamaan tuotteita.
HAMK antoi hyvät eväät omien arvojen mukaiselle, kestävälle tekemiselle
Sael studiosin ydinarvoja ovat säästeliäisyys ja ekologisuus. Opintojen aikana kierrätyssaven käyttö, sekä muut kestävän muotoilun periaatteet tulivat tutuiksi. Käytössä on edelleen samat, koulua varten ostetut työkalut, ja koulussa opetetut käytänteet on ollut helppo ottaa käyttöön myös yrittäjän arjessa.
-Emme heitä mitään pois, vaan kaikki käytetään loppuun. Kaikki osat, joita emme pysty valmistamaan itse, tilaamme toisilta kotimaisilta yrittäjiltä. Emme vaali pelkästään ympäristöystävällisyyttä, vaan haluamme luoda ajattomia tuotteita, jotka kestävät aikaa ja käyttöä.
Elisa ja Sara ovat molemmat todella tarkkoja työskentelystään ja tyylistään, eivätkä uskoisi saumattoman yhteistyön onnistuvan kenenkään muun kanssa.
Rohkeasti unelmia kohti
Yrittäjät summaavat yhteisesti, että ovat lapsesta saakka olleet luonnostaan luovia, ja nauttineet käsillä tekemisestä. Tärkeimpiä askelia kohti nykyhetkeä, ovat olleet alan koulutuksen hankkiminen, verkostoituminen, sekä starttirahan hakeminen yritystoiminnan alun turvaamiseksi. Koulusta on jäänyt tutkinnon lisäksi tärkeitä kontakteja, ja studion oma uuni löytyi entisen opettajan kautta.
-Tämä on unelmatyö meille molemmille. Ei ainakaan ikinä tarvitse surra sitä, ettemme lähteneet kokeilemaan.Tulevaisuudessa haaveilemme toiminnan laajentamisesta esimerkiksi verkkokaupan ja suurempien kurssitilojen avulla.
Älykäs ja kestävä muotoilu
Älykkään ja kestävän muotoilun koulutuksessa pääset vaikuttamaan, miltä tulevaisuuden maailma näyttää ja miten tuotteita valmistetaan kestävästi, ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen.
Voit opiskella vaatemuotoilua, jalkinemuotoilua, lasimuotoilua ja keramiikkamuotoilua. Käytät uusia tekniikoita, kuten digitaalista mallinnusta, tekstiilitulostusta ja 3D-tulostusta savesta siirtokuviin. Olemme Pohjoismaiden ainoa korkeakoulu, jossa voit opiskella jalkinemuotoilua ja ainoa Suomessa, jossa voit opiskella lasin ja keramiikan muotoilua.
