RUN-Eurooppa-yliopisto (RUN-EU, Regional University Network – European University) on vahvistanut Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) koulutusta, osaamista ja alueellista vaikuttavuutta jo lähes kuusi vuotta – erityisesti koulutuksen ja pedagogisen kehittämisen, henkilöstön osaamisen sekä biotalouden ja vihreän siirtymän teemoissa. Millaisia etappeja RUNissa on saavutettu viimeisten kahden vuoden aikana ja miten ne ovat näkyneet toiminnassamme?
RUNin toisen kauden alusta eli vuodesta 2024 kymmenen korkeakoulun muodostama RUN-EU on siirtynyt yhä vahvemmin rakenteisiin integroitua eurooppalaista yliopistoa, mikä näkyy konkreettisesti myös korkeakoulumme arjessa kuten koulutustarjonnassa, pedagogisissa ratkaisuissa, strategiatyössä, henkilöstön osaamisen kehittämisessä, tutkimusyhteistyössä ja alueellisessa yhteistyössä.
European Programmes Academy yhteisen koulutustarjonnan moottorina
HAMK vetää RUNin pedagogiikan ja pedagogisen kulttuuriin kehittämistä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi aidosti yhteisen eurooppalaisen oppimisympäristön luomista, jossa opiskelijat ja henkilöstö ympäri Eurooppaa kehittävät tulevaisuuden osaamista lyhyiden, joustavien ja monialaisten opintokokonaisuuksien kautta.
RUN-EU on tarjonnut opiskelijoille 85 yhteistä lyhyttä oppimismahdollisuutta, joihin on osallistunut lähes 3 000 oppijaa viimeisten kahden vuoden aikana.
Nykyisen rahoituskauden puoliväliin mennessä (v. 2024–2025) RUN-EU on tarjonnut HAMKin ja yhdeksän muun RUN-korkeakoulun opiskelijoille 85 yhteistä lyhyttä oppimismahdollisuutta, joihin on osallistunut lähes 3 000 oppijaa, joista 376 on ollut HAMKin opiskelijoita. Oppimismahdollisuudet ovat tyypillisesti laajuudeltaan 1–5 opintopistettä ja koostuvat etäopinnoista ja noin viikon mittaisesta opintoviikosta jossakin RUNin kymmenestä korkeakoulusta.
Pedagogisen kulttuurin rakentamisen tukena ovat esimerkiksi kaikille avoimet työpajat verkossa, vuosittainen pedagogiseen kehittämiseen keskittyvä Superweek-tapahtuma sekä viime vuonna julkaistu opetusta ja oppimista tukeva pedagoginen käsikirja. Kuluvalla kaudella on myös rakennettu RUN-EU:n yhteistutkintojen laadun viitekehystä.
Opettajuutta ja osaamisen kehittämistä vahvistetaan myös muissa projekteissa. Esimerkiksi viime vuonna alkaneessa Erasmus+ Teacher Academies –rahoitteisessa EU SIDE-projektissa RUN-korkeakoulut Espanjasta, Belgiasta, Alankomaista, Irlannista ja Suomesta (HAMK) luovat koulutusohjelman, joka vahvistaa jo työelämässä olevien opettajien sekä perus- ja ammatilliseen koulutukseen valmistuvien opettajien pedagogisia valmiuksia, sosiaalisia innovaatiotaitoja ja demokraattisia arvoja.
RUNin myötä HAMKin rooli pedagogisen kehittämisen edelläkävijänä on vahvistunut kansallisesti ja kansainvälisesti. Tutustu videolta HAMKin johtamaan European Programmes Academy:n.
Vaikutukset opiskelijoihin: uusia taitoja ja verkostoja
RUN-EU-toiminnalla on ollut selkeä ja mitattava vaikutus opiskelijoihin. Opiskelijat raportoivat merkittäviä parannuksia työelämässä tarvittavissa taidoissa, monikulttuurisessa osaamisessa ja kielitaidossa, työllistymismahdollisuuksissa, opiskelijakokemuksessa ja eurooppalaisessa identiteetissä.
78 prosenttia kyselyyn vastanneista HAMKin opiskelijoista kertoi, että RUNin opinnot vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa saada haluamansa työpaikka valmistumisen jälkeen.
Peräti 68 prosenttiaoppimiskokemuskyselyyn (Learner Experience Survey) vastanneista HAMKin opiskelijoista koki opiskelijaelämänsä parantuneen suuressa määrin osallistuttuaan RUN-EU-toimintaan.
Lähes kaikki (93%) HAMKin vastanneista opiskelijoista koki, että heidän kiintymyksensä Eurooppaa kohtaan kasvoi jonkin verran, kohtalaisesti tai suuresti RUNin opintomahdollisuuksien myötä. Lisäksi 78 prosenttia kertoi, että RUN-opinnot vaikuttavat heidän mahdollisuuksiinsa jonkin verran, kohtalaisesti tai suuresti saada haluamansa työpaikka valmistumisen jälkeen.
RUN-EU-korkeakoulussa opiskelee yhteensä noin 115 000 opiskelijaa.
Kymmenessä RUN-EU-korkeakoulussa opiskelee yhteensä noin 115 000 opiskelijaa. Seuraavana tavoitteena onkin osallistaa RUN-korkeakoulujen opiskelijoita osallistumaan RUNin toimintaan yhä laajemmin ja eri vaiheissa opintoja.
Tutustu HAMKin johtamaan Future and Advanced Pedagogy Skills Academy:n videolta.
Vaikutukset henkilöstöön: lisää osaamista ja eurooppalaista yhteistyötä
RUN-EU on tarjonnut HAMKin henkilöstölle laajoja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Viime vuonna oppimiskokemuskyselyyn vastanneista RUN-korkeakoulujen työntekijöistä 91 prosenttia koki osaamisensa ja työssä tarvittavien taitojen parantuneen jonkin verran, kohtalaisesti tai suuresti.
RUN-korkeakouluissa työskentelee yhteensä noin 12 000 henkilöä.
Osaamisen kehittämisen lisäksi henkilöstö kertoi mm. lisääntyneistä yhteistyö- ja kansainvälisyytaidoista ja verkostojen laajentumisesta. Kyselyyn vastasi viime vuonna 160 RUNin toimintoihin osallistunutta työntekijää ympäri Eurooppaa. RUN-korkeakouluissa työskentelee yhteensä noin 12 000 henkilöä.
RUN-EU:n tutkimushubit luovat uudenlaisia mahdollisuuksia innovaatioille
Biotalouden innovaatiohubin perustaminen on lisäksi yksi HAMKin tärkeimmistä saavutuksista kuluvan RUN-EU-kauden aikana. Biotaloushub kytkeytyy suoraan RUN-EU:n tutkimus- ja innovaatiotoimintaan ja se yhdistää HAMKin tutkimuksen, alueelliset toimijat ja eurooppalaiset kumppanit kehittämään kestäviä ratkaisuja biotalouden ja vihreän siirtymän haasteisiin.
Biotaloushubin kautta Kanta-Hämeen alue kytkeytyy osaksi eurooppalaista biotalouden innovaatioekosysteemiä.
Biotaloushub tukee HAMKin strategista tavoitetta olla merkittävä toimija vihreässä siirtymässä ja alueellisessa kehittämisessä. HAMKin opiskelijat pääsevät osallistumaan kansainvälisiin TKI-projekteihin ja henkilöstö rakentamaan yhteisiä tutkimus- ja innovaatioavauksia RUN-EU-kumppaneiden kanssa. RUNin biotaloushubin kautta koko Kanta-Hämeen alue kytkeytyy osaksi eurooppalaista biotalouden innovaatioekosysteemiä.
Business Finland on myöntänyt Hämeen ammattikorkeakoululle (HAMK) vastikään yhteensä yli 1,4 miljoonaa euroa tutkimusrahoitusta kestävien ruokaketjuratkaisujen, älykkään maatalouden ja resurssiviisaan metalliteollisuuden kehittämiseen. Yhteensä neljässä tutkimushankkeessa mukana on yli 40 yritystä.
Hankkeet edistävät peltojen kosteudenhallintaa, vauhdittavat kauran kuoren hyödyntämiseen tähtääviä kasvualusta-, energia- ja elintarvikeinnovaatioita, tehostavat elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä ja vastaavat metalliteollisuuden uudistamistarpeisiin.
HAMKille myönnetyt Business Finland –rahoitukset ovat Co-Research-hankkeita, jotka vauhdittavat tutkimustiedon hyödyntämistä pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa ja uusien vientiyritysten syntyä. Hankkeiden rahoittajina ovat lisäksi yritykset, joiden liiketoiminnasta syntyneitä haasteita tutkimuksella ratkaistaan. HAMKin viidestä hakemuksesta neljälle myönnettiin kilpailtua Co-Research-rahoitusta.
HAMK menestyi jälleen Business Finlandin rahoitushaussa
Business Finland myönsi rahoitusta neljään uuteen bioalan ratkaisuja ja huoltovarmuutta edistävään tutkimukseen. Kokonaisuudessaan projektien yhteenlaskettu budjetti on yli 3,6 miljoonaa euroa, joka jakaantuu HAMKin ja kumppanikorkeakoulujen, Oulun yliopiston, Tampereen yliopiston, Satakunnan ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston sekä Luonnovarakeskuksen (Luke) kesken.
HAMK on menestynyt aiemminkin hyvin Business Finlandin rahoitushauissa. Esimerkiksi edellisvuonna kantahämäläisistä organisaatioista HAMK sai eniten Business Finland -rahoitusta.
“TKI-toiminta on kasvun lähde monenlaisille yrityksille. Tutkimusyhteistyömme yritysten kanssa vie eteenpäin yritysten tuotekehitystä ja liiketoimintaa. Suurimmassa osassa 140:stä käynnissä olevasta tki-hankkeestamme on mukana yhteiskehittämässä työelämän edustajia”, sanoo HAMKin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Annukka Pakarinen.
Ratkaisuja peltojen kunnon ja kosteuden tarkkailuun ja hallitsemiseen
HAMKin vetämä GroundTruth (Dataohjautuvat menetelmät maaperän kunnon ja kosteuden hallintaan maatalousmailla) -hanke auttaa hankkeen kumpaniyrityksiä kehittämään mikroaaltotekniikkaan perustuvaa, työkoneisiin integroitua kosteusmittausta, joka tuottaa kattavaa dataa pellon kosteustilanteesta työkoneiden liikkuessa pellolla. Lisäksi hanke tutkii automaattista altakastelua, jossa peltojen salaojitusta hyödynnetään viljelymaan veden hallintaan ja kasteluun joustavasti, vastaten kuivien kausien ja kasteluveden rajallisuuden haasteisiin.
Tuloksena syntyy peltomittausdataan pohjautuvia ratkaisuja, joilla voidaan hallita vettä ja ravinteita entistä tarkemmin, mikä puolestaan edistää kestävää ja tehokasta viljelyä.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 852 825 euroa, josta HAMKin osuus on 403 001 euroa. Hankkeeseen osallistuu yhdeksän yritystä: Senfit, Solmust, No Limits Remote Control, Data Space Europe, Maveplan, L-S Maatila-Infra, Vaisala, Gofore ja Lantmännen Agro.
HAMKin projektipäällikkönä toimii tutkijayliopettaja Iivari Kunttu. Osatoteuttajana on Luonnonvarakeskus (Luke).
Kaurankuoren uusi elämä – ratkaisuja ruokaturvaan ja kiertotalouteen
HAMKin toteuttamassa HuskRefine – Oat Husk Biorefinery -hankkeessa luodaan perusta biojalostamokonseptille, jossa alihyödynnetty kauran kuoribiomassa jalostetaan korkean arvon elintarvikeraaka-aineiksi ja tutkitaan esikäsitellyn kaurankuoren, uuttojäännösten ja biokaasumädätteen käyttöä kasvualustojen ja kasvien kasvua edistävien aineiden (biostimulanttien) raaka-aineiena. Lisäksi tutkitaan käsittelemättömien ja käsiteltyjen kaurankuorten soveltuvuutta biokaasutuotannon syötteeksi.
HuskRefine-hankkeessa kehitettävä biojalostamokonsepti vahvistaa kotimaista ruokaturvaa ja kiertotaloutta sekä lujittaa Suomen asemaa kaurapohjaisten innovaatioiden edelläkävijänä. HAMK ja pk-yritykset kehittävät yhdessä jätteettömän ja resurssitehokkaan, kiertotalouteen perustuvan arvoketjun raaka-aineesta valmiisiin tuotekonsepteihin.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 575 000 euroa ja projektipäällikkönä on HAMKin tutkijayliopettaja Marika Tossavainen. Hankkeeseen osallistuu kuusi yritystä.
Elintarviketeollisuuden sivuvirrat tehokkaasti talteen
BioVesi – Kestävyyttä teollisuuden vedenkäsittelyyn biopohjaisilla ratkaisuilla -hankkeessa kehitetään biopohjaisia vedenkäsittelyratkaisuja elintarviketeollisuuden sivuvirroille. Näiden sivuvirtojen sisältämät komponentit kuten rasvat, proteiinit ja hiilihydraatit päätyvät jätevedenpuhdistukseen, vaikka niiden talteenotto ja hyödyntäminen parantaisi kiertotaloutta ja vähentäisi puhtaan veden käyttöä. Hankkeessa tutkimuslaitokset ja kymmenen yritystä yhdistävät asiantuntemuksensa kustannustehokkaiden ja ympäristöystävällisten prosessien kehittämiseen tähtäimenään hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen sekä kannattavuuden parantaminen.
Ratkaisut perustuvat biopohjaisiin, saostumista edistäviin aineisiin (koagulantteihin) ja 3D-tulostettuihin suodattimiin, joiden tuottamisessa hyödynnetään esimerkiksi selluloosaa. Lisäksi tutkitaan biologisia menetelmiä, kuten mikrolevien ja sienirihmastojen käyttöä sekä anaerobista prosessia orgaanisen aineksen poistoon ja ravinteiden talteenottoon. Tavoitteena on luoda kokonaiskonsepteja elintarviketeollisuuden prosessivesille, jotka yhdistävät biopohjaisia ratkaisuja muihin innovatiivisiin teknologioihin, ja testata niiden toimivuutta suuremmassa mittakaavassa. Hanke edistää uusien tuotteiden ja teknologioiden kehitystä, lisää veden kierrätystä ja tukee suomalaisten pk-yritysten ja elintarviketeollisuuden kestävää kasvua.
Hankkeen kokonaisbudjetti on 910 000 euroa, josta HAMKin osuus on 331 760 euroa. Hanketta vetää Oulun yliopisto ja osatoteuttajana HAMKin lisäksi on LUT-yliopisto. HAMKin projektipäällikkönä on Principal Research Scientist Aino-Maija Lakaniemi.
Ratkaisuja metalliteollisuuden uudistamiseen
Resurssiviisaas valmistus (RELA) -hanke vastaa metalliteollisuuden uudistamistarpeisiin ympäristökuorman vähentämiseksi ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. HAMKin vetämä tutkimus keskittyy kolmeen osa-alueeseen: ainetta lisääviin valmistusmenetelmiin, tekoälyavusteiseen metalliseosten suunnitteluun sekä reaaliaikaiseen prosessiautomaatioon. Näiden avulla selvitetään mm. kriittisten ja vaarallisten materiaalien korvaamista, prosessien laadunvarmistusta suljetun säätöpiirin ohjauksella, ja kierrätettyjen kovametallijauheiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan uutta tutkimustietoa materiaalien mikrorakenteista, prosessiparametrien vaikutuksista ja tekoälypohjaisista optimointimenetelmistä, mikä luo pohjan pk-yritysten tuotekehitykselle ja tulevalle teolliselle käyttöönotolle.
Tutkimus kokoaa yhteen kattavan, monialaisen konsortion, johon osallistuu 16 yritystä, HAMK, Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), Tampereen yliopisto ja Oulun yliopisto. Kokonaisbudjetti on 1 298 790 euroa, josta HAMKin osuus on 449 579 euroa. Konsortion vetäjänä toimii HAMKin tutkijayliopettaja Janne Sundelin.
HAMKin muut käynnissä olevat Business Finlandin rahoittamat hankkeet
Business Finland on julkinen toimija, joka myöntää -rahoitusta mm. tutkimukseen, tuotekehitykseen ja monenlaisiin yritysten liiketoiminnan kehittämisen tarpeisiin.
Vahvistimme yhdessä 3DBearin kanssa opettajien digipedagogista osaamista ja loimme edellytyksiä XR-teknologioiden (AR/VR) pedagogisesti kestävälle hyödyntämiselle Tansanian ammatillisessa koulutuksessa.
3DBear teki kehitystyötä ja me keskityimme työelämälähtöisten XR-oppimisympäristöjen pedagogiseen suunnitteluun, pilotointiin sekä opettajien osaamisen kehittämiseen. Saimme tehdä tiivistä yhteistyötä tansanialaisten oppilaitosten, työnantajien, opettajakoulutuslaitosten sekä Save the Children -järjestön kanssa.
XR-ratkaisut tukevat ammatillista oppimista
Lähtökohtanamme oli työelämän osaamistarpeiden ja osaamisvajeiden systemaattinen kartoittaminen viidellä eri ammatillisen koulutuksen alalla. Kartoitus toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin, ja siihen osallistui laajasti työnantajien, opettajien ja opiskelijoiden edustajia. Tulokset vahvistettiin paikallisten sidosryhmien kanssa, ja niiden pohjalta määriteltiin XR-oppimisympäristöjen keskeiset sisällöt.
Oppimisympäristöjen suunnittelu kytkettiin tiiviisti paikallisiin opetussuunnitelmiin. Näin varmistettiin, että digitaaliset ja kokonaisvaltaiset ratkaisut tukevat aidosti ammatillista oppimista ja vastaavat työelämän tarpeisiin.
Digiloikalla kohti pysyvää muutosta
Tunnistimme selkeän tarpeen vahvistaa opettajien digipedagogista osaamista. Tähän vastattiin suunnittelemalla ja pilotoimalla opettajankoulutuksia, joissa yhdistyivät pedagoginen näkökulma ja teknologian käytännön hyödyntäminen opetuksessa. Koulutuksia toteutettiin sekä lähi- että etämuotoisina ja niissä testattiin XR-oppimisympäristöjä yhdessä opiskelijoiden kanssa.
Opettajien jatkuvaa osaamisen kehittämistä tukemaan luotiin “Passion for VET” ‑oppimisalusta, joka sisältää materiaaleja ammatillisesta pedagogiikasta, digipedagogiikasta ja opetuksen kehittämisestä. Alusta on saatavilla englanniksi ja swahiliksi, ja se jää opettajien käyttöön hankkeen päätyttyä.
Vaikuttavuusarviointimme osoittaa, että pedagogisesti suunnitelluilla XR-oppimisympäristöillä on merkittävää potentiaalia parantaa käytännönläheisen oppimisen saavutettavuutta erityisesti ympäristöissä, joissa fyysiset resurssit ja harjoittelumahdollisuudet ovat rajallisia. Keskeisiksi onnistumista tukeviksi tekijöiksi nousivat opettajien pedagoginen tuki, selkeä opetussuunnitelmakytkentä sekä teknisesti ja taloudellisesti kevyet ratkaisut.
Samalla toimme näkyväksi ne tekniset, institutionaaliset ja asenteelliset haasteet, jotka on huomioitava XR-teknologioiden kestävän käyttöönoton yhteydessä. Selkeä haaste on esimerkiksi infrastruktuuri: rajallinen nettiyhteys sekä tietokoneiden ja älypuhelinten puute, mutta myös opettajien pedagogisen koulutuksen puute ja vähäinen kokemus digipedagogiikasta. Näitä havaintoja on hyödynnetty sekä tuotekehityksessä että jatkokehittämistä tukevassa tutkimuksessa.
Tästä on kyse
VR/AR opetusteknologioiden pilotointi Tansaniassa STC – yhteistyössä -hanke, eli lyhyemmin XRTansania, toteutettiin vuosina 2024-2026. Hämeen ammattikorkeakoulu toimi yhdessä 3DBearin kanssa.
XRTansania sai liikekumppanuustukea ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista.
Eniten hakijoita oli sosionomin, liiketalouden sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin. Soteala jatkoi suosiotaan ja Forssan uusi yrittäjyyspainotteinen sosionomikoulutus sai hyvän startin yli 130 hakijalla.
Kevään toinen yhteishaku on päättynyt. Hämeen ammattikorkeakoulu sai kaikkiaan 9931 hakemusta. Yksittäisiä hakijoita oli 7685. Hakemusten ja hakijoiden määrän ero johtuu siitä, että sama hakija on voinut hakea samanaikaisesti useampaan HAMKin koulutukseen.
Hakijoista 2596 valitsi HAMKin ensisijaiseksi hakukohteekseen. Hakijoista ensikertalaisia, eli ensimmäistä tutkintoaan korkeakouluun suorittamaan hakevia, oli 4469.
Suosituin hakukohde oli sosionomin koulutus Hämeenlinnassa, jonka monimuoto-opintoihin tuli 888 hakemusta ja päiväopintoihin 431 hakemusta. Toiseksi halutuin oli niin ikään Hämeenlinnan kampuksella sijaitseva liiketalouden koulutus, joka sai monimuoto-opintoihin 779 hakemusta ja päiväopintoihin 493 hakemusta. Kolmantena oli Riihimäen tieto- ja viestintätekniikan monimuoto-opinnot 494 hakemuksella.
Forssan yrittäjyyspainotteiselle sosionomikoulutukselle hyvä startti
“Hyvinvointipalveluiden rakenteet ovat murroksessa, joten se avaa mahdollisuuksia uusille palvelumalleille ja toimintatavoille. On hienoa, että hakijat ovat halunneet tarttua tähän uuteen koulutukseen, joka vastaa muuttuviin tarpeisiin alalla”, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä kommentoi.
Sosiaali- ja terveysala kiinnosti muutoinkin, sillä ensisijaisesti HAMKiin alan koulutuksiin lähetettyjen hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta reilulla sadalla 621 hakemukseen. Lisäksi ylempään ammattikorkeakoulututkintoon valmistava sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen -koulutus yli kaksinkertaisti hakemusmääränsä 250 hakemukseen.
Kevään toisessa yhteishaussa haettiin syksyllä 2026 alkaviin suomenkielisiin AMK- ja YAMK-koulutuksiin. Hämeen ammattikorkeakoulusta mukana oli 22 AMK-koulutusta ja 12 YAMK-koulutusta kuudelta eri alalta, joita ovat luonnonvara ja biotalous, muotoilu, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne, tietojenkäsittely ja ICT sekä yrittäjyys ja liiketalous sekä päivätoteutuksena että monimuotototeutuksena HAMKin eri kampuksilla. Yhteensä aloituspaikkoja on tarjolla 1690.
Tietoa haun etenemisestä
Todistusvalintojen tulokset julkaistaan viimeistään 25.5.2026. Jos hakija ei tule todistusvalinnalla valituksi, hänellä on edelleen mahdollisuus osallistua valintakokeeseen. Valintakokeisiin voi osallistua HAMKin Hämeenlinnan kampuksella 26.-28.5.2026 sekä Riihimäen kampuksella 26.-27.5.2026.
Valintatavat vaihtelevat jonkin verran koulutuksittain. Löydät lisätietoa valintatavoista verkkosivultamme.
Hukka ja jäte nostavat yrityksen kustannuksia monin tavoin, niin materiaalien, ajan kuin energian suhteen. Näiden datapohjainen tarkastelu auttaa tunnistamaan säästökohteita.
Yrityksissä syntyy yllättävän paljon kustannuksia ajan, materiaalien ja energian hukasta. Nämä arjen pienet menetykset voivat yhdessä muodostaa merkittävän kustannuserän. Vaikka suurin osa syntyvästä hukasta saataisiin kiertoon tai jopa myytyä, niin voisiko hukan määrän hillitsemisellä saavuttaa kuitenkin hyötyjä esimerkiksi pienempinä materiaalien hankintakustannuksina. Myös aikaresurssien optimointi parantaa tuotannon tehokkuutta. Olemme yritysten apuna resurssien tehokkaamman käytön tutkimisessa ja kehittämisessä, jossa datan avulla toteutettu tarkastelu on avainasemassa.
Yrityksen oman datan avulla voidaan löytää esimerkiksi hukkaa aiheuttavia prosesseja tai eniten reklamaatioita aiheuttava työvaihe. Pk-yrityksillä on usein pulaa sekä ajasta että datan hyödyntämiseen tarvittavasta osaamisesta, joten Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittaman hankkeen RESSU – Datalla resurssitehokkuutta valmistavaan teollisuuteen apua kannattaa hyödyntää. Kun datapohjaisia tarkasteluja tehdään, voidaan tunnistaa kehityskohteet tehokkaammin.
Se on maksutonta yritykselle. Tunnistamme yrityksen kanssa yhdessä potentiaaliset tutkimus- ja kehityskohteet, autamme siihen liittyvän datan keräämisessä sekä teemme kerätyn datan avulla resursseihin liittyvät tarkastelut. Tarvittaessa myös haastattelemme yrityksen henkilökuntaa, järjestämme kehittämistyöpajan tai etsimme yritykselle yhteistyökumppaneita mahdollistamaan resurssien tehokkaampi hyödyntäminen. Lisäksi on mahdollista hyödyntää datapohjaista tarkastelua kehitysprojektien käynnistämiseen.
Tutustu mahdollisuuksiin – ilman kustannuksia
Anna meille hetki aikaasi niin kerromme:
mitä hyötyjä yrityksenne voisi saada
millaisia sivuvirtoja, hukkapisteitä tai kehityskohteita datalla voidaan löytää
miten yhteistyö käytännössä etenee ja miten datapohjainen tarkastelu tukee prosessia
mitä yritykseltä odotetaan (vähäinen ajankäyttö, ei kustannuksia)
Lisätietoja:
Lisätietoja saat ottamalla yhteyttä Satu Honkaan tai vierailemalla hankesivulla. Voimme kertoa lisää, miten yrityksesi hyötyy datapohjaisesta tarkastelusta.
Lotta Karhumäki opiskelee kolmatta vuotta rakennusinsinööriksi ja nauttii alan jatkuvasta kehityksestä sekä sen mukaan tuomista haasteista. Aikuisopiskelijana hänellä on jo takanaan ylioppilastutkinto sekä kaksi ammatillista toisen asteen tutkintoa, mutta rakennusalalle Lotta päätyi alanvaihtajana.
Lotta kertoo aina pitäneensä tieteellisistä ja teknisistä asioista. Rakennusalan monipuolisuus ja mahdollisuus kehittää uusia ratkaisuja kiehtoivat heti alusta asti. Suuntautuminen suunnitteluun oli hänelle jo varhain selvä valinta – sen kautta avautuu laaja kirjo pätevyyksiä ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Rakennusinsinöörin opinnot ovat Lotan mukaan monipuolisia ja vaativia. Suunnitteluun suuntautuminen edellyttää erityisesti matematiikan ja mekaniikan hallintaa, sillä työssä täytyy huomioida lukuisia rakenteisiin, voimiin ja materiaalien käyttäytymiseen liittyviä muuttujia. Juuri tämä haastavuus kuitenkin motivoi häntä.
”Mielenkiintoisinta on se, miten eri osa-alueet liittyvät toisiinsa ja vaikuttavat kokonaisuuteen. Rakennusala tarjoaa jatkuvasti uusia näkökulmia ja oivalluksia”, Lotta kertoo.
Harjoittelu avasi silmät alan todellisuuteen
Lotan ensimmäinen harjoittelu oli kuntotarkastajan työparina. Työ sisälsi erityisesti asuntokauppojen yhteydessä tehtäviä kuntotarkastuksia, ja Lotta kuvailee kokemusta erittäin antoisaksi ja opettavaiseksi.
”Harjoittelun aikana pääsin näkemään erilaisia rakenteita ja rakennustapoja eri vuosikymmeniltä”, hän kertoo.
Harjoittelun aikana pääsin näkemään erilaisia rakenteita ja rakennustapoja eri vuosikymmeniltä.
Ryhmän yhteishenki on ollut Lotan mukaan yksi parhaista asioista opinnoissa. Ryhmä on tiivis ja kaikki auttavat toisiaan. Hän kuvailee ilmapiiriä motivoivaksi – osaamista jaetaan puolin ja toisin, ja avun pyytäminen on luontevaa.
Rakennus- ja yhdykuntatekniikan lehtorit Lauri Helminen ja Jenni Ypyä tarkastelemassa Lotan kanssa päivän mittaustuloksia.
Parasta opinnoissa on Lotan mielestä ollut se, että opettajat ja opiskelukaverit tukevat toisiaan.
Tulevaisuuden suunta ja motivaatio
Työelämässä Lottaa motivoi erityisesti mahdollisuus kehittää ja parantaa rakennettua ympäristöä. Kestävä kehitys ja rakennusten pitkäikäistäminen ovat teemoja, joihin hän haluaisi syventyä vielä enemmän. Hän näkee suunnittelualan työssä tasaiset toimistotyöajat mahdollisina, mutta ei kaihda myöskään pidempiä päiviä – yrittäjätaustasta on ollut hyötyä asenteen suhteen.
Lotta kannustaa alan harkitsijoita tutustumaan eri suuntautumisvaihtoehtoihin, ja valitsemaan sen, mikä tuntuu itselle oikealta. Teknilliselle alalle hakeville hän antaa selkeän vinkin:
”Matematiikkaa kannattaa opiskella etukäteen. Matematiikan osaamisesta on suuri etu, ja sen puute voi tuoda haasteita opintojen alkuvaiheessa.”
Aikuisopiskelijan arki
Harjoittelupaikka löytyi ensimmäisenä vuonna helposti. Toinen harjoittelu on hänellä vielä edessä, ja toiveissa on päästä asiantuntijatehtäviin – mielellään korjausrakentamisen pariin, joka kiinnostaa häntä erityisesti.
Lotta asuu Riihimäellä, eikä opintojen aloittaminen vaatinut suuria muutoksia arkeen. Hän opiskelee päiväopinnoissa, joissa läsnäolo on pääsääntöisesti tärkeää. Opiskelu on luentopainotteista, mutta kotona tehtäviä töitä on paljon. Työnteko opintojen ohella onnistuu, mutta pääosin Lotta tekee töitä viikonloppuisin tai lomilla.
Suomen ammattikorkeakoulujen välillä on havaittavissa suuria eroja suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen määrän kehityksessä. Hämeen ammattikorkeakoulussa AMK-tutkintojen määrä on kymmenessä vuodessa lisääntynyt yli 50 prosenttia, mikä on selvästi eniten kaikista Suomen ammattikorkeakouluista.
HAMKissa suoritettiin vuonna 2015 yhteensä 1014 AMK-tutkintoa. Kymmenen vuotta myöhemmin eli viime vuonna vastaava luku oli 1545. Tämä tarkoittaa 52 prosentin kasvua tutkintomäärässä. Kasvuvauhti on ollut Suomen suurin, kun vertailuun otetaan kaikki ammattikorkeakoulut. Asia selviää Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta.
“HAMKin koulutukseen vuodesta 2014 alkaen tehdyt muutokset ovat edesauttaneet tätä hyvää kehitystä. Tuolloin siirryimme kurssimuotoisesta opiskelusta ilmiöpohjaisiin moduuleihin. Tämä vähensi muun muassa opiskelijoiden kokemaa kuormitusta. Toinen tekijä on ollut se, että opettajat suunnittelevat opetuksen yhdessä. Se on tehnyt opintojen sisällöistä linjakkaampia ja entistä useampi etenee tavoitetahdissa sekä valmistuu ajallaan. Kolmas vaikuttava tekijä on oppimiskokemusmittarin käyttöönotto sekä tutkimuspohjainen koulutuksen ja opetuksen kehittäminen”, sanoo HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
“HAMK tavoittelee edelleen maltillista tutkintomäärien kehitystä. Olemme lisänneet opetus- ja kulttuuriministeriön toiveen mukaisesti aloituspaikkojen määrää, jotta yhä useammalla nuorella olisi mahdollisuus saada korkeakoulututkinto”, hän jatkaa.
Kaikkiaan viime vuonna HAMKissa tehtiin yhteensä 1811 tutkintoa sekä 475 ammatillisen opettajan, opinto-ohjaajan ja erityisopettajan pätevyyttä. Tutkintojen määrä on jatkanut kasvuaan.
“Jatkossa HAMK haluaa olla yhä useammalle opiskelijalle ykkösvalinta. Tässä tavoitteessa tärkeässä roolissa ovat houkuttelevat ja nykyaikaisen yhdessä oppimisen mahdollisuuksia tarjoavat kampukset. Riihimäellä asemakampuksen suunnittelussa on edetty suunnitteluvaiheeseen, ja muutto voi arvioiden mukaan toteutua vuoden 2028 alussa. Hämeenlinnassa keskustakampukseen investoiminen toisi kaupungin teettämän tuoreen vaikuttavuusarvion mukaan merkittäviä hyötyjä HAMKille ja koko kaupungille. Neuvottelumme keskustakampuksesta jatkuvat kaupungin kanssa hyvässä hengessä”, Heidi Ahokallio-Leppälä kertoo.
HAMKin tutkijayliopettaja Merja Saarela on saanut Riihimäen vammaisneuvoston myöntämän esteettömyyskunniakirjan. Tunnustus huomioi hänen työnsä esteettömän liikkumisen kehittämisessä sekä esteettömyyden edistämisessä opetuksessa.
Vammaisneuvosto perustelee valintaa näin: “Merja on loistokkaasti johtanut ELMA-hanketta ja hankeyhteistyötä. Merja tekee huikeita kartoituksia liikkumisen esteettömyydestä ja opettaa opiskelijoita huomioimaan ja ymmärtämään kuinka tärkeää esteettömyys on kaikille, mutta erityisesti heille, joilla on liikuntarajoitteita tai muita erityistarpeita.”
Kunniakirja on tunnustus työstä, jota Saarela on tehnyt esteettömän liikkumisen kehittämiseksi Riihimäellä ja sen seudulla. Taustalla on erityisesti Esteettömän liikkumisen matkaketjut -hanke eli ELMA, jossa kehitettiin liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden matkustusmahdollisuuksia sekä tuotettiin tietoa esteettömyyden huomioimiseksi osana matkaketjuja ja digitaalisia liikkumispalveluja.
ELMAssa kerättiin käyttäjäkokemuksia liikkumis- ja toimimisesteisiltä henkilöiltä ja tunnistettiin esteettömän matkustamisen kannalta kriittisiä tietotarpeita. Työ osoitti, että fyysisen esteettömyyden lisäksi myös ennakkotiedon saatavuus ja digitaalisten palvelujen saavutettavuus ratkaisevat, voiko ihminen suunnitella ja toteuttaa matkansa sujuvasti.
Hankkeen tuloksia hyödynnettiin käytännössä muun muassa julkisen liikenteen, asemien ja pysäkkien esteettömyystiedon kehittämisessä. Riihimäen seudulla matkaketjun suunnittelu ja maksaminen yhdellä Reitit ja liput -sovelluksella on ollut yksi esimerkki kehityksestä, jota hanke on ollut tukemassa.
Saarela korostaa, että esteettömyys ei toteudu pelkästään rakenteilla tai yksittäisillä ratkaisuilla, vaan vaatii ajantasaista tietoa ja toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
“Jos hissi ei toimi, eikä siitä saa ennakkotietoa, liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön matkaketju voi päättyä siihen. Avustuspalvelut täytyy tilata 24 tuntia ennen matkaa,” Saarela sanoo.
ELMAn vaikutukset ulottuivat myös paikallista kehittämistyötä laajemmalle. Hankkeen aikana tuotettua tietoa hyödynnettiin esteettömyyttä koskevassa asiantuntijatyössä, ja hanke kutsuttiin mukaan lausuntopyyntöön, joka liittyi asemanhaltijan tehtävien järjestämiseen. Lisäksi hankkeen tulokset saivat kansainvälistä huomiota: yksi hankkeeseen liittyvä artikkeli palkittiin IARIA-konferenssissa parhaana älykkään saavutettavuuden kategoriassa.
Minulle esteettömyyden edistäminen on maailman parastamisen tapa.
Merja Saarela, tutkijayliopettaja
Saarelan saama esteettömyyskunniakirja on tunnustus sekä pitkäjänteiselle hanketyölle että opetukselle. Tunnustus kertoo myös siitä, että esteettömyyden kehittäminen rakentuu pitkäjänteisestä yhteistyöstä, käyttäjien kokemusten kuuntelemisesta ja siitä, että tieto muutetaan käytännön parannuksiksi. Saarelalle osoitetussa puheessa korostettiin erityisesti hänen rooliaan esteettömyyden edistämisessä opetuksessa sekä liikenteen universaalin suunnittelun edistämisessä. Saarela muistuttaa, että esteettömyyden kehittäminen ei hyödytä vain rajattuja käyttäjäryhmiä, vaan tekee ympäristöistä, palveluista ja arjesta sujuvampaa meille kaikille.
Saarelan työ kytkeytyy laajempaan tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuteen, jossa tarkastellaan ihmisen, teknologian ja elinympäristön vuorovaikutusta. Esteettömyyttä ei nähdä vain yksittäisinä ratkaisuina, vaan osana laajempaa kokonaisuutta, jossa fyysinen ympäristö, digitaaliset palvelut ja käyttäjälähtöinen tieto muodostavat yhdessä toimivan ja saavutettavan arjen.
Työ liittyy myös HAMKissa kehitettävään skaalautuvan kaupungin ajatteluun, jossa tavoitteena on rakentaa ympäristöjä, jotka mukautuvat erilaisten ihmisten tarpeisiin. Tässä kokonaisuudessa esteettömyys voidaan nähdä tapana vahvistaa ihmisen kykyä toimia ympäristössään – vuorovaikutteisena kokonaisuutena, jossa älykkyyttä rakennetaan sekä ympäristöön että ihmiselle, ja jossa teknologia toimii tarvittaessa näiden välisenä tulkkina.
ELMA – Esteettömän liikkumisen matkaketjut
ELMA-hankkeessa kehitettiin esteettömän liikkumisen ratkaisuja ja tiedonhallintaa erityisesti matkaketjujen näkökulmasta. Hankkeessa kerättiin käyttäjäkokemuksia liikkumis- ja toimimisesteisiltä henkilöiltä sekä tunnistettiin esteettömyyden kannalta keskeisiä tietotarpeita.
Tavoitteena oli parantaa esteettömyystiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä osana liikennejärjestelmää ja digitaalisia palveluja.
Muita hankkeitamme esteettömyyden ja saavutettavuuden parissa
Saarelan työ esteettömyyden parissa on rakentunut pitkäjänteisesti useiden hankkeiden kautta. Moniaistisen opastuksen ja esteettömien ympäristöjen kehittämistä on edistetty esimerkiksi seuraavissa hankkeissa:
ITIS, jossa tutkittiin näkövammaisten käyttämiä maamerkkejä ja kehitettiin niiden pohjalta ensimmäisiä digitaalisia, iBeacon-teknologialla jaettavia sanakarttoja BlindSquare-sovellukseen Itäkeskuksen monimuotoisessa ympäristössä.
M-Way, jossa kehitettiin Tikkurilan matkakeskuksen ja aseman ympäristöön katkeamatonta moniaistista esteetöntä reittiopastusta. Ratkaisussa yhdistyivät iBeacon-teknologialla jaettava sanakartta, 3D-mallinnettu äänikohokartta ja joukkoliikenteen aikataulutiedot BlindSquare-sovelluksessa.
ERÄS, jossa moniaistista opastusajattelua sovellettiin hätäpoistumiseen ja evakuointiin sekä kehitettiin simulaatioympäristöjä erilaisten käyttäjäryhmien turvalliseen evakuoinnin harjoitteluun.
Älykkäät äänimajakat, jossa luotiin Kalasataman terveysyksikköön ääniopastusratkaisuja sekä simulaatioympäristö niiden testaamiseen käytännön tilanteissa.
Näitä täydentävät oppimiseen ja digitaaliseen saavutettavuuteen liittyvät hankkeet, kuten:
DigiCampus (ESA), jossa vahvistettiin digitaalista saavutettavuutta suomalaisten korkeakoulujen oppimisympäristöissä ja järjestelmissä.
TINEL, jossa kehitettiin opetuksen universaalia suunnittelua (UDL) kansainvälisessä yhteistyössä sekä inklusiivisia ja saavutettavia oppimisympäristöjä korkeakouluihin.
HAMKin Forssan uuden koulutusmallin yhteiskehittämispaja kokosi 19.3.2026 Forssan kaupungintalolle osallistujia pohtimaan, miten alueen yritteliäs historia voi inspiroida tulevaisuuden koulutusta ja oppimisympäristöjä.
Alustuspuheenvuoroissa kuulimme kiehtovia tarinoita yrittäjyydestä ja rohkeudesta. Forssan museon Santtu Yli-Tokko kertoi Axel Wahrenista – visionääristä, joka rakensi määrätietoisesti Forssaa teollisuusyhdyskunnaksi. Wahren oli verkostoituja, yhteisön rakentaja ja nopea tarttumaan ideoihin, ja loi ympärilleen kokonaisen teollisen ekosysteemin panimosta tekstiilitehtaaseen. Hänen tarinansa muistuttaa siitä, miten rohkeus, yhteistyö ja hyvä bisnesvainu voivat synnyttää kokonaisen kaupungin.
DA Groupin Sami Kotiniemi ja HAMKin Anne-Mari Järvenpää
DA Groupin yrittäjä, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Sami Kotiniemi puolestaan avasi yrityksen syntyä 1990-luvun laman keskellä neljän innokkaan opiskelijan toimesta. Sami perusti DA-groupin yhdessä ystäviensä kanssa HAMKissa opiskellessaan insinööriksi. Hänen viestinsä nykyisille opiskelijoille on, että usko itseesi ja lähde tekemään – opiskeluaika on erinomainen hetki kokeilla yrittäjyyttä ja kehittää liiketoimintaa sen tekemisen ympärille mitä rakastaa tehdä! Intohimo tekemiseen, rohkeus kasvaa ja tiimin osaaminen loivat pohjan yritykselle, joka on kasvanut keskimäärin 30 % vuodessa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Nykyään yritys kehittää korkean suorituskyvyn teknologiaa esimerkiksi avaruus- ja puolustusteollisuuteen.
Myös HAMKin opiskelijavetoinen kaikille HAMKin opiskelijoille avoin HAMKES – HAMK Entrepreneurship Society – yrittäjyysyhteisö esittäytyi. Yhteisöön on vuodessa liittynyt jo yli 100 opiskelijaa.
Seuraavat 30 vuotta rakennetaan nyt – ja sen tekijöitä on tässäkin huoneessa!
Sami Kotiniemi innosti HAMKin nykyisiä opiskelijoita puheenvuorossaan
Kestävän kehityksen opiskelijat mukana ideoimassa yrittäjyyden teemoja
Puheenvuorojen jälkeen työ jatkui osallistavassa Bettermaking-pajassa, jossa työstimme kysymystä; Miten voimme yhdessä tukea HAMKin Forssan uuden koulutusmallin opiskelijoiden yrittäjyyttä?
Opiskelijat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tutustuivat edellisissä työpajoissa esiin nousseisiin teemoihin, keskustelivat aiheista ja kirjasivat uusia ideoita työn jatkoksi.
HAMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi työpajassa osallistujia oli mm. Forssan ammatti-insituutti FAI:sta, Forssan Yrittäjistä, Forssan yrityskehitys FYK:stä ja TyöHämeestä.
Paja toteutettiin yhteistyössä DAVE-hankkeen kanssa.
HAMKin ammatillisten erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutusten opiskelijavalinnat vuodelle 2026 on tehty ja julkaistu. HAMK onnittelee uusia opiskelijoita opiskelupaikasta!
Ammatillisten opettajankoulutusten haku järjestettiin 7.-21.1.2026. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opiskelijavalinnat vuodelle 2026 julkaistiin eilen 18.3.2026 ja opinto-ohjaajankoulutuksen opiskelijavalinnat vuodelle 2026 on julkaistu tänään 19.3.2026. Ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen tulosten julkaisu viivästyi teknisen virheen vuoksi.
HAMKiin valittiin 57 uutta erityisopettajaopiskelijaa ja 55 uutta opinto-ohjaajankoulutuksen opiskelijaa. Opinto-ohjaajankoulutukseen valituista 12 valittiin englanninkieliseen Professional Guidance Counsellor Education -koulutusohjelmaan.
Hakijoille on lähetetty tieto tuloksesta sähköpostitse ja se on myös nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa. Valittujen opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 30.3.2026 mennessä. Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat jo toukokuun alussa.
Mahdollisia peruutuspaikkoja tarjotaan varasijoilla oleville vielä kevään ajan. Seuraava hakuaika koulutuksiin on 7.-21.1.2027.
Samaan aikaan järjestetyn ammatillisen opettajankoulutuksen tulokset julkaistaan vasta 26.3.2026.
Valintapisterajat
Opiskelijavalinta perustui valintaperusteiden mukaisesti hakemuksen pisteytykselle. Alla olevasta taulukosta näet aloituspaikkojen määrät, mahdollisten kiintiöiden määrän sekä valintapisterajat, eli alimmat pisterajat, joilla haussa on tullut valituksi koulutuksiin.
Ammatillinen erityisopettajankoulutus:
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Opiskelupaikatja kiintiöiden määrät
Valintapisteraja ja kiintiöiden pisterajat vuonna 2026
HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
57 Tekniikan alat: 8 Turvallisuus- ja kuljetusala: 2
12 p. Tekniikan alat: 11,5 p. Turvallisuus- ja kuljetusala: 12 p.
Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
44 Tekniikan alat: 10 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne: 2 Turvallisuus- ja kuljetusala: 2
12,5 p. Tekniikan alat: 10 p. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne: 10 p. Turvallisuus- ja kuljetusala: 12 p.
Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu
50 Tekniikan alat: 6 Turvallisuus- ja kuljetusala: 2
11,5 p. Tekniikan alat: 10 p. Turvallisuus- ja kuljetusala: 10 p.
Oamk ammatillinen opettajakorkeakoulu
24 Tekniikan alat: 2 Maa- ja metsätalousala: 1 Turvallisuus- ja kuljetusala: 1
14 p. Tekniikan alat: 10 p. Maa- ja metsätalousala: 12,5 p. Turvallisuus- ja kuljetusala: 14 p.
TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
22 Tekniikan alat: 3
12 p. Tekniikan alat: 10 p.
Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus:
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Opiskelupaikat
Valintapisterajat vuonna 2026
HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
43
11 p.
HAMK, englanninkielinen erillisvalintaryhmä
12
7,5 p.
Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
30
9 p.
Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu
50
8 p.
Oamk ammatillinen opettajakorkeakoulu
20
8 p.
Aiempien vuosien pisterajat löydät koulutusten verkkosivuilta.
