Miten yritykset ja kunnat voivat varautua energian toimitushäiriöihin, hintavaihteluihin ja poikkeustilanteisiin? Uudessa hankkeessa vahvistamme Kanta‑Hämeen alueen energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta.

Energiajärjestelmiin kohdistuvat häiriöt, energian hinnan vaihtelut ja kiristyvät ilmastotavoitteet asettavat uusia vaatimuksia yrityksille ja kunnille. Uudessa hankkeessa vahvistamme Kanta‑Hämeen alueen energiaturvallisuutta, energiaresilienssiä ja energian huoltovarmuutta osana siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää.

Energiaturvallisuus ja hiilineutraali kasvu Kanta-Hämeessä (EnergiaTurva) -hankkeessa kartoitamme pk‑yritysten ja kuntien energiaturvallisuuden nykytilaa sekä tunnistamme keskeiset riskit ja kehittämistarpeet. Tuotamme energia-asiakkaille konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja energiaturvallisuuden, energiaresilienssin ja huoltovarmuuden arviointiin ja seurantaan.

Keskitymme erityisesti siihen, miten yritykset ja kunnat voivat varautua energian toimitushäiriöihin, hintavaihteluihin ja poikkeustilanteisiin sekä samalla edistää energiatehokkuutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. Tarkastelemme myös energiajoustavuuden ja energiavarastoinnin, kuten lämpö‑ ja akkuvarastojen, merkitystä energiajärjestelmien toimintavarmuuden ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.

Keskeisenä tavoitteenamme on myös yhteiskehittäminen alueen yritysten, kuntien sekä energiasektorin kanssa. Kutsummekin yrityksiä ja kuntia osallistumaan aktiivisesti hankkeen haastatteluihin ja työpajoihin, jotta kehitetyt mittarit, arviointimallit ja toimenpide‑ehdotukset ovat käytännöllisiä ja vastaavat todellisia tarpeita. Samalla vahvistamme alueellista yhteistyötä ja tuemme uuden liiketoiminnan ja osaamisen syntymistä energiamurroksen ympärille. Raportoimme hankkeen tuloksena syntyvät analyysit, suositukset ja julkaisut avoimesti ja ne tukevat yrityksiä, kuntia ja muita sidosryhmiä energiajärjestelmiä koskevassa päätöksenteossa.

Lisätietoja:

Kaisa Kontu

Principal Research Scientist

HAMK Tech

kaisa.kontu@hamk.fi

+358504430580

Lue lisää

Hämeenlinnan kaupunginhallitus on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen ammattikorkeakoulun välisen keskustakampuksen toteuttamissopimuksen. Seuraavana keskustakampusta käsitellään Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 8.6., kun valtuusto saa päätettäväkseen kaupungin rahoitusosuutta vastaavat määrärahat.

Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti maanantaina 25.5. pidetyssä kokouksessaan hyväksyä kaupungin ja Hämeen ammattikorkeakoulun välisen toteuttamissopimuksen keskustakampuksesta. Sopimus määrittää osapuolten vastuut ja periaatteet hankkeen etenemiselle.

”Olemme käyneet Hämeenlinnan kaupungin edustajien kanssa hyvää keskustelua sopimusneuvottelujen aikana. On hienoa, että meillä on yhteinen tahtotila edistää kaupungin ja HAMKin elinvoimaa ja kehittymistä”, HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä iloitsee.

Seuraavaksi keskustakampus etenee Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kokouksessaan maanantaina 8.6.2026 valtuusto käsittelee kaupungin määrärahoja keskustakampukselle.

Kaupunginhallituksen esityksessä Hämeenlinnan kaupungin suora avustus on 19,7 miljoonaa euroa ja pääomalaina 10,3 miljoonaa euroa. Toteutussopimuksessa on sovittu, että HAMK maksaa keskustakampuksen loput kustannukset. Keskustakampuksen kustannusarvio on tällä hetkellä 75 miljoonaa euroa.

Yleisötilaisuus keskustakampuksesta 2.6.2026

Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu järjestävät kaikille avoimen yleisötilaisuuden HAMKin keskustakampukseen liittyvästä hankekokonaisuudesta.

Yleisötilaisuus pidetään tiistaina 2.6. klo 17.00 kaupungintalo Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).

Tilaisuudessa käsitellään keskustakampukseen liittyviä aiheita, ja osallistujilla on mahdollisuus keskustella kaupungin ja HAMKin edustajien kanssa. Tilaisuuden alustuksen pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Koskinen. Paikalla keskustelemassa ovat Hämeenlinnan kaupungilta kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Prabhakaran Ranjith Kumar, kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri ja talousjohtaja Jussi Oksa. HAMKista keskusteluun osallistuvat vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sekä kehitysjohtaja Mari Kamaja.

Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon.

Lue lisää keskustakampuksesta:

Hämeen ammattikorkeakoulussa julkaistu uusi artikkeli avaa keskustelua siitä, miten opinto- ja uraohjauksen tulisi vastata muuttuneen maailman haasteisiin. Artikkelissa “Turvallisuustietoinen ohjaus tarjoaa näkökulmia epävarmuuden aikaan” esitellään turvallisuustietoisen ohjauksen käsite, jonka avulla tarkastellaan erityisesti opinto- ja uraohjauksen toimintaympäristöjen muutosta aikana, jota leimaavat epävarmuus, nopeat yhteiskunnalliset muutokset ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset.

Artikkelin kirjoittajat, tutkijayliopettajat Päivi Pukkila ja Jaakko Helander, nostavat esiin, että opinto- ja uraohjauksen kentällä kohdataan yhä enemmän tilanteita, joissa nuorten ja aikuisten tulevaisuuden suunnitteluun vaikuttavat laajat yhteiskunnalliset epävarmuustekijät. Geopoliittiset kriisit, sota Euroopassa, työelämän murros, tekoälyn nopea kehitys, taloudellinen epävarmuus sekä turvallisuuspoliittisen tilanteen muutokset näkyvät myös siinä, miten ihmiset hahmottavat koulutuspolkujaan, työelämää ja omaa tulevaisuuttaan.

Pukkila korostaa, että opinto- ja uraohjauksen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti.

”Ohjauksessa kohdataan aiempaa enemmän epävarmuutta, huolta ja vaikeutta rakentaa tulevaisuuden näkymiä. Monille nuorille tulevaisuus ei näyttäydy enää samalla tavalla vakaana ja ennakoitavana kuin aikaisemmin. Tämä haastaa myös ohjauksen käytäntöjä ja ajattelutapoja.”

Kirjoittajat painottavat, ettei turvallisuustietoinen ohjaus tarkoita turvallisuusuhkien korostamista tai pelon lisäämistä ohjauksessa. Kyse on ennen kaikkea siitä, miten ohjaus voi tukea toimijuutta, tulevaisuususkoa ja kykyä tehdä koulutus- ja uravalintoja epävarmuuden keskellä.

Helander erittelee, että turvallisuuden kokemuksella on vahva yhteys siihen, miten ihminen kykenee hahmottamaan omia mahdollisuuksiaan.

”Jos tulevaisuus näyttäytyy jatkuvasti epävarmana tai hallitsemattomana, myös koulutus- ja urasuunnittelu voi vaikeutua. Opinto- ja uraohjauksessa on tärkeää vahvistaa kokemusta siitä, että ihmisellä on edelleen mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa ja rakentaa mielekkäitä polkuja muuttuvassa maailmassa.”

Artikkelissa turvallisuustietoista ohjausta jäsennetään neljän toisiaan täydentävän näkökulman kautta. Ensimmäinen liittyy epävarmuuden, huolen ja turvallisuuden kokemusten tunnistamiseen osana ohjaustilanteita. Toinen painottaa toimijuuden ja käytännön vaikutusmahdollisuuksien vahvistamista tilanteessa, jossa tulevaisuus voi näyttäytyä vaikeasti ennakoitavana. Kolmas näkökulma liittyy turvallisuuteen myös koulutus- ja urasuunnittelun sisältönä, sillä turvallisuusosaamisen ja yhteiskunnan varautumiseen liittyvien tehtävien merkitys kasvaa monilla aloilla. Neljännessä näkökulmassa turvallisuustietoinen ohjaus kytkeytyy laajemmin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuteen, osallisuuteen ja kokemukseen yhteisestä merkityksellisyydestä.

”Turvallisuustietoisessa ohjauksessa voidaan rakentaa aktiivista suhdetta yhteiskuntaan, tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin”, Helander toteaa.

Artikkelissa turvallisuustietoinen ohjaus liitetään erityisesti opinto- ja uraohjauksen käytännön toimintaympäristöihin. Kirjoittajat arvioivat näkökulman olevan ajankohtainen esimerkiksi perusopetuksessa, toisella asteella, korkeakouluissa, Ohjaamoissa, työllisyyspalveluissa, nuorisotyössä sekä aikuisten uraohjauksessa.

Pukkila ja Helander korostavat, että ohjauksen tehtävä ei ole vain auttaa yksilöä tekemään koulutus- tai työelämävalintoja, vaan myös tukea kykyä rakentaa suhdetta tulevaisuuteen tilanteessa, jossa epävarmuudesta on tullut aiempaa näkyvämpi osa yhteiskuntaa.

”Turvallisuustietoinen ohjaus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ohjauksessa annetaan tilaa epävarmuuden kokemusten käsittelylle, vahvistetaan yksilön toimijuutta ja autetaan tunnistamaan konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia omassa elämässä ja yhteiskunnassa”, Pukkila kuvaa.

Kirjoittajat näkevät, että turvallisuustietoisen ohjauksen näkökulma voi avata uusia mahdollisuuksia sekä ohjauksen tutkimukselle että käytännön kehittämistyölle. Samalla se kutsuu tarkastelemaan uudelleen sitä, millaisia valmiuksia opinto- ja uraohjauksessa tarvitaan epävarmuuden aikakaudella.

Helander arvioi, että keskustelu turvallisuustietoisesta ohjauksesta on vasta alussa.

”Tarvitsemme jatkossa lisää tutkimusta, kehittämistyötä ja käytännön kokeiluja siitä, miten turvallisuustietoisuuden näkökulmia voidaan tuoda osaksi opinto- ja uraohjauksen arkea eri toimintaympäristöissä.”

Lisätietoja:

Jaakko Helander

Tutkijayliopettaja

HAMK Edu

jaakko.helander@hamk.fi

+358407372588

Lue lisää

Päivi Pukkila

Tutkijayliopettaja, tenure track

HAMK Edu

paivi.pukkila@hamk.fi

+358505745253

Lue lisää

Nea Mattila päätyi opiskelemaan kiertotalouden tieto- ja viestintätekniikkaa HAMKiin halusta kehittää osaamistaan ja saada korkeakoulututkinto. Taustalla oli lukio ja merkonomin opinnot, mutta kiinnostus tekniseen alaan oli ollut olemassa jo pitkään.

“Halusin suorittaa korkeakoulututkinnon ja etsin vaihtoehtoja, joita voisi tehdä monimuotoisesti. Tekninen ala tuntui järkevältä valinnalta, koska sillä on töitä myös tulevaisuudessa”, Nea kertoo.

Opintojen aikana kiinnostus suuntautui nopeasti data-analytiikkaan ja jo ensimmäiset kokemukset datan parissa vahvistivat tunnetta siitä, että oikea ala oli löytynyt.

Opiskeluprojekti johti harjoitteluun

Harjoittelupaikka Envor Group Oy:llä löytyi opintojen kautta aiemman hyvin tehdyn kouluprojektin pohjalta. Envor Groupilla oli tarve saada dataa paremmin hyödynnettyä, mutta siihen ei ollut riittävästi resursseja. “Tietoa meillä on paljon, mutta sen käsittelyyn ei aina ole aikaa. Tämä oli hyvä tapa saada siihen apua”, kertoo Miia Palovaara HSEQ-päällikkö Envor Group Oy:ltä.

“Tietoa meillä on paljon, mutta sen käsittelyyn ei aina ole aikaa. Tämä oli hyvä tapa saada siihen apua.”
Miia Palovaara, HSEQ-päällikkö, Envor Group Oy

Harjoittelun aiheena oli jäteastioiden oletuspainojen selvittäminen. Tavoitteena oli saada tarkempaa tietoa eri jätejakeiden ja astiakokojen keskimääräisistä painoista, jotta dataa voitaisiin hyödyntää paremmin esimerkiksi raportoinnissa ja hinnoittelussa.

Teoriasta käytäntöön

Harjoittelu erosi monella tavalla opinnoista. Siinä missä opintotehtävät ovat usein selkeästi rajattuja, työelämässä kaikkea ei ole valmiiksi määritelty. ”Opinnoissa yleensä tiedetään, mikä ongelma on ja miten sitä lähdetään ratkaisemaan, mutta harjoittelussa piti itse miettiä, mitä kannattaa tehdä,” Nea toteaa.

Data ei ollut valmiiksi siistissä muodossa, vaan sitä piti yhdistellä ja tulkita, ja työssä korostui oma ajattelu sekä ongelmanratkaisu. Samalla kehittyivät myös tiedonhakutaidot ja kyky löytää ratkaisuja tilanteissa, joissa vastausta ei ollut suoraan saatavilla.

Yrityksen näkökulmasta yhteistyö toi konkreettista hyötyä, vaikka data olikin osittain hajanaista. “Saatiin se tieto, mitä lähdettiin hakemaan, ja nyt pystytään hyödyntämään sitä esimerkiksi hinnoittelussa”, Miia kertoo, ja lisää että yhteistyö oli sujuvaa eikä vaatinut yritykseltä kohtuuttomasti aikaa.

Harjoittelu toteutettiin stipendillä, mikä oli yritykselle joustava tapa mahdollistaa yhteistyö. Envor Gropilla haluttiin kuitenkin, että tehdystä työstä maksetaan korvaus. “Ajatuksena oli, että työstä kuuluu aina tekijälle korvaus. Tässä päädyttiin stipendiin, koska kyse oli rajatusta projektista,” Miia kertoo.

Nealle stipendistä kerrottiin vasta harjoittelun jälkeen, kun työ oli saatu valmiiksi. “Sain siitä tiedon vasta lopuksi, kun olin jo palauttanut työn.” Ratkaisu toimi molemmille osapuolille, sillä yritys sai tarvitsemansa analyysin ja opiskelija arvokasta kokemusta sekä korvauksen tehdystä työstä.

Kokemus, joka näkyy jo uralla

“Jos en olisi tehnyt tätä harjoittelua, tuskin olisin tässä työssä nyt. Se oli ainoa selkeä dataan liittyvä kokemus mun CV:ssä.”
Nea Mattila, Experience Design Specialist, IKEA

Neaa kiinnosti erityisesti datan visualisointi ja se, miten monimutkaisesta aineistosta voidaan tehdä helposti ymmärrettävää. “On hienoa, kun iso ja sekava data saadaan muotoon, jota kuka tahansa pystyy ymmärtämään.”

Harjoittelun vaikutus näkyi nopeasti myös uralla ja Nea työskentelee nykyisin experience design specialistina IKEAlla tehtävässä, jossa data-analytiikka on osa työnkuvaa. “Jos en olisi tehnyt tätä harjoittelua, tuskin olisin tässä työssä nyt. Se oli ainoa selkeä dataan liittyvä kokemus mun CV:ssä.”

Harjoittelu toi varmuutta omaan osaamiseen ja auttoi hahmottamaan, millaista työ data-analytiikan parissa on. “Opin, että pystyn enemmän kuin ajattelin.”

BioKanta-hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Kanta-Hämeen biokaasutoimialan kehitystä kokonaisvaltaisesti siten, että alueelle syntyisi edellytykset kestävälle, hiiliviisaalle biokaasutuotannolle sekä tehokkaalle ravinnekiertotaloudelle. Kanta-Hämeessä toimii jo biokaasulaitoksia, jotka hyödyntävät muun muassa puhdistamolietteitä ja biojätteitä. Sen sijaan maatalouden biomassoihin perustuva biokaasutuotanto puuttuu alueelta, vaikka kansallinen tahtotila ja paikallisten toimijoiden kiinnostus investointeihin ovat viime vuosina selvästi kasvaneet.

Hankkeen peruslähtökohtana oli tuottaa ajantasaista, tutkimukseen perustuvaa ja käytännönläheistä tietoa sekä tukea, joka mahdollistaisi uusien biokaasulaitosratkaisujen suunnittelun ja toteuttamisen eri kokoluokissa. Tavoitteisiin sisältyi myös toimijaverkoston kokoaminen, tutkimus- ja yritysyhteistyön vahvistaminen sekä biokaasuprosessin yhdistämiseen liittyvän uuden tiedon tuottaminen.

Toimijaverkosto muodostettiin erityisesti Lammi–Tuulos–Hauho ‑alueelle, ja se koostuu kattavasti maatilojen, yritysten, kuntien ja kehittämisorganisaatioiden edustajista. Verkoston toiminta vakiintui hankkeen aikana siinä määrin, että alueelliset toimijat ovat jo itsenäisesti jatkaneet tapaamisten järjestämistä. Toimijaverkoston rakentaminen vastasi selkeään alueelliseen tarpeeseen, sillä hankkeen alkaessa alueelta puuttui biokaasutoimintaa yhteen kokoava rakenne. 

Tuotimme selvityksiä, joiden perusteella voidaan arvioida eri syötemateriaaleihin ja eri kokoluokan ratkaisuihin perustuvien biokaasulaitosten toteuttamiskelpoisuutta. Tarkastelut sisälsivät muun muassa syötteiden saatavuuden, logistiikan, kustannusrakenteen, ravinnepotentiaalin ja kannattavuuden arviointia. Näiden pohjalta syntyi uusia laskentamalleja ja esimerkkitarkasteluja, joita voidaan hyödyntää valmistautuessa laitosinvestointeihin. Vaikka varsinaisia biokaasulaitosinvestointeja ei hankeaikana syntynyt, selvitykset vahvistivat toimijoiden tiedollisia valmiuksia ja loivat pohjan jatkopäätöksille. 

Aloittaville biokaasutoimijoille tarjottiin konkreettista asiantuntijatukea, ja tuotettiin esimerkiksi tietokortteja, jotka kokoavat perustietoa biokaasuinvestoinnin suunnittelusta, toteutuksesta ja operoinnista.

Tutkimuksellisesti hanke tuotti uutta tietoa biohiilen vaikutuksista biokaasuprosessin eri vaiheisiin. Koetoiminta toteutettiin Luonnonvarakeskuksen biokaasulaitoksella, ja lisäksi hankkeessa toteutettiin demonstraatio hevosenlannan pyrolysoimisesta biohiileksi. Tuotettua biohiiltä käytettiin HAMKin ympäristölaboratorion koereaktoreissa biokaasuprosessin lisänä, samalla kun sen hyödyntämistä ja soveltuvuutta biokaasuprosessiin tutkittiin. Tulokset herättivät kiinnostusta myös kansainvälisesti, ja niiden pohjalta valmistellaan tieteellinen julkaisu. Vahvistimme hankkeessa tutkimus- ja yritysyhteistyötä merkittävästi, ja loimme uusia pysyviä yhteyksiä HAMKin ja Luken välille.

Työskentely ja tutkimus biokaasun parissa jatkuu Hämeessä

Viestimme hankkeen tiimoilta sekä alueellisesti että valtakunnallisesti. Tuottamamme materiaalit, kuten tietokortit, julkaisut, webinaaritallenteet ja simulaatiotyökalu ovat avoimesti saatavilla, ja ne palvelevat alan toimijoita ja koulutusta hankkeen päätyttyäkin. 

Kokonaisuudessaan hanke on onnistunut ohjaamaan Kanta‑Hämeen biokaasutoimialaa kohti kestäviä ratkaisuja, lisännyt alueellista ja valtakunnallista osaamista sekä jättänyt jälkeensä pysyviä käytäntöjä ja työkaluja, jotka edistävät biokiertotaloutta, ravinnekiertoa ja uusiutuvan energian tuotantoa pitkällä aikavälillä. 

Lammi-Tuulos-Hauho –alueella on hankkeen siivittämänä jo järjestetty biokaasuaiheisia tapahtumia. HAMKissa biokaasuaiheinen tutkimus jatkuu esimerkiksi uudessa ADmolbio-hankkeessa, jossa etsimme uusia älykkäitä keinoja biokaasulaitosten reaktorien prosessien seurantaan yhdessä Kanta-Hämeen biokaasutoimijoiden ja vesiliikelaitosten kanssa.

Lisätietoja:

Satu Tiainen

Projektiasiantuntija

HAMK Bio

satu.tiainen@hamk.fi

+358505303874

Lue lisää

Hämeen ammattikorkeakoulu on vakiinnuttanut asemansa yhtenä keskeisistä suomalaisista toimijoista Afrikan koulutuksen kehittämisessä. Viimevuotisessa EU:n Global Gateway -rahoitushaussa HAMK oli ainoa suomalainen rahoituksen saanut toimija. Haussa kilpaili 96 eurooppalaista konsortiota, joista rahoitettiin kuusi. 

HAMK on noussut merkittäväksi suomalaiseksi toimijaksi Afrikassa erityisesti eri koulutusasteille ja aloille suuntautuvassa opettajankoulutuksessa. Erityisen vahvasti tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä on tehty korkeakouluopetuksen ja ammatillisen opettajakoulutuksen kehittämiseksi sekä mm. luonnonvara-alan koulutuksen kehittämiseksi.

Menestys tukee HAMK:n Afrikka-toimenpideohjelman tavoitteita, joissa painottuvat koulutusjärjestelmien kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja pitkäjänteinen kumppanuustyö. Ohjelmakauden 2020–2030 ensimmäisellä puoliskolla toiminta on kasvanut nopeasti ja yhteistyö laajentunut useisiin Afrikan maihin.

HAMK:n Afrikka-toiminta on kasvanut nopeasti: vuosina 2020–2025 Euroopan ulkopuolisten hankkeiden arvo oli noin 14,4 miljoonaa euroa, josta Afrikan osuus noin 6,3 miljoonaa euroa. Hankkeissa kehitetään koulutusjärjestelmiä, opettajien osaamista sekä tehdään tutkimuksellista TKI-työtä.

Pitkäjänteinen kumppanuustyö ja selkeä strateginen fokus ovat vakiinnuttaneet HAMK:n aseman luotettavana ja kysyttynä yhteistyökumppanina.

Toimintaa toteutetaan useiden rahoitusinstrumenttien kautta, kuten mm. Erasmus+ Capacity Building –ohjelmassa, EU:n Twinning-ohjelmassa sekä EU:n Global Gateway -kokonaisuuteen kuuluvissa tutkimus- ja innovaatiohauissa (RTIA). STEP-EA-hanke on esimerkki tästä kokonaisuudesta.

“Pula pätevistä opettajista on merkittävä haaste useissa Afrikan maissa. Se vaikuttaa oppimistuloksiin, lisää eriarvoisuutta sekä heikentää opettajien hyvinvointia ja työssä jaksamista. Olemme pyrkineet tuottamaan syvempää ymmärrystä siitä, miten opetusalan vetovoimaa ja opettajien ammatissa pysyvyyttä voidaan vahvistaa Itä-Afrikassa”, STEP-EA-hankkeen projektipäällikkö Teija Lehtonen HAMKista kertoo.

Kansainvälinen TKI-toiminta rakentaa verkostoja, jotka ulottuvat myös suomalaisiin yrityksiin. Yhteistyö tukee uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä ja vahvistaa suomalaisten toimijoiden edellytyksiä toimia kasvavilla markkinoilla.

“Pitkäjänteinen kumppanuustyö ja selkeä strateginen fokus ovat vakiinnuttaneet HAMK:n aseman luotettavana ja kysyttynä yhteistyökumppanina”, kehittämispäällikkö Anna Rantapero-Laine HAMKista toteaa.

Afrikka- ohjelmakauden toisella puoliskolla HAMK syventää entisestään kumppanuuksia, lisää tutkimushankkeita ja kasvattaa vaikuttavuutta kestävän kehityksen edistämiseksi.

Lisätietoja:

Anna Rantapero-Laine

Kehittämispäällikkö, kansainvälinen TKI

HAMK Edu

anna.rantapero-laine@hamk.fi

+358504011881

Lue lisää

Viisi kolmannen vuoden International Business -opiskelijaa kehittivät liikeideaansa tutusta arkielämän ongelmasta.

Semini, Iresha, Nilmini, Biyanca ja Kehinde ovat Flow Free -yrityksen perustajia. Yritys tuo ratkaisun kuukautisköyhyyteen ja kuukautistuotteiden saatavuuteen. Ongelmaan, joka koskettaa miljoonia naisia maailmanlaajuisesti.

Tarinaa varten haastatellut Nilmini ja Biyanca ovat muuttaneet Sri Lankasta Suomeen viime vuosina, kun taas Kehinde on alun perin Nigeriasta, ja hänen taustansa on kirjanpidossa. Eri taustoistaan huolimatta kolmikko muodosti nopeasti vahvan tiimidynamiikan. He olivat työskennelleet yhdessä aiemminkin, joten he tunsivat toistensa työskentelytavat ja viestintätyylit.

– Ehkä kohtalo toi meidät jälleen yhteen, tiimi pohtii.

Keskinäinen kunnioitus, avoin viestintä ja yhteinen sitoutuminen projektiin auttoivat selviytymään erimielisyyksistä. Tiimin mukaan työn tekeminen “sydämellä ja sielulla”, sekä aito välittäminen, olivat avain menestykseen. Kehinde lisää humoristisesti, ettei hyvistä leivontataidoista, ja yhteisestä rakkaudesta kakkuun ollut haittaa.

Tiimi ei jakanut tiukkoja rooleja, vaan työskenteli pääasiassa yhdessä. Vastuut jaettiin koko prosessin ajan. Yhteistyöhön perustuva lähestymistapa tuki luovuutta ja auttoi kaikkia sitoutumaan.

Flow Freen idea syntyi arkisesta kysymyksestä

Miksi kuukautistuotteita on huonosti saatavilla, vaikka kuukautiset koskettavat säännöllisesti puolta väestöstä?

Opiskelijat tunnistivat kuukautisköyhyyden globaaliksi ongelmaksi, joka koskettaa arviolta 500 miljoonaa naista. Tämä oivallus muodosti heidän liikeideansa perustan.

Flow Free tarjoaa kuukautistuoteautomaatteja, jotka jakavat tuotteita maksutta loppukäyttäjille. Yritykset maksavat kiinteän kuukausimaksun, joka kattaa asennuksen, huollon ja täydennykset. Toimintamalli on verrattavissa esimerkiksi käsienkuivaimiin tai kondomiautomaatteihin julkisissa tiloissa, mutta tuotteina ovat tamponit ja terveyssiteet.

Automaateissa on QR-koodi, jonka kautta voi lahjoittaa kuukautisköyhyyden vähentämiseksi, mikä lisää toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

– Flow Free tarjoaa yrityksille konkreettisen tavan osoittaa yhteiskuntavastuuta.

HAMKista saatu tuki oli keskeisessä roolissa

Business Innovation -opintojakson aikana tiimi esitteli Flow Free -idean luokan sisäisessä kilpailussa. Tämä johti mahdollisuuteen hakea mukaan Linna Business Tournament -kilpailuun, jossa he jatkoivat liiketoimintasuunnitelman ja pitchauksen kehittämistä. Projekti kesti elokuusta joulukuuhun. Kuluneena keväänä kehittäminen, sekä esityksen hiominen jatkuivat.

Lehtori Mukhammadyusuf Shaimardanov kannusti ja tuki tiimiä jo varhaisessa vaiheessa, auttaen heitä sitoutumaan aiheen käsittelyyn vakavasti. Lisäksi lehtorit Simona Chilba ja Melanie Kirwa tarjosivat ohjausta ja kannustivat projektissa. Koulutehtävä kehittyi nopeasti todelliseksi yrittäjyysmatkaksi, ja opiskelijoiden tahtotilana on saada Flow Free käytäntöön Suomessa.

Kilpailun aikaan tiimi tunsi olonsa varmaksi. Kouluaikaisen harjoittelun ansiosta lopullinen kolmen minuutin pitch vaati vain pieniä muutoksia alkuperäiseen viiden minuutin versioon. Kilpailussa 18 vahvan liikeideaa vastaan, Flow Free valittiin yhdeksi kuudesta voittajasta, jotka palkittiin 2 500 euron stipendillä.

Mitä Flow Freen tulevaisuus tuo tullessaan?

Palkintorahat käytetään yrityksen perustamiseen, sekä Flow Freen ensimmäisen pilotin käynnistämiseen. Perustajille projektin palkitsevin osa oli nähdä, kuinka idea muuttui konseptista todellisuudeksi. Tavoitteena ei ole pelkästään taloudellinen menestys, vaan kuukautisköyhyyden aktiivinen torjuminen sekä globaalisti, että paikallisesti.

Tulevaisuutta ajatellen Nilmini, Biyanca ja Kehinde keskittyvät tekemään Flow Freestä näkyvän ja luonnollisen osan arkea. Heidän visionsa on kunnianhimoinen mutta selkeä. Tulevaisuudessa Flow Free -automaatteja löytyy jokaisesta vessasta, saavutettavuuden takaamiseksi.

Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille!

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Metsätalousinsinööri (ylempi AMK)

Pekka Tapani Parkkila, Turku

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Emilia Amanda Rissanen, Hämeenlinna

Erja Anneli Aarnu-Kokko, Jyväskylä

Jaana Kristiina Lehikoinen, Raisio

Karoliina Maria Stenvik, Nokia

Toni Kristian Kuntsi, Hämeenlinna

Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Annastiina Virta, Somero

Piia Elina Launiala, Hämeenlinna

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Sami Heikki Oskari Suomalainen, Lahti

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Johanna Marita Stenvall, Nurmijärvi

Kriisitilanteiden hallinta sosiaali- ja terveysalalla -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Sari Susanna Vainola, Riihimäki

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Kirsi Lokkila, Kajaani

Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen -koulutus, Agrologi (ylempi AMK)

Minna Marika Rauhaniemi, Tammela

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Pia Sofia Adamsson, Espoo

Suvi Päivikki Roukkula, Hämeenlinna

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)

Kati Elisabet Pohjala, Hämeenlinna

Ammattikorkeakoulututkinnot

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Atte Markus Hirvi, Hämeenlinna

Sanna Jenni Tuulikki Krankkala, Hämeenlinna

Susanne Minka Marianna Hietikko, Huittinen

Climate Smart Agriculture -koulutus, Bachelor of Natural Resources, Agrologi (AMK)

Elmo Zy, Tampere

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Hennariikka Marjatta Jylhä, Janakkala

Inari Ida Emilia Åvall, Turku

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Heikki Eemil Torppa, Toivakka

Janika Kaarina Harilo, Mäntsälä

Jenni Anniina Savonen, Loimaa

Mia Annika Palosaari, Raisio

Noora Emilia Sorola, Tammela

Otto Eemeli Ruippo, Nakkila

Teemu Mikael Ahtila, Hämeenlinna

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Elina Saima Josefiina Patamo, Forssa

Kai Johannes Hämäläinen, Nakkila

Laura Hellen Maria Saarinen, Asikkala

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö

Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Soorya Rasandi Pitiduwa Gamage, Vantaa

Mayuri Yashodha Paris Mahipala Mudalige, Tampere

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Andrei Korzin, Valkeakoski

Hevosalan liiketoiminnan koulutus, Tradenomi (AMK)

Milla Riitta Elisabet Vihreäsaari, Forssa

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Nea Alexandra Weck, Vihti

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Elina Anna Mirjam Mattila, Lahti

Jere Santeri Suvila, Riihimäki

Lauri Johannes Kalanti, Lohja

Mimmi Sohvi Emilia Kemppainen, Ylöjärvi

Niina Maria Sinikka Mattila, Salo

Valtteri Antti Henrik Veikkolin, Salo

Ville Erik Kakko, Tampere

Ville Pekko Samuli Ala-Kotila, Hattula

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Daniel Leppänen, Vantaa

Iina Matilda Virtanen, Jyväskylä

Leevi Johannes Laine, Hämeenlinna

Petra Susanna Latvasalo, Vaasa

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Alexandra Katarina Forsgård, Helsinki

Eemil Johan Kankaanpää, Helsinki

Erin Vanessa Heikkinen, Sipoo

Hanna Helena Katajainen, Raisio

Henna Maarit Vasse, Kauniainen

Jonni Jarkko Severi Markkanen, Suonenjoki

Krista Elisa Maria Kosunen, Lappeenranta

Miia Kristiina Tolvanen, Hämeenlinna

Miia Vilhelmiina Antin, Hattula

Mika Juhani Kärkkäinen, Muurame

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)

Juuso Allan Parviainen, Nokia

Marjukka Mirjami Mörsky, Hämeenlinna

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)

Eija Sinikka Sakki, Valkeakoski

Matias Antero Jokinen, Hämeenlinna

Timo Pekka Haakana, Hämeenlinna

Toni Tapio Osvald Pitkonen, Hattula

Smart and Sustainable Design -koulutus, Artenomi (AMK)

Amali Abeykoon, Ulkomaa

Klaudia Plančárová, Ulkomaa

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Anniina Maria Amanda Meriläinen, Espoo

Ari Erkki Juhani Lehtinen, Forssa

Mari Mirjam Ojaranta, Sipoo

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Juho-Pekka Hjelt, Riihimäki

Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)

Satu Kaarina Honka, Forssa

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Jami Erik Vihanto, Vantaa

Karoliina Emilia Laamanen, Huittinen

Lassi Severi Lankinen, Helsinki

Vilho Elmeri Harjajärvi, Hämeenlinna

Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Hilda Keiju Katariina Jurkkola, Espoo

Roosa Maria Lundström, Tampere

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Ada Anna Eveliina Yli-Houhala, Tampere

Ennilotta Karelia Karkiainen, Hämeenlinna

Erik Muotkavaara, Simo

Fanni Elli Onerva Tonder, Ylöjärvi

Hanna-Maria Tamminen, Kemijärvi

Jari Juhani Sadinmäki, Hausjärvi

Mio Hermanni Vikman, Orivesi

Saku Aleksanteri Heikkola, Nokia

Tanja Johanna Tetri, Nokia

Wilma Johanna Jokinen, Pöytyä

Wilma Katariina Susanna Pöyhönen, Tampere

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Aisha Bint Sherif, Vantaa

Krista Sarianne Martikainen, Jämsä

Manta Ilona Kasurinen, Mäntyharju

Mari-Anne Tuulikki Rantanen, Hämeenlinna

Oona Jemina Niskanen, Jyväskylä

Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)

Anna-Leena Maria Rantala, Nurmijärvi

Ella Ada Amanda Häkkänen, Hämeenlinna

Emilia Roosa Kristiina Kömi, Ylöjärvi

Hilla-Katariina Jokela, Loimaa

Joanna Tuulia Taivalmäki, Nokia

Mari Kristiina Seppänen, Hattula

Rosanna Maria Rumpunen, Nokia

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot

Aki Gardemeister, Kouvola

Aki Koivumäki, Ylöjärvi

Alona Serputko, Turku

Anna Jussilainen, Helsinki

Anne Heikka, Kotka

Anne-Mari Turunen, Hyvinkää

Anni Rantala, Espoo

Antti Vihavainen, Vantaa

Biniam Tefera, Pietarsaari

Elina Jokinen, Lieto

Fernando Santana Pacheco, Riihimäki

Inna Berg, Parikkala

Janne Aare, Tampere

Janne Blomqvist, Salo

Jawad Yasin, Vantaa

Jenny Sainio, Salo

Juha Heikki Seppä, Helsinki

Jukka Mustikkamaa, Turku

Kaisa Savolainen, Espoo

Katja Roivas, Helsinki

Keerthi Nelloli, Tampere

Kirsi Koppala, Helsinki

Lauri Ketola, Akaa

Leif Strömberg, Orimattila

Mari Leino, Mäntsälä

Markku Mansikka, Helsinki

Matias Lahtela, Helsinki

Mika Nurminen, Tammela

Mikko Huttunen, Hankasalmi

Minna Vuorinen, Hämeenlinna

Mira Järvenpää, Vaasa

Muhammad Burhan Uddin, Espoo

Mukhammadyusuf Shaimardanov, Lempäälä

Nataliia Janatuinen, Helsinki

Olga Roos, Helsinki

Olha Markova, Somero

Petra Karinen, Tampere

Pia Kekkonen, Hattula

Pia Päivänsäde, Masku

Riikka-Liisa Sjöroos, Turku

Roqaya Al-Anbagi, Lahti

Tetiana Yakovleva, Hämeenlinna

Tia Kuusisto, Nakkila

Tiia-Maria Pihlakoski, Maarianhamina

Tony Kronsieff, Turku

Tuukka Makkonen, Outokumpu

Yuliia Kovalenko, Espoo

Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja

Andra-Corina Ruutiainen, Hyvinkää

Anne Viinikka, Hattula

Laura Karmala, Tampere

Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja

Jari Hietanen, Hämeenlinna

Kati Niskanen, Helsinki

Sari Luopa, Asikkala

Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.

Rekrytointi tämän hetken työmarkkinatilanteessa on monelle yritykselle haastava ja aikaa vievä prosessi. Teknologiayhtiö Elematic kokee saaneensa tasokkaita hakijoita ja sujuvan rektytointiprosessin HAMKin urapalveluiden kautta. Huhtikuussa heillä aloitti työskentelyn HAMKin kansainvälinen opiskelija Iman Esfandiari. 

Perinteinen malli, jossa avoin työpaikka julkaistaan ja hakemuksia jäädään odottamaan, ei aina tuota toivottua lopputulosta. Yritykset voivat pahimmillaan hukkua hakemustulvaan ilman, että joukosta löytyy aidosti sopivia osaajia. Siksi yhä useampi organisaatio etsii rinnalle uusia, tehokkaampia rekrytointikanavia ja -tapoja. Yhteistyön rakentaminen oppilaitosten kanssa voi tuoda ratkaisuja tähän haasteeseen.   

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) urapalvelut toimii keskeisenä linkkinä opiskelijoiden ja yritysten välillä. Urapalvelut välittää työ- ja harjoittelupaikkoja kaikille koulutusaloille ja tarjoaa yrityksille maksuttoman kanavan tavoittaa opiskelijoita. Työpaikkailmoituksia jaetaan suoraan opiskelijoiden viestintäkanavissa ja lisäksi käytössä on Tiitus-rekrytointialusta, jonka kautta yritykset saavat näkyvyyttä ja voivat hallinnoida hakuprosesseja tarpeen mukaan.  

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinneissa puolestaan voidaan hyödyntää myös uraohjauksen kautta saatua ymmärrystä opiskelijoiden osaamisesta ja mahdollisesta työkokemuksesta myös omasta kotimaastaan. Uraohjauksen tekijäpoolia voidaan hyödyntää rekrytoinneissa melko tehokkaasti, koska sieltä voidaan kartoittaa myös suoraan yrityksen tarpeisiin sopivia tekijäprofiileja, jolloin välttämättä isoa rekrytointiprosessia ei tarvitse edes käynnistää. 

”Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rekrytoinneissa voimme hoitaa rekrytointiprosessin jonkin osan tai vaikka ”avaimet käteen” periaatteella koko prosessin, mikä yrityksen tarve sitten onkaan. Kaikki tarjoamamme palvelu on maksutonta yritykselle”, kertoo HAMKin urapalveluiden asiantuntija Tiina Björkskog. 

Elematicille tekijä ilman raskasta ja aikaa vievää rekrytointiprosessia 

Betonielementtitehtaille ja -tuotantolinjoille suunnattuun teknologiaan, koneisiin ja laitteisiin erikoistunut Elematic Oy on tehnyt monipuolista yhteistyötä HAMKin kanssa. Viimeaikaiseen yhteistyöhön on kuulunut kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden mentorointi ja yritysvierailun järjestäminen. Elematicin projektijohtaja Leena Raukola näkee monipuolisen yhteistyön tärkeänä kanavana kartoittaa potentiaalisia tekijöitä ja olla kasvattamassa tekijäpotentiaalia yritykselle.  

Raukola toimii Mothers in Business -verkoston valtakunnallisen mentorointiohjelman järjestelytiimissä ja ymmärtää myös sitä kautta, kuinka tärkeitä verkostointi ja henkilökohtainen tukiverkosto ovat.

”Erityisesti tavoite työelämän yhdenvertaisuuden lisäämisestä puhuttelee minua. Haluan olla edistämässä tätä omalta osaltani”, Leena Raukola toteaa.  

Alkuvuodesta Elematicilla alettiin kaivata tekijää, joka pystyisi rakentamaan toimitusketjuun liittyvän prosessin ja dokumentoinnin. Suomen kielen taito ei ollut välttämätön. Leena otti yhteyttä HAMKin urapalveluihin ja kertoi, että apua pitäisi saada mahdollisimman pian.  

Tarvitsimme tekijän mahdollisimman pian, siksi lähdimme kysymään apua HAMKilta.
Leena Raukola, Elematic Oy

”Meillä ei ollut aikaa tai resursseja aloittaa laajaa rekrytointiprosessia ja lukea satoja hakemuksia. Tarvitsimme tekijän mahdollisimman pian, siksi lähdimme kysymään apua HAMKilta. Halusimme aloittaa haastattelut jo parin viikon sisällä”, Leena kuvailee tilannetta. 

”Kun Leena soitti minulle, tartuimme heti tuumasta toimeen. Pyysin, että saamme viikon aikaa, jotta voimme alkaa kartoittamaan ja kontaktoimaan potentiaalisia tekijöitä heille. Haimme potentiaalisia tekijöitä kansainvälisestä osaajapoolistamme ja lopulta saimme tuotettua muutaman eri kandidaatin, osa oli opiskelijoita ja osa alumneja”, Tiina Björkskog kertoo. 

”Yllätyimme, miten kovatasoisia hakijoita saimme tarjolle. Valitsimme kolme kandidaattia, joiden kanssa päästiin tekemään haastattelut jo seuraavalla viikolla”, Leena kertoo. 

Lopulta Elematicille valittiin Costruction Engineering -koulutuksen opiskelija Iman Esfandiari, joka aloitti työt huhtikuun alussa. 

”Iman oli jäänyt minulle mieleen jo mentoroinnin ja yritysvierailun kautta. Postiivinen kuva hänestä vain vahvistui haastattelujen aikana”, Leena kertoo.   

Koko rekrytointi prosessiin meni aikaa reilut kaksi viikkoa. 

”Olemme olleet tyytyväisiä, että pääsimme tutustumaan erilaisiin tekijöihin ja itse rektyrointi helpottui. HAMKin urapalvelut pystyivät tuottamaan meille kustannustehokkaasti ja nopeasti uuden tekijän, joten jos kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointi on mielessä, niin voimme suositella kokeilemaan palvelua”, Leena summaa.  

Iman Esfandiari vahvistaa osaltaan, että rekytointi sujui hyvin ja nopeasti.

”Sain sähköpostin HAMKin urapalveluista, jossa pyydettiin lähettämään CV. Sen jälkeen sain parissa päivässä kutsun Elematicilta haastatteluun. Haastattelu meni nopeasti ja sain alle viikon päästä tiedon, että saisin paikan ja voisin aloittaa työt vaikka heti. Elematic on ollut kiva työpaikka, ja kaikki ovat tosi avuliaita”, Esfandiari kertoo.

Hybridirakentaminen tarjoaa uusia keinoja vähentää rakentamisen hiilidioksidipäästöjä ja edistää materiaalien uudelleenkäyttöä. HYBRITUT-hankkeessa kehitimme ja arvioimme puuta, betonia ja terästä yhdistäviä rakennustuoteratkaisuja, jotka tukevat kiertotaloutta ja rakennusalan kestävää kehitystä. 

Rakennusteollisuudessa pyritään kohti vähähiilisyyttä kehittämällä hiilipäästöjä pienentäviä ja materiaalien kiertoa parantavia ratkaisuja. Hybridirakentaminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia vähähiilisen rakentamisen ja kiertotalouden edistämiseen, mutta ratkaisujen kehittäminen, vakiointi ja käyttöönotto vaativat vielä tutkimustyötä.

Hybridirakentamisella tarkoitetaan sitä, kun yhdistetään puusta, betonista ja teräksestä valmistettuja komponentteja erilaisten liitosratkaisujen avulla ja hyödynnetään kunkin materiaalin parhaita ominaisuuksia. Vähähiiliset rakentamisen hybridiratkaisut (HYBRITUT) -hankkeessa tutkimme, miten hybridirakentamisella ja siihen liittyvillä vähähiilisillä ratkaisuilla voidaan pienentää rakentamisen ympäristövaikutuksia.

Keskeiset toimenpiteemme tähtäsivät vähähiilisyyttä edistävien ratkaisujen teknisen toiminnallisuuden varmistamiseen sekä niiden suunnittelu- ja mitoitusmenetelmien kehittämiseen. Kun esimerkiksi rakenteiden liitokset on suunniteltu niin, että ne voidaan tarvittaessa purkaa ja käyttää osat uudelleen, saadaan rakennusosien elinkaarta pidennettyä.

Kehitimme hybridiliitosten ilmastovaikutusten arviointimenetelmiä ja vertasimme perinteisiä sekä hybridirakenteita elinkaariarvioinnin (LCA) avulla. Tulokset osoittivat, että hybridirakennukset vähentävät hiilidioksidipäästöjä huomattavasti, etenkin rakennusosien uudelleenkäytettävyyden ansiosta. Rakenteiden lisäksi tutkimme myös selluteollisuuden sivutuotteena syntyvästä ligniinistä jalostettujen materiaalien hyödyntämistä puutuotteiden valmistukseen käytettävissä liimoissa. Saimme tulokseksi ensimmäisen täysin biopohjaisen ligniiniliiman, joka täyttää rakennusalan standardit.

Hankkeen aikana kehitetyt käytännön ohjeistukset ja mitoitusmenetelmät sekä vahvistunut kansainvälinen verkosto tukevat teollisuuden siirtymistä vähähiilisiin ja kestäviin ratkaisuihin.

Lisätietoja:

Päivi Laaksonen

Tutkijayliopettaja

HAMK Tech

paivi.laaksonen@hamk.fi

+358504716288

Lue lisää

Jarmo Havula

Tutkimus- ja laboratoriopäällikkö

HAMK Tech

jarmo.havula@hamk.fi

+358408241955

Lue lisää