Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) kehitetty uusi liitosratkaisu voi avata suomalaisille teräsrakenteille vientimarkkinoita sekä pienentää rakennusalan päästöjä. Ilman hitsausta toteutettava liitostekniikka mahdollistaa teräsristikoiden kuljettamisen osissa, mikä pienentää vientikustannuksia huomattavasti. Se helpottaa myös rakenteiden uudelleenkäyttöä ja voi yhdessä vähähiilisen korkealujuusteräksen käytön kanssa alentaa hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia.
Teräsrakentamisessa käytetään erilaisia ristikkorakenteita esimerkiksi rakennusten kattorakenteissa, mastoissa ja opasteissa. Perinteisesti teräsristikot hitsataan yhteen, mikä tekee niistä hankalia purkaa ja uudelleenkäyttää. Hitsatut rakenteet vievät myös paljon tilaa kuljetuksessa.
HAMKin kehittämässä liitosratkaisussa on patentoitu osien paikoitusmenetelmä sekä liitoksessa käytettävien reikien lämpökäsittely. Menetelmän avulla voidaan ottaa kustannustehokkaammin käyttöön korkealujuusteräkset ristikoissa, jolloin myös rakenne kevenee huomattavasti, jopa noin 60 prosenttia. Lisäksi kokoonpano nopeutuu ja se voidaan myös automatisoida, mikä edelleen alentaa tuotantokustannuksia.
Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Tech -tutkimusyksikön tutkimus- ja laboratoriopäällikkö Jarmo Havulan mukaan muutos vaikuttaa koko arvoketjuun.
– Suomesta ei ole aiemmin ollut kannattavaa viedä teräsristikkorakenteita ulkomaille kuljetuksen haasteiden ja tuotannon kustannusten takia. Konttiin mahtuu nyt moninkertaisesti osissa kuljetettavia rakenteita verrattuna perinteisiin ratkaisuihin, keksinnöstä vastaava Havula sanoo.
Ratkaisulle on lähiaikoina tulossa toinen patentti.
Vastaa rakennusalan tarpeeseen lisätä kiertotaloutta
Teräksen valmistus aiheuttaa arviolta noin seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Rakennusalalla on jatkuva tarve vähentää raakamateriaalin käyttöä ja lisätä rakenteiden uudelleenkäyttöä. Uusi liitosratkaisu tehostaa logistiikkaa ja alentaa kustannuksia, mutta sen avulla myös rakennusmateriaalit ja tuotteet pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa.
-Olemassa olevien resurssien hyöty saadaan näin maksimoitua ja rakennusalan hiilijalanjälkeä pienennettyä. Laskelmien mukaan yhdessä vähähiilisen korkealujuusteräksen kanssa jopa yli 80 prosenttia, Havula sanoo.
Tutkimusta tehdään yhdessä LUT-yliopiston, Coimbran yliopiston ja Fraunhofer Institute of Laser Technologyn kanssa. Projektissa on mukana myös lukuisa joukko yrityksiä, kuten SSAB Europe, Stalatube, Weckman Steel, Ukko Works, Suomen Putkilaser, Würth, Linjateräs, Next Inox ja Aerial sekä Teräsrakenneyhdistys. Yritykset edustavat teräsrakentamisen eri vaiheita materiaalituotannosta liitostekniikkaan.
– Yrityskumppanit mahdollistavat sen, että kehitystyö ei jää laboratorioon, vaan ideaa voidaan testata ja viedä käytäntöön, hän sanoo.
Kehitystyötä tehdään MechJoint-tutkimushankkeessa, jota rahoittaa Business Finland. Hankkeen budjetti on noin 680 000 euroa ja se kestää vuoteen 2027 asti.
Nykyään asiaan kuin asiaan kehotetaan ratkaisuksi tekoälyä tai muita digitaalisia palveluita. Ne vievät kuitenkin valtavasti energiaa. Voisinko sittenkin vain googlettaa, enkä käydä pitkiä keskusteluja ChatGPT:n kanssa? Asiantuntijoidemme kirjoitukset herättelevät pohtimaan ympäristövaikutuksia kiinnostavilla faktoilla.
Generatiivisen tekoälyn käytön energiankulutuksesta on jo kosolti tutkimustietoa sekä konkreettisia esimerkkejä, ja opetusteknologia-asiantuntijamme Sami Simpanen listaa niitä kirjoituksessaan useita:
ChatGPT-kysely kuluttaa noin 5–10 kertaa enemmän sähköä kuin tavallinen Google-haku.
Googlen yhdysvaltalaiset datakeskukset kuluttivat arviolta 12,7 miljardia litraa makeaa vettä pelkästään vuonna 2021.
ChatGPT käyttää päivittäin energiaa, joka vastaa kulutukseltaan yli 200 000:ta suomalaista kotitaloutta.
Yksittäisen tekoälykuvan tekeminen voi kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin puhelimen täyteen lataaminen.
Ja niin edelleen. Simpanen kirjoittaa, että asian tiedostaminen ja pienetkin muutokset, kuten perinteinen googlettaminen pitkien tekoälykeskustelujen sijaan, voivat miljoonien käyttäjien mittakaavassa johtaa merkittävään ympäristövaikutuksen vähenemiseen.
HAMK Tech -tutkimusyksikön projektikoordinaattori Johanna Pyrhönen laajentaa näkökulmaa digitaalisten palveluiden ja ohjelmistojen ympäristövaikutuksiin.
“Vaikka ne ovat aineettomia, niiden toiminta perustuu fyysiseen infrastruktuuriin, joka kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja. — ”Näkyvämpien päästölähteiden, kuten liikenteen ja teollisuuden rinnalla, ohjelmistojen ympäristövaikutus voi jäädä helposti huomaamatta”, Pyrhönen kirjoittaa ja siteeraa Liikenne- ja viestintäministeriötä, jonka mukaan tieto- ja viestintäteknologian osuus maailman sähkönkulutuksesta on jo nyt 4–10 prosenttia.
HAMK Pilkku on Hämeen ammattikorkeakoulun kustantama lehti, jossa julkaisemme yleistajuisia ja ammatillisia julkaisuja eri aloilta. Julkaisumme tuottavat työelämälle ja yhteiskunnalle relevanttia, sovellettavissa olevaa tietoa. Lehden kirjoittajat ovat pääosin HAMKin henkilökuntaa tai opiskelijoita.
HAMKissa Evon kampuksella opetusassistenttina toimivan Iida‑Mari Niemen ei pitänyt päätyä opetus- ja ohjausalalalle, olihan hän vaihtanut sosiaali- ja terveysalan työt metsätalouteen ja opiskellut HAMKissa metsätalousinsinööriksi. Toisaalta opetusassistenttina hän on huomannut voivansa yhdistää osaamisensa loogisella ja kiinnostavalla tavalla.
Opetusassistentti Iida-Mari Niemi kohtaa opiskelijoita päivittäin, kuulee hiljaista palautetta ja auttaa opettajia pysymään kärryillä ryhmien arjesta.
“Työni on monipuolista ja ihmisläheistä. Osallistun opetuksen valmisteluun, ohjaamiseen ja työharjoitteluiden koordinointiin, mutta tärkeimpänä pidän rooliani helposti lähestyttävänä linkkinä opiskelijoiden ja opettajien välillä”, Niemi sanoo.
Saamansa tiedon perusteella hän on myös pystynyt vaikuttamaan tulevien opintosisältöjen suunnitteluun.
Opetusassistentin roolissa toimii vähän sellaisena salaisena agenttina.
“Opetusassistentin roolissa toimii vähän sellaisena salaisena agenttina. Kuulen opiskelijoilta mikä toimii ja mikä ei, ja vien viestiä eteenpäin”, Niemi naurahtaa.
Työssä iso osa liittyy ensimmäisen vuoden opiskelijoihin ja erityisesti kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin. Osa heistä on muuttanut toiselta puolelta maailmaa, jolloin myös arjen perusasiat Suomessa ovat uusia ja tipahtaminen keskelle hämäläistä korpea hienoinen shokki. Niemi kertoo, että opiskelutaitojen ja käytännön elämän ohjeistuksen lisäksi osa työstä liittyy kielelliseen tukeen: yhteinen opiskelu tapahtuu englanniksi, joka ei ole useimpien äidinkieli.
Ryhmät ovat kuitenkin hänen mukaansa hyvin vastaanottavia. Euroopasta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut verrattuna ensimmäisiin kansainvälisiin opiskelijaryhmiin, joissa oli paljon Aasiasta tulleita. Tällä hetkellä Evon kampuksella Sustainable Forest Management –koulutuksessa opiskelee 66 kansainvälistä opiskelijaa 19 eri maasta.
Luonnonvara-ala luo merkityksellisyyttä
Niemi kertoo monesta tilanteesta, joissa työn merkitys on konkretisoitunut. Yksi erityisen koskettava hetki liittyi opiskelijaan, joka palasi kesän jälkeen Vietnamista ja toi tullessaan avaimenperän, jonka hänen siskonsa oli tehnyt kiitokseksi Niemeltä saadusta tuesta.
“Se oli todella liikuttavaa. Kun on tukena siinä, että toisesta kulttuurista saapuva ihminen kokee sopeutuvansa uuteen elämäänsä uudessa maassa ja osaksi yhteisöä, se tuntuu sellaiselta aika konkreettiselta maailman parastamiselta, hän sanoo.
Toisaalta hän kokee lähtökohtaisesti osallistuvansa paremman maailman rakentamiseen, koska on luonnonvara-alalla.
Meillä koulutetaan niitä alan tulevaisuuden ammattilaisia, jotka oikeasti voivat vaikuttaa siihen, että luonnonvarat säilyy.
“Näen, että meillä koulutetaan niitä alan tulevaisuuden ammattilaisia, jotka oikeasti voivat vaikuttaa siihen, että luonnonvarat säilyy ja niitä käytetään kestävästi.
Niemi aloitti myös itse hiljattain maisteriopinnot Viikissä syventääkseen osaamistaan ekologiasta ja metsän monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Työ HAMKissa kuitenkin jatkuu, vaikka työ rajautuukin muutaman kuukauden ajan enemmän vain verkko-opintojen toteutuksiin ja opintokokonaisuuksien kehittämiseen.
Kuten kaikki evolaiset, korostaa Niemikin pienen kampuksen ainutlaatuista henkeä ja yhteisöllisyyttä.
“Täällä on todella hieno ilmapiiri. Ei ole hierarkiaa, vaan aidosti lämmin ja yhteisöllinen tunne”, hän sanoo.
Autististen vanhempien ja heidän perheidensä määrä kasvaa, mutta ammattilaisilla ei usein ole riittävästi koulutusta tai käytännön välineitä heidän tukemiseensa. Nykyiset palvelut keskittyvät usein lapseen, vaikka perheen kokonaisuus ja vanhemman rooli ovat keskeisiä lapsen hyvinvoinnin kannalta.
Kehitämme uusia toimintamalleja ja osaamista, joilla tuemme autistisia vanhempia ja heidän perheitään sekä heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Tavoitteenamme on vastata kasvavaan tarpeeseen ymmärtää ja tukea neurodiversiteettiä perhe-elämässä.
Kehittämistyön lähtökohtana on kuulla suoraan autistisia vanhempia sekä heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Näin varmistamme, että ratkaisut perustuvat todellisiin arjen kokemuksiin ja vastaavat käytännön tarpeisiin.
Työ toteutetaan Euroopan laajuisena yhteistyönä, jossa on mukana koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioita Suomesta, Espanjasta, Portugalista, Puolasta ja Kyprokselta. Yhteistyö mahdollistaa osaamisen yhdistämisen ja erilaisten kansallisten käytäntöjen vertailun, jotta syntyvät ratkaisut ovat sovellettavissa eri maissa.
Tuomme kokonaisuuteen vahvaa pedagogista ja tutkimuksellista osaamista, erityisesti ammatillisen koulutuksen, erityispedagogiikan ja opettajankoulutuksen näkökulmista. Vastaamme kehittämistyön laadun ja eettisten periaatteiden varmistamisesta sekä osallistumme koulutussisältöjen ja toimintamallien suunnitteluun. Lisäksi hyödynnämme kokemustamme kansallisista ja kansainvälisistä kehittämishankkeista sekä tiivistä yhteistyötä koulutuksen, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa.
Kehittämistyön keskiössä ovat:
Tietoisuuden lisääminen neurodiversiteetistä ja perheiden moninaisuudesta laajemmin yhteiskunnassa.
Ammattilaisille suunnattu koulutuskokonaisuus, joka tarjoaa tietoa, menetelmiä ja konkreettisia työkaluja autististen vanhempien tukemiseen.
Yhteinen toimintamalli, joka auttaa ammattilaisia työskentelemään perhelähtöisesti ja neurodiversiteettiä kunnioittaen.
Digitaaliset ja kirjalliset materiaalit, joita voidaan hyödyntää koulutuksessa ja arjen työssä.
BLUE HOUSES
BLUE HOUSES on Euroopan unionin osarahoittama kansainvälinen 3-vuotinen hanke, jossa eurooppalaiset toimijat kehittävät käytännöllisiä tapoja tukea autistisia vanhempia ja neurodivergenttejä perheitä koulutuksen, ohjauksen ja jaetun osaamisen kautta.
BLUE HOUSES toteutetaan eurooppalaisena yhteistyönä Espanjassa, Suomessa, Portugalissa, Puolassa, Belgiassa ja Kyproksella. Kehittämistyö, pilotointi ja tietoisuutta lisäävät toimet toteutetaan näissä maissa tiiviissä yhteistyössä, ja tavoitteena on, että syntyneet ratkaisut ovat hyödynnettävissä laajasti myös hankekumppanimaiden ulkopuolella
Hämeen ammattikorkeakoulussa kehitetty Spiritus Ludi -älyhiha on saanut kultapalkinnon European Design Awards 2026 -kilpailussa. Palkinto myönnettiin Product Design – Concept (International) -kategoriassa. Tämän myötä älyhiha eteni myös Better Future Awards -ohjelman kansainväliseen World Design Awards -kokonaisuuteen, jossa se sai hopeatunnustuksen.
Spiritus Ludi on älytekstiiliin ja digitaaliseen palveluun perustuva älyhiha, jonka tavoitteena on vahvistaa etänä toimivien e-urheilujoukkueiden yhteishenkeä ja vuorovaikutusta. Hihan avulla pelaajat voivat välittää toisilleen kannustavia kosketuseleitä, kuten digitaalisia ylävitosia, reaaliaikaisesti myös silloin, kun he eivät ole fyysisesti samassa tilassa.
Palkinnon myöntänyt Better Future Awards on kansainvälinen design-kilpailuohjelma, joka keskittyy tulevaisuuteen, teknologiaan, kestävyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. European Design Awards on ohjelman Euroopan alueellinen sarja. Kilpailussa arvioidaan muotoilun ohella ratkaisujen taustalla olevaa ajattelua, tutkimusperustaa ja kehityspotentiaalia.
”Kansainvälinen muotoilupalkinto on meille merkittävä tunnustus korkeatasoisesta, monialaisesta, pitkäjänteisestä ja ihmislähtöisestä muotoilutyöstä. On erityisen arvokasta, että ratkaisumme on saanut tunnustusta kilpailussa, jossa arvioidaan muotoilun laatua monesta eri näkökulmasta. Palkinto kannustaa meitä jatkamaan työtä entistä kunnianhimoisemmin”, sanoo johtava tutkijayliopettaja Satu Jumisko-Pyykkö Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Spiritus Ludia on testattu yhteistyössä useiden e-urheilutiimien kanssa. Käyttäjätutkimuksen perusteella teknologiavälitteinen kosketus voi vahvistaa tiimin yhteenkuuluvuuden tunnetta, myönteisten tunteiden jakamista ja hyvää ilmapiiriä, joilla on merkitystä tiimien toimivuudelle digitaalisissa ympäristöissä.
On erityisen arvokasta, että ratkaisumme on saanut tunnustusta kilpailussa, jossa arvioidaan muotoilun laatua monesta eri näkökulmasta.
Johtava tutkijayliopettaja, Satu Jumisko-Pyykkö, Hämeen ammattikorkeakoulu
Product Design – Concept -kategoria tunnistaa varhaisessa kehitysvaiheessa olevia ratkaisuja, jotka eivät ole vielä laajassa kaupallisessa käytössä. Spiritus Ludin kohdalla palkinto ajoittuu vaiheeseen, jossa älyhihaa viedään tutkimuksesta kohti tuotteistamista ja markkinoille valmistautumista.
Ketkä ovat teidän kilpailijoitanne tällä alueella? Millaista yhteistyötä teette yritysten kanssa? Mitä haasteita opiskelijoiden paikkakunnalle asettautumisessa on? HAMKin Freezing Week 2026 -tapahtuman kansainvälisillä vierailla oli paljon kysyttävää HAMKin Forssan kampuksen henkilöstöltä ennen kuin he alkoivat työstää ehdotuksiaan kampukselle kehitettävään uuteen koulutusmalliin.
Kehräämön ikkunoista avautuva helmikuisen pakkaspäivän näkymä Kuhalankoskelle ihastutti noin 30 Freezing Week 2026 -tapahtuman kansainvälistä vierasta. He edustivat korkeakouluja ympäri Eurooppaa ja sen ulkopuolellakin. Työpajan ”Co-Designing Innovative and Entrepreneurial Campus – Case Forssa” tavoitteena oli yhdessä hamkilaisten opiskelijoiden ja henkilöstön edustajien kanssa tarkastella kehitteillä olevaa Forssan uutta koulutusmallia viidestä eri näkökulmasta: 1) Osaaminen, 2) Yhteisö, 3) Palvelut, resurssit ja toimitilat, 4) Sidosryhmäyhteistyö ja 5) Kansainvälinen yhteistyö ja verkostot. Seuraavassa poimintoja tuloksista.
Yrittäjyysosaamista monialaisesti, kansainvälisesti ja joustavasti
Työelämälähtöiseen ja yrittäjyyteen valmentavaan koulutusmalliin ehdotettiin monialaisia ja kansainvälisiä opintojaksoja ja myös pieniä osaamiskokonaisuuksia täydentämään jo aiemmin hankittua yrittäjyysosaamista. Lisäksi voitaisiin tarjota johtajuusopintoja ja kasvattaa yrittäjänä tarvittavaa resilienssiä. Miltä kuulostaisi esimerkiksi kansainvälinen yrittäjyyden kesäkoulu, jossa ratkottaisiin aitoja työelämähaasteita ja kehitettäisiin viestintä- ja esiintymistaitoja hissipuheharjoitusten avulla?
Vertaistukea ja verkostoja aloittaville yrittäjille
Yrittäjälle yhteisön ja verkostojen merkitys on suuri. Yrittäjyyden polun risteyskohdissa vertaistukea voi saada muun muassa opiskelijoiden omalta yrittäjäyhteisöltä, alumniverkostolta tai yrittäjäyhdistyksiltä. Yrittäjiä ja opiskelijoita yhteen tuova kummiohjelma (Buddy Programme) voisi mahdollistaa kokemusten jakamisen vaikkapa mentoroinnin tai työn varjostamisen (job shadowing) kautta. Tarvitaan myös tapahtumia, joilla mahdollistetaan verkostoituminen yritysten, opiskelijoiden ja esimerkiksi alumnien välillä. Mikä on se kokoava voima tai taho, joka toisi yhteen yrittäjyysyhteisön eri toimijat ja moottoroisi yhteistä toimintaa?
Yhteisöllisyys ja osallisuus veto- ja pitovoimana
Kysymys, joka kutkutti työpajaan osallistuvia kansainvälisiä vieraita, oli Forssan erottautuminen vetovoimaisten isojen kaupunkien keskellä. Olisivatko Forssan ainutlaatuisia myyntivaltteja kenties juuri pienen kaupungin kotoisuus ja turvallisuus sekä hyvät mahdollisuudet yhdistää opiskelu, työ ja muu elämä? Vetoaisiko maailman myllerrysten keskellä forssalainen yhteisöllisyys ja kotiseuturakkaudesta kumpuava tahtotila toimia seutukunnan hyväksi? Voisiko opiskelijoiden ottaminen mukaan seutukunnan kehittämiseen ja toiminta paikallisyhteisöissä synnyttää sellaisen tunnesiteen, joka kiinnittäisi osaajat Forssan seudulle myös valmistumisen jälkeen?
Innostuitko sinäkin näistä kysymyksistä? Keskustelu jatkuu yhteiskehittämispajassamme 19.3.2026 Forssan kaupungintalolla. Tule mukaan kertomaan, mitä mieltä sinä olet!
Lue lisää pajasta ja ilmoittaudu tapahtumasivuillamme: Inspiroidumme yritteliäästä historiasta! HAMKin Forssan koulutusmallin yhteiskehittämispaja
Työpajassa mukana oli myös DAVE-hanke, jossa opiskelijalähtöinen start-up -toiminta nähdään osana datavetoiseen kiertotalouden TKI-ekoinnovaatioekosysteemiä.
HAMKin Forssan kampuksen uuden koulutusmallin kehittämistyöpajan jälkeen opiskelija-asumisen tiimi lähti innolla viemään työryhmässä syntyneitä ajatuksia käytäntöön. Työpajassa korostuivat erityisesti opiskelijalähtöisyys, alueellinen yhteistyö sekä se, miten erilaiset toimijat voivat yhdessä tukea opiskelijoiden kiinnittymistä Forssan seutukuntaan myös tulevaisuudessa.
Tiimimme tarttui kahteen teemaan, joiden avulla haluamme helpottaa uuden opiskelijan arkea ja samalla tuoda Forssan vahvemmin osaksi HAMKin opiskelukokemusta.
Helpompi alku Forssan opiskelijoille – Mustialan opiskelija-asuntolapilotti
Yksi työpajassa esiin noussut haaste oli Forssan uusien opiskelijoiden alkutaival: mistä löytää asunto, miten päästä alkuun ilman kiirettä ja stressiä ja miten kiinnittyä uuteen opiskelukaupunkiin, jos käytännön asiat kuormittavat heti alussa.
Tähän halusimme etsiä ratkaisun.
Syksyllä 2026 pilotoimme mallia, jossa Forssan aloittavat opiskelijat voivat asua Mustialan opiskelija-asuntoloissa. Asuminen tarjoaa vaihtoehdon, joka vähentää muuttokuormaa ja antaa tilaa keskittyä opiskelun käynnistymiseen.
Opiskelija voi asua Mustialassa muutaman ensimmäisen kuukauden – ilman tarvetta hankkia kalusteita tai tehdä suuria alkuinvestointeja.
Vaihtoehtona on myös pysyvä asuminen, mikäli Mustiala tuntuu kodilta.
Mustialan ja Forssan välillä on sujuvat kulkuyhteydet: aamuisin ja iltapäivisin kulkee bussiyhteys, ja noin 10 kilometrin välimatkan voi kulkea myös pyörällä suuren osan vuodesta.
Pilotin tavoitteena on tehdä siirtymä opinnoista arkeen mahdollisimman mutkattomaksi sekä tukea opiskelijoiden hyvinvointia heti opintojen alusta lähtien.
Forssa kansainvälisten opiskelijoiden kartalle – FUN DAY 2026 suunnitteilla
Toinen kehityskohde liittyy siihen, miten voimme tuoda Forssaa näkyväksi ja saavutettavaksi kaikille HAMKiin tuleville opiskelijoille — erityisesti kansainvälisille.
Vuonna 2026 otamme merkittävän askeleen: suunnittelemme, että syksyn FUN DAY -orientaatiotapahtuma järjestetään Hämeenlinnan sijaan Forssassa.
FUN DAY kokoaa yhteen kaikki HAMKiin opintonsa aloittavat kansainväliset opiskelijat, ja se on yksi tärkeimmistä tilaisuuksista rakentaa yhteisöllisyyttä jo ensimmäisinä päivinä Suomessa. Siirtämällä tapahtuma Forssaan haluamme:
nostaa Forssan roolia opiskelijakaupunkina
tehdä alueen palveluja, yhteisöjä ja oppimisympäristöjä tutuksi
vahvistaa Forssan vetovoimaa myös kansainvälisesti.
Tapahtuman suunnittelusta vastaa Anna Korhonen, joka toteutti FUN DAYn menestyksekkäästi myös viime vuonna. Forssaan siirtyvä tapahtuma luo uudenlaisen mahdollisuuden esitellä aluetta elävästi ja opiskelijalähtöisesti.
Yhteinen tavoite: opiskelijan koti ja tulevaisuus Forssassa
Työpajan ajatukset opiskelijalähtöisyydestä, monialaisesta oppimisesta ja alueellisesta yhteistyöstä ovat nyt konkretisoitumassa. Mustialan asumispilotilla haluamme helpottaa uusien opiskelijoiden arkea, ja FUN DAYn tuomisella Forssaan haluamme avata ovia uusiin kokemuksiin — ehkä jopa pysyvään kiinnittymiseen Forssan seutukuntaan.
Opiskelija-asumisen tiimimme jatkaa kehittämistä yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa, jotta Forssasta voisi yhä useammalle muodostua paikka, jossa opiskelu ja arki rakentuvat vahvalle ja viihtyisälle perustalle.
Millainen on tämän päivän hämäläinen ruokaidentiteetti? Mitä ruokaa Hämeessä tuotetaan ja syödään, ja millainen paikallinen Hämeen ruokajärjestelmä meillä on?
Lähdimme selvittämään vastauksia näihin kysymyksiin RuokaSyke – Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen -hankkeessa, jossa koostimme selvityksen Hämeen ruokaidentiteettiin vaikuttavista elementeistä.
Paikallisesta ruokaidentiteetistä puhuminen on haastavaa, ja sitä on vaikea yksiselitteisesti määrittää: Jokaisen ruokavalintoihin vaikuttavat monet asiat, kuten opitut tavat ja perinteet, sosiaalinen piiri sekä ihan vain se millaista ruokaa on saatavilla, ja mitkä ovat ruoan hankintaan ja laittoon käytössä olevat resurssit. Keskiverto hämäläinen nykykuluttaja ei välttämättä koe kovin vahvaa suhdetta paikalliseen ruoantuotantoon. Halusimmekin selvityksellä tuoda esiin, missä ja kuka Hämeessä tuottaa ruokaa tänä päivänä, ja mitkä ovat niitä rajapintoja, yrittäjiä ja myyntikanavia, joiden kautta hämäläinen ruoka saavuttaa kuluttajan. Selvitys toimii kompaktina tietopakettina niin päättäjille kuin kuluttajille, jotka haluavat lisätä tietoaan paikallisesta ruoantuotannosta ja ruoan kulttuurisesta merkityksestä Hämeessä.
Hyödynsimme laajasti erilaisia tilastoaineistoja Hämeen ruoantuotannon nykytilan kartoittamisessa. Niiden valossa Hämeen seutu näyttäytyy hyvin monipuolisena alkutuotannon alueena, jossa erityisesti viljely on niin viljojen kuin vihannesten osalta vahvaa. Selvitys alleviivaa, kuinka Hämeen seudulla on erittäin merkittävä asema osana koko Suomen ruokajärjestelmää. Selvitystyö avasi myös kiinnostavia rinnastuksia hämäläisten ruokaperinteiden ja historian sekä nykypäivän Hämeen ruokasektorin välillä. Esimerkiksi vilja on ollut entisajan hämäläisen tärkein ravinnonlähde ja raaka-aineista arvostetuin. Yhä edelleen viljanviljely, sekä viljan jalostukseen liittyvä teollisuus on Hämeessä vahvaa.
Selvityksen pohjalta tunnistettiin RuokaHämeen vahvuuksia, joiden perusteella nykypäivän Hämeen ruokaidentiteetti koostuu ainakin näistä elementeistä:
Vahvasta alkutuotannosta, joka on painottunut erityisesti viljelyyn, ja jonka rooli on merkittävä koko Suomen ruokajärjestelmän tasolla.
Monipuolisista maatiloista, joiden tuotannossa on Hämeen sisällä merkittäviä eroja niin alueellisesti kuin tilakohtaisesti.
Elinvoimaisesta elintarvike- ja juomateollisuuden sektorista, joka kattaa sekä suuria kansallisen tason yrityksiä että pienempiä paikallisia toimijoita.
Monipuolisesti erikoistuneesta elintarvikesektorista, jonka kärkialoina nousevat liha- ja valmisruokateollisuus, meijeriteollisuus, viljanjalostus ja juomateollisuus.
Monipuolisesta koulutussektorista, joka on mahdollistamassa Hämeen ruokasektorin kehittymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää.
Vahvasta tahtotilasta kehittää alueen ruokajärjestelmää ja tukea lähiruoan tuottajia, joka näkyy esimerkiksi kuluttajille tarjottavina lähiruokaan ja maatalouteen keskittyvinä tapahtumina.
Selvitys tehtiin osana RuokaSyke – Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaidentiteettiä ja ruoka-alan verkostoja. Hankkeessa päivitetään lisäksi Hämeen ruokastrategiaa, joka määrittää Kanta- ja Päijät-Hämeen ruoka-alan kehitystyön yhteistä suuntaa. Selvitys toimii osaltaan myös nykytilakartoituksena Hämeen ruokastrategian päivitystyön pohjalle. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitavat nykyisin Sisä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukset.
Kansainvälisessä ympäristössä työskentely voi vauhdittaa urakehitystä monin tavoin. Se tarjoaa alustan osaamisen kehittämiselle, uusille näkökulmille sekä ammatillisen verkoston laajentamiselle. Joskus käy erityisen hyvä tuuri ja työ ei pelkästään edistä uraa, vaan tuo mukanaan myös uusia ystäviä. Lue, miten HAMKin lehtori Lotta Hirvonen ja NHL Stendenin (Alankomaat) opiskelijaneuvoja Jeannette Klomp ovat edistäneet osaamistaan eurooppalaisen yhteistyön kautta – ja miten he samalla ystävystyivät.
RUN-Eurooppa-yliopisto (RUN-EU) on kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun muodostama liittouma. Se tarjoaa henkilöstölle, opiskelijoille ja alueille mahdollisuuksia kasvaa yhdessä, oppia uusia taitoja ja laajentaa verkostoja kansainvälisesti. Lue jutusta kahden RUN-EU-korkeakoulun työntekijän ajatuksia siitä, miten RUN-EU on edistänyt heidän urapolkujaan ja osaamistaan.
Uralla eteenpäin
”Tulin mukaan RUN-EU:n toimintaan sattumalta, Short Advanced Programme (SAP) -ohjelman kautta, joka keskittyi yhteistyöhön, ongelmanratkaisuun, viestintään ja monikulttuurisiin näkökulmiin. Luulin olevani melko avarakatseinen, mutta työskentely eritaustaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa auttoi minua tulemaan kulttuurisesti tietoisemmaksi ja ymmärtämään vielä paremmin kansainvälisiä opiskelijoita.
Roolissani NHL Stendenissä kouluttajana ja opiskelijaneuvojana järjestän koulutuksia kollegoille eri aiheista kuten viestintäprosesseista, miten viestintään ja vuorovaikutukseen voi vaikuttaa sekä miten antaa tukea erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. RUN-EU:n kanssa työskentely laajensi ajatteluani sekä toi varmuutta koulutusten sisältöjen suunnitteluun ja ideoita pro gradu -tutkielmaani.
Työskentely eritaustaisten opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa auttoi minua tulemaan kulttuurisesti tietoisemmaksi ja ymmärtämään paremmin kansainvälisiä opiskelijoita.
Jeannette Klomp, NHL Stenden
Tutkimusaiheenani oli, voiko transaktioanalyysi auttaa opiskelijoita tulemaan avoimemmiksi. Kehitin kaksi työpajaa, jotka pidin opiskelijaryhmille sekä NHL Stendenissä että HAMKissa. Opiskelijat täyttivät kaksi kyselylomaketta, ja haastattelin muutamia opiskelijoita ja opettajia, jotka olivat mukana työpajoissa.
Sen jälkeen olen kirjoittanut artikkelin yhdessä NHL Stendenin kollegani Marinus Spreenin ja HAMKin kollegani, tutkijayliopettaja Jari Jussilan kanssa. Artikkelissa keskitymme transaktioanalyysiin ja siihen, voiko se auttaa opiskelijoita tulemaan avarakatseisemmiksi. Artikkeli julkaistaan huhtikuussa psykologeille, opinto-ohjaajille ja kasvatusalan henkilöstölle suunnatussa lehdessä. Nämä yhteistyön muodot kehittyivät ajan myötä; En olisi voinut ennakoida niitä silloin, kun osallistuin ensimmäistä kertaa RUN-EU:n toimintaan”, Jeannette kertoo.
Nämä yhteistyön muodot kehittyivät ajan myötä; En olisi voinut ennakoida niitä silloin, kun osallistuin ensimmäistä kertaa RUN-EU:n toimintaan.
Jeannette Klomp, NHL Stenden
Opettajaksi kasvaminen kansainvälisessä ympäristössä
”Aloitin opettajana vuonna 2021 ja olin mukana RUN-EU:n toiminnassa jo vuonna 2022, joten olin vielä melko uusi opettaja tuolloin. RUNin kautta olen päässyt näkemään erilaisia opetustapoja ja pedagogisia valintoja.
RUN-EU:n mahdollistama monikulttuurinen yhteistyö on ollut arvokas oppimiskokemus.
Lotta Hirvonen, HAMK
Minusta on kiinnostavaa pohtia, liittyvätkö nämä erot opetusmenetelmissä enemmän yksilöllisiin persoonallisuuksiin vai kulttuuritaustaan.
RUN-EU:n mahdollistama monikulttuurinen yhteistyö on ollut arvokas oppimiskokemus. Olen työskentelytyyliltäni tehokas ja täsmällinen, mutta joskus on toimivampaa edetä askel kerrallaan”, Lotta kuvailee.
Kansainvälinen yhteistyö luo elinikäisiä siteitä
”Tapasimme ensimmäistä kertaa HAMKin Forssan kampuksen ruokalassa työpalaverin yhteydessä. Olin järjestämässä RUNin lyhytkurssia ja pyysin Jeannettea mukaan. Pidimme yhteyttä Teamsin kautta ja matkustimme lopulta yhdessä Unkariin, jossa kurssi järjestettiin. Myöhemmin samana vuonna, 2023, matkustimme Dornbirniin Itävaltaan opetustehtäviin – jälleen RUN-EU:n ansiosta”, Lotta kertoo.
”Olen vieraillut Suomessa useita kertoja sekä lomalla että työn merkeissä. Tunnemme toistemme perheet, ja Lotan siskokin on vieraillut luonani Alankomaissa. Pidän Suomesta todella paljon! On ollut helppoa löytää yhteys suomalaisten kollegoiden kanssa ja meillä on samanlainen huumorintaju. Suomella on erityinen paikka sydämessäni. Olen vieraillut myös neljällä HAMKin seitsemästä kampuksesta: Forssassa, Valkeakoskella, Riihimäellä ja Hämeenlinnassa”, Jeannette lisää.
Eurooppalainen identiteetti vahvistuu
”RUN-EU on saanut minut tuntemaan itseni läheisemmäksi muiden eurooppalaisten kanssa. On hyvä huomata, että meillä on samanlaisia huolia ja kysymyksiä, esimerkiksi tekoälystä”, Lotta kuvailee.
RUN-EU on saanut minut tuntemaan itseni läheisemmäksi muiden eurooppalaisten kanssa.
Lotta Hirvonen, HAMK
Jeannette jakaa kokemuksen.
”RUN-EU on vahvistanut eurooppalaista yhteenkuuluvuuden tunnetta. On ollut silmiä avaavaa tavata ihmisiä muista eurooppalaisista korkeakouluista. Meissä on eroja, mutta myös paljon yhteistä. Korkeakoulumme ovat erilaisia, mutta pystymme silti luomaan yhdessä asioita, esimerkiksi opintokokonaisuuksia, jotka sopivat hyvin kaikkiin oppilaitoksiimme. Se on hienoa”, Jeannette toteaa.
Haastattelun viimeiseen kysymykseen vastaus on selvä. Suosittelisitteko RUN-EU-toimintaa kollegoillenne Suomessa ja Alankomaissa? ”Kyllä!” ystävykset toteavat lähes yhdestä suusta.
RUN-Eurooppa-yliopisto
Olemme osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen kymmenen yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua yhdeksästä eri maasta.
Kenian maataloudessa on valtavasti hyödyntämättömiä yrittäjyysmahdollisuuksia. Maatalousala kärsii myös osaajapulasta. Yksi paikallisen yrittäjyyden kehittymistä rajoittava tekijä on se, että yrittäjyydestä kiinnostuneille ei ole tarjolla laadukasta koulutusta. Yliopistojen yrittäjyyskoulutus ei ole tarpeeksi rohkaisevaa oman yritystoiminnan aloittamiseen. Maatalouden parissa toimivat yrittäjät ovat keskeisessä asemassa paitsi työpaikkojen luomisessa myös ilmastonmuutoksen torjumisessa ja siihen sopeutumisessa. Avoin ja kaikkien saatavilla oleva yrittäjyyteen ja kestävyyteen perustuva laadukas koulutustarjonta on yksi tärkeä tekijä näiden teemojen edistämisessä.
Keniassa maatalous on ruokaturvan, ilmastonmuutokseen vastaamisen ja ennen kaikkea työpaikkojen luomisen selkäranka. Väestö kasvaa nopeasti ja valtaosa väestöstä on nuoria. Työttöminä on sekä kouluttautuneita että kouluttamattomia nuoria. Työn saaminen on erityisen vaikeaa heille, joilla ei ole koulutusta. Jatkokouluttautumismahdollisuudet ovat myös työelämässä oleville heikot, ja maaseudun kyläyhteisöissä koulutukseen pääseminen on hyvin vaikeaa. Yliopistojen järjestämä avoin verkkopohjainen kurssitarjonta, joka keskittyy yrittäjyyteen, on keino lisätä laadukkaan koulutuksen saavutettavuutta.
HAMK on aloittanut hankepartnerina Nairobin yliopiston koordinoimassa neljävuotisessa AgriOPEN-hankkeessa, jossa rakennamme Keniaan verkkopohjaisen oppimisalustan. Näin mahdollistamme kaikille kenialaisille avoimille yliopistokursseille osallistumisen. Tavoitteena hankkeessa on vahvistaa Kenian koulutusjärjestelmää ja maatalousalan koulutusta ja sitä kautta edistää elinikäistä oppimista ja kestävää kansallista kehitystä. Hankkeessa ovat mukana Kenian opetusministeriö ja yliopisto-opetuksen laatua valvova viranomainen.
Kurssitarjonnasta ja opetuksesta vastaavat useat vahvat, maataloutta opettavat yliopistot. Konsepti mukailee eurooppalaisille tuttua avointa yliopistoa, jossa kuka tahansa voi opiskella pienellä maksulla. Opiskelijat voivat valita tarjonnasta vain itselleen tarpeellisia, yksittäisiä kursseja, mutta myös isomman opintokokonaisuuden kokoaminen on mahdollista. Samoin kuin Euroopassa, myös Keniassa avoimen opintojen kautta suoritetut kurssit tunnustetaan osaksi tutkintoa, jos opiskelija hakeutuu tutkinto-opiskelijaksi.
Hankkeessa kehitettävä kurssitarjonta keskittyy kestävyysteemaisiin yrittäjyyskursseihin. Keniassa maatalousalalla nähdään olevan paljon työpaikkoja jalostamisen ja tuotteiden arvonlisäämisen kautta. Työskentelymahdollisuuksia on myös digi- ja datapohjaisina, ja myös kiertotalouden periaatteet tuovat uusia mahdollisuuksia maatalouteen. Maataloutta pidetään Keniassa alana, jossa on enemmän yrittäjyysmahdollisuuksia kuin millään muulla elinkeinosektorilla.
Avoimen kurssitarjonnan tuominen kaikkien kansalaisten saataville lisää merkittävästi opiskelumahdollisuuden saavutettavuutta. Tällä hetkellä teknilliseen koulutukseen pääsee vain pieni osa nuoria, ja yliopisto-opinnot ovat hyvin harvojen saatavilla. Tuomme avoimen tarjonnan avulla koulutukseen mukaan ihmisoikeuspohjaisen ajattelun: kaikilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen.
Eurooppalainen ja kenialainen ammattitaito tuotuna yhteen
Keniassa koulutuksen tarjoajina toimivat valtion oppilaitokset ja yksityiset koulutuksen tarjoajat. Maassa tiedonkulku ja tiedonsaanti on joskus haastavaa. Koulutuksen ollessa maksullista, on sen luotettavuus tärkeää.
Tuomme yhdessä toisen eurooppalaisen partnerin, hollantilaisen NHL-Stendenin kanssa hankkeeseen monenlaista osaamista. EU-partnerit konsultoivat verkkoalustan rakentamista. Meidän roolinamme on myös kouluttaa korkeakoulujen henkilökuntaa, jotta he kykenevät luomaan käytännön taitoja ja yrittäjyyttä edistäviä kurssisisältöjä ja laadukasta opetusta. Yhdistämme eurooppalaisen ja kenialaisen osaamisen kun kehitämme malleja, joissa yritykset ja kansalaisjärjestöt saadaan osaksi opetuksen suunnittelua ja toteuttamista.
AgriOPEN-hanketta rahoittaa Euroopan Unioni Erasmus+/yliopistojen kapasiteetin kehittäminen -ohjelman kautta.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: Avoin kampus laadukkaaseen koulutukseen Keniassa maataloussektorin kestävyyden ja työllisyyden edistämiseksi (AgriOPEN)
Rahoitus: Euroopan Unioni / Erasmus+ CBHE
Kesto: 1.10.2025-30.9.2029
Budjetti: 1 155 842,89 € (HAMKin osuus 227 331 €)
Toteuttajat: Kenia: Nairobin yliopisto (päätoteuttaja), Egertonin yliopisto, Ministry of Education, Science and Technology, Laikipia University, South Eastern Kenya University, Kenya National Qualifications Authority Alankomaat: NHL Standen University of Applied Sciences Suomi:Hämeen ammattikorkeakoulu
