Hyppää sisältöön

Kirjaston asiakaspalvelu on tauolla to 19.6.–ke 13.8. Kesän aikana voit lähettää sähköpostia hamk.kirjasto@hamk.fi, mutta vastaamisessa voi olla viivettä. Kirjavarauksia ja kaukolainoja ei toimiteta tauon aikana. Kampusten väliset kuljetukset toimitetaan vielä 2.–6.6., minkä jälkeen kuljetukset jäävät tauolle. Opinnäytetöiden arkistointi ja julkaiseminen ovat tauolla 25.6.-1.8. Tutkimuslupapalvelut ovat kesätauolla 20.6.–31.7.

Kirjastot ovat koko kesän omatoimikäytössä HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle kulkutunnisteella.

Asiakaspalvelu aukeaa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa ja puhelimitse to 14.8. klo 12. Ilmoitamme kaikkien kampuskirjastojen palveluajoista tarkemmin elokuussa. 

Varaa kirjat ja uusi lainat kesää varten HAMK Finnassa

Kirjavarauksia ja kaukolainoja kuljetetaan kampusten välillä viimeisen kerran 2.–6.6. normaalin aikataulun mukaisesti.

Toimitathan hankintaehdotukset kirjastoon toukokuun loppuun mennessä, jos haluat aineiston käyttöön kesäksi. E-aineistotilaukset voidaan täyttää vielä kesäkuun ajan.

Kun uusit lainasi 22.5. jälkeen HAMK Finnassa, saat eräpäiväksi 28.8. Tarkista ja uusi lainasi HAMK Finnassa: kirjaudu sisään HAMKin tunnuksilla tai kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Lainojen uusiminen ei onnistu, jos niihin on varauksia, sinulla on yli 10 € maksuja tai kirja on merkitty kadonneeksi pitkän myöhästymisajan vuoksi. Myöhästymismaksuja ei kerry kirjaston kiinniolon aikana.

Pitkä laina-aika ei koske e-aineistoa.

Asiakaspalvelu ennen kesätaukoa 

Palvelemme ke 18.6. asti ma-to klo 9–15 ja pe klo 10–15 Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa, puhelimitse +358 3 646 4700 ja sähköpostitse hamk.kirjasto@hamk.fi. Tarkista mahdolliset poikkeukset HAMK Finnasta.

Asiakaspalvelija on viimeisen kerran paikalla Evon, Forssan, Lepaan, Riihimäen ja Valkeakosken kampuskirjastoissa 2.–6.6. normaalin aikataulun mukaan. Mustialan kampuskirjaston viimeinen asiakaspalvelupäivä on 27.5., varatut kirjat kuljetetaan 3.6.

Opinnäytetöiden arkistointi ja julkaiseminen

Opinnäytetöiden arkistointi ja julkaiseminen ovat kesätauolla 25.6.–1.8. Kesätauon aikana tallennetut työt käsitellään elokuun alussa. Tarvittaessa voit jättää viestin osoitteeseen opinnaytetyo.arkisto@hamk.fi. Vastaamme kesätauon aikana tulleisiin viesteihin elokuussa.

Tiedonhaun ohjaus

Voit tulla henkilökohtaiseen tiedonhaun ohjaukseen myös kesällä, mutta aikoja on saatavilla vähemmän. Vapaita aikoja näkyy kalenterissa kolmen viikon päähän. Ohjaus pidetään automaattisesti Teamsin välityksellä. Jos et pääsekään ohjaukseen, muistathan perua sen sähköpostitse kirjasto.opetus@hamk.fi.

Kirjojen palauttaminen, kun sinulla on HAMKin kulkutunniste

Jos sinulla on HAMKin kulkutunniste, voit palauttaa lainasi automaatilla lähimmässä kampuskirjastossasi. Kaukolainat voi palauttaa suljettuihin palautuslaatikoihin.

Kampuskirjastojen ovien edustalla on palautuslaatikot. Jos palautat lainasi sinne, ne poistuvat tiedoistasi vasta, kun kirjaston henkilökunta käy kampuksella seuraavan kerran.

Kirjojen palauttaminen, kun sinulla ei ole HAMKin kulkutunnistetta

Kirjaston ulkopalautuslaatikko sijaitsee Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen D-rakennuksen oven ulkopuolella, Visakaarteen puolella. Huomaathan, että laatikkoon ei mahdu isoa pinoa kirjoja. Ethän jätä kirjoja laatikon ulkopuolelle. Muilla kampuksilla ei valitettavasti ole ulkopalautuslaatikkoa. Kaukolainoja voi palauttaa normaalien lainojen tavoin.

Voit myös halutessasi postittaa kirjat. Pyydä postitusohjetta sähköpostitse hamk.kirjasto@hamk.fi.

Kirjaston kesä 2025

  • Kirjavarauksia kuljetetaan viimeisen kerran 2.–6.6.
  • Kirjaston asiakaspalvelu on kesätauolla to 19.6.–ke 13.8.
  • Pitkät laina-ajat alkavat 22.5., eräpäiväksi tulee 28.8.
  • Toukokuun loppuun mennessä toimitetut hankintaehdotukset ehtivät käyttöön kesäksi. E-aineistotilaukset voidaan täyttää vielä kesäkuun ajan.
  • Opinnäytetöiden arkistointi ja julkaiseminen ovat kesätauolla 25.6.–1.8.
  • Tutkimuslupapalvelut ovat kesätauolla 20.6.–31.7.

Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille! 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Jan Juhani Immonen, Raisio 

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö 

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK) 

Aki Untamo Immonen, Kerava 

Anne Kristiina Nikkilä-Rämö, Forssa 

Elina Annina Mäkinen, Jokioinen 

Katrin Lõoke, Kirkkonummi 

Leena Päivikki Erola, Järvenpää 

Mira Emilia Antinniemi, Helsinki 

Ria Tuulikki Korja, Laukaa 

Management in Sustainable Business -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK) 

Jesús Manuel Osorio Tromp, Helsinki 

Sustainable Technologies -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Patience Nafula Wanjala, Espoo 

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Kaija Lea Anneliina Koskinen, Kerava 

Marianne Karoliina Kupila, Hyvinkää 

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 

Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK) 

Emilia Roosa Maria Lehtinen, Forssa 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Sanna-Leena Jokinen, Hämeenlinna 

Virpi-Tuulia Ovanto, Uusikaupunki 

Ammattikorkeakoulututkinnot 

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö 

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK) 

Elina Karoliina Hirvonen, Helsinki 

Hilkka Tuulikki Pelander, Tuusula 

Janne Risto Antero Ruokolainen, Kuhmoinen 

Lasse Petteri Lehtinen, Urjala 

Mari Johanna Juntunen, Oulu 

Salla Marianna Saario, Vihti 

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK) 

Elina Inkeri Kuusela-Hurmeranta, Hollola 

Joonas Jukka Kalevi Kamppari, Urjala 

Mikko Topias Raitala, Loimaa 

Viljami Raminpoika Rauhala, Sievi 

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK) 

Erkki Juhani Laimio, Riihimäki 

Mikko Sakari Syrjälä, Loimaa 

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK) 

Amanda Wilhelmiina Tala, Helsinki 

Anu Reetta Haapsalo, Laukaa 

Ilona Emilia Telilä, Turku 
 

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö 

Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK) 

Masoud  Amininiaki, Hämeenlinna 

Viet Thang Dang, Hämeenlinna 

Hevosalan liiketoiminnan koulutus, Tradenomi (AMK) 

Silja Linnea Riento, Hollola 

Information and Communication Technology, Bioeconomy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Omid Rahi, Tampere 

Yujie Li, Forssa 

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK) 

Nils Moser, Ulkomaat 

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Jesse Mikael Sundberg, Riihimäki 

Sami Petteri Junnila, Hyvinkää 

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK) 

Jari-Jonas Nikanor Eriksson, Riihimäki 

Joonas Lassi Aleksi Silpola, Turku 

Lassi Mikael Lehmus, Tampere 

Leena Maarit Pohto, Oulu 

Tanja Maarit Luoma, Laihia 

Timo Varshukov, Helsinki 

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK) 

Ali Juhani Fadi Mahmoud, Ikaalinen 

Anna Elina Haastola, Kempele 

Birgitta Mervi Maria Salmi, Helsinki 

Eerika Emilia Jokelainen, Tampere 

Heidi Marianna Vaaranrinta, Nurmijärvi 

Henna Iida Maria Kohtala, Hämeenlinna 

Henri Johannes Jokelainen, Valkeakoski 

Jemina Fiia Emilia Rönkkö, Hattula 

Laura Eeva-Stiina Väisänen, Ylöjärvi 

Milla Peppi Aleksandra Kerkkonen, Hattula 

Saana Elisa Vehviläinen, Järvenpää 

Siina Sofia Virtanen, Tampere 

Susanna Hanna Maria Väkeväinen, Tampere 

Susanna Minttu Orvokki Kilpinen, Akaa 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK) 

Kalle Juha Pekka Vähänen, Hämeenlinna 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK) 

Armi Elisa Tihtonen, Helsinki 

Martti Onni Petteri Liski, Helsinki 

Mikko Petteri Nieminen, Espoo 

Niko Arto Aleksi Nääppä, Valkeakoski 

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Eevert Niilo Olavi Mäkelä, Hämeenlinna 

Markus Pyry Mikael Pyrhönen, Valkeakoski 

Nico Aleksi Juhani Piispanen, Vihti 

Valtteri Manu Olavi Koivuniemi, Valkeakoski 

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Antti Heikki Johannes Vuorio, Tampere 

Heidi Marjaana Joutsijoki, Tampere 

Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK) 

Sarianna Mia Marika Kangasniemi, Säkylä 

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK) 

Eetu Antti Viljami Lehmusvuori, Hämeenlinna 

Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK) 

Heli Marjatta Sahanen, Vantaa 

Sanna-Helena Rasi, Vantaa 

Venla Pirkitta Lappalainen, Janakkala 

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK) 

Amanda Isabella Kangas, Hämeenlinna 

Elina Josefiina Söderström, Karkkila 

Emma Karoliina Turpeinen, Ylöjärvi 

Essi Emilia Vestu, Forssa 

Oona Amanda Olivia Kytölä, Tampere 

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK) 

Annastiina Orvokki Pasuri, Tampere 

Jan Johannes Holm, Valkeakoski 

Lama Kourdi, Tampere 

Maria Anneli Iso-oja, Hämeenlinna 

Minna Amanda Tossavainen, Hämeenlinna 

Nita Sofia Tick, Tampere 

Nonna-Nina Orvokki Mäki-Turkia, Tampere 

Satu Maria Mikkonen, Hämeenlinna 

Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK) 

Aino Ulla-Inkeri Kujanpää, Tampere 

Leena-Emilia Patomeri, Vihti 

Maisa Linnea Lampinen, Järvenpää 

Oona Ella Alanne, Tampere 

Riikka Hannele Pasanen, Riihimäki 

Sini Johanna Siitonen, Hämeenlinna 

Tiia Henriina Lauronen, Rauma 

Venla Maria Salonen, Hämeenlinna 

Venla Valentina Mällinen, Nurmijärvi 

Ammatillinen opettajakorkeakoulu 

Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot 

Aino Leppälä, Pälkäne 

Aki Alikoivisto, Rusko 

Anita Andersson-Aholainen, Helsinki 

Annika Jokinen, Turku 

Ari Lamberg, Kokkola 

Ari Martikainen, Vantaa 

Daniel Strömberg, Espoo 

Eero Vesanen, Tampere 

Eija Lankinen, Pälkäne 

Elina Sundell, Hollola 

Emma Juga, Kerava 

Erja Metsävuori, Akaa 

Henna-Kaisa Laho, Lumijoki 

Ian Virtanen, Muurame 

Jenna Heikkilä, Mäntsälä 

Joel Sipilä, Helsinki 

Joni Pirhonen, Hämeenlinna 

Jouko Iso-Oja, Tampere 

Jukka Tuominen, Hämeenlinna 

Kanerva Hopeapuro, Hattula 

Karri Rautsola, Vantaa 

Liisa Kaartinen, Turku 

Marica Ahlroth, Inkoo 

Mark Garcia, Filippiinit 

Markku Lundelin, Vaasa 

Marko Joensuu, Vihti 

Mia Ekman, Lemi 

Miia Lähteenmäki, Sastamala 

Mika Tapio Autere, Iitti 

Mikko Leinonen, Hämeenlinna 

Monika Punna, Lieto 

Niina Hartikainen, Riihimäki 

Niina Maalari, Pori 

Nina Haapanen, Espoo 

Päivi Ahvenainen, Mäntsälä 

Petri Leinonen, Vantaa 

Pirjo Heinäaro, Riihimäki 

Reija Eva, Tampere 

Riikka Anttonen, Raisio 

Saija Kauppinen-Laine, Pornainen 

Saija Kärkkänen, Harjavalta 

Sami Lintunen, Turku 

Sami Moilanen, Turku 

Sari Ojanen, Hämeenlinna 

Sari Palkeinen, Lahti 

Sini Ainasto, Järvenpää 

Taija Räsänen, Varkaus 

Tanja Keski-Liikala, Tampere 

Teemu Laine, Nurmijärvi 

Teemu Mäki-Asiala, Toholampi 

Tero Ilola, Helsinki 

Tiia Väkeväinen, Kitee 

Tiina Eskelinen, Helsinki 

Tiina Viljanmaa, Vihti 

Timo Mannila, Vaasa 

Tuomas Tasala, Kokkola 

Ville Heino, Riihimäki 

Ville Hirvonen, Ylöjärvi 

Virpi Aho, Karkkila 

Virva Holmala, Kangasala 


Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja 

Anita Hartikainen, Turku 

Anna Lagerroos, Turku 

Anne Manninen, Lahti 

Anni Puuppo, Tampere 

Emmi Clewer, Porvoo 

Mika Pulkkinen, Helsinki 

Tiina Hynninen, Varkaus 

Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja 

Piialiisa Kivimies, Paimio

Tiina Kuusi, Hämeenlinna 

Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella. 

Asiakaspalvelu Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa sekä puhelimitse, sähköpostitse ja Libgo-laitteilla on kiinni tiistaina 20.5.2025. 

Kaikki kirjastot ovat omatoimikäytössä HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle. Varauksia ei kuljeteta Forssan ja Mustialan kampuskirjastoihin.

Bioväriaineiden käyttö kulutustuotteissa on vielä rajoittunut melko pieneen mittakaavaan. Kehittämällä biopohjaisten aineiden hyödyntämistapoja tekstiili- ja pinnoitetuotteissa tuemme väriaineteollisuuden siirtymistä fossiilisten raaka-aineiden käyttämisestä uusiutuviin. 

Kulutustuotteet ja rakennettu ympäristö käyttävät paljon väriaineita, pigmenttejä ja sideaineita. Biopohjaisten, ympäristöystävällisten väriaineiden käyttö on toistaiseksi rajoittunutta vain muutamiin luksustuotteisiin, ja väriaineita suureen mittakaavaan tuotetaankin tällä hetkellä pääosin uusitumattomista lähteistä, kuten öljystä ja kaivannaisista. Kestävät biopigmentit ja sideaineet (Biopigment) -hankkeessa luomme uusia väripaletteja ja edistämme biopohjaisten väriaineiden eli bioväriaineiden käyttöä erilaisissa tuotteissa nykyistä laajemmin. Kehitämme myös biopohjaisia pinnoiteratkaisuja. 

Kehittämällä biopohjaisten aineiden hyödyntämistapoja tekstiili- ja pinnoitetuotteissa yhdessä alojen yritysten kanssa, edistämme väri- ja sideaineteollisuuden siirtymistä fossiilisista raaka-aineista uusiutuvien raaka-aineiden käyttöön. Selvitämme bioväri- ja sideaineiden tuotantoprosessien tehokkuutta ja kannattavuutta sekä sitä, miten ne soveltuisivat nykyisissä prosesseissa käytettäviksi. Keskitymme etenkin sivuvirtamateriaaleihin tutkimalla, kuinka esimerkiksi metsäsivuvirrat sopivat raaka-aineeksi väri- ja sideaineiden tuotantoon, ja kartoitamme bioteknisesti tuotettujen väriaineiden mahdollisuuksia.  

Tutkimusta tehdään yhdessä yritysten kanssa 

Tutkimukseen osallistuu yhteensä 11 tekstiili- ja pinnoitearvoketjuihin kuuluvaa yritystä. Yksi näistä on biopohjaisia väriaineita tuottava, kansainvälisillekin markkinoille ponnistava Natural Indigo Finland. Yrityksen toimitusjohtaja Pasi Ainasoja on tehnyt HAMKin kanssa yhteistyötä jo aiemmassa BioColour-projektissa, jonka aikana luonnonväri- ja sivuvirtaväriaineiden kehityksessä erityisesti tekstiilialalle päästiin jo pitkälle. 

Ainasojan mukaan avain onnistumiseen on ollut nimenomaan yhteistyö yritysten ja tutkijoiden välillä. “Aina kun yritys ja tutkimus ovat istuneet saman pöydän ääreen, on syntynyt tulosta.” Tutkimus on tuonut varmuutta esimerkiksi värien riittävään kestävyyteen liittyen, mikä on olennainen edellytys tuotteen etenemiseen kuluttajille. 

Tutkimuksemme kautta edistämme kotimaisen tekstiili- ja pinnoiteteollisuuden mahdollisuuksia tuoda markkinoille kilpailukykyisiä ja kestäviä tuotteita. Tunnistamalla bioväriaineille parhaiten soveltuvat käyttökohteet, voimme viedä niiden käyttöä laajemmin kaupallisempaan suuntaan yhdessä yrityskumppaniemme kanssa. 

Toteutamme Biopigment-hankkeen ajalla 1.3.2025 – 30.6.2027.

Yhteistyössä mukana ovat Natural Indigo Finland, Brightplus Oy, Teknos Group Oy, Lignosphere Company Oy, Lappajärven värjäämö Oy, Rykkeri, Mifuko Oy, Orneule Oy, EKTA Helsinki, Virtasen Maalitehdas Oy, PUHI Oy, Aureskosken jalostetehdas Oy sekä Suomen Tekstiili&Muoti ry.

Hanke saa rahoitusta Business Finlandin Co-Research -instrumentista. 

Lisätietoja:

HAMK, Hämeen ammattikorkeakoulun kirjoitettu mustalla tekstillä. Vieressä HAMKin symboli.

Jos opiskelet kesällä, kirjasto tarjoaa sinulle hyvän vaihtoehdon ruudulta lukemiseen. Äänikirjakokoelmamme kasvaa koko ajan erityisesti liiketalouden ja johtamisen aloilla, ja myös terveysalan opiskelijat löytävät kirjastosta paljon laadukasta kuunneltavaa. Lepuuta siis silmiäsi ja ota e-kirjat kuunteluun, tarvitset vain HAMKin tunnukset ja toimivan verkkoyhteyden.

Kuuntele Alma Insightsin äänikirjoja bisneksestä ja johtamisesta. Tällä hetkellä Bisneskirjastossa on 67 äänikirjaa, Verkkokirjahyllyssä niitä on 11. Äänikirjat löydät helposti, sillä palvelun vasemmassa valikossa on erillinen Äänikirjat-linkki. E-kirjan avattuasi Kuuntele äänikirjana -toiminto löytyy oikeasta ylänurkasta. Äänikirjassa voi siirtyä eteen- ja taaksepäin sisällysluettelon avulla.

Kauppakamarilta äänikirjoja löytyy erityisesti kokoelmista Johtaminen sekä Työsuhde ja HR. Kun avaat haluamasi e-kirjan, ääniversion löydät vasemmasta ylänurkasta. Tässä palvelussa pääset siirtymään eteen- ja taaksepäin sekä säätelemään lukunopeutta. Kaikissa e-kirjoissa ei vielä ole kuuntelumahdollisuutta.

Jos terveysala kiinnostaa sinua enemmän, suunnista Oppiporttiin. Oppiportin e-kirjoissa on sisäänrakennettu kuuntelumahdollisuus, joka toimii kaikilla selaimilla. Löydät kuuntelupainikkeen kirjan luvun (artikkelin) yläreunasta. Lukunopeutta voit säätää näkymän alareunan hallintapaneelista.

Eikä tässä kaikki: tiesitkö, että selaimen omalla ruudunlukijalla voit kuunnella myös useimpia muita e-kirjoja ja tekstisisältöjä? Ohjeet tekstin kuunteluun löydät amk-kirjastojen yhteisestä Saavutettavuus-oppaasta. Kokeile samalla myös kirjallisten tehtävien tekemistä sanelemalla; tähänkin löydät ohjeet oppaasta.

Tsemppiä kesäopintoihin!

Kolmatta kertaa järjestettävä LukioDiili-korkeakouluviikko tutustuttaa lukiolaisia tavallista tutustumispäivää perusteellisemmin korkeakoulumaailmaan. Noin 450 toisen vuosikurssin lukiolaista tutustuvat kolme päivää Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen ja AMK-opiskeluun.

Opiskelijat tulevat Hämeenlinnan Lyseon, Kaurialan, Lammin ja Parolan lukioista. Lukiolaiset pääsevät kokeilemaan Diili-opiskelumenetelmää, jota käytetään HAMKissa mm. liiketalouden koulutuksessa. Diili-menetelmällä kehitetään ratkaisuja organisaatioiden toimeksiantoihin. Diili-työskentelyssä opiskelijat pääsevät kokeilemaan HAMKille tyypillistä opiskelutapaa eli yhdessä tekemistä aitojen ja monialaisten haasteiden parissa. Lukiolaisten toimeksiantajina toimivat HJS (Hämeenlinnan Jalkapalloseura), Hämeenlinnan kaupunki, Kiipulasäätiö, Korpin Kätkö, OP Häme ja Pohjantähti. 

Korkeakoulututustumisen lisäksi ideana on kartuttaa lukion opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukiolaisten yleisiä opiskelutaitoja ja -valmiuksia. Opiskelijat saavat osallistumisesta 1 opintopisteen, jonka voi sisällyttää osaksi lukion oppimäärää ja tulevia korkeakouluopintoja. LukioDiili tarjoaa myös HAMKille ja HAMKin työntekijöille osaamisen kehittämiseen, uuden oppimiseen sekä mahdollisiin tuleviin opiskelijoihin tutustumisen. 

LukioDiili liittyy HAMKin strategiseen tavoitteeseen kehittää yhteistyötä toisen asteen oppilaitosten kanssa. 

Lisätietoja:

Niko Antin, 49, on aloittanut viestintäpäällikkönä Hämeen ammattikorkeakoulun strategisessa viestinnässä. Hänellä on laaja työkokemus media-alalta ja viestinnästä. Antin siirtyy tehtävään Yleisradiosta, jossa hän on tuottanut television ja radion ajankohtaisohjelmia, tv-uutisia, erikoislähetyksiä sekä podcasteja.

Aiemmin Antin on työskennellyt muun muassa Helsingin kaupungin viestinnässä, ollut kehittämässä digitaalisia palveluja sekä edistänyt suomalaisartistien menestystä maailmalla. Hän on valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta pääaineenaan tiedotusoppi.

”HAMKissa tapahtuu nyt paljon ja siksi oli kiinnostavaa hypätä mukaan. Riihimäellä HAMKin kampushanke etenee hyvää vauhtia sekä Define-yrityskiihdyttämö ja ODIN-verkosto ovat herättäneet paljon huomiota kaksikäyttöteknologioiden soveltamisessa. Samaan aikaan Hämeenlinnassa pohditaan kampuksen siirtämistä keskustaan elinvoiman ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Visamäessä puolestaan uudenkarhea Smart&Bio-rakennus mahdollistaa nyt bioprosesseihin liittyvää tutkimusta uudella tasolla”, Antin sanoo.

Aikaisempi viestintäjohtaja Mari Kamaja on siirtynyt kehitysjohtajaksi vastuualueinaan muun muassa strateginen kehittäminen, vaikuttavuus ja vastuullisuus sekä brändi, markkinointi ja viestintä.

Lisätietoja:

Tilaa HAMKin uutiskirje

Haluatko olla paremmin perillä, mitä HAMKissa on meneillään? Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo toiminnastamme, nostaa ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja tapahtumia HAMKista.

HAMKin uusi Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö kehittää opetusta ja oppimista korkeakoulupedagogiseen tutkimukseen pohjautuen. Yksikkö vastaa ajankohtaisiin haasteisiin, kuten koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukseen, opiskelijoiden jaksamiseen ja sujuvaan valmistumiseen sekä koko korkeakouluyhteisön hyvinvointiin. 

Tavoitteena on nostaa Hämeen ammattikorkeakoulu korkeakoulupedagogiikan kansainväliseksi edelläkävijäksi. HAMKissa on vuosikymmenien kokemus pedagogisesta kehittämisestä mm. hakijamäärältään Suomen suosituimman ammatillisen opettajakorkeakoulun, HAMK Edu-tutkimusyksikön sekä kansainvälistä osaamisen vientiä ympäri maailmaa tehneen HAMK Global -yksikön toiminnan kautta. Uusi yksikkö kehittää opetusta ja oppimista monipuolisesti yhteistyössä muun muassa HAMKin Design Factoryn sekä RUN Eurooppa-yliopiston kanssa, jossa HAMK vastaa kahdeksan eurooppalaisen korkeakoulun pedagogisesta kehittämisestä.  

”HAMKin vahvuuksia on vankka tutkimusperustainen pedagogiikan kehittäminen, ja olemme tarjonneet korkeakoulupedagogista osaamista muille korkeakouluille vuosien ajan. Viime aikoina oppimiskokemuskyselymme LearnWell on herättänyt kiinnostusta muissa korkeakouluissa,” yksikön johtaja Liisa Postareff sanoo.  

HAMK johtaa myös Suomen Akatemian rahoittamaa THEwellbeing-hanketta, jossa tutkitaan korkeakouluopettajien opetusta ja hyvinvointia. 

Yhteistyötä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla 

Uusi yksikkö toimii yhteistyössä HAMKin toimijoiden kanssa uudistaen pedagogista strategiaa ja toimintakulttuuria. 

“Uusi yksikkömme tekee monitieteistä ja vaikuttavaa tutkimus- ja kehitystyötä, jotta voisimme palvella entistä paremmin kaikkia pedagogiikasta kiinnostuneita sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Olemme tässä työssä jo todella pitkällä, mutta myös tavoitteemme ovat korkealla,” vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä kertoo. 

Uusi yksikkömme tekee monitieteistä ja vaikuttavaa tutkimus- ja kehitystyötä, jotta voisimme palvella entistä paremmin kaikkia pedagogiikasta kiinnostuneita sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Heidi Ahokallio-Leppälä

Alueellisesti yhteistyötä tehdään erityisesti vetovoimaa ja osaamistason nousua edistävien toimijoiden ja yritysten kanssa.  HAMKissa kehitetään parhaillaan työelämälähtöistä Design-Based Education (DBE) -mallia, jossa opiskelijat ratkovat aitoja yrityksiltä saatuja haasteita monialaisissa tiimeissä.  

Yksikössä työskentelee yhdeksän korkeakoulupedagogiikan tutkijaa ja asiantuntijaa. Yksikkö aloitti toimintansa virallisesti toukokuun alussa.  

Pedagoginen tutkimus ja kehittäminen HAMKissa

Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (HEPeda) kokoaa yhteen pitkäjänteisen työmme pedagogiikan parissa. Erilaisia toimintojamme ovat esimerkiksi:

  • Korkeakoulupedagogiikan tutkimus
  • Design Based Education (DBE) -mallin kehittäminen
  • Oppimiskokemuskysely LearnWell
  • Korkeakouluopettajien kouluttaminen
  • Osaamisen vienti maailmalle

Lisätietoja:

Tilaa HAMKin uutiskirje

Haluatko olla paremmin perillä, mitä HAMKissa on meneillään? Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo toiminnastamme, nostaa ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja tapahtumia HAMKista.

Tavoittelemme Kanta-Hämeen nostamista Suomen johtavaksi maakunnaksi sienimateriaalien biovalmistuksessa. Juuri käynnistyneen, ”Sienistä bisnestä Kanta-Hämeeseen” -hankkeen keskeisenä tavoitteena on luoda HAMKin SmartBio-koulutus- ja tutkimusympäristössä toimiva sienibiovalimo. Biovalimo toimii osaamiskeskuksena, jossa kehitetään ja testataan uusia sienirihmastoa sisältäviä komposiittimateriaaleja, joita voidaan hyödyntää pakkaus- ja rakennusmateriaaleina sekä tekstiiliteollisuudessa esimerkiksi nahan korvaajana.  

Hankkeen taustalla on tarve kehittää kestäviä ja innovatiivisia materiaaleja, jotka vastaavat sekä kotimaisen että kansainvälisen markkinan kysyntään. Biovalimolla yritetään ensimmäistä kertaa yhdistää alaan liittyvät toimijat nopeasti kasvavaan globaaliin markkinaan. Ongelmana ei ole kysynnän puute, vaan kyky vastata kysyntään riittävän nopeasti. Nyt käynnistyvällä tutkimuksella luodaan pohja alueelliselle sienimateriaalituotannolle tekemällä kokeellista työtä kasvualustakoostumusten ja kasvatusolosuhteiden räätälöimisessä. 

Nyt alkava tutkimus on konkreettinen askel eteenpäin HAMKin biopohjaisten materiaalien tutkimuksessa.

”Kehitämme tiekarttaa, jonka avulla paikalliset yritykset voivat oppia hyödyntämään sieniä materiaaleina esimerkiksi yhdistämällä sieniä jätesahanpuruun ja kasvattamaan huonekaluiksi, kuten sohvapöydiksi. Tämä tutkimus on konkreettinen askel eteenpäin HAMKin biopohjaisten materiaalien tutkimuksessa.”, tutkijayliopettaja Julie-Anne Gandier kertoo. 

Sienibiovalimo mahdollistaa Kanta-Hämeelle ainutlaatuisen tilaisuuden olla ensimmäisten joukossa uusien materiaalien kehityksessä ja houkuttelemassa kansainvälisiä investointeja alueelle.  

Sienibiovalimon ensivaiheessa perustetaan sienikirjasto, jossa varastoidaan ja ylläpidetään testatut ja tarkoitukseen räätälöidyt sienikannat, sekä niistä kertynyt tietotaito. Osana sienikirjastoa ovat myös tässä hankkeessa tuotettava sienimateriaalien opas, joka sisältää tässä hankkeessa kehitetyt sienimateriaalien kasvatusreseptit, sekä kiertotalousratkaisujen sienitietoportaali, joka on yleisempi tietopaketti sienipohjaisista sovelluksista, tutkimustiedosta ja alan toimijoista. 

Hankkeessa laaditaan myös Kanta-Hämeen sienitiekartta. Tutkimuksen odotetaan hyödyttävän erityisesti Kanta-Hämeen alueella toimivia biopohjaisia sivuvirtoja tuottavia yrityksiä.  

Sienistä bisnestä Kanta-Hämeeseen -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. 

Sienistä bisnestä Kanta-Hämeeseen (SiMat)

  • Tavoitteena perustaa HAMKin SmartBio -koulutus- ja tutkimusympäristössä toimiva sienibiojalostamo.
  • Jalostamo toimii osaamiskeskuksena uusien sienirihmastoa sisältävien komposiittimateriaalien kehittämiselle ja testaamiselle.
  • Kohderyhminä Kanta-Hämeen teollisuus- ja maaseutuyritykset, joilla syntyy sienimateriaalien kasvualustoiksi soveltuvia biopohjaisia sivu- ja jätevirtoja sekä rakennus-, pakkaus- ja tekstiilialalle materiaaleja tuottavat ja kehittävät Kanta-Hämeen teolliset toimijat.

Lisätietoja:

Tilaa HAMKin uutiskirje

Haluatko olla paremmin perillä, mitä HAMKissa on meneillään? Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo toiminnastamme, nostaa ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja tapahtumia HAMKista.

HAMKin johtama ryhmittymä voitti kilpailutuksen, jossa haettiin kehittäjää Ukrainan ammatilliselle koulutukselle. Tavoitteena on modernisoida ja digitalisoida ammatillisen koulutuksen sisältöjä, parantaa oppilaitosten ja opettajien osaamista sekä tukea sodasta kärsineiden ihmisten toipumista. Hanke myös tukee osaltaan Ukrainan polkua kohti EU-jäsenyyttä.

Opetushallitus on valmistellut kokonaisarvoltaan 2,2 miljoonan euron Bridge2Skills-hankkeen yhteistyössä Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön kanssa. Hanke tukee Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön Renewed VET for Ukraine -strategian toimeenpanoa. Tavoitteena on parantaa ammatillisten oppilaitosten valmiuksia tarjota koulutusta, joka vastaa Ukrainan työmarkkinoiden nykyisiä ja tulevia tarpeita.

“Suomi oli aiemmin mukana Ukrainan ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeessa yhdessä Saksan, Puolan, Viron ja Euroopan komission kanssa. Suunnitteilla on myös aloittaa uusi aiempaa laajempi Team Europe Initiative (TEI) -hanke Ukrainan ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi vuoden 2026 aikana. Nyt toteutuksessa oleva Bridge2Skills-hanke toimiikin Suomen osalta siltahankkeena näiden kahden monikansallisen hankkeen välillä”, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toimiva opetusneuvos Hanna Autere Opetushallituksesta.

Hanke toteutetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista.

“Meille on suuri kunnia olla mukana OPH:n kumppanina tässä projektissa, jossa päästään pureutumaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen Ukrainassa käytännön tasolla”, sanoo Maaret Viskari, johtava erityisasiantuntija Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Keskiössä opettajien ja johdon koulutus sekä tutkintojen kehittäminen

Bridge2Skills -hanketta toteutetaan kolmella alueella (Volyn, Kiova ja Ternopil) yhteensä kymmenessä pilottioppilaitoksessa. Hankkeen toiminta jakaantuu kolmelle tulosalueelle:

Tulosalue 1: Ammatillisten oppilaitosten johtajien kouluttaminen
Tulosalue 2: Ammatillisten opettajien kouluttaminen
Tulosalue 3: Ammatillisten tutkintojen kehittäminen

Hanke toteutetaan yhteistyössä Opetushallituksen sekä suomalaisten ammattikorkeakoulujen edustajien kanssa. Opetushallitus vastaa niistä aktiviteeteista, jotka liittyvät ammatillisen koulutuksen kehittämiseen järjestelmätasolla, sekä hankkeen kokonaishallinnoinnista. Oppilaitosten johdon ja ammatillisten opettajien koulutusohjelmien toteutuksesta järjestettiin tarjouskilpailu loka-marraskuun 2024 aikana. Toteuttajaksi valikoitui Hämeen ammattikorkeakoulun johtama ryhmittymä, johon kuuluvat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyria koulutus Oy sekä paikallinen kumppani Ukrainassa, Osvitoria NGO.

Ukraina on suurin Suomen kehitysavun saajamaa

Ammatillisen koulutuksen tukeminen Ukrainassa on tärkeämpää kuin koskaan, jotta osaavan työvoiman saatavuus jälleenrakentamiseen varmistetaan. Ukrainan hallituksella on selkeä visio siitä, millaista uudistusta ja tukea ammatillisten taitojen kehittämisessä tarvitaan. Tavoitteena on rakentaa ammatillisen koulutuksen järjestelmä, joka on joustava, vahva, osallistava, kestävä ja edistää Ukrainan toipumista, kestävää taloudellista kehitystä ja EU-lähentymistä.

Ukraina on tällä hallituskaudella Suomen suurin kehitysyhteistyön kumppanimaa ja humanitaarisen avun saaja. Bridge2Skills-hanke huomioi Suomen poikkileikkaavat kehityspoliittiset tavoitteet, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo, syrjimättömyys sekä kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä. Kehityspoliittisissa linjauksissa koulutus tunnistetaan yhdeksi Suomen kehityspolitiikan vahvuuksista, ja kehitysyhteistyöllään Suomi edistää laadukkaan, inklusiivisen ja tasa-arvoisen koulutuksen sekä elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien toteutumista kaikille.

Lisätietoja:

Hanna Autere, Opetushallitus, hanna.autere@oph.fi

Tilaa HAMKin uutiskirje

Haluatko olla paremmin perillä, mitä HAMKissa on meneillään? Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo toiminnastamme, nostaa ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja tapahtumia HAMKista.