HAMKin uusi Kokonaisturvallisuuden teknologiaratkaisut (YAMK) -koulutus on käynnistynyt. Koulutus vastaa kasvavaan tarpeeseen yhdistää teknologista osaamista, liiketoiminnan kehittämistä ja kokonaisturvallisuuden näkökulmia. Koulutuksessa opiskelee eri aloilla toimivia insinöörejä, joita yhdistää ammatillinen kiinnostus kokonaisturvallisuuteen.

Kokonaisturvallisuus on suomalainen toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä. Muuttunut kansainvälinen turvallisuusympäristö on lisännyt tarvetta osaajille, jotka ymmärtävät sekä teknologian että liiketoiminnan mahdollisuudet turvallisuuden kehittämisessä.

Vahva aloitus yhdessä asiantuntijaverkostojen kanssa

Koulutuksen ensimmäisiin päiviin kuului tilaisuus DEFINE Innovation Hubilla Riihimäellä. Tilaisuudessa oli mukana kaksi asiantuntijapuhujaa. Riihimäen kaupungin teknologia- ja innovaatiojohtaja Teemu Seppälä esitteli puolustus- ja turvallisuusalan DEFINE-ekosysteemin toimintaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille, yrittäjiksi aikoville ja opiskelijoille.

Avauspäivän toinen asiantuntijapuhuja oli Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti (evp) Jyri Kosola. Hänen esityksensä käsitteli teknologian kehitystä ja sen vaikutusta sodankäyntiin sekä turvallisuusympäristöön tulevaisuudessa. Puheenvuoro tarjosi opiskelijoille ajankohtaisen katsauksen ilmiöihin, joiden ymmärtämistä kokonaisturvallisuuden kehittäminen edellyttää.

HAMKin avausta suosittelen lämpimästi niin viranomaisille kuin laajalle joukolle teollisia ja yhteiskunnallisia toimijoita

Kosola näkee koulutuksen avauksen erittäin ajankohtaisena.

– Harvoin mitään opintokokonaisuutta suosittelen, kun (melkein) kaikki koulutus on hyväksi, mutta tätä HAMKin avausta suosittelen lämpimästi niin viranomaisille kuin laajalle joukolle teollisia ja yhteiskunnallisia toimijoita, Kosola kirjoitti jälkikäteen LinkedIn-julkaisussaan.

Hakeminen seuraavan kerran keväällä 2027

Kokonaisturvallisuuden teknologiaratkaisut (YAMK) on suunnattu insinööreille, jotka haluavat syventää osaamistaan turvallisuus-, puolustus- ja huoltovarmuusteemoihin liittyvissä tehtävissä. Koulutuksessa tarkastellaan muun muassa tekoälyn soveltamista kokonaisturvallisuudessa, teknologiaennakoinnin menetelmiä sekä kaksikäyttöteknologioita, joiden ratkaisuja voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustustarkoituksissa. Opintojen aikana opiskelijat soveltavat oppimaansa työelämän kehittämistehtäviin ja rakentavat verkostoja alan yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Opinnot voi suorittaa työn ohessa monimuoto-opintoina.

Seuraava haku koulutukseen järjestetään kevään 2027 yhteishaussa.

Lisätietoja:

Lassi Martikainen

Yksikön johtaja

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yhteiset palvelut

lassi.martikainen@hamk.fi

+358408221734

Lue lisää

Millainen korkeakoulupedagogiikka kiinnostaa myös kansainvälisesti? HAMKin korkeakoulupedagogiikka-aiheisen podcastin neljännessä jaksossa tutkijayliopettaja Telle Hailikari kertoo, miten HAMK kehittää tutkimusperustaista pedagogiikkaa ja vie osaamistaan osaksi eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä.

Jaksossa keskustellaan HAMKin korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön kansainvälisestä roolista, RUN European University -verkoston pedagogisesta yhteistyöstä sekä yhteisistä pedagogisista periaatteista. Esille nousevat muun muassa syväsuuntautunut oppiminen, opiskelijakeskeisyys, hyvinvointi, yhteistoiminnallisuus ja osaamisperustaisuus.

Hailikari avaa myös, millaista yhteistyö eri maiden ja korkeakoulukulttuurien välillä käytännössä on. Kansainvälinen yhteiskehittäminen vaatii aikaa, keskustelua ja yhteistä ymmärrystä, mutta parhaimmillaan se synnyttää uusia pedagogisia oivalluksia ja vahvistaa opetuksen laatua yli maarajojen.

Kuuntele ja katso jakso, jos haluat tietää, miten HAMK rakentaa vaikuttavaa korkeakoulupedagogiikkaa yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa – ja mitä annettavaa suomalaisella pedagogisella osaamisella on kansainväliselle korkeakoulukentälle.

Lisätietoja

Telle Hailikari

Tutkijayliopettaja

Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö

telle.hailikari@hamk.fi

+358504739306

Lue lisää

Jaana Siljamäki

Viestintäasiantuntija

Strateginen viestintä

jaana.siljamaki@hamk.fi

+358505624484

Lue lisää

HAMKin Lepaan kampuksella testataan usein erilaisten, uusien lajikkeiden menestymismahdollisuuksia Suomen – tai vähintäänkin Kanta-Hämeen – oloissa. Uusimpia lajeja ovat kikherne ja soijapapu, joista ensin mainitun satoisuutta voidaan jo arvioida.  

Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen sadonkorjuuaika on keskivertoa mielenkiintoisempi, sillä siellä riittää lajivariaatiota – kaikkiaan satoa tuottavia lajeja on liki sata. Merkittävin on parhaillaan käynnissä oleva omenan sadonkorjuu, mutta sen lisäksi puitavat, poimittavat, kerättävät ja kuokittavat lajit vaihtelevat kuminasta kikherneeseen.

Monen lajin kohdalla kyse on pienimuotoisesta toiminnasta, sillä Lepaan koulutus- ja tutkimusympäristön yhtenä tarkoituksena on testailu: miten erilaiset ja Suomen oloissa mahdollisesti uudet lajikkeet täällä pärjäävät, mitä niiden kasvatuksesta voidaan oppia ja missä olisi kaupallista potentiaalia.

Tänä vuonna uusia tai uudehkoja kokeiluja ovat kikherneen ja soijapavun viljely. Kikhernettä kokeiltiin Lepaalla jo viime vuonna, soijapapua on näytemaalla nyt ensimmäistä kertaa. Kikherneen siemenet saatiin lahjoituksena Apetitilta, joka on tehnyt kasvatuskokeiluja lähinnä rannikolla ja Räpin koetilalla Köyliössä, usean vuoden ajan.

Tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki Apetitilta kertoo, että Lepaalla kasvatusmetodi on nyt erilainen: Siemenet on esikasvatettu kasvihuoneessa, kun ne rannikkoseudulla on kylvetty suoraan peltoon. Puutarhaolosuhteet poikkeavat muutenkin rannikon kuivemmista oloista, ja Huhdanmäen mukaan voidaan jo todeta, että kuivuus sopii kikherneelle paremmin.

”Se on kasvi, joka ei kestä ollenkaan tulvimista. Se on vaativa kasvi kaikkineen, ja realismia on, että sisämaassa kikherneen kaupallinen viljely ei kannata.”

Tärkeintä kokeiluissa ei kuitenkaan ole sadon onnistuminen, vaan tiedon saanti: Mikä kannattaa ja mikä ei.

Lepaan kampuksella opetusassistenttina työskentelevä Marjut Kuivasaari on hoivannut hernekasvien näytemaata keväästä saakka, yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Myös hän kuvaa satoa toistaiseksi sanalla ”onneton”, mutta huomauttaa, että kikherneen kukinta ja pölytys onnistuivat paremmin kuin viime vuonna ja se on nyt tuottanut palkojakin.

”Onhan se haastava myös siinä mielessä, että kasvi vaatii tavalliseen herneeseen verrattuna pitkän kasvuajan. Lisäksi se tuottaa vain pari hernettä palon sisään, mutta puinti onnistuu suuressa mittakaavassa hernepuimurilla lisäsäädöillä ”, Kuivasaari pohtii.

Uusi tulokas soijapapu puolestaan on nyt kukintavaiheessa, joten sen sadon onnistumista on vielä vaikea arvioida. Soijapapua on kuitenkin muutamia vuosia viljelty Suomessa paikoin onnistuneestikin. Lepaan kokeiluun soijapavun siemenet lahjoitti puutarhaliike Helle.

”Soijapavussa on tuplaten enemmän proteiinia esimerkiksi leikkopapuun verrattuna”, Kuivasaari huomauttaa.

Tärkeintä kokeiluissa ei kuitenkaan ole sadon onnistuminen, vaan tiedon saanti: Mikä kannattaa ja mikä ei. Kuivasaari kertoo palkokasvien herättäneen kiinnostusta myös hiljattain pidetyssä Lepaan näyttelyssä.

”Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet kiinnostavat, koska on tärkeää tarjota vaihtoehtoja eläinperäiselle proteiinille ja toisaalta tutkia, mitä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet viljelyolosuhteet mahdollistavat.”

Lisätietoja:

Marjut Kuivasaari

Opetusassistentti

Puutarhatalous

marjut.kuivasaari@hamk.fi

+358504145469

Lue lisää

Energiapositiiviset alueet voivat auttaa vähentämään kaupunkien päästöjä ja edistämään siirtymää kestävämpiin energiajärjestelmiin. Kokosimme yhteen energiapositiivisten alueiden keskeiset määritelmät, teknologiat, toimijat ja lainsäädännön koosteeksi tukemaan alueiden suunnittelua sekä kehittämistä.

Energiapositiivisista alueista (Positive Energy districts, PED) on toivottu vastausta erityisesti kaupunkialueiden kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi. Energiapositiiviset alueet voivatkin tarjota keinon alueiden siirtymälle kohti kestävämpiä energiajärjestelmiä.  

Energiapositiiviset alueet eivät ole kuitenkaan yksinkertainen konsepti, sillä aiheeseen liittyvä tieto on ollut hajallaan ja käsitteet sekä toimintamallit muuttuneet vuosien aikana. Lisäksi niin teknologiat kuin laaja toimijakenttä tekevät energiapositiivisten alueiden kehittämisestä haastavaa.  

Energiapositiivisten alueiden Kanta-Häme (EKA+) -hankkeessa kokosimme yhteen energiapositiivisten alueiden keskeiset määritelmät, teknologiat, toimijat ja lainsäädännön. Koostettu materiaali tarjoaa tiiviin kokonaiskuvan aiheesta ja tukee alueiden suunnittelua sekä kehittämistä. 

Teknologiasta sidosryhmäyhteistyöhön 

Energiapositiivisen alueen perustana ovat energiatehokkuuden, uusiutuvan energian tuotannon ja energiajouston optimointi. Samalla korostuu järjestelmien integraatio: rakennusten, energiaverkkojen, digitaalisten ratkaisujen ja käyttäjien tulee toimia osana yhtenäistä kokonaisuutta. Myös uudet digitaaliset ratkaisut, kuten tekoäly ja esineiden internet (IoT), auttavat energian käytön seurannassa ja optimoinnissa. 

Teknologiat ovat kuitenkin vain yksi osa energiapositiivisen alueen kokonaisuutta, ja onnistunut toteutus edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Niin kunnat, yritykset, energiayhtiöt, tutkimusorganisaatiot, viranomaiset kuin asukkaatkin ovat kaikki tärkeässä roolissa alueiden kehittämisessä. 

Lainsäädäntö luo niin mahdollisuuksia kuin haasteita

Energiapositiivisten alueiden toteuttamiseen vaikuttavat useat suomalaiset lait ja EU-säädökset. Lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi siihen, miten energiaa voidaan tuottaa, jakaa ja hyödyntää alueellisesti. Nykyinen sääntely mahdollistaa sähkön jakamisen kiinteistön sisäisessä energiayhteisössä oman verkon kautta. Kiinteistörajojen yli sähkö on kuitenkin siirrettävä julkisen sähköverkon kautta, jolloin siihen kohdistuvat tavanomaiset siirtomaksut ja verot. Lämmön tuotanto ja jakaminen taas ovat Suomessa suhteellisen vapaata liiketoimintaa, eikä niihin liity vastaavia sääntelyesteitä. 

Vuoden 2026 alussa voimaan tulleet sähkömarkkinalain muutokset kuitenkin tukevat energiamurrosta, sähköistymistä ja joustavampia verkkoratkaisuja. Uudet liittymisratkaisut mahdollistavat esimerkiksi energiavarastojen ja tuotantolaitosten aiempaa joustavamman liittämisen verkkoon.

Lisätietoja:

Jussi-Pekka Krankkala

Tutkimuspäällikkö

HAMK Tech

jussi-pekka.krankkala@hamk.fi

+358503286803

Lue lisää

Emma Willman, 28, työskentelee Kavionjälki Oy:llä tapahtuma -ja markkinointipäällikkönä. Hevosalan liiketoiminnan opintojen ja päivätyön yhdistäminen sujui verkkototeutuksen ansiosta.

Opintojen alkaessa Emma työskenteli Pilvenmäen raviradalla tapahtumien ja markkinoinnin parissa. Nykyinen työnantaja Kavionjälki Oy, on Pilvenmäen, Teivon ja Metsämäen raviratojen yhteinen myynti- ja markkinointiyhtiö.

Opinnoissa Emman mielestä parasta oli koulutuksen antamat monipuoliset valmiudet markkinoinnin parissa työskentelevälle:

-Koulutus tarjoaa hyvät lähtökohdat työskennellä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opinnoissa työelämäprojekteja toteutetaan hevosalan viitekehyksessä, mutta liiketoiminnan, markkinoinnin ja taloushallinnon lainalaisuudet ovat tosielämässä samoja substanssista riippumatta.

Joustava toteutustapa mahdollistaa opintojen suorittamisen myös toisten korkeakoulujen kurssitarjonnasta

Profiloivia opintoja Emma valitsi Turun AMK:sta suorittamalla Urheilun sponsoroinnin ja varainhankinnan korkeakouludiplomin. Prosessi kahden AMK:n opintojen yhdistämiseksi oli tehty HAMKin hevosalan liiketoiminnassa sujuvaksi.

Tradenomiopinnoissa hän piti erityisesti siitä, että yhteisten opintojen jälkeen suoritettavat profiloivat opinnot olivat suoraan sovellettavissa oman työelämän tarpeisiin.

-Oli ihan superia, että pääsin täydentämään juuri niitä osaamisen tarpeita, joita tarvitsin työnkuvassani.

Verkossa opiskelu sopi elämäntapaan ja opinnäytetyö auttoi oman työn jäsentelyssä

Työssään Emma vastaa ravikilpailujen ohessa järjestettävistä yleisötapahtumista. Opinnäytetyönään Emma kirjoitti käsikirjan teemaravien järjestämisestä. Tyypillistä työpäivää ei olekaan, mutta työtehtävien listalle voi kuulua muun muassa; tapahtumamarkkinointia -ja viestintää, esiintyjien buukkaamista, tarjouspyyntöjä, suunnittelua, sekä tapahtumapäivinä käytännön apukäsinä toimimista – milloin missä tarvitaankin.

 -Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Sain opinnäytetyön kirjoittamisella selkeytettyä ja jäsenneltyä työhöni liittyviä prosesseja.

Emma suosittelee hevosalan liiketoiminnan opintoja verkossa suoritettavista liiketoiminnan opinnoista kiinnostuneille:

-Kannustan ehdottomasti hakemaan opintoihin. Varsinkin, jos pitää etätyöskentelystä, tai verkko-opiskelusta. Hevos-etuliitettä ei tarvitse jännittää. Opinnoista saa hyvän liiketoiminnan osaamisen, vaikkei hevosalan parissa työskentelystä haaveilisikaan.

Hae tammikuussa alkaviin opintoihin syksyn yhteishaussa 31.8.–10.9.2026. Tulossa tarjolle myös mahdollisuus hakeutua polkuopiskelijaksi.

Kehittämishaluinen pienpanimo ja 3D-teknologia pääsivät tutustumaan toisiinsa käytännössä. Syntyi mm. 3D-mukinalusia, tölkin pitelemiseen tai koriste-esineeksi suunniteltu olutkahva sekä ratkaisuja oluen kuljettamiseen.

Kun löytyy uteliaisuutta ja kiinnostusta kokeilla uutta, voi entuudestaan tuntemattomastakin teknologiasta löytyä yllättäviä mahdollisuuksia. Kaikki lähti liikkeelle DAVE-hankkeen ekosysteemitapahtumasta, jossa DAVE-tiimin ja OlutMyllyn välinen keskustelu sekä 3D-prototyyppien esittely herättivät ajatuksen: voisiko 3D-teknologia tuoda lisäarvoa panimon arkeen ja markkinointiin?

Hankkeen tuella käynnistettiin opiskelijaprojekti, jossa toisen vuoden insinööriopiskelijat lähtivät kartoittamaan 3D-teknologian soveltuvuutta OlutMyllyn toimintaan. Opiskelijat tutustuivat yritykseen paikan päällä ja selvittivät erilaisia mahdollisuuksia teknologian hyödyntämiseen.

Osana projektia opiskelijat tekivät SWOT-analyysin, jonka avulla tarkasteltiin 3D-teknologian vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia yrityksen toimintaympäristössä. SWOT-analyysi on strategisen suunnittelun työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa toimintaan vaikuttavia sisäisiä tekijöitä, kuten vahvuuksia ja heikkouksia, sekä ulkoisia tekijöitä, kuten mahdollisuuksia ja uhkia (Gürel & Tat, 2017). Analyysin avulla saatiin tutkimustietoa siitä, missä 3D-teknologialla voisi olla eniten potentiaalia ja millaisia haasteita sen hyödyntämiseen liittyy. Samalla se loi pohjaa konkreettiselle ideoinnille ja prototyyppien rakentamiselle.

Hanketiimin ohjauksessa opiskelijoiden ideat etenivät myös käytäntöön. Opiskelijat suunnittelivat ja tulostivat konkreettisia 3D-prototyyppejä, joista osa vastasi käytännön tarpeisiin ja osa liittyi markkinointiin. Opiskelijatiimit esittelivät tuloksensa yritykselle viiden minuutin pitchauksissa.

Mieleeni jäi erityisesti erottautuminen pienpanimomarkkinoilla spesiaalein monipakkauksin ja mainosmateriaalein. Niistä saattaa hyvinkin muutama jäädä oikeasti toteutukseen ja käyttöön.

Ratkaisuina syntyi esimerkiksi OlutMyllyn logolla varustettuja 3D-mukinalusia, tölkin pitelemiseen tai koriste-esineeksi suunniteltu olutkahva sekä ratkaisuja oluen kuljettamiseen. Myös OlutMyllyn ikoninen Svejk-oluthahmo sai uuden muodon, kun 2D-hahmosta tehtiin 3D-versio.

Projektin jälkeen osa opiskelijoista jatkoi työskentelyä yrityksessä 3D-aiheisessa työharjoittelussa, jossa prototyyppien rakentamista ja kehittämistä vietiin vielä pidemmälle käytännössä.

OlutMyllyn Anne Silmälä kommentoi tuloksia lämpimästi: ”Opiskelijat olivat olleet erittäin innovatiivisia keksien niin spesiaalimpia ratkaisuja, mutta myös ns. tavallisia yleisempiä hyödyllisiä asioita. Mieleeni jäi erityisesti erottautuminen pienpanimomarkkinoilla spesiaalein monipakkauksin ja mainosmateriaalein. Niistä saattaa hyvinkin muutama jäädä oikeasti toteutukseen ja käyttöön. Olemme mielellämme jatkossakin mukana opiskelijoiden projekteissa, koska saamme niistä itsekin ideoita ja seudulle paikallista synergiaa etenkin.”

OlutMyllyn esimerkki havainnollistaa, miksi yritysten ja korkeakoulujen välinen yhteistyö kannattaa myös silloin, kun aihe on yritykselle uusi. Opiskelijat tuovat mukanaan tuoreita näkökulmia ja osaamista uuden teknologian hyödyntämiseen, kun taas yritys tuo yhteistyöhön aidon liiketoimintaympäristön ja halun kehittää. DAVEn innovaatioekosysteemi toi tässä tapauksessa osapuolet yhteen ja loi mahdollisuuden viedä ideoita käytäntöön. Näin kaikki oppivat ja hyötyvät: opiskelijoille jää kokemus oikeasta yritysprojektista, ja yritys saa uusia ideoita ja konkretiaa uuden teeman hyödyntämiseen.

DAVE – Datavetoisen kiertotalouden TKI-​ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatioympäristö -hanke

Teksti on kirjoitettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa DAVE-hanketta, jonka tavoitteena on luoda datavetoisen kiertotalouden innovaatioympäristö, joka kehittää ympäristöystävällisiä ratkaisuja tehostamaan materiaalien ja resurssien käyttöä digitalisaation avulla koko arvoketjun huomioiden. Yritykset pääsevät testaamaan ja mallintamaan ratkaisuja käytännön kokeiluissa, mikä tukee siirtymää kestävämpiin toimintatapoihin.

Hankkeen verkkosivu

Lisätietoja

Antti Äikäs

Ratkaisuasiantuntija

HAMK Design Factory

antti.aikas@hamk.fi

+358504769714

Lue lisää

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku on alkamassa. Hämeen ammattikorkeakoulussa on tarjolla tutkintokoulutuksia useilta eri aloilta. Syksyn yhteishaku soveltuu erityisesti työssäkäyville ja alanvaihtajille, mutta tarjolla on myös perinteistä päiväopiskelua. Syksyn yhteishaku oikeuttaa myös opintoseteliin, jos hakija täyttää sen ehdot. 

Syksyn yhteishaku on käynnissä 31.8.2026 klo 8.00 – 10.9.2026 klo 15.00. Opinnot alkavat tammikuussa 2027.

Syksyn yhteishaussa on valittavana erilaisiin elämänvaiheisiin soveltuvia opiskelutapoja. Useassa koulutuksessa on tarjolla monimuotokoulutus, joka soveltuu työn ohessa suoritettaviksi. Opintoja on tällöin pääosin verkossa, mutta niitä suoritetaan myös lähijaksoina kampuksella. Lisäksi on tarjolla useita muuntokoulutuksia. Ne soveltuvat henkilöille, joilla on ennestään jokin tutkinto, jolloin aiempi osaaminen voidaan hyödyntää uudessa tutkinnossa. Valittavana on myös kaksi päiväopintoina suoritettavaa tutkintoa.

Syksyn yhteishaun hakukohteet HAMKissa

Opiskele kampuksella päiväopintoina:

• Tieto- ja viestintätekniikka, Insinööri, Riihimäki

Opiskele verkossa päiväopintoina:

• Digitaalisten ratkaisujen muotoilu, Artenomi

Opiskele monimuotona (verkossa ja kampuksella):

• Sairaanhoitaja, Hämeenlinna
• Hevosalan liiketoiminta, Tradenomi, Forssa
• Konetekniikka, Riihimäki
• Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Hämeenlinna
• Rakennusmestari, Hämeenlinna
• Sairaanhoitaja, Valkeakoski
• Sähkö- ja automaatiotekniikka, Valkeakoski

Opiskele verkossa:

• Hevosalan liiketoiminta, Tradenomi
• Yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen (YAMK)

Opiskele muuntokoulutuksena, monimuotototeutuksella:

• Terveydenhoitaja, Hämeenlinna
• Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Hämeenlinna

Opiskele muuntokoulutuksena, verkossa:

• Liiketalous, tradenomi
• Sosionomi

Kuvaukset koulutuksista löytyvät verkkosivuiltamme.

Koulutuksiin hakeminen ja opiskelijavalinta

Koulutuksiin haetaan korkeakoulujen syksyn yhteishaussa sähköisellä lomakkeella opintopolku.fi -palvelussa. Hakulomakkeelle voi merkitä yhdestä kuuteen hakutoivetta.

Yhteishaussa voit tulla valituksi koulutukseen joko todistusvalinnalla, ammattikorkeakoulujen yhteisen valintakokeen tai HAMKin oman valintamenettelyn kautta. Löydät koulutuksen valintatavat ja tarkemmat ohjeet kunkin koulutuksen sivuilta.

Opiskelijavalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 19.11.2026.

Kaupungeissa syntyy jatkuvasti arvokasta dataa, mutta järjestelmien yhteentoimivuuden haasteet hidastavat sen hyödyntämistä. DataMill-hankkeessa rakennamme yhdessä kaupunkien kanssa ratkaisuja, joilla data saadaan tehokkaammin käyttöön.

Olemme yhdessä Riihimäen, Hämeenlinnan ja Forssan kaupunkien kanssa rakentaneet kaupunkidata-alustaa, joka luo pohjan kaupunkien ja yritysten tuottaman datan yhdistämiselle Kanta-Hämeessä. Alustalle on toteutettu automaattisesti päivittyviä raportteja useiden toimialojen tiedoista. Raporteissa hyödynnetään sekä avoimia tietolähteitä että kaupunkien omia järjestelmiä. Data-alustan avulla voidaan yhdistää esimerkiksi liikenne-, tapahtuma- ja ympäristödata samaan näkymään, mikä helpottaa tietojen tulkintaa ja mahdollistaa myös automaattisen raportoinnin sekä häiriöiden havaitsemisen. 

Kehittämisen haasteena datasiilot ja yhteisten pelisääntöjen puute

Data-alustan rakentamisen aikana olemme tunnistaneet useita datan yhdistämiseen liittyviä käytännön haasteita. Kaupungin omista toiminnoista kertyvä tieto ei aina ole suoraan hyödynnettävissä, vaikka se olisi saatavilla. Tiedon siirtäminen eri toimialojen järjestelmistä voi olla kallista, sillä se edellyttää usein järjestelmätoimittajan maksullista rajapintaa tai erillistä toteutusta. Myös tietojen siirtäminen ja käsittely vaativat henkilöstöltä aikaa ja teknistä osaamista.  

Datan siiloutuminen on hyvin yleinen ongelma. Esimerkiksi samasta kiinteistöstä kerätyt energiankulutukseen, kunnossapitoon ja tilojen käyttöasteeseen liittyvät tiedot voivat sijaita useissa eri järjestelmissä, joita ei ole suunniteltu toimimaan yhdessä. Tällöin tietojen yhdistäminen tulee kalliiksi, mikä on ongelma erityisesti pienille toimijoille. Osa DataMill-hankkeen piloteissa hyödynnetystä datasta on jouduttu siirtämään data-alustalle manuaalisesti. Ratkaisu toimii pilottivaiheessa, mutta ei ole pitkällä aikavälillä tarkoituksenmukainen.

Datan saatavuus ja siirrettävyys kannattaakin huomioida jo järjestelmiä kilpailutettaessa. Kun rajapinnat ja tiedon siirrettävyys huomioidaan alusta lähtien, voidaan uusia palveluja ja dataratkaisuja kehittää huomattavasti ketterämmin.

Haasteita datan hyödyntämiseen aiheuttavat myös tietosuojaan ja tiedon jakamiseen liittyvät kysymykset. Kaikkea tietoa ei voida lainsäädännön vuoksi jakaa, mutta aina jakamisen esteet eivät liity tietosuojaan. Dataa saatetaan myös varjella oman organisaation resurssina, vaikka sen yhdistäminen muiden toimijoiden tietoon voisi tuottaa enemmän arvoa kuin yksittäinen data-aineisto. Yhteisen datan hyödyntäminen edellyttääkin teknisten ratkaisujen lisäksi selkeitä linjauksia siitä, mitä tietoa voidaan jakaa, mihin tarkoitukseen ja kenen vastuulla se on.

Essi Isohanni

Principal Research Scientist

HAMK Tech

essi.isohanni@hamk.fi

+358503300947

Lue lisää

DataMill – kestävää datan hallintaa yrityksille kaupunkirakenteessa

Euroopan unionin osarahoittama DataMill-hanke tehostaa ajantasaisen ja historiallisen datan hyödyntämistä kaupunkien ja yritysten tarpeisiin, parantaen palveluita ja päätöksentekoa.

Kesto 1.9.2024 – 31.12.2026

Toteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu Oy

Rahoittajat Euroopan unionin osarahoittama, Hämeen liitto, Riihimäen kaupunki, Hämeenlinnan kaupunki, Forssan kaupunki

Budjetti n. 350 000 €

Lue lisää DataMill-hankkeesta

Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille!

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Hortonomi (ylempi AMK) 

Daria Hyppenen, Forssa 

Laura Johanna Eronen, Lahti 

Timo Kalevi Barman, Kirkkonummi 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Kirsi Marjaana Kiiveri, Vantaa 

Sandra Riina Maria Mustonen, Tampere 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 

Liisa-Maija Hurme, Vaasa 

Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät -koulutus, Agrologi (ylempi AMK) 

Helmi Laura Inkeri Alatalo, Hamina 

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö 

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK) 

Ida-Maria Jasmin Salonen, Loimaa 

Janika Kristiina Rantanen, Hämeenlinna 

Juuso Ristonpoika Rantanen, Hattula 

Lasse Elias Jaanu, Nurmijärvi 

Maria Lindfors 

Nina Annele Koskeva, Espoo 

Päivi Johanna Lankinen, Laukaa 

Pirjo-Liisa Anneli Matikainen, Hämeenlinna 

Rakennusalan innovatiivinen uudistaminen, Insinööri (ylempi AMK) 

Juuso Oskari Nykopp, Hyvinkää 

Lauri Antero Helminen, Hämeenlinna 

Tomi Antero Juuso, Helsinki 

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Antti Oskari Immonen, Hattula 

Jaana-Maria Wilhelmiina Juutila, Kirkkonummi 

Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Anniriitta Katriina Härkönen, Rovaniemi 

Janita Mariela Pitkänen, Nurmijärvi 

Juuso Jalmari Puusa, Lieto 

Lasse Karl Peter Lehtinen, Loviisa 

Laura Marja Lantta, Riihimäki 

Marjo Annika Berg, Vantaa 

Minna Piia Kristiina Tenno, Oulu 

Niko Kristian Koivula, Mikkeli 

Petri Tapio Laurila, Riihimäki 

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Raija Johanna Nylander, Helsinki 

Tuomas Matti Johannes Myllylä, Tampere 

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 

Kriisitilanteiden hallinta sosiaali- ja terveysalalla -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK) 

Elisabeth Mäentausta, Salo 

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Erik Tarik Chibani, Helsinki 

Kati Susanna Nerg, Kangasala 

Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen -koulutus, Hortonomi (ylempi AMK) 

Elina Tuulikki Atia, Tampere 

Milja Emilia Kosonen, Kerava 

Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Aija Tuulikki Laakso, Paimio 

Veera Talvikki Ruippo, Lahti 

Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK) 

Essi Mari Vallenius, Hyvinkää 

Sini Heini Maria Teräväinen, Tampere 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK) 

Iris Marianne Meriniitty, Kangasala 

Saara Aleksandra Vidqvist, Hämeenkyrö 

Ammattikorkeakoulututkinnot 

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö 

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Antti Johannes Hakala, Tampere 

Huyen Dieu Le, Helsinki 

Nita Patricia Hietala, Kärkölä 

Vinski Veikko Lauri Halminen, Turku 

Climate Smart Agriculture -koulutus, Bachelor of Natural Resources, Agrologi (AMK) 

Dilushi Fernando, Turku 

Doan Khanh Linh Dang, Forssa 

Donna De Jesus Roca, Tammela 

Duminga Chathurangi Bartholomeuz, Espoo 

Kooni Hennadige Uththara De Silva, Hämeenlinna 

Tímea Mikulková, Hämeenlinna 

Yihui Xie, Forssa 

Yushmi Ravishka Amithirigala Amithirigala Gamlath Ralalage, Vantaa 

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK) 

Iina Tytti Tuulia Järvenpää, Vesilahti 

Jesse Johan Titus Lemmetty, Tampere 

Laura Hanna Maria Pietilä, Tampere 

Sointu Suvi Sirian Härkönen, Tampere 

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK) 

Anna Maria Suntela, Asikkala 

Anni-Ilona Vilhelmiina Kukko, Hämeenlinna 

Eetu Juhani Syrjä, Padasjoki 

Elli Aurora Hietamäki, Hamina 

Iidaemelie Karoliina Visti, Salo 

Janika Emilia Koljonen, Tammela 

Jussi Henrik Kipinoinen, Raasepori 

Miika Tarmo Sakari Lehtonen, Salo 

Olivia Matilda Peippo, Tammela 

Otto Juhani Juhanpoika Salovaara, Hausjärvi 

Tanja Tuulia Tellervo Tenkanen, Hämeenlinna 

Tuomas Tapio Simonpoika Heikkilä, Tammela 

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK) 

Emmi Rebekka Nenonen, Janakkala 

Iida-Maria Annika Taavela, Vantaa 

Jesse Eppu Elmeri Riihonen, Jyväskylä 

Milja Anniina Kuitunen, Joutsa 

Petri Ilmari Korpela, Lempäälä 

Pyry Akseli Huimasalo, Uusikaupunki 

Sini Susanna Peltonen, Lohja 

Toni Juhani Pessi, Helsinki 

Topias Antti Tapani Huhtamo, Hämeenlinna 

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK) 

Anita Eveliina Vääräniemi, Siuntio 

Kaarne Eemil Tapio Tetri, Helsinki 

Katja Elina Freund, Helsinki 

Mira Emma Joanna Korhonen, Vantaa 

Oskari Aaro Juhani Nukari, Kangasala 

Sonja Lyyli Rianna Yrjölä, Mäntyharju 

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK) 

Annika Julia Seppälä, Tampere 

Daria Bogdanova, Hattula 

Julia Alexandra Hellberg, Helsinki 

Paula Sarianne Roinesalo, Rovaniemi 

Sari Anni Maria Karvonen, Mäntsälä 

Seija Margit Ylinentalo, Ulvila 

Tiia Elma Orvokki Tamminen, Hyvinkää 

Veera Eliisa Immonen, Hattula 
 

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö 

Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK) 

Ajit Devkota, Hämeenlinna 

Allan Oduware Omoregbee, Tampere 

Attila Vegh, Ulkomaa 

Bibek Pandey, Helsinki 

Charity jepkosgei Kabutbei, Helsinki 

Hongqian Li, Tampere 

Janika Anita Özkiliç, Hämeenlinna 

Jiawei Li, Helsinki 

Kaluarachchige Chamin Dinusha Kaluarachchi, Hyvinkää 

Keshav Sapkota, Helsinki 

Kulakshi Kumari Herath Jayapathma Herath Mudiyanselage, Hämeenlinna 

Le Khang Nguyen, Hämeenlinna 

Neda Maghrebi, Helsinki 

Neeru Neeru, Helsinki 

Nhat Minh Quan Le, Riihimäki 

Thanuja Manohari Walpita Gamage, Kittilä 

Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Boris Moryakov, Hämeenlinna 

Edgar Krozanovski, Helsinki 

Ion Strajescu, Hämeenlinna 

Jagrit Paudel, Hämeenlinna 

Mariia Osmala, Hyvinkää 

Seyedeh Shima Sadeghi, Turku 

Thanapa Tengprasert, Espoo 

Ting  Ni, Helsinki 

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Thi Kim Hoang Huynh, Valkeakoski 

Fatiu Olayemi Olaleye, Tampere 

Raveendra Priyadarshana Thudugala, Valkeakoski 

Renan Vianna Baiocchi, Tampere 

Sami Dehbi Alaoui, Tampere 

Subhendu Naskar, Tampere 

Thi Kim Hoang Huynh, Valkeakoski 

Tuan Cuong Vo, Pietarsaari 

Hevosalan liiketoiminnan koulutus, Tradenomi (AMK) 

Lotta Lucia Johanna Iso-Sipilä, Espoo 

Information and Communication Technology, Bioeconomy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Hardipsinh Rajendrasinh Kher, Helsinki 

Maryam Davari, Forssa 

Mohamed Aniss Lotfy, Helsinki 

Narges Khalafi, Espoo 

Rajan Basnet, Forssa 

Saeed Yasipourtehrani, Tampere 

Victor Ifeoluwa Betiku, Forssa 

Weiwei Zhang, Forssa 

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK) 

Alina Berg, Helsinki 

Biyanca Rozaliya Don Paul, Valkeakoski 

D Mudiyanselage Ruwanthi Nisansala Deegala, Espoo 

Daniel Mitrovic, Valkeakoski 

Esra Heidari, Pirkkala 

Farjana Akter, Helsinki 

Harri Ilkka Johannes Pyylampi, Vesilahti 

Khaled Jasem Abdullah Al-Abbasi, Hämeenlinna 

Laura Julia Jokela-Paranko, Hämeenlinna 

Reetta Maria Saarela, Turku 

Stepan Drozdov, Valkeakoski 

Tytti-Emilia Mattila, Tampere 

Upeksha Darshi Anuruddhika Vidana Gamachchige, Tampere 

Wiktoria Klaudia Dunst, Ulkomaa 

Yijian Li, Jyväskylä 

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Henri Joonas Kristian Niva, Espoo 

Juha Pekka Kalevi Kvist, Helsinki 

Juho Petteri Korhonen, Hyvinkää 

Leevi Onni Eemeli Viita, Riihimäki 

Mikko Juhani Tapanainen, Hyvinkää 

Petri Eino Aleksi Ahtiainen, Nokia 

Petrus Leo Oskari Toivonen, Tampere 

Riku Olavi Savolainen, Helsinki 

Samuel Sebastian Kangas, Hollola 

Samuli Matias Männistö, Nokia 

Samuli Mikael Kankaanpää, Riihimäki 

Sofia Katariina Lainela, Helsinki 

Suvi-Maria Pilkottu, Nurmijärvi 

Vesa Kalle Petteri Huttunen, Nurmijärvi 

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK) 

Aleksi Joonatan Pakarinen, Kerava 

Ida Amanda Niklander, Tampere 

Jarmo Joni Markus Tukiainen, Siilinjärvi 

Joonas Ristonpoika Hyppönen, Raisio 

Juhani Pirttilahti, Tampere 

Lasse Viljam Teerimäki, Pirkkala 

Marja Maire Anneli Aalto, Lapinjärvi 

Pinja Sirje Sylvia Setälä, Helsinki 

Ria Katariina Luoto, Jyväskylä 

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK) 

Akseli Mikael Sormunen, Akaa 

Anni Emilia Candia, Ulkomaa 

Ella Anna Sofia Rantasaari, Tampere 

Elli Heidi Tervonen, Kangasala 

Emilia Josefiina Laine, Hämeenlinna 

Essi Ada Eveliina Kervinen, Tampere 

Iida Aleksandra Nyman, Tammela 

Jasmin Nea Kristiina Pennala, Hämeenlinna 

Jenna Emilia Sormunen, Lempäälä 

Jenna Marianna Meriruoho, Jokioinen 

Jessika Maria Elisabet Tyni, Oulu 

Julia Aleksandra Markkola, Ylöjärvi 

Julia Natalia Alamäki, Tampere 

Jyrki Aulis Aaltonen, Hämeenlinna 

Kira Ella Camilla Kettunen, Hämeenlinna 

Kristian Patrik Hirvi, Hämeenlinna 

Leena Johanna Mäkinen, Hämeenlinna 

Lisa-Maria Tuuli Vaitovaara, Pirkkala 

Luka Olavi Pötry, Hämeenlinna 

Mia Anneli Hirvonen, Masku 

Minna Kati Johanna Vehmas, Loppi 

Nea Jenna Camilla Lonka, Forssa 

Netta Elina Pekkinen, Hämeenlinna 

Niko Viljami Hakonen, Tampere 

Olli Aleksi Laitila, Janakkala 

Oona Roosa Marjaana Pohjanen, Hämeenlinna 

Rosanna Isabella Pitkänen, Lempäälä 

Sanna Helena Wahlroos-Isotalo, Hämeenlinna 

Valtteri Aleksi Koskelin, Helsinki 

Veera Alina Penttinen, Hämeenlinna 

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Ngoc Minh Thu Tran, Helsinki 

Sergey Stuchenkov, Helsinki 

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK) 

Sirpa Marja-Liisa Saukko, Hämeenlinna 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK) 

Assi Ilona Kantola 

Kosti Oskari Sarpio, Janakkala 

Laura Lempi Maria Kärki, Hämeenlinna 

Matias Henrik Hallikainen, Hämeenlinna 

Sami Juhani Sormunen, Kerava 

Severi Eero Ilmari Haapalainen, Hämeenlinna 

Simo Jukka Mikael Martin, Helsinki 

Toni Johannes Leivaara, Tammela 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK) 

Arttu Sakari Joenperä, Kerava 

Jari Alvari Toukomaa, Tampere 

Noora Päivikki Kotkavuori, Kangasala 

Toni Tapani Pääskynpää, Tampere 

Smart and Sustainable Design -koulutus, Artenomi (AMK) 

Aino Mariia Reppo, Hämeenlinna 

Aliya Berkimbayeva, Tampere 

Anastasia Borissova, Hämeenlinna 

Anna Jefimova, Hämeenlinna 

Dorota Kaňuchová, Hämeenlinna 

Elizaveta Orlova, Ulkomaa 

Maarit Johanna Putro, Tampere 

Miia Marja Emilia Lilli, Porvoo 

Sára Hodulíková, Hämeenlinna 

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Aleksi Johannes Kunttu, Forssa 

Anssi Ilari Tursas, Vehmaa 

Eemil Oskari Rantanen, Valkeakoski 

Emmiina Marie Koivuaho, Ylöjärvi 

Hans Emil Honkasalo, Kaarina 

Jesse Casper Juhani Valkama, Valkeakoski 

Leevi Olli Johannes Kemppainen, Valkeakoski 

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Aija-Riina Elisabet Ojala, Helsinki 

Jaana Hannele Haapala, Hollola 

Juho Valtteri Tengman, Riihimäki 

Laura Anna Sofia Uusitalo, Helsinki 

Nitta Keza Järvinen, Kerava 

Rene Rätte, Hämeenlinna 

Sanni Giang Pham Kujala, Vantaa 

Timo Petteri Puustinen, Kuopio 

Veikko Antero Ruuskanen, Espoo 

Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK) 

Emmi Maria Katriina Halonen, Espoo 

Petri Juhani Larm, Forssa 

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK) 

Jyrki Tapio Lampela, Jokioinen 

Laura Annika Pietilä, Kokkola 

Marika Anneli Salonen, Akaa 

Samu Leevi Kalevi Mörsky, Turku 

Tuomas Petteri Valtonen, Tampere 

Valtteri Juhani Kalevi Nissinen, Tampere 

Yasmin Ebrahimi, Helsinki 

Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK) 

Irina Valentina Charlotta Antturi, Vantaa 

Meri Annikki Siikjärvi, Somero 

Milla Olivia Nylander, Lahti 

Nelli Sade Susanna Vartiainen, Hämeenlinna 

Viola Amanda Laurila, Hämeenlinna 

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK) 

Aada Emilia Raittinen, Hämeenlinna 

Elina Annika Ståhl, Lahti 

Elitsa Hristova Känkänen, Forssa 

Hannamari Pietarinen, Hämeenlinna 

Ibrahim Alhayek, Vantaa 

Julia Anneli Markkanen, Kuhmoinen 

Pipsa Pauliina Pilvinen, Hämeenlinna 

Sini Mervi Maria Vesterinen, Hämeenlinna 

Teemu Matias Enberg, Hämeenlinna 

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)  

Alisa Annikki Qwick, Tampere 

Christa Johanna Wikberg, Nurmijärvi 

Ella Juulia Piikkilä, Hämeenlinna 

Helmi Emilia Töyli, Hämeenlinna 

Ida-Emilia Kristiina Laurikainen, Mikkeli 

Jaana-Maria Annika Rajamäki, Vihti 

Johanna Päivikki Sundman-Korelin, Hämeenlinna 

Joonas Juhana Haapakoski, Hollola 

Liisa Johanna Palomäki, Ylöjärvi 

Maisa Kati Hannele Myllymaa, Pori 

Mikael Eino Oskari Selander, Turku 

Milla Susanna Lepistö, Nokia 

Niina Tuulikki Koski, Vantaa 

Pirjo Irmeli Susi, Tampere 

Ronja Mandi Kristiina Inkinen, Helsinki 

Saara Marjatta Mikkola, Oulu 

Sanna Maija Vartiainen, Hämeenlinna 

Sanni Edith Alina Hellsten, Tampere 

Terhi-Tuulia Hintala, Virrat 

Ville Matti Nikola, Nurmijärvi 

Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK) 

Aino Maria Keskinen, Espoo 

Hadya Bayat, Hämeenlinna 

Tiia Marika Riekki, Siikajoki 

Ammatillinen opettajakorkeakoulu 

Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot 

Aino Rapp, Hämeenlinna 

Anna Lindgren, Helsinki 

Anne Jussi, Kaarina 

Anne Koskela, Karkkila 

Anne Ekroth, Vantaa 

Anne-Maria Hakala, Pukkila 

Annukka Ketola, Eura 

Arto Tapanimäki, Nokia 

Bostio Moalim, Helsinki 

Eeva Uotila, Pirkkala 

Ekaterina Turunen, Kouvola 

Elina Ojanen, Tampere 

Hanna Viskari, Pyhäranta 

Hanna Koskiniemi, Pirkkala 

Hatice Böke, Espoo 

Ilona Rytkönen, Tampere 

Jaakko Saari, Pori 

Jaana Kandén, Tuusula 

Jane Ngui, Kajaani 

Jere Kristian Korhonen, Hämeenlinna 

Johanna Kuisma, Kaarina 

Joni Vilpus, Vantaa 

Joni Knookala, Helsinki 

Juha Saarela, Espoo 

Juhana Paloheinä, Turku 

Juho Juvonen, Espoo 

Jukka Lämsä, Pukkila 

Jussi Nieminen, Nurmijärvi 

Jussi Hietala, Janakkala 

Jutta Heikinmäki, Hämeenlinna 

Kaisa Huhti, Lahti 

Kati Kilpi, Rusko 

Kati Pesonen-Simonen, Savonlinna 

Kati Kylliäinen, Lappeenranta 

Katja Viitala, Tampere 

Katja Saastamoinen, Hyvinkää 

Kerttuli Fisk, Espoo 

Kirsi Vesterinen, Hämeenlinna 

Kirsi Karvinen, Riihimäki 

Krista Savola, Lappajärvi 

Lauri Toivonen, Helsinki 

Leena Koponen, Espoo 

Liisa Niskakangas, Helsinki 

Lotta Luukka, Helsinki 

Maija Lempiäinen, Lahti 

Mari Bergius, Tampere 

Maria Piirainen, Lieto 

Marika Nordman-Tuominen, Hämeenlinna 

Marjaana Pöntinen, Kotka 

Marjo Maskonen, Lohja 

Marjo Kittelä, Tuusula 

Marko Itkonen, Vantaa 

Martta Virmakari, Hämeenlinna 

Maryna Korhonen, Jyväskylä

Matias Ingman, Espoo 

Merja Santajoki, Järvenpää 

Miia Rantanen, Lahti 

Miikka Mäntylä, Helsinki 

Miitta Renkola, Ilmajoki 

Mikko Kasurinen, Lahti 

Mikko Palasvirta, Hyvinkää 

Mikko Pänkäälä, Raisio 

Milena Vaittinen, Nokia 

Milla Koskela, Janakkala 

Minna Hongisto, Lahti 

Minna Kivinen, Hämeenlinna 

Minna Häme, Lahti 

Minna Ruohonen, Valkeakoski 

Minna Luoto, Somero 

Mona Lundahn, Rusko 

Oskari Lindsten, Turku

Päivi Pohjalainen, Turku 

Pauliina Koreneff, Helsinki 

Pekka Lätti, Loimaa 

Pekka Toikka, Turku 

Petri Honkanen, Lahti 

Petri Laitinen, Espoo 

Riikka Vuori, Ulvila 

Riikka Manninen, Pirkkala 

Riitta Lehtonen, Akaa 

Roope Eloranta, Pori 

Sara Toivonen, Espoo 

Sari Salin, Kitee 

Satu Hepo-oja, Ylöjärvi 

Satu Rouvinen, Kouvola 

Selvi Mukkades Seilo, Kaarina 

Siina Ekberg, Tampere 

Sini Laine, Karkkila 

Sini Närvä, Espoo 

Susanna Mäkelä, Jyväskylä 

Susanna Peippo, Seinäjoki 

Suvi Seinä, Riihimäki 

Svitlana Koshelenko, Lahti 

Tapio Kärnä, Espoo 

Teemu Pitkänen, Helsinki 

Teija Javanainen, Hämeenlinna 

Teppo Leporinne, Heinola 

Terhi Taupila-Viuhko, Hyvinkää 

Tero Tiilikkala, Humppila 

Timo Syrjämäki, Vesilahti 

Tommi Välimäki, Turku 

Tommi Nieminen, Helsinki 

Tuomas Saarnilahti, Rauma 

Tuomo Harpala, Lohja 

Tytti Lönnrot, Lahti 

Veijo Vallenius, Hämeenlinna 

Verneri Laari, Savonlinna 

Ville Rämö, Säkylä 

Virpi Eerola, Hyvinkää 

Virve Häyrinen, Vihti 

Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja 

Anni Elsa Marjatta Juva, Espoo 

Arja Baroli, Helsinki 

Asta Kaarniemi, Rovaniemi 

Eveliina Mäkitalo, Rovaniemi 

Hanna Rajala, Akaa 

Hanna Ypyä, Lempäälä 

Heidi Venäläinen, Savonlinna 

Ilkka Kortelainen, Turku 

Jatta Helena Silla, Kauhava 

Jonna Huhtaniska, Kemi 

Kaja Rahkema, Iisalmi 

Leo Johannesberg, Espoo 

Maija Tuomola, Somero 

Malla Haaparanta, Hausjärvi 

Marika Lindberg, Rovaniemi 

Marina McEwan, Kitee 

Mika Karkulahti, Vantaa 

Olga Kalchenko, Savonlinna 

Sampo Haapaniemi, Järvenpää 

Sirpa Kajarinne, Espoo 

Terhi Kihlström, Ylöjärvi 

Tuula Lahti, Tuusula 

Unni Mjølsnes, Raasepori

Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja 

Anna-Kaisa Saariaho, Helsinki 

Anne Koskinen, Salo 

Anniina Mäkelä, Akaa 

Anu Viherä, Hämeenlinna 

Arttu Vallenius, Hyvinkää 

Auli Haarnio, Ruokolahti 

Eeva Renfors, Lieto 

Heidi Anttila, Tampere 

Heli Haapalainen, Helsinki 

Hanna Koskela, Pori 

Johanna Mikander, Forssa 

Johanna Vepsä, Espoo 

Jenni Larres, Helsinki 

Kaisa Vuorinen, Helsinki 

Katariina Järvinen, Kotka 

Katariina Nokka, Somero 

Katja Munter, Hämeenlinna 

Katja Marika Neilikka, Akaa 

Katri Blomroos, Rauma 

Kirsi Sokkanen, Riihimäki 

Konsta Ålander, Vantaa 

Kristiina Pääkkönen, Helsinki 

Laura Peltonen, Hämeenlinna 

Markku Korpela, Mustasaari 

Merja Anita Peltokoski, Turku 

Mia Parkkari, Hämeenlinna 

Miia Nnaemeka, Helsinki 

Minna Alaraudanjoki, Vihti 

Päivi Hauhtonen, Mynämäki 

Rakel Brück, Salo 

Sari Reponen, Kaarina 

Sari Sinisalmi-Airila, Vantaa 

Satu-Sinikka Syvänen, Orivesi 

Sirpa Utunen, Lappeenranta 

Tanja Kortet, Turku 

Taru Linna, Helsinki 

Taru Pihlajaniemi, Hyvinkää 

Timo Räsänen, Akaa 

Tuija Närvä, Valkeakoski 

Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.

Biokaasureaktorin näkymätön sielunelämä, monimuotoinen mikrobiyhteisö, ratkaisee koko prosessin toiminnan. Tätä mikrobien maailmaa on tutkittu pääosin laboratorioissa, ja nyt selvitämme sitä myös täyden mittakaavan biokaasureaktoreissa. Tulokset auttavat biokaasulaitoksia kehittämään prosessejaan ja tehostamaan niiden toimintaa. 

Biokaasulaitokset ovat osa isompaa biotalouden kokonaisuutta, jolla vahvistetaan kiertotaloutta ja ravinnekiertoa sekä parannetaan energian ja lannoitevalmisteiden omavaraisuutta. Anaerobinen hajotus biokaasulaitoksessa on keskeinen menetelmä maatilojen ja teollisuuden sivuvirtojen, biojätteiden sekä yhdyskuntalietteiden käsittelyssä. Sillä on tärkeä rooli jätehuollossa ja jätevesien puhdistuksessa, sillä prosessissa osa orgaanisesta aineksesta hajoaa hapettomissa olosuhteissa tuottaen biokaasua ja ravinnerikasta käsittelyjäännöstä.

Etsimme uudessa ADmolbio-hankkeessamme uusia älykkäitä keinoja biokaasulaitosten reaktorien prosessien seurantaan yhdessä Kanta-Hämeen biokaasutoimijoiden ja vesiliikelaitosten kanssa. Samalla edistetään kiertotaloutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Mukana hankkeessa ovat kaikki Kanta-Hämeen nykyiset biokaasulaitokset.

Biokaasuprosessissa mikrobit hajottavat syötteiden orgaanista ainesta vaihe vaiheelta ja tuottavat biokaasua. Prosessin viimeisessä vaiheessa toimivat metaania tuottavat mikrobit ovat hidaskasvuisia, ja niistä pitää huolehtia, jotta reaktori saadaan toimimaan oikein.

”Mikrobipopulaatioiden seuraaminen auttaa hallitsemaan biokaasuprosessia. Jos monen tuhannen kuution säiliössä jokin mikrobiryhmä kärsii muutoksista, koko prosessi voi hidastua tai jopa pysähtyä. Kun tiedetään, mitä prosessin taustalla tapahtuu, pystytään tarvittaessa tekemään nopeitakin ratkaisuja”, hankkeen projektipäällikkö Satu Tiainen sanoo.

Mikrobien käyttäytymistä tutkitaan muuttuvissa olosuhteissa

ADmolbio-hankkeessa tavoitteenamme on lisätä tietoa anaerobisten reaktoreiden mikrobipopulaatioista. Tämä helpottaa korkean arvon tuotteiden tuottamista ja luo Kanta-Hämeen alueelle erityisosaamista.

Pyrimme vahvistamaan hämäläistä biokaasualan osaamista sekä tutkimuksellisesti että käytännössä. Luomme reaktoreille ääriolosuhteita, jotta voimme selvittää, miten mikrobiyhteisöt reagoivat ympäristön muutoksiin. Reaktoreiden olosuhteita, kuten lämpötilaa, muutetaan hallitusti joko nopeasti tai vähitellen. Näytteitä kerätään sekä omista tutkimusreaktoreistamme että useilta biokaasulaitoksilta, joissa olosuhteet vaihtelevat. Näytteistä eristetään DNA, joka analysoidaan sekvensointimenetelmillä.

”Tämän avulla voidaan tunnistaa näytteissä esiintyvät mikrobit, ja selvittää, mitkä niistä ovat vallitsevia eri olosuhteissa, ja seurata, miten mikrobiyhteisöt muuttuvat reaktoreiden olosuhteiden muuttuessa”, Tiainen kertoo.

”Tutkimuksen aikana luodun sekvenssikirjaston pohjalta laadimme tietopohjan, jota biokaasutoimijat voivat hyödyntää. Tiedon kerryttyä tarkoitus on lisäksi tutkia mahdollisuutta kehittää PCR-pikamenetelmä, jolla biokaasureaktorin tilaa voidaan seurata menetelmän tunnistamien indikaattorimikrobien avulla nopeasti”, tarkentaa M. Minna Laine, hankkeen asiantuntija.

Biokaasuala kasvaa – tutkimus tukee laitosten toimintaa

Suomessa toimii tällä hetkellä noin 100 biokaasulaitosta. Viime vuosina biokaasusektori on kasvanut merkittävästi. Kasvu on painottunut erityisesti maatilojen biokaasulaitoksiin, mutta investointeja on tehty myös biojätteitä, teollisuuden sivuvirtoja ja jätevesilietteitä käsitteleviin laitoksiin. Kehityksen odotetaan jatkuvan myös tulevina vuosina, sillä suunnitteilla on kymmeniä uusia laitoksia. Tämä osoittaa biokaasualan olevan Suomessa vahvassa kasvuvaiheessa ja sen roolin uusiutuvan energian sekä kiertotalouden edistäjänä vahvistuvan edelleen. (Suomen Biokierto ja Biokaasu ry 2026)

HAMK on tehnyt biokaasun tutkimus- ja kehitystyötä yhteistyössä yritysten kanssa jo noin 20 vuoden ajan. Tutkimuksen painopiste on kehittynyt jätteiden käsittelystä kokonaisratkaisuihin, joissa korostuvat biokaasu, ravinteiden kierrätys ja kiertotalous. Tutkimusta tehdään HAMK Bio -tutkimusyksikössä, jossa kehitämme biokaasuprosesseja, tutkimme erilaisten biomassojen ja sivuvirtojen hyödyntämistä sekä tuotamme tutkimus- ja analytiikkapalveluja yritysten tarpeisiin. Tutkimusta tukee monipuolinen biokaasulaboratoriomme, jossa prosesseja voidaan kehittää ja testata. Pitkä tutkimuskokemus, vahva tutkimusinfrastruktuuri ja tiivis yhteistyö yritysten kanssa tarjoavat erinomaiset lähtökohdat myös uusien biokaasuratkaisujen kehittämiseen.

Tuottamamme tiedon avulla voidaan parantaa biokaasuprosessien hallintaa ja tukea biokaasulaitosten ja mädättämöiden toimintaa. Tulokset hyödyttävät myös biokaasulaitoksia suunnittelevia, rakentavia ja operoivia yrityksiä, analyysipalveluiden tarjoajia sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa.

• Lue lisää mikrobien toiminnasta biokaasuprosessissa blogikirjoituksestamme: Mikrobien näkymätön yhteistyö – näin biokaasua syntyy maatilan sivuvirroista – HAMK

Lisätietoja:

Satu Tiainen

Projektiasiantuntija

HAMK Bio

satu.tiainen@hamk.fi

+358505303874

Lue lisää

M. Minna Laine

Tutkimuspäällikkö

HAMK Bio

minna.laine@hamk.fi

+358503042255

Lue lisää