Olen Mervi Haavanlammi ja opiskelen ammatilliseksi opinto-ohjaajaksi (Professional Student Counsellor Education, 60 op) HAMK:ssa. Helmikuussa 2026 pakkasin laukkuni ja suuntasin Nordplus-vaihdon kautta Färsaarille tutustumaan paikalliseen opinto-ohjauksen kulttuuriin. Viiden päivän harjoittelun aikana pääsin seuraamaan opinto-ohjaustyötä Miðnám á Kambsdalin ja Glasirin lukioissa sekä Färsaarten yliopistossa.
Ensivaikutelmani Färsaarista oli epätodellinen: lumihuippuisia vuoria, avaraa luontoa ja meri läsnä kaikkialla. Kontrasti arjen ja jylhän maiseman välillä jäi mieleen heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Färsaarilla vallitsee myös uskomaton turvallisuuden tunne. Färsaarilla ei juurikaan ole rikollisuutta ja paikallisten mukaan poliisin suurin fokus onkin lähinnä ylinopeuksien seurannassa. Tämä rauha heijastuu kaikkeen tekemiseen.
Monipuolinen opinto-ohjauksen harjoittelu
Pääsin seuraamaan monipuolisesti erilaisia ohjaustilanteita kuten ammattilaisten palavereita, yksilö- ja ryhmäohjausta sekä lukioiden avoimia ovia. Erityisen vaikutuksen minuun teki se, miten elämyksellisesti lukiot esittäytyivät 9-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Avoimet ovet sisälsivät musiikkia, teatteria ja jopa kemiallisia kokeita. Oli selvää, että koulut halusivat korostaa muutakin kuin vain akateemista opiskelua.
Opinto-ohjaus kehittyvänä alana Färsaarilla
Färsaarilla opinto-ohjauksen ala on vielä muotoutumassa ja on ottanut vahvasti vaikutteita muun muassa Tanskasta ja Suomesta. Opinto-ohjaajaksi voi kouluttautua joko vuoden mittaisen diplomin kautta tai suorittamalla varsinaisen maisteritutkinnon ulkomailla.
Oli kiinnostavaa huomata, että vaikka elinkustannukset ovat saarilla korkeat, on opinto-ohjaajien palkkataso huomattavasti Suomea korkeampi. Ohjauksen käytännöt ja osaaminen hakevat vielä osin muotoaan. Byrokratian vähäisyyden vuoksi opinto-ohjaajat pystyvät helposti kokeilemaan uusia tapoja tehdä ohjaustyötä. Tämä tekee ohjaustyön seuraamisesta Färsaarilla erityisen mielenkiintoista.
Koulutuspolkuja ja kansainvälisyyttä
Färsaarten koulutuspolku poikkeaa suomalaisesta jonkin verran. Alakoulut kattavat luokat 1–7 ja niitä löytyy lähes jokaisesta pienestä kylästä. Färsaaret haluaa pitää pienimmätkin saaret asuttuina, joten opettaja saattaa matkustaa helikopterilla pienelle saarelle opettamaan vain yhden perheen kahta lasta muutamaksi päiväksi kerrallaan. Yläkouluun eli luokille 8–9 siirrytään suurempiin kouluihin, mutta yhteisöllisyys säilyy tiiviinä.
Peruskoulun jälkeen nuorten valinnat vaihtelevat: osa siirtyy suoraan työelämään, esimerkiksi kalastuksen pariin, kun taas toiset jatkavat heti toiselle asteelle lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Opinto-ohjaajat jopa suosittelevat monille välivuotta ja työkokemuksen hankkimista, jotta nuoret ehtivät aikuistua ja löytää motivaatiota opintoihin. Välivuosien pitäminen onkin Färsaarilla yleisesti hyväksyttyä. Tässä on selkeä ero Suomeen, jossa paine siirtyä nopeasti tutkinnosta toiseen on usein kova.
Färsaarilla nuorten koulutuspolussa on kiehtova kontrasti. Vaikka lapsuus ja nuoruus on tiiviin yhteisöllinen, toisen asteen jälkeen oletuksena on lähtö maailmalle. Koska Färsaarten yliopistossa on tarjolla vain rajallisesti kandi- ja maisteriohjelmia, nuorille on täysin luontevaa suunnata yliopisto-opintoihin Tanskaan tai muualle Eurooppaan. Färsaarelaisten toiveena kuitenkin on, että nuoret palaavat kouluttautumisen jälkeen takaisin kotiin.
Inspiroivat oppimisympäristöt
Kouluympäristöissä huomioni kiinnittyi kauniiseen arkkitehtuuriin ja taiteeseen. Färsaarilla on käytäntö, jonka mukaan julkisissa rakennuksissa on oltava tietty määrä taidetta. Tämä näkyi kouluissa upeina maalauksina ja muina taideteoksina.
Vierailemani koulut olivat arkkitehtuuriltaan ja sijainneiltaan hyvin erilaisia. Glasir on rakennettu alun perin ostoskeskukseksi suunnitelluista piirustuksista, mikä näkyy sen koulun avaruudessa ja suurissa lasipinnoissa. Miðnám á Kambsdal on rakennettu kahden kylän väliin, jotta kumpikaan kylä ei saisi etua koulun sijainnista. Tällä hetkellä koulun ympärillä on mahtavaa luontoa. Yliopistolla puolestaan on käynnissä suuri remontti, jossa koko kampusaluetta uudistetaan. Vanhat kampusrakennukset kuitenkin säilytetään, mikä luo hienon yhdistelmän uutta ja perinteistä rakentamista.
Yhteisöllisyys ohjauksen ytimessä
Suurin oivallukseni liittyi Färsaarten vahvaan yhteisöllisyyteen. Pienessä yhteiskunnassa ihmiset tuntevat toisensa ja opinto-ohjaajien sekä opiskelijoiden välinen suhde oli poikkeuksellisen lämmin ja läheinen. Tämä välittäminen näkyi kaikkialla. Näin esimerkiksi bussissa, kuinka opettaja ja oppilaat tervehtivät toisiaan halauksin. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö on tiivistä ja vanhemmilla on merkittävä rooli nuorten ohjaamisessa.
Tämä vieraanvaraisuus ulottui myös minuun. Kun bussit eivät eräänä sunnuntaina kulkeneetkaan odotetusti, paikallinen eläkkeellä oleva opettajatar otti minut kyytinsä, esitteli kotikyläänsä ja antoi lauttamatkalle evääksi leipomaansa kakkua. Myös harjoittelupaikoissa kollegat tekivät kaikkensa, jotta saisin hienon kokemuksen Färsaarilla. Yksi opinto-ohjaaja vei minut jopa kotikaupunkiinsa tutustumaan nähtävyyksiin. Färsaarelaiset ovat selkeästi ylpeitä maastaan.
Kasvua opinto-ohjaajana ja ihmisenä
Harjoittelu vahvisti omaa ajatteluani. Haluan tulevana opinto-ohjaajana olla helposti lähestyttävä ja läsnä oleva opinto-ohjaaja. Haluan rohkaista nuoria tekemään omannäköisiä valintoja, oli se sitten välivuosi tai lähtö ulkomaille. Färsaarten esimerkki osoitti, ettei elämän suorittamisesta tarvitse ottaa paineita.
Harjoittelupaikkojen koulujen viralliset sivut löydät täältä: Miðnám á Kambsdali, Kambsdal College: https://kambsdalur.fo/ Glasir Tórshavn College: https://www.glasir.fo/ University of the Faroe Islands: https://www.setur.fo/en
Vinkkejä KV-vaihtoon lähtijälle
Varaudu kustannuksiin: Färsaaret on kallis maa. Vaikka voit saada apurahaa vaihtoon, suunnittele budjettisi tarkasti etukäteen ja varaudu korkeisiin elinkustannuksiin.
Ole avoin ja aktiivinen: KV-vaihto vaatii vaivannäköä ja epävarmuuden sietämistä, mutta se on yksi palkitsevimmista kokemuksista, mitä voi saada.
Lähde matkaan: Jos sinulla on mahdollisuus lähteä ulkomaille opintojen aikana, tartu tilaisuuteen. Jokainen kokemus tuo uusia työkaluja ja tapoja ajatella omaa työtäsi Suomessa.
Olemme yhdessä Vanajavesikeskuksen kanssa tiedottaneet laajasti ilmasto- ja ympäristöinvestointien rahoitusmahdollisuuksista vesienhoidossa koko Kanta-Hämeen alueella. Vesienhoidon toimijat ovat saaneet konkreettista neuvontaa ja suunnitteluapua hankkeidensa rahoituksen hakemiseen. Toteutimme myös talkoita ja testasimme uusia järvien ja jokien hyvinvointia edistäviä kunnostusmenetelmiä.
Tähtäsimme maaliskuun lopussa päättyneessä VIIVI-hankkeessa Kanta-Hämeen vesien hyvinvointiin, ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Ensimmäistä kertaa hankkeen avustuksella investointirahoitusta hakeneet toimijat osaavat tulevaisuudessa itsenäisesti hakea rahoitusta kunnostustoimiin, huolehtia tarvittavista lupa-asioista ja toteuttaa hankkeita.
Paransimme alueen vesien tilaa monipuolisilla kunnostustoimenpiteillä, kuten esimerkiksi laskeutusaltaiden tyhjentämisellä, kosteikkojen rakentamisella, valumavesien käsittelyllä, vieraslajien poistolla sekä uimarantojen kunnostuksella. Hankkeessa järjestetyt talkoot, menetelmäesittelyt ja tapahtumat tukivat investointihankkeiden markkinointia. Järjestimme muun muassa rantojen isosorsimotalkoita, elinympäristökunnostustalkoita sekä uimarantojen kunnostustalkoita. Menetelmäesittelyissä nostimme monipuolisesti esiin biohiilen hyödyntämistä valumavesien puhdistuksessa ja vieraslajien torjunnassa. Tämä ajankohtainen aihe kiinnosti suojeluyhdistyksiä, ja myös tapahtumat tavoittivat alueen toimijoita laajasti.
Lisäksi yhteiset paikalliset tapaamiset sekä kylien ja yhdistysten kesätapahtumat mahdollistivat verkostoitumisen ja tiedon välittämisen. Järjestimme hankkeessa myös infotilaisuuksia kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille.
Toteuttamallemme neuvontatyölle on ollut selkeä tarve Kanta-Hämeen alueella, ja alueen toimijat ovat hyödyntäneet tätä mahdollisuutta tehokaasti. Hanke on ollut tukena käynnistämässä 24 eri ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeen suunnitteluprosessia. Lisäksi hanke on järjestänyt 10 vieraslaji- tai maisemanhoitotalkoot, 3 menetelmäesittelyä sekä ollut järjestämässä tai osallistunut 15 tapahtumaan ja infotilaisuuteen.
VIIVI-hanke toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen, nykyisen Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen, myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2023-2027 rahoituksen turvin.
Kansainvälisten pienten osaamiskokonaisuuksien kehittäminen vaatii vankkaa yhteistyötä eri toimijoiden ja hankkeiden välillä. POIJU- ja AMKmicro -hankkeiden Työelämäfoorumi-tapahtuma kokosi yhteen kansalliset JOPPI-verkoston alaiset pienten osaamiskokonaisuuksien osahankkeet sekä työelämän edustajat. Tapahtumassa kuultiin mielenkiintoista keskustelua korkeakoulujen ja työelämän yhteiskehittämisestä ja lanseerattiin siihen liittyen malli, jonka kehittämiseen voi kuka tahansa osallistua! Tapahtuma on katsottavissa Yle Avoin areenassa 18.4.2026 asti.
5AMK-verkostossa on jo vuodesta 2017 asti tehty tiivistä yhteistyötä viiden ammattikorkeakoulun kesken. Verkosto toteutti yhteiskehittämistä viime vuonna muun muassa Opetushallituksen seminaarissa sekä AMKmicron 5AMK MikroAreena-tapahtumassa. JOPPI-koordinaation alaisten hankkeiden myötä yhteistyö on laajentunut koskemaan yhteensä seitsemää EU:n osarahoittamaa hanketta, joiden keskiössä ovat jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet. Nämä seitsemän hanketta käsittävät yhteensä 68 % Suomen korkeakoluista. Yhteistyö hankkeiden välillä on vaikuttavaa, ja antaa käytännön tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriölle meneillään olevan pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen määrittelyä varten. Määrittelyllä pyritään siihen, että pienet osaamiskokonaisuudet olisivat kansallisesti yhtenäisempiä ja luotettavia tapoja hankkia sekä osoittaa osaamista.
AMKmicro-hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä POIJU-hankkeen kanssa liittyen pienten osaamiskokonaisuuksien yhteissuunnitteluun työelämän kanssa. Kesällä 2025 POIJU-hankkeen kanssa kerättiin tietoa 22 suomalaisen korkeakoulun henkilöstön tietoisuudesta liittyen pieniin osaamiskokonaisuuksiin ja kyvykkyyksiin tuottaa niitä, ja POIJU-hanke toteutti vastaavan kyselyn myös hyvinvointialueiden työntekijöille. Saatua tietoa on hyödynnetty työelämän ja korkeakoulujen yhteissuunnittelun kehittämisessä. Maaliskuussa 2026 työelämän ja korkeakoulujen henkilöstön edustajat kohtasivat Työelämäfoorumissa Tampereella Nokia Arenalla.
Kuva: Korkeakoulun ja työelämän edustajien paneelikeskustelu (kuva: Yle Avoin areena taltionti, 3:31:10)
Tapahtuman tavoitteena oli tarkastella, miten korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä voidaan vahvistaa jatkuvan oppimisen maailmassa, ja miten koulutustarjonta saadaan vastaamaan paremmin työelämän todellisia osaamistarpeita. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja niin korkeakoulujen kuin työelämänkin edustajilta. Yliopistotutkija Soila Lemmetty Itä-Suomen yliopistosta käsitteli puheenvuorossaan aikuisten oppimista työssä ja työn vuoksi. Lemmetty tarkasteli jatkuvaa oppimista oppilaitoksen, työpaikan ja työntekijän näkökulmista käsin. Alustusta jatkoi Suomen Fysioterapeutit -ammattiliiton erityisasiantuntija Sanna Säteri, joka esitti näkemyksiä sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeista, niiden tunnistamisesta ja toisaalta ennakointiin liittyvistä haasteista nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Paneelikeskustelussa tahot pohtivat dialogisesti jatkuvan oppimisen ja työelämän rajapintoja Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston koulutuspäällikkö Maarit Viljakaisen johdolla. Keskusteluun osallistuivat Tampereen ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen päällikkö Toni Leander, Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstön kehittämispäällikkö Carita Lepikonmäki, Pirha-Akatemian koulutusjohtaja Kati Kivistö sekä Suomen Fysioterapeutit -ammattiliiton erityisasiantuntija Sanna Säteri.
Keskustelussa kirkastui, että korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön suurimmiksi haasteiksi nousivat epäselvät rakenteet ja vastuut, haaste vastata työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin sekä vaikeus todentaa kerrytetyn osaamisen vaikutuksia organisaatiotasolla.
Ratkaisuja pohdittaessa korkeakoulujen ja työelämän edustajat totesivat, että osaaminen rakentuu ennen kaikkea yhteiselle tekemiselle: organisaatioiden arjen tarpeet, korkeakoulujen tutkimusperusta ja yhteiset rakenteet on kytkettävä tiiviimmin yhteen, jotta oppiminen voi siirtyä yksilöstä koko työyhteisöä vahvistavaksi voimavaraksi.
Myös osaamisen merkitys jaettiin päivän puheenvuoroissa kollektiivisesti. Päivän aikana korostui, että nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa työelämä arvostaa yhä vahvemmin osaamista, eli kykyä soveltaa, oppia ja kehittyä, pelkkien tehtyjen suoritusten sijaan. Työelämäfoorumi-tilaisuus on katsottavissa Yle Areenassa 18.4.2026 saakka.
Työelämälähtöisen yhteissuunnittelun malli
Korkeakouluopetuksen kehittäminen on muovautumassa yhä vahvemmin työelämälähtöiseen suuntaan: osaamisen kehittämisen tulee voida tapahtua joustavasti työssä tai työn ohessa, ilman että opiskelijan tarvitsee tehdä kokonaista tutkintoa. AMKmicro-hankkeessa kehitetään korkeakoulujen kyvykkyyksiä tuottaa näitä pieniä osaamiskokonaisuuksia yhteistyössä työelämän kanssa. Pienissä osaamiskokonaisuuksissa on kyse uudenlaisesta korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön muodosta, joka on EU-tasollakin ainutlaatuinen.
Työelämäfoorumi-tapahtumassa lanseerattiin AMKmicro-hankkeen kehittämä työelämälähtöinen yhteissuunnittelun malli, johon on koottu tiiviisti korkeakoulujen ja työelämän yhteiset askeleet pienten osaamiskokonaisuuksien muotoilussa. Malliin pyydetään palautetta niin korkeakoulujen kuin muunkin työelämän edustajilta ja palautteen pohjalta sitä kehitetään edelleen.
AMKmicro – Jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet työelämän osaamisen kehittäjänä
AMKmicro-hankkeessa vahvistamme ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä kehittää jatkuvan oppimisen, erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa, suunnittelua, toteuttamista ja tunnettuutta työelämän ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseksi, nostamiseksi ja uudistamiseksi.
AMKmicro-hankkeen toteuttajat muodostavat 5AMK-verkoston. Verkostoon kuuluvat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan sosiaalirahasto ESR+).
Kun opetushenkilöstöä kymmenestä luonnonvara-alan ammattikorkeakoulusta kokoontuu yhteisen kehittämistyön ja vertaisoppimisen äärelle, lopputulos on odotetusti timanttia. Hämeen ammattikorkeakoulu ja AgriHubi-verkoston korkeakoulukoordinaatio järjestivät Luva-Foorumin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella 16.-17.3.2026 yli seitsemällekymmenelle osallistujalle.
Ihminen, yhteiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnosta, joka on meille paitsi elämän perusresurssi, myös lukuisten tulevaisuuden innovaatioiden lähde. Luonnonvara-alaan liittyvän osaamisen varmistaminen Suomessa on alan korkeakoulutoimijoiden käsissä, ja tämän asian äärelle kokoonnuttiin maaliskuussa Hämeenlinnaan.
Luva-Foorumi aloitettiin napakalla alustuksella, minkä jälkeen työskentelyä jatkettiin alakohtaisissa ryhmissä. HAMKin bio- ja luonnonvara-alan yksikön johtaja Mona-Anita Riihimäki toivotti vieraat tervetulleiksi Hämeenlinnaan, ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik kertoi elävästi ja innostavasti alan kannattavuus- ja vientinäkymistä. Esitys oli erinomainen pohja foorumin työskentelylle ja herätti keskustelua muun muassa alkutuotannon kehitysnäkymistä, vientimahdollisuuksista ja omavaraisuusasteesta sekä metsäteollisuuden uusista innovaatioista. Alan kulutuksen kehittämiselle luo hyvän pohjan varmuus, että suomalaisessa ruokaketjussa on kasvun mahdollisuuksia, ja osaajia tarvitaan alalle jatkuvasti enemmän.
Maa- ja metsätalouden pienryhmissä paneuduttiin heti asian ytimeen. Keskustelu oli avointa ja rakentavaa, ja yhteistyön muotoja syntyi luontevasti työskentelyn ohessa. Teemoina esiin nousivat muun muassa aktiivisesti kehitettävät ristiinopiskelumahdollisuudet ja jatkuvan oppimisen tuotteet, sekä opintosuunnitelmat ja ammattikorkeakoulujen profiloituminen. Yhteistyö tulee jatkumaan sekä lähi- että etätapaamisilla, joista ensimmäiset sovittiin jo muutaman tunnin yhteisen työskentelyn jälkeen.
Bio- ja elintarviketekniikan lehtori Maria Tammen muistiinpanot ensimmäisen päivän annista.
Foorumin toisena päivänä HAMKin LeaD-tiimin Jaana Nuuttila alusti generatiivisen tekoälyn käytöstä erityisesti arvostelun apuna. Aiheesta jatkettiin pienryhmissä, joissa etenkin tekoälyn vaikutukset opinnäytetyöprosessiin puhututtivat. Yleisesti todettiin, että tekoälyn käyttöön tarvitaan vielä lisää yhteisiä linjauksia, joille Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen luoma liikennevalomalli on hyvä pohja.
Osallistujat lähtivät Luva-Foorumista kotiin innostunein mielin uusien ajatusten kanssa. Hämeenlinnassa vahvistettiin luonnonvara-alan ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostoa, jonka työ jatkuu alakohtaisissa ryhmissä vielä tänä keväänä.
Valkeakoskelle suunnitteilla olevan uuden yrityspuiston kehittäminen on edennyt merkittävästi opiskelijayhteistyön ansiosta.
Paikalliset yrittäjät ovat kehittäneet liikeideaansa tiiviissä yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Valkeakosken ammattiopiston (VAAO) opiskelijoiden kanssa, tarjoten opiskelijoille aidon työelämälähtöisen oppimisympäristön ja samalla tukea alueen elinvoiman kehittämiseen.
Valkeakosken pohjoispuolella, Mahlianmaan alueella, pitkään tyhjillään ollut yritystontti on toiminut lähtökohtana yrittäjä Tomi Kuparisen idealle uudesta yrityspuistosta. Hanke sai lisävauhtia, kun energinen yrittäjäkollega Mikko Vainikka lähti mukaan viemään ideaa eteenpäin. Nyt Valkeakosken Yrityspuisto on askeleen lähempänä toteutumista, kiitos tiiviin opiskelijayhteistyön.
Yrittäjät lähtivät kehittämään liikeideaansa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun International Business -koulutuksen sekä Valkeakosken ammattiopiston merkonomilinjan kanssa. VAAOn merkonomiopiskelijat olivat mukana projektin alkuvaiheessa vastaten yrityspuiston alustavan ilmeen, logon ja verkkosivujen suunnittelusta. He luovuttivat tuotoksensa HAMKin opiskelijoille ja ohjasivat heitä yrityksen tarpeiden suhteen. Tämän jälkeen HAMKin opiskelijat jatkoivat työtä osana Implementing Marketing Dynamics -opintojaksoa syventäen erityisesti brändiä, visuaalista ilmettä ja viestinnällisiä ratkaisuja.
Konkreettista apua ja tukea liiketoimintaan
HAMKin opiskelijat tuottivat yrittäjille laajan ja käytännönläheisen kokonaisuuden materiaaleja, joita voidaan hyödyntää suoraan yrityspuiston jatkokehityksessä. Projektin aikana syntyi muun muassa markkinakatsauksia, kattavia kilpailija-analyysejä, asiakassegmentointia, hinnoittelu- ja markkinointisuosituksia sekä strategiasuunnitelmia. Lisäksi opiskelijat kehittivät verkkosivuprototyypin, suunnittelivat sosiaalisen median kampanjoita ja tapahtumakonsepteja sekä loivat mainostuotteita – mukaan lukien suomalaisille hyvinkin tuttu ämpäri.
Kaikki opiskelijoiden tuottamat materiaalit luovutettiin yrittäjien käyttöön liiketoiminnan käynnistämistä ja jatkokehitystä varten.
– Opiskelijoiden työ oli yllättävän syväluotaavaa ja käytännönläheistä. Saimme konkreettista, harkittua apua, joka auttaa viemään yritysideaamme oikeasti eteenpäin.
Kehuu paikallinen yrittäjä Mikko Vainikka, joka oli mukana yrityshaasteen antamisessa.
Monikulttuurisuus vahvuutena
HAMKin opiskelijaryhmä oli kansainvälinen, mikä toi kehitystyöhön uusia näkökulmia. Samalla opittiin myös kulttuurienvälisestä viestinnästä ja asiakasymmärryksestä. Esimerkiksi yksi yrityspuistolle suunniteltu logoehdotus koettiin aluksi suomalaisesta näkökulmasta liian itämaiseksi, ja yrittäjien palautteen pohjalta opiskelijat muokkasivat sitä paremmin paikalliseen makuun sopivaksi.
Yrittäjien aktiivinen rooli ja tarkat huomiot antoivat opiskelijoille arvokkaan kokemuksen aidosta asiakastyöstä. Ideat kehittyivät projektin aikana, ja opiskelijat pääsivät hiomaan tuotoksiaan ammattilaisten palautteen perusteella.
– Tämä oli ihan oikeaa työelämää. Opiskelijat tekivät sellaista materiaalia, jota otetaan yksi yhteen käyttöön, Vainikka kiteyttää.
Hyötyjä opiskelijoille, yrittäjille ja alueelle
Yhteistyö tarjosi opiskelijoille hands-on-kokemusta todellisesta kehityshankkeesta ja yrittäjille uusia näkökulmia sekä konkreettista tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Projekti sisälsi muutakin oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä, kun yksi VAAOn merkonomiopiskelijoista jatkoi työskentelyä osana HAMKin opiskelijatiimiä ja sai samalla kokemusta ammattikorkeakouluopinnoista sekä monikulttuurisessa tiimissä toimimisesta.
Sekä yrittäjät että oppilaitokset ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyön tuloksiin ja näkevät vastaavissa projekteissa paljon potentiaalia myös tulevaisuudessa.
– Yrittäjän täytyy antaa projektille aikaa, fokusta ja energiaa, jotta siitä saa suurimman hyödyn. Pitkäjänteisyys palkitaan, Kuparinen pohtii.
Pohtii yrityshaastetta antamassa ollut yrittäjä Tomi Kuparinen.
Heittäytykää ja antakaa mahdollisuus. Avoimin mielin tehty yhteistyö antaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin ottaa. Monikulttuurisista ryhmistä saa valtavasti ideoita, joita kannattaa hyödyntää.
Vainikka kannustaa kanssayrittäjiä hyödyntämään opiskelijoiden osaamista.
Valkeakosken Yrityspuisto on esimerkki siitä, miten paikalliset yrittäjät ja oppilaitokset voivat yhdessä kehittää alueen elinvoimaa – ja samalla tarjota opiskelijoille merkityksellisiä oppimiskokemuksia, joilla on todellinen vaikutus.
Forssan ammatti-instituutin opiskelijat osallistuivat perjantaina 13.3.2026 HAMKin Forssan kampuksella järjestettyyn toisen asteen Diili-päivään. Päivän aikana opiskelijat pääsivät paitsi tutustumaan paikalliseen korkeakouluun, myös ideoimaan, millaiset asiat tekisivät Forssasta heidän unelmien opiskelukaupunkinsa.
Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi avasi Diili-päivän tuomalla kaupungin terveisiä sekä päivän tehtävänannon että ajankohtaisten kuulumisten ja tulevaisuuden näkymien muodossa. Puheenvuorossaan Kesäniemi toi esiin idean kaupungin opiskelijapoliittisen ohjelman laatimisesta; nuorten toiveiden kuuleminen, johon myös Diili-päivän tehtävä linkittyi, onkin lähtökohta opiskelijoita houkuttelevien ja palvelevien tekijöiden löytämiseksi ja mahdollistamiseksi.
Diili-päivän aikana opiskelijoiden tehtävänä oli pohtia Forssaa unelmien opiskelukaupunkina – mikä on jo toimivaa, mitä kaivattaisiin lisää, minkä tulisi olla toisin. Työskentelyn tavoitteena oli muodostaa käsitystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat Forssan kiinnostavuuteen opiskelukaupunkina, mitkä seikat saisivat nuoria jatkamaan opintojaan Forssassa myös korkea-asteella, sekä millaista asumista, palveluita ja harrastusmahdollisuuksia toivotaan.
Forssan ammatti-instituutin ja HAMKin opiskelijoita yhdistäneissä tiimeissä syntyneet ideoinnin tulokset konkretisoitiin pahviprototyypeiksi sekä niiden avulla kuvatuiksi lyhytvideoiksi unelmien opiskelukaupungista. Työskentely jatkuu seuraavaksi kaupungin kanssa Diili-päivän tuotoksiin tutustumisen sekä tuotosten avulla esiin nostettujen ideoiden jatkotyöstämisen ja hyödyntämisen merkeissä.
Päivään osallistui Forssan ammatti-instituutista noin 30 opiskelijaa sekä 6 opettajaa ja opinto-ohjaajaa ja rehtori. Lisäksi paikalla oli noin 10 HAMKin opiskelijaa sekä henkilökunnan jäseniä Forssan kampukselta. Tilaisuus sai innostuneen vastaanoton paitsi opiskelijoilta, myös ammatti-instituutin henkilökunnalta, jotka toivoivat jatkoa jo ensi syksylle.
Globaaleissa toimitusketjuissa esiintyvät häiriöt ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on varmistaa metallien saatavuus myös kriisitilanteissa. Uudessa TechMetalli-hankkeessa vahvistamme Kanta-Hämeen alueen teollisuuden kykyä varautua materiaalipulaan sekä hyödyntää paikallisia metallisivuvirtoja entistä tehokkaammin.
Viime vuosien globaalit tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt ovat osoittaneet, miten nopeasti materiaalipula voi pysäyttää teollisuuden ja korostaneet metallien saatavuuden kriittisyyttä myös Kanta-Hämeessä. Paikallisesti kerätty jäte ja sivuvirtametalli voivat oikein uudelleen hyödynnettyinä vähentää maakuntien riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista ja vahvistaa teollisuuden toimintavarmuutta. Lisäävä valmistus puolestaan mahdollistaa komponenttien nopean, paikallisen tuotannon ja korjaamisen, mikä lyhentää toimitusaikoja, pienentää materiaalitarvetta ja tukee huoltovarmuutta.
Uudessa TechMetalli – Kehittyneet teknologiat huoltovarmuuden tueksi -hankkeessa tavoitteenamme on tuottaa merkittäviä pitkän aikavälin hyötyjä alueen metalli- ja valmistavan teollisuuden yrityksille. Vahvistamme Kanta-Hämeen alueen teollisuuden kykyä varautua materiaalipulaan ja toimitusketjujen häiriöihin sekä hyödyntää paikallisia metallisivuvirtoja entistä tehokkaammin. Laadimme myös alueellisen vision, strategian ja jatkotoimintasuunnitelman metallien kierron optimointiin ja alueen toimintavarmuuden parantamiseen.
Kartoitamme alueen metalliyritysten sivuvirtojen, metallijätteen ja metallijauheiden nykytilaa sekä niiden hyödyntämismahdollisuuksia. Toteutamme metallijauheisiin liittyviä teknisiä esiselvityksiä sekä käytännön kokeiluja, kuten sivuvirtojen soveltuvuuden testaamista lisäävään valmistukseen. Haastattelujen, yritysaineistojen ja Kanta-Hämeen metallikierron analyysin avulla rakennamme kattavan tietopohjan, jonka avulla tunnistamme tärkeimmät kehityskohteet ja voimme suunnitella konkreettisia ratkaisuja, joilla parannetaan alueen huoltovarmuutta.
Hanke mahdollistaa Suomessa ensimmäisen alueellisen mallin, jossa metallinkierrätys ja paikallinen metallijauheen tuotanto kytkeytyvät innovaatiotoimintaan.
Lisäävän valmistuksen kokeilut vahvistavat yritysten kiertotalousosaamista
Tarjoamme hankkeen aikana yrityksille mahdollisuuden käytännön kokeiluihin, joissa ne pääsevät testaamaan lisäävän valmistuksen ratkaisuja omissa prosesseissaan. Kokeilut perustuvat nykytilan kartoituksessa muodostettuun kokonaiskuvaan alueen materiaalivirroista, mikä varmistaa sen, että ratkaisut pohjautuvat alueen todellisiin tarpeisiin ja potentiaaliin. Tämä antaa konkreettista hyötyä erityisesti niille yrityksille, jotka haluavat modernisoida tuotantoaan kustannustehokkaasti, vähentää raaka-aineiden kulutusta ja arvioida teknologioiden soveltuvuutta oman liiketoimintansa tarpeisiin.
Hankkeen aikana yritysten osaaminen kiertotaloudesta, resurssien tehokkaasta käytöstä sekä uusien liiketoimintamallien hyödyntämisestä syvenee, ja ymmärrys uusista valmistustekniikoista sekä raaka-aineiden kierrätysmahdollisuuksista auttaa tekemään perusteltuja investointeja ja kehityspäätöksiä. Yritykset saavat sekä uutta teknistä osaamista että valmiuksia omaksua resurssiviisaita toimintatapoja yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen lopuksi ydinratkaisut ja tulokset viedään yrityksiin alueellisen strategian, demonstraatioiden ja vahvistuvan yhteistyöverkoston kautta.
Toteutamme hankkeen yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) kanssa, joka tuo kokonaisuuteen vahvaa asiantuntemusta lasersulatukseen perustuvasta korjaus- ja pinnoitusteknologiasta sekä sitä tukevista kuvantamis- ja mittausteknologioista.
Kiinnostuitko lukemastasi? Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista!
HAMKin ja SAMKin yhteinen TechMetalli – Kehittyneet teknologiat huoltovarmuuden tueksi -hanke toteutetaan ajalla 1.3.2026 – 31.8.2028. Sen toiminta-alueena on Kanta-Häme ja kohderyhmänä metalli- ja valmistavan teollisuuden yritykset, pk- ja startup -yritykset sekä alueen puolustusteollisuuden toimijat.
Kahden vuoden aikana Kanta-Hämeen alueen opettajat ja ohjaajat ovat menneet suoraan tulevaisuuden oppimisen ytimeen. Tavoitteenamme on ollut lisätä käytännön taitoja uusissa teknologioissa – kuten XR‑ratkaisuissa, tekoälyssä, oppimisanalytiikassa ja pelimoottoreissa – ja tuoda nämä työkalut osaksi arjen opetusta Kanta‑Hämeen oppilaitoksissa.
Oppilaitokset ja opetus tarvitsevat taitoja, jotka vastaavat yhä teknologisempaa työelämää. Utelias 2.0 antoi opettajille konkreettiset välineet kehittämään opetusta ja innostamaan opiskelijoita – eli ei pelkästään seuraamaan muutosta sivusta, vaan myös luomaan ja oppimaan sitä. Toteuttamamme valmennukset tavoittivat laajasti Kanta-Hämeen oppilaitoksien opettajia, valmennuksien osallistujat toteuttivat omia opetuspilotteja, joissa sovellettiin uusia teknologiaratkaisuja omaan opetustyöhön.
Tuotokset syntyivät aidossa yhteistyössä eri oppilaitosten, yrityksien, asiantuntijoiden ja kehittäjien kesken. Yhteinen tavoitteemme oli tehdä uusista teknologioista helposti lähestyttäviä ja opettajien arkeen sopivia – ja juuri siksi materiaalit, mallit ja ohjeistukset ovat selkeitä, käytännönläheisiä ja avoimesti kaikkien hyödynnettävissä.
Yhdessä rakennetut toimintamallit ja valmennusmateriaalit uudistavat opetusta
Yksi työmme näkyvimmistä tuloksista on laaja kokonaisuus valmennusmateriaaleja, joiden kautta opettajat perehtyivät XR‑teknologioihin, saavutettavuuteen, tietoturvaan, monikäyttäjäalustoihin ja tekoälyyn. Nämä sisällöt eivät syntyneet yksin, vaan alueen eri oppilaitoksien asiantuntijat rakensivat niitä yhdessä – ja valmennusten aikana osallistujat pääsivät kehittämään osaamistaan sekä jakamaan kokemuksiaan keskenään.
Yhteistyössä syntyi myös konkreettisia malleja, jotka helpottavat uusien teknologioiden käyttöönottoa. Liikkuvan koulutilan malli sekä XR‑suunnittelumalli ovat esimerkkejä siitä, miten alueen oppilaitokset yhdistivät osaamisensa ja loivat työkaluja, joiden avulla opettajat voivat suunnitella ja toteuttaa uudenlaisia oppimisympäristöjä. Myös verkostomalli on tärkeä osa kokonaisuutta – se vahvistaa organisaatioiden välistä yhteistyötä auttaen levittämään osaamista laajemmalle.
Tekemisemme ei rajoittunut malleihin ja valmennuksiin. Yhteistyön tuloksena syntyi kattava kokoelma käytännön ohjeistuksia: esimerkiksi ThingLinkin, WondaVR:n ja Spatial.io‑ympäristön käyttöön, 360‑kuvaukseen, Insta360‑kameran hallintaan sekä Pico 4 -‑VR‑lasien käyttöönottoon. Nämä materiaalit auttavat opettajia ottamaan teknologiat haltuun askel kerrallaan, ilman yksin puurtamista.
Lisäksi valmistimme audiovisuaalisen loppuraportin, joka kuvaa yhteistä matkaamme ja sen tuloksia elävästi. Videot ja interaktiiviset raportit antavat äänen osallistujille ja näyttävät, miten yhteistyö muutti opettajien arkea ja avasi uusia mahdollisuuksia oppimiseen.
Kokonaisuutena Utelias 2.0 jätti jälkeensä voimakkaan viestin: kun osaaminen ja ideat yhdistetään yli organisaatiorajojen, syntyy materiaaleja ja toimintamalleja, jotka todella tukevat opettajia ja auttavat koko aluetta ottamaan teknologisen harppauksen eteenpäin.
Utelias 2.0 lyhyesti
Nimi: Utelias 2.0 -uusista teknologioista intoa oppimiseen ja opettamiseen
Rahoittaja Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), kansallinen rahoittaja Keski-Suomen elinvoimakeskus
Toteuttajat Hämeen ammattikorkeakoulu (päätoteuttaja) Kiipulasäätiö (osatoteuttaja ) ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia (osatoteuttaja)
Lehtori Cristina Dachin johtaa HAMKissa puu- ja hybridirakentamiseen keskittyvää tutkimusaluetta, jolla pyritään hakemaan vastauksia isoon kysymykseen: rakennusmateriaalien hiilijalanjälkeen. Betonilla ja teräksellä on valtava rooli maailmanlaajuisissa päästöissä, ja siksi ala etsii kestävämpiä vaihtoehtoja. Puu on yksi niistä – uusiutuva, kehittyvä ja vielä osin hyödyntämätön voimavara.
Cristina Dachin on mukana kehittämässä ratkaisuja, jotka mahdollistavat puun laajemman käytön rakenteissa. Hän muistuttaa, että puu ei materiaalina ole uusi, mutta tutkimustieto ja suunnittelustandardit ovat jääneet paljon betonin ja teräksen jälkeen.
”Ala on unohtanut, miten puuta voidaan käyttää suurissa rakenteissa. Meillä ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa, laskentamenetelmiä tai asiantuntijoita”, hän sanoo.
Siksi HAMK on perustanut tutkimusalueen, joka paitsi kouluttaa alalle uusia osaajia myös tekee aihepiiristä konkreettista, korkeatasoista tutkimusta. Suomessa Dachinin mukaan haasteena on erityisesti osaajapula, joka koskee sekä suunnittelijoita että laboratorio-osaamista.
”Meillä on laitteet, mutta ei tarpeeksi asiantuntijoita. Siksi koulutuksella on valtava merkitys.”
Opettajaksi, kun aika oli kypsä
Dachinilla itsellään on vahva tausta teräsrakenteista. Hän työskenteli teollisuudessa lähes 20 vuotta ennen tuloaan HAMKiin.
”Se oli itseasiassa paluu HAMKiin. Tulin alun perin Suomeen Romaniasta poikaystäväni perässä, hän opiskeli silloin HAMKissa. Sanoin, että tulen sillä ehdolla, että minäkin saan sieltä työpaikan. Työskentelin pari vuotta silloisella Ohutlevykeskuksella.”
Työt HAMKissa olisivat voineet jatkua tutkimuksen parissa, mutta Cristinalla oli palo päästä rakentamaan. Hän työskenteli teollisuudessa rakennusinsinöörinä noin 20 vuotta, kunnes sai sähköpostia Lassi Martikaiselta.
Oltuani työelämässä tiesin, mitä pitää opettaa.
”Lassi tarjosi HAMKista töitä ja silloin ajattelin, että aika on oikea. Oltuani työelämässä tiesin, mitä pitää opettaa. Ja sanotaanhan, että paras tapa oppia on opettaa muille”, Dachin sanoo.
Opetustyö on edelleen Dachinille tärkeää, vaikka tutkimus vie nykyään suurimman osan työajasta. Hän kuvailee opetusta palkitsevaksi, etenkin niitä hetkiä, kun opiskelijan oivallus kantaa työelämään asti.
”Jos opiskelija menestyy, se on pieni pala myös minun onnistumistani. Olen saanut vuosien aikana viestejä entisiltä opiskelijoilta, jotka kertovat hyötyneensä opetuksesta suoraan työpaikallaan. Se tuntuu todella merkitykselliseltä.”
Rakenteiden kierrätettävyys voi mullistua
Ajan kuluessa halu oppia uutta sai hänet vaihtamaan materiaalin teräksestä puuhun – ja aloittamaan käytännössä alusta.
”Halusin haasteen. Tiesin rakennesuunnittelun perusteet, mutta puu materiaalina on täysin erilainen. Nyt voin sanoa, että olemme täällä jo todella hyvällä tasolla.”
Ajankohtaisena tutkimuskohteena Dachin ja tiimi kehittävät uutta liitintä, joka voi mullistaa rakenteiden kierrätettävyyden. Tavoitteena on valmistaa puu–betoni-komposiittilaattoja siten, että materiaalit voidaan elinkaaren lopussa erottaa toisistaan ja kierrättää.
”Jos tämä toimii laajassa mittakaavassa – ja siltä näyttää – vaikutus voisi olla valtava. Tällaiset pieniltä tuntuvat innovaatiot voivat lopulta muuttaa koko alan.”
Tällaiset pieniltä tuntuvat innovaatiot voivat lopulta muuttaa koko alan.
Tutkimustyötä tehdään kansainvälisessä verkostossa. Yhteistyökumppaneita löytyy esimerkiksi Australiasta, Norjasta ja Kanadasta. Yhteinen tavoite on kehittää sääntöjä, laskentamalleja ja standardeja, jotka mahdollistavat puun laajemman käytön rakentamisessa.
Cristinalle HAMK on paikka, jossa tehdään aidosti korkeatasoista tutkimusta. Hän toivoo, että alan toimijat näkisivät soveltavan tutkimuksen potentiaalin.
”Usein ajatellaan, että vain suuret yliopistot tekevät huipputason tutkimusta. Mutta kun yritykset näkevät meidän laboratoriomme ja työn tulokset, he muuttavat mielensä.”
Dachinille työn merkitys kiteytyy yhteen ajatukseen: jos puu- ja hybridirakentamisen ratkaisut paranevat, paranee myös tulevien sukupolvien mahdollisuus elää kestävämmässä maailmassa.
”Jos onnistumme kehittämään ratkaisun, joka vähentää päästöjä ja lisää kiertotaloutta, olemme tehneet jotain todella tärkeää.”
HAMKin ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalinnat vuodelle 2026 on julkaistu tänään 26.3.2026. HAMK onnittelee uusia opiskelijoita opiskelupaikasta!
Ammatillisen opettajankoulutuksen opiskelijavalinnat vuodelle 2026 on julkaistu tänään 26.3.2026. HAMKiin valittiin 370 uutta opettajaopiskelijaa, joista 20 valittiin englanninkieliseen International Professional Teacher Education -ohjelmaan. Haku ammatillisiin opettajankoulutuksiin järjestettiin 7.-21.1.2026.
Hakijoille on lähetetty tieto valinnan tuloksesta sähköpostitse ja se on myös nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa. Valittujen opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 7.4.2026 mennessä. Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat joko toukokuussa tai elokuussa.
Hakijat, joiden hakupisteet eivät riittäneet opiskelupaikkaan, jäävät automaattisesti varasijajonoihin. Mahdollisia peruutuspaikkoja tarjotaan varasijoilla oleville vielä kevään ajan. Seuraava hakuaika koulutuksiin on 7.-21.1.2027.
Samaan aikaan järjestetyn ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen tulokset julkaistiin jo aiemmin tässä kuussa. Voit lukea uutisen ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen valinnan tuloksista täältä.
Valintapisterajat
Opiskelijavalinta perustui valintaperusteiden mukaisesti hakemuksen pisteytykselle. Alla olevasta taulukosta näet valintapisterajat, eli alimmat pisterajat millä kunkin koulutusalan hakujonosta on tullut valituksi.
Koulutusala
HAMK
Haaga-Helia
Jamk
Oamk
TAMK
Kasvatusalat
17,5
17
18
21,5
19
Humanistiset alat
18
23
17
18
18
Taidealat
17
21
12
15
15
Yhteiskuntatieteet ja viestintä
17
15
14,5
12
18
Kauppa- ja oikeustieteet
11,5
14
8
9,5
12
Luonnontieteet
8
8
6
4
13
Tietojenkäsittely ja tietoliikenne
4
5
0
12
4
Tekniikan alat
0
0
0
4
0
Maa- ja metsätalousalat
5
10
0
1,5
4
Sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialat
18
14
14
14,5
15
Palvelualat
8
8
8
8
8
Turvallisuus- ja kuljetusalat
4
4,5
12
12
8
Erillisvalintaryhmä, in English
17
18
13
12
–
Aiempien vuosien pisterajat löydät koulutusten verkkosivuilta.
