Haaveiletko englanninkielisistä opinnoista? 7.–21.1.2026 voit hakea HAMKin kansainvälisiin koulutuksiin ja aloittaa opinnot syksyllä 2026. Nyt on hetki suunnata kohti uusia mahdollisuuksia!
Korkeakoulujen kevään ensimmäisessä yhteishaussa tammikuussa voi hakea syksyllä 2026 alkaviin HAMKin englanninkielisiin koulutuksiin.Suomenkieliset koulutukset tulevat hakuun myöhemmin kevään toisessa yhteishaussa maaliskuussa. Tarjolla 17 eri koulutusta. Huom! Health Care, Nursing ja Early Childhood Education and Care opinnot ovat suunnattu ulkomaisille hakijoille tai Suomessa asuville vieraskielisille.
Kevään ensimmäinen yhteishaku alkaa 7.1.2026 klo 8.00 ja päättyy 21.1.2026 klo 15.00.
Hakeminen tapahtuu opintopolku.fi-palvelussa. AMK-tutkintoon hakevat opiskelijat valitaan käyttämällä UAS-exam koetta. Lisätietoa kokeesta löytyy täältä. Poikkeuksena Smart and Sustainable Design, jolla on käytössä oma valintakoe. Kaikkien hakijoiden tulee osoittaa englannin kielen taitonsa kielitestillä tai aiemmilla opinnoilla määritetyn aikataulun puitteissa, jotta hän voi tulla valituksi.
YAMK-hakuun vaaditaan ennakkotehtävä ja todistus kielitaidosta. Näiden lisäksi Wearable Intelligencen valintaperusteisiin kuuluu myös haastattelu.
YAMK-tutkintoon hakevilta edellytetään soveltuvaa alempaa korkeakoulututkintoa sekä vähintään kahden vuoden työkokemusta alalta tutkinnon suorittamisen jälkeen. Lisätietoa vaatimuksista ja ohjeista löytyy Opintopolusta.
Valintojen tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään toukokuussa.
Kevään ensimmäisen yhteishaun periaatteet
Yhdellä hakulomakkeella voi hakea enintään kuuteen koulutukseen
Koulutuksia ei tarvitse asettaa mieluisuusjärjestykseen.
Hyväksytyksi voi tulla useampaan koulutukseen, mutta yhden korkeakoulupaikan sääntö koskee kaikkia hauissa saatuja paikkoja.
Oletko hakemassa ammatilliseen opettajankoulutukseen, erityisopettajankoulutukseen tai opinto-ohjaajankoulutukseen? HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää hakuinfo-tilaisuuksia verkossa koulutuksista kiinnostuneille.
Ammatillisten opettajankoulutusten valtakunnallinen hakuaika on 7.-21.1.2026. HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää hakuinfoja, joissa asiantuntijamme kertovat tarkemmin tietoja
hakukelpoisuusvaatimuksista koulutuksiin,
haun valintamenettelyistä,
koulutuksien sisällöstä ja opiskelumuodoista,
sekä opiskeluryhmistä.
Tule linjoille saamaan tietoa koulutuksista ja esittämään mieltäsi askarruttavat kysymykset asiantuntijoille!
Kaunis kaura – Maatiaisviljoista elinvoimaa -hankeessa edistetään luomutuotantoon ja muuttuvaan ilmastoon soveltuvien maatiaiskaurojen ja vanhojen lajikkeiden viljelyä. Kannustamalla viljelijöitä maatiaisten ja vanhojen lajikkeiden tuotantoon voidaan vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja kansallista huoltovarmuutta.
Viime vuosina viljelyssä on herätty etsimään keinoja edistää viljelykasvien monimuotoisuutta. Ruoantuotanto on nykyään harvalukuisten viljelykasvien ja -lajikkeiden varassa. Lajikkeissa on tapahtunut murros, kun on siirrytty geneettisesti kapeampien lajikkeiden käyttöön. Tilanne on tunnistettu riskinä tulevaisuuden ruokaturvalle.
Suomessa maatiaisviljoja on säilynyt viljelyssä erittäin vähän nykypäivään asti (>0,1% viljelyalasta). Maatiaiskasvien viljelyn edistäminen on yksi tapa vastata ruokaturvaan liittyviin haasteisiin, joita biodiversiteetin kaventuminen ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat ääriolot tuovat. Viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämiseksi on varastosäilytyksen rinnalla tarpeen työskennellä myös pelloilla monimuotoisuutta edistävästi. Euroopassa on ryhdytty aktiivisemmin edistämään geneettisesti monimuotoisten kasvien lisäämistä viljelyssä. Ottamalla vanhoja lajikkeita uudelleen viljelyyn voidaan lisätä viljelykasvien monimuotoisuutta maatiloilla.
Hankkeessa päätavoitteenamme on lisätä tietoa maatiaiskauran viljelystä ja käyttömahdollisuuksista. Lisäämme hankkeessa viljelijöiden, jatkojalostajien, neuvojien, tutkijoiden, viranomaisten ja opettajien tietämystä maatiaiskauroista sekä niiden viljelyn ja käytön vaikuttavuudesta koko arvoketjussa. Varmistamme maatiaiskaurojen siemenen lisäysviljelyn ja laajamittaisemman tuotannon jatkuvuutta sekä tiedon saatavuutta.
Maatiaisviljat sopivat viljelyominaisuuksiensa puolesta paikalliseen viljelyyn edistäen aluetaloutta. Hankkeen avulla edistämme paikallistaloutta ja kuluttajien tietämystä maatiaisviljoista ja tiestä pellolta pöytään viestimällä lajike-eroista, ravinnesisällöistä ja terveysvaikutuksista. Tilatasolla voidaan myös saada taloudellista arvoa erikoistuotteina esimerkiksi jatkojalostettuina elintarvikkeina tai rehuina osana yritysten erikoistumista.
Hankkeen koordinaattori on Hämeen ammattikorkeakoulu, muut toteuttajat ovat Luonnonvarakeskus ja Yrkeshögskolan Novia. Valtakunnallisen tiedotus- ja viestintähankkeen toteutusaika on 1.9.2025-31.12.2027. Hanketta rahoittaa Euroopan Unioni / Hämeen ELY-keskus.
HAMKin urapalveluiden ja Riihimäen kaupungin yhteistyössä järjestämä mentorointiohjelma päättyi lämminhenkisessä ja kiitollisessa tunnelmassa ohjelman päätöstilaisuudessa. HAMKin kansainväliset opiskelijat osoittivat vilpitöntä kiitollisuutta mentoreiden tuesta ja ohjauksesta.
“Kansainvälisten opiskelijoiden urakehityksen tukeminen on keskeistä, erityisesti mahdollistamalla heille ammatillisen kontaktien ja paikallisten verkostojen muodostamisen. Opiskelijoiden mukaan tämä lyhyt ohjelma antoi heille toivoa ja vahvisti heidän kykyään sietää epävarmuutta. Tämä on mielestäni yksi todella arvokas ohjelman anti. Olemme kiitollisia Riihimäen kaupungin ammattilaisille, jotka osallistuivat ohjelmaan ja tarjosivat opiskelijoillemme merkityksellisiä oivalluksia heidän oppimispolullaan.” — Kati Heikkinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, HAMK
Ohjelman aikana opiskelijat saivat käytännön näkemyksiä suomalaiseen työskentelykulttuuriin ja työpaikkoihin, mukaan lukien verkostoitumiseen, vuorovaikutukseen sekä työelämän odotuksiin.
Eräs opiskelija kuvasi kokemustaan anonyymissä palautekyselyssä: ”Tämä ohjelma ei ainoastaan yhdistänyt minua ammattilaisiin työelämässä, vaan myös muihin HAMKin opiskelijoihin. Mentorien henkilökohtaiset tarinat inspiroivat minua, antoivat uusia näkökulmia ja auttoivat valmistautumaan oman urakehitykseni epävarmuuksiin.”
Myös mentorit korostivat ohjelman arvoa: ” Pidän mentorointiohjelmasta todella paljon. Se luo kannustavan ilmapiirin ja tekee oppimisesta, kokemusten jakamisesta ja verkostoitumisesta helpompaa… Mentorina parasta ohjelmassa oli nähdä, miten osallistujat kehittyivät ja saivat itsevarmuutta matkan varrella.”
Vaikka osa opiskelijoista ja mentoreista joutui keskeyttämään ohjelman etäisyyksien, aikataulujen tai muiden syiden vuoksi, kokemus säilyi erittäin henkilökohtaisena ja mielekkäänä.
HAMKin urapalveluiden ammatillisen ja selkeän ohjelmasuunnittelun lisäksi osallistujien vahva yhteisöllisyys toi mukaan odottamattoman, mutta erittäin myönteisen ulottuvuuden.
Koska tapaamisten tuli tapahtua Riihimäellä, sekä opiskelijat että osittain myös mentorit päätyivät luomaan yhteyksiä työelämäaiheiden ulkopuolellakin kimppakyytien, yhteisten tekemisten ja epävirallisten keskustelujen kautta. Nämä hetket tarjosivat mahdollisuuden rakentaa henkilökohtaisia suhteita ja pohtia esimerkiksi työelämäkulttuuria ja ammatillista vapautta – rikastaen kokemusta tavoilla, jotka ylittivät virallisen ohjelmarungon.
Ohjelma osoittaa, kuinka arvokasta yhteistyö HAMKin ja tärkeiden sidosryhmien, kuten Riihimäen kaupungin, välillä on.
Ohjelma tarjoaa alueellisille toimijoille mahdollisuuden tehdä yhteistyötä HAMKin kanssa ja saada arvokasta tietoa kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmista. Opiskelijoille se muistuttaa, että merkityksellinen oppiminen tapahtuu myös luokkahuoneen ulkopuolella: verkostoituminen, mentorointi ja tutustuminen suomalaiseen työskentelykulttuuriin tukevat pitkän aikavälin urakehitystä. Mentorointiohjelma tuotti selkeitä ammatillisia hyötyjä, ja opiskelijat saivat yhden opintopisteen sekä matkakorvauksia, mikä teki kokemuksesta sekä käytännöllisen että antoisan.
Kuinka osallistua mentorointiohjelmaan
Haku HAMKin alumnimentorointi 2026 -ohjelmaan on nyt käynnissä.
Jos olet HAMKin opiskelija, täytä verkkohakemus 31.12.2025 mennessä.
Syyskuussa järjestetyn Euroopan aluekehitysrahastohaun (EAKR) tulokset on julkistettu. Hämeen liiton puoltamista kuudesta hankkeesta viisi on Hämeen ammattikorkeakoulun johtamia. Yhteensä noin miljoonan euron rahoitus mahdollistaa konkreettisia toimia, joilla tuetaan vihreää siirtymää ja digitaalista yrittäjyyttä sekä yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä Kanta-Hämeessä.
HAMKin johtamat hankkeet painottuvat muun muassa Kanta-Hämeen kriisinkestävyyden vahvistamiseen, biokaasuprosessien optimointiin, logistiikan tekoälyratkaisuihin, metallialan kiertotalouteen sekä energiaturvallisuuden ja hiilineutraaliuden edistämiseen.
Rahoitukset vahvistavat rooliamme Kanta-Hämeen kehityksen vauhdittajana ja yritysten yhteistyökumppanina.
Hankkeiden tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kilpailukykyä, tuoda uutta osaamista ja vauhdittaa innovaatioita sekä kestävää kasvua yhdessä alueen yritysten kanssa.
“Rahoitukset vahvistavat rooliamme Kanta-Hämeen kehityksen vauhdittajana ja yritysten yhteistyökumppanina, mikä edesauttaa osaamisen kehittymistä ja uusien teknologioiden käyttöönottamista toiminta-alueellamme”, kertoo HAMKin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Annukka Pakarinen.
Rahoitettavat HAMKin hankkeet
Hämeen liiton puoltavan lausunnon saaneet EAKR-hankkeet, joissa HAMK on päätoteuttajana:
FIN-SIM – miehittämättömien laitteiden simulointi- ja testausympäristön perustaminen
Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy Rahoituksen määrä: 196 360 euroa Toteutusaika: 1.1.2026–31.12.2027
FIN-SIM-hankkeessa perustetaan innovatiivinen miehittämättömien laitteiden ja ajoneuvojen simulointi– ja testausalusta sekä käynnistetään sen ympärille yhteiskehittämisen toiminta pilotointiympäristöksi. Tavoitteena on madaltaa start up -yritysten kynnystä teknologian kehittämiseen, nopeuttaa tuotekehitystä, houkutella alueelle uutta yritystoimintaa ja vahvistaa alueen tekoälyosaamista sekä AI-resilienssiä.
Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy Rahoituksen määrä: 227 697 euroa Toteutusaika: 1.3.2026–31.12.2028
Hankkeessa etsitään uusia älykkäitä keinoja biokaasulaitosten reaktorien prosessien seurantaan yhdessä Kanta -Hämeen biokaasutoimijoiden ja vesiliikelaitosten kanssa. Tavoitteena on sekvenssinkirjaston ja siihen liitetyn metadatan avulla löytää indikaattorimikrobeja ohjaamaan biokaasureaktorin toimintaa. Hanke edistää uusiutuviin energialähteisiin tai energiatuotannon monipuolistamiseen liittyvää ja energiatehokkuutta lisäävää tutkimus- ja kehitystyötä tuodessaan uutta, syvällistä tietoa uusiutuvan energian prosessiohjaukseen.
Logistiikan AI -Tehostettu Optimointi ja Simulointi – LAITOS
Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy Rahoituksen määrä: 201 549 euroa Toteutusaika: 1.2.2026–31.12.2027
Hankkeessa vahvistetaan pk -yritysten data- ja tekoälyosaamista ja sitä kautta ennakointi – ja innovointivalmiuksia tavoitteena uusien teknologioiden käyttöönotto ja hyödyntäminen yritysten palvelujen ja tuotantomenetelmien kehittämisessä. Toimien pohjalta kootaan yleishyödylliset tekoälymallit ja ohjeet niiden käyttämiseen tekoälytyökalupakiksi, jota muutkin logistiikka-alan yritykset voivat hyödyntää palvelujensa ja tuotantomenetelmiensä kehittämisessä.
TechMetalli – Kehittyneet teknologiat huoltovarmuuden tueksi
Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy Osatoteuttaja: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy Rahoituksen määrä: 265 139 euroa Toteutusaika: 1.3.2026–31.8.2028
Hankkeen päätavoitteena on selvittää laajasti alueen yritysten sivuvirtojen ja metallijätteen keräyksen nykytila sekä kehitysmahdollisuudet huoltovarmuuden parantamiseksi. Lyhyellä aikavälillä tavoitteena on luoda tietoperusta ja toimenpide-ehdotukset huoltovarmuuden parantamiseksi sekä tuoda yrityksille uutta osaamista materiaaleista ja lisäävän valmistuksen menetelmistä. Pitkällä aikavälillä pyritään edistämään yritysten välistä yhteistyötä ja innovointia metallimateriaalien paikallisen kierron ja huoltovarmuuden parantamiseksi.
Energiaturvallisuus ja hiilineutraali kasvu Kanta-Hämeessä (EnergiaTurva)
Toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy Rahoituksen määrä: 203 000 euroa Toteutusaika: 1.4.2026–31.8.2027
Hankkeen päätavoitteena on edistää Kanta-Hämeen alueen hiilineutraaliustavoitteita ja energian saatavuuden huoltovarmuutta kehittämällä energiaturvallisuusteeman dimensiota alueen energiahankinnassa ja -järjestelmissä. Tavoitteena on tuottaa tietoa energiaturvallisuuden nykytilasta keskittyen pk-yrityksiin ja kuntiin Kanta-Hämeessä, tuottaa hankkeen kohderyhmien kanssa Kanta-Hämeen alueen kriteeristö energiaturvallisuuden tarpeille ja tärkeysjärjestykselle energiaturvallisuuden, -resilienssin ja energianhuoltovarmuuden osalta. Lisäksi rakennetaan ymmärrystä energiaturvallisuuden eri liiketoimintamahdollisuuksista, tarkastellaan simuloimalla energiavarastoinnin hyötyjä energiajärjestelmille ja yksittäisille pk -yrityksille energiankuluttajina sekä tuotetaan erityisesti pk -yrityksille ja kuntatoimijoille tarkoitetut toimintamallipohjat energiaturvallisuuden, energiaresilienssin ja energian huoltovarmuuden tason arvioimiseen ja seurantaan.
Haluatko olla paremmin perillä, mitä HAMKissa on meneillään? Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo toiminnastamme, nostaa ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja tapahtumia HAMKista.
Älyohjauksen avulla voidaan säätää järjestelmiä, kuten valaistusta, lämpötilaa sekä ilmastointia, eri kiinteistöille optimaalisille tasoille. DaKiVE -hankkeessa selvitimme ja kehitimme valmiuksia julkisten kiinteistöjen älykkääseen ohjaukseen Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen kaupungeissa.
Kiinteistöjä voidaan ohjata automaattisesti dataan perustuvilla älykkäillä ohjauksilla. Älyohjauksen avulla voidaan säätää järjestelmiä, kuten valaistusta, lämpötilaa sekä ilmastointia, eri kiinteistöille optimaalisille tasoille. DaKiVE (Datalla kiinteistöjen vähähiilisyyteen ja energiatehokkuuteen) -hankkeessa selvitimme ja kehitimme valmiuksia julkisten kiinteistöjen älykkääseen ohjaukseen Hämeenlinnan, Forssan ja Riihimäen kaupungeissa. Hankkeen ytimessä oli datan, digitalisaation ja älykkäiden ohjausratkaisujen hyödyntäminen, mikä konkreettisesti tarkoitti uusien toimintamallien kehittämistä, osaamisen vahvistamista sekä kuntien ja yritysten tukemista energiatehokkuuden parantamisessa esimerkiksi hankintojen tueksi tuotettujen tukimateriaalien avulla.
Toteutus nojasi vahvasti HAMKin, Suomen Ympäristöopisto Syklin, Kanta-Hämeen kuntien ja alan yritysten väliseen tiiviiseen yhteistyöhön. Forssassa ja Riihimäellä kartoitimme pilottikiinteistöjä, asensimme antureita ja keräsimme niistä sensoridataa, jonka avulla pystyimme analysoimaan muun muassa sisäilman laatua ja energiankulutusta. Hämeenlinnassa keskityimme jo olemassa olevan järjestelmän kokemusten jakamiseen muiden kuntien kanssa.
Digitaaliset ratkaisut ja yhteistyö vauhdittavat päätöksentekoa
Kehitimme hankkeen aikana digitaalisen kaksosen eli virtuaalisen mallin, joka mahdollisti pilottikiinteistöjen sensoridatan keruun, analysoinnin ja visualisoinnin tehokkaasti, tukien kiinteistöjen energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden hallintaa. Loimme valmiuksia laajamittaiseen älykkäiden ohjausten käyttöönottoon julkisissa kiinteistöissä, ja kehittämämme digitaaliset työkalut, kuten Power BI -pohjainen visualisointiratkaisu ja digitaalinen kaksonen, tukevat päätöksenteossa ja auttavat visualisoimaan kerättyä dataa, mikä vuorostaan mahdollistaa ohjausten simuloinnin ja optimoinnin tulevaisuudessa.
Järjestimme hankkeen mittaan myös useita tapahtumia, jotka kokosivat yhteen kuntia, alan yrityksiä ja asiantuntijoita ja opiskelijoita. Tapahtumissa käsiteltiin hankkeen teemojen mukaisesti datan, digitalisaation ja älykkäiden ohjausratkaisujen vaikutuksia kiinteistöjen energiatehokkuudessa, ja työpajoissa keskityttiin tarpeiden, ratkaisujen ja yhteisten määritelmien kehittämiseen liittyen niin digitaalisen kaksosen käyttöön kuin julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuteen parantamiseen innovatiivisilla ratkaisuilla.
Kunnat kaipaavat kuitenkin edelleen tukea ohjausjärjestelmähankintoihin, ja pohjatyötä on kuntakohtaisesti tehtävä varsin runsaasti ennen kuin hankinnat voivat konkretisoitua.
HAMKin ja Syklin yhteinen DaKiVE – Datalla kiinteistöjen vähähiilisyyteen ja energiatehokkuuteen -hanke toteutettiin ajalla 1.10.2023 – 30.11.2025. Hankkeessa keskityttiin kehittämään julkisten kiinteistöjen energiatehokkuuta ja vähähiilisyyttä datan ja älykkäiden ohjauksien avulla.
HAMK on ohjannut ns. joulukorttirahat tänä vuonna lahjoituksena Hope ry:lle. Lahjoituksen summa oli 2000 euroa, joka ohjataan nimenomaan Hämeenlinnan alueella tehtävään hyväntekeväisyystyöhön. Lahjoituksen saaja valikoitui hamkilaisten tekemien ehdotusten joukosta.
HAMK on ohjannut ns. joulukorttirahat tänä vuonna lahjoituksena Hope ry:lle. Lahjoituksen summa oli 2000 euroa, joka ohjataan nimenomaan Hämeenlinnan alueella tehtävään hyväntekeväisyystyöhön. Lahjoituksen saaja valikoitui hamkilaisten tekemien ehdotusten joukosta.
Hope perustettiin vuonna 2009 antamaan lapsille tasa-arvoisemmat mahdollisuudet arkeen. Se on sitoutumaton järjestö, joka toimii 20 paikallistoimijan välityksellä eri puolilla Suomea.
Pyysimme ehdotuksia lahjoituksen saajaksi henkilökunnalta. Hopen valintaa joululahjoituksen saajaksi perusteltiin ehdotuksissa muun muassa näin:
”Hope ry. tekee merkittävää työtä vähävaraisten lapsiperheiden ja huostaanotettujen lasten parissa. Lahjoitus kohdistuu suoraan lasten ja nuorten arjen hyvinvointiin, mikä tekee avusta sekä tehokasta että nopeasti vaikuttavaa. HAMK toimii aktiivisesti Kanta-Hämeen alueella, ja Hope ry:llä on toimintaa paikallisesti. Siksi lahjoitus hyödyttää suoraan niitä yhteisöjä ja perheitä, joiden elämään HAMK haluaa positiivisesti vaikuttaa.”
”Hope ry:n toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä varmistaa, että lahjoitus käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja suoraan apua tarvitseville. Lahjoituksen ohjaaminen Hope ry:lle tukisi erinomaisesti HAMKin arvoja, vastuullisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvoinnin edistämistä.”
Olemme halunneet vaihdella HAMKin joululahjoituksen kohdetta eri vuosina. Aiemmat saajat ovat olleet Naisten pankki (2024), Erilaisten oppijoiden liitto (2023), Mieli ry (2022), Baltic Sea Action Group (2021) ja Pelastakaa lapset (2020).
Kun Iranista kotoisin oleva Banafshe Esharagi muutti Suomeen viisi vuotta sitten, hän ei tiennyt tarkalleen, mihin suuntaan ura veisi. Nyt hän työskentelee HAMKissa yhteisöohjaajana ja auttaa opiskelijoita löytämään paikkansa uudessa ympäristössä.
Ennen Suomeen tuloa, Banafshe opiskeli psykologiaa kotimaassaan Iranissa ja teki töitä lasten parissa järjestöissä. Hän päätyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan kasvatustieteitä.
Vuosien varrella hän huomasi oman kielensä ja kulttuuritaustansa olevan myös vahvuus. Suomessa on suuri farsinkielinen yhteisö, ja hän halusi olla tukena maahanmuuttajille.
“Halusin työskennellä ihmisten kanssa, joiden tarinan ymmärrän”, Banafshe kertoo.
Puolisen vuotta sitten HAMKissa aloitti työnsä kolme yhteisöohjaajaa, joista Banafshe on siis yksi. Yhteisöohjaajat ovat jakaneet työnsä kampuksittain, ja Banafshen kenttää ovat Mustiala ja Forssa.
Teemme yhteistyötä kaupungin, maahanmuuttajapalveluiden ja järjestöjen kanssa.
Yhteisöohjaajien työ on monipuolista, mutta sen ydin on selvä: tuki ja läsnäolo kansainvälisille opiskelijoille.
”Annamme opiskelijoille tunteen siitä, että heidät nähdään ja kuullaan. Olemme fyysisesti paikalla, emme vain sähköpostilla tai puhelimen päässä. Rakennamme luottamusta, jotta opiskelijat uskaltavat tulla haasteidensa kanssa.”
Yhteisöohjaaja toimii linkkinä opiskelijoiden ja kampuksen hyvinvointipalveluiden välillä, mutta myös HAMKin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Intressi saada kansainväliset opiskelijat integroitumaan alueelle on yhteinen.
”Teemme yhteistyötä kaupungin, maahanmuuttajapalveluiden ja järjestöjen kanssa. Forssassa olemme hyvin aktiivisia, ja pyrimme samaan Tammelassa.”
Lisäksi yhteisöohjaajat yhdessä HAMKin urapalveluiden kanssa järjestävät työpajoja ja infoja, joihin opiskelijoita ohjataan mukaan.
Yleisimmät haasteet on helppo nimetä
Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne ovat yleisimpiä huolia, joihin hän törmää.
”Yritän ensinnäkin osoittaa, että olen myös ihminen ja kokenut samoja asioita. Toisekseen pyrin järjestämään tapahtumia ja aktiviteetteja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhdistävät suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita.”
Suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat haluavat Banafshen kokemuksen mukaan tutustua, mutta arkuus ja aikataulut voivat estää kohtaamisia.
Kun aktiviteetti kiinnostaa molempia ryhmiä ja tieto tulee ajoissa, se toimii parhaiten. Pienillä kampuksilla oikean ajan löytäminen on haaste.”
Tällä hetkellä hän keskittyy erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoihin, joilla on eniten kysymyksiä ja haasteita.
”Mutta kaikki opiskelijat ovat kohderyhmäämme – haluamme tukea kaikkia.”
Oltuaan nyt puolisen vuotta tehtävässään, hän sanoo, että eniten toimintaan kaivataan lisää ihmisiä. Tarpeita on paljon, mutta aktiivisista tekijöistä on aina pulaa. Laajemmassa kuvassa hän haluaisi helpottaa maahantulijoiden työllistymistä.
“Ihmiset eivät halua olla toimettomia, he haluavat olla hyödyksi ja tehdä jotain merkityksellistä. Suomen kaltaisessa maassa työ kiinnittää sinut johonkin yhteisöön, ja tapaat muitakin kuin oman kulttuurisi ihmisiä tai toisia maahanmuuttajia. Se on kuitenkin todella hidasta ja turhauttavaa joskus, tiedän sen omasta kokemuksestani”, Banafshe sanoo.
Niinpä hän löytääkin itsestään maailman parastajan juuri tässä roolissa: hän kokee tekevänsä jotain merkityksellistä, kun hän saa kansainvälisen opiskelijan tuntemaan itsensä autetuksi ja tervetulleeksi.
Yhteisöohjaajien lisäksi HAMK pyrkii myös muilla tavoin aktiivisesti tukemaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä, vapaamuotoista verkostoitumista sekä tiedon jakoa.
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkimustoiminta vahvistui ja vaikutti laajasti vuoden aikana. Kokosimme tähän uutiseen vuoden 2025 kohokohtia tutkimuksestamme.
Vuosi 2025 on ollut HAMKin tutkimukselle merkittävää kasvun ja kehityksen aikaa. Tänä vuonna soveltavan tutkimuksemme parissa työskenteli jo yli 200 työntekijää ja käynnissä olevien tutkimushankkeiden kokonaismäärä nousi 146:n. TKI-rahoituksemme kipusi arviolta yli 16 miljoonaan euroon, mukaan lukien kansalliset ja kansainväliset rahoituslähteet. Tämä mahdollisti entistä vaikuttavampien ratkaisujen kehittämisen alueen ja yhteiskunnan hyväksi.
Yhteistyö yritysten ja kumppanien kanssa oli tänä vuonna poikkeuksellisen tiivistä. Teimme lähes 600 tutkimus- ja kehitysprojektia yritysten kanssa vuoden aikana esimerkiksi hankkeissa ja toteuttamalla tutkimuspalveluita. Yhteistyö tarjosi yrityksille mahdollisuuden päästä käsiksi uusimpaan tutkimustietoon ja asiantuntemukseen. Vuorovaikutus yritysten kanssa loi hedelmällisen pohjan myös tulevaisuuden tutkimusyhteistyölle.
Myös opiskelijamme pääsivät osaksi aitoa tutkimus- ja kehitystyötä. Vuoden aikana projekteissa tehtiin lähes 50 opinnäytetyötä ja yli 90 harjoittelijaa toimi tutkimusyksiköissämme. Lisäksi opiskelijat pääsivät ratkomaan osana opintojaan tutkimushankkeiden ja yritysten yhteisiä toimeksiantoja kuten esimerkiksi etsimään ratkaisuja valumavesissä olevien ravinteiden talteenoton tehostamiseen.
Menestyimme kansainvälisissä rahoitushauissa
Vuonna 2025 menestyimme erityisen hyvin kansainvälisissä ja kilpailluissa rahoitushauissa. Johtamamme konsortio valikoitui liki sadan hakemuksen joukosta ja ainoana Suomesta yhdeksi kuudesta rahoitusta saavasta tahosta, jotka vastaavat tarpeisiin kehittää opettajankoulutusta Afrikassa.
Saimme ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna Euroopan avaruusjärjestön (ESA) rahoituksen tutkimushankkeelle, jossa vastaamme digitaalisen, kasvihuonekaasujen seurantaan tarkoitetun käyttöliittymän toteutuksesta.
Johdamme 1,5 miljoonan euron Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittamaa Bescaled-hanketta, joka lisää puolustus- ja turvallisuusalan kasvuyritysten määrää Itämeren alueella. RUN-Eurooppa-yliopistossa, johon kuulumme yhdeksän muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa, vedämme Euroopan laajuista kehityshanketta, joka vahvistaa opiskelijoiden ja työntekijöiden innovaatio- ja yrittäjyystaitoja.
Olemme menestyneet hyvin myös kilpailluissa Suomen Akatemian rahoitushauissa. Saimme 1,1 miljoonaa euroa alueellisen T&K-toiminnan vahvistamiseen, ja esimerkiksi viime vuonna meillä oli eniten Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita käynnissä suomalaisista ammattikorkeakoulusta.
Nämä avaukset laajentavat verkostojamme edelleen ja tukevat globaalien haasteiden ratkaisua.
Kehitimme tutkimustoimintaamme
HAMKin tutkimuksen näkyvyys valtakunnallisessa mediassa kasvoi ja tutkimuksemme näkyi 84 kertaa alueellisissa ja valtakunnallisissa medioissa vuoden aikana. Esimerkiksi meillä kehitetty, E-urheilusta tutun älyhihan testaaminen sotilaskäyttössä herätti merkittävää kiinnostusta valtakunnallisessa mediassa.
Kehitimme tutkimustoimintaamme myös sisäisesti. Tarkensimme tutkimuksemme profiilia lanseeraamalla kahdeksan fokusaluetta ja perustimme kaksi uutta yksikköä.
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö vastaa ajankohtaisiin haasteisiin, kuten koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukseen, opiskelijoiden jaksamiseen ja sujuvaan valmistumiseen sekä koko korkeakouluyhteisön hyvinvointiin.
Innovaatioyksikkömme puolestaan vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta, nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistamista sekä tukea opiskelijoiden startup- ja innovaatiotoimintaa sekä yrittäjyyttä. Yhtenä merkittävänä avauksena oli myös ehdotuksemme 11 muun ammattikorkeakoulun kanssa ammatillisen tohtoritutkinnon pilotoinnista seuraavalla hallituskaudella.
Vuosi 2025 osoitti, että yhteistyöllä ja rohkealla kehittämisellä voidaan saavuttaa paljon. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita, opiskelijoita ja henkilöstöä, joiden panos teki tästä vuodesta menestyksekkään. Ensi vuonna HAMKin tutkimus jatkaa kasvuaan ja etsii uusia mahdollisuuksia rakentaa parempaa yhteiskuntaa yhdessä kumppaniemme kanssa.
Poimintoja HAMKin tutkimuksesta vuonna 2025
Koulutimme 160 opettajaa Afrikassa ja Aasiassa.
1200 opettajaa Brasiliassa ja Kolumbiassa suorittivat MOOCeja (Massive Open Online Courses), jotka asiantuntijamme ovat tehneet yhdessä näiden kumppaneiden kanssa.
Kehitimme monialaista yhteistyötä 77 ohjauksen ammattilaisen kanssa 8 eri alueella Suomessa.
1478 HAMKin 1. ja 2. vuoden opiskelijaa vastasi LearnWell –kyselyyn, jonka avulla kehitämme koulutustamme. Kysely perustuu tutkimukseemme ja sillä kartoitetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista.
100 suunniteltua ja valmistettua Haptora eSport -älyhihaa kenttätestaukseen, 70 käyttäjätutkimusta sotilaiden ja e-urheilutiimien kanssa ja 18 älyhihauutista mediassa.
Hyödynsimme tutkimuksessa yli 200Gt Suomen alueen satelliittidataa maatalouden hiidensidontaan ja maanpeiteluokitteluun liittyvien koneoppimismallien kouluttamiseksi.
Muunsimme 40 kg puubiomassaa liiman valmistukseen soveltuviksi ligniininanopartikkeleiksi, mikä tukee fossiilisten luonnonvarojen käytön vähentämistä esimerkiksi rakennusteollisuudessa.
Käytimme 306 kg jätepuuta kompostointiin ja analysoimme 175 näytettä kompostoinnin hiili-/typpipitoisuuksien mittaamiseksi. Jätepuun kompostointia tutkitaan mahdollisuutena turpeen korvaajaksi kasvualustoissa.
Teimme 1200 kpl hiilidioksidianalyysiä maahengityksen mittaamiseksi, jotta opimme lisää maaperän hiilensitomiskyvystä.
Seurasimme yli 700:n näytteen verran Suomen biokaasulaitosten prosesseja, mikä tukee kaasuntuotannon optimointia biokaasulaitoksissa.
33 tutkimus- ja kehityshanketta kansainvälisten kumppaneiden kanssa, joista 3 RUN-EU-korkeakoulujen kanssa.
