Suomalaiset ammattikorkeakoulut uudistavat jatkuvan oppimisen kenttää AMKmicro-hankkeen kautta. Viiden ammattikorkeakoulun verkosto – Haaga-Helia, HAMK, Xamk, Laurea ja Metropolia – kehittää yhdessä pieniä, työelämälähtöisiä osaamiskokonaisuuksia. Yhteiskehittämistä jatketaan yrityselämän edustajien ja koulutuksen asiantuntijoiden kanssa 5AMK MikroAreenalla 20.11., joka on kaikille avoin tilaisuus.
Korkeakoulut ovat astumassa uudenlaiseen rooliin: ne eivät ainoastaan tarjoa tutkintokoulutusta, vaan kehittävät aktiivisesti uudenlaisia, joustavia osaamisen muotoja, jotka ovat myös työelämälle hyödyksi. AMKmicro-hankkeen tavoitteena on muun muassa vahvistaa korkeakoulujen kyvykkyyttä suunnitella, toteuttaa ja arvioida pieniä osaamiskokonaisuuksia työelämän tarpeista lähtien, rakentaa yhtenäisiä toimintamalleja työelämäyhteistyössä toteutetulle jatkuvalle oppimiselle ja laadunvarmistukselle sekä lisätä pienten osaamiskokonaisuuksien tunnettuutta ja arvostusta korkeakouluissa ja työelämässä. Kaikki tämä vaatii korkeakoulujen tiivistä keskinäistä vuoropuhelua.
Joskus lähin kollega löytyykin toisesta korkeakoulusta
AMKmicro-hankkeen lokakuisessa tapaamisessa Metropolian Myllypuron kampuksella korostui niin yhteistyö, luottamus kuin yhteinen suuntakin. Tiiminä työstettiin OKM:n viitekehyksen ja strategiaryhmän määritelmän pohjalta pienten osaamiskokonaisuuksien merkityksellisyyttä, muotoiltiin niitä palvelumuotoilun keinoin kohdennetusti eri työelämän edustajille ja ideoitiin aiheesta julkaisuja soveltavan improvisaation keinoin.
On innostavaa huomata, kuinka viiden ammattikorkeakoulun yhteisessä kehittämistyössä syntyy uudenlaisia, ennennäkemättömiä ideoita – ajatuksia, joita ei olisi yksin tullut mieleen. Hankkeen yhteistyöprosessi tarjoaa myös mahdollisuuden kokeilla ja pilotoida näitä oivalluksia käytännössä. Ja kaiken lisäksi se on hauskaa!
Yhteiskehittämisen voima on työskentelyssä selvästi läsnä: AMKmicro tekee yhteistyötä myös usean muun JOPPI – Jatkuvan oppimisen Suomi –koordinaatiohankkeen alaisen hankkeen kanssa. AMKmicro hankkeessa työskentelevä kehityspäällikkö Elina Iloranta Haaga-Heliasta pohti ratkaisuja jatkuvan oppimisen tulevaisuuteen yhdessä kolmen muun hanketoimijan kanssa Opetushallituksen seminaarissa 5.11. Paneelikeskustelussa oli selkeä yhteinen suunta: korkeakoulut ovat valmiita ottamaan uuden roolin osaamisen tuottajina ja tekemään sitä yhteisissä verkostoissa sekä työelämän kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa.
Tervetuloa 5AMK MikroAreenalle
Työelämän ja korkeakoulun yhteiskehittämisestä jatketaan 5AMK MikroAreenalla 20.11. klo 12-16 Helsingin Metropolian Myllypuron kampuksella. Ohjelmassa on muun muassa innostavia puheenvuoroja sekä dialogisia keskusteluja, joissa pureudutaan ajankohtaisiin osaamisen sekä työelämän muutoksen kysymyksiin.
AMKmicro-hankkeessa vahvistamme ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä kehittää jatkuvan oppimisen, erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa, suunnittelua, toteuttamista ja tunnettuutta työelämän ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseksi, nostamiseksi ja uudistamiseksi.
AMKmicro-hankkeen toteuttajat muodostavat 5AMK-verkoston. Verkostoon kuuluvat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan sosiaalirahasto ESR+).
Lanseeramme uuden ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, joka tarjoaa viher- ja rakennusalan ammattilaisille ainutlaatuisen mahdollisuuden kehittää osaamistaan ilmastonmuutoksen ja kaupunkirakenteen tiivistymisen haasteisiin. Kasvupaikkatekijöiden hallinta tiivistyvässä kaupunkiympäristössä -koulutus alkaa syksyllä 2026.
Koulutuksessa yhdistyvät rakennustekniikka ja kasvien hyvän kasvun hallinta, kuten maan ominaisuudet, vesi ja kasvillisuus. Opiskelijat oppivat suunnittelemaan ja arvioimaan ekologisesti ja teknisesti kestäviä ratkaisuja, jotka toimivat tiiviissä kaupunkiympäristössä ja muuttuvassa ilmastossa. Kiinnitämme erityistä huomiota hulevesien hallintaan, viherkattoihin ja viherseiniin, sekä rakenteiden kosteudenhallintaan ja kantavuuteen.
Kasvupaikkatekijöiden hallinta tiivistyvässä kaupunkiympäristössä -koulutus (insinööri, ylempi AMK) on suunnattu erityisesti hortonomeille, maisema-arkkitehdeille, rakennusinsinööreille ja muille rakennetun ympäristön asiantuntijoille, jotka haluavat syventää osaamistaan ja vahvistaa yhteistyötä eri ammattialojen välillä.
“Kun kaupunkirakenne tiivistyy, rakenteiden kuivatus ja kasvien veden tarve asettuvat vastakkain. Juuri siksi on arvokasta yhdistää näiden alojen osaaminen yhteisen ratkaisun löytämiseksi”, toteaa tutkijayliopettaja Outi Tahvonen.
”Rakennusinsinöörin näkökulmasta vesi ja kasvillisuus rakenteiden yhteydessä nähdään perinteisesti ensisijaisesti riskinä. Kaupunkien tiivistyessä meidän on kuitenkin pakko nähdä nämä perinteiset riskitekijät mahdollisuutena: oikein suunniteltu viherrakenne ei ole enää pelkkä uhka, vaan olennainen osa ilmastokestävää kaupunkiympäristöä”, lisää lehtori Elis Kivi.
Opiskelua työn ohessa
Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena, mikä mahdollistaa opiskelun työn ohessa. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja ne kestävät noin 1,5 vuotta. Opinnot alkavat elokuussa 2026, ja koulutukseen kuuluvia lähiopintoja järjestetään sekä Hämeenlinnan että Lepaan kampuksilla.
Koulutustaustasta riippumatta opiskelija valmistuu koulutuksesta insinööri, ylempi AMK-nimikkeellä. Tutkinto tarjoaa paitsi pätevyyden ylempää korkeakoulututkintoa edellyttäviin tehtäviin, myös mahdollisuuden hakeutua tohtoriopintoihin. Koulutuksesta saa konkreettisia työkaluja kaupunkivihreän kehittämiseen ja se tukee ammatillista kasvua moniammatillisessa yhteistyössä.
12 ammattikorkeakoulun muodostama ryhmä ehdottaa ammatillisen tohtorikoulutuksen pilotoimista seuraavalla hallituskaudella. Ehdotuksen taustalla on huoli Suomen kilpailukyvyn rapautumisesta, innovaatiokyvykkyyden heikentymisestä sekä jäämisestä takamatkalle eurooppalaisesta kehityksestä.
Suomen kilpailukyky, osaamistaso ja innovaatiokyky vaativat uusia ratkaisuja. 12 ammattikorkeakoulua esittää, että Suomessa käynnistetään ammatillinen tohtorikoulutus, joka vastaa työelämän ja yritysten tarpeisiin, edistää organisaatioiden osaamispääoman kehittymistä ja vahvistaa alueiden ja koko Suomen elinvoimaa. Ehdotus julkaistaan 5.11.2025 klo 11–12.30 Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa Helsingissä järjestettävässä tilaisuudessa.
”Ammatillinen tohtorikoulutus on jo käytössä monissa Euroopan maissa, kuten Saksassa, Portugalissa ja Alankomaissa. Nyt on Suomen aika antaa ammattikorkeakouluille oikeus kouluttaa tohtoreita, jotka kehittävät suomalaista työelämää, vahvistavat osaltaan yritysten ja koko Suomen kilpailukykyä sekä tuottavat ratkaisuja organisaatioiden kehittämistarpeisiin”, sanoo ehdotusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Ammatillinen tohtoritutkinto (Professional Doctorate) on työelämälähtöinen, monialainen ja ratkaisuhakuinen tutkinto, joka täydentää nykyistä korkeakoulutuksen rakennetta. Se on saman tasoinen kuin yliopistojen tohtoritutkinto, mutta vastaa eri tarpeeseen. Tutkinto on suunnattu asiantuntijoille, jotka haluavat kehittää omaa alaansa ja työyhteisöään tutkimuksellisin keinoin. Tutkimusongelmat ja kehittämistarpeet nousevat työelämästä, ja ratkaisut viedään käytäntöön jo tohtoriopintojen aikana. Tyypillisesti tutkinto suoritetaan työn yhteydessä, työpaikalla.
”Meillä on tarvittava osaaminen, yhteinen näkemys ja valmius edistää tohtoritutkintoja. Tarvitaan vain poliittista tahtoa ja lainsäädännöllistä mahdollistamista, jotta ammatillisia tohtoreita päästään kouluttamaan jo seuraavalla hallituskaudella”, Ahokallio-Leppälä toteaa.
Ehdotusta ammatillisesta tohtorikoulutusta on valmistellut työryhmä, johon kuuluvat seuraavat 12 ammattikorkeakoulua:
HAMK tarjoaa alumneilleen mahdollisuuden täydentää osaamistaan edullisesti ja joustavasti kevään 2026 aikana.
Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää – ja tarjoamme alumneillemme siihen nyt erinomaisen mahdollisuuden. HAMKin alumnina voit hyödyntää kausikorttietua ja opiskella verkossa juuri sinua kiinnostavia nonstop-opintoja.
Kevään 2026 kausikortilla voit suorittaa avoimen ammattikorkeakoulun max. 10 opintopisteen laajuisia nonstop-opintoja haluamasi määrän kevätlukukauden 2026 aikana. Nonstop-opintojen suoritusaika on 3 kk. Kevään 2026 kausikortin hinta on 100 €.
Alumni, toimi seuraavasti:
Suosittelemme, että varaat ohjauskeskustelun jatkuvan oppimisen opinto-ohjaajan kanssa – saat tukea juuri sinulle sopivien opintojen valintaan. Varaa aika tästä ja tutustu opintotarjontaan tästä.
Otathan yhteyttä, jos tarvitset lisätietoja: avoinamk@hamk.fi
Onko rekrytointi ajankohtaista? Etsittekö työntekijää, harjoittelijaa tai kesätyöntekijöitä? HAMKissa on lukuisia mahdollisuuksia rekrytoida erilaisia osaajia. Vuoden 2025 ja 2026 rekrytointi- ja uratapahtumat päivittyvät tälle sivulle.
Rekrytapahtumissa yritykset voivat esitellä toimintaansa sekä kesätyö-, harjoittelu-, opinnäytetyö- ja työpaikkoja. Tapahtumat ovat hyvä tilaisuus tutustua opiskelijoihin ja HAMKin henkilökuntaan sekä myös verkostoitua toisten yritysten kanssa. Jos haluat tulla paikalle etsimään tekijöitä ja esittelemään tarjoamianne mahdollisuuksia, ota yhteyttä kunkin rekrytilaisuuden yhteyshenkilöön.
Sivua päivitetään sitä mukaa, kun saamme lisätietoja tapahtumista ja yhteyshenkilöistä. Voit kuitenkin jo merkitä päivämäärät kalenteriisi, jos olet kiinnostunut osallistumaan johonkin tapahtumista.
Järjestämme Evon kampuksella Metsärekrytapahtuman keskiviikkona 26.11.2025. Tapahtumassa metsätalouden opiskelijat pääsevät tutustumaan alan toimijoihin ja työnantajiin, sekä kuulemaan millaista osaamista metsäalan töissä oikeasti tarvitaankaan!
HAMKin Riihimäen kampuksella järjestetään tekniikan alan rekrymessut ke 22.1.2025 klo 10.00–13.00 kampuksen ala-aulassa.
Rekrymessuilla yritykset voivat esitellä ständeillä toimintaansa sekä kesätyö-, harjoittelu-, opinnäytetyö- ja työpaikkoja. Rekrymessut ovat hyvä tilaisuus tutustua opiskelijoihin ja HAMKin henkilökuntaan sekä tietysti myös verkostoitua toisten yritysten kanssa.
HAMKin Riihimäen kampuksella opiskelee yhteensä n. 1600 suomalaista ja kansainvälistä opiskelijaa seuraavilla aloilla:
Järjestämme Lepaan kampuksella keskiviikkona 22.1.2025 rekrypäivän puutarha- ja viheralan opiskelijoillemme. Rekrypäivässä opiskelijat pääsevät kuulemaan alan työllistymismahdollisuuksista ja tapaamaan työnantajia sekä Lepaan alumneja.
12.2.2026 Career & Connect Day, rekry- ja verkostoitumistapahtuma
Järjestämme Career & Connect Day rekry- ja verkostoitumistapahtuman torstaina 12.2.2026 klo 12.00-14.00 HAMK Forssan kampuksella. Tapahtuman järjestäjänä on ICT Kiertotalous ja Circular Economy koulutus.
Haku vuoden 2026 ammatillisiin opettajankoulutuksiin järjestetään tammikuussa ja haun valintaperusteet on nyt julkaistu. HAMK uudistaa opettajankoulutuksen opiskeluryhmiä aloittamalla kaksi uutta painotusta.
Ammatillisten opettajankoulutusten, eli ammatillisen opettajankoulutuksen, erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen haku- ja ryhmätiedot vuodelle 2026 on julkaistu. Vuoden 2026 haku järjestetään kevään ensimmäisen yhteishaun kanssa samaan aikaan. Haku alkaa 7.1.2026 kello 8 ja päättyy 21.1.2026 kello 15.00.
Ammatillinen opettajankoulutus HAMKissa
HAMK on tuomassa uusia painotuksia opettajan pedagogisiin opintoihin. Ammatillisessa opettajankoulutuksessa voi jatkossa opiskella normaalien monimuotoryhmien lisäksi korkeakoulupedagogisesti painottuvassa ryhmässä sekä ryhmässä, jossa painotetaan uudistavaa ammattipedagogiikkaa.
”Uusien ryhmien pedagogiset painotukset on suunniteltu vastaamaan opetusalan muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on kouluttaa opettajia, jotka uudistavat rohkeasti opetusta omassa toimintaympäristössään ja innostavat oppijoita uudenlaiseen oppimiseen”, koulutussuunnittelija Anna Sandt sanoo.
Uudistavassa ammattipedagogiikan ryhmässä opetus perustuu kokeilevaan ja osallistavaan pedagogiikkaan. Opiskelijat oppivat aidoissa työelämän ympäristöissä ja kehittävät systeemistä ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua sekä kykyä hyödyntää tutkimus- ja ennakointitietoa.
Korkeakoulupedagogiikan ryhmässä kehitetään pedagogista osaamista korkeakouluopetuksen kontekstissa. Painopisteinä ovat tutkimusperustainen ja opiskelijalähtöinen opetus, oppiminen ilmiönä sekä digitaalisten ja vuorovaikutteisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen.
Uusien ryhmien pedagogiset painotukset on suunniteltu vastaamaan opetusalan muuttuviin tarpeisiin. Tavoitteena on kouluttaa opettajia, jotka uudistavat rohkeasti opetusta omassa toimintaympäristössään ja innostavat oppijoita uudenlaiseen oppimiseen.
Korkeakoulupedagogiikan ja uudistavan ammattipedagogiikan ryhmiä on tarjolla Hämeenlinnassa sekä pääkaupunkiseudulla.
Ammatilliseen opettajankoulutukseen valitaan 370 uutta opiskelijaa. Suomenkielisiin ryhmiin valitaan 350 opiskelijaa, ja opiskeluryhmien koot muodostuvat valittujen opiskelijoiden mukaan. 20 opiskelupaikkaa on varattu englanninkielisessä ryhmässä aloittaville.
Ammatilliset opettajankoulutukset ovat suunnattu hakijoille, jotka suuntaavat opetus- ja ohjaustehtäviin ammatillisiin oppilaitoksiin sekä ammattikorkeakouluihin.
Opettajien jatkokoulutukset
Jo opettajaksi kouluttautuneet voivat hakea ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen tai ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen jatko-opintoihin. Koulutukseen hakevilla tulee olla ammatillisen koulutuksen ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus ennen opintoihin hakeutumista.
Ammatillinen erityisopettajankoulutus antaa valmiudet tukea oppimisvalmiuksiltaan erilaisten oppijoiden osaamisen kehittymistä ja työllistymistä. Koulutus antaa valmiuksia toimia erityispedagogiikan osaajana monialaisissa verkostoissa. Koulutukseen valitaan vuosittain 57 uutta opiskelijaa. Tekniikan alan sekä liikenne- ja turvallisuusalojen hakijoille on omat kiintiönsä.
Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus antaa laaja-alaisen kelpoisuuden toimia opinto- ja uraohjauksen asiantuntijatehtävissä. Koulutus antaa valmiuksia toimia ohjauksen tehtävissä oppilaitoksen lisäksi myös ohjausalan yrityksissä tai yrittäjänä. Ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen valitaan 55 uutta opiskelijaa, joista 12 opiskelijaa valitaan englanninkielisen koulutuksen puolelle.
Professional Guidance Counsellor Education online programme (englanninkielinen erillisvalintaryhmä)
Ammatillisten opettajankoulutusten haku lyhyesti
Seuraava hakuaika koulutuksiin on 7.-21.1.2026. Opintoihin haetaan Opintopolussa.
Ammatillinen opettajankoulutus on suunnattu ammatillisten koulutusten opetustehtävissä oleville tai opetustehtäviin aikoville. Koulutus antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden. Hakijoilta edellytetään pääsääntöisesti korkeakoulututkintoa sekä työkokemusta ja osaamista omalta ammattialalta.
Ammatillinen erityisopettajankoulutus sekä opinto-ohjaajankoulutus ovat opettajien jatkokoulutuksia. Hakijoilta tulee olla opettajan kelpoisuus joko ammatillisesta opettajankoulutuksesta tai yliopistosta ennen hakemista. Erityisopettajankoulutus tuo kelpoisuuden ammatillisiin oppilaitoksiin. Opinto-ohjaajankoulutuksesta saa laaja-alaisen kelpoisuuden.
Ammatillista opettajankoulutusta ja opinto-ohjaajankoulutusta voi opiskella myös englanniksi. Englanninkieliset toteutukset ovat verkkototeutuksia.
Hakuohjeet ja lisätietoja koulutuksista löytyvät HAMKin verkkosivuilta. Alta löydät linkit kunkin koulutuksen sivuille. Vastaamme mielellämme myös kysymyksiin hakemisesta.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja brasilialainen Feevalen yliopisto juhlistivat 20 vuoden strategista kumppanuutta Novo Hamburgo Feevale Summitin avajaisissa lokakuussa. Yhteistyömme on ollut pitkäjänteistä niin koulutuksen kuin tutkimuksenkin saralla.
Etenkin opiskelijoiden ja henkilöstön liikkuvuus korkeakoulujen välillä on ollut aktiivista. Kymmenen viime vuoden aikana yli 50 opiskelijaa ja yli 70 henkilökunnan jäsentä HAMKista on osallistunut liikkuvuusohjelmiin puolin ja toisin, mikä on vahvistanut yhteistyötä sekä kansainvälistä ja alakohtaista osaamista.
Teemme yhteistyötä myös tutkimuksessa. HAMKin ja Feevalen tutkimusyhteistyö sai alkunsa vesiosaamisen projekteista, ja vuosien varrella yhteistyö on laajentunut useille tieteenaloille.
”HAMKin ja Feevalen välinen yhteistyö on ollut strategista ja pitkäjänteistä. Olemme yhdessä rakentaneet tulevaisuutta, jossa osaaminen, tutkimus ja kansainvälisyys ovat keskiössä. Yhteistyömme on esimerkki siitä, miten pitkäjänteinen kumppanuus tuottaa kestävää vaikuttavuutta”, sanoo HAMKin rehtori Pertti Puusaari.
Hän muistutti juhlapuheessaan siitä, miten yhteistyö on tuonut konkreettisia edistysaskelia myös muihin verkostoihin. Feevalelaiset nimittäin yhdistivät HAMKin alun perin Leirian korkeakouluun, mikä johti RUN-Eurooppa-yliopiston syntyyn.
20-vuotisjuhlan kunniaksi Feevalen opiskelijaryhmä kehitti yhteistyötä kuvaamaan uuden brändin, eli ”Axis”-juhlasinetin. Tämän yhteistyön akselin pohjana on ajatus, että HAMKia ja Feevalea yhdistää vahva tulevaisuuden tekeminen. Olemme siis ”Explorers of Tomorrow”. Axis symboloi yhteistä visiota ja rohkeutta uudistua.
”Lämpimät kiitokset Feevalen monialaiselle opiskelijaryhmälle heidän tekemästään upeasta työstä. On mahtavaa nähdä, miten design thinking -työtapa yhdistettynä motivoituneiden opiskelijoiden työskentelyyn tuottaa uutta osaamista ja tällaisia laadukkaita lopputuloksia”, sanoo HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
Katso alta opiskelijoiden tekemä video yhteistyöstä.
HAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Turun ammatti-instituutin (TAI) yhteistyö on vahvistanut ammatillisen koulutuksen laatua ja henkilöstön osaamista. TAIn henkilöstölle suunnatut koulutukset ovat tuottaneet konkreettisia hyötyjä arjen työhön.
TAI panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja HAMKin kanssa toteutettu yhteistyö on ollut pitkäjänteistä. Useita yhdessä suunniteltuja koulutuksia on järjestetty viime vuosien aikana. Yhteistyötä on ollut rakentamassa TAIn kehittämiskoordinaattori Tuike Kankare, joka työllään edistää laadunhallintaa sekä koordinoi opetus- ja ohjaushenkilöstön täydennyskoulutuksia.
Osaamista arjen tarpeisiin
Yhteistyö sai alkunsa Varsinais-Suomen oppilaitosfoorumin kautta, joka kokoaa yhteen alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Taustalla on yhteinen tavoite kehittää koulutuksen laatua ja vastata muuttuvan toimintaympäristön tarpeisiin.
HAMK on vastannut tarpeeseen tarjoamalla täydennyskoulutuksia, jotka tukevat henkilöstön osaamisen kehittymistä käytännönläheisesti ja suunnitelmallisesti. Arviointiosaamisen kehittäminen on tunnistettu tärkeäksi osa-alueeksi, ja lisäksi koulutuksia on toteutettu muun muassa erityisen tuen, hyvinvointia tukevan pedagogiikan, kielitietoisuuden ja uraohjauksen teemoista.
Konkreettisia hyötyjä ja vaikuttavuutta
Koulutusten vaikuttavuus näkyy arjessa: kehittämistehtävät on kytketty osallistujien työtehtäviin ja organisaation tavoitteisiin, mikä on vahvistanut osaamisen siirtymistä käytäntöön ja tukenut yhteisiä kehittämistavoitteita.
TAI on ollut aktiivinen koulutusten suunnittelussa, tuoden esiin omat tarpeensa ja painotuksensa.
Koulutusten suunnittelu yhdessä HAMKin kanssa on ollut keskeinen tekijä onnistumisessa. Yhteinen suunnittelu on varmistanut, että koulutukset ovat aidosti vastanneet TAIn tarpeisiin.”
Tuike Kankare, kehittämiskoordinaattori, Turun ammatti-instituutti
Lähitoteutuksina järjestetyt koulutukset ovat tarjonneet tilaa keskittymiselle ja kohtaamisille, jotka ovat vahvistaneet yhteisöllisyyttä ja henkilöstön hyvinvointia. ”Mieltäni on lämmittänyt se, että henkilöstö on ollut avointa ja ilmapiiri on ollut luottavainen ja motivoitunut. On uskallettu sanoa mielipiteitä ja kehittää yhdessä”, Kankare toteaa.
Myös koulutusten jälkeinen yhteinen reflektointi HAMKin kanssa on koettu tärkeäksi osaksi prosessia. Sen avulla on voitu jäsentää saavutettuja tuloksia, tunnistaa kehittämiskohteita ja suunnata seuraavia askelia organisaation tavoitteiden mukaan.
Asiantuntevaa tukea ja sujuvaa yhteistyötä
HAMKin asiantuntijat ovat tuoneet koulutuksiin vahvaa pedagogista osaamista, ajankohtaista tutkimustietoa ja käytännönläheisiä menetelmiä, jotka tukevat henkilöstön osaamisen kehittymistä ja työssä jaksamista. Koulutuksista saatua palautetta on hyödynnetty koulutusten kehittämisessä.
HAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun lehtori Tomi Raitanen on ollut toteuttamassa muun muassa arviointikoulutuksia. ”On ollut hienoa saada olla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa koulutuksia TAIn motivoituneen ja kehittämisestä innostuneen opetus- ja ohjaushenkilöstön kanssa. Yhteistyö on ollut sujuvaa, pitkäjänteistä ja arjen ratkaisuihin tähtäävää”, Raitanen toteaa.
Yhteistyö HAMKin kanssa on tarjonnut TAIlle arvokasta tukea arjen työhön. Työskentely on ollut vaivatonta ja sovitut asiat on hoidettu ammattitaidolla. TAI ja HAMK jatkavat yhteistyötä kehittämistarpeiden pohjalta – yhteinen suunta on selkeä: laadukas koulutus ja osaava henkilöstö.
”HAMKin kanssa työskentely on ollut avointa ja sujuvaa – sovittuihin asioihin on aina voinut luottaa”, Kankare kiteyttää.
Turun ammatti-instituutti on Turun kaupungin toisen asteen ammatillinen oppilaitos, joka tarjoaa monipuolista koulutusta nuorille ja aikuisille useilla eri aloilla. TAI toimii useassa toimipisteessä Turussa ja on yksi Varsinais-Suomen suurimmista ammatillisista oppilaitoksista.
Haluatko lisätietoa koulutus- ja asiantuntijapalveluistamme?
InnoHoivaHub-verkoston työpaja kokosi yhteen julkisen ja yksityisen sektorin, asukasverkoston sekä HAMKin edustajia pohtimaan, miten iäkkäiden kotona asumista tukevat palvelut voitaisiin järjestää sujuvammin ja ennakoivammin. Keskusteluissa korostuivat yhteistyön, tiedonkulun ja ihmislähtöisten ratkaisujen merkitys – sekä teknologian rooli arjen tukena.
Iäkkäiden ihmisten kotona asumista tukevien palveluiden jatkuvuus sekä sidosryhmien näkökulmien kuuleminen olivat keskiössä InnoHoivaHub-verkoston työpajassa, joka kokosi yhteen yritysten, julkisen sektorin, asukasverkoston ja HAMKin edustajia. Pohdimme osallistujien kesken, miten yhteistyö, tiedonkulku ja vastuunjako kotiin vietävissä palveluissa voitaisiin järjestää entistä sujuvammin. Keskustelimme, millaisia uusia toimintamalleja tai digitaalisia ratkaisuja voitaisiin hyödyntää iäkkäiden ihmisten elämänlaadun ja toimintakyvyn parantamiseksi myös ennen julkisten palveluiden piirissä olemista. Ennakoivat palvelut näyttäytyivät vahvasti yhteisenä intressinä.
Osallistujat nostivat esiin arjen haasteita, kuten sote-palveluiden pirstaleisuuden ja byrokratian, ja toivoivat yksinkertaisempia, käyttäjälähtöisiä ratkaisuja. Esimerkin käyttäjälähtöisestä ratkaisusta antoi eräs osallistuja, joka ehdotti, että yritykset kehittäisivät yhdessä palvelutarjottimen, josta asiakas saisi kaiken tarvitsemansa palvelun. Ideaalitilanteessa tieto eri toimijoiden tarjoamista palveluista löytyisi yhden napin takaa.
Ideoita palveluiden kehittämiseksi
Keskustelumme tuottivat myös muita konkreettisia ehdotuksia iäkkäiden ihmisten palveluiden kehittämiseksi. Tiiviimpää yhteistyötä toivottiin julkisen ja yksityisen sektorin välille esimerkiksi iäkkään ihmisen palvelutarpeen arvioinnin osalta. Myös teknologiaseteliä kotona asumista tukevien teknologioiden käyttöönottamiseksi pohdittiin. Palvelusetelin tapaan teknologiasetelillä asiakas voisi hankkia arkeaan tukevia teknologioita edullisemmin. Teknologioiden käyttöönotto ennakoivasti ja riittävän ajoissa nähtiin tärkeänä. Iäkkäiden ihmisten läheisten merkitys nousi esiin teknologioiden käyttäjinä sekä tuen antajina.
Työpajassa teknologia nähtiin luontevana osana iäkkäiden ihmisten ja heidän läheistensä arkea, tukemassa sujuvaa ja turvallista elämää. Keskustelumme muistutti siitä, että iäkkäät ihmiset teknologian käyttäjinä eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä, vaan monimuotoinen joukko yksilöitä. Oleellista on, että teknologia palvelee ihmisiä ja heidän arjen tarpeitaan parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluita ja teknologioita kehitettäessä ihmisen tarpeineen tulee olla keskiössä.
Työpaja osoitti, että eri toimijoilla on yhteinen tahtotila kehittää ennakoivia, vaikuttavia ja ihmislähtöisiä ratkaisuja iäkkäiden hyvinvoinnin tueksi.
InnoHoivaHub
Tilaisuus järjestettiin osana InnoHoivaHub -hanketta, joka on Euroopan unionin osarahoittama.
Yhdistämme Kanta-Hämeen kotiin vietävien palveluiden tuottajat, teknologiayritykset ja alueen asukkaat ideoimaan ja kehittämään palveluita iäkkäille ihmisille.
Iäkkäiden ihmisten palveluiden ideoimisesta ja kehittämisestä kiinnostuneet yritysten edustajat ja alueen asukkaat, tervetuloa mukaan InnoHoivaHubin toimintaan.
Lepaan kampuksella toiminnan keskiössä on kiertotalouden ja kestävän viljelyn ratkaisujen kehittäminen. Sekä tutkimusta että koulutusta toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa. Lepaan osaamiskeskittymässä yhdessä tekeminen vahvistaa kaikkien osapuolten osaamista.
HAMKilainen puutarha-alan tutkimus ja koulutus keskittyy Lepaan kampukselle Hattulaan. Käytössämme on monipuolinen ruoan alkulähteille keskittyvä tutkimusympäristö – pellot, kasvihuoneet sekä marja- ja hedelmätarhat. Kampuksella on myös mikrolisäyslaboratorio ja laboratoriolaitteistoa kasvualustan ominaisuuksien määrittämiseen. Laboratorion kasvatus- ja olosuhdekaapit soveltuvat kasvien ja levien kasvatukseen. Tutkimus eri vaiheissaan on tarpeen mukaan skaalattavissa petrimaljasta peltoon.
Kampuksella käytössä oleva tutkimusinfrastruktuuri on koko Lepaalla toimivan tutkimus- ja koulutusyhteisön käytettävissä. Näin myös opiskelijat pääsevät kokeilemaan asioita käytännössä jo opiskelun aikana. Tutkimusinfrastuktuuri on hyödynnettävissä myös opinnäytetöissä tehtävään tutkimukseen tai yritysten toimeksiannosta toteutettuihin opiskelijaprojekteihin.
Lepaalla Kehittyvä ja kestävä sisäviljely -tutkimusryhmää vetävä tutkijayliopettaja Marika Tossavainen näkee SmartBio-tutkimusekosysteemin laboratorioiden antavan lisäbuustia puutarha-alan tutkimukseen.
”Hyödynnämme tutkimuksessamme Lepaan kampuksen viljely-ympäristöjen ja omien laboratoriolaitteidemme ohella myös HAMKin korkeakoulukeskuksen moderneja laboratorioita esimerkiksi kasvien tuottamien yhdisteiden analytiikassa ja kasvualustojen mikrobiologisen aktiivisuuden tutkimisessa. Kiertotalouden ratkaisujen kehittäminen, kuten käytetyn puumateriaalin kierrätys kasvualustoiksi ja viinintuotannon sivuvirtojen käyttö kosmetiikassa ovat osa tutkimustamme”, kertoo Tossavainen.
Yritykset hyötyvät Lepaan osaamisesta ja voivat myös ostaa tutkimuspalvelua omiin tarpeisiinsa. Lepaalla puutarhatalouden tutkimus, koulutus ja infrastuktuuri sekä toimintaan liittyvät yhteistyö- ja asiantuntijaverkostot nähdään osaamiskeskittymänä, josta hyötyvät niin tutkimuskumppanit, opiskelijat kuin alan yritykset. Tekemisen yhtenä tavoitteena on myös alueellisen vaikuttavuuden ja hyödyn kasvattaminen. Tulevaisuudessa tavoitteena on kasvaa puutarha-alan merkittäväksi toimijaksi myös kansainvälisesti.
Yritysyhteistyö puutarha-alan opinnoissa ja tutkimuksessa
HAMKin ja yritysten välisen yhteistyön hyödyt kantavat pitkälle. Työnantajien kanssa verkostoituminen opiskeluaikana edesauttaa opiskelijoiden työllistymistä. Yritykset puolestaan pääsevät yhteistyön kautta tutustumaan koulutuksen tarjoamaan osaamiseen. HAMKia yritysten kanssa työskentely auttaa tunnistamaan niiden tarpeita ja siten lisäämään tutkimuksen ja koulutuksen työelämälähtöisyyttä. Tutkimus puolestaan tukee yritysten kehitystarpeita.
DBE eli muotoilulähtöinen oppiminen (design-based education) on HAMKissa yksi tapa tuoda yritykset ja muut työnantajat osaksi opintoja. DBE on yhteiskehittämällä oppimista, jossa keskeistä on yhdessä kehittää ja oppia sellaisia työskentelytapoja, joita opiskelija tarvitsee jatkossa työelämässä. Opiskelijat ratkovat yritysten aitoja haasteita, mikä tarjoaa innostavan oppimisympäristön ja tekee työelämää tutuksi jo opintojen aikana.
Keväällä Lepaalla toteutettiin opiskelijaprojekti maanparannusaineita ja luomulannoitteita sivuvirroista valmistavan Humuspehtoori Oy:n kanssa. Yrityksen lopputuotteita käyttävät sekä viljelijät että kuluttajat, ja lähes kaikki tuotteet ovat luomuhyväksyttyjä. Idea opiskelijaprojektista sai alkunsa Lepaalla käynnissä olevan Euroopan unionin osarahoittaman Hortianna-hankkeen tiimoilta, kun sen projektiryhmä vieraili yrityksen kompostikentällä tutustumassa kompostista syntyvän suotoveden käsittelyyn.
Humuspehtoorin Suvi Mantsinen esitteli HAMKin Salla Leppäkoskelle ja Petri Niemelle suotovesialtaiden toimintaa keväällä 2025. Kuva: Päivi Vartiainen
Kompostointiprosessin aikana käsiteltävästä materiaalista valuu runsaasti erilaisia ravinteita sisältävää suotovettä, johon sekoittuu sade- ja sulamisvettä. Vuoden aikana syntyvän suotoveden määrä on huomattava. Humuspehtoori on rakentanut suotovedelle monivaiheisen puhdistusprosessin, jossa pyritään poistamaan mahdollisimman paljon siinä olevia ympäristöä kuormittavia ravinteita ja jäämiä ennen veden laskemista luontoon.
”Opiskelijaryhmän tehtävänä oli tehostaa suotovedessä olevien ravinteiden talteenottoa. Ryhmä selviytyi tehtävästä loistavasti. Projektin alussa he kartoittivat nykytilanteen ja ideoivat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joista he valitsivat pari toteuttamiskelpoista ideaa syvälliseen tarkasteluun. Toimeksiantaja oli tarjottuihin ratkaisuihin tyytyväinen ja aikoi viedä ehdotukset käytäntöön”, kertoo DBE-projektin toteutuksessa mukana ollut puutarhatalouden lehtori Pasi Käkelä.
Opiskelijoiden ideat ovat tervetulleita
Humuspehtoorin toimitusjohtaja Suvi Mantsinen sanoo, että projektissa syntyneistä kahdesta ideasta toinen on laitettu yrityksessä käytäntöön: muun suodatuskentällä valmiina olevan kasvillisuuden lisäksi on istutettu kurjenmiekkoja tukemaan veden suodatusta. Toinen idea, suotovesialtaaseen rakennettava biohiilipato, odottaa myöhempää toteutusta.
Mantsinen näkee DBE:n tapaisessa ryhmätyöskentelyssä runsaasti etuja, kun tekijät ja näkökulmat yhdistyvät. Mantsinen arvostaa oppilaitosten aktiivisuutta kysellä yrityksen tarpeista. Hänen mukaansa opiskelijayhteistyöt on yrityksille hyödyllistä esimerkiksi haettaessa uusia ratkaisuja.
”Opiskelijat etsivät tietoa kirjallisuudesta ja muista lähteistä, joihin ei yrityksen arjessa välttämättä tule syvennyttyä. Opiskelijoiden ideat voivat myös olla niin sanotusti laatikon ulkopuolelta, sillä he eivät ole lukkiutuneet alalla vallitseviin käytäntöihin”, Mantsinen toteaa.
Biohiilipadon tehokasta toteutusta varten tarvitaan vielä lisää tutkimusta. Markkinoilla on useita erilaisia biohiilituotteita, joiden koostumus ja suodatuskyky vaihtelevat. Tältä osin asia palasikin opiskelijoiden pöydältä takaisin tutkijoiden ratkottavaksi. Hortianna-hankkeen asiantuntijatiimi tutkii parhaillaan kaupallisten biohiilien suodatusominaisuuksia tavoitteenaan löytää suotovesien käsittelyyn parhaiten soveltuva ratkaisu. Tutkimuksen tulokset tulevat julkisesti kaikkien saman haasteen parissa painiskelevien toimijoiden käyttöön, joten yhteistyöllä nähdään olevan laajempi kuin vain yhtä yritystä hyödyttävä vaikutus.
Hortianna
Kokoamme Hortianna-hankkeessa HAMKin Lepaan kampukselle valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin tunnettua puutarha-alan osaamiskeskittymää, jonka avulla tavoittelemme yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa uusia kiertotalouteen perustuvia innovaatioita. Hortianna-hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
