Logistiikka-alan perehdytys kaipaa nopeampia ja turvallisempia ratkaisuja. VIVA – Virtuaalinen Varasto Osaamisen Kasvattamisessa (ESR+) -hankkeen tuloksena syntyi geneerinen Virtuaalivarasto‑sovellus, jonka avulla yritykset ja oppilaitokset voivat matalalla kynnyksellä tutustua XR‑ratkaisujen mahdollisuuksiin ja rakentaa osaamistaan virtuaalisen perehdytyksen hyödyntämisessä.
Logistiikka-alan työvoimapula, korkea vaihtuvuus ja perehdytyksen haasteet ovat jo pitkään kuormittaneet logistiikka- ja varastointialan yrityksiä. VIVA – Virtuaalinen Varasto Osaamisen Kasvattamisessa (ESR+) -hankkeen tavoitteena oli vastata logistiikka-alan kasvavaan osaajatarpeeseen kehittämällä uusia virtuaaliteknologiaan ja digitaaliseen kaksoseen, eli fyysisen kohteen digitaaliseen kopioon, perustuvia perehdytysratkaisuja. Tavoitteena oli myös vahvistaa yritysten ja oppilaitosten digiosaamista sekä tukea varastotyön koulutusta, työvoiman saatavuutta ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista.
Virtuaalivarasto-sovellus rakentui yhteistyössä
Yli 40 yritystä ja useampi oppilaitos osallistui aktiivisesti hankkeeseen. Hankkeen alussa toteutetut työpajat yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja logistiikka-alan muiden toimijoiden kanssa toivat esiin perehdytyksen kipukohtia ja auttoivat määrittämään ne sisältöalueet, joihin virtuaalinen oppiminen voisi tarjota suurimman hyödyn. Yhteinen viesti oli selkeä: perehdyttämisen tulisi olla nopeampaa, saavutettavampaa ja ennen kaikkea turvallisempaa. Näiden toiveiden pohjalta rakennettiin pelimoottoriteknologialla Meta Quest 3 VR-laseilla toimiva Virtuaalivarasto‑sovellus, joka on geneerinen oppimisympäristö, jossa harjoitellaan varaston siisteyteen, turvallisuuteen, pakkausvirheiden tunnistamiseen ja tilausten keräämiseen liittyviä tehtäviä. Nämä tehtävät havainnollistavat hyvin, millaisia yleisluontoisia ja toimipisteeseen sitoutumattomia tehtäviä voidaan perehdyttää virtuaalisesti. Sovellusta on mahdollista käyttää 16 eri kielellä, mikä tukee tasalaatuista perehdytyskokemusta monikielisessä ympäristössä. Ratkaisun geneerisyys mahdollistaa sen, että yritykset voivat kokeilla virtuaalista perehdytystä matalalla kynnyksellä ja selvittää toimisiko vastaavanlainen ratkaisu heille.
Sovellusta pilotoitiin laajasti yrityksissä ja oppilaitoksissa, ja palaute osoitti VR‑perehdytyksen olevan selkeä, havainnollinen ja turvallinen tapa tutustua varaston perusperiaatteisiin. Osallistujat kokivat tehtävät selkeiksi, tehokkaiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Tehtäviä pidettiin innovatiivisina ja mielekkäinä, ja erityisesti tuotiin esiin niiden sopivuus myös eri-ikäisille käyttäjille. Jopa yli 50-vuotiaille tekeminen oli hauskaa ja innostavaa. Kiitosta sai myös sovelluksessa oleva opastus, joka helpotti sovelluksen käyttöä myös niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta VR-teknologiasta.
XR-teknologioiden osaaminen vahvistui
Hankkeen työpajat, seminaarit ja pilotoinnit syvensivät niin yritysten, oppilaitosten kuin osallistujien ymmärrystä virtuaaliteknologioiden käytännön soveltamisesta ja rajoitteista. Samalla ne loivat realistisen kuvan XR- ja VR-teknologioiden nykytilasta verrattuna pelkkiin myyntipuheisiin. XR-teknologian nähtiin tarjoavan selkeitä ja konkreettisia hyötyjä erityisesti perehdytyksessä, turvallisuuskoulutuksessa ja opetuksessa ja mahdollisuus kokeilla teknologiaa itse koettiin erityisen arvokkaaksi. Hankkeen koettiin lisänneen ymmärrystä siitä, miten virtuaalimaailmaa voidaan hyödyntää opetuksessa ja perehdytyksessä ja millaisia mahdollisuuksia se voi avata tulevaisuudessa. Hankkeen voidaankin todeta vahvistaneen yritysten ja oppilaitosten digiosaamista ja kiinnostusta virtuaalisten koulutusratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen. Useat toimijat näkivät selviä mahdollisuuksia omien, räätälöityjen ratkaisujen kehittämiselle.
Virtuaalivarasto-sovellus on saatavilla hankeverkkosivuilla ja tulee myöhemmin ladattavaksi Meta Store -kauppapaikalta. Virtuaalinen perehdytys on erityisesti logistiikka-alan yrityksille, oppilaitoksille sekä muille toimijoille varteenotettava vaihtoehto perehdytykseen ja koulutukseen, erityisesti tilanteissa, joissa halutaan harjoitella varastotyön perusperiaatteita turvallisesti. Lisäksi se voi tarjota tasalaatuisen ja nopean perehdytyksen, vähentää virheiden riskiä ja parantaa työturvallisuuskäytäntöjä ilman kallista tai aikaa vievää fyysistä harjoittelua. Ilmaiseksi saatavilla oleva Virtuaalivarasto-sovellus auttaa arvioimaan, voisiko virtuaalinen perehdytys toimia osana yrityksen pysyvää perehdytys- ja koulutusprosessia ilman suuria panostuksia.
VIVA – Virtuaalinen varasto osaamisen kasvattamisessa -hanke (ESR+) oli Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteutti HAMK Tech -tutkimusyksikkö ja yhteistyökumppanina toimi LIMOWA ry 1.9.2023–28.2.2026 aikana. Hankkeen aikana kehitettiin Virtuaalivarasto-sovellus, jonka avulla yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat voivat selvittää ja todeta virtuaalisen perehdyksen sopivuuden ja hyödyt koulutus- ja perehdyttämiskäytössä.
We were happy to have a guest from Romania to lecture in Mustiala. Our students were offered the opportunity to gain an international perspective on agriculture and the lectures generated lively and sharp discussion.
Ciocan Horia Nicolae, a Senior Lecturer at the University of Agronomic Sciences and Veterinary Medicine of Bucharest (USAMV Bucharest), Faculty of Management and Rural Development, visited Mustiala at the end of February. He kindly answered some questions and shared his thoughts about teaching Finnish students and week in Finland and Mustiala.
Tell us a little bit about how you ended up visiting HAMK Mustiala?
“This visit to HAMK University of Applied Sciences was part of an inter-institutional academic cooperation initiative funded by the Erasmus+ programme. It was designed to strengthen collaboration in the fields of agriculture and rural development and to create opportunities for knowledge exchange between our students and academic communities. This collaboration was made possible through the valuable support and involvement of Andra Ruutiainen, Guidance Counsellor at the School of Biotechnology and Natural Resources, Häme University of Applied Sciences, whose contribution played an important role in facilitating this academic exchange.
For me personally, it was also an opportunity to gain a deeper understanding of how agricultural education is structured in Finland, particularly within a system that effectively combines strong practical training with strategic thinking about rural areas.”
What topics have you lectured on here?
“At Mustiala, I delivered a series of lectures on rural development with a focus on structural transformation in agriculture, food system resilience, and the relationship between farm-level decisions and national food security.
We discussed the European agri-food trade balance, the idea of self-sufficiency versus strategic interdependence, and the risks associated with global supply chains — such as geopolitical tensions, input dependency, and energy price volatility. I encouraged students to think beyond production efficiency and to consider resilience, diversification, and local value chains as strategic elements of rural development.
Because many of the students come from farming backgrounds, we also explored practical questions: how farm management decisions today influence long-term viability, generational renewal, and the broader stability of rural communities.”
What has it been like to lecture our students?
“It was a very rewarding experience. The students were attentive, thoughtful, and not afraid to ask difficult questions. I particularly appreciated that they connected theoretical concepts to real farm situations. When we spoke about risk exposure or market volatility, they immediately translated that into discussions about their own family farms.
There is a certain maturity in the way Finnish students approach agricultural topics. They seem to understand that farming today is not only about production, but also about strategy, technology, sustainability, and positioning within global markets. That made the discussions dynamic and intellectually stimulating.”
Enthusiastic discussions about agriculture. Picture: Andra Ruutiainen
Have you enjoyed Mustiala and what do you think of the campus?
“I have truly enjoyed my time at Mustiala. The campus has a unique atmosphere — it feels both historical and forward-looking at the same time. Being surrounded by farmland while discussing rural development creates a strong sense of coherence between theory and practice.
What impressed me most is how integrated everything feels: teaching, applied research, and practical agricultural training. It is clear that Mustiala is not just an academic environment, but a living agricultural ecosystem. That alignment between place and subject matter gives the campus a distinct identity.”
I was struck by the quiet confidence of the students. They do not romanticize agriculture, but they take it seriously as a profession and as a societal responsibility.
What was the most memorable part of this visit?
“The most memorable part was the conversations — both inside and outside the classroom. The informal discussions with students about the future of Finnish agriculture, about climate uncertainty, and about the responsibility of farmers in ensuring national resilience were particularly meaningful.
I was also struck by the quiet confidence of the students. They do not romanticize agriculture, but they take it seriously as a profession and as a societal responsibility. Seeing that combination of realism and commitment has stayed with me.
On a personal level, experiencing Mustiala in winter — the landscape, the light, the stillness — added something symbolic to the topic of resilience we were discussing. It reminded me that agriculture in northern Europe requires not only technical competence, but also long-term vision and determination.”
Thank you, Ciocan Horia Nicolae, for your visit to HAMK Mustiala. It is great that we can offer our students new perspectives on agriculture and enable them to become part of the international discussion and community.
Lääkkeiden aiheuttama ympäristökuormitus ja lääkekertymät jätevesissä ovat kasvavia ongelmia. Lokakuussa 2025 alkaneessa tutkimushankkeessamme edistetään luonnonmateriaalien käyttöä funktionaalisissa kosmetiikka ja terveystuotteissa. Luonnonmateriaalien avulla voidaan vähentää varsinaisten lääkeaineiden käyttöä.
Esimerkiksi antibioottien liiallinen käyttö aiheuttaa antibioottiresistenssiä, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja voi tehdä tavallisista infektioista hengenvaarallisia. Vähentämällä lääkeaineiden käyttöä voidaan pienentää lääkeresistenssin mahdollisuutta. Lisäksi luonnonmateriaaleilla voidaan korvata kosmetiikka- ja terveystuotteissa yleisesti käytettyjä ympäristölle haitallisia aineita kuten öljypohjaisia polymeerejä, mikromuoveja ja titaanidioksidia.
Kestävästi tuotetut funktionaaliset luonnonmateriaalit terveystuotteissa – Funter -hankkeessa tuotamme toiminnallisia raaka-aineita hyödyntäen leviä, sienirihmastoja, kasveja ja erilaisia sivuvirtoja sekä arvioimme tuotettujen raaka-aineiden bioaktiivisuutta ja terveysvaikutteisia ominaisuuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan elinkaarilaskenta- eli LCA-työkalua, jonka avulla voidaan arvioida funktionaalisten raaka-aineiden sekä kosmetiikka- ja terveystuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.
Käytännössä luonnonmateriaaleista, kuten Fusarium-sienestä ja parakrassin kukinnoista, lehdistä ja varsista, tuotetaan uutteita tai erotetaan haluttuja yhdisteitä, joiden mahdollisia terveysvaikutuksia arvioidaan muun muassa mittaamalla niiden kykyä toimia antioksidanttina ja estää erilaisten taudinaiheuttajamikrobien kasvua. Uutteita ja niiden sisältämiä yhdisteitä, joilla mittausten perusteella osoitetaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia, testataan tuotteiden raaka-aineina yhdistämällä ne sopiviin apuaineisiin. Näiden kokeiden tarkoituksena on saada tuotteesta toimiva, hyvin säilyvä ja miellyttävä käyttää. Tutkittavat luonnonmateriaalit voivat korvata myös osaa terveys- ja kosmetiikkatuotteissa perinteisesti käytettävistä apuaineista, jolloin tuotteiden raaka-aineiden määrää pystytään vähentämään ja valmistusta yksinkertaistamaan.
Hanke toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Me Hämeen ammattikorkeakoulussa toimimme hankkeen koordinaattorina ja vastaamme muun muassa toiminnallisten raaka-aineiden tuotannosta mikrolevistä, sienistä ja valituista kasveista sekä niiden koostumuksen analysoinnista. Helsingin yliopiston roolina on muun muassa raaka-aineiden terveysvaikutteisten ominaisuuksien määrittäminen, uusien raaka-aineiden käytön tutkiminen farmaseuttisissa tuotteissa sekä elinkaarilaskenta. Laurea-ammattikorkeakoulu keskittyy uusien raaka-aineiden hyödyntämiseen kosmetiikkatuotteissa sekä kosmetiikkatuotteiden käytettävyys- ja säilyvyystestaukseen.
”Kehitämme innovatiivisia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen ja rakennamme pohjaa monialaiselle innovaatioekosysteemille, joka kattaa funktionaalisten raaka-aineiden ja apuaineiden tuotannon ja prosessoinnin sekä kosmetiikka- ja terveystuotteiden valmistuksen”, hankkeen projektipäällikkö Aino-Maija Lakaniemi kertoo.
Kestävästi tuotetut funktionaaliset luonnonmateriaalit terveystuotteissa -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama (EAKR) ja se on käynnissä vuoden 2027 loppuun saakka.
Kevään toisessa yhteishaussa voit hakea syksyllä alkaviin HAMKin suomenkielisiin koulutuksiin. Tarjolla on mm. kolme uutta YAMK-koulutusta ja yksi uusi AMK-koulutus. Yhteishaku alkaa tiistaina 10.3. ja päättyy 24.3.2026 klo 15.00.
Valittavanasi kevään toisessa yhteishaussa ovat HAMKin 22 AMK-koulutusta ja 12 YAMK-koulutusta. Koulutuksia tarjoamme kuudelta eri alalta, joita ovat luonnonvara ja biotalous, muotoilu, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne, tietojenkäsittely ja ICT sekä yrittäjyys ja liiketalous sekä päivätoteutuksena että monimuotototeutuksena HAMKin eri kampuksilla. Haettavana olevat koulutukset löytyvät verkkosivuiltamme. Yhteensä aloituspaikkoja on tarjolla 1690.
Uusia koulutuksia sekä Taitaja-kisa uutena sisäänoton väylänä
Lisäksi uutena valintamenetelmänä on mukana menestys Taitaja-kilpailun finaalissa. Taitaja-kilpailu on vuosittain järjestettävä kansallinen ammattitaitokilpailu ammatillisten toisen asteen opiskelijoille. AMK-opintoihin voi tulla valituksi, mikäli opiskelija on saavuttanut Taitaja-kilpailussa parhaan pistemäärän. HAMKissa Taitaja-finalisteille on varattu yhteensä 47 aloituspaikkaa eri koulutuksista. Lisää Taitaja-kilpailusta ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla.
Koulutuksiin hakeminen ja valinnat
Löydät tietoa koulutuksiin hakemisesta sekä valintaprosessista verkkosivultamme. Todistusvalinnan tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 25.5.2025.
Energiatehokkuutta parantavat remontit ovat kannattavia, mutta harvalla on tarpeeksi tietämystä erilaisista energiainvestoinneista. Energiaobservatorio-hankkeessa tuotimme monipuolisesti tietoa kiinteistöjen erilaisista vähähiilisistä energiaratkaisuista sekä loimme karttapalvelun, jonka avulla Hämeenlinnan asukkaat voivat vertailla erilaisten energiainvestointien vaikutusta omien kiinteistöjensä energiatehokkuuteen.
Rakennettu ympäristö kuluttaa noin 40 prosenttia Suomen kokonaisenergiasta sekä tuottaa noin 30 prosenttia maamme hiilidioksidipäästöistä. Koska rakennusten hiilijalanjälki on merkittävä, halusimme HAMKissa tuottaa ratkaisuja kiinteistöjen omistajille tämän ympäristövaikutuksen lieventämiseen. Vuodenvaihteessa päättyneessä Energiaobservatorio – Rakennetun ympäristön aktiiviset energia-asiakkaat (ENO) -hankkeessa tuotimme monipuolisesti tietoa kiinteistöjen erilaisista vähähiilisistä energiaratkaisuista.
Energiaobservatorio-hankkeen aikana loimme avoimen energiakarttapalvelun, jonka avulla Hämeenlinnan asukkaat voivat vertailla kiinteistöjen energiainvestointien vaikutusta energiatehokkuuteen. Kyseinen Energiaobservatorio-palvelu laskee syötetyn kiinteistön tiedoilla arvioidun E-luvun eli rakennuksen energiatehokkuusluokan. Lisäksi palvelu arvioi usean erilaisen energiatehokkuustoimen, kuten ikkunoiden vaihdon, eristysten parantamisen tai aurinkopaneelien hankinnan kustannukset takaisinmaksuaikoineen. Näin käyttäjä voi kätevästi vertailla erilaisia energiatehokkuusvaihtoehtoja.
Energiakarttapalvelun lisäksi kehitimme energiatutkimusinfrastruktuuria Kanta-Hämeen alueen energia-aiheiselle tutkimukselle. Infrastruktuuri muodostui energiadatasta, jota keräsimme monelta eri yhteistyötaholta. Toteutimme myös nykytila-analyysin erilaisista tavoista, joilla parantaa kiinteistöjen energiaomavaraisuutta. Analysoimme käyttö- ja investointikustannukset erilaisille energiantuotantomuodoille sekä vaatimukset kiinteistöille, jotta näiden omistajat voivat osallistua energiamarkkinoille aktiivisina osapuolina tehden tuottoa. Tällaisia energiantuotantomuotoja ovat esimerkiksi aurinkopaneelit tai kotiakut. Analyysiemme pohjalta kohderyhmiemme on helpompi tehdä kestäviä ja vihreitä investointeja rakennuskantaan.
Kannustamme jatkossakin niin yksilöitä kuin yhteisöjä tekemään kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Energiaobservatorio-palvelun kehitystyö jatkuu edelleen Hukkalämmöt hyötykäyttöön (HUKKA)-hankkeessa, jossa tuomme Kanta-Hämeen alueen merkittävimmät hukkalämpöjen sijainnit palvelussa olevaan karttapohjaan, auttaen näin hukkalämmön tuottajia ja hyödyntäjiä löytämään toisensa helpommin.
HAMKin Energiaobservatorio – Rakennetun ympäristön aktiiviset energia-asiakkaat (ENO) -hanke toteutettiin ajalla 1.12.2022 – 31.12.2025. Hanke oli Euroopan Unionin osarahoittama. Tuotimme Kanta-Hämeen kiinteistönomistajille monipuolisesti tietoa erilaisista vähähiilisistä ratkaisuista rakennettuun ympäristöön.
Hukkalämpöjä järjestelmällisesti hyödyntämällä voitaisiin monipuolistaa energiantuotantoa, mutta taso siihen on vielä kovin alhainen. Päättyvässä Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hankkeessa selvitimme hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia ja haasteita Kanta-Hämeen alueella.
Kanta‑Hämeen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja alueen kunnat, yritykset ja energiatoimijat etsivätkin aktiivisesti tehokkaita ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Hukkalämpöjä järjestelmällisesti hyödyntämällä primäärienergian kulutusta voitaisiin vähentää ja energiantuotantoa monipuolistaa.
Hukkalämpö on erilaisissa prosesseissa syntyvää, hyödyntämättä jäävää lämpöenergiaa. Teollisuuden prosessien lisäksi monet arkisetkin toiminnot tuottavat hukkalämpöä, esimerkiksi ruokakauppojen kylmälaitteet sekä kauppakeskuksien jäähdytysjärjestelmät. Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hankkeessa lisäsimme Kanta-Hämeen alueen toimijoiden tietoisuutta hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuuksista esimerkkitapausten avulla ja etsimme ratkaisuja keskeisimpiin haasteisiin niiden käyttöönotossa.
Viime vuosina tapahtuneiden energiamarkkinamuutosten takia hukkalämpöjen hyödyntämisessä nähdään aiempaa enemmän potentiaalia ja tuoreille selvityksille on ollut tarvetta. Hankkeen aikana selvitimme Kanta‑Hämeen alueen merkittävimpiä hukkalämpölähteitä ja toimme ne näkyville Energiaobservatorio-hankkeen aikana kehitettyyn karttapalveluun. Energiakarttapalvelun avulla Hämeenlinnan asukkaat voivat vertailla erilaisten energiainvestointien vaikutusta omien kiinteistöjensä energiatehokkuuteen, ja nyt kartta tarjoaa myös konkreettisia mahdollisuuksia yhdistää hukkalämpöjen tuottajat ja hyödyntäjät.
Lisäksi tuotimme analyysin hukkalämpöjen hyödyntämisen nykytilasta ja energiamarkkinoiden muutoksista. Alueen toimijat saavat analyysin pohjalta kattavan käsityksen hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuuksista, ja analyysissä esitetyt esimerkit innostavat uusien investointien tekemiseen.
Tietoa, työkaluja ja toimintamalleja alueen toimijoille
Teimme hankkeen aikana tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja kuntien kanssa. Hukkalämpöä tuottavilta ja teknisiä ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseen toimittavilta yrityksiltä saimme näkemyksiä siihen, miksi hukkalämpöjä hyödynnetään Suomessa edelleen kovin vähän niiden potentiaalista huolimatta. Muun muassa tarvittavien teknologiainvestointien hinnat ja pitkät takaisinmaksuajat, hukkalämmön ajallinen vaihtelevuus ja lämmönsaannin ennustamattomuus sekä tiedon ja osaamisen puute nousivat esiin hukkalämpöjen laajemman hyödyntämisen estävinä asioina.
Tekemämme selvitystyö auttoi merkittävästi lisäämään alueen toimijoiden tietoisuutta hukkalämpöjen hyödyntämisestä, rakentamaan yhteistä ymmärrystä modernien energiaratkaisujen mahdollisuuksista sekä vahvistamaan alueellista energiaverkostoa. Pitkällä aikavälillä tuloksemme tukevat myös Kanta‑Hämeen vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteita, energiajärjestelmien tehostaminen ja uusiutuvien sivuvirtaenergialähteiden hyödyntäminen kun ovat keskeisessä roolissa hiilineutraalia energiantuotantoa kohti kuljettaessa.
Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hanke toteutettiin ajalla 1.10.2024 – 28.2.2026. Hankkeessa arvioimme hukkalämmön energialähteenä hyödyntämisen mahdollisuuksia ja pyrimme ratkomaan sen esteitä. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama.
Hankkeen päätuloksista on kerrottu tällä videolla. Muun tuotetun materiaalin löydät hankkeen verkkosivuilta.
Logistiikka-alan perehdytyksen haasteet, kuten sesonkivaihtelut, suuri tehtäväkirjo ja monikielisyys, ovat saaneet yritykset etsimään uusia, tehokkaampia ratkaisuja.
Logistiikka-alalla tehtävät ovat moninaisia ja ne opitaan usein käytännön kautta kokeneemman työntekijän ohjauksessa. Alalle ovat tyypillisiä sesonkivaihtelut ja henkilöstön vaihtuvuus, mikä haastaa erityisesti yritysten perehdytys- ja koulutustoimintoja. Virtuaaliset kaksoset ja kopiot, XR (extented virtuality)- ja pelimoottori-teknologiat sekä muut immersiiviset ratkaisut voivat tuoda helpotusta näihin haasteisiin. Näitä haasteita sekä ratkaisuja niihin on tunnistettu ja ratkottu yhteistyössä logistiikka-alan yritysten, oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa osana VIVA – Virtuaalinen varasto osaamisen kasvattamisessa (ESR+) -hanketta. Hankkeen aikana on tehty läheistä yhteistyötä esimerkiksi Warasto Finland Oy:n sekä Posti Logistiikkaratkaisut Oyn kanssa.
Sisälogistiikkaan erikoistuneessa Warastossa haasteena on tunnistettu erityisesti erilaisten työtehtävien suuri määrä sekä perehdytyksen yhdenmukaisuuden varmistaminen. Waraston markkinointikoordinaattori Mattia Bonaguro kertookin heidän hyödyntävän nykyisellään perehdytyksessä esimerkiksi videomateriaalia, mikä takaa yleisten asioiden läpikäynnin standardoidusti. Viimekädessä perehtyminen työtehtäviin tapahtuu kuitenkin yhdessä kokeneemman työntekijän kanssa, joka näyttää miten tehtävät tehdään turvallisesti. Tämä sitoo kuitenkin työntekijöitä pois toisista työtehtävistä.
Posti Logistiikkaratkaisut Oyn yleisenä haasteena aluejohtaja Vesa Rinne tunnistaa samoja haasteita kuin Warastolla. Hänen mukaansa logistiikka-alalla perehdytystä haastaa alalle tyypilliset voimakkaat sesongit. Sesonkien yhteydessä aloittaa usein suuri määrä työntekijöitä, jolloin samaan ajankohtaan kohdistuu suuri määrä perehdytyksiä. Lisäksi Postilla kuten Warastollakin työympäristöissä on vaihtelua, jolloin paikallisia ohjeita joudutaan tekemään suuria määriä, mikä tekee niiden päivittämisestä haasteellista.
Laajennetun todellisuuden mahdollisuudet perehdytyksessä
Sekä Rinne että Bonaguro näkevät erityisesti digitaaliset kaksoset tai kopiot fyysisistä kohteista erityisen hyvinä työkaluina ajatellen tilojen suunnittelua, markkinointia sekä perehdytystä. Heidän mukaansa digitaalinen kaksonen esimerkiksi varastosta mahdollistaa paremman suunnittelun ja toteutusten simuloinnin suunniteltavista varastoissa, jolloin niiden käyttökelpoisuus voidaan varmentaa. Lisäksi tilojen toteutusta on mahdollista esitellä etukäteen esimerkiksi asiakkaille virtuaalisilla koekävelyillä. “Olemme kokeneet nämä mallit erittäin hyödyllisiksi. Asiakkaat pääsevät kokemaan suunnitellut tilat virtuaalisesti ja samalla antamaan palautetta”, Rinne sanoo.
Yrityksissä XR-teknologioita ei ole vielä hyödynnetty osana perehdytys- tai koulutustoimintoja, mutta he näkevät XR-teknologioissa olevan mahdollisuuksia myös näiden osalta. Erityisesti he kokevat niistä olevan potentiaalia varastoympäristöön tutustumisen osalta. Lisäämällä digitaaliseen kaksoseen toiminnallisuuksia, esimerkiksi liikkumista mahdollistavia toimintoja, varastoihin on mahdollista tutustua virtuaalisesti ennakolta ennen oikeaan varastoon siirtymistä, mikä lisää muun muassa turvallisuutta. Rinne näkee lisäksi mahdollisuuksia erityisesti keräilyn ja varastohallintajärjestelmän perehdytyksessä.
Bonaguro on päässyt kokeilemaan erilaisia VR-laseilla käytettäviä sovelluksia, joilla on voinut muun muassa harjoitella koneen operointia virtuaalisesti. “Kokemukseni mukaan muutaman harjoittelukerran jälkeen oikean koneen operoiminen oli helpompaa, sillä sen käyttämistä oli voinut harjoitella jo etukäteen turvallisesti”, hän kertoo.
Bonaguron ja Rinteen mukaan XR-teknologioita hyödyntävillä perehdytysratkaisuilla tai työkaluilla voitaisiin videoihin verrattuna tuoda mukaan toiminnallisuutta ja ne voisivat korvata osan nykyisestä perehdytyksestä tai antaa vaihtoehtoisen tavan tehdä osa perehdytyksestä. Turvallisuuteen liittyen esimerkiksi trukkikuljettajan näkökulmaa voisi tuoda esille ja saada myös muille työntekijöille kokemuksen rajallisesta näkyvyydestä ja parantaa näin turvallisuutta.
Logistiikka-alan yleisenä haasteena on tunnistettu myös monikielisyys ja esimerkiksi ohjeita tuotetaan usealla kielellä. Digitaalisten kaksosten tuoma visuaalisuus ja laajat kielimahdollisuudet he näkevät erinomaisina lisinä osana perehdytystä, mikä tukee myös monikielisen ympäristön turvallisuutta.
Tulevaisuuden perehdytystä XR-teknologioilla
Sekä Bonaguro että Rinne uskovat, että pelimoottorit ja XR-teknologiat tulevat yleistymään logistiikka-alalla niin perehdytyksessä, koulutuksessa kuin muussakin käytössä tulevaisuudessa. “Ympäristöissä, joissa työtehtävät, ympäristö ja prosessit ovat vakioita, XR-teknologiat soveltuvat hyvin ja niitä on helppo ottaa käyttöön. Kuitenkin haasteena on nopeasti muuttuvat ympäristöt ja tehtävät, jotka vaativat paljon muokkausta. Toisaalta esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät perusasiat ovat varsin standardeja, joten esimerkiksi niistä on helppo aloittaa. Uskon uusien teknologioiden olevan hyvä lisä perinteisimpien perehdytystoimien lisäksi”, Vesa Rinne kertoo.
Bonaguron mukaan uudet teknologiat ovat vielä tuntemattomia yrityksissä ja monet suhtautuvat niihin skeptisesti. Hänen näkemyksensä mukaan yritysten edustajien tulee päästä kokeilemaan matalalla kynnyksellä ja toteamaan itse hyödyllisyys ja tuomat mahdollisuudet.
“Sisälogistiikkamessuilla esittelimme yksinkertaista versiota VR-laseilla tehtävästä perehdytystehtävästä yhteistyössä HAMKin kanssa ja tämä kokeilumahdollisuus herätti paljon kiinnostusta. Yritykset pääsivät tällöin kokeilemaan monille vierasta teknologiaa matalalla kynnyksellä”, Mattia Bonaguro kertoo.
Lisäksi on hän muistaa, että perehdytys täytyy olla saavutettavaa ja tasapuolista erilaisille työntekijöille, joten pelimoottorit ja VR-lasit voivat olla yksi vaihtoehtoinen toteutustapa, mutta niiden rinnalla täytyy olla mahdollista suorittaa perehdytys myös toisella tavalla.
“Yritykset tarvitsevat tukea teknologioiden käytössä ja esimerkiksi ympäristöjen rakentamisessa. Tietoisuus mahdollisuuksista täytyy olla myös levityksessä laajasti yritysten sisällä. Yksittäisen ihmisen innostus ei valitettavasti riitä, vaan mukaan täytyy saada myös laajemmat sidosryhmät yritysten sisältä. Siksi pilotointimahdollisuudet ja kokeilut ovat erityisen arvokkaita, jotta yrityksissä ymmärrettäisiin virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet”, Vesa Rinne sanoo.
VIVA – Virtuaalinen varasto osaamisen kasvattamisessa -hanke (ESR+) on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteutta HAMK Tech -tutkimusyksikkö ja yhteistyökumppanina toimii LIMOWA ry. Hankkeen aikana kehitetään Virtuaalivarasto-sovellus, jonka avulla yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat voivat selvittää ja todeta virtuaalisen perehdyksen sopivuuden ja hyödyt koulutus- ja perehdyttämiskäytössä.
Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Clovis Ngu Cheo, Hämeenlinna
Dulshan Pramuditha Welengoda, Vantaa
Information and Communication Technology, Bioeconomy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Mohammadreza Golrasan, Forssa
Zohreh Araghi Sirjani, Forssa
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Nooa Ahti Jeremias Hoikka, Loimaa
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Aapeli Tero Petteri Kiviniemi, Hämeenlinna
Jere Valdemar Sinivuori, Heinola
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Johanna Kristiina Jarho, Hämeenlinna
Julius Antti Matias Pekarila, Tampere
Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Danial Ravanbakhsh, Ulkomaa
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Jere Joonas Lainpelto, Lahti
Juuso Valtter Valtakari, Tampere
Markus Petteri Pessa, Kouvola
Pekka Lauri Olavi Portti, Hyvinkää
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Henri Tapio Maijanen, Nurmijärvi
Peetu Petteri Patajoki, Kämmenniemi
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Joonas Tapio Rope, Järvenpää
Nuutti Elias Vuori, Lempäälä
Pavel Parkinen, Lahti
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Arseniy Sergeenko, Vantaa
Konsta Ville Kannus, Vahto
Panu Kaleva Käppi, Tampere
Teemu Onni Joonatan Jaakkola, Espoo
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Anne Maija Arhipoff, Suomussalmi
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Eveliina Ida Josefiina Alanen, Tampere
Lauri Fredrik Oskari Myllykylä, Somero
Marja Riikka Sarvi, Hämeenlinna
Minna Johanna Toivettula, Akaa
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Anssi Sakari Karhima, Palokka
Hanna Leena Katariina Mäkilä, Loimaa
Jonna Marita Nikoskelainen, Järvenpää
Kati Erika Linna, Tervajoki
Tiina Maarit Suomi-Lehtonen, Helsinki
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Jenni Jasmin Johanna Pulkka, Huittinen
Riitta-Liisa Juhola, Pori
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Anne-Mari Nikander, Hattula
Eero Kortelainen, Valkeakoski
Krishna Weerathunga Ekanayake, Turku
Marko Rajamäki, Hausjärvi
Sari Yli-Kauhaluoma, Helsinki
Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja
Paula Mäkelä, Vihti
Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja
Jade Liski, Kokkola
Joel Solehmainen, Lahti
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Törmäsimme sattumalta Juha Vuorikkoon Evolla rekrypäivässä ja kävi ilmi, että hän on HAMKin metsäalan alumni ja työskentelee nyt alalla. Lyhyen jutustelun jälkeen Juha lupautui kertomaan muutaman ajatuksen urapolustaan valmistumisen jälkeen.
HAMKista vuonna 2023 metsätalousinsinööriksi valmistunut Juha Vuorikko toimii metsäasiakasvastaavana UPM:llä. Hän on kasvanut metsien parissa.
“Vanhempani ovat olleet metsätalousyrittäjiä, joten nuorena metsä korostui työpaikkana ja tulon lähteenä”, hän kertoo.
Myöhemmin ympäristötieteiden opinnot laajensivat näkökulmaa ja auttoivat hahmottamaan metsien merkitystä myös taloutta laajemmin.
Nykyisessä työssään häntä motivoi se, että työssä voi tukea metsänomistajia päätöksenteossa ja tehdä erilaisten ratkaisujen vaikutuksia ymmärrettäviksi.
“Metsäalan ammattilaisena haluan auttaa ja neuvoa metsänomistajia heidän päätöksenteossaan. He ovat hyvin moninainen ryhmä, joten on tärkeää kyetä asioimaan kaikkien kanssa.”
Metsäalassa Juhaa kiehtoo jatkuvuus ja oman työn jälki. Hän myös arvostaa puuta kotimaisena ja uusiutuvana raaka-aineena.
“Minusta on hienoa kulkea suvun metsässä, kun tiedän, että isoisäni ja isäni ovat hoitaneet näitä metsiä ennen minua.Tavoitteena on, että metsä siirtyy aikanaan eteenpäin vähintään yhtä hyvässä kunnossa.”
Siirtymä opinnoista työelämään sujui hänen mukaansa luontevasti. Opinnot olivat käytännönläheiset ja antoivat hyvän pohjan harjoitteluun ja ensimmäisiin työtehtäviin. Harjoittelussa hän sai perehdytyksen ja mentorin, ja harjoittelu jatkui suoraan vakituiseksi työksi.
“Metsänomistajat ovat hyvin moninainen ryhmä, joten on tärkeää kyetä asioimaan kaikkien kanssa.”
Juha Vuorikko
Juha kertoo olevansa tyytyväinen, että uskalsi vaihtaa alaa. Metsäala on hänelle kiinnostava, koska siinä yhdistyy suunnittelu ja käytännön tekeminen. Kun työpäivä on ohi, hänet löytää omasta metsästään.
“Tietokonetyölle on erinomaista vastapainoa, kun vapaa-ajalla pukee raivaussahan valjaat niskaan ja lähtee omaan metsään fyysisiin töihin.”
Juha muistuttaa, että metsäalalla on paljon erilaisia työtehtäviä. Voi erikoistua esimerkiksi paikkatietoon, asiakkuuksiin, puukauppaan, luonnonhoitoon tai korjuuseen. Siksi hän kannustaa opiskelijoita tutustumaan opintojen aikana laajasti eri aiheisiin. Etukäteen ei aina tiedä, millaisia mahdollisuuksia tulee vastaan tai mihin itse haluaa suuntautua. Lisäksi hän nostaa esiin vuorovaikutustaidot.
Alumnitoiminnalta Juha toivoo ennen kaikkea matalan kynnyksen kohtaamisia, joissa opiskelijat voivat kysyä valmistuneilta työelämästä suoraan ja käytännönläheisesti. Millainen on tyypillinen työpäivä? Mitä työnkuva oikeasti sisältää? Mihin taitoihin kannattaa nyt panostaa? Juha uskoo, että alumnit voivat tarjota opiskelijoille ajantasaista ja rehellistä kuvaa työelämästä.
Alumnitarinat
Alumnitarinat ovat osa HAMKin alumnitoimintaa. Yhteistyössä Momentti-hankkeen kanssa ne antavat äänen alumneille ja tarjoavat palveluita sekä tapahtumia, jotka auttavat alumneja pysymään yhteydessä HAMKin yhteisöön. Näiden toimintojen kautta alumnit voivat osallistua mentorointiin, laajentaa ammatillisia verkostojaan sekä hyödyntää henkilökohtaista ja urakehitystä tukevia palveluita.
Luonnon monimuotoisuus voi parantaa satovarmuutta ja tukea tilan pitkän aikavälin kannattavuutta. Uusi pilottikoulutuksemme tarjoaa viljelijöille käytännönläheisiä keinoja hyödyntää biodiversiteettiä arjen viljelyratkaisuissa.
Olemme yhdessä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa käynnistäneet yhteisen biodiversiteettikoulutushankkeen, jossa viljelijät oppivat soveltamaan luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja osana tuottavaa maatalouden harjoittamista.
Luonnon monimuotoisuuden tuomat hyödyt käytännön viljelyyn
Maatalousympäristöjen monimuotoisuus on heikentynyt, ja samalla viljelijöihin kohdistuu yhä enemmän odotuksia biodiversiteetin huomioimiseen liittyen. Kuluttajien vaatimukset ja huoltovarmuus korostavat tarvetta ratkaisuille, jotka vähentävät riippuvuutta esimerkiksi kemiallisista tuotantopanoksista. Silti käytännönläheistä tietoa biodiversiteetin ja kannattavan viljelyn yhdistämisestä on ollut tarjolla niukasti.
Uusi koulutuksemme vastaa tähän tarpeeseen syventämällä viljelijöiden biodiversiteettiosaamista nimenomaan hyötyjen näkökulmasta. Peltoympäristön monimuotoisuuteen panostaminen voi tukea satoa, parantaa maan kasvukuntoa ja lisätä viljelyn häiriönsietokykyä muuttuvissa olosuhteissa.
Pilottimalli jatkuvaan oppimiseen
Me HAMKissa luomme hankkeessa jatkuvan oppimisen koulutusmallin mukaisen joustavan ja osaamista syventävän toteutuksen, jossa huomioidaan erilaiset opintopolut ja oppijat. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa viljelijöitä maatalousympäristön monimuotoisuuden osaajiksi ja asiantuntijoiksi. Pilottivaiheen jälkeen opintokokonaisuus on tarkoitus liittää HAMKin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Pilottikoulutus on osallistujille maksuton, ja sen laajuus on noin 10 AMK-opintopistettä.
Opintokokonaisuuteen sisältyy seuraavia teemoja:
1. Johdanto koulutuksen teemoihin 2. Monimuotoisuuden käsitteet ja eri tasot 3. Lajikirjon taksonomia ja lajitunnistus 4. Keinot havainnoida, mitata ja lisätä monimuotoisuutta 5. Agroekologiset periaatteet maatilalla 6. Biodiversiteetin merkitys osana ruokajärjestelmää 7. Biodiversiteetti eri tuotantosuunnissa ja tilojen välisen yhteistyön mahdollisuudet
Mitä biodiversiteettitoimet maksavat ja mitä ne tuottavat?
Luke tuottaa hankkeessa lohkokohtaisen taloudellisen tarkastelun biodiversiteettiä tukevista viljelytoimista. Selvityksessä arvioidaan esimerkiksi monimuotoisuuskaistojen ja viherlannoitusnurmien vaikutuksia katetuottoihin. Toimien arvioinnissa huomioidaan myös muuttuvat kustannukset: sadon myyntitulot, sekä pitkän aikavälin hyödyt, kuten satotaso ja satovarmuus.
Viljelijöiden päätöksenteon tueksi laaditaan selkeitä esimerkkilaskelmia, jotka havainnollistavat toimenpiteiden taloudellisia syy-seuraussuhteita sekä tukijärjestelmien merkitystä.
Avoimet materiaalit kaikkien käyttöön
BSAG päivittää ja tuottaa koulutusmateriaaleja uusimpaan Carbon Action -tutkimustietoon pohjaten. Pilottikoulutuksen aikana tuotetaan infograafeja sekä lyhyitä opetus- ja somevideoita, jotka julkaistaan avoimesti pysyvään käyttöön. Tavoitteena on tuoda peltoluonnon monimuotoisuuden hyödyt näkyviksi myös laajemmalle yleisölle.
Hyötyjä koko ruokajärjestelmälle
Hankkeessa tuotettu tieto palvelee viljelijöiden lisäksi neuvojia, viranomaisia, elintarviketeollisuutta ja kuluttajia. Kun biodiversiteettiosaaminen vahvistuu tilatasolla, paranee myös koko ruokajärjestelmän kestävyys ja kyky sopeutua tuleviin haasteisiin.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: Biodiversiteetin hyödyntäminen käytännön viljelyssä (Biodiversiteettikoulutus)
Rahoitus: Euroopan Unioni (Euroopan maaseuturahasto 2023–2027), Uudenmaan elinvoimakeskus
Kesto: 1.1.2026–31.12.2026
Budjetti: 1 155 842,89 € (HAMKin osuus 227 331 €)
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu, Baltic Sea Action Group, Luonnonvarakeskus
