6AMK-verkostossa vuosi 2026 on ollut erilaisten kehittämiskokeilujen aikaa. Kokeiluilla kerätään kokemusta uudenlaisista tavoista toteuttaa jatkuvaa oppimista ja uudenlaisista tavoista toimia yhteistyössä TKI-toimijoiden kanssa.
Kokeiluja analysoidaan ja arvioidaan yhdessä. Näin yhteisön sisällä opitaan laajemmin kuin vain omista kokeiluista. Elokuussa kokoontunut ohjausryhmä pitää verkostoa hyvänä esimerkkinä toimivasta yhteistyöstä, jota voidaan tehdä ilman omistusrakenteiden muutoksia.
Jatkuvan oppimisen uudet muodot yhteisessä tarkastelussa
Jatkuvan oppimisen uusien muotojen kehittämiskokeilut ovat liittyneet osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, erilaisiin työelämäyhteistyön malleihin sekä jatkuvien oppijoiden ohjaukseen. Kevään 2026 aikana verkostossa kehitettiin kokeilujen vertaisarviointimalli. Malli muodostaa yhteisen kehikon pilottien strategisen merkityksen, pedagogisen laadun, yhteistyön, valmiuksien ja vaikuttavuuden arviointiin. Kesän jälkeen käyttöön otettu malli on osoittautunut toimivaksi työkaluksi. Yhtenäinen tapa kuvata kokeiluja tukee vertaisoppimista ja mallin avulla saadaan systemaattisesti analysoitua ja arvioitua tehtyjä kokeiluja ja niiden toimivuutta suhteessa kehittämistavoitteisiin. Analyysien pohjalta laaditaan suosituksia korkeakouluille.
TKI:n ja jatkuva oppimisen yhteistyö – Hyvät käytännöt jakoon
6AMK -verkoston tavoitteena on muotoilla TKI:n ja jatkuvan oppimisen tiiviille yhteistyölle rakentuva tuotantomalli, jonka tuloksena syntyy uudenlaista, työelämän osaamistarpeita vastaavaa jatkuvan oppimisen tarjontaa. Mallin kehittäminen on edennyt yhteistyön kriittisten pisteiden tunnistamisesta korkeakoulukohtaisiin kokeiluihin. Kokeiluilla on etsitty toimivia ratkaisuja tuotantomallin pohjaksi ja yhteistyön tehostamiseen. Kokeilut ovat liittyneet mm. yhteistyörakenteisiin, tiedonkulkuun ja tuotantoprosessien hallintaan. Kokeilujen ja niistä saatujen kokemusten jakamisen kautta on kerrytetty yhteistä ymmärrystä tuotantomallin keskeisistä elementeistä. Hyvät käytännöt jakoon -webinaarissa hyväksi havaittuja ratkaisuja kriittisiin pisteisiin esiteltiin 6AMK korkeakoulujen TKI-toimijoille. Samalla heitä osallistettiin tehtyjen johtopäätösten arviointiin ja ratkaisujen jatkokehittämiseen.
Tulevaisuuden suunta ja seuraavat askeleet
6AMK -verkoston yhteistyö TKI:n ja jatkuvan oppimisen tuotantomallin ja jatkuvan oppimisen uusien muotojen parissa jatkuu vuoden 2028 loppuun. Vuonna 2026 toiminnan keskiössä ovat olleet kehittämiskokeilut. Marraskuussa 6AMK- toimijat kokoontuvat Laurean Tikkurilan kampukselle pohtimaan muutoksen käytäntöön viemisen haasteita ja vuoden 2027 toimenpiteitä. Tapaamisessa tarkastellaan myös tuotantomallin ensimmäistä versiota ja päätetään sen jatkokehittämisestä.
6AMK
6AMK on kuuden ammattikorkeakoulun verkosto, johon kuuluvat Haaga-Helia, Humak, Hamk, Metropolia, Laurea ja Xamk. Verkosto kehittää uusia malleja jatkuvaan oppimiseen ja vahvistaa TKI-toiminnan kytköstä koulutukseen. Tavoitteena on tehdä korkeakouluopinnoista entistä joustavampia ja saavutettavampia sekä hyödyntää tutkimustuloksia suoraan opetuksen kehittämisessä. 6AMK korkeakoulut tuottavat lähes 50 % kaikesta avoimissa ammattikorkeakouluissa suoritetuista opintopisteistä vuosittain (vuonna 2024: n. 277000 / 591 000 op).
Voisiko matkustaja tutustua tulevan matkansa ympäristöön jo ennen lähtöä? Entä miten esteettömyystietoa voitaisiin hyödyntää niin, että yhä useammalla olisi mahdollisuus liikkua ja osallistua? Näitä kysymyksiä tarkastellaan Reitillä 2026: Esteettömästi halki Suomen -tapahtumassa marraskuussa.
Matkailijan matka ei ole yksi palvelu vaan ketju, joka alkaa kotiovelta ja päättyy kohteeseen. Yksittäinen esteetön asema, liikenneväline tai palvelu ei vielä takaa esteetöntä matkaa, vaan myös niiden välisten yhteyksien on toimittava.
Avaavan fasilitoimassa Reitillä 2026 -tapahtumassa kuullaan muun muassa, miksi esteetön matkailu on Suomelle kilpailuetu, mitä liikenteen esteettömyydessä on juuri nyt ajankohtaista ja mitä Suomi voi oppia muualta Euroopasta. Osana tapahtumaa on tänäkin vuonna myös HAMKin kehittämä Innovaatioareena, joka tuo yhteen asiantuntijat, kehittäjät, palveluntarjoajat, yritykset ja kokemusasiantuntijat tarkastelemaan ja kehittämään esteetöntä liikkumista edistäviä ratkaisuja. Innovaatioareenan puheenjohtajana toimii tutkijayliopettaja Merja Saarela.
Tänä vuonna Innovaatioareenan teemana on ennakoitavuus. Miten matkustaja voi saada tietoa ympäristöstä ja olosuhteista jo ennen matkaa, jotta liikkuminen olisi sujuvampaa ja turvallisempaa?
Teemaa lähestytään neljän innovatiivisen ratkaisukonseptin kautta:
Anna Wennblad Lindholmen Science Parkista esittelee eurooppalaisessa Citiverses Uniting for Inclusiveness -hankkeessa kehitettyjä digitaalisia kaupunkiympäristöjä. Digitaalisten kaksosten avulla käyttäjät voivat tutustua kaupunkiin jo ennen vierailua, hahmottaa kulkureittejä sekä ennakoida esimerkiksi melua, valaistusta ja ihmisjoukkoja.
Leon Pavlovski ja Merja Saarela HAMKista esittelevät Fiksua liikkumista kaikille (FILKA)-hankkeessa kehitettyä kerroksellista joukkoliikenteen esteettömyystiedon mallia (APTAL). Ratkaisussa yhdistetään tietoa joukkoliikenteen palvelutasosta, pysäkkien esteettömyydestä, WC-palveluista ja matkustajamääristä. Joukkoliikenteen suunnittelija voi hyödyntää tietoa esteiden tunnistamisessa ja kehittämistoimien kohdentamisessa. Matkustajan näkökulmasta malli avaa mahdollisuuksia tarkastella joukkoliikenteen käytettävyyttä erilaisten toimintakykyjen ja yksilöllisten tarpeiden perusteella.
Anne-Mari Korhonen ja Paula Pakarinen Kuopion kaupungilta avaavat oppivaa toimintamallia, jossa esteettömyyden suunnittelu, toteutus, kunnossapito ja käyttäjäkokemukset muodostavat jatkuvan kehittämisen prosessin. Tavoitteena on parantaa ympäristön esteettömyyttä ja tuottaa matkustajille hyödyllistä ennakkotietoa koko matkaketjusta.
HAMKin Tiina Ahola esittelee FILKA-hankkeessa kehitettyä Riihimäen rautatieaseman virtuaalista harjoitteluympäristöä. Sen avulla käyttäjä voisi tutustua vieraaseen reittiin ja harjoitella liikkumista asemaympäristössä jo ennen todellista matkaa. Tulevaisuudessa vastaavia ympäristöjä voitaisiin hyödyntää myös esteettömyysratkaisujen testaamisessa ennen rakentamista.
Jokaisen esityksen jälkeen kokemusasiantuntijat arvioivat ratkaisujen toimivuutta käyttäjän näkökulmasta. Yhteisessä keskustelussa pohditaan, millaista ennakkotietoa matkustajat todella tarvitsevat ja miten tieto voidaan esittää ymmärrettävästi, luotettavasti ja eri käyttäjäryhmiä palvelevalla tavalla. Innovaatioareena tarjoaa mahdollisuuden kehittää ratkaisuja yhdessä niiden ihmisten kanssa, joiden liikkumista ja osallistumista niillä halutaan edistää.
Tule mukaan!
Tule sinäkin kuulolle 12.11.2026 järjestettävään Reitillä 2026: Esteettömästi halki Suomen -tapahtumaan ja tutustumaan tulevaisuuden esteettömän liikkumisen ratkaisuihin! Seminaari on osa Euroopan komission AccessibleEU-hanketta.
Kiinnostavatko joukkoliikennematkailun esteettömyyteen liittyvät asiat enemmänkin? Ilmoittaudu mukaan myös Fiksua liikkumista kaikille (FILKA) -hankkeen päätöswebinaariin 23.11.2026.
Kehitämme korkeakouluopettajille tutkimukseen perustuva koulutusohjelma, jossa yhdistyvät laadukas pedagogiikka sekä opettajien ja opiskelijoiden hyvinvointi.
Eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa eletään muutosten aikaa. Digitalisaatio, opiskelijoiden moninaisuus ja kasvavat vaatimukset haastavat korkeakouluopettajia kehittämään opetustaan samalla, kun opettajien työmäärä ja työn kuormittavuus ovat kasvaneet. RUN WELL vastaa tähän tarpeeseen tuomalla pedagogisen osaamisen ja hyvinvoinnin vahvemmin yhteen korkeakouluopettajien ammatillisessa kehittymisessä.
Lähtökohtana on ajatus siitä, että hyvinvointi ei ole opetuksesta irrallinen asia, vaan osa laadukasta pedagogiikkaa. Tavoitteenamme on vahvistaa opettajien valmiuksia rakentaa osallistavia sekä hyvinvointia ja oppimista tukevia oppimisympäristöjä. Samalla tarjoamme keinoja tukea sekä omaa että opiskelijoiden hyvinvointia.
Tutkimustieto viedään käytännön opetustyöhön
Kehitämme RUN WELL -hankkeessa yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa 5 ECTS:n laajuisen korkeakouluopettajien koulutusohjelman. Koulutus perustuu viimeisimpään korkeakoulupedagogiseen tutkimukseen ja siinä yhdistyy sekä hyvinvointivalmiudet että laadukkaan oppimisympäristön kehittäminen.
Suunnittelemme koulutusohjelman ensin yhdessä partnereiden kanssa, jonka jälkeen sitä pilotoidaan University of Burgosissa Espanjassa. Pilotista saatujen kokemusten perusteella koulutusta kehitetään edelleen ja sovelletaan kumppanikorkeakoulujen omiin toimintaympäristöihin. Tuotamme myös paikallisille kielille mukautettuja koulutusmateriaaleja, käytännönläheisen julkaisun sekä avoimesti saatavilla olevan verkkokoulutuksen. Tavoitteena on, etteivät tulokset jää vain mukana olevien korkeakoulujen käyttöön. Koulutusmateriaalit ja muut keskeiset resurssit jaetaan avoimesti, jotta myös muut eurooppalaiset korkeakoulut voivat hyödyntää ja soveltaa niitä omassa opettajien osaamisen kehittämisessä.
”RUN WELL -hankkeessa haluamme tuoda hyvinvoinnin kiinteäksi osaksi korkeakoulupedagogiikkaa. Tavoitteena on tarjota opettajille tutkimukseen perustuvia ja käytännössä toimivia keinoja, jotka tukevat sekä opettajan omaa hyvinvointia että opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia” – Telle Hailikari, projektipäällikkö
HAMK koordinoi eurooppalaista yhteistyötä
Kumppaneinamme toimivat Technical University of Liberec Tšekistä ja University of Burgos Espanjasta. Yhteistyö perustuu RUN-EU-eurooppalaisen yliopistoallianssin verkostoon. Kumppanit tuovat mukanaan toisiaan täydentävää osaamista muun muassa korkeakoulupedagogiikasta, opettajankoulutuksesta, hyvinvoinnista, osallistavasta opetuksesta, digitaalisesta oppimisesta ja henkilöstön osaamisen kehittämisestä.
“RUN WELL -hankkeessa haluamme tuoda hyvinvoinnin kiinteäksi osaksi korkeakoulupedagogiikkaa. Tavoitteena on tarjota opettajille tutkimukseen perustuvia ja käytännössä toimivia keinoja, jotka tukevat sekä opettajan omaa hyvinvointia että opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Telle Hailikari.
Johdamme kokonaisuutta sekä vastaamme tutkimukseen perustuvan pedagogisen viitekehyksen ja koulutusohjelman suunnittelun koordinoinnista. Tuomme projektiin erityisesti korkeakoulupedagogiikan ja pedagogisen hyvinvoinnin tutkimusosaamista sekä kokemustamme korkeakouluopettajien koulutuksesta.
Tavoitteena pysyviä muutoksia korkeakoulujen arkeen
Pyrimme vaikuttamaan korkeakoulutukseen myös pidemmällä aikavälillä. Tarkoituksena on, että kehitettyjä toimintamalleja ja materiaaleja voidaan ottaa osaksi korkeakoulujen henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja että hyvinvointi nähdään entistä vahvemmin osana pedagogista osaamista ja opetuksen laatua.
Kehitetyt koulutusmateriaalit tulevat avoimesti saataville, ja koulutuksesta tehdään myös verkkoversio.
Lyhyesti
RUN WELL – Empowering European higher education teachers/educators through innovative pedagogics and Well-being toteutetaan 1.10.2026–30.9.2029.
Erasmus+ Cooperation Partnerships in Higher Education -hankkeen kokonaisrahoitus on 250 000 euroa.
Lisätietoja:
Telle Hailikari
Tutkijayliopettaja
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Hämeen ammattikorkeakoulu on mukana eurooppalaisessa hankkeessa, jossa kehitetään uusia tapoja edistää nuorten mielenterveyttä yhteisöissä, kuten oppilaitoksissa ja työpaikoilla. HAMKin osuus EU:n Horisontti-rahoituksesta on puoli miljoonaa euroa.
Juuri alkaneen tutkimushankkeen tavoitteena on siirtää painopistettä yksittäisistä, yksilöön keskittyvistä toimista koko yhteisön mielenterveyttä tukevan toimintakulttuurin kehittämiseen.
”Nuorten mielenterveyden haasteisiin vastataan usein tarjoamalla tukea yksilölle. Yksilöllinen tuki ei kuitenkaan yksin riitä, jos nuori kokee jäävänsä yhteisönsä ulkopuolelle tai jos opiskeluympäristö ei tue hyvinvointia. Yhteisöt ovat nuorelle merkittävä voimavara, jos niitä tuetaan oikein”, kertoo tutkijayliopettaja Telle Hailikari HAMKista.
Erityisen herkkiä vaiheita ovat siirtymät koulutusasteelta toiselle sekä opinnoista työelämään. Näissä muutoksissa tutut rakenteet ja yhteisöt vaihtuvat, mikä voi lisätä yksinäisyyden ja syrjään jäämisen riskiä. Hankkeen odotetaan vahvistavan nuorten kiinnittymistä opintoihin ja yhteisöihin, tukevan siirtymiä koulutusasteelta toiselle ja työelämään sekä parantavan erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten varhaista tavoittamista. Alueen oppilaitokset saavat käyttöönsä testattuja toimintatapoja, ja tieto niiden vaikuttavuudesta ja kustannushyödyistä auttaa kohdentamaan voimavaroja tarkoituksenmukaisesti.
Nelivuotinen Together for Mental Health (Together4MH) -hanke kokoaa yhteen tutkijoita ja eri alojen ammattilaisia Norjasta, Suomesta, Belgiasta, Isosta-Britanniasta, Tšekistä, Tanskasta, Ruotsista ja Espanjasta. Euroopan unioni on myöntänyt hankkeelle noin viiden miljoonan euron Horisontti-rahoituksen.
Mielenterveystoimia viedään myös suoraan organisaatioihin
Suomessa Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) tuo hankkeeseen hyvinvoinnin ja pedagogiikan asiantuntemusta sekä kokemusta oppimisyhteisöjen kehittämisestä. HAMK vastaa työpaketista, jossa mielenterveyttä tukevia toimia suunnitellaan ja toteutetaan toisen ja kolmannen asteen koulutuksessa Suomessa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa. HAMKin osuus hankkeen kokonaisrahoituksesta on noin puoli miljoonaa euroa.
HAMK:n korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön (HEPeda) tutkijat keskittyvät hankkeessa erityisesti oppilaitoksissa toteutettavaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Jokainen mukana oleva organisaatio sitoutuu myös levittämään toimivia käytäntöjä uusiin organisaatioihin.
”Juuri tässä hanke eroaa monista aiemmista mielenterveyshankkeista: tavoitteena ei ole ainoastaan auttaa yksittäistä nuorta vaikeuksien jo ilmettyä, vaan vahvistaa ennaltaehkäisevästi niitä yhteisöjä, joissa nuoret opiskelevat, kasvavat ja siirtyvät työelämään”, toteaa HEPedan johtaja Liisa Postareff.
Together for Mental Health (Together4MH)
Kesto: 1.10.2026–30.9.2030
Budjetti: noin 5 miljoonaa euroa (HAMKin osuus n. 500 000 €)
Koordinaattori: Western Norway University of Applied Sciences, Norja
Miten tekoäly voisi helpottaa tiedonhallintaa? Kuinka verkkopalveluista voidaan tehdä saavutettavampia ikääntyville käyttäjille? Entä millaiset digitaaliset ratkaisut voisivat tukea muistisairaiden arkea? Näitä kysymyksiä ratkoivat HAMKin Tietojenkäsittelyn sekä Computer Applications -koulutusten opiskelijat yhteistyössä toimeksiantajien kanssa.
Design Factory -projekti huipentui Visamäen kampuksen auditoriossa, kun opiskelijatiimit esittelivät ratkaisunsa toimeksiantajille. Projektin matkan varrelle kuului tapaamisia toimeksiantajan kanssa, joissa opiskelijat saivat palautetta ja kommentteja ratkaisujen kehittämisen tueksi. Keskustelut asiakkaiden kanssa auttoivat ymmärtämään paremmin käyttäjien tarpeita sekä toimeksiantajien tavoitteita. Samalla opiskelijat pääsivät harjoittelemaan asiakasyhteistyötä, viestintää ja projektityöskentelyä aidossa työelämäkontekstissa.
Kolme toimeksiantoa, kolme erilaista haastetta
Toimeksiantajina toimivat Memoera, Finncare ja Suomen eOppimiskeskus. Jokainen organisaatio toi opiskelijoille ratkaistavaksi oman kehittämishaasteensa.
Memoera haastoi opiskelijat kehittämään uusia pelillisiä ratkaisuja muistisairaiden käyttöön. Yritys kehittää järjestelmää, jossa pöydällä liikuteltavat fyysiset elementit ohjaavat ruudulla tapahtuvia toimintoja. Opiskelijoiden tehtävänä oli ideoida ja prototypoida uusia pelejä, harjoitteita ja käyttötilanteita järjestelmän jatkokehityksen tueksi.
Australialainen ikääntyneiden ihmisten palveluntuottaja Finncare puolestaan haluaa painottaa verkkosivupäivityksessään käyttäjäystävällisyyttä. Tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka parantaisivat sivuston käytettävyyttä, saavutettavuutta ja ylläpidettävyyttä sekä palvelisivat nykyistä paremmin niin asiakkaita, omaisia, työnhakijoita, vapaaehtoisia kuin yhteistyökumppaneitakin.
Suomen eOppimiskeskuksen toimeksiannossa opiskelijat keskittyivät tekoälyn ja automaation hyödyntämiseen uutiskirjetuotannossa. Organisaatio etsii keinoja seurata laajaa tietomäärää eri lähteistä ja hyödyntää tekoälyä tiedon kokoamisessa sekä käsittelyssä vastuullisesti, kustannustehokkaasti ja tekijänoikeudet huomioiden.
Opiskelijoiden ideat toivat uusia näkökulmia
Projekti tarjosi toimeksiantajille mahdollisuuden tarkastella omia kehityshaasteitaan uusista näkökulmista. Kaisa Honkosen, Suomen eOppimiskeskuksen toiminnanjohtajan mukaan yksi projektin tärkeimmistä anneista oli huomata, kuinka monipuolisia ratkaisuja opiskelijat pystyivät kehittämään annettuun toimeksiantoon.
– Voidaan melkein toivoa mitä vain, kyllä opiskelijat löytävät ratkaisun meidän toiveisiimme.
Kaisa Honkonen, Suomen eOppimiskeskus
Honkosen mukaan opiskelijatiimien ratkaisuissa oli myös yllätyksellisiä elementtejä. Erityisen arvokasta oli nähdä, kuinka opiskelijat tarttuivat toimeksiannon yksityiskohtiin, joihin organisaatiossa ei ollut itse kiinnitetty yhtä paljon huomiota.
– Olimme hämmästyneitä siitä, että opiskelijat tarttuivat myös sellaisiin ajatuksiin, jotka olivat vain sivulauseessa heitettyjä huomioita, ja löysivät myös niihin toimivia ratkaisuja.
Projektien aikana syntyneet ideat eivät jääneet pelkästään kurssisuorituksiksi. Ratkaisut tarjoavat toimeksiantajille konkreettisia mahdollisuuksia jatkokehitykseen ja oman toiminnan uudistamiseen. Honkosen mukaan osa esitellyistä ratkaisuista voi hyvinkin löytää tiensä käytännön toteutukseen tulevaisuudessa.
Yhteistyö hyödyttää molempia osapuolia
Projektit osoittavat, kuinka työelämäyhteistyö voi parhaimmillaan hyödyttää sekä opiskelijoita että toimeksiantajia. Opiskelijat pääsevät soveltamaan osaamistaan työelämän todellisiin haasteisiin, kun taas organisaatiot saavat tuoreita näkemyksiä, uusia ideoita ja rohkeita avauksia tulevaisuuden kehittämiseen.
ePortfolio tekee oppimisen näkyväksi
Projektin punaisena lankana toimi ePortfolio, johon opiskelijat dokumentoivat työnsä eri vaiheita, oppimiskokemuksiaan sekä projektien aikana syntyneitä tuotoksia.
Portfolio auttaa opiskelijoita tunnistamaan oman osaamisensa kehittymistä ja sanoittamaan sitä tulevaa työelämää varten. Samalla se kokoaa näkyväksi asiantuntijuuden kasvua, jota syntyy aitojen työelämähaasteiden ratkaisemisen kautta.
HAMKin vuoden 2026 alumniksi on valittu Jad Jawhar. Konetekniikan koulutuksesta valmistunut Jawhar on tunnettu rohkeana ja uutterana ihmisenä, joka käy myös säännöllisesti juttelemassa opiskelijoille entisessä opinahjossaan HAMKin Riihimäen kampuksella.
Vuoden alumniksi valittu Jad Jawhar aloitti opiskelunsa HAMKissa konetekniikan englanninkielisessä koulutusohjelmassa vuonna 2018. Valmistumisensa jälkeen Jawhar on rakentanut vakuuttavasti uraansa Suomessa ja työskentelee nykyisin Konecranesilla kehitysinsinöörinä. Hän suoritti työnsä ohessa myös konetekniikan diplomi-insinöörin tutkinnon Aalto-yliopistossa.
Jawhar saapui Suomeen ja HAMKiin opiskelemaan Libanonista vain 17-vuotiaana. Jawhar on esimerkki siitä, miten nopeasti omaksuttu suomen kielen taito, rohkea tavoitteiden asettaminen, ahkeruus ja positiivinen asenne kantavat hedelmää. Hän osoittaa omalla esimerkillään myös, miten HAMKin työelämäyhteydet ja yhteisö voivat tukea merkittävien tavoitteiden saavuttamista.
Jawhar on inspiroiva esikuva
Hämeen ammattikorkeakoulu myöntää tunnustuksen vuosittain aktiiviselle ja omalla alallaan ansioituneelle alumnilleen. Ehdotuksia ja perusteluita vuoden alumniksi kysytään sekä HAMKin henkilökunnalta että julkisesti.
”Jad Jawhar on inspiroiva esikuva opiskelijoillemme ja erinomainen HAMKin alumnien osaamisen, kunnianhimon ja vaikuttavuuden edustaja”, HAMKin alumnitoiminnan koordinaattori ja uraohjauksen asiantuntija Katariina From sanoo.
Jad Jawhar sanoo, että niin opiskelussa kuin työssä hänellä on ollut kaksi tärkeää periaatetta: työskentelylle sen ansaitseman ajan ja panoksen antaminen sekä hyvä tiimipelaajuus.
Jawhar sanoo olevansa vuoden alumni -tunnustuksesta aidosti otettu ja kiitollinen.
” HAMK antoi minulle perustan, jolle aloin rakentaa uraani, ja siellä viettämäni aika oli tärkeä osa kehittymistäni. Kun katson kaikkea valmistumiseni jälkeen tapahtunutta, tunnustus tuntuu erityisen merkitykselliseltä”, Jawhar iloitsee.
Libanonista 17-vuotiaana Suomeen muuttanut HAMKin vuoden 2026 alumni Jad Jawhar on edennyt vastuullisiin tehtäviin Konecranesilla. Hänen matkansa ja kehittymisensä Suomessa on hengästyttävää luettavaa.
”Kaikkeen, mitä päätät opiskella tai tehdä työksesi, kannattaa suhtautua aidolla huomiolla ja sitoutumisella. Kyse ei aina ole siitä, että olisi huoneen älykkäin tai onnistuisi kaikessa heti ensimmäisellä yrittämällä. Tärkeämpää on halu oppia, valmius nähdä vaivaa ja vastuun kantaminen työn laadusta”, HAMKin vuoden alumniksi valittu Jad Jawhar summaa filosofiaansa.
On helppo uskoa, että hän myös noudattaa periaatteitaan, sillä hän todella on edennyt urallaan määrätietoisesti ja saavuttanut matkan varrella yhtä sun toista. Paitsi että hän valmistui HAMKista konetekniikan insinööriksi vuonna 2022, hän on edennyt alallaan vastuullisiin tehtäviin, valmistunut kokoaikatyönsä ohessa myös konetekniikan diplomi-insinööriksi Aalto-yliopistosta, suorittanut purjelentolupakirjan (suomeksi) ja saanut Suomen kansalaisuuden. Yliopistossa hän kertoo saaneensa jokaisesta kurssista arvosanan 5/5 ja pääseensä kahdesti Dean’s List -listalle.
Miten tämä kaikki onnistuu?
”Kun katson taaksepäin, näen matkan, johon on kuulunut jatkuvaa oppimista, mukavuusalueelta poistumista ja tilaisuuksiin tarttumista. Kun tulin Suomeen Libanonista 17-vuotiaana, en olisi voinut ennustaa, minne elämä minut vie. Olen kiitollinen saamistani mahdollisuuksista ja motivoitunut tulevista”, Jawhar sanoo.
Tavoitteisiin pääsy on hänen mukaansa vaatinut tietenkin myös kurinalaisuutta, pitkäjänteisyyttä ja huolellista ajankäyttöä.
”Halusin tehdä tämän investoinnin tulevaisuuteeni”, Jawhar sanoo.
Halu kehittyä ei ole pysähtynyt. Nyt tähtäimessä on hakeutua Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun täydentämään teknistä osaamista liiketoiminnan, johtamisen, rahoituksen ja strategian ymmärryksellä.
Tähtäin toimitusjohtajuudessa
Konecranesilla Development Engineerin tittelillä työskentelevä Jawhar kertoo vastuunsa ulottuvan teknistä suunnittelua laajemmalle. Hän arvioi kehitysideoiden liiketoimintaperusteluja, kokoaa osaajia yhteen ja tekee heidän kanssaan yhteistyötä tuotteen maailmanlaajuiseen julkaisuun asti.
”Nautin eniten analyyttisen ajattelun, yhteistyön ja käytännön toteutuksen yhdistämisestä. Siitä, että ymmärrän ongelman ja kokoan ihmiset yhteen muuttamaan idean käytännön tulokseksi.”
Tavoitteet Konecranesillakin ovat toki korkealla. Jawhar maalaili jo vuonna 2023, että hän voisi jonain päivänä olla yhtiön toimitusjohtaja.
”Se on yhä tavoitteeni, mutta ymmärrän entistä selvemmin, että tällaiseen asemaan pääseminen vaatii muutakin kuin teknistä osaamista tai kunnianhimoa. Tarvitaan liiketoiminnan ymmärrystä, hyvää harkintakykyä, johtamiskokemusta, kykyä kehittää ihmisiä ja halua kantaa vastuuta vaikeista päätöksistä.”
Tunnollisuuden lisäksi Jawhar uskoo tiimipelaamiseen ja jatkuvaan oppimiseen.
”Tulokset määräytyvät harvoin vain oman panoksen perusteella. Luotettavuus, selkeä viestintä, erilaisten näkökulmien kunnioittaminen ja kollegoiden onnistumisen tukeminen ovat aivan yhtä tärkeitä kuin vahva tekninen osaaminen”, Jawhar summaa.
Alumnin terveiset opiskelijoille
Jawhar sanoo olevansa aidosti otettu, iloinen ja kiitollinen vuoden alumni –tunnustuksesta. Hän sanoo HAMKin antaneen hyvän perustan, jolle uraa on voinut lähteä rakentamaan.
”On erityistä saada tunnustusta korkeakoululta, jolla oli niin tärkeä rooli Suomi-matkani alussa. Tunnustus on minulle myös mahdollisuus kiittää matkan varrella auttaneita ihmisiä ja kannustaa etenkin kansainvälisiä opiskelijoita. Jos oman tarinani jakaminen auttaa edes yhtä opiskelijaa uskomaan mahdollisuuksiinsa, tunnustus tuntuu vieläkin merkityksellisemmältä.”
Opiskelijoita hän kehottaa panostamaan opintoihin mutta oppimaan myös luokkahuoneen ulkopuolella. Projektit, harjoittelut ja kohtaamiset yhdistävät opinnot käytäntöön. Kansainvälisille opiskelijoille hän suosittelee antamaan aikaa sopeutumiseen, ihmissuhteiden rakentamista ja suomen kielen opiskelua.
Jawhar muistuttaa myös, että ensimmäinen työ ei määritä koko uraa. Tärkeintä on oppia, ottaa vastuuta ja tehdä yhteistyötä.
”Ole kunnianhimoinen, mutta älä ajattele, että koko tulevaisuuden pitäisi olla valmiiksi selvillä. Valitse suunta, työskentele johdonmukaisesti sitä kohti ja pysy avoimena mahdollisuuksille, joita et ehkä osannut ennakoida.”
Haemme Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla ruoka-alueita toimijoineen yhteistyöhön ja testaamaan muutoskyvykkyyttään ja uudistumista myös käytännössä. Paikallisen ruokaturvan ajatuksesta alkunsa saanut RuokaResilienssi-hanke käynnistyy nyt alueellisilla tilaisuuksilla.
Paikallinen ruoka ja sen ympärille kytkeytyvät toimijat ovat tärkeitä omalla alueellaan turvaten ruokaturvaa kriisien ja yllättävien muutosten sattuessa. Toimijoilla on suuri merkitys paikallisen ruoantuotannon pysyvyyteen ja sen vahvistumiseen. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, mitä ruokaa tulevaisuudessakin tuotetaan ja miten siitä nautitaan.
RuokaResilienssi-hankkeessa pyrimme vahvistamaan Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan lähiruoka-alueiden resilienssiä eli kykyä ennakoida, sopeutua ja uudistua muuttuvissa olosuhteissa sekä selviytyä häiriöistä ja kriiseistä. Ruoka-alan toimijoiden osaamista ja yhteistyötä lisätään tunnistamalla alueellisia ruokaverkostoja ja aktivoimalla yhteistä toimintaa.
Käynnistämme työn kartoittamalla alueilla toimivien lähiruokayritysten sekä ruokaan liittyvien toimijoiden kiinnostusta lähteä kehittämään ja nostamaan alueellista ruokakulttuuria esiin. Muutamalla alueella on mahdollisuus päästä mukaan yhdessä ideoimaan ja kehittämään yhteistä ruokaturvaa, esimerkiksi REKO-lähiruokarenkaan, ruokaan liittyvällä matkailutuotteen, tai alueen erityisyyttä korostavan uuden ruokatuotteen kautta. Aktivaattoreina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun asiantuntijat.
Jos olet kiinnostunut paikallisten ruoka-alueiden kehittämisestä yhdessä ja sinulla on mahdollisuus osallistua toimintaan, ole yhteydessä hankkeen asiantuntijoihin. Kokeilujen tulee liittyä ruokaturvaan. Kokeiluja kehitetään kolmessa työpajassa ja niitä testataan käytännössä.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: RuokaResilienssi – Lähiruoka alueellisen resilienssin ja vetovoiman vahvistajana
Kesto: 1.6.2026–30.6.2028
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Tampereen ammattikorkeakoulu
Rahoittajat: Euroopan Unioni (Euroopan maaseuturahasto 2023–2027), Sisä-Suomen elinvoimakeskus
Ilmoittautuminen HAMKin keskustakampuksen arkkitehtuurikilpailuun on käynnistynyt. Kutsukilpailuun valitaan julkisen hankinnan kautta viisi kilpailijaa. Varsinainen kilpailuaika on 16.12.2026–12.4.2027.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) järjestää yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA:n kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun uuden keskustakampuksen suunnittelusta. Julkisen hankintamenettelyn mukainen hankintailmoitus sekä erilaisia kriteerejä määrittävä kilpailuohjelma on nyt julkaistu.
Hämeensaareen Vanajaveden rannalle sijoittuva kampus toimii myös Hämeensaaren aluekehittämisen lähtölaukauksena. Tavoitteena on löytää arkkitehtonisesti korkeatasoinen, toimiva ja kustannustehokas ratkaisu oppimisen, tutkimuksen ja yhteiskehittämisen tiloille. Uuden kampuksen tulee tukea HAMKin muotoilulähtöistä oppimista eli Design-Based Education -toimintamallia sekä muodostaa avoin hamkilaisia ja kaupunkilaisia palveleva kohtaamispaikka.
Ensimmäisen toteutusvaiheen tavoitelaajuus on noin 12 000 hyötyneliömetriä. Kampus mitoitetaan noin 1 500–2 000 päivittäiselle opiskelijalle ja 400 henkilöstön jäsenelle. Suunnittelussa painottuvat joustavat oppimisympäristöt, yhteiskäyttöiset tilat, saavutettavuus, vähähiilisyys sekä vahvat yhteydet keskustaan ja Vanajaveden rantaan.
Keskustakampus on suunniteltu toteutettavaksi kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen tulee toimia itsenäisenä kokonaisuutena, mutta suunnitelmassa varaudutaan myös myöhempään laajentamiseen.
Kilpailun tulokset pyritään julkaisemaan kesäkuussa 2027. Kilpailun voittanutta ratkaisua on tarkoitus hyödyntää alueen asemakaavamuutoksessa sekä kampuksen jatko- ja toteutussuunnittelussa.
Hankkeen toteutuminen edellyttää lainvoimaista asemakaavaa ja rahoituksen varmistumista.
Televisiodokumentti Suomesta teki romanialaiseen Denisa Dumitrascuun jo pienenä lähtemättömän vaikutuksen. Pitkäaikainen unelma Suomesta kävi toteen, kun hän sattui tapaamaan HAMKin työntekijän puutarhatalouden konferenssissa Bukarestissa. Erasmus-apurahalla aukesi opiskelumahdollisuus, mikä sittemmin toi hänet tutkimustyöhön Lepaalle.
Suomi tarkoittaa minulle unelman toteutumista. Täällä voin keskittyä omaan juttuun ja rakentaa tulevaisuuttani.
Kipinä Suomeen syttyi varhain. Olin jo lapsena turhautunut Romanian koulujärjestelmään. Olin tosi vihainen, koska järjestelmä ei ollut reilu. Jotkut oppilaat antoivat opettajille lahjuksia, jolla saivat parempaa kohtelua. Sitten näin dokumentin Suomesta, ajattelutavasta ja koulujärjestelmästä täällä. Sanoin, että haluan isona muuttaa Suomeen, ettei minun tarvitse kokea tällaista epäreiluutta.
Myöhemmin innostukseni kasvoi niin suureksi, että aloin tutustua Suomen historiaan ja kulttuuriin. Lisäksi sain suomalaisia ystäviä. Yritin jopa oppia vähän suomea, vaikka sen yhdistäminen lukio-opiskelun vaativuuteen ja suureen opiskelumäärään oli todellinen haaste.
Arvostan Suomessa sitä, miten paljon koulutukseen panostetaan ja kuinka tasa-arvoa sekä työntekijöitä kunnioitetaan. Tiedän toki, ettei yksikään maa ole täydellinen paratiisi ja Suomellakin on omat ongelmansa. Minulle suomalaiset arvot ja elämäntyyli tuntuvat kuitenkin täysin oikeilta.
Bukarestista Lepaalle
Ajatus Suomeen muuttamisesta tuntui aluksi todella vaikealta. Pidin unelmaani pitkään piilossa, koska uuteen maahan muuttaminen on taloudellisesti haastavaa. Ajattelin, että ehkä jonain päivänä elämässäni saan mahdollisuuden muuttaa Suomeen. Elämä kuitenkin jatkui ja aloitin hortonomin opinnot Bukarestin yliopistossa. Siellä opin paljon teoriaa muun muassa vihannesten ja hedelmäpuiden kasvatuksesta, kasvien lisäämisestä ja kasvifysiologiasta. Opinnot menivät tosi nopeasti ja nautin opiskelusta suuresti, sillä olin syvästi kiinnostunut alasta. Opintojeni viimeisenä vuonna yliopistoni teki vaihtosopimuksen Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa. Sopimus antoi opiskelijoille mahdollisuuden lähteä Erasmus+ -vaihtoon. Tajusin, että minun unelmastani voisikin tulla totta!
Pääsin tapaamaan HAMKin Bio- ja luonnonvara-alan johtajan Mona-Anitta Riihimäen Bukarestissa järjestetyssä Euroopan puutarhatalouden konferenssissa. Keskustelimme HAMKista ja mahdollisuudesta hakea Erasmus-apurahaa.
Aluksi en uskonut, että vaihto-opiskeluun lähtö olisi minulle viimeisen vuoden opiskelijana mahdollista. Kaikki kuitenkin muuttui, kun tiedekuntani Erasmus-koordinaattorin avulla pääsin tapaamaan HAMKin Bio- ja luonnonvara-alan johtajan Mona-Anitta Riihimäen Bukarestissa järjestetyssä Euroopan puutarhatalouden konferensissa. Keskustelimme HAMKista ja mahdollisuudesta hakea Erasmus-apurahaa. Kongressin jälkeen jatkoimme keskustelua sähköpostilla ja sain yhteyden Lepaan puutarhatalouden koulutuspäällikköön Heikki Peltoniemeen ja tutkijayliopettajaan Marika Tossavaiseen. Pian minut hyväksyttiin Erasmus+ -harjoittelijaksi Lepaan tomaattikasvihuoneeseen ja tarinani Suomessa alkoi.
Töissä tomaattikasvihuoneella
Työskentelin HAMKin Lepaan kampuksen kasvihuoneella viisi kuukautta, syyskuusta 2024 tammikuuhun 2025. Suomen kielen taitoni kehittyi todella, vaikka aluksi oli kyllä vaikeaa. Vaikka osasin vähän suomea, en ymmärtänyt ollenkaan puhekieltä. Pikkuhiljaa kuitenkin totuin siihen. Sain myös osallistua HAMKin järjestämille suomen kielen kursseille Lepaalla.
Kielen lisäksi pystyin kehittämään taitojani hortonomina. Näin käytännössä, miten puutarhatalous toimii Suomessa, miten tomaatteja kasvatetaan Pohjois-Euroopassa kasvihuoneissa ja miten kasveja suojellaan taudeilta ja tuholaisilta. Myös suomalainen työkulttuuri teki minuun suuren vaikutuksen. Oli hienoa huomata, että työpaikalla on matala hierarkia verrattuna Romaniaan. Esihenkilöt ovat ystävällisiä ja kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia. Tämän lisäksi arvostan todella paljon erinomaista työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
Tomaattikasvihuoneessa tehdyn harjoittelun jälkeen sain upean mahdollisuuden jatkaa työskentelyäni Suomessa, HAMKin Lepaan kampuksen Kestävä sisäviljely -tutkimusryhmässä. Aloin työskennellä Euroopan unionin osarahoittamassa Hortianna-tutkimushankkeessa ja tehdä opinnäytetyötäni mikrolevistä biostimulantteina.
Tästä alkoi kokonaan uusi luku elämässäni, ja millainen luku se onkaan ollut! Lepaalla olen oppinut kaiken, mitä nykyään tiedän tutkimuksesta, kokeiden tekemisestä, tiedonhausta ja kokeiden suunnittelusta, sekä myös tiimityöstä. Sain tilaisuuden työskennellä aivan oikeassa laboratoriossa. Olin todella onnekas, sillä HAMK Bion asiantuntijat opettivat minulle suurella kärsivällisyydellä, aivan nollasta, miten kemiallisia yhdisteitä analysoidaan ja mitkä ovat laboratoriotyön tärkeimmät perusprotokollat. Minulla on yhä paljon opittavaa, mutta tunnen kehittyväni joka ikinen päivä.
Opinnäytetyössäni pääsin mukaan laboratorioon kasvattamaan mikroleviä Lepaan kampuksen tomaattikasvihuoneen ylikasteluvedessä. Tavoitteenani oli hyödyntää kasvihuoneen ylikasteluveden ravinteita mikrolevien kasvatuksessa ja näin sulkea ravinnekierto. Lisäksi tein viljelykokeita, joissa tutkin kasvattamieni mikrolevien käyttöä biostimulantteina. Tämän jälkeen sain mahdollisuuden jatkaa työskentelyä samassa hankkeessa, mutta mikrolevien sijaan aloin tutkimaan typen sitoutumista erilaisiin biohiiliin. Sitomalla erilaisten ravinnevalumien typpi biohiileen, voitaisiin välttää typen päätyminen luontoon ja siten vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Ravinneladattu biohiili voitaisiin mahdolliset myös hyödyntää uudelleen viljelyssä.
Urani HAMK Bion Kestävä sisäviljely -tutkimusryhmässä jatkuu edelleen. Nyt työskentelen Euroopan Unionin osarahoittamassa Funter-hankkeessa. Tässä projektissa kasvatan Centella asiatica -kasvia eli rohtosammakonputkea kerrosviljelmässä. Rohtosammakonputki on kiinnostava kasvi lääke- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Seuraavaksi teemme laboratoriossa uutteita, joista analysoimme kasvin bioaktiivisia yhdisteitä. Tavoitteenamme on paitsi selvittää kasvin käyttäytymistä kerrosviljelyssä, myös varmistaa sen kasvatuksen ympäristöystävällisyys ja kestävyys Suomessa LCA-laskennan avulla. Projektissa teemme yhteistyötä Helsingin yliopiston Farmaseuttisen kemian ja teknologian laitoksen sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kosmetiikka-alan asiantuntijoiden kanssa.
Arvostan läpinäkyvää ja reilua järjestelmää, jossa voin keskittyä puhtaasti omaan ammattialaani ilman tunnetta siitä, että minun täytyy tehdä kompromisseja.
Kun mietin elämääni taaksepäin, en tiedä, missä olisin nyt, jos en olisi muuttanut Suomeen. Olisin luultavasti päätynyt työelämään, ja minun olisi ollut paljon vaikeampaa kehittää osaamistani samalla vauhdilla ja tasolla kuin täällä. Todennäköisesti olisin työskennellyt viherrakentamisen parissa tai ottanut askeleita kohti yliopisto-opettajan uraa.
Mielenrauhani kannalta oli kuitenkin todella tärkeää löytää työympäristö, joka sopii täysin yhteen omien arvojeni kanssa. Arvostan läpinäkyvää ja reilua järjestelmää, jossa voin keskittyä puhtaasti omaan ammattialaani ilman tunnetta siitä, että minun täytyy tehdä kompromisseja.
Nautin täysillä tästä valitsemastani polusta ja tulevaisuudesta, jota voin rakentaa Suomessa. Seuraava askeleeni on jatkaa uraani tutkimuksen parissa ja hakea tohtoriopintoihin. Haluan kehittyä jatkuvasti puutarhatalouden alalla, koska se on ala, jota rakastan ja jossa haluan menestyä. Ja tohtoriopintojen jälkeen – jää nähtäväksi, mitä hienoja mahdollisuuksia elämä vielä tuo tullessaan!
