Sami Löfgrenin kiinnostus ammatilliseen koulutukseen syttyi sattumalta, mutta vei kerrasta mukanaan. Hänen mukaansa se tarjoaa nuorille eväitä elämään ja yhteiskunnalle osaavia toimijoita. Ammatillisen koulutuksen aihepiiriä tutkitaan usein ammattikorkeakouluissa – ja siksi myös niiden tutkimus- ja tohtorikoulutusmahdollisuuksia tulisi vahvistaa.
Sami Löfgrenin kiinnostus toisen asteen ammatilliseen koulutukseen syntyi luokanopettajaopintojen aikana Turun yliopistossa. Opintojen loppuvaiheessa oli päätettävä, missä haluaa tehdä harjoittelunsa.
”Ammatillinen koulutus oli ainoa, josta en tiennyt mitään. Kun pääsin tutustumaan, se oli minulle menoa – näin, miten merkityksellistä työtä siellä tehdään.”
Löfgreniä puhutteli erityisesti oivallus siitä, että se, mitä peruskoulussa on saatu aikaan, näkyy ammatillisessa koulutuksessa. Vähitellen alkoi hahmottua myös väitöskirjan aihe: toisen asteen ammattiopiskelijoiden työelämävalmiudet.
“Mitä ovat ne tiedot, taidot ja asenteet, joita tarvitaan siirtymässä koulutuksesta työelämään? Olen myös aina ajatellut, että näitä taitoja tarvitaan elämässä laajemminkin, eli ammatillinen koulutus antaa parhaimmillaan nuorille eväitä muuhunkin kuin työhön.”
Yksi HAMKin tutkijatohtoriohjelmaan valituista
Löfgren siirtyi HAMKiin Helsingin yliopistosta. Häneltä ei tarvitse lypsää positiivisia lausuntoja nykyisestä työnantajastaan, sillä HAMK on hänen mielestään suorastaan ammatillisen koulutuksen mekka.
”Täällä on valtava osaaminen ja yhteisö, jossa huolehditaan toisista. Myös yhteistyökumppanit arvostavat työtämme ja näkevät sen merkityksen omassa toiminnassaan.”
Löfgren kertoo tuoreen esimerkin palautteesta, jonka mukaan tehdyllä tutkimuksella oli suora yhteys käytäntöön.
Meillä on kerättynä noin 2 200 vastausta ympäri Suomen – sekä kokeneilta opettajilta että opettajaopiskelijoilta.
“Kun keräsimme aineistoa eräässä itäsuomalaisessa kuntayhtymässä, kuntayhtymän johtaja hehkutti, että tämä tutkimus on heille äärimmäisen tärkeää ja tuloksia tullaan hyödyntämään strategisessa kehittämisessä. Tällaiset lausunnot alleviivaavat työn merkitystä, sellaisesta tulee se Maailman Parastaja –fiilis.”
”Tutkimme ammatillisten opettajien ja ohjaajien osaamista ja ammatti-identiteettiä. Meillä on kerättynä noin 2 200 vastausta ympäri Suomen – sekä kokeneilta opettajilta että opettajaopiskelijoilta. Tämä antaa ainutlaatuisen läpileikkauksen.”
Alustavat havainnot kertovat, että opettajat arvostavat vahvasti opintojen työelämärelevanssia.
”Toiset opettajat kokevat, että opiskelijoille pitää antaa osaamista, jota voi heti hyödyntää työssä. Toiset taas tunnistavat tarpeen myös pedagogisille valmiuksille ja elinikäiselle oppimiselle. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä.”
Yliopistotaustainen Löfgren haluaa vielä erikseen nostaa esiin myös laajemman koulutuspoliittisen tavoitteen: ammattikorkeakoulujen tulisi saada oikeus myöntää tohtorin tutkintoja.
Tarvitaan samat pelisäännöt kuin yliopistoilla, jotta voimme kouluttaa tohtoreita ja viedä tutkimusta käytäntöön entistä tehokkaammin.
”Esimerkiksi HAMK on jo pitkään luonut puitteita korkealaatuiselle tutkimukselle, vaalinut laatua sekä rekrytoinut, kasvattanut ja sitouttanut tutkijoita. Meillä on osaaminen ja infrastruktuuri. Tarvitaan samat pelisäännöt kuin yliopistoilla, jotta voimme kouluttaa tohtoreita ja viedä tutkimusta käytäntöön entistä tehokkaammin. Ammattikorkeakouluilla on vahvat työelämäverkostot – se on tutkimuskonteksti, jolla me jo näytämme suuntaa.”
Sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) opiskelijavalinta uudistuu Hämeen ammattikorkeakoulussa. Jatkossa opiskelijat valitaan verkossa tehtävän valintakurssin perusteella. Lisäksi syksyllä 2026 alkavat sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutukset siirtyvät kokonaan verkkoon. Uudistus tekee hakemisesta ja opiskelusta entistä joustavampaa työelämässä oleville ammattilaisille.
HAMKin sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksissa opiskelijavalinta on aiemmin tehty ennakkotehtävän perusteella. Ennakkotehtävä on koostunut opinnäytetyösuunnitelmasta ja motivaatiokirjeestä.
Ennakkotehtävä korvataan verkossa suoritettavalla kahden opintopisteen laajuisella valintakurssilla, jonka opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat suoraan sisällytettyä tutkintoonsa.
”Valintakurssin kautta hakija pääsee tutustumaan opintojen teemoihin ja työskentelytapoihin jo ennen opintojen alkua,” koulutuspäällikkö Merja Salminen kertoo.
Verkko-opinnot tuovat joustavuutta työn ohessa opiskeluun
Syksystä 2026 lähtien HAMKin sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutukset siirtyvät kokonaan verkossa toteutettaviksi. Aiemmin koulutuksiin sisältyi muutamia lähipäiviä Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella, mutta jatkossa opinnot voi suorittaa etänä ajasta ja paikasta riippumatta.
”Sote-alan asiantuntijat tekevät usein vaativaa työtä eri puolilla Suomea. Verkossa toteutettava koulutus mahdollistaa opiskelun sujuvasti työn ohessa ja lisää koulutusten saavutettavuutta,” Merja Salminen sanoo.
Vaikka opinnot on mahdollista suorittaa kokonaan etäopiskeluna, niihin voi edelleen saada kasvotusten tapahtuvaa ohjausta. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuutta tiimien tapaamiseen kampuksella.
Muutokset koskevat syksyllä 2026 alkavia koulutuksia
Uusi valintatapa ja verkkomuotoinen toteutus otetaan käyttöön syksyllä 2026 alkavissa koulutuksissa, joihin haetaan kevään toisessa yhteishaussa 10.—24.3.2026. Sosiaali- ja terveysalan YAMK-hakukohteina ovat:
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä sekä
Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen.
Kirjautumisohje valintakurssille lähetetään yhteishakuilmoituksen yhteydessä annettavaan sähköpostiosoitteeseen huhtikuussa 2026. Valintakurssin sisällä annetaan opintojakson suorittamiseen tarkempi ohjeistus.
Tarkemmat tiedot valintakurssista, koulutuksista ja hakemisesta löytyvät koulutusten verkkosivuilta ja Opintopolusta.
Korkeakoulujen kevään ensimmäinen yhteishaku eli haku englanninkielisiin koulutuksiin sekä haku HAMKin ammatilliseen opettajakorkeakouluun (AOKK) on päättynyt. Viime vuoden tapaan vetovoimaisin oli sairaanhoitajakoulutus, ja AOKK:n suosio on ennallaan.
Englanninkielisistä koulutuksista suosituin oli Nursing, joka keräsi yhteensä yli 500 hakemusta. Myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttava Early Childhood Education and Care ja liiketalouden koulutukset olivat suosituimpien joukossa. Hoitoalan koulutukset ovat melko uusia: Nursing oli haettavana kolmannen kerran ja varhaiskasvatuksen koulutus oli vasta toista kertaa tarjolla.
Tänä vuonna HAMKiin tuli hakemuksia liki sadasta maasta. Valtaosa hakijoista on edellisvuosien tapaan Aasian ja Afrikan maista. Noin kymmenesosa hakijoista on Suomesta.
Kevään ensimmäisessä yhteishaussa HAMKiin oli yhteensä noin kaksituhatta hakijaa. Laskua viime vuodesta on reilut 50 prosenttia. Hakijamäärän lasku kevään ensimmäisen yhteishaun englanninkielisiin koulutuksiin on valtakunnallinen ilmiö ja jatkaa tältä osin viime vuoden kehitystä.
”Olemme iloisia, että hakijat ovat löytäneet hyvin HAMKin uusimmat kansainväliset AMK-ohjelmat. Hakijamäärän väheneminen oli odotettua, koska olemme sekä kansallisesti että myös HAMKissa tiukentaneet valintaperusteita”, HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sanoo.
Valintaperusteiden muutosten lisäksi hakijamäärän laskua selittää maahantuloon tehdyt tiukennukset sekä Suomen kärkiasema Euroopan työttömyysluvuissa, mikä vähentää Suomen vetovoimaa kansainvälisten hakijoiden silmissä.
HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) sai tämän vuoden haussa reilut 1400 hakijaa. Se on viidettä vuotta peräkkäin vetovoimaisin Suomen viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen osalta. Lue lisää AOKK:n haun tuloksista täältä.
Koulutusten kuvaukset sekä tietoa valintaprosessin etenemisestä löytyy verkkosivuiltamme. AOKK:n koulutusten valintaperusteista löytyy lisätietoa tiedotteesta.
Ammattikorkeakoulujen ryhmittymä tavoittelee ammatillisten tohtoritutkintojen mahdollistamista Suomessa. Tohtoritutkinto olisi samantasoinen kuin yliopistojen vastaava tutkinto, mutta se toteutettaisiin soveltavasti, vahvassa yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. Forssalaislähtöisen DA-Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sami Kotiniemi näkee ammatillisissa tohtoritutkinnoissa merkittävää potentiaalia.
”Ammatillisilla tohtoritutkinnoilla olisi erittäin suuria hyötyjä DA-Groupin kaltaiselle korkean teknologian yritykselle. Siinä yhdistyy soveltava tutkimus ja käytännön työelämä hyvin tiiviisti, ja siitä saisimme varmasti paljon hyötyä omaan tuotekehitykseemme ja tutkimustyöhömme”, Kotiniemi toteaa.
Hänen mukaansa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa olisi suomalaisella yrityskentällä paljon kasvun varaa. Haasteena on, että liian paljon keskitytään toimimaan perinteisinä alihankkijoina. Tällöin korkean tason osaaminen, immateriaalioikeudet ja omaisuus kertyvät pääasiassa muualle – usein siis ulkomaille. Ammatilliset tohtoritutkinnot voisivat olla yksi ratkaisu edistämään yritysten osaamistason ja kilpailukyvyn nousua.
”Tämän tyyppistä työtä Suomessa ja yrityksissä pitäisi tehdä nykyistä enemmän. Tarvitsemme enemmän yrityksiä, jotka innovoivat, kehittävät ja nostavat jalostusarvoa täällä meillä Suomessa”, Kotiniemi sanoo.
Tohtorikoulutuksesta urapolkuja työntekijöille sekä ratkaisuja tuote- ja palvelukehitykseen
Jos ammatillisia tohtoreita aletaan kouluttaa Suomessakin, Kotiniemi näkee DA-Groupin lähtevän heti mukaan jatkokouluttamaan työntekijöitään yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa.
”Uskon, että meiltä olisi useampikin työntekijä heti lähdössä ammatilliselle tohtoripolulle. Saisimme sitoutettua työntekijöitä entistäkin paremmin, kun voisimme tarjota heille tällaisen mahdollisuuden edetä ja kehittyä urallaan.” Kotiniemen mukaan ammatillisen tohtorikoulutuksen vahvuutena on se, että tohtoripolulla oleva työntekijä ei katoa työyhteisöstä ja työpaikalta useaksi vuodeksi opintojen pariin, vaan tohtoriopintoja tehdään juuri työpaikalla, organisaation omien kehittämistarpeiden parissa.
”Sitä kautta saisimme yhtiölle nopealla syklillä tuotekehitystä ja innovointia, jotka liittyvät konkreettisesti suoraan meidän olemassa oleviin ja tuleviin tuotteisiimme. Näin kehitys- ja innovointityötä vietäisiin heti käytäntöön”, Kotiniemi visioi.
Yrityksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö tuo hyötyjä molemmille osapuolille
DA-Group Oy on tehnyt tiivistä yhteistyötä HAMKin kanssa yrityksen perustamisesta lähtien, jo 30 vuoden ajan. Yrityksen perusti kolme HAMKin Forssan kampuksella opiskellutta insinööriopiskelijaa, ja yrityksen ensimmäinen toimistokin sijaitsi Kehräämöllä, HAMKin nykyisissä toimitiloissa.
Nykyisin yhteistyötä tehdään muun muassa erilaisissa opiskelijaprojekteissa ja TKI-hankkeissa. Yrityksen edustajat ovat myös mukana kehittämässä tulevaisuuden insinöörikoulutuksia.
”Arvostan todella paljon sitä, että HAMK kuuntelee yritysmaailman tarpeita ja ajatuksia, jotta koulutusohjelmia voidaan profiloida vastaamaan yritysten tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin”, Kotiniemi kiittelee.
Ammatilliseen tohtorikoulutukseen osallistuminen olisikin luonteva jatkumo jo tähän mennessä tehdylle yhteistyölle.
Yrityksestä
DA-Group on kasvanut 1990-luvulla Forssassa perustetusta muutaman hengen insinööritoimistosta suurten kokonaisuuksien tuote- ja järjestelmätoimittajaksi, joka suunnittelee ja valmistaa vaativia elektroniikan sekä huipputeknologian ratkaisuja ja tuotteita.
Yrityksen asiakkaina on muun muassa teollisuusyrityksiä sekä puolustus- ja avaruusteollisuuden organisaatioita. Konserni työllistää yli 140 ammattilaista.
Olemme tehneet työtä yhdessä kenialaisten opettajien, opiskelijoiden, oppilaitosten ja hallintohenkilöstön kanssa, jotta kestävä kehitys olisi luonteva osa ammatillista koulutusta Keniassa.
Työ on edennyt vaiheittain ja käytännönläheisesti keskittyen siihen, miten ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan kytkeä osaksi ammattiosaamista ja arjen opetusta.
Kenyan TVET Goes Green -kokonaisuudessa kehitimme toimintamalleja ja työkaluja, joiden avulla ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan integroida osaksi Kenian ammatillisen koulutuksen (TVET) opetussuunnitelmia ja opetuskäytäntöjä. Koordinoimme työtä tiiviissä yhteistyössä kenialaisten oppilaitosten, hallintohenkilöstön ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
Lähtökohtanamme oli tunnistaa, miten ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan kytkeä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin tavalla, joka on työelämärelevanttia ja toteuttamiskelpoista Kenian kontekstissa.
Työskentely opettajien ja oppilaitosten kanssa
Työpajatyöskentelyä
Kevään ja syksyn aikana työskentelimme kolmessa kenialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa: Maasai National Polytechnicissa, Thika Technical Training Institutessa ja Kasarani Technical and Vocational Collegessa. Mukana oli yli 50 koulutuksen parissa toimivaa ammattilaista, kuten ammatillisia opiskelijoita, opettajankouluttajia ja hallinnon edustajia.
Työskentely perustui koulutuksellisiin työpajoihin ja yhteiskehittämiseen. Tarkastelimme yhdessä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa eri ammattialoilla ja miten se voidaan tuoda osaksi opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Hyödynsimme osaamisperustaisen ammatillisen koulutuksen periaatteita ja pedagogisia suunnittelumenetelmiä, joiden avulla kestävyyteen liittyvät teemat sidottiin konkreettisesti ammattiosaamiseen.
Opetussuunnitelmatilanne Keniassa huomioitiin tietoisesti. Koska keväällä kehitettyjä kestävyyttä painottavia opetussuunnitelmia ei ollut vielä otettu virallisesti käyttöön, opettajat työskentelivät pääosin voimassa olevien kansallisten opetussuunnitelmien pohjalta. Näin kehitetty osaaminen on suoraan hyödynnettävissä opetuksen arjessa ja siirrettävissä myös tuleviin opetussuunnitelmiin.
Konkreettiset työkalut ja yhteinen suunta eteenpäin
Yhteisen työskentelyn tuloksena syntyi käytännönläheinen ja digitaalinen Sustainability Toolkit for Greening TVET Curricula. Tämän toimintamallin avulla kestävän kehityksen teemoja voidaan integroida opetussuunnitelmiin vaiheittain: ensin hahmottamalla kestävyyden merkitys eri ammattialoilla, sitten tunnistamalla tarvittavat tiedot, taidot, asenteet ja arvot, ja lopuksi muotoilemalla nämä oppimistavoitteiksi ja opetussisällöiksi. Toolkit on tarkoitettu opetussuunnitelmatyön, opettajankoulutuksen ja erilaisten työpajaprosessien tueksi.
Työn pohjalta laadittiin myös kansallinen toimintasuunnitelma, Action Plan for Greening TVET Curricula in Kenya (2025–2030). Se kokoaa yhteen yhteisen näkemyksen siitä, miten kestävän kehityksen käytäntöjä voidaan edistää laajemmin Kenian ammatillisessa koulutuksessa. Toimintasuunnitelmassa on tunnistettu tavoitteet, vastuut, kehittämistoimet sekä seuranta ja keskeiset riskit, jotta työ ei jäisi yksittäisten toimijoiden varaan.
Yhteinen työ osoitti, että kestävän kehityksen integrointi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin on mahdollista myös silloin, kun rakenteelliset muutokset etenevät vaiheittain. Muutos käynnistyy opettajien osaamisesta, yhteisestä ajattelusta ja konkreettisista välineistä, ja etenee vähitellen osaksi laajempia rakenteita. Tämä tarjoaa oppeja ja sovellettavia malleja myös muihin koulutusjärjestelmiin, joissa kestävyyden ja työelämälähtöisen osaamisen yhdistäminen on ajankohtaista.
Tästä on kyse
Työssä keskityttiin siihen, miten kestävän kehityksen teemat voidaan liittää osaksi ammatillista osaamista ja opetuksen arkea Kenian TVET-järjestelmässä. Yhteiskehittämistä tehtiin yhdessä kenialaisten oppilaitosten, opettajien ja viranomaisten kanssa.
Keskiössä olivat:
kestävän kehityksen integrointi ammatillisiin opetussuunnitelmiin
opettajien pedagogisen osaamisen vahvistaminen
käytännönläheiset työkalut opetuksen ja opetussuunnitelmatyön tueksi
Action Plan kestävien käytäntöjen edistämiseksi Kenian ammatillisessa koulutuksessa vuosille 2025–2030
Työtä koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu yhteistyössä kenialaisten oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa. Toiminta toteutettiin vuosina 2024–2025 Suomen ja Saksan hallitusten tukemana.
Ammatillisten opettajankoulutusten haku on päättynyt. HAMK on viidettä vuotta peräkkäin vetovoimaisin Suomen viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ammatillisten erityisopettajan- ja opinto-ohjaajan koulutusten osalta. Yhteensä ensisijaisia hakemuksia HAMK sai 1462.
Valtakunnallinen haku ammatilliseen opettajankoulutukseen, erityisopettajankoulutukseen ja opinto-ohjaajankoulutukseen päättyyi tänään 21.1.2026 kello 15.00. HAMK sai alustavien tietojen mukaan haussa yhteensä 1462 ensisijaista hakemusta.
Eniten hakemuksia HAMK sai ammatilliseen opettajankoulutukseen. Ammatilliseen opettajankoulutukseen haki 1017 ensisijaista hakijaa. Tämä oli valtakunnallisessa haussa toiseksi eniten kaikista hakukohteista. Ammatillisten opettajankoulutusta tarjoaa HAMKin lisäksi myös Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. HAMKiin saapuneista hakemuksista 172 oli englanninkieliseen opettajankoulutukseen.
HAMK on viidettä vuotta peräkkäin vetovoimaisin Suomen viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ammatillisten erityisopettajan- ja opinto-ohjaajan koulutusten osalta. Opettajien jatkokoulutuksiin tuli yhteensä 445 hakemusta. Näistä ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen tuli 146 hakemusta ja ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen 299 hakemusta. Opinto-ohjaajankoulutuksen hakemuksista 61 oli englanninkieliseen opinto-ohjaajankoulutukseen.
Opiskelijavalinnan tulokset
Ammatillisten opettajankoulutusten valintaprosessi jatkuu maaliskuulle asti. Tulokset opiskelijavalinnoista julkaistaan seuraavasti:
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen hakujen opiskelijavalinnat julkaistaan keskiviikkona 18.3.2026. Valittujen opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan maanantaihin 30.3.2026 kello 15.00 mennessä.
Ammatillisen opettajankoulutuksen haun tulokset julkaistaan torstaina 26.3.2026. Valittujen opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan tiistaihin 7.4.2026 kello 15.00 mennessä.
Ammatillisten opettajankoulutusten haku on vuosittain tammikuussa. Tutustu koulutuksiimme ja haun valintaperusteisiin:
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan lehtori Halima Eldarrat hyödynsi kansainvälistä osaamistaan betonilaboratoriossa suoritettavien opintojen sujuvoittamiseksi
Lehtori Halima Eldarrat on pohjakoulutukseltaan rakennusinsinööri. Hän suoritti rakennusinsinöörin tutkinnon Benghazin yliopistossa betonirakentamiseen suuntautuen. Opintojen jälkeen hän toimi samassa yliopistossa apulaistutkijana ja suoritti maisterintutkinnon Benghazin yliopistossa, jossa työskenteli myöhemmin myös tutkimusassistenttina ja lehtorina yhdeksän vuoden ajan. Kesällä 2025 hän sai tehtäväkseen kehittää HAMKin betonilaboratorion käytänteitä.
Betonilaboratoriotyöskentelyssä parantamisen varaa oli kaksikielisen työskentelyn sujuvoittamisessa sekä dokumentoinnissa.
Vasemmalta oikealle: laboratorioassistenttina toimiva opiskelija Hassan el Ammari, lehtori Halima Eldarrat, sekä laboratorioassistenttina toimiva opiskelija Edit Paasikivi
– Monet teknisistä tiedoista ja standardeista olivat ainoastaan suomeksi. Tämä lisäsi ajan ja vaivan käyttöä. Positiivisena puolena on se, että suomen kielen taitoni parani prosessin aikana merkittävästi, kertoo Halima.
Lisähaasteena oli laboratorion välineistön asettelu. Täytyi arvioida, pystyivätkö olemassa olevat laboratoriotilat vastaamaan opiskelijoiden tarpeisiin, ja soveltumaan kaikkiin suunniteltuihin kokeisiin.
Uusia parannuksia Halima Elderratin kanssa kehittivät opiskelija-avustajat Edit Paasikivi ja Hassan El Ammari.
Lopputuloksena syntyi raamit työskentelylle
Näillä uusilla käytänteillä betonilaboratoriossa operoidaan jatkossa:
Työskentelyn alkuvaiheessa jokainen opiskelija saa kattavan, betonilaboratoriossa työskentelyn suunitelman suomeksi ja englanniksi, sisältäen laboratorion käyttöönoton alkuvaiheessa valitut kokeet.
Jokainen koepaketti sisältää:
Selkeästi jäsennellyn, vaiheittaisen työohjeen, joka on yhdenmukainen käytettävien Eurokoodi-määräysten kanssa.
Korkearesoluutioisia havainnollistavia kuvia, jotka tukevat ohjeiden tarkkaa toteutusta.
Opetusvideot suomeksi ja englanniksi, jotka tarjoavat yksityiskohtaiset selitykset ja demonstraatiot kutakin koetta varten.
Laskentataulukko (Excel- tai Mathcad-muodossa) opettajille, jossa on laskelmat useimpiin testeihin standardien mukaisesti, jotta kaikki laboratoriossa annettava opetus olisi yhdenmukaista opettajasta riippumatta.
Jokaiselle kokeelle laadittiin erillinen tietolomake, jota opiskelijat käyttävät laboratoriotunneilla vaadittujen tietojen, mittausten ja havaintojen kirjaamiseen. Lomakkeella varmistetaan, että kerätty tieto on standardoitua ja raportointi, suomalaisten Eurokoodi-ohjeiden mukaisesti.
Alla olevissa kuvissa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijoita testaamassa uusia käytänteitä.
Hämeen ammattikorkeakoulun Forssan kampuksella järjestettiin uuden koulutusmallin kehittämiseen tähtäävä sidosryhmätyöpaja, johon osallistui tällä kertaa HAMKin opiskelijoita ja asiantuntijoita sekä edustajia Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymästä, Forssan Yrityskehityksestä sekä Forssan kaupungin valtuustosta.
Alustukseksi kuunneltiin Sitran Megatrendit 2026 julkistamistilaisuus, josta löytyy myös tallenne Sitran sivuilta.
Alustuksen jälkeen pohdittiin, mitä osaamista Forssan seutukunta tarvitsee uudistuakseen ja menestyäkseen myös tulevaisuudessa, millaista on työelämälähtöinen ja monialainen oppiminen ensi vuosikymmenellä sekä miten alueen eri toimijat voivat tukea opiskelijaa löytämään tulevaisuutensa Forssassa? Pajassa hahmoteltiin yhdessä myös sitä, mitä ja miten HAMKin Forssan uudessa koulutusmallissa voitaisiin opiskella tulevaisuudessa ja millainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa voisi tukea opiskelijoiden osaamisen kehittymistä ja kiinnittymistä Forssan alueelle.
Työpajan tuloskooste raportoidaan hieman myöhemmin, mutta tässä alustavia nostoja käydystä keskustelusta.
Tulevaisuuden osaamistarpeet
Mitä osaamista Forssan seutukunta tarvitsee uudistuakseen ja menestyäkseen myös tulevaisuudessa? Menestykseen tarvitaan yhdistelmäosaamista, johon kuuluu monipuolista teknologiaosaamista, uudistavaa liiketalousosaamista ja innovaatiosaamista sekä yrittäjyyttä. Tarvitaan osaamista liittyen tekoälyyn, datatalouteen sekä alueelle merkityksellisistä teknologian osa-alueista terveysteknologiasta bioteknologiaan ja puolustusteollisuuteen. Tärkeää on osaamisen tuotteistus.
Työelämälähtöisyys ja monialaisuus
Millaista on työelämälähtöinen ja monialainen oppiminen ensi vuosikymmenellä? Tiivistetysti: oppiminen on uudistavaa, innovatiivista ja ketterää. Opiskelu on joustavaa ja yksilöllistä ja mahdollistaa saumattomat siirtymät toiselta asteelta HAMKiin ja työelämään. Oppiminen tapahtuu yhteistyössä yritysten, kaupungin ja muiden toimijoiden kanssa ja yhdessä eri alojen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoissa on kaiken ikäisiä. Opinnoissa tehdään yrityksille kokonaisvaltaisia projekteja, jotka tuottavat systeemisiä ratkaisuja. Yritysten tuotteita ja prosesseja yhteiskehitetään uudistavan ajattelun mukaiseksi ja tehdään niiden vastuullisuudesta osa kilpailukykyä.
Tuki opiskelijoille
Miten alueen eri toimijat voivat tukea opiskelijaa löytämään tulevaisuutensa Forssassa? Forssan seutukunta luo opiskelijoille uskoa ja näkymiä tulevaisuuteen. Seutukunta varmistaa hyvät joukkoliikenneyhteydet ja edullisen opiskelija-asumisen. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta vahvistetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa. Opiskelijoita kannustetaan myös kunnalliseen ja alueelliseen poliittiseen vaikuttamiseen. Yritykset tarjoavat monipuolisesti työelämäprojekteja, palkallisia harjoittelupaikkoja ja mahdollisuuksia oman alan työhön – myös opintojen ohella.
Jatkoa seuraa
Opiskelijoiden kommenteissa nousi esiin myös se, että he arvostavat Forssan kaupungin jokasyksyistä uusille opiskelijoille järjestämää tervetulotilaisuutta. Tämä on siis olemassa oleva hyvä käytäntö!
Seuraava kaikille avoimet sidosryhmätyöpajat pidetään 3.2. ja 19.3.2026, teemana yrittäjyys.
PLUTO-hankkeessa on vuoden 2025 aikana käynnistetty useita yritysyhteistöitä, joissa kiertotalouden pk-yritysten arjen logistiikkaongelmia on ratkottu datapohjaisilla kokeiluilla. Tuloksena on syntynyt konkreettisia työkaluja ja tunnistettu kehityskohteita, jotka tukevat yritysten käytännön toimintaa.
PLUTO – Datapohjaisten palveluiden ja uudistavien toimintamallien kehittäminen kiertotalouden pk-yrityksissä-hankkeessa on päästy hyvään vauhtiin hankkeen puoliväliin mennessä. Käsillä on useampia tehtyjä ja aloitteilla olevia case-töitä, sekä useita opinnäytetyön aihioita. Toteutuneet kaksi de minimis -casea ovat esitelleet datapohjaisia ratkaisuja käytännön liiketoimintaongelmiin, erityisesti logistiikkaan liittyen, sekä jatkoideoita ratkaisujen jalostamiseen edelleen.
Hyötykeräys Oy:n kanssa tehdyssä case-työssä tavoitteena oli saada työkalu sekajätteen keräyksen reittinäkymien hallintaan ja visualisointiin, hyödyntäen aiemmin OPTIMA – Kiertotalouden materiaalivirtojen logistiikan optimointi -hankkeessa toteutettuja ajoreittien ryhmittelyjä. Käytännön työkaluna toteutettiin ajoreittien visualisointiin avoimen lähdekoodin QGIS-työkalu, joka mahdollistaa reittien visuaalisen tarkastelun, tarpeellisten tietojen muuttamisen, sekä datan viennin ulkoiseen tiedostoon. Työkalu vastasi toteutukseltaan yrityksen odotuksia erinomaisesti, ja suunnitteilla onkin työkalun integrointimahdollisuus olemassa oleviin järjestelmiin.
Toisessa case-työssä paristokierrätystä Suomessa organisoiva Recser Oy halusi vastata ongelmaan logistiikan tehostamisen näkökulmasta, pyrkimyksenä kartoittaa noutovalmiita keräyspisteitä reitille noudettavien keräyspisteiden läheltä. Tätä varten pilotoitiin yksinkertainen datapohjainen keskiarvomenetelmä ennustamaan tilaustarvetta näihin potentiaalisiin lähellä oleviin keräyspisteisiin. Pilotin tulokset olivat osaltaan ennakkokäsityksiä tukevia, mutta erityisesti kokonaiskuva laadullisen- ja määrällisen tutkimuksen yhteenvedoista antoi tukea menetelmän kehittämiseksi edelleen. Tutkimuksen seuraavassa osassa suuntaudutaankin edistyneempään datan hyödyntämiseen datan mallintamisen kautta. Tämä käsittää koneoppimisratkaisun, joka ideaalitilanteessa tukee operatiivista toimintaa mukauttamalla ennusteitaan asiakkaiden tilaustarpeisiin.
Toteutuneet case-työt ovat konkreettisia esimerkkejä, kuinka datapohjaisessa kehitystyössä siirrytään pienestä ja yksinkertaisesta toteutuksesta kohti kokonaisvaltaisempaa ratkaisua. Lisäksi olemme voineet hyödyntää aiemmissa hankkeissa tehtyjä ratkaisuja edelleen. Menetelmällisen kehittämisen mahdollisuuksien tunnistamisen ohella tärkeässä roolissa on ollut hankkeen toteuttajan ja yhteistyöyritysten molemminpuolisten tavoitteiden sanoittaminen. Tämä on mahdollistanut molemminpuolisen innostuksen kehitystyöhön, minkä pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin.
Jos yritykseltäsi löytyy liiketoimintahaasteita, dataa ja innostusta, niin pelkästään näillä päästään alkuun. Hanketiiminä olemme enemmän kuin iloisia käärimään hihat ja lähtemään kehitystyöhön kanssanne!
Datapohjaisten palveluiden ja uudistavien toimintamallien kehittäminen kiertotalouden pk-yrityksissä – PLUTO
PLUTO-hanke auttaa kiertotalouden pk-yrityksiä kehittämään liiketoimintaansa kahdella tavalla: nostamalla kierrätysmateriaalien arvoa uusien tuotteiden ja toimintamallien avulla sekä hyödyntämällä asiakasdataa uusissa palveluissa. Tavoitteena on luoda kannattavampia ja ympäristöä hyödyttäviä ratkaisuja yhdessä yritysten kanssa.
Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa.
Hämeen ammatti-instituutti ja Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä tiedottavat, että ne neuvottelevat maatalousalan perustutkinnon järjestämisvastuusta Mustialan toimipisteessä Tammelassa. Tavoitteena on, että koulutuksen järjestämisvastuu siirtyy 1.8.2026 alkaen Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymälle.
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymän yhtymähallitus päättää asiasta osaltaan 27.1.2026.
HAMIn tiedotteessa kerrotaan, että siirron tavoitteena on varmistaa maatalousalan koulutuksen jatkuvuus ja kehittäminen Mustialassa sekä vastata alueen elinkeinoelämän tarpeisiin. Opiskelijat, henkilöstö ja yhteistyökumppanit saavat ajantasaista tietoa siirron käytännön toteutuksesta kevään 2026 aikana.
