Forssaan suunnitteilla oleva datakeskus vauhdittaa HAMKin Forssan kampuksen monialaisen koulutusmallin kehittämistä.
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (LHKK) ja Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK ovat aloittaneet keskustelun ja yhteiskehittämisen Forssaan suunnitteilla olevan datakeskuksen rakentamisen ja operoinnin aikaisten osaamistarpeisiin vastaamiseen. LHKKn kouluttamat ammattilaiset vastaavat erityisesti rakentamisen aikaiseen tarpeeseen ja HAMKin kouluttamat asiantuntijat datakeskuksen toiminnan aikaisiin tarpeisiin.
HAMK ja LHKK vahvistavat entisestään yhteistyötään erityisesti Forssan kampuksen monialaisen koulutusmallin kehittämisessä ja vahvojen väylien rakentamiseen ammattikoulusta korkeakouluun. Tarkoitus on, että väylät vastaavat datakeskuksen tarpeisiin ja näkyvät tuotteistettuna datakeskuspolkuna. Osaamisalueiksi koulutusputkeen on tunnistettu sähkö- ja automaatiotekniikka, tietotekniikka ja talotekniikka, mutta osaamistarpeet kirkastuvat keskustelujen edetessä datakeskuksen kanssa. Datakeskusyhtiöstä on kerrottu, että erityisesti insinöörejä tarvitaan ja heidän hyvien urapolkujen vuoksi ihmiset pysyvät siellä pitkään töissä.
HAMKin vahvuutena on tarjota ketterästi uudenlaista ja tulevaisuuden osaamiseen tähtäävää koulutusta. Mm. Tieto- ja viestintätekniikka sekä kiertotalouden yhdistelmä on kiinnostava koko ekosysteemin kannalta, mutta kiertotalousosaaminen olisi hyvä sisällyttää muihinkin tekniikan aloihin. Maailmalla on rakentunut isoja ekosysteemejä esimerkiksi datakeskusten valtavien vesimassojen ympärille, mistä löytyy kalankasvattamoja, riisin viljeljelystä ja kylpylöitä. Se mahdollistaa uusia asioita, mutta tarvitaan koulutettua väkeä miettimään mahdollisuuksia, joita ei osata vielä edes kuvitella.
Vielä emme tarkasti tiedä, mitä kaikkea uutta datakeskus tuo Forssan koulutustarjontaan, mutta kehitystyö etenee hyvässä yhteistyössä ja vuoropuhelussa kaikkien toimijoiden kesken.
Millaisia mahdollisuuksia kymmenen korkeakoulun muodostama RUN-Eurooppa-yliopisto (RUN-EU) voi tarjota tutkijoille? Väitöskirjatutkijamme Ona Vassallo syventyi kansainväliseen toimintaan, tutkimukseen ja innovaatioihin Alankomaissa RUN-kumppanikorkeakoulun NHL Stendenin järjestämässä Innovation Meets Regions -tapahtumassa. Lue jutusta Onan RUN-EU-viikosta.
Helmikuu vei minut ja Kestävät energiajärjestelmät -tutkimusryhmän Alankomaihin tutustumaan RUN-EU toimintaan. Matkamme oli kolmen työpäivän pituinen syventyminen tutkimukseen ja innovaatioihin sekä opiskelijoiden esityksiin ja kansainvälisiin tutkijakollegoihin.
Tutkin väitöskirjassani rakennusten ja yhteisöjen energiankulutusta muuttuvassa ilmastossa
Kestävien energiajärjestelmien kehittämistä kansainvälisten kumppanien kanssa
Leeuwarden ihastutti ja ihmetytti isoine ikkunoineen.
Osallistuin RUN-EU-tapahtumassa erityisesti Student Colloqium -osuuteen, jossa pääsin syventymään eri tutkimusalojen väitöskirjatutkijoiden tutkimustuloksiin ja tutkimussuunnitelmiin.
Tutkin väitöskirjassani rakennusten ja yhteisöjen energiankulutusta muuttuvassa ilmastossa, miten energiamurros tulee vaikuttamaan energian loppukuluttajiin ja miltä tulevaisuuden energiajärjestelmät näyttävät.
Työskentelen HAMKin Kestävät energiajärjestelmät -tutkimusryhmässä, joka tutkii kahdentoista asiantuntijan voimin energiaan liittyviä ilmiöitä, rakennustasolla sekä suurempien energiajärjestelmien ja verkostojen yhteydessä.
Tutkimusryhmällämme oli erityinen tavoite matkaa varten. Viime vuoden puolella HAMKin energiatiimin vetäjä Principal Research Scientist Kaisa Kontu perusti Smart and Sustainable Energy Systems (SaSES) -tutkimusryhmän kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. Tilaisuus oli meille siis ensimmäinen kerta, kun pääsimme yhdessä innovoimaan kansainvälisten kollegoidemme kanssa.
Kohtaamisia monitieteellisessä ympäristössä
Opiskelijapassi RUNin Student Colloqiumiin
Kolmen päivän aikana tutkijat kohtasivat monitieteellisessä ympäristössä. Ensimmäinen päivä alkoi tutustumislounaalla, jossa tutustumisbingon yhteydessä kyseltiin kaikilta osallistuvilta tutkijoilta ja opiskelijoilta osallistujamaa, tutkimusryhmä sekä viimeaikaiset kuulumiset heidän omalta tutkimusrintamaltaan.
Paikalla oli paljon kiertotalouden, vesi- sekä materiaalitekniikan tutkijoita. Keskustelua syntyi jokaisen tutkimusryhmän edustajan kanssa, sillä onhan energia osa näitä kaikkia teemoja.
Kuulimme, minkälaista energiatutkimusta Belgiassa ja Itävallassa tapahtuu, ja kollegamme puolestaan kuulivat HAMKin tekemästä energiatutkimuksesta.
HAMKin energiatiimistä mukana oli lisäksi energiatiimin tohtoriopiskelijat, joista allekirjoittanut pääsi esittämään tutkimussuunnitelmaansa kansainväliselle yleisölle.
Kohti tasa-arvoisempaa, turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää energiaa
Kolmantena päivänä tapahtumassa järjestettiin luova työpaja, jonka tavoitteena oli edistää projektien ideointia ja suunnittelua. Kansainvälinen tutkimusryhmämme osallistui työpajaan yhtenäisenä, ja sieltä syntyi selkeä toimintalinja ja tavoite seuraaville hankkeillemme.
Energiajärjestelmien kestävyys ei ole pelkkä trendisana, vaan mittari sille, miten voimme tehdä energiasta tasa-arvoisemman, turvallisemman ja ympäristöystävällisen.
Löysimme yhteisiä teemoja keskustelun kautta, ja pystyimme erottamaan laaja-alaisesta tutkimuksestamme sen punaisen langan, jota käymme yhdessä edistämään. Tunnistimme, että meille energiajärjestelmien kestävyys ei ole pelkkä trendisana, vaan mittari sille, miten voimme tehdä energiasta tasa-arvoisemman, turvallisemman ja ympäristöystävällisen. Kannattaa siis seurata HAMKin energiatiimin tekemisiä jatkossakin!
HAMKista oli tapahtumassa mukana myös muiden tutkimusryhmien jäseniä, joiden kanssa iltaisin ruuan ja juoman äärellä tuli juteltua hankkeiden jatkoista ja mahdollisista yhteistyömahdollisuuksista. Tuli todettua, että HAMKin tutkimus on todella poikkitieteellistä ja että tulevaisuuden moniääninen tutkimus vaatii erilaisten tutkimusnäkökulmien yhdistämistä. Tutkimusideoita syntyi siis myös HAMKin sisäisesti.
Tapahtuma salli luovan innovaatioyhteistyön kehittämisen ihan eri tavalla, kuin mitä normaalissa työssä on aikaisemmin tullut koettua.
Kaiken kaikkiaan voin todeta, että HAMKin energiatiimille RUN EU työmatka oli erittäin tuottoisa. Saimme matkalta erityisen näkemyksen kansainvälisen energiatutkimukseen, sekä laaja-alaisen ymmärryksen erilaisiin tutkimusteemoihin. Tapahtuma salli luovan innovaatioyhteistyön kehittämisen ihan eri tavalla, kuin mitä normaalissa työssä on aikaisemmin tullut koettua.
Opiskelimme tammikuussa 2026 viikon Burgosissa, Espanjassa. Opiskelujakso oli viikon kestävä ”Blended Intensive Program” (BIP), johon osallistui neljä HAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijaa.
Opetus järjestettiin osana EU-SIDE-hanketta, joka kuuluu laajempaan EU:n viitekehykseen. Sen tavoitteena on edistää sosiaalisen innovaation osaamista, kansalaisten osallisuutta, sosiaalista pääomaa, kestävää kehitystä sekä digitaalista kansalaisuutta. Ammatillisesta opettajakorkeakoulustamme opintojaksolle osallistuneet Elina Niiranen, Pia Kekkonen, Sami Aherva ja Virve Häyrinen kertovat kokemuksestaan tässä jutussa.
Monikulttuurinen oppiminen ja ryhmätyö Burgosissa
BIP-lyhytkoulutus, nimeltään ”Inclusive by Design: Media-Wise Teaching for Social Innovation”, keskittyi medialukutaidon, sosiaalisen innovaation ja empaattisen lähestymisen opettamiseen nuorille mediankäyttäjille.
Opiskeluryhmämme Burgosissa muodostui eri puolilta Eurooppaa tulleista opettajaopiskelijoista. Koulutukseen osallistui meidän suomalaisten lisäksi opiskelijoita Espanjasta, Portugalista, Belgiasta, Hollannista ja Irlannista.
Viikon ajan teimme ryhmätöitä opiskelijoiden kanssa, jotka olivat meitä suomalaisia huomattavasti nuorempia, noin parikymppisiä. Nuoret opettajaopiskelijat osoittautuivat varsin briljantiksi joukoksi. Ikäero ei haitannut, vaan rikastutti keskusteluja tuomalla esiin eri sukupolvien näkökulmia. Tämä näkyi erityisesti viikon tärkeimpiin anteihin kuuluneissa keskusteluissa eri maista tulleiden kesken, joissa jaettiin näkemyksiä opettajankoulutuksen ja opettajan työn kulttuurisista eroavaisuuksista. Vaikka opiskelupäivät alkoivat aamulla yhdeksältä ja kestivät pitkälle iltapäivään, ne tarjosivat intensiivisyydestään huolimatta myös hauskaa yhdessäoloa.
Pienryhmien työskentelyyn toimme aikaisemmalla työ-, opinto- ja elämänkokemuksellamme tasapainotusta ja kokemuksen tuomaa näkemyksellisyyttä.
Meillä vaihtoon osallistuneilla hamkilaisilla oli monta roolia. Pienryhmien työskentelyyn toimme aikaisemmalla työ-, opinto- ja elämänkokemuksellamme tasapainotusta ja kokemuksen tuomaa näkemyksellisyyttä. Olimme Burgosissa HAMKin epävirallisia hankelähettiläitä ja jossain määrin myös Suomen lähettiläitä. Opintoviikon jälkeen vaikutti siltä, että osa kansainvälisistä kurssikavereistamme oli kiinnostuneita osallistumaan HAMKin järjestämille BIP-kursseille ja mahdollisesti matkustamaan heille aiemmin vieraaseen Suomeen.
Erasmus‑vaihdossa hyvä kielitaito oli selvä etu, sillä se helpotti arjen tilanteita ja teki vuorovaikutuksesta mutkattomampaa. Silti vähemmälläkin pärjää mainiosti, eikä täydellinen osaaminen ole millään tavalla edellytys onnistuneelle vaihdolle. Siksi kannattaa lähteä rohkeasti mukaan, vaikka oma kielitaito tuntuisi keskeneräiseltä. Epävarmuus karisi nopeasti, koska muut opiskelijat olivat kannustavia ja auttavaisia, ja he tukivat mielellään tilanteissa, joissa sopivaa sanaa ei heti löytynyt. Kielitaito kehittyi matkan varrella kuin huomaamatta, kun tuli käyttäneeksi kieltä arjessa, opetuksessa ja uusissa tilanteissa. Vaihdon aikana oppi paitsi kieltä myös itsevarmuutta, ja usein huomasi osaavansa paljon enemmän kuin etukäteen osasi edes kuvitella.
Koulukulttuuria ja muita kulttuurielämyksiä Burgosissa
BIP-jakson osallistujia.
Kolmantena opiskelupäivänä pääsimme espanjalaiseen peruskouluun kertomaan ja aktivoimaan opiskelijoita edellisen päivän Ryhmätyössä kehittämillämme ideoilla ja toimimaan opettajina. Päivän aikana korostui oppilaiden aktivoinnin ja kuuntelemisen merkitys, yhdessä ideointi eteenpäin sekä palautteen tärkeys. Tämä improvisoitu, aikataulupaineen alla ollut esitystilanne, kuvasti hyvinkin nykypäivän opettajan arkea. Espanjalainen koulunkäynti tapahtui historiallisessa rakennuksessa mutta modernein välinein.
Burgos tarjosi monenlaisia elämyksiä myös koulutuksen ulkopuolella. Tutustuimme ihmisen evoluutiota käsittelevään museoon ja valtavaan goottilaiseen 1200-luvulta alkaen rakennettuun ja myöhemmin laajennettuun Pyhän Marian katedraaliin. Espanjalainen ruokakulttuuri hurmasi monipuolisella makumaailmallaan ja saimmekin elämyksiä paellan, churrojen ja paikallisten lihapullien muodossa. Talvinen Burgos tarjosi myös hyvin erilaisen kokemuksen Espanjasta. Talvi Pohjois-Espanjan vuoristossa oli verrattavissa Suomen talveen: ihmiset olivat tottuneet kerrospukeutumiseen, ja katujen talvikunnossapidon käytännöt olivat samanlaisia kuin meillä Suomessa.
Mikä EU-SIDE?
EU-SIDE (European Social Innovation & Democratic Education) on uusi opettajien akatemia, joka keskittyy sosiaaliseen innovointiin ja demokratiaan. Akatemia tarjoaa opettajille koulutusohjelmia, jotka auttavat heitä kehittämään uusia taitoja ja menetelmiä.
Akatemian perustajina toimivat useat eurooppalaiset yliopistot ja koulutusorganisaatiot, mukaan lukien HAMK. Tavoitteena on kehittää opettajien ammattitaitoa ja tarjota heille uusia työkaluja sosiaalisen innovoinnin ja demokratian edistämiseksi koulutuksessa.
Hankkeen toteutusaika on 1.3.2025-29.2.2028 ja se on Euroopan Unionin osarahoittama.
Ilmastonmuutos lisää rakennusten säärasitusta ja tuo haasteita esimerkiksi lämmityksen ja viilennyksen energiatehokkaaseen toteuttamiseen. Kehitimme ILMARA-hankkeessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja yhdessä Suomen ympäristöopisto SYKLIn kanssa.
Muutokset ilmastossamme lisäävät rakennusten ja rakennusmateriaalien säärasitusta ja tuovat haasteita esimerkiksi lämmityksen ja viilennyksen energiatehokkaaseen toteuttamiseen. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn yhteisessä Kanta-Hämeen rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen (ILMARA) -hankkeessa tarkastelimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä riskejä Kanta-Hämeen alueen rakennettuun ympäristöön ja kehitimme niitä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja.
Päätavoitteenamme oli löytää kantahämäläisen rakennetun ympäristön ilmastoresilienssiä vahvistavia, erityisesti energiaan ja kaupunkirakentamiseen liittyviä ratkaisuja. Tutkimuksen suunnittelussa lähtökohtana huomioimme jo ennalta tunnistettuja riskejä rakennetulle ympäristölle. Tuloksina syntyneitä aineistoja ja toimenpide-ehdotuksia voivat hyödyntää esimerkiksi kunnat, yritykset ja kiinteistönomistajat omassa suunnittelu- ja strategiatyössään.
Monialainen työ näkyy hankkeen tuloksissa
Hankkeen työryhmään kuului tutkijoita niin materiaalien pitkäaikaiskestävyyden, rakennetun ympäristön ja viheralueiden, kestävien energiajärjestelmien ja energiatehokkuuden kuin kiinteistönpidonkin parista. Eri tutkimusryhmien osaaminen mahdollisti aiheen tarkastelun useista asiantuntijanäkökulmista. HAMKin vastuulla hankkeessa oli tutkimus liittyen erityisesti energiatehokkuuteen ja rakennusten sekä materiaalien pitkäaikaiskestävyyteen muuttuvassa ilmastossa.
Esimerkkikiinteistön lämpökamerakuvista tarkasteltiin puun varjostusten vaikutusta sekä piha-alueen eri pinnoitteiden lämpötilaeroja. (Kuva: Vesa Vuorinen) Rakennuksen IDA ICE 3D-mallia käytettiin jäähdytyksen, lämmityksen ja ylikuumenemisen simulointiin tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa.
Rakennustason energiasimuloinneissa havaittiin, että tulevaisuudessa rakennusten lämmitystarve vähenee, mutta jäähdytystarve kasvaa. Tämä vaikuttaa suoraan esimerkiksi kaukolämmön kysyntään. Tuloksina esittelimme konkreettisia keinoja, joilla energiajärjestelmiä ja rakennuksia voidaan sopeuttaa näihin muutoksiin. Tutkimme vähähiilisten rakennusmateriaalien kestävyyttä altistamalla niitä erilaisille säärasituskokeille, selvitimme lämpökameran avulla kaupunkiympäristön paikallisia lämpöoloja ja tutkimme pintavesien kulkua laserkeilauksella. Mittaukset osoittivat, että lämpösaarekeilmiö on voimakkainta alueilla, joilla on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttia. Näiden tulosten pohjalta laadimme ehdotuksia paikallisen mikroilmaston parantamiseksi ja hulevesien hallinnan suunnitteluun.
Hankkeen aikana syntyi uutta yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välille, ja yritysten kanssa käyty vuoropuhelu auttoi suuntaamaan tutkimusta käytännön tarpeisiin.
Hämeen ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn yhteinen Kanta-Hämeen rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen (ILMARA) -hanke toteutettiin ajalla 1.4.2023-31.12.2025. Se sai osarahoitusta Euroopan Unionilta.
Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat saatavilla sen verkkosivulla.
Hämeen ammattikorkeakoulu kasvattaa syksyn koulutusten sisäänottoa 40 aloituspaikalla. Lisäaloituspaikat kohdistuvat kevään 2026 yhteishaussa haettavana olleisiin liikennealan ja tekniikan insinöörikoulutuksiin sekä rakennusmestarin koulutukseen.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on myöntänyt lisärahoituksen yhteensä 40 aloituspaikalle HAMKin syksyllä 2026 alkaviin AMK-koulutuksiin. HAMK sai lisäaloituspaikkoja toiseksi eniten ammattikorkeakouluista – yhteensä rahoitus myönnettiin 500 aloituspaikkaan ammattikorkeakouluissa. HAMKille myönnetty lisärahoitus kohdentuu seuraavasti:
Hakukohde
Kampus
Aloituspaikat kevään yhteishaussa
Myönnetyt lisäaloituspaikat
Insinööri (AMK), liikenneala, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Riihimäki
25
10
Insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Hämeenlinna
50
10
Insinööri (AMK), konetekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Riihimäki
35
5
Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Hämeenlinna
30
5
Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Valkeakoski
30
5
Rakennusmestari (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Hämeenlinna
30
5
”Nyt myönnetyllä lisärahoituksella pystymme tarjoamaan lisää opiskelupaikkoja aloilla, joilla vastataan muun muassa Suomen huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen ja puolustusalaan liittyviin osaajatarpeisiin”, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä kertoo.
”Panostamme etenkin kampuksella tapahtuviin päiväopintoihin, koska ne ovat erityisesti nuorille tärkeitä opiskelun mahdollisuuksia. Siksi onkin tärkeää, että myös nämä lisäaloituspaikat kohdentuvat juuri päivätoteutuksiin”, Ahokallio-Leppälä kommentoi.
Yhteensä kevään yhteishaussa HAMKIssa oli haettavana 1690 aloituspaikkaa tutkintokoulutuksiin, joiden opinnot alkavat syksyllä 2026. Lisärahoituksen ansiosta aloituspaikkoja pystytään myöntämään yhteensä 1730. Lisätietoja hausta löydät verkkosivuiltamme.
Olen Mervi Haavanlammi ja opiskelen ammatilliseksi opinto-ohjaajaksi (Professional Student Counsellor Education, 60 op) HAMK:ssa. Helmikuussa 2026 pakkasin laukkuni ja suuntasin Nordplus-vaihdon kautta Färsaarille tutustumaan paikalliseen opinto-ohjauksen kulttuuriin. Viiden päivän harjoittelun aikana pääsin seuraamaan opinto-ohjaustyötä Miðnám á Kambsdalin ja Glasirin lukioissa sekä Färsaarten yliopistossa.
Ensivaikutelmani Färsaarista oli epätodellinen: lumihuippuisia vuoria, avaraa luontoa ja meri läsnä kaikkialla. Kontrasti arjen ja jylhän maiseman välillä jäi mieleen heti ensimmäisestä päivästä lähtien.
Färsaarilla vallitsee myös uskomaton turvallisuuden tunne. Färsaarilla ei juurikaan ole rikollisuutta ja paikallisten mukaan poliisin suurin fokus onkin lähinnä ylinopeuksien seurannassa. Tämä rauha heijastuu kaikkeen tekemiseen.
Monipuolinen opinto-ohjauksen harjoittelu
Pääsin seuraamaan monipuolisesti erilaisia ohjaustilanteita kuten ammattilaisten palavereita, yksilö- ja ryhmäohjausta sekä lukioiden avoimia ovia. Erityisen vaikutuksen minuun teki se, miten elämyksellisesti lukiot esittäytyivät 9-luokkalaisille ja heidän vanhemmilleen. Avoimet ovet sisälsivät musiikkia, teatteria ja jopa kemiallisia kokeita. Oli selvää, että koulut halusivat korostaa muutakin kuin vain akateemista opiskelua.
Opinto-ohjaus kehittyvänä alana Färsaarilla
Färsaarilla opinto-ohjauksen ala on vielä muotoutumassa ja on ottanut vahvasti vaikutteita muun muassa Tanskasta ja Suomesta. Opinto-ohjaajaksi voi kouluttautua joko vuoden mittaisen diplomin kautta tai suorittamalla varsinaisen maisteritutkinnon ulkomailla.
Oli kiinnostavaa huomata, että vaikka elinkustannukset ovat saarilla korkeat, on opinto-ohjaajien palkkataso huomattavasti Suomea korkeampi. Ohjauksen käytännöt ja osaaminen hakevat vielä osin muotoaan. Byrokratian vähäisyyden vuoksi opinto-ohjaajat pystyvät helposti kokeilemaan uusia tapoja tehdä ohjaustyötä. Tämä tekee ohjaustyön seuraamisesta Färsaarilla erityisen mielenkiintoista.
Koulutuspolkuja ja kansainvälisyyttä
Färsaarten koulutuspolku poikkeaa suomalaisesta jonkin verran. Alakoulut kattavat luokat 1–7 ja niitä löytyy lähes jokaisesta pienestä kylästä. Färsaaret haluaa pitää pienimmätkin saaret asuttuina, joten opettaja saattaa matkustaa helikopterilla pienelle saarelle opettamaan vain yhden perheen kahta lasta muutamaksi päiväksi kerrallaan. Yläkouluun eli luokille 8–9 siirrytään suurempiin kouluihin, mutta yhteisöllisyys säilyy tiiviinä.
Peruskoulun jälkeen nuorten valinnat vaihtelevat: osa siirtyy suoraan työelämään, esimerkiksi kalastuksen pariin, kun taas toiset jatkavat heti toiselle asteelle lukioon tai ammatillisiin opintoihin. Opinto-ohjaajat jopa suosittelevat monille välivuotta ja työkokemuksen hankkimista, jotta nuoret ehtivät aikuistua ja löytää motivaatiota opintoihin. Välivuosien pitäminen onkin Färsaarilla yleisesti hyväksyttyä. Tässä on selkeä ero Suomeen, jossa paine siirtyä nopeasti tutkinnosta toiseen on usein kova.
Färsaarilla nuorten koulutuspolussa on kiehtova kontrasti. Vaikka lapsuus ja nuoruus on tiiviin yhteisöllinen, toisen asteen jälkeen oletuksena on lähtö maailmalle. Koska Färsaarten yliopistossa on tarjolla vain rajallisesti kandi- ja maisteriohjelmia, nuorille on täysin luontevaa suunnata yliopisto-opintoihin Tanskaan tai muualle Eurooppaan. Färsaarelaisten toiveena kuitenkin on, että nuoret palaavat kouluttautumisen jälkeen takaisin kotiin.
Inspiroivat oppimisympäristöt
Kouluympäristöissä huomioni kiinnittyi kauniiseen arkkitehtuuriin ja taiteeseen. Färsaarilla on käytäntö, jonka mukaan julkisissa rakennuksissa on oltava tietty määrä taidetta. Tämä näkyi kouluissa upeina maalauksina ja muina taideteoksina.
Vierailemani koulut olivat arkkitehtuuriltaan ja sijainneiltaan hyvin erilaisia. Glasir on rakennettu alun perin ostoskeskukseksi suunnitelluista piirustuksista, mikä näkyy sen koulun avaruudessa ja suurissa lasipinnoissa. Miðnám á Kambsdal on rakennettu kahden kylän väliin, jotta kumpikaan kylä ei saisi etua koulun sijainnista. Tällä hetkellä koulun ympärillä on mahtavaa luontoa. Yliopistolla puolestaan on käynnissä suuri remontti, jossa koko kampusaluetta uudistetaan. Vanhat kampusrakennukset kuitenkin säilytetään, mikä luo hienon yhdistelmän uutta ja perinteistä rakentamista.
Yhteisöllisyys ohjauksen ytimessä
Suurin oivallukseni liittyi Färsaarten vahvaan yhteisöllisyyteen. Pienessä yhteiskunnassa ihmiset tuntevat toisensa ja opinto-ohjaajien sekä opiskelijoiden välinen suhde oli poikkeuksellisen lämmin ja läheinen. Tämä välittäminen näkyi kaikkialla. Näin esimerkiksi bussissa, kuinka opettaja ja oppilaat tervehtivät toisiaan halauksin. Myös kodin ja koulun välinen yhteistyö on tiivistä ja vanhemmilla on merkittävä rooli nuorten ohjaamisessa.
Tämä vieraanvaraisuus ulottui myös minuun. Kun bussit eivät eräänä sunnuntaina kulkeneetkaan odotetusti, paikallinen eläkkeellä oleva opettajatar otti minut kyytinsä, esitteli kotikyläänsä ja antoi lauttamatkalle evääksi leipomaansa kakkua. Myös harjoittelupaikoissa kollegat tekivät kaikkensa, jotta saisin hienon kokemuksen Färsaarilla. Yksi opinto-ohjaaja vei minut jopa kotikaupunkiinsa tutustumaan nähtävyyksiin. Färsaarelaiset ovat selkeästi ylpeitä maastaan.
Kasvua opinto-ohjaajana ja ihmisenä
Harjoittelu vahvisti omaa ajatteluani. Haluan tulevana opinto-ohjaajana olla helposti lähestyttävä ja läsnä oleva opinto-ohjaaja. Haluan rohkaista nuoria tekemään omannäköisiä valintoja, oli se sitten välivuosi tai lähtö ulkomaille. Färsaarten esimerkki osoitti, ettei elämän suorittamisesta tarvitse ottaa paineita.
Harjoittelupaikkojen koulujen viralliset sivut löydät täältä: Miðnám á Kambsdali, Kambsdal College: kambsdalur.fo Glasir Tórshavn College: glasir.fo University of the Faroe Islands: setur.fo/en
Vinkkejä KV-vaihtoon lähtijälle
Varaudu kustannuksiin: Färsaaret on kallis maa. Vaikka voit saada apurahaa vaihtoon, suunnittele budjettisi tarkasti etukäteen ja varaudu korkeisiin elinkustannuksiin.
Ole avoin ja aktiivinen: KV-vaihto vaatii vaivannäköä ja epävarmuuden sietämistä, mutta se on yksi palkitsevimmista kokemuksista, mitä voi saada.
Lähde matkaan: Jos sinulla on mahdollisuus lähteä ulkomaille opintojen aikana, tartu tilaisuuteen. Jokainen kokemus tuo uusia työkaluja ja tapoja ajatella omaa työtäsi Suomessa.
Olemme yhdessä Vanajavesikeskuksen kanssa tiedottaneet laajasti ilmasto- ja ympäristöinvestointien rahoitusmahdollisuuksista vesienhoidossa koko Kanta-Hämeen alueella. Vesienhoidon toimijat ovat saaneet konkreettista neuvontaa ja suunnitteluapua hankkeidensa rahoituksen hakemiseen. Toteutimme myös talkoita ja testasimme uusia järvien ja jokien hyvinvointia edistäviä kunnostusmenetelmiä.
Tähtäsimme maaliskuun lopussa päättyneessä VIIVI-hankkeessa Kanta-Hämeen vesien hyvinvointiin, ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Ensimmäistä kertaa hankkeen avustuksella investointirahoitusta hakeneet toimijat osaavat tulevaisuudessa itsenäisesti hakea rahoitusta kunnostustoimiin, huolehtia tarvittavista lupa-asioista ja toteuttaa hankkeita.
Paransimme alueen vesien tilaa monipuolisilla kunnostustoimenpiteillä, kuten esimerkiksi laskeutusaltaiden tyhjentämisellä, kosteikkojen rakentamisella, valumavesien käsittelyllä, vieraslajien poistolla sekä uimarantojen kunnostuksella. Hankkeessa järjestetyt talkoot, menetelmäesittelyt ja tapahtumat tukivat investointihankkeiden markkinointia. Järjestimme muun muassa rantojen isosorsimotalkoita, elinympäristökunnostustalkoita sekä uimarantojen kunnostustalkoita. Menetelmäesittelyissä nostimme monipuolisesti esiin biohiilen hyödyntämistä valumavesien puhdistuksessa ja vieraslajien torjunnassa. Tämä ajankohtainen aihe kiinnosti suojeluyhdistyksiä, ja myös tapahtumat tavoittivat alueen toimijoita laajasti.
Lisäksi yhteiset paikalliset tapaamiset sekä kylien ja yhdistysten kesätapahtumat mahdollistivat verkostoitumisen ja tiedon välittämisen. Järjestimme hankkeessa myös infotilaisuuksia kaikille vesienhoidosta kiinnostuneille.
Toteuttamallemme neuvontatyölle on ollut selkeä tarve Kanta-Hämeen alueella, ja alueen toimijat ovat hyödyntäneet tätä mahdollisuutta tehokaasti. Hanke on ollut tukena käynnistämässä 24 eri ilmasto- ja ympäristöinvestointihankkeen suunnitteluprosessia. Lisäksi hanke on järjestänyt 10 vieraslaji- tai maisemanhoitotalkoot, 3 menetelmäesittelyä sekä ollut järjestämässä tai osallistunut 15 tapahtumaan ja infotilaisuuteen.
VIIVI-hanke toteutettiin Hämeen ELY-keskuksen, nykyisen Sisä-Suomen elinvoimakeskuksen, myöntämän Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2023-2027 rahoituksen turvin.
Kansainvälisten pienten osaamiskokonaisuuksien kehittäminen vaatii vankkaa yhteistyötä eri toimijoiden ja hankkeiden välillä. POIJU- ja AMKmicro -hankkeiden Työelämäfoorumi-tapahtuma kokosi yhteen kansalliset JOPPI-verkoston alaiset pienten osaamiskokonaisuuksien osahankkeet sekä työelämän edustajat. Tapahtumassa kuultiin mielenkiintoista keskustelua korkeakoulujen ja työelämän yhteiskehittämisestä ja lanseerattiin siihen liittyen malli, jonka kehittämiseen voi kuka tahansa osallistua! Tapahtuma on katsottavissa Yle Avoin areenassa 18.4.2026 asti.
5AMK-verkostossa on jo vuodesta 2017 asti tehty tiivistä yhteistyötä viiden ammattikorkeakoulun kesken. Verkosto toteutti yhteiskehittämistä viime vuonna muun muassa Opetushallituksen seminaarissa sekä AMKmicron 5AMK MikroAreena-tapahtumassa. JOPPI-koordinaation alaisten hankkeiden myötä yhteistyö on laajentunut koskemaan yhteensä seitsemää EU:n osarahoittamaa hanketta, joiden keskiössä ovat jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet. Nämä seitsemän hanketta käsittävät yhteensä 68 % Suomen korkeakoluista. Yhteistyö hankkeiden välillä on vaikuttavaa, ja antaa käytännön tietoa Opetus- ja kulttuuriministeriölle meneillään olevan pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen määrittelyä varten. Määrittelyllä pyritään siihen, että pienet osaamiskokonaisuudet olisivat kansallisesti yhtenäisempiä ja luotettavia tapoja hankkia sekä osoittaa osaamista.
AMKmicro-hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä POIJU-hankkeen kanssa liittyen pienten osaamiskokonaisuuksien yhteissuunnitteluun työelämän kanssa. Kesällä 2025 POIJU-hankkeen kanssa kerättiin tietoa 22 suomalaisen korkeakoulun henkilöstön tietoisuudesta liittyen pieniin osaamiskokonaisuuksiin ja kyvykkyyksiin tuottaa niitä, ja POIJU-hanke toteutti vastaavan kyselyn myös hyvinvointialueiden työntekijöille. Saatua tietoa on hyödynnetty työelämän ja korkeakoulujen yhteissuunnittelun kehittämisessä. Maaliskuussa 2026 työelämän ja korkeakoulujen henkilöstön edustajat kohtasivat Työelämäfoorumissa Tampereella Nokia Arenalla.
Kuva: Korkeakoulun ja työelämän edustajien paneelikeskustelu (kuva: Yle Avoin areena taltionti, 3:31:10)
Tapahtuman tavoitteena oli tarkastella, miten korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä voidaan vahvistaa jatkuvan oppimisen maailmassa, ja miten koulutustarjonta saadaan vastaamaan paremmin työelämän todellisia osaamistarpeita. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja niin korkeakoulujen kuin työelämänkin edustajilta. Yliopistotutkija Soila Lemmetty Itä-Suomen yliopistosta käsitteli puheenvuorossaan aikuisten oppimista työssä ja työn vuoksi. Lemmetty tarkasteli jatkuvaa oppimista oppilaitoksen, työpaikan ja työntekijän näkökulmista käsin. Alustusta jatkoi Suomen Fysioterapeutit -ammattiliiton erityisasiantuntija Sanna Säteri, joka esitti näkemyksiä sosiaali- ja terveysalan osaamistarpeista, niiden tunnistamisesta ja toisaalta ennakointiin liittyvistä haasteista nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Paneelikeskustelussa tahot pohtivat dialogisesti jatkuvan oppimisen ja työelämän rajapintoja Jyväskylän yliopiston avoimen yliopiston koulutuspäällikkö Maarit Viljakaisen johdolla. Keskusteluun osallistuivat Tampereen ammattikorkeakoulun jatkuvan oppimisen päällikkö Toni Leander, Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstön kehittämispäällikkö Carita Lepikonmäki, Pirha-Akatemian koulutusjohtaja Kati Kivistö sekä Suomen Fysioterapeutit -ammattiliiton erityisasiantuntija Sanna Säteri.
Keskustelussa kirkastui, että korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön suurimmiksi haasteiksi nousivat epäselvät rakenteet ja vastuut, haaste vastata työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin sekä vaikeus todentaa kerrytetyn osaamisen vaikutuksia organisaatiotasolla.
Ratkaisuja pohdittaessa korkeakoulujen ja työelämän edustajat totesivat, että osaaminen rakentuu ennen kaikkea yhteiselle tekemiselle: organisaatioiden arjen tarpeet, korkeakoulujen tutkimusperusta ja yhteiset rakenteet on kytkettävä tiiviimmin yhteen, jotta oppiminen voi siirtyä yksilöstä koko työyhteisöä vahvistavaksi voimavaraksi.
Myös osaamisen merkitys jaettiin päivän puheenvuoroissa kollektiivisesti. Päivän aikana korostui, että nopeasti muuttuvassa yhteiskunnassa työelämä arvostaa yhä vahvemmin osaamista, eli kykyä soveltaa, oppia ja kehittyä, pelkkien tehtyjen suoritusten sijaan. Työelämäfoorumi-tilaisuus on katsottavissa Yle Areenassa 18.4.2026 saakka.
Työelämälähtöisen yhteissuunnittelun malli
Korkeakouluopetuksen kehittäminen on muovautumassa yhä vahvemmin työelämälähtöiseen suuntaan: osaamisen kehittämisen tulee voida tapahtua joustavasti työssä tai työn ohessa, ilman että opiskelijan tarvitsee tehdä kokonaista tutkintoa. AMKmicro-hankkeessa kehitetään korkeakoulujen kyvykkyyksiä tuottaa näitä pieniä osaamiskokonaisuuksia yhteistyössä työelämän kanssa. Pienissä osaamiskokonaisuuksissa on kyse uudenlaisesta korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön muodosta, joka on EU-tasollakin ainutlaatuinen.
Työelämäfoorumi-tapahtumassa lanseerattiin AMKmicro-hankkeen kehittämä työelämälähtöinen yhteissuunnittelun malli, johon on koottu tiiviisti korkeakoulujen ja työelämän yhteiset askeleet pienten osaamiskokonaisuuksien muotoilussa. Malliin pyydetään palautetta niin korkeakoulujen kuin muunkin työelämän edustajilta ja palautteen pohjalta sitä kehitetään edelleen.
AMKmicro – Jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet työelämän osaamisen kehittäjänä
AMKmicro-hankkeessa vahvistamme ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä kehittää jatkuvan oppimisen, erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa, suunnittelua, toteuttamista ja tunnettuutta työelämän ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseksi, nostamiseksi ja uudistamiseksi.
AMKmicro-hankkeen toteuttajat muodostavat 5AMK-verkoston. Verkostoon kuuluvat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan sosiaalirahasto ESR+).
Kun opetushenkilöstöä kymmenestä luonnonvara-alan ammattikorkeakoulusta kokoontuu yhteisen kehittämistyön ja vertaisoppimisen äärelle, lopputulos on odotetusti timanttia. Hämeen ammattikorkeakoulu ja AgriHubi-verkoston korkeakoulukoordinaatio järjestivät Luva-Foorumin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella 16.-17.3.2026 yli seitsemällekymmenelle osallistujalle.
Ihminen, yhteiskunta ja talous ovat riippuvaisia luonnosta, joka on meille paitsi elämän perusresurssi, myös lukuisten tulevaisuuden innovaatioiden lähde. Luonnonvara-alaan liittyvän osaamisen varmistaminen Suomessa on alan korkeakoulutoimijoiden käsissä, ja tämän asian äärelle kokoonnuttiin maaliskuussa Hämeenlinnaan.
Luva-Foorumi aloitettiin napakalla alustuksella, minkä jälkeen työskentelyä jatkettiin alakohtaisissa ryhmissä. HAMKin bio- ja luonnonvara-alan yksikön johtaja Mona-Anita Riihimäki toivotti vieraat tervetulleiksi Hämeenlinnaan, ja Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Csaba Jansik kertoi elävästi ja innostavasti alan kannattavuus- ja vientinäkymistä. Esitys oli erinomainen pohja foorumin työskentelylle ja herätti keskustelua muun muassa alkutuotannon kehitysnäkymistä, vientimahdollisuuksista ja omavaraisuusasteesta sekä metsäteollisuuden uusista innovaatioista. Alan kulutuksen kehittämiselle luo hyvän pohjan varmuus, että suomalaisessa ruokaketjussa on kasvun mahdollisuuksia, ja osaajia tarvitaan alalle jatkuvasti enemmän.
Maa- ja metsätalouden pienryhmissä paneuduttiin heti asian ytimeen. Keskustelu oli avointa ja rakentavaa, ja yhteistyön muotoja syntyi luontevasti työskentelyn ohessa. Teemoina esiin nousivat muun muassa aktiivisesti kehitettävät ristiinopiskelumahdollisuudet ja jatkuvan oppimisen tuotteet, sekä opintosuunnitelmat ja ammattikorkeakoulujen profiloituminen. Yhteistyö tulee jatkumaan sekä lähi- että etätapaamisilla, joista ensimmäiset sovittiin jo muutaman tunnin yhteisen työskentelyn jälkeen.
Bio- ja elintarviketekniikan lehtori Maria Tammen muistiinpanot ensimmäisen päivän annista.
Foorumin toisena päivänä HAMKin LeaD-tiimin Jaana Nuuttila alusti generatiivisen tekoälyn käytöstä erityisesti arvostelun apuna. Aiheesta jatkettiin pienryhmissä, joissa etenkin tekoälyn vaikutukset opinnäytetyöprosessiin puhututtivat. Yleisesti todettiin, että tekoälyn käyttöön tarvitaan vielä lisää yhteisiä linjauksia, joille Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen luoma liikennevalomalli on hyvä pohja.
Osallistujat lähtivät Luva-Foorumista kotiin innostunein mielin uusien ajatusten kanssa. Hämeenlinnassa vahvistettiin luonnonvara-alan ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkostoa, jonka työ jatkuu alakohtaisissa ryhmissä vielä tänä keväänä.
Valkeakoskelle suunnitteilla olevan uuden yrityspuiston kehittäminen on edennyt merkittävästi opiskelijayhteistyön ansiosta.
Paikalliset yrittäjät ovat kehittäneet liikeideaansa tiiviissä yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Valkeakosken ammattiopiston (VAAO) opiskelijoiden kanssa, tarjoten opiskelijoille aidon työelämälähtöisen oppimisympäristön ja samalla tukea alueen elinvoiman kehittämiseen.
Valkeakosken pohjoispuolella, Mahlianmaan alueella, pitkään tyhjillään ollut yritystontti on toiminut lähtökohtana yrittäjä Tomi Kuparisen idealle uudesta yrityspuistosta. Hanke sai lisävauhtia, kun energinen yrittäjäkollega Mikko Vainikka lähti mukaan viemään ideaa eteenpäin. Nyt Valkeakosken Yrityspuisto on askeleen lähempänä toteutumista, kiitos tiiviin opiskelijayhteistyön.
Yrittäjät lähtivät kehittämään liikeideaansa yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun International Business -koulutuksen sekä Valkeakosken ammattiopiston merkonomilinjan kanssa. VAAOn merkonomiopiskelijat olivat mukana projektin alkuvaiheessa vastaten yrityspuiston alustavan ilmeen, logon ja verkkosivujen suunnittelusta. He luovuttivat tuotoksensa HAMKin opiskelijoille ja ohjasivat heitä yrityksen tarpeiden suhteen. Tämän jälkeen HAMKin opiskelijat jatkoivat työtä osana Implementing Marketing Dynamics -opintojaksoa syventäen erityisesti brändiä, visuaalista ilmettä ja viestinnällisiä ratkaisuja.
Konkreettista apua ja tukea liiketoimintaan
HAMKin opiskelijat tuottivat yrittäjille laajan ja käytännönläheisen kokonaisuuden materiaaleja, joita voidaan hyödyntää suoraan yrityspuiston jatkokehityksessä. Projektin aikana syntyi muun muassa markkinakatsauksia, kattavia kilpailija-analyysejä, asiakassegmentointia, hinnoittelu- ja markkinointisuosituksia sekä strategiasuunnitelmia. Lisäksi opiskelijat kehittivät verkkosivuprototyypin, suunnittelivat sosiaalisen median kampanjoita ja tapahtumakonsepteja sekä loivat mainostuotteita – mukaan lukien suomalaisille hyvinkin tuttu ämpäri.
Kaikki opiskelijoiden tuottamat materiaalit luovutettiin yrittäjien käyttöön liiketoiminnan käynnistämistä ja jatkokehitystä varten.
– Opiskelijoiden työ oli yllättävän syväluotaavaa ja käytännönläheistä. Saimme konkreettista, harkittua apua, joka auttaa viemään yritysideaamme oikeasti eteenpäin.
Kehuu paikallinen yrittäjä Mikko Vainikka, joka oli mukana yrityshaasteen antamisessa.
Monikulttuurisuus vahvuutena
HAMKin opiskelijaryhmä oli kansainvälinen, mikä toi kehitystyöhön uusia näkökulmia. Samalla opittiin myös kulttuurienvälisestä viestinnästä ja asiakasymmärryksestä. Esimerkiksi yksi yrityspuistolle suunniteltu logoehdotus koettiin aluksi suomalaisesta näkökulmasta liian itämaiseksi, ja yrittäjien palautteen pohjalta opiskelijat muokkasivat sitä paremmin paikalliseen makuun sopivaksi.
Yrittäjien aktiivinen rooli ja tarkat huomiot antoivat opiskelijoille arvokkaan kokemuksen aidosta asiakastyöstä. Ideat kehittyivät projektin aikana, ja opiskelijat pääsivät hiomaan tuotoksiaan ammattilaisten palautteen perusteella.
– Tämä oli ihan oikeaa työelämää. Opiskelijat tekivät sellaista materiaalia, jota otetaan yksi yhteen käyttöön, Vainikka kiteyttää.
Hyötyjä opiskelijoille, yrittäjille ja alueelle
Yhteistyö tarjosi opiskelijoille hands-on-kokemusta todellisesta kehityshankkeesta ja yrittäjille uusia näkökulmia sekä konkreettista tukea liiketoiminnan kehittämiseen. Projekti sisälsi muutakin oppilaitosrajat ylittävää yhteistyötä, kun yksi VAAOn merkonomiopiskelijoista jatkoi työskentelyä osana HAMKin opiskelijatiimiä ja sai samalla kokemusta ammattikorkeakouluopinnoista sekä monikulttuurisessa tiimissä toimimisesta.
Sekä yrittäjät että oppilaitokset ovat erittäin tyytyväisiä yhteistyön tuloksiin ja näkevät vastaavissa projekteissa paljon potentiaalia myös tulevaisuudessa.
– Yrittäjän täytyy antaa projektille aikaa, fokusta ja energiaa, jotta siitä saa suurimman hyödyn. Pitkäjänteisyys palkitaan, Kuparinen pohtii.
Pohtii yrityshaastetta antamassa ollut yrittäjä Tomi Kuparinen.
Heittäytykää ja antakaa mahdollisuus. Avoimin mielin tehty yhteistyö antaa pitkällä aikavälillä enemmän kuin ottaa. Monikulttuurisista ryhmistä saa valtavasti ideoita, joita kannattaa hyödyntää.
Vainikka kannustaa kanssayrittäjiä hyödyntämään opiskelijoiden osaamista.
Valkeakosken Yrityspuisto on esimerkki siitä, miten paikalliset yrittäjät ja oppilaitokset voivat yhdessä kehittää alueen elinvoimaa – ja samalla tarjota opiskelijoille merkityksellisiä oppimiskokemuksia, joilla on todellinen vaikutus.
