HAMKin tutkijayliopettaja Merja Saarela on saanut Riihimäen vammaisneuvoston myöntämän esteettömyyskunniakirjan. Tunnustus huomioi hänen työnsä esteettömän liikkumisen kehittämisessä sekä esteettömyyden edistämisessä opetuksessa.
Vammaisneuvosto perustelee valintaa näin: “Merja on loistokkaasti johtanut ELMA-hanketta ja hankeyhteistyötä. Merja tekee huikeita kartoituksia liikkumisen esteettömyydestä ja opettaa opiskelijoita huomioimaan ja ymmärtämään kuinka tärkeää esteettömyys on kaikille, mutta erityisesti heille, joilla on liikuntarajoitteita tai muita erityistarpeita.”
Kunniakirja on tunnustus työstä, jota Saarela on tehnyt esteettömän liikkumisen kehittämiseksi Riihimäellä ja sen seudulla. Taustalla on erityisesti Esteettömän liikkumisen matkaketjut -hanke eli ELMA, jossa kehitettiin liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden matkustusmahdollisuuksia sekä tuotettiin tietoa esteettömyyden huomioimiseksi osana matkaketjuja ja digitaalisia liikkumispalveluja.
ELMAssa kerättiin käyttäjäkokemuksia liikkumis- ja toimimisesteisiltä henkilöiltä ja tunnistettiin esteettömän matkustamisen kannalta kriittisiä tietotarpeita. Työ osoitti, että fyysisen esteettömyyden lisäksi myös ennakkotiedon saatavuus ja digitaalisten palvelujen saavutettavuus ratkaisevat, voiko ihminen suunnitella ja toteuttaa matkansa sujuvasti.
Hankkeen tuloksia hyödynnettiin käytännössä muun muassa julkisen liikenteen, asemien ja pysäkkien esteettömyystiedon kehittämisessä. Riihimäen seudulla matkaketjun suunnittelu ja maksaminen yhdellä Reitit ja liput -sovelluksella on ollut yksi esimerkki kehityksestä, jota hanke on ollut tukemassa.
Saarela korostaa, että esteettömyys ei toteudu pelkästään rakenteilla tai yksittäisillä ratkaisuilla, vaan vaatii ajantasaista tietoa ja toimivaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
“Jos hissi ei toimi, eikä siitä saa ennakkotietoa, liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön matkaketju voi päättyä siihen. Avustuspalvelut täytyy tilata 24 tuntia ennen matkaa,” Saarela sanoo.
ELMAn vaikutukset ulottuivat myös paikallista kehittämistyötä laajemmalle. Hankkeen aikana tuotettua tietoa hyödynnettiin esteettömyyttä koskevassa asiantuntijatyössä, ja hanke kutsuttiin mukaan lausuntopyyntöön, joka liittyi asemanhaltijan tehtävien järjestämiseen. Lisäksi hankkeen tulokset saivat kansainvälistä huomiota: yksi hankkeeseen liittyvä artikkeli palkittiin IARIA-konferenssissa parhaana älykkään saavutettavuuden kategoriassa.
Minulle esteettömyyden edistäminen on maailman parastamisen tapa.
Merja Saarela, tutkijayliopettaja
Saarelan saama esteettömyyskunniakirja on tunnustus sekä pitkäjänteiselle hanketyölle että opetukselle. Tunnustus kertoo myös siitä, että esteettömyyden kehittäminen rakentuu pitkäjänteisestä yhteistyöstä, käyttäjien kokemusten kuuntelemisesta ja siitä, että tieto muutetaan käytännön parannuksiksi. Saarelalle osoitetussa puheessa korostettiin erityisesti hänen rooliaan esteettömyyden edistämisessä opetuksessa sekä liikenteen universaalin suunnittelun edistämisessä. Saarela muistuttaa, että esteettömyyden kehittäminen ei hyödytä vain rajattuja käyttäjäryhmiä, vaan tekee ympäristöistä, palveluista ja arjesta sujuvampaa meille kaikille.
Saarelan työ kytkeytyy laajempaan tutkimus- ja kehittämiskokonaisuuteen, jossa tarkastellaan ihmisen, teknologian ja elinympäristön vuorovaikutusta. Esteettömyyttä ei nähdä vain yksittäisinä ratkaisuina, vaan osana laajempaa kokonaisuutta, jossa fyysinen ympäristö, digitaaliset palvelut ja käyttäjälähtöinen tieto muodostavat yhdessä toimivan ja saavutettavan arjen.
Työ liittyy myös HAMKissa kehitettävään skaalautuvan kaupungin ajatteluun, jossa tavoitteena on rakentaa ympäristöjä, jotka mukautuvat erilaisten ihmisten tarpeisiin. Tässä kokonaisuudessa esteettömyys voidaan nähdä tapana vahvistaa ihmisen kykyä toimia ympäristössään – vuorovaikutteisena kokonaisuutena, jossa älykkyyttä rakennetaan sekä ympäristöön että ihmiselle, ja jossa teknologia toimii tarvittaessa näiden välisenä tulkkina.
ELMA – Esteettömän liikkumisen matkaketjut
ELMA-hankkeessa kehitettiin esteettömän liikkumisen ratkaisuja ja tiedonhallintaa erityisesti matkaketjujen näkökulmasta. Hankkeessa kerättiin käyttäjäkokemuksia liikkumis- ja toimimisesteisiltä henkilöiltä sekä tunnistettiin esteettömyyden kannalta keskeisiä tietotarpeita.
Tavoitteena oli parantaa esteettömyystiedon saatavuutta ja hyödynnettävyyttä osana liikennejärjestelmää ja digitaalisia palveluja.
Muita hankkeitamme esteettömyyden ja saavutettavuuden parissa
Saarelan työ esteettömyyden parissa on rakentunut pitkäjänteisesti useiden hankkeiden kautta. Moniaistisen opastuksen ja esteettömien ympäristöjen kehittämistä on edistetty esimerkiksi seuraavissa hankkeissa:
ITIS, jossa tutkittiin näkövammaisten käyttämiä maamerkkejä ja kehitettiin niiden pohjalta ensimmäisiä digitaalisia, iBeacon-teknologialla jaettavia sanakarttoja BlindSquare-sovellukseen Itäkeskuksen monimuotoisessa ympäristössä.
M-Way, jossa kehitettiin Tikkurilan matkakeskuksen ja aseman ympäristöön katkeamatonta moniaistista esteetöntä reittiopastusta. Ratkaisussa yhdistyivät iBeacon-teknologialla jaettava sanakartta, 3D-mallinnettu äänikohokartta ja joukkoliikenteen aikataulutiedot BlindSquare-sovelluksessa.
ERÄS, jossa moniaistista opastusajattelua sovellettiin hätäpoistumiseen ja evakuointiin sekä kehitettiin simulaatioympäristöjä erilaisten käyttäjäryhmien turvalliseen evakuoinnin harjoitteluun.
Älykkäät äänimajakat, jossa luotiin Kalasataman terveysyksikköön ääniopastusratkaisuja sekä simulaatioympäristö niiden testaamiseen käytännön tilanteissa.
Näitä täydentävät oppimiseen ja digitaaliseen saavutettavuuteen liittyvät hankkeet, kuten:
DigiCampus (ESA), jossa vahvistettiin digitaalista saavutettavuutta suomalaisten korkeakoulujen oppimisympäristöissä ja järjestelmissä.
TINEL, jossa kehitettiin opetuksen universaalia suunnittelua (UDL) kansainvälisessä yhteistyössä sekä inklusiivisia ja saavutettavia oppimisympäristöjä korkeakouluihin.
HAMKin Forssan uuden koulutusmallin yhteiskehittämispaja kokosi 19.3.2026 Forssan kaupungintalolle osallistujia pohtimaan, miten alueen yritteliäs historia voi inspiroida tulevaisuuden koulutusta ja oppimisympäristöjä.
Alustuspuheenvuoroissa kuulimme kiehtovia tarinoita yrittäjyydestä ja rohkeudesta. Forssan museon Santtu Yli-Tokko kertoi Axel Wahrenista – visionääristä, joka rakensi määrätietoisesti Forssaa teollisuusyhdyskunnaksi. Wahren oli verkostoituja, yhteisön rakentaja ja nopea tarttumaan ideoihin, ja loi ympärilleen kokonaisen teollisen ekosysteemin panimosta tekstiilitehtaaseen. Hänen tarinansa muistuttaa siitä, miten rohkeus, yhteistyö ja hyvä bisnesvainu voivat synnyttää kokonaisen kaupungin.
DA Groupin Sami Kotiniemi ja HAMKin Anne-Mari Järvenpää
DA Groupin yrittäjä, toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja Sami Kotiniemi puolestaan avasi yrityksen syntyä 1990-luvun laman keskellä neljän innokkaan opiskelijan toimesta. Sami perusti DA-groupin yhdessä ystäviensä kanssa HAMKissa opiskellessaan insinööriksi. Hänen viestinsä nykyisille opiskelijoille on, että usko itseesi ja lähde tekemään – opiskeluaika on erinomainen hetki kokeilla yrittäjyyttä ja kehittää liiketoimintaa sen tekemisen ympärille mitä rakastaa tehdä! Intohimo tekemiseen, rohkeus kasvaa ja tiimin osaaminen loivat pohjan yritykselle, joka on kasvanut keskimäärin 30 % vuodessa jo kolmen vuosikymmenen ajan. Nykyään yritys kehittää korkean suorituskyvyn teknologiaa esimerkiksi avaruus- ja puolustusteollisuuteen.
Myös HAMKin opiskelijavetoinen kaikille HAMKin opiskelijoille avoin HAMKES – HAMK Entrepreneurship Society – yrittäjyysyhteisö esittäytyi. Yhteisöön on vuodessa liittynyt jo yli 100 opiskelijaa.
Seuraavat 30 vuotta rakennetaan nyt – ja sen tekijöitä on tässäkin huoneessa!
Sami Kotiniemi innosti HAMKin nykyisiä opiskelijoita puheenvuorossaan
Kestävän kehityksen opiskelijat mukana ideoimassa yrittäjyyden teemoja
Puheenvuorojen jälkeen työ jatkui osallistavassa Bettermaking-pajassa, jossa työstimme kysymystä; Miten voimme yhdessä tukea HAMKin Forssan uuden koulutusmallin opiskelijoiden yrittäjyyttä?
Opiskelijat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tutustuivat edellisissä työpajoissa esiin nousseisiin teemoihin, keskustelivat aiheista ja kirjasivat uusia ideoita työn jatkoksi.
HAMKin opiskelijoiden ja henkilökunnan lisäksi työpajassa osallistujia oli mm. Forssan ammatti-insituutti FAI:sta, Forssan Yrittäjistä, Forssan yrityskehitys FYK:stä ja TyöHämeestä.
Paja toteutettiin yhteistyössä DAVE-hankkeen kanssa.
HAMKin ammatillisten erityisopettajan- ja opinto-ohjaajankoulutusten opiskelijavalinnat vuodelle 2026 on tehty ja julkaistu. HAMK onnittelee uusia opiskelijoita opiskelupaikasta!
Ammatillisten opettajankoulutusten haku järjestettiin 7.-21.1.2026. Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opiskelijavalinnat vuodelle 2026 julkaistiin eilen 18.3.2026 ja opinto-ohjaajankoulutuksen opiskelijavalinnat vuodelle 2026 on julkaistu tänään 19.3.2026. Ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen tulosten julkaisu viivästyi teknisen virheen vuoksi.
HAMKiin valittiin 57 uutta erityisopettajaopiskelijaa ja 55 uutta opinto-ohjaajankoulutuksen opiskelijaa. Opinto-ohjaajankoulutukseen valituista 12 valittiin englanninkieliseen Professional Guidance Counsellor Education -koulutusohjelmaan.
Hakijoille on lähetetty tieto tuloksesta sähköpostitse ja se on myös nähtävissä Oma Opintopolku -palvelussa. Valittujen opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan 30.3.2026 mennessä. Uusien opiskelijoiden opinnot alkavat jo toukokuun alussa.
Mahdollisia peruutuspaikkoja tarjotaan varasijoilla oleville vielä kevään ajan. Seuraava hakuaika koulutuksiin on 7.-21.1.2027.
Samaan aikaan järjestetyn ammatillisen opettajankoulutuksen tulokset julkaistaan vasta 26.3.2026.
Valintapisterajat
Opiskelijavalinta perustui valintaperusteiden mukaisesti hakemuksen pisteytykselle. Alla olevasta taulukosta näet aloituspaikkojen määrät, mahdollisten kiintiöiden määrän sekä valintapisterajat, eli alimmat pisterajat, joilla haussa on tullut valituksi koulutuksiin.
Ammatillinen erityisopettajankoulutus:
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Opiskelupaikatja kiintiöiden määrät
Valintapisteraja ja kiintiöiden pisterajat vuonna 2026
HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
57 Tekniikan alat: 8 Turvallisuus- ja kuljetusala: 2
12 p. Tekniikan alat: 11,5 p. Turvallisuus- ja kuljetusala: 12 p.
Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
44 Tekniikan alat: 10 Tietojenkäsittely ja tietoliikenne: 2 Turvallisuus- ja kuljetusala: 2
12,5 p. Tekniikan alat: 10 p. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne: 10 p. Turvallisuus- ja kuljetusala: 12 p.
Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu
50 Tekniikan alat: 6 Turvallisuus- ja kuljetusala: 2
11,5 p. Tekniikan alat: 10 p. Turvallisuus- ja kuljetusala: 10 p.
Oamk ammatillinen opettajakorkeakoulu
24 Tekniikan alat: 2 Maa- ja metsätalousala: 1 Turvallisuus- ja kuljetusala: 1
14 p. Tekniikan alat: 10 p. Maa- ja metsätalousala: 12,5 p. Turvallisuus- ja kuljetusala: 14 p.
TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
22 Tekniikan alat: 3
12 p. Tekniikan alat: 10 p.
Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus:
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Opiskelupaikat
Valintapisterajat vuonna 2026
HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu
43
11 p.
HAMK, englanninkielinen erillisvalintaryhmä
12
7,5 p.
Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
30
9 p.
Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu
50
8 p.
Oamk ammatillinen opettajakorkeakoulu
20
8 p.
Aiempien vuosien pisterajat löydät koulutusten verkkosivuilta.
Hämeen ammattikorkeakoulun siirtyminen Riihimäellä uudelle asemakampukselle on edennyt suunnitteluvaiheeseen. Kilpailutuksessa kampuksen arkkitehtitoimistoksi on valittu Arkkitehtitoimisto Olla Oy Helsingistä. Kampuksen aluetta koskeva asemakaavan muutoksen luonnos on julkisesti nähtävänä ja kommentoitavana 24.3.2026 saakka.
HAMKin Riihimäen kampus muuttaa Kaartokadulta vanhan Matkakeskuksen tiloihin. Uuden kampuksen rakennuksiin tehtävien muutosten suunnittelijaksi on kilpailutuksen kautta valittu Arkkitehtitoimisto Olla Oy Helsingistä.
”Haimme Riihimäen kampukselle arkkitehtitoimistoksi tiimiä, joka pystyy kokeneen pääsuunnittelijan johdolla hyödyntämään kohteen vahvuudet ja tekemään siitä vetovoimaisen, saavutettavan kampuksen. Tavoitteenamme on luoda joustavasti muuntuvia tiloja, jotka vastaavat sekä opetuksen että tutkimuksen tarpeisiin ja tukevat tapaamme oppia ja opiskella yhteiskehittämällä”, HAMKin kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Salonen kertoo.
Suunnitteluvaihe käynnissä, tilat käyttöön arviolta 2028
Riihimäen kampushankkeen suunnitteluvaiheen tavoitellaan valmistuvan vielä vuoden 2026 aikana. Vuosi 2027 käytetään kampuksen remontointiin, ja HAMKin toiminnot pääsevät muuttamaan Kaartokadulta uudelle asemakampukselle tämänhetkisten arvioiden mukaan vuoden 2028 alussa.
”Seuraavaksi laadimme yhdessä käyttäjien kanssa tilaohjelman, jossa määritellään uudella kampuksella tarvittavat tilat ja niiden ominaisuudet. Myös muiden hankkeessa tarvittavien suunnittelijoiden hankintaa ollaan käynnistämässä”, Salonen toteaa.
Vaikka kampusrakennuksen muutokset ovat suunnitteluvaiheessa, tilat eivät odottele aivan tyhjillään. Asemakampuksen katutasoon, Eteläisen Asemakadun varrelle on avattu käyttöön Bettermakers Studio, joka mahdollistaa asemakampuksen kehittämisen suunnittelun paikan päällä.
Asemakaavan muutokset
HAMKin siirtyminen asemanseudulle aiheuttaa myös muutostarpeita asemakaavaan. Asemakaavan muutoksen luonnos on nähtävillä 23.2. – 24.3.2026 Riihimäen kaupungin verkkosivuilla (riihimaki.fi) sekä Virastokeskus Veturissa osoitteessa Eteläinen Asemakatu 4 (3. krs).
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on solminut sponsorointisopimuksen seitsemän tavoitteellisesti urheilevan opiskelijansa kanssa. Valitut urheilijat ovat lajissaan korkeatasoisia. Samalla HAMK antoi 11:lle muulle urheilevalle opiskelijalle stipendit.
Hämeen ammattikorkeakoulu tukee tavoitteellisesti urheilevien opiskelijoidensa mahdollisuutta yhdistää urheilu-ura eteneviin korkeakouluopintoihin. Valitsemamme opiskelijat saavat tuhannen euron arvoisen vuoden kestävän sopimuksen joko suoraan tai seuran kautta.
Tällä kertaa hyviä hakijoita oli niin paljon, että sponsorointisopimus päätettiin tehdä peräti seitsemän urheilevan HAMKin opiskelijan kanssa. Kummiurheilijoita valittiin nyt viidennen kerran.
Heidän elämäänsä opiskelun ja urheilun parissa voi jatkossa seurata urheilijoiden omien somekanavien lisäksi myös HAMKin somekanavilta. Luvassa on myös podcast-jaksoja, joissa opiskelijat kertovat urheilu-urastaan.
Valitut opiskelijat, heidän urheilutaustansa ja opiskelualansa:
Helena Leveelahti, yleisurheilu, maaseutuelinkeinot
Helena Leveelahti on yleisurheilija, jonka päälaji on kiekonheitto. Helenalla on useita SM-mitaleita sekä hallista että ulkoa. Hän on ollut myös kaksi kertaa edustamassa aikuisten EM-kisoissa sekä ollut viime kaudella mukana Euroopan joukkuekisassa. Tavoite on kesän EM-kisoissa, jotka järjestetään Birminghamissa. Siellä pääsy finaaliin on kirkkaimpana mielessä.
Joona Kangas, freestyle, International Business
Joona on edustanut Suomen maajoukkuetta ski slopestylessä vuosina 2012–2019. Nuorten maailmanmestaruus tuli 2014. Hän on osallistunut lukuisiin aikuisten MM-kisoihin ja Pyeongchangin olympialaisiin 2018. Neljäs sija tuli X Gamesissa USA:ssa 2023, sekä ensimmäisen Jib League –kilpailukiertueen voitto. Laskee nykyisin paljon kutsutapahtumissa ja kuvaa lasketteluvideoita. Esim. maaliskuussa mukana Jib League -kilpailussa, joka on noussut nopeasti yhdeksi Euroopan näkyvimmistä vaihtoehtoisista freestyle‑tapahtumista.
Joona Tuomala, koripallo, tieto- ja viestintätekniikka
Joona pelaa ammattilaisena koripalloa KTP-Basketissa. Kuluva kausi Korisliigassa on jo kuudes ja tänä syksynä Joona aloitti opiskelemaan tieto- ja viestintätekniikkaa HAMKissa. Hänen tavoitteenaan urheilussa on kehittyä parhaaksi mahdolliseksi urheilijaksi, ja jokainen vuosi onkin ollut nousujohteinen uralla.
Lotta Purhonen, salibandy, liiketalous
Lotta on 22-vuotias salibandyn pelaaja Classicista. Hän aloitti salibandyn pelaamisen 9 vuotta sitten ja lähitulevaisuuden tavoitteena on voittaa jo toinen Suomen mestaruus putkeen. Lotan oma pidemmän aikavälin tavoite on vuoden 2027 naisten maajoukkueen kotikisat.
Mikko Mäkipää, yleisurheilu, tietojenkäsittely
Mikko on pikajuoksija, joka on edustaa Ikaalisten Urheilijoita. Hän on kilpaillut lukuisissa nuorten SM-kisoissa, joissa on vuosittain ollut maan nopeimpia ikätovereita vastaan ollen noin kymmenen parhaan joukossa. Kokemusta on myös SM-viestien finaaleista. Mikko lähestyy pikajuoksijana parhaita vuosiaan. Hän näkee itsensä edelleen kehittyvän ja ottavan askelia kohti Suomen huippua.
Niko Mantere, karate, tieto- ja viestintätekniikka
Niko on hämeenlinnalainen tavoitteellisesti harjoitteleva karateka. Hän kuuluu Suomen maajoukkueen A-ryhmään ja tavoitteena on päästä maailman huipulle. Hän on edustanut Suomea useissa arvokilpailuissa (MM, EM ja PM). Omassa sarjassaan Niko on ollut parhaimmillaan maailman rankingin sijalla 31. Hän kilpailee myös maailman kovimmalla sarjatasolla Premier Leaguessa. Suomen mestaruuksiakin on kertynyt useampia.
Veera Gynther, golf, liiketalous
Veera on golfari, joka aloitti pelaamisen 9-vuotiaana. Kilpaileminen tuli mukaan kuvioihin jo kymmenvuotiaana. Kausi 2025 oli tähän mennessä hänen paras kautensa: Veera voitti alle 21-vuotiaiden reikäpelin Suomen mestaruuden ja yhden Finnish Junior Tourin osakilpailun. Hän sijoittui myös naisten reikäpeleissä sijalle T5 ja Finnish Amateur Championship -kilpailussa sijalle T9 sekä Suomen tyttöjunioreiden kokonaisrankingin neljänneksi. Tavoitteena tälle kaudelle on jatkaa kehittymistä kilpagolfarina niin pelillisesti kuin kilpailijanakin. Veeran silmissä siintävät Suomen mestaruus, Finnish Junior Tour -osakilpailujen voitot sekä nousu Suomen tyttöjunioreiden top 3:een.
Stipendin saaneet urheilijamme
Lisäksi jaoimme 200 euron stipendit jopa 11 urheilevalle opiskelijalle:
Keea Sarkkinen, cheerleading, konetekniikka
Venla Mäki, ratsastus, sairaanhoitaja
Sofia Lappalainen, salibandy, sairaanhoitaja
Matti Honkanen, wakeboard, metsätalous
Eena Rintamäki, pesäpallo, älykäs ja kestävä muotoilu
Lauri Kesti, jalkapallo, international business
Erika Välkkynen, pikajuoksu, liiketalous
Eino Kahilaluoma, salibandy, liikenneala
Hanna Reinola, motocross, liiketalous
Eini Nieminen, wellness fitness, liiketalous
Eemeli Toivonen, autourheilu, liikenneala
HAMK kuuluu Urheiluakatemia Tavastiaan, jonka kautta tavoitteellisesti urheileva opiskelija saa yksilöllisiä tukitoimia opiskelun ja urheilun yhteensovittamiseen.
HAMKin kummiurheilijat
Tuemme opiskelijoiden mahdollisuutta yhdistää oma tavoitteellinen urheilu-ura korkeakouluopintoihin.
Valitsemiamme urheilevia HAMKin opiskelijoita tuemme pääsääntöisesti noin 1 000-2000 eurolla.
Rahallisen tuen lisäksi kaikille tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille voidaan luoda oma yksilöllinen opintosuunnitelma, joka mahdollistaa opiskelun ja urheilun yhdistämisen.
Kun kolmannen vuoden sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat Lenni Kukkonen ja Aapeli Laine aloittivat opintonsa HAMKissa, he eivät vielä tienneet, että edessä olisi paitsi uuden alan oppiminen, myös ystävyyden syntyminen.
Alan opiskelijaksi voi tulla valituksi ammattikoulusta tai lukiosta
Lenni kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseon lukion urheilulinjalta. Kiinnostus sähkö- ja automaatiotekniikkaan heräsi jo lukiossa, ja alasta kuulemansa suositukset vahvistivat päätöksen hakea opintoihin.
Aapeli puolestaan suoritti sähkö- ja automaatioalan perustutkinnon VAAO:ssa ja ehti työskennellä alalla ennen jatko-opintoihin hakeutumista:
– Mielenkiinto alaa kohtaan oli niin suuri, että oli pakko päästä jatko-opiskelemaan, hän kuvaa hymyillen.
Ensimmäisen vuoden kohtaaminen
Lenni ja Aapeli tutustuivat toisiinsa jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana. Lennillä oli alalta ennestään yksi tuttu, mutta Aapeli tuli opintoihin kokonaan uuteen opiskelijayhteisöön:
– Tutustuimme Lennin kanssa syvemmin yhteisen tutun kautta, ja olen tutustunut hyvin muihinkin luokkalaisiini, Aapeli kertoo.
Lenni toteaa myös, että uskoo solmineensa opintojen kautta pitkäaikaisia ystävyyssuhteita. Molempien asumisjärjestelyt loksahtivat kohdilleen – Aapeli asui Valkeakoskella jo valmiiksi, ja Lenni löysi keskustasta kodin toisella yrittämällä.
Lenni (vasemmalla) löysi alalta kutsumuksensa, ja Aapeli sai toivottua lisäosaamista sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinnon opintojen päälle.
”On ollut hienoa ymmärtää syvemmin, miten kokonaisuudet toimivat.”
Lenni, kolmannen vuoden sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelija
Aapeli puolestaan arvostaa opintojen joustavuutta:
– Opintojen suorittaminen on vapaamuotoista. Tietyt päivät ovat laboratorioita varten, mutta paljon voi tehdä myös silloin kun itselle sopii. Olen oppinut paljon siitä, miksi asiat toimivat, kuten toimivat. Kansainvälisyys on ollut osa opintojen arkea. Molemmat kertovat, että englannin kielen käyttö sekä kielioppi ovat sujuvoituneet opintojen aikana. Osalla kursseista käytetty englanninkielinen opetusmateriaali on opettanut alan ammattisanastoa ja parantanut luetunymmärtämistä.
Opintojen aikaiset projektit ja katse tulevaisuuteen
Mieleenpainuvin projekti Lennille on ollut kiertotalouteen suuntautuneiden tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden kanssa tehty yhteishanke. Aapeli puolestaan on saanut opinnäytetyöaiheita suoraan työpaikaltaan, jossa hän on keskustellut esihenkilönsä kanssa vaihtoehdoista.
Työkokemusta heiltä ei puutu – Aapeli on ollut uudisrakentamisen sähköpuolella sekä tehtaan kunnossapidossa, ja Lenni tähtää opintojen jälkeen mahdollisimman pian työelämään, tarvittaessa myös paikkakuntaa vaihtamalla.
Vinkit tuleville opiskelijoilla
Lenni uskoo, että sähkö- ja automaatiotekniikka on vahvasti tulevaisuuden ala:
– Jos ala kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti hakea HAMKiin. Kansainväliset projektit ja käytännön tekeminen antavat hyvät valmiudet työelämään, ja täällä on helppo verkostoitua.
Aapeli haluaa rohkaista erityisesti niitä, jotka tulevat opintoihin työelämästä:
– Töitä ei ole pakko lopettaa kokonaan. Joustavalla työsopimuksella ja opintojen rytmittämisellä yhdistäminen on täysin mahdollista.
Uudessa tämän vuoden alussa alkaneessa Jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatuksen vaikutus maan kuolleen sienibiomassan varastoihin -hankkeessa tavoitteenamme on tutkia metsänhoidon vaikutuksia maaperän sieniyhteisöön, hiilivarastoihin ja hiilen laatuun. Tutkimuksen avulla saadaan lisätietoa metsämaan hiilivarastoista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Puut yhteyttävät ilmakehästä hiiltä ja jakavat sitä maaperään juurieritteinä, joita maaperän mikrobit hyödyntävät energiakseen. Kuolleiden mikrobien, erityisesti sienten, jäänteet voivat muodostaa merkittävän osan metsämaan hiilivarastosta, josta osa on sitoutunut mineraaleihin ollen suojassa hajotukselta.
Erilaiset metsän hoitotoimenpiteet muuttavat myös kasvien hiilisyötettä maahan. Erityisesti jaksolliseen metsänkasvatukseen kuuluvat avohakkuut muuttavat maan sieniyhteisöjä ja voivat vaikuttaa kuolleen sienibiomassan kertymiseen maaperään. Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus voi ylläpitää maan hiilivarastoja ja sieniyhteisöä samankaltaisempana kuin jaksollinen avohakkuilla päätettävä metsänkasvatus. Tässä hankkeessa vertailemme näiden kahden eri metsänhoitotavan vaikutuksia käytännössä.
Suoritamme tutkimuksen kenttäkokeena Etelä-Suomen mäntymetsissä. Metsistä analysoidaan maaperän sienten yhteisöä, orgaaniseen materiaaliin ja mineraaleihin sitoutuneen hiilen määriä sekä sienten kuollutta biomassaa.
Pohjoisissa havumetsissä suurin osa hiilestä on varastoitunut maaperään. Erityisesti sienillä on tärkeä rooli maaperän hiilen stabiloinnissa.
“Useilla koealoilla Suomessa toteutettu kenttätutkimuksemme auttaa meitä ymmärtämään, miten erilaiset metsänhoitomenetelmät vaikuttavat sieniyhteisöihin ja maaperän hiilivarastoon. Vaikutusten tarkempaa arviointia varten tarvitaan lisää kenttätutkimusten tuloksia eri koealoilta. Tuloksiamme voidaan hyödyntää metsänhoidollisissa toimenpiteissä, kuten päätöksenteossa avohakkuun ja jatkuvan kasvatuksen välillä”, post doc -tutkija Eva-Maria Roth sanoo.
Jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatuksen vaikutus maan kuolleen sienibiomassan varastoihin -hankkeen toteuttajana toimii HAMK. Hanketta rahoittaa Maj ja Tor Nesslingin säätiö.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: Jaksollisen ja jatkuvan metsänkasvatuksen vaikutus maan kuolleen sienibiomassan varastoihin
Hämeenlinnan keskustaan suunnitellulla Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) keskustakampuksella olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia HAMKin toimintaan ja koko kaupungin elinvoimaan. Tiedot käyvät ilmi Hämeenlinnan kaupungin teettämästä keskustakampuksen elinvoimavaikutusten arvioinnista.
Hämeenlinnan kaupungin toimeksiannosta tehdyn vaikuttavuusarvioinnin mukaan keskustakampus on ennen kaikkea kaupunkikehityshanke, jonka vaikutukset ulottuvat opiskelija- ja työpaikkamääriä laajemmalle: väestörakenteeseen, palvelujen kysyntään sekä tarjontaan, yritystoiminnan edellytyksiin, tapahtumien kehittymiseen sekä kaupungin imagoon ja pitovoimaan.
Arvion mukaan keskustakampus tukee suoraan Hämeenlinnan strategisia tavoitteita elävän ja houkuttelevan kaupunkikeskustan kehittämisestä.
“Keskustakampus tuo osaamisen, nuoret ja kaupunkielämän samaan paikkaan – se on yksi vaikuttavimmista mahdollisista tavoista vahvistaa Hämeenlinnan keskustan elinvoimaa”, kertoo Hämeenlinnan kaupungin elinvoimajohtaja Niklas Lähteenmäki.
”Keskustakampus tukee HAMKin strategisia tavoitteita ja vahvistaa asemaamme opiskelijoiden ykkösvalintana. Vaikuttavuusarvio osoittaa, että kampusratkaisulla on suuri merkitys HAMKin houkuttelevuudelle ja oppimisen mahdollisuuksille sekä sille, miten opiskelijat kiinnittyvät kaupunkiin ja paikalliseen työelämään”, kommentoi Hämeen ammattikorkeakoulun vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
Keskustakampus tuo tuhansia opiskelijoita ja satoja työpaikkoja kaupungin ytimeen
Lähes kaikki HAMKin nykyisen Visamäessä sijaitsevan kampuksen toiminnoista siirtyisivät keskustakampukselle lukuun ottamatta osaa tutkimusinfrastruktuurista. Tämä tarkoittaisi keskustaan päivittäin noin 2 000–5 000 opiskelijan ja henkilöstön jäsenenläsnäoloa.
Keskustakampuksen opiskelijamäärän arvioidaan kasvavan pitkällä aikavälillä alkuvaiheen noin 5000 opiskelijasta jopa 7000 opiskelijaan vuoteen 2040 mennessä.
HAMKin Hämeenlinnassa työskentelevän henkilöstömäärän arvioidaan samalla kasvavan vuoteen 2040 mennessä noin 760 työntekijään, mikä merkitsee merkittävää lisäystä korkeakoulutasoisiin työpaikkoihin Hämeenlinnan keskustassa.
Keskustakampus lisää merkittävästi palvelujen kysyntää keskustassa
Vaikuttavuusarvion laskelmien perusteella HAMKin keskustakampuksen opiskelijoiden arvioidaan kuluttavan vuodessa yhteensä noin 22,5 miljoonaa euroa päivittäistavaroihin ja 3,8 miljoonaa ravitsemispalveluihin vuonna 2040. Tästä summasta osa kulutuksesta kohdistuu Hämeenlinnaan, osa muualle. On todennäköistä, että keskustakampus suuntaa HAMKin työntekijöiden ja opiskelijoiden kulutusta nykyistä enemmän juuri Hämeenlinnan keskustaan. Kulutuspotentiaalia kasvattaa myös opiskelija- ja henkilöstömäärien kasvu, jota keskustakampuksella myös tavoitellaan.
Opiskelijoiden ja henkilöstön määrän kasvu keskustassa lisäisi keskustan palvelujen kysyntää erityisesti ravintola- ja kahvilapalveluissa sekä päivittäistavarakaupassa. Kasvava kysyntä parantaisi keskustan nykyisten yritysten toiminta- ja kehitysedellytyksiä ja mahdollistaisi myös uusien yritysten sijoittumisen keskustaan, mikä puolestaan lisäisi keskustan liiketilojen kysyntää ja helpottaisi tyhjien liiketilojen saamista käyttöön.
Opiskelijat monipuolistavat keskustan väestörakennetta
Hämeenlinnan ydinkeskustan väestörakenne on nykyisin keskimääräistä vanhempi. Vaikuttavuusarvioinnin mukaan keskustakampus toisi keskustaan nuoria aikuisia ja opiskelijoita, mikä monipuolistaisi väestörakennetta, lisäisi arjen elävyyttä ja vahvistaisi kaupungin pitovoimaa. Nuorten kysynnän myötä keskustan palvelu- ja tapahtumatarjonta monipuolistuisi, mikä puolestaan houkuttelisi keskustaan uusia asukkaita ja vierailijoita.
Opiskelijoiden näkyvä läsnäolo keskustassa tukisi arvion mukaan myös Hämeenlinnan asemaa osaamiskaupunkina ja lisäisi todennäköisyyttä, että opiskelijat jäävät myös valmistumisen jälkeen asumaan ja työskentelemään alueelle.
Keskustakampus vahvistaa kaupungin ja HAMKin vetovoimaa
Keskustakampus olisi merkittävä investointi keskustan elinvoimaan. Kampus toisi keskustaan päivittäin tuhansia opiskelijoita ja satoja työntekijöitä, mikä lisää asiakkaita, palveluja ja kaupunkielämää.
Vaikuttavuusarvioinnin mukaan kampuksen sijainti keskustassa ja modernit oppimisympäristöt ovat keskeisiä tekijöitä HAMKin vetovoiman kannalta. Keskustakampus parantaisi saavutettavuutta, tukisi uudenlaista oppimista ja vahvistaisi HAMKin asemaa korkeakoulujen välisessä kilpailussa. Lisäksi se mahdollistaisi uusia koulutusohjelmia sekä vahvistaisi kaupungin kilpailukykyä osaajista ja investoinneista.
Keskustakampuksen kokonaisuudessa yksi keskeinen kysymys liittyy myös Visamäen alueen tulevaisuuteen. Vapautuvat tilat mahdollistavat Visamäen alueen kehittymisen uudeksi, monipuoliseksi ja vetovoimaiseksi kaupunginosaksi, vaikka muutos edellyttääkin huolellista suunnittelua ja ratkaisujen löytämistä tilojen uuteen käyttöön.
Keskustaan sijoittuva kampus toisi HAMKin kiinteäksi osaksi keskustan kaupunkikuvaa ja kaupunkilaisten arkea. Keskustakampus houkuttelisi myös uusia asukkaita keskustaan sekä mahdollistaisi aiempaa laajemman yhteistyön yritysten, tapahtumajärjestäjien ja muiden toimijoiden kanssa.
Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Jakub Roch Karalus, Ulkomaa
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Perttu Aleksi Kohola, Valkeakoski
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Igor Vasylenko, Forssa
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Andreas Eemil Kiiskinen, Riihimäki
Antti Taavetti Katainen, Järvenpää
Ari Tapio Pirinen, Turku
Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)
Piitu Isabella Theresia Jalomäki, Espoo
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Iida Emilia Järvinen, Turenki
Milja Hannele Humalainen, Tervakoski
Sanna Orvokki Riihimäki, Lempäälä
Suvi Susanna Keskinen, Akaa
Tiina Susanna Sinkkonen, Tuulos
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Emilia Hanna Maria Aaltonen, Forssa
Essi Nitta Maria Laine, Hämeenlinna
Salla Susanna Kumpulainen, Lahti
Sanni Sisko Sofia Aaltonen, Hämeenlinna
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Katariina Ida Fransina Ruuskanen, Ylöjärvi
Mari-Eeva Heinonen, Turenki
Saara Maria Väisänen, Helsinki
Sini Marja Karjalainen, Pirkkala
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Janne Pirttijoki, Tampere
Jari Laine, Naantali
Maarit Borgenström‑Kontkanen, Lahti
Mari Makkonen, Hyvinkää
Marko Alanko, Vihti
Matias Karvonen, Mikkeli
Nea Wihervuori, Kaarina
Pekka Hakanen, Raisio
Peter Liski, Kaarina
Sanna Haapsaari, Hyvinkää
Tiina Taiminen, Lahti
Titta Härkönen, Joensuu
Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja
Sini Valle, Espoo
Sirkku Tofferi, Kerava
Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja
Ruut-Susanna Ahola, Vantaa
Taru Lukka, Hattula
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä (Kpedu) ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ovat käynnistäneet valtakunnallisen CareCompanion-hankkeen, jossa kehitetään tekoälypohjaista chatbot-ratkaisua nautojen ja hevosten hyvinvoinnin arvioinnin ja omavalvonnan tueksi.
CareCompanionissa kehitetään kielimalliin perustuva neuvontachatbot, joka tukee lypsy- ja lihanautatiloja, sekä hevosalan toimijoita eläinten hyvinvoinnin mittaamisessa, arvioinnissa sekä eläinten hyvinvoinnin lainsäädäntöön ja tukiehtoihin liittyvien kysymysten tulkinnassa.
– Eläinten hyvinvointiin liittyvä tietoa kertyy koko ajan lisää ja tieto on usein laajaa ja hajallaan. Tavoitteemme on koota tutkimukseen ja sääntelyyn perustuva tieto helposti saavutettavaan muotoon tilojen arjen tueksi, kertoo projektipäällikkö Essi Wallenius Kpedusta.
Tutkimus ja käytäntö kohtaavat
Chatbot rakennetaan rajattuun ja asiantuntijoiden läpikäymään tietopohjaan. Tutkimustieto ja lainsäädäntö käsitellään erillisinä kokonaisuuksina, jotta käyttäjä näkee selkeästi, mihin vastaukset perustuvat.
Hankkeessa toimii monialainen innovaatioryhmä, jossa on mukana alkutuottajia, eläinlääketieteellistä asiantuntemusta, sekä elintarvikealan toimijoita. Ryhmä osallistuu aktiivisesti chatbotin kehittämiseen ja testaukseen.
– On tärkeää, että ratkaisu rakentuu aidosti käytännön tarpeista käsin. Innovaatioryhmä tuo tekoälyn kehitystyöhömme suoraan arjen näkökulman, sanoo hankkeen asiantuntija Lyydia Murto-Unkila HAMKista.
Pilotointi käynnistyy rajatuilla aineistoilla
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tutkimustiedon koostamiseen ja botin pilotointiin rajatuilla aineistoilla. Chatbotin tekninen kehitys ja testaus etenevät vaiheittain Kpedun opetusympäristöissä, innovaatioryhmän jäsenten kanssa sekä yhteistyötiloilla.
CareCompanion-hanke yhdistää tekoälyn, eläinten hyvinvointitutkimuksen ja käytännön maatilaympäristön. Tavoitteena on kehittää ratkaisu, joka tukee tilallisten itsensä tekemää nautojen ja hevosten hyvinvoinnin systemaattista arviointia ja tekee hyvinvointitiedosta helpommin saavutettavaa koko toimialalle.
Hankkeen etenemistä voi seurata helmikuussa julkaistuilla verkkosivuilla. Hankkeen tapahtumista viestitään myös sosiaalisessa mediassa, muun muassa Kpedu Kaustisen ja HAMKin kanavilla.
Hankkeen toteutusaika on 1.1.2026–30.6.2028, ja se on Euroopan unionin osarahoittama EIP-hanke. Hankkeen rahoittajaviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
