Koulutuksen, tutkimuksen ja yrityselämän yhteistyötä vahvistava, Forssan alueen elinvoimaa kasvattava kampusyhteistyösopimus hyväksyttiin maanantaina Forssan kaupunginhallituksessa.
Hämeen ammattikorkeakoulu, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Forssan kaupunki ja Forssan Yrityskehitys syventävät yhteistyötään uudella Forssan kampusyhteistyösopimuksella. Forssan kaupunginhallitus päätti, että kaupunki liittyy kampusyhteistyösopimukseen, ja nimesi ohjausryhmään kaupunginjohtajan. HAMK koordinoi ohjausryhmän toimintaa.
Vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälän mukaan tavoitteena pitkäjänteinen alueen vetovoiman, osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen.
”Sopimuksen päätavoitteena on alueen elinvoiman kasvattaminen ja on hienoa, että kaikki aluekehittäjät – koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kaupunki, yrityspalvelut sekä seutukunnan toimijat – on saatu näiden yhteisten tavoitteiden äärelle”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Sopimuksella edistetään käytännössä sopijaosapuolten, opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistoimintaa, opintojen ja pedagogiikan yhteistoteutuksia, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä sekä työelämää ja uutta yritystoimintaa palvelevan toiminnan yhteistä toteuttamista. Osapuolet kehittävät myös alueen tunnettuutta ja vetovoimaa potentiaalisille hakijoille ja yhteistyökumppaneille.
Sopimus linjaa, että Forssan kaupunki kehittää opiskelijoille sopivia asumisratkaisuja ja pyrkii olemaan opiskelijoille houkutteleva ja hyvin palveluja tarjoava kaupunki. Päämääränä on luoda opiskelijoille luontevat opintopolut toiselta asteelta ammattikorkeakouluun.
Sopimus tuli voimaan allekirjoittamisen jälkeen ja on voimassa toistaiseksi.
Hämeen ammattikorkeakoululle (HAMK) on myönnetty yhdessä RUN-Eurooppa-yliopiston (RUN-EU) kumppaneiden kanssa kolme merkittävää uutta rahoitusta. Yhteensä 2,7 miljoonan euron rahoituksilla kehitetään korkeakouluopettajien osaamista ja hyvinvointia, eurooppalaisia yhteistutkintoja sekä alueiden innovaatiokyvykkyyttä ympäri Eurooppaa.
HAMKin yhteenlaskettu rahoitusosuus kesällä myönteisen rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa on 520 000 euroa. Kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun yhteenliittymä RUN-EU muun muassa laajentaa HAMKin rahoitusmahdollisuuksia ja verkostoja.
Lisää pedagogista osaamista ja hyvinvointia
Opettajilta edellytetään enenevissä määrin pedagogista osaamista ja kykyä tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Silti saatavilla on edelleen vähän koulutusta, joka yhdistäisi innovatiivisen pedagogiikan ja tutkimusperustaiset hyvinvointitaidot. Erasmus+ -rahoitteinen Empowering European higher education teachers/educators through innovative pedagogics and Well-being (RUN WELL) -hanke vastaa tähän tarpeeseen.
HAMKin koordinoimassa hankkeessa kehitetään koulutusohjelma, jota voidaan soveltaa korkeakouluissa eri puolilla Eurooppaa. Hanke tarjoaa korkeakouluopettajille käytännönläheisiä menetelmiä hyvinvointia tukevien oppimisympäristöjen rakentamiseen sekä oman ammatillisen resilienssin vahvistamiseen.
Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 250 000 euroa, josta HAMKin osuus on noin 100 000 euroa. Hanke toteutetaan yhteistyössä RUN-EU:ssa espanjalaisen Burgosin yliopiston (University of Burgos) ja tšekkiläisen Liberecin teknillisen yliopiston (Technical University of Liberec) kanssa. Hankkeen projektipäällikkönä HAMKista toimii tutkijayliopettaja Telle Hailikari.
Tähtäimessä yhteinen eurooppalainen tutkinto
Toinen myönteisen rahoituspäätöksen saanut RUN-Eurooppa-yliopiston hanke vauhdittaa eurooppalaisten yhteistutkintojen kehittämistä. Yhteistutkinto tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelija suorittaa opintojaan useassa eurooppalaisessa korkeakoulussa, jotka yhdessä myöntävät tutkinnon. Hankkeessa kehitettäviin RUNin yhteistutkintoihin haetaan eurooppalaista tutkintomerkkiä. Tutkintomerkki tukee yhteistutkintojen kehittämistä sekä parantaa tutkintojen tunnustamista ja vertailtavuutta eri maiden välillä.
Lisäksi Exploring Joint European Degrees in RUN-EU (RUN-ED) -hankkeessa luodaan toimintamalleja, jotka vahvistavat opiskelijoiden liikkuvuutta, eurooppalaisia arvoja, työelämäyhteistyötä ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on tehdä eurooppalaisesta korkeakouluyhteistyöstä entistä sujuvampaa ja vaikuttavampaa opiskelijoiden, korkeakoulujen ja työelämän näkökulmasta.
Hanketta koordinoi irlantilainen Shannonin teknillinen yliopisto (Technological University of the Shannon). HAMKin ja portugalilaisen Leirian yliopiston (University of Leiria and Oeste) vastuulla on vahvistaa RUN-EU-allianssin valmiuksia toteuttaa yhteistutkintoja, jotka täyttävät eurooppalaisen tutkintomerkin kriteerit (European Degree Label) tunnistamalla niiden käyttöönottoa hidastavia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä sekä kehittämällä yhteisiä toimintamalleja.
Erasmus+- rahoitteisen hankkeen EU-rahoitusosuus on miljoona euroa, josta HAMKin kokonaisbudjetti on 150 442 euroa. HAMKin projektipäällikkönä on kehittämispäällikkö Katja Maetoloa.
Vauhtia paikallisiin innovaatioihin
Lisäksi merkittävä rahoitus myönnettiin paikallisen innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen. HAMK ja RUN-EU-kumppanit saivat lähes 1,5 miljoonaa euroa Horizon Europe -rahoitusta alueelliseen kehittämiseen. HAMKin rahoitusosuus on 270 000 euroa.
Interoperable Design Framework for Territorial Regeneration (TIDER) on kansainvälinen hanke, joka tukee paikallista tutkimusperusteisteistä innovaatiotoimintaa ja -yhteistyötä eri alueilla ympäri Eurooppaa. Käytännön kokeiluja ja pilotteja toteutetaan erityisesti tekstiili-, muoti-, kulttuuri- ja audiovisuaalisilla sektoreilla. Kokeiluympäristöt mahdollistavat kehitetyn mallin testaamisen ja hienosäädön aidoissa olosuhteissa ennen sen laajempaa soveltamista.
HAMKin vastuulla on erityisesti kehittää monimuotoista, tasa-arvoista ja saavutettavaa tutkimuskulttuuria sekä mahdollistaa tutkimustulosten tehokas soveltaminen yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä.
Kolmivuotista hanketta koordinoi portugalilainen Polytechnic University of Cávado and Ave (UPCA) ja siinä ovat mukana HAMKin Design Factoryn ja UPCAn lisäksi korkeakoulut Irlannista (Technological University of Shannon / FORGE Design Factory) ja Alankomaista (NHL Stenden / Future Design Factory). HAMKin projektipäällikönä on Leading Principal Research Scientist Jari Jussila.
HAMK mukana useissa RUN-EU-tutkimushankkeissa
Lisäksi HAMK on mukana parhaillaan viidessä muussa RUN-EU-yhteistyössä toteutettavissa tutkimus- ja kehityshankkeissa.
RUN-EU:ta ja sen mahdollisuuksia esitellään RUN-EU-Päivään 22.10. Hämeenlinnan korkeakoulukeskukselle. Tapahtumassa pääsee tutustumaan myös RUN-EU:n tutkimushankkeisiin. Tervetuloa!
Lisätietoja:
Katja Maetoloa
Kehittämispäällikkö
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Forssan uusi koulutusmalli on suunniteltu yhdessä yritysten kanssa, ja kyseisten yritysten kanssa palattiin saman pöydän ääreen syyskuun puolivälissä. Tilaisuudessa keskusteltiin tarkemmin tulevista yhteistyön muodoista. Palaute yrityksiltä oli positiivista ja innostunutta.
HAMK kertoi aiemmin Forssan kampuksella alkavista uusista koulutuksista. Kesäkuussa julkaistiin tarkemmin uusi monialainen koulutusmalli, jossa koulutukset toteutetaan syksystä 2027 alkaen. Design Factory –mallissa voi opiskella insinööriksi sähkö- ja automaatiotekniikassa, konetekniikassa, tieto- ja viestintätekniikassa kiertotalouden painotuksella tai bio- ja elintarviketekniikassa sekä tradenomiksi liiketaloudessa.
HAMK jatkaa tiivistä yhteistyöstä Forssan seutukunnan yrityksien kanssa. Koulutusmallin halutaan palvelevan yrityksien osaajatarpeita jo lähitulevaisuudessa. Yritykset kutsutaan mukaan tarjoamaan harjoittelupaikkoja, opinnäytetyön aiheita ja kehittämistehtäviä osaksi opintoja. Yrityksen on mahdollista saada kehittämistehtäviinsä monialaisesti tuotettuja ratkaisuja. Tavoitteena on tarjota yrityksille myös ideointia pidemmälle vietyjä ratkaisuja, joita voi seurata vaativampia tutkimus-, innovaatio- ja kehittämisyhteistyötä. Käytännön yhteistyön ohessa yritykset tutustuvat osaajiin, joilla on tavanomaista vahvempaa osaamista eri toimialojen välisestä työskentelystä. Opiskelijat ovat tutustuneet esimerkiksi oman insinöörialansa rinnalla liiketalouteen tai toisinpäin liiketalouden rinnalla tekniikkaan.
Yritysyhteistyö on koulutusmallin tärkeä vetovoimatekijä hakijoiden suuntaan.
Yritysyhteistyö on koulutusmallin tärkeä vetovoimatekijä hakijoiden suuntaan. Jo opintojen aikana opiskelija saa käytännön kokemusta yritysten kehittämistehtävistä ja tutustuu samalla yrityksien toimintaan ja voi kiinnostua paikallisista yrityksistä myös potentiaalisina työnantajina. Yritykselle opiskelija pääsee näyttämään osaamisensa ja motivaationsa projektien lisäksi työharjoittelujen kautta. Pitkäjänteinen yhteistyö, yrityskumppanuus, HAMKin ja yrityksen välillä voikin muodostaa hyvän rekrytointikanavan, jossa tuleviin työntekijöihin pääsee tutustumaan yhteistyön kautta pidemmän ajan.
Yrityskumppanuutta ja yhteistyön muotoja esiteltiin yrityksille 11.9.2029 Forssan Yrityskehityksen kanssa järjestetyssä tilaisuudessa, jonne oli kutsuttu kuulolle samat yritykset, joille koulutusmallin kehittämisen tavoitteita esiteltiin viime vuoden marraskuussa. Palaute yrityksiltä oli kiinnostunut ja positiivinen niin työharjoittelupaikkojen kuin kehittämistehtävienkin suhteen. Myös RUN-EU -yliopistoverkostosta löydettiin kiinnostava yhteistyökohde yritykselle.
Nyt aloitamme tarkemmat keskustelut yrityskumppanuudesta kiinnostuneiden yritysten kanssa. Jokaisen yrityksen kanssa laaditaan sen omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin perustuva yhteistyön tiekartta.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä niin keskustellaan, mitä yhteistyö voisi tarkoittaa edustamasi yrityksen kanssa.
Rakennamme kansainvälisille opiskelijoille selkeämpää ja saavutettavampaa polkua startup-yrittäjyyteen. Riihimäen kaupungin, HAMKin ja Hyrian yhteinen tavoite on helpottaa yrittäjyydestä kiinnostuneiden maahan muuttaneiden pääsyä palveluiden ja verkostojen pariin.
Monelle maahan muuttaneelle yrittäjyys tarjoaa mahdollisuuden työllistyä, hyödyntää omaa osaamistaan ja rakentaa uusia verkostoja Suomessa. Tiedon ja oikeiden palveluiden löytäminen voi kuitenkin olla haastavaa. Siksi rakennamme yhteistyössä palveluekosysteemiä, joka yhdistää alueen yrityspalvelut, koulutuksen ja verkostot helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi.
Kehittämistyössä luodaan kaksi yrittäjyyttä tukevaa palvelupolkua. Toinen suuntautuu perinteisille toimialoille ja toinen startup-yrittäjyyteen. Molemmissa yhdistyvät yrittäjyysneuvonta, mentorointi, yhteisöllinen toiminta ja verkostot. Tavoitteena on madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, vahvistaa yrittäjyysosaamista ja lisätä uusien yritysten syntymistä alueelle.
Vastaamme startup-yrittäjyyteen liittyvän palvelupolun kehittämisestä. Tarjoamme osallistujille mentorointia liikeideoiden kehittämiseen sekä mahdollisuuksia verkostoitua, testata ideoita ja löytää yhteistyökumppaneita. Lisäksi järjestämme sparrauksia, tapahtumia ja ideakilpailuja, jotka tukevat yrittäjyyteen kasvamista ja yritystoiminnan kehittämistä.
Toimintaa toteutetaan Etelä-Hämeen työllisyysalueella, erityisesti Riihimäellä, Hausjärvellä, Lopella ja Janakkalassa. Samalla syntyviä toimintamalleja levitetään myös laajemmin hyödynnettäviksi muualla Suomessa.
Aloitustilaisuus kokosi alueen toimijat yhteen
Aloitustilaisuuden työpajatyöskentely
Yrittäjyyttä edistävä yhteistyö sai näkyvän aloituksen 20. elokuuta Riihimäellä järjestetyssä Sinun ideasi – yhteinen polku -tapahtumassa. Tilaisuus kokosi yhteen yrittäjyydestä kiinnostuneita maahan muuttaneita sekä yrittäjyyden, työllisyyden, koulutuksen ja kotoutumisen parissa työskenteleviä asiantuntijoita.
Tapahtuman keskeinen kysymys oli, millaista tukea yrittäjyyden alkuvaiheessa tarvitaan ja miten palveluista voidaan rakentaa nykyistä sujuvampi kokonaisuus.
Tilaisuudessa kuultiin yrittäjätarinoita ja osallistujat pääsivät keskustelemaan yrittäjyyden mahdollisuuksista ja kehittämään työpajoissa uusia ratkaisuja yrittäjyyden tukemiseen.
Tästä on kyse
Yrittäjyyden palveluekosysteemi maahanmuuttajille -hanke toteutetaan 1.5.2026-30.4.2028. Hankkeen toteuttajina ovat Riihimäen kaupunki, HAMK ja Hyria.
Rahoittaja: Euroopan unionin osarahoittama (ESR+), ja rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen elinvoimakeskus.
Tekoäly korkeakouluopettajien työssä: yhteisiä oivalluksia, uutta tutkimustietoa ja tutkimusperustaisia toimenpidesuosituksia.
Tekoäly muuttaa korkeakouluopettajien työtä monin tavoin. Siinä missä se voi tukea, innostaa ja tehostaa korkeakouluopettajaa työssään, se saa yhtäältä myös opettajien kuormittuneisuutta, stressiä ja aikataulupaineita lisääviä muotoja. Tekoälyn käyttöön opetustyössä liittyykin sekä mahdollisuuksia että haasteita. Jotta tekoälyn hyödyt voidaan ottaa käyttöön kestävällä tavalla, korkeakouluissa tarvitaan selkeitä linjauksia, yhteisiä toimintatapoja sekä riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tekoälyosaamisen kehittämiseen. Tekoälyn pedagogisesti mielekäs valjastaminen opetuskäyttöön edellyttää aikaa ja muita resursseja, tukea ja yhteistä keskustelua, mutta parhaimmillaan se voi kuitenkin rikastaa opettajan työtä ja vapauttaa aikaa opiskelijoiden kohtaamiseen ja oppimisen tukemiseen.
Toteutimme elokuun lopussa päättyneessä Tekoäly työn keventäjänä -hankkeessa yhteensä viisi osatutkimusta kolmesta eri aineistokokonaisuudesta. Keräsimme aineistoa niin kyselyllä, havainnoimalla kuin haastatteluillakin. Lähestyimme osatutkimuksissa tekoälyä ja sen roolia eri näkökulmista sen käyttötavoista korkeakouluopettajan hyvinvointiin ja toimijuuteen. Käsittelimme tutkimuksissa lisäksi opettajuuden muutosta ja uudelleenmäärittelyä tekoälyaikana. Kussakin osatutkimuksessa tavoitimme tekoälystä jotakin ainutlaatuista, tutkimustulosten monia yhtäläisyyksiä kuitenkaan unohtamatta. Osatutkimukset ovat hankkeen päättyessä viimeistelyvaiheessa, ja julkaisemme ne myöhemmin tieteellisinä tutkimusjulkaisuina.
Tekoälyn pedagogisesti mielekäs valjastaminen opetuskäyttöön edellyttää aikaa ja muita resursseja, tukea ja yhteistä keskustelua, mutta parhaimmillaan se voi kuitenkin rikastaa opettajan työtä ja vapauttaa aikaa opiskelijoiden kohtaamiseen ja oppimisen tukemiseen.
Toteutimme hankkeen päätöswebinaarin tiistaina 26.8.2026. Sen yhteydessä järjestetyissä paneelikeskusteluissa käsittelimme tekoälyä korkeakouluopettajien työn vaatimuksena ja voimavarana sekä keskustelimme tutkimustuloksistamme ja niiden merkityksestä korkeakouluyhteisöille.
Paneelikeskustelujen tallenteet ovat katsottavissa Youtubessa:
Kiitokset tutkimusryhmälle ja tutkimuksiin osallistuneille hienosta yhteistyöstä!
Tekoäly työn keventäjänä
Tekoäly työn keventäjä -hanke toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Turun yliopiston välisessä yhteistyössä ajalla 1.4.2025-31.8.2026. Hankkeessa tarkasteltiin tekoälyn tarjoamia mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia korkeakouluopettajien työssä osana opetusta, hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja työn tehokkuutta.
Hämeen ammattikorkeakoulu vastaanotti reilut 2700 hakemusta syksyn yhteishaussa. Ensisijaisesti HAMKiin hakeneiden määrä lisääntyi.
HAMK vastaanotti 2721 hakemusta 2384 hakijalta syksyn yhteishaussa. Hakemusten ja hakijoiden määrän ero johtuu siitä, että yksi hakija on voinut hakea useaan eri HAMKin koulutukseen.
HAMKin ensisijaiseksi hakukohteekseen valinneiden määrä nousi 3,7 prosenttiyksiköllä. Viime syksynä HAMKin ykkössijalle asettaneiden osuus kaikista hakijoista oli 43,4 %, kun se tänä syksynä on 47,1 %.
Hakijamäärällä mitattuna suosituimmat hakukohteet olivat sosionomin muuntokoulutus (387 hakijaa, joista 339 ensisijaisia), sähkö- ja automaatiotekniikan monimuotototeutus (354 hakijaa, joista 109 ensisijaisia) sekä Digitaalisten ratkaisujen muotoilu –koulutus 347 hakijalla (joista 184 ensisijaisia). Kokonaisuudessaan HAMKin vastaanottamien hakemusten määrä laski hiukan viime syksystä, 378 hakemuksella.
Syksyn yhteishaku soveltuu erityisesti työssäkäyville ja alanvaihtajille, sillä tarjolla oli erilaisiin elämänvaiheisiin soveltuvia opiskelutapoja.
Rakennusmestarin koulutuksen hakijamäärässä piristystä
Vuoden 2025 syksyn yhteishaussa rakennusalan koulutuksissa oli selkeää laskua, mutta tämän syksyn haun perusteella näyttäisi tapahtuneen osittain käänne parempaan. Rakennusmestarin monimuotototeutus sai 7,8 % enemmän hakijoita viime syksyyn verrattuna, kaikkiaan 250 hakijaa.
Taustalla voi vaikuttaa v. 2025 alusta voimaan tullut rakentamislaki, joka edellyttää tutkintoa osaan alan tehtävistä, arvioi HAMKin rakennusalojen koulutuspäällikkö Rami Tervo.
”Uuden lainsäädännön vuoksi tutkinto on ehdoton edellytys uusien rakennushankkeiden vastaavana työnjohtajana tai suunnittelijana toimimiselle. Toisaalta voi todeta, että meidän rakennusalan monimuotoryhmiemme vetovoima on ollut perinteisesti hyvä ja markkinatilanteenkin odotetaan kääntyvän pikkuhiljaa paremmaksi”, Tervo sanoo.
HAMKin toiseen rakennusalan koulutukseen, eli rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööritutkintoon hakijoita oli 267. Tässä määrässä puolestaan oli laskua viime syksyyn verrattuna 13 prosenttia.
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööritutkinnon voi suorittaa myös muuntokoulutuksena, johon hakukelpoisuusehtona on suoritettu rakennusmestari amk -tutkinto. Pohjakoulutusvaatimusten vuoksi hakijamäärä on alhaisempi (39), mutta näistä valtaosa eli 31 oli valinnut HAMKin ensisijaiseksi hakukohteekseen. Muuntokoulutus oli toista kertaa syksyn yhteishaun kohteena.
Haussa olleet koulutukset
Tieto- ja viestintätekniikka, Insinööri, Riihimäki
Konetekniikka, Insinööri, Riihimäki
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Insinööri, Hämeenlinna
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, muuntokoulutus, Insinööri, Hämeenlinna
Rakennusmestari, Hämeenlinna
Sähkö- ja automaatiotekniikka, Insinööri, Valkeakoski
Yhteishaussa valitaan joko todistusvalinnalla, ammattikorkeakoulujen yhteisen valintakokeen tai HAMKin oman valintamenettelyn kautta. Koulutuksen valintatavat ja tarkemmat ohjeet löytyvät kunkin koulutuksen sivuilta.
HAMKin Edu -tutkimusyksikössä oli kesän aikana useita innokkaita nuoria kesätöissä. Lukiolainen Unna Timonen kertoo kokemuksistaan HAMKissa hankkeiden parissa.
Olin Hämeen ammattikorkeakoulussa kesäharjoittelijana ja osana harjoittelua pääsin tutustumaan BLUE HOUSES hankkeeseen. BLUE HOUSES -projektin tavoitteena on kehittää tukea autismikirjon vanhemmille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Projekti tarkastelee neljää keskeistä kysymystä: millaista tukea autismikirjon vanhemmat tarvitsevat, millaisia haasteita he kohtaavat arjessaan, millaista osaamista ammattilaiset tarvitsevat heidän tukemiseensa sekä miten palveluita voitaisiin kehittää paremmin perheiden tarpeisiin. Projekti on lisännyt omaa ymmärrystäni siitä, kuinka erilaisia tarpeita perheillä voi olla ja miten vähän resursseja on saatavilla autismikirjon vanhemmille.
Tutkimusta tehtiin keräämällä tietoa fokusryhmähaastatteluilla neljässä eri projektiin osallistuvassa maassa, eli Kyproksella, Puolassa, Portugalissa ja Espanjassa. Keskusteluihin osallistui sekä autismikirjon vanhempia, että ammattilaisia jotka työskentelevät heidän kanssaan. Heidän kokemuksia sekä näkemyksiä analysoitiin projektin tuotosten pohjaksi. Fokusryhmät muodostettiin niin, että niissä oli mahdollisimman hyvin eri näkökulmia edustavia osallistujia. Jokaisessa maassa järjestettiin yksi fokusryhmä autismikirjon vanhemmille ja yksi heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Keskustelut seurasivat ennalta laadittua ohjeistusta, eli niissä oli etukäteen laaditut teemat ja kysymykset. Osallistujilla oli kuitenkin myös mahdollisuus tuoda esiin omia kokemuksiaan vapaasti. Tällä saatiin esiin sekä arjen käytännön haasteita että niitä asioita, jotka toimivat hyvin.
Eri maissa nousi esiin paljon samoja asioita. Näitä olivat arjen kuormitus, palveluiden vaikea saavutettavuus ja tarve selkeälle tuelle, eli tuelle, joka on helposti ymmärrettävää, käytännönläheistä ja vanhempien arkea aidosti helpottavaa. Eroja oli lähinnä siinä, kuinka paljon tukea oli saatavilla ja miten hyvin autismikirjon vanhempien tarpeet tunnistettiin palveluissa.
Uusia oppeja ja näkökulmia
Erityisesti minua kiinnostivat projektin tulokset, joiden mukaan autismikirjon vanhemmat kohtaavat arjessaan monia käytännön haasteita, kuten aistikuormitusta, byrokratiaa ja vaikeuksia palveluiden saamisessa. Samalla raportissa tuotiin selkeästi esiin myös se, että autismikirjon vanhemmilla on paljon vahvuuksia, kuten kyky luoda selkeitä rutiineja, vahva sitoutuminen lastensa hyvinvointiin sekä syvällinen ymmärrys lasten tarpeista. Erityisesti minua kosketti ja harmitti, kuinka vanhemmat saattavat pelätä huoltajuuden menettämistä sen takia, etteivät he saa oikeanlaisia hallintakeinoja ongelmiin.
Projektiin tutustumisen myötä olen ymmärtänyt kuinka tärkeää on, että palvelut ja tuki suunnitellaan erilaiset tarpeet huomioiden. Olen myös saanut paremman käsityksen siitä, kuinka erilaiset haasteet joita autismikirjon vanhemmat kohtaavat eivät usein johdu yksilöstä itse, vaan siitä että, yhteiskunta ja palvelut eivät aina vastaa heidän tarpeistaan.
Kesätyöntekijän näkökulmasta projekti on näyttänyt, kuinka tärkeää on kuunnella ihmisten omia kokemuksia palveluiden kehittämisessä. Mielestäni tällainen tutkimus auttaa tunnistamaan paremmin niitä ongelmia, joita ei välttämättä muuten huomattaisi. Se voi pitkässä juoksussa edistää tasavertaisempia palveluita ja parempaa tukea perheille.
BLUE HOUSES
BLUE HOUSES on Euroopan unionin osarahoittama kansainvälinen 3-vuotinen hanke, jossa eurooppalaiset toimijat kehittävät käytännöllisiä tapoja tukea autistisia vanhempia ja neurodivergenttejä perheitä koulutuksen, ohjauksen ja jaetun osaamisen kautta.
BLUE HOUSES toteutetaan eurooppalaisena yhteistyönä Espanjassa, Suomessa, Portugalissa, Puolassa, Belgiassa ja Kyproksella. Kehittämistyö, pilotointi ja tietoisuutta lisäävät toimet toteutetaan näissä maissa tiiviissä yhteistyössä, ja tavoitteena on, että syntyneet ratkaisut ovat hyödynnettävissä laajasti myös hankekumppanimaiden ulkopuolella
Suomessa kokeillaan tänä syksynä ensimmäistä kertaa koko ikäluokalle suunnattua, asevelvollisuudesta kertovaa kutsuntainfopäivää kolmella paikkakunnalla. Myös HAMK pääsi ainoana korkeakouluna jakamaan tietoa korkeakouluyhteistyöstä Puolustusvoimien kanssa sadoille nuorille Espoossa.
Puolustusvoimien uudistuvan kutsuntajärjestelmän osana järjestetyn kutsuntainfopäivän tavoitteena on lisätä kaikkien nuorten tietämystä asevelvollisuudesta ja erilaisista palvelusmahdollisuuksista. Kokeilu toteutetaan tämän syksyn aikana ensimmäistä kertaa Espoossa, Iisalmessa sekä Jyväskylässä, ja tapahtumat kokoavat yhteen kokonaisia ikäluokkia tutustumaan maanpuolustukseen ja tulevaisuuden uramahdollisuuksiin.
Espoon tapahtuma järjestettiin Kuninkaantien lukiolla, jonne saapui niin lukion omat opiskelijat kuin myös Leppävaaran lukion kutsuntaikäiset. HAMK oli saanut tapahtumaan kutsun, sillä koulutuksemme tekee myös monipuolisesti yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa.
Kybervarusmiehille suora väylä korkeakouluun
HAMKin ja Puolustusvoimien tuore koulutusyhteistyö tarjoaa esimerkiksi kybervarusmiespalveluksen suorittaneille suoran väylän tieto- ja viestintätekniikan insinööriopintoihin. Keväällä 2026 julkaistun yhteistyömallin ansiosta kybervarusmiespalveluksessa hankittua osaamista voidaan hyväksilukea osaksi tutkintoa, ja palveluksen suorittaneet voivat hakeutua HAMKin opiskelijoiksi ilman perinteisiä valintakokeita tai muita hakumenettelyjä. HAMKissa hyväksiluettavien opintojen määrä on 30 opintopistettä.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen kyberosaamista ja luoda nuorille selkeä polku käytännön palveluksesta korkeakoulutukseen ja työelämään. Samalla se tukee koko yhteiskunnan kyberturvallisuutta ja kokonaisturvallisuutta.
Pitkäjänteistä yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa
Yhteisiä avauksia Puolustusvoimien kanssa on lisäksi rakennettu erityisesti Riihimäellä toimivan Defence Innovation Network Finland (DEFINE) -ekosysteemin kautta, jossa opiskelijat, yritykset ja puolustusalan toimijat kehittävät ratkaisuja turvallisuuden ja puolustuksen tarpeisiin. HAMKin ja Puolustusvoimien yhteistyöhön kuuluu myös Kasvua turvallisuudesta -hanke, jossa varusmiehet osallistuvat innovaatiohankkeisiin ja kaksikäyttöteknologian kehittämiseen.
Yhteistyö näkyy HAMKissa myös koulutustarjonnassa. Vuonna 2026 käynnistynyt Kokonaisturvallisuuden teknologiaratkaisut (YAMK) -koulutus vastaa yhteiskunnan kasvavaan tarpeeseen kehittää turvallisuuteen, puolustukseen ja kriisinsietokykyyn liittyvää osaamista. Koulutus täydentää HAMKin roolia turvallisuusalan osaajien kouluttajana ja muodostaa yhdessä kybervarusmiesväylän sekä DEFINE-ekosysteemin kanssa kokonaisuuden, jossa koulutus, tutkimus ja työelämä kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.
Näkyvyyttä ja kilpailuetua korkeakoulukentällä
HAMK erottui Espoon tapahtumassa myös korkeakoulukentän näkökulmasta, sillä se oli tapahtuman ainoa korkeakoulu. Läsnäolo tarjosi mahdollisuuden käydä keskusteluja nuorten kanssa jo ennen jatko-opintopäätöksiä sekä tuoda esiin koulutuksen, työelämän ja turvallisuusalan rajapinnassa syntyviä uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden osaajien kohtaaminen on tärkeä osa HAMKin markkinointia ja on ilo huomata, että HAMK korkeakouluna kiinnostaa nuoria.
HAMK tehostaa hallintonsa toimintaa käynnistämällä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut tuotannollisilla perusteilla. Muutosneuvottelut liittyvät HAMKin tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oy:n keväällä tehtyyn myyntiin Koulutuskuntayhtymä Tavastialle.
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK) tehostaa hallintonsa toimintaa käynnistämällä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut tuotannollisilla perusteilla.
Neuvottelut koskevat HAMKin asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstöryhmään kuuluvia henkilöitä, jotka työskentelevät hallinto- ja talouspalveluiden, henkilöstöpalveluiden, digipalveluiden sekä kirjasto- ja tietopalveluiden perusyksiköissä ja näiden yksiköiden alaperusyksiköissä. Näissä palveluissa työskentelee yhteensä 90 henkilöä. Muutosneuvottelujen piirissä olevat henkilöt ovat saaneet asiasta tiedon sähköpostilla. He työskentelevät pääosin Hämeenlinnassa.
Neuvottelujen arvioidaan johtavan enintään 10 henkilötyövuoden vähentämiseen sekä enintään 10 henkilön tehtävänkuvan olennaiseen muutokseen.
Muutosneuvottelut liittyvät HAMKin tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oy:n (HAMI) keväällä tehtyyn myyntiin Koulutuskuntayhtymä Tavastialle. HAMK on tähän saakka tuottanut HAMIlle hallinnon tukipalveluja.
HAMIn lopullinen hallinnollinen siirtymä tapahtuu vuodenvaihteessa. Omistuksen siirtymisen myötä uudet koulutuksen järjestäjät huolehtivat näistä hallinnon tukipalveluista eli tarve HAMIn hallinnon tukipalveluille päättyy vuoden vaihteeseen mennessä.
Muutosneuvottelut käynnistyvät 3.9.2026 ja ne kestävät lähtökohtaisesti vähintään kolme viikkoa. Neuvotteluissa selvitetään vaihtoehdot henkilöstövaikutusten pienentämiseksi ennen mahdollisia vähennysratkaisuja. Vaihtoehtoina ovat työtehtävien uudelleenjärjestely, tehtävien merkittävä muuttaminen, siirtäminen toisiin tehtäviin, eläkejärjestelyt sekä työmäärän vähentymisestä johtuvat henkilöstövähennykset.
Riihimäen harjoittelupilotti toi opiskelijoiden osaamisen käytäntöön
Riihimäen kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ovat saaneet päätökseen harjoittelupilottinsa, joka käynnistyi toukokuussa kymmenen HAMKin englanninkielisten koulutusten opiskelijan kanssa.
Tavoitteena oli kehittämisyhteistyö, jossa opiskelijat saivat käytännön kokemusta suomalaisesta työelämästä ja kaupunki puolestaan kansainvälistä osaamista sekä uusia näkökulmia omiin palveluihinsa. Opiskelijat analysoivat palveluja, tunnistivat vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä kokosivat havaintojensa pohjalta konkreettisia parannusideoita ja jatkosuunnitelmia. Työssä hyödynnettiin myös palvelumuotoilua ja vahvistettiin yhteistyötä eri toimialojen välillä.
Opiskelijoita tuettiin viikoittaisilla tapaamisilla, palvelumuotoilun työpajoilla ja suomen kielen opetuksella yhteistyössä HAMKin ja International House Riihimäen kanssa.
Pilotin tulokset esiteltiin 18. elokuuta Antonin talolla Riihimäellä. Opiskelijat ja kaupungin edustajat esittelivät havaintojaan, konkreettisia kehittämisehdotuksiaan sekä suunnitelmia siitä, miten työtä voidaan jatkaa.
”Riihimäen kaupungin näkökulmasta tämä pilotti oli menestys. Kansainvälisten opiskelijoiden vastaukset haasteisiin olivat erittäin ammattitaitoisesti tehtyjä ja kaupunki tulee niitä hyödyntämään jatkossa,” vakuuttaa International House Riihimäen kotoutumispäällikkö Juha Hiltunen.
Kolmen kuukauden aikana opiskelijat työskentelivät kaupungin teknisellä toimialalla ja elinvoiman toimialalla sekä DEFINEssä (Defence Innovation Network Finland) ja Business Riihimäessä. Tehtävät perustuivat toimialojen omiin kehittämistarpeisiin ja liittyivät muun muassa karttapalveluihin, joukkoliikenteeseen, liikuntapaikkoihin, palvelupolkuihin ja yrityskehityksen toimintamalleihin.
”Tämä oli hyvä yhteinen kokeilu, jonka toivomme jatkuvan. Harjoittelijat toivat esiin hyviä uusia näkökulmia, kontaktoivat aktiivisesti yrityksiä Riihimäeltä ja Etelä-Suomesta edistäen verkottumista Riihimäen yritysten ja opiskelijoiden välillä. Koen, että harjoittelijat saivat mallia siitä, miten arki rullaa suomalaisessa yrityksessä ja se auttaa heitä eteenpäin työnhaussa tutkinnon valmistuttua. Samoin meidän henkilökuntaamme piristi työkielenä käytetty englanti,” kertoo Samuel Koivisto, Business Riihimäen toimitusjohtaja.
Myös opiskelijat itse kehuivat harjoitteluaan onnistuneeksi. Palautekyselyn mukaan, he arvostivat erityisesti sitä, että pääsivät työskentelemään aitojen projektien parissa, joissa saivat käytännön kokemusta opiskelemistaan asioista. Opiskelijat kokivat, että heihin luotettiin ja että heidän työnsä oli merkityksellistä. ”Yhteistyökumppaneiden kanssa luotujen vahvojen ammatillisten suhteiden rakentaminen sekä osallistuminen yritystapahtumamme järjestämiseen ja vahvistivat itseluottamustani ja kehittivät osaamistani merkittävästi,” kertoi yksi kyselyyn vastanneista.
Valmistuvista osaajista kiinni pitäminen, on Riihimäen elinvoiman ja kasvun kannalta ensisijaista. Siksi yhteyksien rakentaminen opiskelijoiden, oppilaitosten, kaupungin ja työelämän välille, on tärkeää jo opintojen aikana. Pilotista saadut kokemukset tukevatkin pidempiaikaisen yhteistyömallin kehittämistä HAMKin ja Riihimäen kaupungin välillä.
