HAMK on mukana Metsämiesten Säätiön koordinoimassa markkinointikampanjassa, jonka tarkoituksena on tuoda faktoja metsäkeskusteluun. Radiokampanja toteutuu lokakuun lopussa 2026 ja siinä on mukana 31 alan toimijaa.
Kymmenennessä yhdessä toteutetussa radiokampanjassa 9.-25.10.2026 metsäalan toimijat kertovat yhdessä metsäalan yhteiskunnallisesta merkityksestä, tuovat metsäkeskusteluun faktoja ja tekevät metsässä tehtävää työtä tutuksi. Alalla on monipuolisia opiskelu- ja työmahdollisuuksia sekä työpaikkoja kautta maan, joita kampanjaan osallistuvat tahot edustavat.
”Metsäalan menestyksen kannalta keskeistä on saada alalle motivoituneita ja innostuneita tulijoita”, tiivistää kampanjan koonneen Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittainen.
Metsäalan menestyksen kannalta keskeistä on saada alalle motivoituneita ja innostuneita tulijoita.
Veikko Iittainen, kehityspäällikkö, Metsämiesten Säätiö
Metsistä on moneksi
Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja metsät ovat tärkeä osa maailman onnellisimman kansan elämää. Uusiutuva puu on läsnä jokapäiväisissä tuotteissa ja on osaltaan ratkaisu aikamme suuriin haasteisiin.
Puita kaadetaan ja käytetään ihmisten kulutustarpeisiin, esimerkiksi hammastahnassa, lääkkeissä, pakkauksissa, huonekaluissa, rakentamisessa ja lämmityksessä. Hyvällä ja vastuullisella metsänhoidolla huolehditaan siitä, että metsät pysyvät terveinä, kasvukykyisinä ja monipuolisesti hyödynnettävinä.
Valtaosan Suomen metsistä omistavat yksityiset ihmiset eli tavalliset suomalaiset perheet. Suomessa onkin 600 000 metsänomistajaa. Metsäala työllistää Suomessa lähes 100 000 henkilöä metsänhoidosta puunkorjuuseen, kuljetuksiin ja jalostukseen. Metsäala tuottaa merkittävän osan Suomen vientituloista. Samalla metsien aktiivisella hoidolla turvataan puuston terveyttä ja kasvua: hoitotoimenpiteillä puille annetaan valoa ja kasvutilaa.
Metsäalalla voi rakentaa itsenäisen ja vastuullisen uran luonnon, teknologian ja ihmisten parissa ympäri Suomea. Alalla on koulutusmahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen tarjonnan lisäksi myös ammatillisissa oppilaitoksissa ja ylipistoissa. HAMK on Suomen ainoa ammattikorkeakoulu, jonka kampus sijaitsee oman opetusmetsän keskellä.
Metsämiesten Säätiö
Radiokampanjan kokoaja Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa oman sijoitustoimintansa tuottoa ja saatuja lahjoituksia alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein. Säätiö kunnioittaa historiaansa nimellään ja tasa-arvoisella toiminnalla.
Radiokampanjaan osallistuvat toimijat
Metsäalan radiokampanjassa on mukana on 31 toimijaa: Helsingin yliopisto, Hämeen ammatti-instituutti, Hämeen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Koneyrittäjät ry, Laania, Lapin ammattikorkeakoulu, Loimu ‒ Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Metsä Group, Metsäkoulutus ry, Metsälehti, Metsämiesten Säätiö, Metsämuseo Lusto, Metsänhoitoyhdistykset, Paperiliitto, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Savon ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Stora Enso, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen Seudun Ammattiopisto Tredu, Teollisuusliitto, Tornator, TTS Työtehoseura, UPM ja Versowood Oy.
Työkaluja ekosysteemiseen vuorovaikutukseen -webinaari toi yhteen ennakoinnin ja osaamistarpeiden tunnistamisen asiantuntijoita sekä yli sata aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. AMKmicro-hankkeen tapahtuma esitteli näkökulmia työelämästä, ennakoinnista ja jatkuvasta oppimisesta sekä tarjosi tilan yhteiselle keskustelulle näiden teemojen ympärillä.
Puheenvuoroissa nousi esiin tarve siirtyä yksisuuntaisesta koulutuksen suunnittelusta kohti yhteistä dialogia. Muuttuvien osaamistarpeiden ymmärtäminen edellyttää työelämän ja korkeakoulujen välistä jatkuvaa vuoropuhelua, jossa tarkastellaan yhdessä toimintaympäristön muutoksia ja rakennetaan niihin vastaavia ratkaisuja. Juuri tästä ekosysteemisessä vuorovaikutuksessa onkin kyse.
Sari Leppänen AMKmicro-hankkeesta käynnisti webinaarin kertomalla sen agendasta ja kuvaili ekosysteemisen vuorovaikutuksen tarkoittavan ennen kaikkea verkostoja, yhteistoimintaa sekä vuorovaikutusta. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että jo webinaari itsessään antaisi mahdollisuuden toteuttaa ekosysteemistä vuorovaikutusta käytännössä.
Paavo Raappana PINKO-hankkeesta kietoikin puheenvuoronsa dialogisuuden teeman ympärille ja korosti oikeanlaisen keskustelun ja kysymysten merkitystä koulutusorganisaatioiden ja työelämän toimijoiden välillä. Raappanan mukaan olennaista ei ole ensisijaisesti kysyä, millaista koulutusta tarvitaan, vaan kysyä ennemminkin, missä osaamista tarvitaan ja millaisia haasteita osaamisen puute aiheuttaa.
Kaiken lähtökohtana on ymmärrys tulevaisuudesta
Olli Oja Ennakointikamarista nosti puheenvuorossaan esiin työelämän ja teknologian muutokset sekä tulevaisuuden. Hän esitti, että erityisesti tekoälyn myötä suhteemme tietoon ja asiantuntijuuteen on murroksessa. Tämä muutos haastaa myös koulutuskenttää pohtimaan, miten osaamisen jatkuva päivittäminen ja uuden asiantuntijuuden rakentaminen mahdollistetaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Satu Wahlberg Vantaan kaupungilta toi puolestaan ennakointipohjaisen ajattelutavan lähemmäs konkretiaa esittelemällä Vantaan kaupungin ennakointimallia. Vantaan kaupunki näkee ennakoinnin ydintehtävinä ennakointikyvykkyyden kasvattamisen, tulevaisuustiedon tuottamisen sekä tulevaisuustiedon kytkemisen osaksi johtamista ja toimeenpanoa. Wahlbergin mukaan ennakoinnin kenttä on murroksessa, ja sen takia tulevaisuutta on tarkasteltava samanaikaisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Tulevaisuuden työelämä ei synny yksissä käsissä
Jenni Koskinen ManPower Groupista käsitteli puheenvuorossaan työmarkkinatrendejä. Muuttuvat työmarkkinat haastavat perinteistä käsitystä yksilöiden osaamisesta. Rekrytoinneissa ei välttämättä etsitä vain tietynlaista osaamista omaavaa henkilöä, vaan työntekijöiltä toivotaan kykyä oppia, mukautua ja kasvaa uusien tehtävien mukana.
Urakestävyyttä, eli jatkuvaa tietotaidon ja asenteiden päivittämistä, vaaditaan nyky-yhteiskunnassa. Organisaatio taas on tärkeässä roolissa yksilön urakestävyyden tukemisessa.
Koskinen totesi, että tulevaisuuden työelämä ei synny yksin yrityksissä eikä oppilaitoksissa tai julkisessa hallinnossa, vaan se syntyy niiden välisessä kohtaamisessa. Toteamus kiteyttääkin oivallisesti ekosysteemisen vuorovaikutuksen ja koko webinaarin teemojen merkityksen.
AMKmicro – Jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet työelämän osaamisen kehittäjänä
AMKmicro-hankkeessa vahvistamme ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä kehittää jatkuvan oppimisen, erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa, suunnittelua, toteuttamista ja tunnettuutta työelämän ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseksi, nostamiseksi ja uudistamiseksi.
AMKmicro-hankkeen toteuttajat muodostavat 5AMK-verkoston. Verkostoon kuuluvat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan sosiaalirahasto ESR+).
Rakentamisen Laatu RALA ry palkitsi Kestävän kehityksen opiskelija Katri Turusen opinnäytetyön FinnBuild-messuilla. Pääpalkinnon arvoinen opinnäytetyö käsitteli vähähiilisen betonin käyttöä rakentamisessa.
Rakentamisen Laatu RALA ry jakoi opinnäytetyöpalkintoja rakennusalan opiskelijoiden lopputöille FinnBuild-messuilla syys-lokakuun vaihteessa 2026. Palkinnot jaettiin opinnäytetöille, jotka tuovat alalle uusia näkökulmia ja kehittävät rakentamisen toimintatapoja. Tämä vuosi oli ensimmäinen, kun opinnäytetyöpalkintoja jaettiin.
”Huomioimme palkinnon avulla alan tulevaisuuden osaajia ja kannustamme heitä kehittämään alan toimintaa. Palkittavaksi voidaan valita esimerkiksi AMK- tai YAMK-tason opinnäytetyö, kandidaatintutkielma, pro gradu -tutkielma tai diplomityö”, kertoo RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström.
Kestävän kehityksen koulutuksessa ympäristösuunnittelijaksi opiskelevalle Katri Turuselle jaettiin 5 000 €:n arvoinen pääpalkinto. Turusen opinnäytetyö Vähähiilisen betonin käyttö tahtituotannossa rakennustyömaalla on RALAn asiantuntijaraadin mukaan kattava ja vaikuttavat tutkimus, joka tarjoaa mahdollisuuksia konkreettisiin rakentamiskäytäntöjen muutoksiin.
”Työn aihe nousee jatkuvasti esille tilaajien puheissa ja tarjouspyyntöpapereissa. Sen tuloksia voidaan myös hyödyntää alalla välittömästi”, toteaa RALAn hallituksen puheenjohtaja Antti Lipsanen.
”Toivon, että opinnäytetyöni saavuttaa henkilöt, joilla on päätäntävaltaa ja rohkeutta nopeuttaa vastuullisuuden integroimista rakentamiseen.”
”Paljon kiitoksia RALAlle palkinnosta. Työssäni halusin tutkia, miten rakentamisen tehokkuutta parannetaan samalla, kun pyritään vähentämään toiminnan hiilijalanjälkeä. Toivon, että opinnäytetyöni saavuttaa henkilöt, joilla on päätäntävaltaa ja rohkeutta nopeuttaa vastuullisuuden integroimista rakentamiseen”, Katri Turunen kommentoi.
Tilaisuudessa jaettiin myös kaksi tunnustuspalkintoa ansiokkaista opinnäytetöistä, Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelija Mia Vaimille ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija Hannu Kiurulle.
Vierailu Hämeenlinnan taidemuseolla tarjosi HAMKin rakennusalan insinööriopiskelijoille mahdollisuuden tarkastella todellista kohdetta ja keskustella sen suunnitteluratkaisuista suoraan hankkeessa mukana olleen rakennesuunnittelija Kari Helmisen kanssa.
Hämeenlinnan taidemuseo on arvokas ja keskeinen osa Hämeenlinnan historiaa. Taidemuseon ovet avattiin yleisölle vuonna 1952, mutta rakennuksen juuret ulottuvat 1800-luvulle. HAMKin rakennusalan insinööriopiskelijat pääsivät tutustumaan pitkään taidemuseon varastona toimineeseen punatiiliseen rakennukseen – vanhaan viljamakasiiniin.
Suunnitellessaan viljamakasiinia vuonna 1852 valtionarkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann tuskin arvasi, että viljasäkkien tilalle tulisi vielä jonain päivänä taidetta. Näin kuitenkin kävi, kun rakennus sai muutostöiden myötä uuden alun vuonna 1997. Muutostöissä rakennesuunnittelijana toiminut Kari Helminen kertoi opiskelijoille, millaisia ratkaisuja vanhan viljamakasiinin muuttaminen näyttelytilaksi 1990-luvulla vaati.
Opiskelijat tarkastelivat kohdetta tulevien rakennusalan ammattilaisten näkökulmasta, ja pääsivät tuomaan esille myös omaa asiantuntijuuttaan esittämällä kysymyksiä Helmiselle.
Rakennusalan suunnitteluratkaisuja käytännössä
Historiallisesti arvokkaan kohteen muutostyön perusajatuksena oli säilyttää rakennuksen luonne ja tuoda esiin tilan alkuperäistä käyttötarkoitusta. Helminen tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden nähdä, miten rakennusalan teoriat ja suunnitteluperiaatteet näkyvät todellisessa projektissa. Samalla hän toi esiin ammattilaisen näkemyksiä hankkeen yleiskuvasta ja pureutui myös mielenkiintoisiin yksittäisiin suunnitteluratkaisuihin, joiden avulla rakennus saatiin sovitettua uuteen käyttötarkoitukseensa.
Projektissa oli sellaista jatkuvaa elämistä, mutta en kokenut, että siinä mitään ylivoimaista haastetta olisi ollut missään vaiheessa. Aika nopeasti löytyi aina ratkaisut.
Käytännönläheinen oppiminen on keskeinen osa HAMKin rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opintoja, joten juuri tällaiset kohtaamiset tuovat opintoihin arvokasta käytännön näkökulmaa korjausrakentamisesta.
Parhaimmillaan asiantuntijuus rakentuu juuri näin: teoria, käytännön ratkaisut ja ammattilaisten välinen keskustelu kohtaavat aidossa kohteessa.
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka (Insinööri AMK)
Rakennusalan osaajille on tarvetta niin uusien kuin olemassa olevien rakennusten kehittämisessä.
HAMKissa rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opinnoissa kehität osaamistasi rakennusinsinöörinä ja perehdyt rakentamisen koko elinkaareen suunnittelusta toteutukseen ja korjausrakentamiseen.
Opinnoissa yhdistyvät käytännön projektit, työelämäyhteistyö ja modernit digitaaliset suunnittelutyökalut. Opit uudis- ja korjausrakentamista, kestävää rakentamista sekä rakennushankkeiden johtamista.
Valmistumisen jälkeen voit työskennellä esimerkiksi rakennesuunnittelijana, työmaainsinöörinä tai työnjohtotehtävissä.
HAMKissa Kansainvälistä Women in Robotics Dayta juhlittiin Riihimäen kampuksella. Tapahtuma kokosi yhteen opiskelijoita, henkilöstöä ja robotiikasta kiinnostuneita keskustelemaan siitä, millaista tulevaisuuden robotiikkaa rakennamme ja ketkä sitä ovat rakentamassa.
Tapahtuman pääpuhujana toimi robotiikan opetuksen asiantuntija Eevakaisa Särkkä Riihimäen kaupungilta. Hän kertoi robotiikan opetuksesta eri-ikäisille lapsille ja nuorille sekä siitä, kuinka teknologian oppiminen on paljon muutakin kuin teknisten taitojen omaksumista.
Särkän mukaan robotiikan opettamisessa tärkeää on myös teknologisen itsetunnon vahvistaminen ja rohkeuden rakentaminen. Oppimiseen kuuluu epäonnistuminen, eikä epäonnistuminen ole oppimisen vastakohta. Erilaiset oppijat tarvitsevat myös erilaisia tapoja lähestyä uusia asioita ja kokeiluja.
Puheenvuorossa pohdittiin myös sitä, miten robotiikka voisi muuttua, jos alalla olisi nykyistä enemmän naisia mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja tekemässä päätöksiä. Ajatus siirtyi perinteisestä kysymyksestä ”miten saamme lisää naisia robotiikan pariin” kohti laajempaa näkökulmaa: mitä mahdollisuuksia monimuotoisempi ala voisi tuoda koko yhteiskunnalle ja teknologian kehitykselle.
Robotiikka-ala tarvitsee monenlaista osaamista
Robotiikan tulevaisuus ei rakennu ainoastaan insinöörien ja ohjelmoijien voimin. Alalla tarvitaan myös opettajia, suunnittelijoita, viestijöitä, käyttäjäkokemuksen asiantuntijoita, liiketoimintaosaajia ja monia muita ammattilaisia.
Keskeinen viesti oli, että teknologiaa ei tulisi tarkastella vain sen kautta, mitä robotti osaa tehdä, vaan sen kautta, mitä ihmiset tarvitsevat.
Rohkeutta omaan polkuun
Toisen puheenvuoron piti HAMKin ICT, Robotics ja Sustainable Urban Design -koulutusten lehtori Mehnaz Khan, joka kertoi omasta urapolustaan ja kokemuksistaan kansainvälisenä asiantuntijana.
Khan opiskeli Intiassa, työskenteli kymmenen vuotta Saudi-Arabiassa ja päätyi myöhemmin Suomeen opiskelemaan sekä lopulta opettamaan HAMKissa.
– Voit päätyä aivan eri paikkaan kuin alun perin suunnittelit, ja juuri se voi osoittautua parhaaksi mahdolliseksi suunnaksi, Khan kuvaili omien kokemustensa kautta – ole rohkea, tunnista omat vahvuutesi ja uskalla tarttua mahdollisuuksiin.
Monimuotoisempi ala hyödyttää kaikkia
Kun erilaiset näkökulmat, kokemukset ja osaajat ovat mukana kehitystyössä, syntyy ratkaisuja, jotka palvelevat laajemmin ihmisten tarpeita.
Kansainvälinen Women in Robotics Day tarjoaa vuosittain mahdollisuuden nostaa esiin naisten roolia teknologia-alalla sekä keskustella siitä, miten robotiikasta voidaan rakentaa entistä monimuotoisempi, saavutettavampi ja ihmislähtöisempi ala tulevaisuudessa.
Opiskele robotiikkaa HAMKissa
HAMKin englanninkielisessä Information and Communication Technology, Robotics -koulutuksessa opiskelijat oppivat hyödyntämään robotiikkaa, ohjelmointia, data-analytiikkaa ja tekoälyä älykkäiden järjestelmien kehittämisessä. Opinnoissa yhdistyvät tekninen osaaminen, käytännön projektit sekä tiivis yhteistyö yritysten kanssa.
Riihimäen robotiikkakampuksen ympäristö tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa osaamistaan todellisiin työelämän haasteisiin ja rakentaa ratkaisuja, jotka tukevat sekä ihmisten hyvinvointia että kestävää kehitystä.
Vieraskielisten asiakkaiden kokemukset ja näkemykset halutaan nykyistä vahvemmin mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Uudessa Yhdessä saavutettavaksi – vieraskielisten osallisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa –hankkeessa rakennetaan Etelä-Pohjanmaalle ja Kanta-Hämeeseen toimintamalleja, joiden avulla palveluista tehdään yhä saavutettavampia ja yhdenvertaisempia kaikille.
Moni vieraskielinen kohtaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa haasteita, jotka eivät aina näy ammattilaisille tai päätöksentekijöille. Tietoa voi olla vaikea löytää, asiointi voi tuntua monimutkaiselta tai palvelujen käyttöön liittyy epävarmuutta. Samalla palvelujen käyttäjillä on arvokasta kokemustietoa siitä, mikä toimii ja mitä pitäisi tehdä toisin. Miten sosiaali- ja terveyspalveluista voisi tehdä entistä saavutettavampia ihmisille, joiden äidinkieli ei ole suomi? Parhaiten vastauksen tietävät ne, jotka käyttävät palveluita itse.
Tämän tiedon esiin saamiseksi sekä hyödyntämiseksi Kanta-Hämeessä ja Etelä-Pohjanmaalla on käynnistetty yhteinen kehittämistyö, jossa palvelujen käyttäjät pääsevät aktiivisesti osallistumaan palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä alueiden ammattikorkeakoulujen (Hämeen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu) kanssa.
Tekemisen lähtökohta on yksinkertainen: palveluja ei kehitetä vieraskielisten puolesta, vaan aktiivisesti heidän kanssaan.
Moni vieraskielinen kohtaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa haasteita, jotka eivät aina näy ammattilaisille tai päätöksentekijöille. Tietoa voi olla vaikea löytää, asiointi voi tuntua monimutkaiselta tai palvelujen käyttöön liittyy epävarmuutta.
Kasvava moninainen joukko tarvitsee toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja
Vaikka vieraskielisten osuus väestöstä on sekä Kanta-Hämeessä että Etelä-Pohjanmaalla pienempi kuin Suomessa keskimäärin, määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2024 vieraskielisiä oli Kanta-Hämeessä 11 117 ja Etelä-Pohjanmaalla 8 229 (Tilastokeskus 2025). Molemmilla alueilla on nyt tärkeä hetki rakentaa käytäntöjä, jotka tukevat yhdenvertaista asiointia ja sujuvaa palveluihin pääsyä. Tavoitteena on, että jokainen saa tarvitsemansa tuen ja tiedon kieli- tai kulttuuritaustastaan riippumatta.
Kehittämisen keskiössä ovat vieraskielisistä sosiaali- ja terveyspalveluita käyttävistä asiakkaista koottavat kehittäjäryhmät. Molemmissa maakunnissa kootaan ryhmät, jonka jäsenet osallistuvat palvelujen kehittämiseen koko prosessin ajan. Mukana olevat pääsevät kertomaan omista kokemuksistaan, arvioimaan nykyisiä käytäntöjä ja ideoimaan uusia ratkaisuja.
Konkreettisia tuloksia ammattilaisille ja asiakkaille
Yhteisen kehittämisen aikana syntyy muun muassa monikielinen ja selkokielinen palveluopas, uusia tapoja kerätä asiakaspalautetta sekä toimintamalli hyvinvointialueiden vieraskielisten asiakasraadeille.
Kanta-Hämeessä vastaamme kehittäjäryhmien kokoamisesta, työpajojen toteuttamisesta sekä uusien monikielisten palveluratkaisujen pilotoinnista yhteistyössä OmaHämeen hyvinvointialueen kanssa. Etsimme parhaillaan mukaan vieraskielisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjiä, jotka haluavat osallistua entistä saavutettavampien, ymmärrettävämpien ja käyttäjälähtöisempien palvelujen kehittämiseen.
Jos kiinnostuit, haluat osallistua kehittäjäryhmään tai tunnet henkilön, jota asia voisi kiinnostaa, ota rohkeasti yhteyttä. Yhteystiedot löydät sivun alalaidasta.
Tästä on kyse
Kesto: 1.9.2026-31.1.2029
Toteuttajat: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy ja Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Rahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), kansallisena rahoittajaviranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Forssassa järjestetyssä innovaatiohackathonissa neljä opiskelijaa lähti ratkaisemaan samaa haastetta kahdessa eri tiimissä. Yli vuotta myöhemmin he esittelivät yhteisen prototyyppinsä HAMKin Design Factoryn opintojakson päätösgaalassa. Näiden kahden hetken väliin mahtui startup-pitchaus, bootcamp Aalto-yliopistossa, kolme erilaista prototyyppisuuntaa sekä vaiheita, jolloin projektin jatkuminen ei ollut lainkaan itsestään selvää.
Opiskelijoiden projekti, SustainaMart, sai alkunsa kysymyksestä, jota he eivät halunneet jättää sikseen: miten teknologia voisi auttaa vähentämään ruokahävikkiä?
Heidän polkunsa HAMKin ja RUN-Eurooppa-yliopiston (RUN-EU) innovaatiotoiminnassa osoittaa, kuinka lyhyt opiskelijatapahtuma voi johtaa pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Samalla se tekee näkyväksi sen työn määrän, joka mahtuu ensimmäisen idean ja valmiin prototyypin esittelemisen väliin.
Payam Farzaneh, Janet Ojo, Khadijeh Doozandehjahromi ja Wenqi Shen opiskelevat Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kiertotaloutta. Iranista, Nigeriasta ja Kiinasta lähtöisin olevat opiskelijat toivat haasteeseen erilaisia kokemuksia ja näkökulmia.
Yhteinen huoli, kaksi erillistä tiimiä
Kaikki alkoi RUN-EU:n INNOTHON Food Waste Challenge -haasteesta helmikuussa 2025. Wenqi ja Janet työskentelivät yhdessä tiimissä, Payam ja Khadijeh toisessa. Tässä vaiheessa neljä opiskelijaa eivät vielä tunteneet toisiaan hyvin, eikä SustainaMartia ollut vielä olemassa.
Ruokahävikki yhdisti heitä. Haaste nosti esiin ruokahävikin ympäristölliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja pyysi opiskelijoita pohtimaan, mitä he itse voisivat tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Teknologiaa ja kiertotaloutta opiskeleville aihe yhdisti heidän opintonsa käytännön ongelmaan, johon he halusivat löytää ratkaisuja.
”Tällä tavalla meillä ei ole tulevaisuutta”, opiskelijat pohtivat.
Ajatus muodostui heidän työnsä motivaatioksi. Ruokahävikki on valtava kokonaisuus, joten opiskelijoiden oli löydettävä siitä rajattu alue, johon he voisivat tarttua. Ongelman tunnistaminen oli ensimmäinen askel. Ratkaisun kehittäminen tarkoitti sen pohtimista, missä heidän osaamisestaan ja ideoistaan voisi olla todellista hyötyä.
INNOTHONin toimintamalli tarjoaa tilaa juuri tällaiselle alkuvaiheen tutkimiselle ja kokeilulle. RUN-EU innovaatiotoimintaan kuuluva hackathon kokoaa opiskelijoita kehittämään ratkaisuja todellisiin yhteiskunnallisiin ja liiketoiminnallisiin haasteisiin. Osallistujilta ei edellytetä valmista liiketoimintasuunnitelmaa tai aiempaa innovaatiokokemusta. Lähtökohtana on haaste, jonka ympärille tiimit alkavat yhdessä rakentaa mahdollista ratkaisua.
Molemmat tiimit kehittivät tapahtuman aikana omia ideoitaan. Intensiivinen tapahtuma tarjosi työlle lähtökohdan, mutta ensimmäisten konseptien ja varsinaisen ratkaisun välillä oli vielä pitkä matka. Seuraava mahdollisuus avautui henkilön kautta, joka näki opiskelijoiden työssä potentiaalia jatkaa pidemmälle.
Idean vieminen FRUSHiin
Forssassa järjestettävä kestävän kehityksen ja kiertotalouden FRUSH-tapahtuma kokoaa yhteen yrityksiä, tutkijoita ja innovaattoreita. Startup-kilpailu puolestaan tarjoaa uusille ideoille mahdollisuuden päästä yritysyleisön eteen.
Opiskelijoille tämä tarkoitti projektin siirtymistä aivan uudenlaiseen ympäristöön. INNOTHONissa he olivat kehittäneet ideaansa yhdessä muiden samaan haasteeseen vastanneiden opiskelijoiden kanssa. FRUSHissa heidän täytyi osata kertoa ideastaan ihmisille, jotka tarkastelivat sitä täysin tiimin ulkopuolelta.
Pitchaus toimii samalla varhaisen vaiheen konseptin käytännön testinä yleisön edessä. Näille opiskelijoille FRUSHissa esiintyminen keväällä 2025 oli osa siirtymää ruokahävikin yleisestä tarkastelusta oman ratkaisun määrätietoiseen kehittämiseen.
Pitchausten jälkeen HAMK Design Factoryn lehtori Markku Mikkonen haastatteli opiskelijatiimit ja valitsi heidät mukaan Interdisciplinary Solution Foundry (ISF) -ohjelmaan. Kahdessa erillisessä INNOTHON-tiimissä aloittaneet opiskelijat yhdistivät voimansa. Wenqi, Janet, Payam ja Khadijeh alkoivat nyt työskennellä saman haasteen parissa yhtenä tiiminä.
Muutos toi yhteen kaksi joukkoa varhaisen vaiheen ideoita. Samalla opiskelijat saivat uuden tehtävän: heidän oli löydettävä yhteinen suunta, jota he voisivat kehittää tulevien kuukausien aikana.
Yhdeksän kuukautta kehittämistyötä
Design Factoryn ISF-ohjelma tarjosi tiimille pidemmän aikajänteen ja rakenteellisen ympäristön projektin kehittämiselle. Yhdeksän kuukauden mittainen ohjelma on laajuudeltaan 15 opintopistettä ja vie opiskelijatiimit haasteen ymmärtämisestä vaiheittaisen kehittämisen kautta prototyyppitason toteutukseen. Kehittämistyötä tukee 3 000–5 000 euron budjetti.
SustainaMartin kohdalla ohjelma tarjosi tilaa tutkia useita vaihtoehtoja. Opiskelijat pystyivät rakentamaan aiemman työnsä päälle ja samalla arvioimaan uudelleen, mihin suuntaan projektia kannattaisi viedä.
Tieto- ja viestintätekniikan sekä kiertotalouden opinnot tarjosivat projektiin erilaisia mutta toisiaan täydentäviä näkökulmia. Teknologia avasi mahdollisuuksia ratkaisun kehittämiseen, kun taas kiertotalouden näkökulma piti huomion resursseissa ja hävikissä. Näiden yhdistäminen tarkoitti jatkuvaa pohdintaa siitä, miten teknologinen ratkaisu voisi aidosti vaikuttaa tiimin valitsemaan ongelmaan.
Ohjelman laajuus teki myös tiimityöstä pitkäaikaisen vastuun. Neljän opiskelijan oli ylläpidettävä yhteistä projektia muiden opintojensa rinnalla, tehtävä päätöksiä yhdessä ja jatkettava eteenpäin silloinkin, kun oikea suunta ei ollut selvä. Kehittämisprosessi testasi heidän ideoidensa lisäksi myös heidän kykyään työskennellä yhdessä.
Bootcamp auttoi arvioimaan suuntaa uudelleen
Aalto-yliopiston Design Factorylla järjestetystä bootcampista muodostui projektin käännekohta. Työskentely erilaisessa ympäristössä muiden innovaattoreiden rinnalla ja uusien menetelmien parissa antoi tiimille mahdollisuuden tarkastella kehittämäänsä ratkaisua uudesta näkökulmasta.
Tässä vaiheessa opiskelijat olivat jo vieneet ideansa hackathonista pitkäkestoiseen kehittämisohjelmaan. Bootcamp haastoi heitä arvioimaan, mikä heidän työssään toimi, mikä ei ja mitkä oletukset kaipasivat vielä tarkempaa tarkastelua. Se auttoi heitä ymmärtämään projektiaan paremmin, vaikka tie lopulliseen konseptiin oli edelleen kaikkea muuta kuin suoraviivainen.
”Kuin käärmeet, jotka luikertelevat kaikkiin eri suuntiin”, opiskelijat kuvasivat etsintävaihetta.
SustainaMart-tiimin tutkimustyö johti kolmeen prototyyppisuuntaan, jotka lähestyivät ruokahävikkiongelmaa eri näkökulmista.
Kolmesta prototyyppisuunnasta yhdeksi konseptiksi
Useiden prototyyppisuuntien kehittäminen teki projektista vaativamman kuin yhden alkuperäisen idean seuraaminen alusta loppuun.
Vähitellen työ alkoi yhdistyä SustainaMartiksi. Konseptissa yhdistyvät teknologia, kiertotalousajattelu ja käyttäjien huomioiminen tavoitteena vähentää ruokahävikkiä. Sen kehitys kuvastaa tiimin pyrkimystä löytää kohta, jossa teknologisesta ratkaisusta voisi olla konkreettista hyötyä osana huomattavasti suurempaa ongelmaa.
Prototyyppi antoi tiimille konkreettisen lopputuloksen, jonka he pystyivät esittelemään ohjelman päätteeksi. Sen avulla kuukausien kehittämistyö sai näkyvän muodon, jonka opiskelijat pystyivät jakamaan muiden kanssa samalla, kun he kertoivat alkuperäisestä ruokahävikkiongelmasta, johon olivat lähteneet etsimään ratkaisua.
Projektin merkitys ulottui näin alkuperäistä pitchausta pidemmälle. Opiskelijat olivat tutkineet kilpailevia vaihtoehtoja, muuttaneet ajatteluaan ja rakentaneet ratkaisun, jonka he pystyivät tuomaan ohjelman päätöstilaisuuteen. Samalla kun ratkaisu kehittyi, myös heidän ymmärryksensä itse haasteesta syveni.
Vaikeiden vaiheiden läpi
Projektin aikana oli myös vaiheita, jolloin tiimi pohti, kannattaako työtä jatkaa. Opiskelujen aiheuttama paine ja avoimen kehittämisprojektin epävarmuus tekivät etenemisestä ajoittain vaikeaa. Lisäksi opiskelijat työskentelivät kansainvälisessä opiskeluympäristössä kulttuurierojen yli, eikä yhteistä ymmärrystä voitu aina pitää itsestäänselvyytenä.
Opiskelijat kuvaavat tiimikavereitaan tärkeimmäksi syyksi siihen, että he jatkoivat. Iranista, Nigeriasta ja Kiinasta saadut kokemukset antoivat heille erilaisia lähtökohtia haasteen tarkasteluun. Nämä erot vaikuttivat siihen, miten he ajattelivat ruokajärjestelmistä, epävarmuudesta ja mahdollisista ratkaisuista.
Erilaisten näkökulmien hyödyntäminen vaati keskustelua ja luottamusta. Tiimin täytyi käsitellä erimielisyyksiä ja samalla säilyttää yhteinen sitoutuminen projektiin. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan juuri tämän oppiminen oli yksi niistä asioista, jotka lopulta vahvistivat SustainaMartia.
”RUN-EU INNOTHONin kaltaiset mahdollisuudet vievät opiskelijat mukavuusalueensa ulkopuolelle työskentelemään kansainvälisten tiimikavereiden kanssa, ja auttaa kasvamaan opiskelijoina ja ihmisinä”, tiimi pohtii.
SustainaMart päätösgaalassa
Tiimi esitteli työnsä Design Factoryn ISF-ohjelman päätösgaalassa maaliskuussa 2026. Tapahtuma oli yhdeksän kuukauden kehittämisohjelman huipentuma ja toi yhteen työn, joka oli saanut alkunsa ruokahävikkiteemaisesta haasteesta helmikuussa 2025.
Päätösgaala tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden näyttää, mihin projekti oli kuukausien tutkimisen, kokeilemisen ja uudelleenarvioinnin jälkeen päätynyt.
Se, mihin SustainaMart tästä jatkaa, riippuu tiimin seuraavista päätöksistä ja ratkaisun jatkokehityksestä.
Miten idea jatkaa elämäänsä tapahtuman jälkeen?
SustainaMartin matka havainnollistaa, kuinka erilaiset mahdollisuudet voivat kytkeytyä toisiinsa yhden opiskelijaprojektin ympärillä. RUNin INNOTHON tarjosi helposti saavutettavan lähtökohdan. FRUSH-tapahtuma antoi opiskelijoille mahdollisuuden pitchata ideaansa oman opiskeluympäristönsä ulkopuolella. HAMK Design Factoryn ohjelma puolestaan tarjosi aikaa, ohjausta ja resursseja kehittämistyön jatkamiseen.
Tämä RUN-EU-tarina tarjoaa esimerkin siitä, miten opiskelijaidea voi jatkaa kehittymistään allianssin tapahtuman jälkeen. INNOTHON on osa RUNin Future Innovators Labs -kokonaisuutta eli FILSiä, joka yhdistää innovaatiokeskuksia eri puolilla Eurooppaa ja tukee käytännönläheistä oppimista luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan sekä sosiaalisten innovaatioiden ja yrittäjyyden parissa. RUN-EU yhdistää kymmenen korkeakoulua yhdeksässä eri maassa.
”Kun tällainen mahdollisuus tulee vastaan, siihen täytyy tarttua”, Janet Ojo sanoo.
Janetille, Payamille, Khadijehille ja Wenqille mahdollisuuteen tarttuminen tarkoitti palaamista saman työn äärelle yhä uudelleen – uusien versioiden, muuttuvien ajatusten ja epävarmojen vaiheiden kautta.
HAMK voitti julkisten organisaatioiden sarjan Suomen Nuorkauppakamarien järjestämässä Suomen kansainvälinen työnantaja 2026 –kilpailussa. Kilpailussa etsittiin suomalaisia organisaatioita, jotka ovat panostaneet monikulttuurisuuteen ja monimuotoisuuteen työpaikalla sekä onnistuneesti rekrytoineet, perehdyttäneet ja sitouttaneet maahanmuuttajia ja kansainvälisiä osaajia.
Voittajat julistettiin Talent Boost Summit 2026 -tapahtumassa Finlandia-talolla 7.10.2026. Kilpailussa oli kolme kategoriaa: pk-yritykset, suuret yritykset ja julkiset organisaatiot. HAMK oli mukana julkisten organisaatioiden kategoriassa, yhdessä Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Kilpailun suojelijoina toimivat kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyar sekä työministeri Matias Marttinen.
Tuomaristo arvioi ehdokkaita kokonaisuutena, huomioiden muun muassa kansainvälisen rekrytoinnin strategisuuden, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden johtamisen, kansainvälisten osaajien perehdytyksen ja kotoutumisen, henkilöstön kokemukset sekä toiminnan konkreettiset tulokset ja vaikuttavuuden.
HAMK kilpailussa kansainvälisten työntekijöidensä ilmoittamana
Hämeen ammattikorkeakoulussa on yli 800 työntekijää, joista 87 on kansalaisuuden perusteella muita kuin suomalaisia ja he edustavat 39 eri kansalaisuutta. HAMKin ehdokkaaksi kilpailuun oli ilmoittanut ryhmä hamkilaisia työntekijöitä, jotka ovat kansalaisuudeltaan muita kuin suomalaisia ja suomea ensikielenään puhuvia. Ryhmän perusteluiden mukaan HAMKin toimintamallit ovat edistäneet suomen kielen oppimista yhteisöllisesti. Kielen oppimisen lomassa nämä toimintamallit olivat myös tukeneet ammatillista verkostoitumista ja urakehitystä organisaation sisällä sekä vahvistaneet henkilön omaa kokemusta siitä, että erilaiset taustat ovat hamkilaisissa työyhteisöissä aidosti arvostettuja. Esihenkilöiden antama konkreettinen tuki ja mentorointi osaamisen kehittämisessä, verkostoitumisessa ja urakehityksessä on joillakin koettu jopa elämänsuuntaakin muuttavaksi. Tärkeinä tekijöinä nostettiin esiin myös läsnäolo, keskustelut ja suunnittelemattomatkin kohtaamiset kampuksilla.
“Olemme otettuja, kiitollisia ja ylpeitä. Tämä tunnustus on tribuutti seitsemällä eri kampuksella toimiville työyhteisöillemme ja rekrytoiville esihenkilöillemme, jotka tukevat ammatillista verkostoitumista, osaamisen kehittymistä ja urapolkuja. Työyhteisöjemme kansalaisuus- ja kielitaustainen moninaisuus on meillä vahvuus ja vaalimme yhteisöllisyyttämme ja yhdessä tekemistä. Suomen kielen oppimisessa tukeminen ja suomalaisen organisaation toimintatapoihin perehtyessä työyhteisön tuki on avainasemassa”, HAMKin kansainvälisten asioiden päällikkö Kati Heikkinen sanoo.
International Employer of the Year -kilpailussa etsitään suomalaisia organisaatioita, jotka ovat onnistuneesti rekrytoineet, ottaneet palvelukseensa ja pitäneet palveluksessaan maahanmuuttajia ja kansainvälisiä osaajia. Kilpailun avulla Suomen Nuorkauppakamarit ry haluaa esitellä työnantajien menestystarinoita ja kannustaa yhä useampia organisaatioita rekrytoimaan ulkomaalaisia, jotka ovat avainasemassa Suomen tulevan talouskasvun kannalta.
JCI Unitedin vuonna 2021 käynnistämä kilpailu keskittyi alun perin Pirkanmaan kansainvälisimmän työnantajan tunnistamiseen. Sittemmin se on laajentunut valtakunnalliseksi ja järjestetään nyt vuosittain.
Kiinteistö- ja rakennusala on vahvasti riippuvainen materiaalien saatavuudesta ja toimitusketjujen toimivuudesta. Kehitämme nyt alan käyttöön digitaalista työkalua sekä toimintamallia, joiden avulla yritykset voivat tunnistaa materiaalien saatavuusriskejä, hyödyntää kiertotalousmateriaaleja ja varautua paremmin toimitusketjujen häiriöihin.
Kiinteistö- ja rakennusala on vahvasti riippuvainen materiaalien saatavuudesta ja toimitusketjujen toimivuudesta. Viime vuosien geopoliittiset kriisit, markkinahäiriöt ja rakennusmateriaalien voimakkaat hintavaihtelut ovat osoittaneet, kuinka nopeasti materiaalien saatavuus voi heikentyä. Tämä näkyy suoraan rakennushankkeiden kustannuksissa, aikatauluissa ja toteutuksen varmuudessa. Samalla rakennusalalla syntyy jatkuvasti purku- ja sivuvirtamateriaaleja, joiden hyödyntämismahdollisuudet ovat vielä suurelta osin käyttämättä.
Uudessa KIERTO-VARMA – kiertotalous varmistaa materiaalisaannin -hankkeessa kartoitamme Kanta-Hämeen alueen rakennusalan materiaalivirtoja, toimitusketjujen haavoittuvuuksia sekä kiertotalouteen perustuvia vaihtoehtoisia materiaali- ja rakenneratkaisuja. Lisäksi tarkastelemme, miten purku- ja kiertotalousmateriaaleja sekä hybridirakenteita voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin osana rakentamista. Tavoitteenamme on vahvistaa Kanta-Hämeen teollisuuden ja rakennusalan kykyä varautua materiaalipulaan sekä edistää kiertotalousmateriaalien ja vaihtoehtoisten hybridirakenneratkaisujen käyttöä.
Hankkeen aikana kehitämme ja pilotoimme rakennusalan yrityksille uuden toimintamallin sekä digitaalisen työkalun, joiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi rakennusmateriaalien kriittisyyttä ja korvattavuutta. Digitaalisella arviointityökalulla yritykset voivat vertailla materiaalivaihtoehtoja, tunnistaa toimitusketjujen riskejä sekä arvioida kiertotalousratkaisujen soveltuvuutta eri rakennushankkeissa. Työkalu integroidaan osaksi Interreg Baltic Sea Regionin CIRC-2-ZERO-hankkeessa kehitettävää maksutonta Digital Twin Demo Platform (DTDP) -alustaa, jolloin se on laajemman käyttäjäjoukon hyödynnettävissä myös hankkeen jälkeen.
Työkalua ja toimintamallia pilotoidaan yhteistyössä yritysten kanssa todellisissa rakennushankkeissa niiden toimivuuden ja hyödynnettävyyden varmistamiseksi. Pilotoinneissa arvioidaan esimerkiksi purkumateriaalien uudelleenkäyttöä, materiaalien korvattavuutta sekä hybridiratkaisujen hyödyntämistä rakentamisessa. Lopuksi kokoamme tulokset selkeäksi toimintamalliksi ja työkalupakiksi koko alan käyttöön.
KIERTO-VARMA-hanke tukee rakennusalan siirtymää kohti resurssitehokkaampaa ja vähähiilisempää toimintaa. Samalla yritykset saavat käyttöönsä työkaluja ja käytännön kokemusta, jotka auttavat tekemään kestäviä ja perusteltuja materiaalivalintoja
Kiinnostuitko lukemastasi?
Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista!
KIERTO-VARMA – kiertotalous varmistaa materiaalisaannin -hanke toteutetaan ajalla 1.9.2026 – 31.12.2028. Hankkeen toiminta-alueena on Kanta-Häme ja kohderyhmänä korjaus- ja uudisrakentamisen pk-urakoitsijat sekä rakennustuotteita ja -rakenteita valmistavat pk-yritykset. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Opiskelijamme Darja kertoo, miten RUN-EU-opinnot ja vaihto-opinnot avasivat uusia mahdollisuuksia ja vaikuttivat hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa.
Opiskelen Sustainable Forest Management -koulutusohjelmassa ja opintoni painottuvat metsätalouteen ja biologiaan. Ajan myötä kiinnostuin kuitenkin yhä enemmän alan taloudellisesta puolesta ja halusin ymmärtää, miten johtaminen ja yrittäjyys voidaan yhdistää luonnonvaroihin ja metsätalouteen.
Kun ymmärsin, mitä tarkalleen halusin opiskella ja millaista osaamista minulta puuttui, aloin etsiä sopivinta mahdollisuutta hankkia lisää osaamista. Etsin lyhytkestoisia opintoja, jossa voisin opiskella intensiivisesti minua kiinnostavaa aihetta, kartuttaa käytännön taitoja työskentelemällä alan ammattilaisten kanssa ja myös soveltaa oppimaani käytäntöön. Samalla minulle oli tärkeää, että tällaisen kokonaisuuden voisi yhdistää opintoihini.
Miksi RUN-EU?
RUN-Eurooppa-yliopiston lyhytkestoisissa oppimismahdollisuuksissa yhdistyvät verkko-opinnot ja noin viikon mittainen liikkuvuusjakso jossakin RUN-EU-korkeakoulussa. Tämä yhdistelmä vastasi sitä, mitä etsin.
Ensimmäinen intensiivikurssini eli Short Advanced Programme (SAP) käsitteli sosiaalis-solidaarisuustalouden perusteita, ja se järjestettiin Itävallassa.
Oppimiskonsepti oli hyvin erilainen kuin tavallisissa korkeakouluopinnoissa. Intensiivisen viikon aikana sain hyvän teoreettisen perustan ja ymmärryksen aiheen keskeisistä käsitteistä. Sen jälkeen työskentely jatkui kansainvälisissä tiimeissä eri maista tulevien opiskelijoiden kanssa. Sovelsimme oppimaamme käytäntöön ja opimme toisiltamme.
Lyhyt liikkuvuusjakso voi tarjota sellaista osaamista, jota pääopinnoista puuttuu. Samalla voin kokeilla aivan toisenlaista alaa ja jatkaa keskeytyksettä opintojani HAMKissa.
Kurssista teki ainutlaatuisen se, ettei oppiminen rajoittunut luentoihin. Teoriasta siirryttiin jatkuvasti käytäntöön, erilaisista lähestymistavoista keskusteltiin ja ongelmia tarkasteltiin eri näkökulmista. Silloin ymmärsin, kuinka paljon kansainvälinen oppimisympäristö voi tarjota.
Mikä muuttui ensimmäisen RUN-EU-kokemukseni jälkeen?
Ensimmäisen SAP-intensiivikurssini jälkeen aloin tarkastella kansainvälisiä mahdollisuuksia uudella tavalla. Aiemmin pidin niitä lähinnä pääopintojeni lisänä. Kokemuksen jälkeen ymmärsin kuitenkin, että lyhyt liikkuvuusjakso voi tarjota sellaista osaamista, jota pääopinnoistani puuttuu. Samalla voin kokeilla aivan toisenlaista alaa ja jatkaa keskeytyksettä opintojani HAMKissa.
Sen jälkeen aloin etsiä uusia mahdollisuuksia RUN-EUn kautta ja osallistuin vähitellen myös muihin lyhyisiin liikkuvuusjaksoihin. Jokainen kokemus oli hieman erilainen: tutustuin uusiin aiheisiin ja työskentelin uusien ihmisten kanssa.
Samalla aloin vähitellen ymmärtää paremmin, millaista osaamista ja mitä taitoja halusin kehittää lisää.
Ajan myötä kiinnostuin siitä, mitä voisin saada kansainvälisestä kokemuksesta, joka kestäisi yhden viikon sijasta kokonaisen lukukauden. Useiden lyhyiden liikkuvuusjaksojen jälkeen tunsin oloni jo huomattavasti varmemmaksi kansainvälisessä oppimisympäristössä. Siksi pitkäkestoisesta vaihdosta tuli minulle luonteva seuraava askel.
Pitkäkestoinen vaihtokokemus
Päätin viettää lukukauden Kyung Hee -yliopistossa Etelä-Koreassa. Lyhyiden oppimisjaksojen aikana minulla oli ollut vain muutama päivä tai viikko aikaa tutustua oppimisympäristöön, ihmisiin ja aiheeseen. Nyt minulla oli kokonainen lukukausi aikaa paneutua kunnolla opintoihin ja maan kulttuuriin.
c
Darja suoritti vaihto-opintonsa Etelä-Koreassa.
Vaihtoni aikana opiskelin valtio-oppia ja kansainvälistä taloutta. Oli erityisen kiinnostavaa opiskella aiheita, jotka olivat niin kaukana alkuperäisestä koulutuksestani. Opin ymmärtämään paremmin talouden prosesseja ja niiden yhteyksiä yhteiskuntaan, valtioihin ja kansainvälisiin suhteisiin. Kokemus avarsi käsitystäni siitä, miten tiiviisti eri tiedonalat liittyvät toisiinsa.
Pitkäkestoinen vaihto antoi minulle kuitenkin paljon muutakin kuin akateemista kokemusta. Minun oli myös sopeuduttava uuteen maahan, korkeakouluun, koulutusjärjestelmään ja arkeen. Toisin kuin lyhyessä liikkuvuudessa, jossa ohjelma on hyvin intensiivinen ja etukäteen jäsennelty, lukukauden mittaisessa vaihdossa on paljon enemmän aikaa järjestää omaa elämäänsä, löytää oma rytminsä ja kokea aidosti olevansa osa erilaista ympäristöä.
Lyhyet vaihdot auttoivat minua ottamaan ensimmäiset askeleet, kokeilemaan uusia aloja ja tuntemaan oloni varmemmaksi kansainvälisessä ympäristössä. Pitkäkestoisessa vaihdossa pääsin puolestaan etenemään pidemmälle ja todella uppoutumaan kokemukseen.
Yksi vaihdon arvokkaimmista puolista olivat minulle ihmiset. Tapasin opiskelijoita eri maista ja vietin heidän kanssaan paljon enemmän aikaa kuin lyhyissä ohjelmissa. Näin pystyin luomaan paljon syvempiä ja vahvempia ihmissuhteita, jotka jatkuivat myös vaihdon jälkeen.
Yksi mahdollisuus johti toiseen
En enää pidä lyhyitä liikkuvuusjaksojani ja pitkäkestoista vaihtoa kahtena täysin erillisenä kokemuksena. Minulle niistä tuli jatkoa toisilleen. Lyhyet vaihdot auttoivat minua ottamaan ensimmäiset askeleet, kokeilemaan uusia aloja ja tuntemaan oloni varmemmaksi kansainvälisessä ympäristössä. Pitkäkestoisessa vaihdossa pääsin puolestaan etenemään pidemmälle ja todella uppoutumaan kokemukseen.
Nyt, kun työskentelen HAMKin Mobility and RUN-EU -tiimissä opiskelija-assistenttina, voin tarkastella tätä matkaa eri näkökulmasta. Muutama vuosi sitten olin opiskelija, joka huomasi yhden mahdollisuuden ja alkoi vähitellen kokeilla kansainvälisen liikkuvuuden eri muotoja. Nykyään olen osa tiimiä, joka auttaa muita opiskelijoita löytämään näitä mahdollisuuksia ja ottamaan ensimmäisen askeleensa.
Kokemukseni on osoittanut minulle, ettei kansainvälisen liikkuvuuden tarvitse välttämättä alkaa suuresta päätöksestä. Joskus alku voi olla vain yksi viikko, mutta tuo pieni kokemus voi herättää kiinnostuksen johonkin uuteen ja johtaa myöhemmin paljon suurempiin mahdollisuuksiin.
