Hämeen ammattikorkeakoulu menestyi Suomen Akatemian rahoitushaussa koskien alueellisen T&K-toiminnan vahvistamista ja sai johtamalleen hankkeelle noin 1,1 miljoonan euron rahoituksen. Hankkeessa tavoitellaan parempaa ymmärrystä mm. hiilen sidonnasta metsäekosysteemeissä.
RENNEO-hankkeen tarkoituksena on rakentaa Kanta-Hämeeseen alueellinen luonnon ekosysteemihavaintojen verkosto, jonka tarjoaman tutkimustiedon avulla ymmärretään paremmin metsäekosysteemien hiilen sitomisesta ja maankäytön vaikutuksista siihen. Hankkeessa toteutettava tutkimusinfrastruktuuri toimii kasvihuonekaasulaskennan tutkimus- ja testauslaboratoriona. Sillä halutaan vaikuttaa kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion kehittämiseen ja metsien hiilitaselaskennan parantamiseen.
Tutkimusinfrastruktuuri sisältää hämäläisten metsien kasvihuonekaasumittauksia, siirrettäviä mittalaitteita sekä reaaliaikaista mittausdataa hyödyntävän käyttöliittymän, Metsäobservatorion, joka palvelee kerätyn tutkimusdatan tehokasta hyödyntämistä ja yleistajuista havainnollistamista eri sidosryhmille. Vastaavantyyppinen ratkaisu, Pelto-observatorio, on aiemmin tuotettu maaperän hiilensidonnan tutkimiseen.
”Pääsemme hyödyntämään osaamista, jota meillä HAMKissa on erilaisten mittausmenetelmien soveltamisessa ja uusien mittauslaitteiden rakentamisessa. Samalla pääsemme toteuttamaan mittaustoimintaa tukevan avoimen data-infrastruktuurin, joka tekee metsissä tehtävät mittaukset näkyviksi ja kaikkien osapuolten hyödynnettäviksi”, kertoo hanketta vetävä johtava tutkijayliopettaja Iivari Kunttu HAMKilta.
RENNEO: Kanta-Hämeen alueellinen ekosysteemihavaintojen verkosto -hankkeen tutkimusinfrastruktuuri rakennetaan Hämeen ammattikorkeakoulun ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä. Ilmatieteen laitos parantaa hankkeen avulla nykyistä, Kanta-Hämeen alueella sijaitsevaa metsien ja soiden hiilitaseiden mittausverkostoa ja kytkee sen osaksi rakennettavaa Hämeen hiili-innovaatioverkostoa.
”Nyt saatu rahoitus on merkittävä satsaus metsien hiili-inventaarion parantamiseen erityisesti turvemetsissä, ja tukee Ilmatieteen laitoksen tavoitteita maankäytön kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisen ja mallintamisen parantamiseksi”, kertoo Ilmatieteen laitoksen osahanketta koordinoiva yksikönpäällikkö Annalea Lohila.
Suomen Akatemia myönsi rahoitusta alueellisen TKI-toiminnan vahvistamiseksi 10 paikalliselle tutkimusinfrastruktuurille ja 18 osahankkeelle. Rahoitus myönnettiin vuosille 2026–2028.
RENNEO-hankkeelle myönnetystä runsaan 1,1 miljoonan euron kokonaisrahoituksesta HAMKin osuus oli 476 000 euroa ja Ilmatieteen laitoksen osuus oli noin 654 000 euroa.
RENNEO-tutkimusinfrastruktuurin rakentamisessa tehdään yhteistyötä myös laajan, yrityksiä ja erilaisia muita toimijoita käsittävän verkoston kanssa. Tutkimuksellista yhteistyötä verkosto tekee mm. Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.
HAMKin työ hankkeessa jakautuu HAMK Tech- ja HAMK Bio-tutkimusyksiköiden välille.
RUN-Eurooppa-yliopiston (RUN-EU) Discovery Student Academy tarjoaa opiskelijoille tilaisuuden tutustua tutkimuksen urapolkuun. Mentorointiohjelman toisen kauden hakuaika on nyt auki.
RUN Discovery Student Academy on kattava mentorointiohjelma, joka on suunnattu RUN-korkeakoulujen alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittaville opiskelijoille sekä nuorille tutkijoille, jotka haluavat suunnata akateemiselle uralle. HAMKin opiskelija Åsa Enholm kertoo omasta RUN-EU Discovery Student Academy –kokemuksestaan tässä jutussa.
RUNin mentorointiohjelmasta arvokkaita kokemuksia
Kun hain RUNin Discovery Student Academy –ohjelmaan, olin keskellä YAMK-opintojani HAMKin Biotalouden ratkaisut -koulutuksessa. Vaikka opiskeluaikatauluni oli täynnä kursseista ja tutkimuksellisesta opinnäytetyöstä, en voinut antaa ainutlaatuisen mahdollisuuden mennä ohi. Niinpä lähetin hakemuksen ja pääsin onnekseni ohjelmaan. Tämä oli alku matkalle, jonka aloittamisesta olen tänään kiitollinen.
Yhdeksän kuukauden mentorointiohjelma alkoi huhtikuussa pidetyllä etätapaamisella. Ryhmän opiskelijat edustivat eri aloja RUN Eurooppa-yliopiston korkeakouluista ja saattoivat olla alemman korkeakoulututkinnon loppuvaiheessa, suorittaa meneillään olevaa ylempää korkeakoulututkintoa tai tohtoriopintoja tai työskennellä tutkimuksen parissa.
Sekalaisena ryhmänä oleminen osoittautui opettavaiseksi. Se antoi käsityksen muista tutkimusalueista ja korosti tarvetta ilmaista itseään kaikkien ymmärtämällä tavalla. Vaikka olimme eri aloilta ja meillä oli erilaisia lähestymistapoja tutkimukseen, meillä oli paljon yhteistä.
Vuoden aikana olemme osallistuneet säännöllisiin verkkotapaamisiin, joita ovat vetäneet sitoutuneet luennoitsijat. He ovat tarjonneet laajaa ja syvällistä tietoa tutkimustaidoista, viestinnästä ja henkilökohtaisesta kehittymisestä. Kehitimme myös omia projekteja, ja jokainen on saanut ohjausta omalta RUN-EU-mentoriltaan.
Aidosti offline
Syyskuun puolivälissä kokoonnuimme Itävallassa viikon mittaiseen lähiopiskeluun FHV Vorarlberg ammattikorkeakouluun Dornbirnissä. Oli jännittävää ja hauskaa tavata osallistujat kasvokkain. Monet mentorit olivat myös paikalla tämän hyvin järjestetyn viikon aikana. Yhdessä vietimme informatiivisia offline-luentopäiviä kevyiden vapaa-ajan aktiviteettien lomassa. Osallistuimme toistemme projekteihin ja keskityimme tiimityön kehittämiseen. ”Todellisen” tapaamisen merkitys vuorovaikutuksen ja viestinnän vahvistamisessa tuli kirkkaasti esiin. Se todella vahvisti Student Academy -ryhmän yhteenkuuluvuutta.
Näkymä Karrenin köysiradalta Dornbirnissa. Taustalla näkyy Sveitsin vuoristo. Kuva Åsa Enholm.
Viikon aikana ehdimme myös tutustua Dornbirnin viihtyisään keskustaan, sen torimyyntiin ja pieniin leipomoihin sekä nauttia kauniista ympäröivästä maisemasta.
Vuosi on nyt lopuillaan ja Student Academy -ohjelma tulossa päätökseen. Student Academy on ollut minulle todella merkityksellinen osa opintojani. Se on avannut kokonaisvaltaisen näkemyksen tutkimuksen maailmaan, tarjonnut taitoja, joita voi hyödyntää monissa ammatillisissa tilanteissa, ja ennen kaikkea olen saanut tutustua upeisiin, omistautuneisiin ja ystävällisiin ihmisiin. Tulen kaipaamaan osallistujien ja vetäjien innostavaa energiaa ja tiimihenkeä, mentoreiden tukea sekä antoisia, tietorikkaita tapaamisia.
RUN Discovery Student Academy
Mentorointiohjelma on suunnattu RUN-Eurooppa-yliopiston korkeakoulujen opiskelijoille, jotka ovat kiinnostuneita tutkimuksen urapolusta.
Suunnattu AMK-tutkinnon loppuvaiheen opiskelijoille, YAMK- tai tohtoriopiskelijoille
Mentorointiohjelman toinen kausi alkaa maaliskuussa 2026 ja kestää yhdeksän kuukautta
Kehitä osaamistasi opiskelemalla avoimen ammattikorkeakoulun opintoja. Opinnot sopivat kaikille iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta. Huomioithan, että joissain opintojaksoissa voi olla pohjatietosuosituksia.
Opinnot ovat maksullisia (15 €/opintopiste), ja opinnot maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Opintojen laajuus vaihtelee, ja on useimmiten 2-15 opintopistettä.
Nonstop-opintoihin on jatkuva haku eli voit ilmoittautua koko lukuvuoden aikana milloin tahansa. Osa kevään 2026 opinnoista on ilmoittauduttavissa vain ajalla 1.-12.12.2025. Tutustu opintotarjontaan ja valitse omasi.
Patrik Lähdemaa on sähkö- ja automaatiotekniikan kolmannen vuoden opiskelija, joka työskentelee osa-aikaisesti opiskelija-assistenttina. Opiskelijayhteisön tuntomerkkinä on käsinkosketeltava motivaatio alaa kohtaan.
Patrik ponnisti jatko-opintoihin IT-alan ammatillisesta koulutuksesta ja on intohimoalallaan:
– Ylipäätään opinnoissa parasta on ollut tekniikka. Tykkään olla sen kanssa tekemisissä ja selvittää, miten asiat toimivat. Minulla on entuudestaan kokemusta alalta ja sitä taustaa vasten olen päässyt vetämään elektroniikkaklubia.
Patrik työskentelee opiskelun ohessa opiskelija-assistenttina ja tähtää valmistumiseen syksyllä 2027. Työssä antoisinta on ollut harjoitusten suunnittelu elektroniikkaklubille:
– Harjoitusten tarkoituksena on demonstroida sähkötekniikan perusilmiöitä, tai komponentteja. Kuten, miten kapasitaattoria voisi käyttää, tai miten toiminnallisia piirejä käytetään esimerkiksi yövalossa.
Valkeakoskelle päätyminen oli vahinko, joka ei kaduta
– Alun perin suunnitelmani oli, että olisin pysynyt lähempänä elektroniikkaa, piirilevy – ja komponenttitasolla.
Kun hakuaika oli päällä, tuli silloisen oppilaitoksen opinto-ohjaajalta sähköposti, jossa kehotettiin katsomaan hakuasiat kuntoon. Sitten Patrik rupesi etsimään Opintopolusta itselleen sopivia koulutusaloja:
– Huomasin hieman liian myöhään, että Riihimäellä olisi ollut omaa kiinnostustani parhaiten vastaavalle alalle haku, joten päädyin hakemaan toiseksi kiinnostavimpaan, sähkö- ja automaationinsinöörin koulutukseen tänne Valkeakoskelle.
Päädyin hakemaan itselleni toiseksi kiinnostavimpaan koulutukseen ja se oli onni onnettomuudessa, olen tykännyt olla täällä todella paljon.
Patrik Valkeakosken kampuksen DBE-tilassa
Opinnot imivät heti mukanaan
– Mieleenpainuvin projekti opintojeni aikana, oli heti ensimmäisenä vuotena, kun teimme johdotusharjoituksia. Johdotus piti tehdä siten, että nappia napauttamalla piti tapahtua tiettyjä asioita ja pidemmällä painalluksella ohjelman piti reagoida toisella tavalla.
Kyseessä oli releharjoitus, joka on sähkötekniikalle yksinkertainen, mutta Patrikin mielestä tärkeä:
– Lopussa pystyimme tekemään yhdellä toiminnolla montaa eri asiaa. Se avarsi ajattelumaailmaani ja aloin nähdä enemmän mahdollisuuksia.
Se, minkälaisia motivaatioita olen täällä nähnyt, on inspiroivaa
Koulun jälkeen Patrik haaveilee sähkö- ja automaatioalan työtehtävistä esimerkiksi systeemien suunnittelun, toteutuksen ja huollon, tai tarkastuksen parissa. Viime kesän hän työskenteli kunnossapidossa.
Opiskelijoilla on kova motivaatio valmistua alalle:
– Se, minkälaisia motivaatioita olen täällä nähnyt, on inspiroivaa. Osa ei anna millään periksi. Toisille tietyt asiat ovat helpompia ja toisille vaikeampia. Vahva tahtotila ja sisu on käsinkosketeltavissa.
Sähköistä osaamisesi ja kehitä älykästä automaatiota!
Opi tekemään energiatehokasta tulevaisuutta, jossa energia on uusiutuvaa, tuotanto kestävää ja asuminen älykästä. Sähkö- ja automaatiotekniikan insinöörikoulutuksessa opit kehittämään ekologisesti kestäviä sähköön ja automaatioon liittyviä järjestelmiä. Jatkuvasti kehittyvä ala tarjoaa kiinnostavia työtehtäviä suunnittelun parissa ja erinomaiset työllistymismahdollisuudet.
Hämeen ammattikorkeakoulun RESSU-hanke tukee Kanta-Hämeen pk-yrityksiä resurssien viisaammassa hyödyntämisessä. Hankkeessa yritysten dataa hyödynnetään hukan tunnistamiseen ja kustannusten arviointiin, jotta teollisuuden päästöjä voidaan vähentää ja kiertotaloutta edistää.
Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää muutoksia etenkin energia- ja päästöintensiivisessä teollisuudessa. Päästöjä voidaan vähentää hyödyntämällä resursseja tehokkaammin ja vähentämällä hukkaa.
Kanta-Hämeen pk-yrityksillä on nyt mahdollisuus osallistua RESSU – Datalla resurssitehokkuutta valmistavaan teollisuuteen -hankkeeseen. Hankkeessa yritysten omaa dataa hyödynnetään hukattujen resurssien kustannusten arvioimiseen, ja yrityksiä kannustetaan kehittämään toimintaansa entistä resurssitehokkaammaksi.
Resurssien hyötykäyttöä edistetään yhteistyössä paikallisten yrityskehitysorganisaatioiden ja kansallisen FISS-verkoston kanssa. Lisäksi hyödynnetään digitaalisia alustoja, kuten Materiaalitoria, joka helpottaa sivuvirtojen vaihtoa yritysten välillä. Yrityksiä kannustetaan muodostamaan teollisia symbiooseja, joissa yhden yrityksen sivuvirta voi toimia toisen raaka-aineena. Näin päästöt vähenevät ja materiaalien kierto tehostuu. Hankkeessa mallinnetaan ja simuloidaan potentiaalisia symbiooseja, jotta niiden toteutettavuutta ja hyötyjä voidaan arvioida käytännössä.
RESSU-hanke keskittyy Kanta-Hämeen alueen pieniin ja keskisuuriin valmistavan teollisuuden yrityksiin. Teollisten symbioosien ekosysteemeihin pyritään kuitenkin saamaan mukaan myös suurempia yrityksiä, jotta yhteistyöstä muodostuisi mahdollisimman toimivaa ja tehokasta.
Hankkeen tavoitteena on vastata kahteen keskeiseen tarpeeseen:
Datan ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen yritysten, arvoketjujen ja teollisten symbioosien resurssitehokkuuden mallintamisessa ja kehittämisessä.
Jätteen ja hukan vähentäminen kiertotalouden edistämiseksi kehittämällä älykästä materiaalienhallintaa ja tukemalla sivuvirtojen hyödyntämiseen tähtäävää yhteistyötä FISS-verkostoissa.
Hämeen ammattikorkeakoulu on mukana juuri alkaneessa Ypäjän kosteikkohankkeessa, jonka tavoitteena on Loimijoen vedenlaadun parantaminen. Hillitsemme Loimijoen valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta osallistumalla vesiä viivyttävän kosteikon toteuttamiseen.
Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ry:n vetämässä hankkeessa on suunnitteilla rakentaa kosteikko Ypäjällä sijaitsevalle Hevosopistolle Loimijoen rantapellolle. Kosteikon tarkoituksena on saada tasattua virtaamia ja siten vähentää alueelta Loimijokeen tulevaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta.
Kosteikko lisää myös alueen monimuotoisuutta. Lisäksi kosteikko toimii myöhemmin esimerkkikohteena siitä, millaisia ratkaisuja vesien tilan ja luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi voidaan tehdä.
Tuomme hankkeeseen asiantuntemusta luontopohjaisista ratkaisuista. Toteutamme vedenlaadun seurantaa ennen kosteikon rakentamista, rakentamisen aikana sekä sen jälkeen. Analysoimme näytteet uudessa laboratoriossamme.
–Vesinäytteenotolla on tärkeä rooli kosteikon toimivuuden varmistamisessa, kertoo HAMKin projektiasiantuntija Josefiina Ruponen.
Olemme tehneet projektivaiheiden tarkempaa suunnittelua tänä syksynä. Kosteikko rakennetaan keliolosuhteet huomioiden keväällä–kesällä 2026. Toteutusajankohdasta tiedotetaan lähempänä. Kosteikon valmistuttua sen yhteyteen on suunnitteilla puupuhdistamo, jonka rakennamme yhdessä talkootyönä. Alueen maisemointi suoritetaan kesän jälkeen.
Osallistumme hankkeen aikana järjestettäviin yleisötilaisuuksiin, joissa aiheesta kiinnostuneilla on mahdollisuus tutustua kosteikon rakentamisprosessiin. Tarkoituksena on järjestää esimerkiksi työnäytös.
Hanketta koordinoi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry hankekumppaneinaaan Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hippolis ry. Hanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta 2023–2027. Kyseessä on yleishyödyllinen ympäristö- ja ilmastoinvestointi luonnonvarojen kestävään hoitoon. Hankkeessa ovat mukana myös paikalliset toimijat Ypäjän kunta ja Hevosopisto.
Suunnitellusta kosteikosta voit kuulla myös Ajankohtaista hevosalan ympäristöasioista -webinaarissa 4.12.2025, lisätiedot ja ilmoittautumiset tästä. Tallenne webinaarista tulee Hippoliksen Youtube-kanavalle.
Valtaosa, 84 prosenttia, Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneista on tyytyväisiä tutkintoonsa. 89 prosenttia vastaajista kertoo olevansa tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa. Valmistuneet korostavat digitaalisten ja vuorovaikutustaitojen merkitystä työelämässä.
Myös HAMKista valmistuneiden työllisyystilanne on vastausten perusteella hyvä: viiden vuoden kuluttua valmistumisesta yli 90 prosenttia on työsuhteessa tai yrittäjänä. 77 prosenttia kokee olevansa koulutustaan vastaavassa työssä ja 84 % kokee työnantajien arvostavan tutkintoa.
Luvut selviävät valtakunnallisesta AMK- ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille suunnatusta uraseurantakyselystä, johon vastasi 534 HAMKista vuonna 2020 valmistunutta. Vastausprosentti oli jonkin verran edellisvuotta parempi eli 40. Tulokset ovat samansuuntaisia edellisvuosien kyselyihin nähden.
Vastaajista noin 34 % on valmistunut terveyden ja hyvinvoinnin alalta, 20 % tekniikan aloilta, 20 % kaupan tai hallinnon aloilta ja 13 % maa- ja metsätalouden alalta.
Viiden vuoden kuluttua valmistumisesta yli 90 prosenttia on työsuhteessa tai yrittäjänä.
Uraseurantakyselyn kaikille yhteisten kysymysten tuloksia voi tarkastella opetushallinnon tietopalvelu Vipusesta. Visualisoituna ne löytyvät Töissä-palvelusta.
Uraseurantakysely tuottaa uutta tietoa ammattikorkeakoulusta valmistuneista ja heidän työuristaan. Kysely toteutetaan vuosittain valtakunnallisesti kaikille viisi vuotta aiemmin valmistuneille korkeakoulualumneille. Korkeakoulut hyödyntävät uraseurantatietoa suunnittelussa ja kehittämisessä koulutuksen ja alumnitoiminnan osalta. Lisäksi korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi.
Kolme prosenttia valtion ammattikorkeakouluille suuntaamasta niin sanotusta valtion perusrahoituksesta määräytyy uraseurantakyselyn perusteella. Lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtakunnallisia kyselytuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita.
Opiskelijoiden kulttuurinen suvaitsevaisuus ja kokemus työllistymisen ja työelämätaitojen parantumisesta ovat merkittävästi lisääntyneet kansainvälisissä RUN-Eurooppa-yliopiston opinnoissa. Lähes kaikki kertovat kunnioituksensa muita kulttuureja kohtaan lisääntyneen, ja liki 80 % kertoo työllistymismahdollisuuksiensa parantuneen. Asia selviää kyselystä, johon vastasi yli 500 opiskelijaa HAMKista ja RUN-Eurooppa-yliopiston muista korkeakouluista.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) kuuluu RUN-Eurooppa-yliopistoon (RUN-EU), jossa kymmenen alueellista korkeakoulua Espanjasta, Portugalista, Itävallasta, Alankomaista, Belgiasta, Suomesta, Romaniasta ja Tšekistä tekevät yhteistyötä tavoitteenaan luoda laadukasta, tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavaa koulutusta ja tutkimusta. Allianssi laajentui vastikään kahdella korkeakoululla.
Vuosien 2024 ja 2025 aikana on toteutettu 83 RUN-korkeakoulujen yhteistä oppimismahdollisuutta, joista suurin osa on sisältänyt lyhyen, noin viikon mittaisen liikkuvuuden RUN-maassa. Kahden viimeisen vuoden aikana yhteensä yli 2400 korkeakouluopiskelijaa on osallistunut RUNin opintojaksoille.
Opiskelijoille suunnattu oppimiskokemuskysely (Learner Experience Survey) toteutetaan jokaisen RUNin oppimismahdollisuuden jälkeen.
”Saamme sekä reaaliaikaista että pitkän aikavälin tietoa, mihin suuntaan pedagogisia ratkaisujamme tulisi kehittää. Kyselyn vastauksia voidaan myös käyttää tutkimusaineistona”, kertoo HAMKin tutkijayliopettaja Telle Hailikari.
Suvaitsevaisuus ja työelämävalmiudet kasvaneet merkittävästi RUN-opinnoissa
Tänä vuonna RUNin oppimiskokemuskyselyyn vastanneista opiskelijoista lähes kaikki (95 %) koki kunnioituksensa muita kulttuureja kohtaan kasvaneen merkittävästi (vastaajista 54 %) tai jonkin verran (41 %). Lisäksi 86 prosenttia opiskelijoista koki, että heidän kiintymyksensä Eurooppaa kohtaan kasvoi RUNin opintojakson myötä.
Peräti 77 % opiskelijoista kertoi työllistymismahdollisuuksiensa parantuneen jonkin verran tai merkittävästi RUNin oppimiskokemuksen myötä. Lisäksi 85 % vastanneista opiskelijoista kertoi saaneensa tietoja ja taitoja, jotka auttavat heitä menestymään tulevaisuuden työelämässä.
Kyselyyn on vastannut tänä vuonna lähes 570 korkeakouluopiskelijaa ympäri Eurooppaa. Yhteensä kyselyyn on vastannut kahden vuoden aikana 770 opiskelijaa, joista 117 Suomesta, 124 Belgiasta, 166 Portugalista, 110 Alankomaista, 66 Irlannista ja 119 Espanjasta.
”Kokonaisuudessaan opiskelijat kokivat RUNin oppimismahdollisuudet hyvin kiinnostaviksi ja luottivat vahvasti omaan kykyynsä pärjätä niillä. Opiskelijat myös kokivat, että oppimismahdollisuudet ovat tukeneet hyvin heidän oppimistaan ja tuoneet uusia näkökulmia”, Hailikari summaa.
Yhteistyön ytimessä laadukas oppiminen ja hyvinvointi
HAMK johtaa RUN-Eurooppa-yliopiston pedagogista kehittämistä (European Programmes Academy, RUN-EPA), jonka puitteissa RUN-korkeakoulut kehittävät yhdessä ja tutkimusperustaisesti innovatiivisia pedagogisia toimintamalleja, yhteistä opintotarjontaa sekä uusia eurooppalaisia yhteistutkintoja. Yhteistyön ytimessä on opiskelijoiden laadukkaan oppimisen sekä hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen kaikissa oppimismahdollisuuksissa.
“RUN-EU:ssa pedagogista kehittämistä tehdään yhteistyössä ja samalla integroituna kunkin korkeakoulun toimintaan. Toiminnassa näkyy vahva korkeakoulupedagogiikan osaaminen sekä sitoutuminen opetuksen ja oppimisen laadun kehittämiseen”, kehittämispäällikkö ja RUN-EPAn johtaja Katja Maetoloa kuvaa yhteistyötä.
Yhteensä RUN-EU tarjoaa opiskelijoille ja henkilöstölle käynnissä olevan neljävuotisen rahoituskauden aikana noin 200 lyhyttä opiskelumahdollisuutta.
“Lisäksi kehitämme eurooppalaisia yhteistutkintoja, jotka rakentavat tulevaisuuden taitoja ja vastaavat alueiden osaamistarpeisiin”, Maetoloa jatkaa.
RUN-korkeakoulut järjestävät vuosittain myös useita erilaisia tapahtumia henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille. Esimerkiksi viime viikolla HAMKissa järjestetty Superweek toi yhteen lähes seitsemänkymmentä opetuksen ammattilaista ympäri Eurooppaa kehittämään RUN-Eurooppa-yliopiston koulutusta.
RUN-Eurooppa-yliopisto
Olemme osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen kymmenen yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua yhdeksästä eri maasta.
Superweek on vuosittainen RUN-Eurooppa-yliopiston (RUN-EU) tapahtuma, jossa opetusalan ammattilaiset RUN-korkeakouluista ympäri Eurooppaa tapaavat toisiaan ja työskentelevät yhdessä innovoiden. Nyt neljättä kertaa Hamkissa järjestetty Superweek toi yhteen yli 60 työntekijää RUN-EU:n korkeakouluista työskentelemään yhdessä.
Superweekit ovat arvokkaita tilaisuuksia etenkin vertaisoppimisen näkökulmasta: henkilökunta oppii toistensa kokemuksista ja saa näkemyksiä, kuinka tukea opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista. Eri näkökulmien jakaminen edistää luovien ratkaisujen kehittämistä haasteisiin, joita opiskelijat kohtaavat opinnoissaan, oppimisessa ja hyvinvoinnissa. Tiedon jakaminen auttaa henkilöstöä tarkastelemaan omia pedagogisia käytäntöjään uudesta näkökulmasta, mikä kehittää opetusta ja tukee ammatillista kasvua. Vertaisoppiminen vahvistaa myös yhteisöllisyyttä ja lisää osallisuuden tunnetta. Koko RUN-EU hyötyy entistä sitoutuneemmasta ja innostuneemmasta henkilöstöstä, mikä näkyy parempina oppimistuloksina.
Viikon kohokohdat
Viikon aikana pohdimme yhdessä, kuinka rakentaa inspiroivia oppimisympäristöjä, ja tutkimme vaihtoehtoisia ratkaisuja opiskelijoiden monimuotoisiin haasteisiin oppimisessa, opiskelussa ja hyvinvoinnissa. Työskentelyämme siivittivät opiskelijoiden antamat opiskeluun liittyvät DBE-haasteet. Yhteensä 62 osallistujaa 9 maasta tutustuivat viikon aikana toisiinsa jakaen kokemuksia, kysymyksiä ja hyviä käytänteitä.
Tiistai
Aloitimme viikon tutustumalla toisiimme ja Design Factoryyn, sekä aloittamalla työskentelyn DBE-haasteiden parissa. Haasteet liittyivät muun muassa ryhmäytymiseen, yritysyhteistyöhön ja poikkitieteellisyyteen.
Keskiviikko
Keynote-puhuja Jari Jussila antoi osallistujille uutta inspiraatiota syventämällä heidän tietämystään innovaatiosta. Muotoiluajatteluun ja DBE-haasteisiin meitä johdatti Markku Mikkonen Design Factorylta.
Torstai
Vierailimme Evon kampuksella – viikkomme ehdoton kohokohta! Sauna, talviuinti, metsä ja luminen maisema tarjosivat osallistujillemme jotain aivan uutta suomalaisesta kulttuurista ja hyvinvoinnista. Lisäksi, Sara Rönkkösen (HEPeda) keynote lisäsi keskustelua hyvinvoinnin ja sosiaalisen tuen tärkeydestä korkeakouluyhteisössä
Perjantai
Osallistujat esittelivät prototyyppejään posterikävelyn muodossa. Samalla vaihdoimme ideoita ja reflektoimme, mitä olemme kokeneet ja oppineet. Lopuksi hiljennyimme yhdessä maalaamaan ajatuksiamme viikosta.
RUN-Eurooppa-yliopisto
Olemme osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen kymmenen yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua yhdeksästä eri maasta.
Haluatko oppia kokeneilta ammattilaisilta ja rakentaa verkostoja jo opiskeluaikana? HAMKin urapalvelut kutsuu kaikki HAMKin tutkinto-opiskelijat mukaan alumnimentorointiohjelmaan, joka yhdistää opiskelijat ja eri aloilta valmistuneet alumnit.
Mitä saat ohjelmasta?
Inspiraatiota ja tukea urasuunnitteluun
Käytännön näkemyksiä työelämästä Suomessa ja ulkomailla
Mahdollisuuden tutustua erilaisiin urapolkuihin
Ammatillista itsevarmuutta ja viestintätaitoja
Arvokkaita kontakteja alumneihin ja opiskelijatovereihin
HAMKin urapalvelut tukee sinua koko prosessin ajan – mentorin valinnasta materiaaleihin, jotka auttavat hyödyntämään ohjelman parhaalla mahdollisella tavalla.
Alumni Mentoring -ohjelma on osa HAMKin alumnitoimintaa ja toteutetaan yhteistyössä Momentti-hankkeen kanssa. Alumnitoiminnan tavoitteena on tarjota palveluita ja tapahtumia, jotka tukevat yhteyttä HAMKin yhteisöön. Alumnit voivat osallistua mentorointiin, kehittää verkostojaan ja hyödyntää tukipalveluita uran ja henkilökohtaisen kasvun tueksi.
