Opiskelijoiden kehittämät videopelit olivat yleisön pelattavissa Game Night -tapahtumassa. Avoin peli-ilta toi yhteen opiskelijoita, henkilökuntaa ja muita aiheesta kiinnostuneita. Tapahtuma teki näkyväksi sen, mitä monialaisessa opetuksessa voidaan saada aikaan lyhyessäkin ajassa.
Oli aika intensiiviset 3 viikkoa, mutta saimme toteutettua pelin, joka on nyt täällä esillä ja pelattavissa, kertoo muotoilun opiskelija Tilda Hietanen.
Kuva: Anka Kaldenecker
Game Night oli muotoilun opiskelijoiden järjestämä tapahtuma ja osa heidän tapahtumatuotannon opintojaan. Tapahtuma tarjosi luontevan ja matalan kynnyksen tilaisuuden tuoda opiskelijoiden kehittämät pelit yleisön kokeiltaviksi.
Pelit syntyivät yhteistyönä yleisön kokeiltaviksi
Pelit syntyivät osana opintoja monialaisessa yhteistyössä. Peliprojekti kuului kolmannen vuoden profiloiviin opintoihin ja oli näin vapaasti valittavissa. Opiskelijat työskentelivät tiimeissä, joissa tietojenkäsittelyn ja Computer Applications -koulutusten opiskelijat vastasivat pelien teknisestä toteutuksesta osana Game Engine Development -moduulia ja muotoilun opiskelijat olivat mukana suunnittelussa sekä visuaalisen ilmeen ja käyttäjäkokemuksen luomisessa.
Aluksi pelin ideana oli rakentaa pommi, mutta käytännön testauksen kautta huomasimme, että se toimi paremmin minipelinä osana kokonaisuutta. Pysyimme lopulta avaruusteemassa, jossa on mukana ripaus niin sanottua space cowboy -henkeä, kertoo muotoilun opiskelija Anka Kaldenecker ryhmänsä kanssa toteutetusta Space Escape -videopelistä.
Space Escape -pelin lisäksi tapahtumassa nähtiin Green Leaf Tavern, The Conductor ja Roadenrage.
Kuva: Anka Kaldenecker
Muotoilu uutena aluevaltauksena pelikehityksessä
Muotoilun opiskelijoille pelikehitys oli koulutuksen näkökulmasta uusi aluevaltaus. Heidän päävastuunsa oli pelien visualisoinnissa, kun taas tietojenkäsittelyn opiskelijat vastasivat pelien ohjelmoinnista ja teknisestä toteutuksesta. Pelien suunnittelua sekä päätöksiä konseptista, teemasta ja käyttäjäkokemuksesta tehtiin tiiviissä yhteistyössä ryhmien sisällä, ja lopulliset ratkaisut syntyivät eri alojen osaamista yhdistämällä.
Työskentelimme viiden hengen ryhmässä, jossa kaksi meistä teki pelin suunnittelua ja kolme muuta vastasi koodauksesta, kuvailee muotoilun opiskelija Anka Kaldenecker.
Muotoilun näkökulmasta projekti tarjosi mahdollisuuden soveltaa osaamista uuteen kontekstiin ja nähdä, miten ideat ja visuaaliset ratkaisut muuttuvat konkreettiseksi eli pelattaviksi peleiksi. Yhteistyö tietojenkäsittelyn opiskelijoiden kanssa vahvisti ymmärrystä pelinkehityksen kokonaisuudesta ja eri roolien merkityksestä.
Oikea tapahtuma, oikea yleisö
Game Night -tapahtuma toi pelit pois luokkahuoneesta ja yleisön nähtäväksi. Kävijät pääsivät kokeilemaan opiskelijoiden kehittämiä ja suunnittelemia pelejä itse ja tapahtuma toimi samalla sekä oppimistilanteena että yhteisöllisenä vapaa-ajan toimintana.
Peliprojekti ja siitä seurannut peli-ilta osoittavat, miten monialainen yhteistyö, käytännön tekeminen ja lopputulokset tukevat oppimista. Kokonaisuus teki videopelien kehittämisestä helposti lähestyttävää niin opiskelijoille kuin myös laajemmalle yleisölle.
Pääkuva sekä kollaasin kuvat: Anka Kaldenecker
Katuman alue Hämeenlinnassa on ollut viime aikoina julkisen keskustelun kohteena, ja se on jäänyt monin tavoin kaupunkikehittämisen ulkoreunoille. Hämeen ammattikorkeakoulun Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen (YAMK) -koulutuksen opiskelijaryhmät tarttuivat syksyllä 2025 tähän haasteeseen ja laativat ekososiaaliset kehittämissuunnitelmat, jotka ulottuvat koko kaupunkiin ja syventyvät erityisesti Katuman alueeseen. Yhteistyötä tehtiin yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin viranhaltijoiden kanssa.
1) Turvallisuutta ja houkuttelevuutta Katuman rantaviivalle
Katuman ranta tarjoaa runsaasti virkistysmahdollisuuksia, mutta nykytilanteessa alueella on monia turvallisuushaasteita. Rantaan kertynyt jäte, nopeasti syvenevä uimaranta ja vanhentunut varustelu heikentävät niin luonnon kuin ihmistenkin turvallisuutta.
Opiskelijoiden suunnitelmassa:
ranta ja rantavesi siivotaan
uimapaikan turvallisuutta parannetaan ohjeistuksin ja lapsille rajatulla kahluualueella
alueelle lisätään ruokailuryhmiä ja rakennetaan uusi uimakoppi
vanha biokäymälä korvataan uudella, joka sijoitetaan etäämmälle oleskelualueista
Lammassaaren nuotiopaikka kunnostetaan asukkaiden toiveita kuunnellen
rantareitille lisätään istuimia
Tavoitteena on lisätä alueen viihtyisyyttä ja houkutella asukkaita ulkoilemaan, liikkumaan ja viettämään yhteistä aikaa luonnon parissa.
2) Katuman kehittäminen alkaa avoimilla kyläjuhlilla
Toinen opiskelijaryhmä ehdottaa, että Katuman kehittämistyö käynnistetään yhteisöllisesti kaikille avoimilla kyläjuhlilla. Niiden tarkoitus on tuoda yhteen asukkaat, kaupungin edustajat ja paikalliset toimijat, kuten Katumajärven suojeluyhdistys ja Hämeen Setlementti.
Kyläjuhlien ideana on:
vahvistaa asukkaiden osallisuutta
kuulla heidän näkemyksiään kehittämiskohteista
madaltaa osallistumisen kynnystä mm. maksuttomalla ruokailulla
Taustalla on ekososiaalisen sivistyksen ajatus: hyvinvoiva luonto ja hyvinvoivat ihmiset kulkevat käsi kädessä. Suunnittelussa hyödynnetään yhteisölähtöistä tapaa kehittää julkisia tiloja yhdessä asukkaiden kanssa.
Juhlien jälkeen kehittämistä jatketaan konkreettisilla toimilla, kuten:
avoimen grillipaikan ja oleskelualueen rakentamisella
leikkipaikan elävöittämisellä
3) Ehdotus Sukupolvienpuistosta: kaikille avoin vihreä kohtaamispaikka
Kolmas ryhmä esittää Katuman kaupunginosaan uutta Sukupolvienpuistoa, joka sijaitsisi nykyisen hiekkakentän ympärillä ja toimisi kaikenikäisten yhteisenä virkistys- ja kohtaamispaikkana.
Puistoon on ideoitu:
toiminnallinen viheralue
voimapolku
syötävä metsäpuutarha
Suunnittelussa korostuu asukkaiden osallistaminen ja alueen luonnon hyödyntäminen hyvinvoinnin tukena. Tavoitteena on vahvistaa Katuman identiteettiä, luoda uutta yhteisöllisyyttä ja tarjota positiivista näkyvyyttä alueelle, joka on monin tavoin mainettaan parempi.
4) Lammassaaren uudistus: pitkospuita, saavutettavuutta ja luontoelämyksiä
Neljännen ryhmän ehdotus keskittyy Lammassaaren alueeseen, joka on tärkeä osa Katuman historiaa ja luontoa. Tällä hetkellä reitti saareen ja vanhat pitkospuut ovat heikossa kunnossa, mikä rajoittaa alueen turvallista käyttöä.
Suunnitelmassa:
pitkospuut ja reitti kunnostetaan
kallion näköalapaikalle tehdään turvallinen kulku
osa reitistä toteutetaan esteettömäksi
kallion nuotiopaikka kunnostetaan
päiväkodin suunnasta rakennetaan elämyksellinen luontopolku taideteoksineen
Alueen saavutettavuus on keskeinen tavoite: polulle pääsee bussilla ja järven yli voi saapua myös meloen. Suunnitelma pyrkii vahvistamaan Lammassaaren asemaa viihtyisänä, turvallisena ja yhteisöllisenä virkistyskohteena, jossa luonto ja historia kohtaavat.
Luonto tukee terveyttä ja yhteisöllisyyttä
Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että luontoympäristöillä on merkittävä vaikutus hyvinvointiin: ne lisäävät palautumista, vähentävät stressiä, kohentavat mielialaa ja tukevat fyysistä aktiivisuutta. Lähiympäristön viherrakenteet ja luontoelementit parantavat myös alueiden viihtyisyyttä, turvallisuuden tunnetta ja yhteisöllisyyttä. Katumalla kehitettävillä toimilla pyritään tuomaan nämä hyvinvointivaikutukset entistä lähemmäs asukkaita ja tekemään alueesta viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen.
Artikkelin kuvat ovat opiskelijoiden tekemiä/ottamia.
Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkoulun, Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Metropolian yhteistyö tarjoaa kybervarusmiespalveluksen suorittaneille suoran väylän tieto- ja viestintätekniikan insinööriopintoihin. Uudistuksella vahvistetaan Suomen kykyä kestää kyberhäiriöitä yhdistämällä varusmiespalvelus ja korkeakoulutus saumattomaksi poluksi nuorille kyberosaajille.
Puolustusvoimat ja kaksi ammattikorkeakoulua, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Metropolia, vahvistavat yhdessä Suomen kyberpuolustusta ja -resilienssiä tukemalla nuorten osaajien kouluttautumista.
Ensi syksystä alkaen kybervarusmieskoulutuksessa hankittuja opintoja ja osaamista voi hyväksilukea palvelustodistuksen perusteella osaksi ammattikorkeakoulututkintoa, jolloin em. koulutuksen suorittaneet pääsevät Hämeen ammattikorkeakoulun tai Metropolian tieto- ja viestintäteknikan opiskelijoiksi ilman muuta hakumenettelyä. HAMKissa kybervarusmieskoulutuksen suorittaneille hyväksiluettavien opintopisteiden määrä on 30.
HAMKilla ja Puolustusvoimilla on jo entuudestaan vakiintunutta yhteistyötä Kasvua turvallisuudesta -hankkeen kautta osana DEFINE-ekosysteemiä Riihimäellä. Hankkeessa varusmiehet innovoivat sekä siviili- että puolustuskäyttöä palvelevaa kaksikäyttöteknologiaa.
“Kybervarusmieskoulutuksen toteutustavassa ja pedagogisissa menetelmissä on paljon samaa kuin meidän koulutuksessamme. HAMKissa on myös mahdollisuus jatkaa alaan liittyviä opintoja aina ylempään korkeakoulututkintoon saakka Kokonaisturvallisuuden teknologiaratkaisut -koulutuksessa. Define-verkostoon kuuluminen luo myös kiinnostavia työllistymismahdollisuuksia puolustus- ja turvallisuusalan osaajille alueellamme”, HAMKin liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikön johtaja Lassi Martikainen sanoo.
Tavoitteena vahvistaa osaamista kyberturvallisuudessa
Puolustusvoimien mukaan kybervarusmiespalvelus kehittää kykyä vastata nykypäivän kyberuhkiin ja tarjoaa arvokasta käytännön kokemusta. Tulevaisuudessa vastaavaa joustavaa väylää kyberosaajille suunnitellaan laajennettavan mahdollisesti myös yliopistoihin.
”Kybervarusmiespalvelus houkuttelee motivoituneita moniosaajia, joilla on jo ennestään kiinnostusta tietoverkkoihin, ohjelmointiin, käyttöjärjestelmiin tai laiteylläpitoon. Koulutuksen painopiste on oppimisessa ja opitun soveltamisessa, joten valmis kyberturvallisuuden ammattilainen ei tarvitse olla. Tämä yhteistyö korkeakoulujen kanssa antaa erinomaisen väylän kehittyä huippuosaajaksi sekä Puolustusvoimissa että siviilipuolella, ja samalla vahvistamme koko yhteiskunnan kyberturvallisuusosaamista”, toteaa Johtamisjärjestelmäkoulun johtaja, everstiluutnantti Juha Tuominen.
Kybervarusmiespalvelukseen on haettava ennen palveluksen alkua. Hausta kerrotaan lisää Puolustusvoimien tiedotteessa.
Puolustusvoimien kybervarusmieskoulutuksen 1.7.2025 alkaen suorittaneet henkilöt voidaan ottaa HAMKin tieto- ja viestintätekniikan -koulutukseen, ja siihen tulee hakeutua viimeistään 1,5 vuoden kuluttua koulutuksen suorittamisesta. Hakeminen tutkinto-opiskelijaksi tapahtuu kahdesti vuodessa HAMKin avoimen korkeakouluopintojen erillishaussa (tai vastaavassa haussa). Tiedot tästä erillishausta päivittyvät HAMKin verkkosivuille kevään aikana.
Johtamisjärjestelmäkoulun johtaja, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus
juha.i.tuominen@mil.fi
+3580299 800
6AMK on kuuden ammattikorkeakoulun verkosto, johon kuuluvat Haaga-Helia, Humak, Hamk, Metropolia, Laurea ja Xamk. Verkosto kehittää uusia malleja jatkuvaan oppimiseen ja vahvistaa TKI-toiminnan kytköstä koulutukseen. Tavoitteena on tehdä korkeakouluopinnoista entistä joustavampia ja saavutettavampia sekä hyödyntää tutkimustuloksia suoraan opetuksen kehittämisessä.
6AMK verkoston toiminnassa yhdistyy korkeakoulujen sisäinen ja verkoston yhteinen kehittäminen. Jatkuvan oppimisen asiantuntijat verkoston korkeakouluista kokoontuvat säännöllisesti yhteisten teemojen ympärille kahdessa eri asiantuntijaryhmässä.
TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen -ryhmän asiantuntijat analysoivat nykyisiä toimintamalleja, tunnistavat kriittisiä pisteitä sekä korkeakouluissa käytössä olevia ratkaisumalleja. Kriittisiksi pisteiksi TKI-toiminnassa tuotetun osaamisen ja tulosten hyödyntämisessä osana jatkuvaa oppimista on tunnistettu: ennakointi, yhteistyö ja vuorovaikutus, rahoitusehdot sekä henkilöresurssit.
Ennakointi liittyy hankkeen tulosten ja koulutustuotosten hyödyntämisen suunnitteluun hankkeen valmisteluvaiheessa. Sitä tukee yhteistyö ja vuorovaikutus hanketoimijoiden ja jatkuvan oppimisen toimijoiden välillä koko hankkeen elinkaaren ajan. Yhteistyö lisää ymmärrystä toiminnan reunaehdoista puolin ja toisin ja auttaa tunnistamaan mahdollisuuksia syntyvien sisältöjen hyödyntämiseen ja edelleen kehittämiseen. Käytännössä tämä edellyttää TKI:n ja jatkuvan oppimisen rajapinnalla toimivien yhteyshenkilöiden tunnistamista ja riittävää resursointia.
Näiden pohjalta on laadittu luonnos tuotantomallista, jonka kehittäminen jatkuu vuoden 2026 aikana pilotoimalla uusia toimintatapoja. Malli ja sen havainnot jaetaan julkaisujen kautta muiden korkeakoulujen käyttöön. Ensimmäiset julkaisut syntyvät kevään 2026 aikana.
Uudenlaiset jatkuvan oppimisen toteutusmuodot -ryhmän asiantuntijat ovat valmistautuneet pilotointiin ja pilottien vertaisarviointiin. Kuluvan vuoden aikana on syvennetty ymmärrystä jatkuvan oppimisen organisoinnista verkoston korkeakouluissa ja tunnistettu ohjaukseen, osaamisen tunnistamiseen ja työn opinnollistamiseen liittyviä haasteita.
Kukin korkeakoulu on valinnut vuodelle 2026 pilotin, jossa kokeillaan uudenlaista ratkaisua johonkin näistä haasteista. Ryhmän jäsenet arvioivat pilottien tuloksia systemaattisesti yhteisen viitekehyksen pohjalta. Tämän pohjalta tuotetaan tietoa siitä, mikä toimii ja mitä tulee kehittää jatkossa.
Tulevaisuuden suunta ja seuraavat askeleet
6AMK toimijat kokoontuivat tammikuussa 2026 Xamkin Kotkan kampukselle arvioimaan ensimmäisen vuoden toimintaa yhteiseen tulevaisuusvisioon peilaten ja suunnittelemaan tulevaa teemalla “Nähdään kauemmaksi ja opitaan yhdessä enemmän”. Yhteistyön tavoitteita kirkastettiin konkretisoimalla sitä, mitä kehitämme ja tavoittelemme yhdessä, mitä ja miten opimme toisilta ja toisen ammattikorkeakoulun kehittämistyöstä.
Tulevia vuosia varten tarvitaan rohkeita avauksia ja uudenlaisia näkökulmia. Niitä kohti lähdetään erilaisten tulevaisuusskenaarioiden avulla. Vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien pohjalta tunnistetaan erilaisia haasteita ja tarpeita, joihin ideoidaan ratkaisuja. Ratkaisuideoita käytetään uudenlaisten jatkuvan oppimisen konseptien työstämiseen.
Jatkuva oppiminen on murroksessa, ja siitä on tulossa entistä tärkeämpää työikäisille. Etsimme nyt niitä ratkaisuja, jotka palvelevat tulevaisuudessa ja vastaavat jatkuvasti muuttuvaan työelämän tarpeeseen.
Kati Rokala, jatkuvan oppimisen päällikkö
”Jatkuva oppiminen on murroksessa, ja siitä on tulossa entistä tärkeämpää työikäisille. Etsimme nyt niitä ratkaisuja, jotka palvelevat tulevaisuudessa ja vastaavat jatkuvasti muuttuvaan työelämän tarpeeseen. Hyvänä esimerkkinä ovat tällä hetkellä kehitettävät pienet osaamiskokonaisuudet. Opintosetelin pilotointi ja keskustelu tutkintojen suorittamisesta avoimessa ammattikorkeakoulussa kertovat muutoksen tarpeesta. 6AMK verkostona olemme aktiivinen toimija jatkuvan oppimisen kehittämisessä.” sanoo HAMKin jatkuvan oppimisen päällikkö Kati Rokala.
6AMK-verkostoa koordinoi XAMK. ”Yhdessä 6AMK on vahva toimija, sillä meidän osaamisemme ja profiiliemme täydentävät toisiaan ja vastaavat työelämän osaamisvaatimuksiin. Meillä on näyttöä vaikuttavista tuloksista, joita saadaan yhteistyöllä aikaan.” kertoo Xamkin jatkuvan oppimisen johtaja Pia-Mariana Ahoranta.
6AMK korkeakoulut tuottavat lähes 50 % kaikesta avoimissa ammattikorkeakouluissa suoritetuista opintopisteistä vuosittain (vuonna 2024: n. 277000 / 591 000 op). Lisäksi ammattikorkeakouluissa tuotetaan runsaasti avoimia oppimateriaaleja, jotka ovat maksuttomia ja kaikille saatavilla olevia.
6AMK yhteistyön tavoitteet:
Mallintaa ja vahvistaa TKI-toiminnan ja jatkuvan oppimisen välistä yhteistyötä.
Kehittää uudenlaisia jatkuvan oppimisen toteutusmuotoja, jotka edistävät joustavaa osaamisen kehittämistä ja tunnistamista sekä lisäävät korkeakouluopintojen saavutettavuutta.
Systematisoida ja vahvistetaa korkeakoulujen välistä vertaisoppimista ja kyvykkyyttä tukemaan jokaisen korkeakoulun profiilia.
Koulutusohjelma: Tieto- ja viestintätekniikan insinööri, kiertotalous Projektin toteutusajankohta: 16.9.2024-9.5.2025 Projektitiimin jäsenet: Anette Ahonen, Aku Kuusela, Rasmus Laitinen, Tatu-Pekka Koivula (Lead) Yhteyshenkilöt: Anne-Mari Järvenpää, Johanna Salmia, Ari Hietala, Esa Virta
Projektin tarkoitus ja tavoite
Projektin tavoitteena on parantaa LED-lamppujen ja muiden lamppujen kierrätystä kehittämällä teknisiä ja automatisoituja ratkaisuja tunnistukseen ja lajitteluun. Alkuvaiheessa luodaan alustava prototyyppi lamppujen tyyppikohtaiseen tunnistamiseen, mikä antaa pohjan jatkokehitykselle. Lopullisena tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka tukee keskitettyjä jätteenkäsittelylaitoksia ja suurempia yksiköitä, mutta on myös varioitavissa kauppakeskuksiin tai mobiilisti. Projekti tähtää kierrätysprosessin automaation ja jätteen lajittelun tehostamiseen sekä EU:n kierrätysvaatimusten täyttämiseen. Toimeksiantajina ovat Flip ry ja Elker Oy, jotka edustavat toimialan jäseniä ja sidosryhmiä. Tässä projektissa ei vielä kehitetä valmista sovellusta, vaan luodaan perustaa lopulliselle ratkaisulle.
Ratkaisu ja teknologiat
Tarvitaan ratkaisu, jossa tunnistusprosessissa hyödynnetään valon aallonpituuksiin perustuvaa lamppujen yksilöintiä sekä konenäköä. Järjestelmä tunnistaa objektien ominaisuuksia, kuten koon, värin (RGB) ja muodon algoritmien avulla. Systeemi on kytketty pilvipalveluun ja sisältää IoT-teknologian, jonka ansiosta järjestelmän seurantaa, hallintaa ja jatkokehitystä voidaan toteuttaa joustavasti tarpeiden mukaan. Tavoitteena on nostaa automaation astetta siten, että tunnistusprosessi helpottuu ja kuluttajien ei tarvitse itse murehtia lamppujen tyypityksestä — järjestelmä huolehtii lajittelusta itsenäisesti. Integraatiot kuljetinjärjestelmiin ja lajittelulaitteistoihin esimerkiksi jätteenkäsittelylaitoksissa ja suurissa käsittelypisteissä voidaan myös räätälöidä kohde- ja prosessikohtaisesti.
Tulokset ja vaikuttavuus
Projektin ja kehitystyön myötä on mahdollista luoda älykäs ja automatisoitu lamppujen tunnistusratkaisu, joka hyödyntää muun muassa valon aallonpituuksien käsittelyä ja mittaamista, konenäköä, IoT-yhteyksiä ja pilvipalveluita. Tällainen ratkaisu vähentäisi manuaalisen työn tarvetta ja parantaisi lajittelun tarkkuutta, mikä tehostaisi prosesseja ja vähentäisi virheitä. Toimeksiantajalle sekä muille alan toimijoille ja sidosryhmille kiertotalouden arvoketjussa tämä avaa mahdollisuuden kustannussäästöihin, tehokkaampaan toimintaan ja skaalautuvaan jatkokehitykseen. Teknologia tarjoaa lähtökohtaisesti pohjan uudenlaisen ratkaisun kehittämiselle, joka tukee EU:n kierrätysvelvoitteiden täyttämistä, parantaa todellista kierrätysastetta ja edistää raaka-aineiden uudelleenkäyttöä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Palaute on ollut positiivista ja ratkaisu innovatiivinen, mikä vahvistaa sen potentiaalia. Tämä projekti luo vahvan perustan jatkokehitykselle, jonka avulla voidaan toteuttaa entistä kehittyneempiä ja tehokkaampia ratkaisuja.
Kestävän kehityksen tavoitteet
Yhteistyössä
Koulutusohjelma: Tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalous, insinööri
Projektin toteutusajankohta: syksy 2024-kevät 2025
Projektitiimin jäsenet: Johanna Pyrhönen, Petra Kalkamo, Ilona Hannukkala, Saila Mäkinen
Yhteyshenkilö: Ari Hietala, Esa Virta
Projektin tarkoitus ja tavoite
Projektin tarkoituksena oli motivoida omakotitaloasujia kierrättämään oikeaoppisesti älykästä teknologiaa hyödyntämällä. Tavoitteenamme oli tehdä kierrättämisestä konkreettisempaa kuluttajille ja lisätä tietoa kierrättämisen hyödyistä. Tavoitteenamme oli myös tuottaa dataa jäteastioiden täyttöasteesta, jolloin jäteyhtiöt voisivat perustaa koko logistisen systeeminsä antureista kerättyyn tietoon.
Ratkaisu ja teknologiat
Ekotietäjä-ratkaisumme yhdistää interaktiivisen infotaulun ja sensoriteknologian, joiden avulla kierrätyksestä tulee konkreettisempaa ja helpommin lähestyttävää. Painoanturi mittaa tuodun lasijätteen määrän, ja ultraäänianturi seuraa astian täyttöastetta. Tieto siirtyy reaaliajassa infotaululle ja verkkosivulle. Hyödynnämme IoT-teknologiaa tiedon keräämiseen ja jakamiseen, mikä auttaa motivoimaan käyttäjiä ja mahdollistaa jäteyhtiöille tehokkaamman ja dataan perustuvan tyhjennyslogistiikan suunnittelun.
Kuva Vasemmalta oikealle: Saila Mäkinen, Petra Kalkamo, Ilona Hannukkala ja Johanna Pyrhönen
Tulokset ja vaikuttavuus
Projektin aikana havaitsimme, että selkeä ja visuaalinen tieto lisää kiinnostusta kierrättämiseen. Antureiden tuottama data tuo läpinäkyvyyttä ja infotaululle tuleva tieto tuodun lasin määrästä auttaa ymmärtämään kierrättämisen konkreettisia vaikutuksia. Toimeksiantajalle projekti tarjoaa pohjan älykkäälle järjestelmälle, jonka avulla voidaan parantaa kierrätyspisteiden toimintaa ja optimoida tyhjennysreittejä. Tämän avulla pystytään tehostamaan jätehuoltoa, pienentämään ympäristökuormaa ja lisäämään asukkaiden kierrätysaktiivisuutta.
Kestävän kehityksen tavoitteet
Yhteistyössä
Kasvatussosiologian viides vuosikirja on ilmestynyt. Koulutussosiologian metodologiat ja tutkimusmenetelmät -teos esittelee 2000-luvun suomalaisen koulutussosiologian metodologiaa ja niiden ominaispiirteitä 32 kirjoittajan voimin.
Teokseen on koottu 12 kotimaista artikkelia, jotka tarkastelevat koulutusta ja siihen kytkeytyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä erilaisten metodologisten linssien lävitse. Kirjoittajat havainnollistavat artikkeleissaan uusimmassa koulutussosiologisessa tutkimuksessa käytettyjä metodologisia ratkaisuja, jotka vastaavat kysymyksiin muun muassa siitä, miten koulutussosiologisia ilmiöitä voidaan tutkia ja millaiset epistemologiset ja ontologiset taustaoletukset ohjaavat koulutussosiologisen tutkimuksen metodologiaa. Teoksessa koulutussosiologian metodologista kirjoa jäsennetään etnografiasta ja verkostoanalyysistä käsitehistorialliseen tutkimusotteeseen ja WPR-metodologiaan.
Teos palvelee sekä tutkimuskäytössä että kurssikirjana korkeakouluissa. Kirjan keskeisenä kohderyhmänä ovat kasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden alan tutkijat ja asiantuntijat sekä opetuskäytön kohderyhmien näkökulmasta kasvatus- ja sosiaalialojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijat.
Tampere University Pressin kustantama vertaisarvioitu teos on vapaasti saatavana open access -kirjana muun muassa kustantajan julkaisualustalla. Sen lisäksi se tulee saataville myös painettuna kirjana.
Teoksen tiedot
Varjo, J., Civil-Hirvonen, T., Kalalahti, M., & Kinnari, H. (toim.) (2026). Koulutussosiologian metodologiat ja tutkimusmenetelmät.Kasvatussosiologian vuosikirja 5. Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/75x3my90
HAMK käynnisti alumnimentorointiohjelmansa 29. tammikuuta 2026 verkkotilaisuudella. Tapahtuma kokosi yhteen HAMKin opiskelijoita ja alumneja. Ensimmäistä kertaa järjestettävään alumnimentorointiohjelmaan voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.
Ohjelmassa nykyiset opiskelijat oppivat kokeneilta mentoreilta ja saavat tukea urakehitykseen. Alumneille mentorointi tarjoaa tilaisuuden saada uusia näkökulmia ja mahdollisuuden antaa oma panoksensa yhteisölle. Opiskelijat puolestaan saavat arvokkaita tietoja työelämästä ja urapoluista eri alojen ammattilaisilta.
“On hienoa nähdä, kuinka alumnit ja opiskelijat verkostoituvat eri puolilta maailmaa. Ohjelma osoittaa hyvin, kuinka kansainvälinen ja yhteisöllinen HAMKin yhteisö on.”
Riikka Tuominen, Pedagoginen asiantuntija, HAMK.
“Mentorointi on mahdollisuus oppia puolin ja toisin. Kyse on kokemusten jakamisesta, kysymysten esittämisestä ja sellaisten yhteyksien rakentamisesta, jotka voivat jatkua myös ohjelman jälkeen.”
Katariina From, Asiantuntija, uraohjaus ja alumnitoiminta, HAMK.
Ohjelmassa on mukana 19 mentorointiparia sekä yksi kolmen osallistujan ryhmä. Haku ohjelmaan oli auki maailmanlaajuisesti. Suurin osa pilottiin valituista asuu Suomessa, mutta mukaan valikoitui myös yksi Yhdysvalloissa asuva alumni.
Kaksikieliseen aloitustilaisuuteen osallistui sekä suomen- että englanninkielisten koulutusten opiskelijoita ja mentoreita. Tilaisuudessa osallistujat tutustuivat ohjelman rakenteeseen ja toisiinsa.
Mentorit ja mentoroitavat tapaavat kevään aikana kolme kertaa. Tavoitteena on, että molemmat osapuolet oppivat toisiltaan ja saavat uusia näkökulmia, myös eri kulttuureista ja ammatillisista taustoista. Ohjelman keskeinen tavoite on vahvistaa HAMKin alumnien ja opiskelijoiden välisiä yhteyksiä sekä kannustaa pitkäaikaisten suhteiden syntymiseen. Toiveena on, että ohjelman aikana muodostuneet yhteydet jatkuvat myös sen päätyttyä esimerkiksi ammatillisten verkostoitumisalustojen tai henkilökohtaisemman yhteydenpidon kautta.
Ohjelmaa koordinoivat uraohjauksen ja alumnitoiminnan asiantuntija Katariina From ja pedagoginen asiantuntija Riikka Tuominen.
Alumnimentorointiohjelma on osa HAMKin alumnitoimintaa. Yhteistyössä The Moment -hankkeen kanssa se tarjoaa palveluita ja tapahtumia, jotka auttavat alumneja pysymään yhteydessä HAMKin yhteisöön. Näiden toimintojen kautta alumnit voivat osallistua mentorointiin, laajentaa ammatillisia verkostojaan sekä hyödyntää henkilökohtaista ja urakehitystä tukevia palveluita.
Uudessa KOMPO-hankkeessamme pk-yritykset pääsevät asiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan, missä oman toiminnan ja toimitusketjujen kiertotalousmahdollisuudet ovat ja mihin kehittämistyössä kannattaa keskittyä. Tavoitteena on tunnistaa yrityksille käytännössä toteutettavia kehityskohteita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Asiakkaiden muuttuvat vastuullisuus- ja tehokkuusvaatimukset asettavat uusia vaatimuksia kone- ja laitevalmistuksen pk-yritysten toiminnan kehittämiselle. Kiertotalouden toimintamalleissa piilee merkittävä taloudellinen potentiaali, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää uudenlaista osaamista ja toimivia yhteistyömalleja osana toimitusketjuja.
KOMPOnentit kiertoon ekosysteemissä -hankkeessa vauhditamme kone- ja laitevalmistajien arvoverkkojen siirtymää kohti kiertotaloutta. Kartoitamme arvoverkkojen tarpeita, mahdollisuuksia ja kriittisiä kehityskohteita haastattelemalla alan suuryrityksiä sekä niiden alihankintaketjuissa toimivia pk-yrityksiä. Painopisteenä ovat osien ja komponenttien kierrätettävyyden ja kunnostettavuuden kehittäminen sekä paikallisten yhteistyöverkostojen vahvistaminen.
Tavoitteenamme on parantaa toimitusketjujen tehokkuutta sekä huolto- ja toimitusvarmuutta ja vahvistaa pk-yritysten valmiuksia tunnistaa kilpailukykyä tukevia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja toimia osana laajempia alihankintaverkostoja.
Hankkeen toimenpiteet pk-yrityksille
Hankkeessa tunnistamme haastattelujen avulla pk-yritysten kiertotalouspotentiaalia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten osien kunnostukseen, palvelutoimintaan ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja. Haastattelujen pohjalta tarjoamme yrityksille mahdollisuuden yrityskohtaisiin kehityssuunnitelmiin ja asiantuntijatukeen, jotka kohdistuvat yritysten tärkeiksi kokemiin kehityskohteisiin.
Tuemme paikallisen kiertotalousekosysteemin rakentumista työpajojen ja yritysvierailujen kautta sekä kokoamme hankkeen päätteeksi pk-yrityksille suunnatun kiertotalouden oppimispolun osaamisen kehittämisen tueksi.
Pk- yritys, tule mukaan!
Haluatko kehittää liiketoimintaanne kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi sekä viedä muutosta käytäntöön?
Yrityskohtaiset haastattelut käynnistyvät keväällä 2026.
Euroopan unionin osarahoittama KOMPOnentit kiertoon ekosysteemissä -hankkeemme vauhdittaa kone- ja laitevalmistajien arvoketjujen siirtymää kohti kiertotaloutta, vahvistaa toimitusketjujen tehokkuutta ja toimintavarmuutta sekä tarjoaa alan pk-yrityksille käytännönläheistä tukea oman liiketoiminnan kehittämiseen.
Hanke on jatkoa TechVillan ja Hämeen ammattikorkeakoulun toimivalle yhteistyölle.
Kesto 1.10.2025 – 31.12.2027
Toteuttajajat Teknologiakeskus TechVilla Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Rahoittajat Euroopan Unionin osarahoittama, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö myöntää apurahoja Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan alueita tukeviin tutkimushankkeisiin. Apurahojen hakuaika alkaa 1.2.2026 ja päättyy 27.2.2025 klo 16.00.
Apurahat ovat vapaasti kaikkien haettavissa ja apurahoja jaetaan seuraavin kriteerein:
Nuori tutkija, 5000 euron apuraha tai apurahoja
Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-aluetta tukevan tai aluetta hyödyntävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen. Apuraha on suunnattu tutkijanuran alkuvaiheessa oleville henkilöille.
Työtä luovat, arkea helpottavat, yhteiskunnan ongelmia ratkaisevat innovaatiot, 3000 euron apuraha tai apurahoja
Apurahat kohdennetaan Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueella uusia toimintamalleja ja uutta liiketoimintaa edistäviin innovaatioihin. Erityisesti toivomme hakemuksia, jotka liittyvät ammatilliseen osaamiseen, biotalouteen, teknologiasovelluksiin mukaan lukien ohutlevyteknologia tai älykkäät palvelut.
Apurahaa haetaan säätiön hakulomakkeella. Lomake ja ohjeet ovat saatavilla säätiön sivuilla, osoitteessa www.hakkts.fi.
Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti ja noudatamme Tietosuojalakia 1050/2018. Saapuneita hakemuksia ei palauteta.
Säätiön hallitus päättää apurahan saajista kokouksessaan 24.3.2026. Päätökset ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on perustettu vuonna 1997 seitsemäntoista yrityksen ja yhteisön toimesta. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen taloudellista kehitystä, tutkimusta ja tuotekehitystä.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja muita varoja sekä myöntää stipendejä ja apurahoja ammattikorkeakoulun piirissä harjoitettavaan toimintaan. Säätiö voi myöntää erityisiä tunnustuspalkintoja oman alansa huomattavien löytöjen tai keksintöjen tekijöille.
