Bahez Karim muutti Suomeen Kurdistanista vuonna 2019 ja aloitti tieto- ja viestintätekniikan kiertotalousinsinööriopinnot HAMKissa pian Suomeen muuton jälkeen. Hänellä oli aiempaa kokemusta muun muassa liiketoiminnan kehittämisestä ja startup-yrityksistä, mutta uusi ala ja ympäristö saivat hänet näkemään tuttuja asioita uudesta näkökulmasta. Niin syntyi idea yrityksestä, joka valmistaa käytetyistä kahvinporoista poltettavia takkaklapeja.
”Ensimmäisenä opiskeluvuotena tehtävänä oli suunnitella jätteetön kaupunki. Ajatus tuntui aluksi utopistiselta etenkin, kun olin kasvanut kulttuurissa, jossa jätteisiin ei juuri kiinnitetty huomiota. Projekti kuitenkin herätti jotain. Suomessa juodaan paljon kahvia, ja huomasin, että kahvinporoissa on öljyä – niitähän voisi polttaa”, Bahez kertoo.
Idea muhi taustalla pari vuotta. Lopulta osallistuminen Helsingin kaupungin tarjoamaan incubator-ohjelmaan toi vauhtia. Ohjelmassa testattiin liiketoimintamallia, markkinoita ja kannattavuutta. Silloin Bahez teki päätöksen keskittyä täysillä idean kehittämiseen
Opiskelujen ja yrittäjyyden yhdistäminen antoi vauhtia kehitystyöhön
Paahtu perustettiin opintojen aikana, ja HAMKin tuki osoittautui ratkaisevaksi. Laboratoriot, laitteet ja asiantuntijat olivat kullanarvoisia erityisesti tuotteen kehitysvaiheessa. ”Saimme käyttöömme esimerkiksi laitteita, joiden vuokraaminen olisi maksanut tuhansia euroja. Lisäksi opettajilta sai neuvoja muun muassa markkinointiin ja tuotekehitykseen,” Bahez kiittää.
Myös yrityksen arvomaailma rakentui opiskelujen aikana. Kiertotalous ja kestävä kehitys ovat Paahtun toiminnan ytimessä. Yrityksessä pyritään minimoimaan kaikki hukka: raaka-aineet hyödynnetään viimeistä murua myöten, paperilaskuja vältetään ja tarpeetonta liikkumista karsitaan. Kalustoa vuokrataan ostamisen sijaan, ja suurin osa työstä tehdään etänä.
Epäilyjä vastaan sitkeydellä
”Olin pitkään huolissani, syttyykö klapi kunnolla. Testasimme yli 300 versiota, ja vain muutama toimi niin kuin halusimme. Kun saimme mukaan tuotekehityksen ammattilaisen, kehitys harppasi eteenpäin.” Bahez Karim, Perustaja, Paahtu Oy
Bahez ei peittele, että matkan varrelle on mahtunut epäilyksiä ja haasteita. Yksi suurimmista oli tuotteen toimivuus. ”Olin pitkään huolissani, syttyykö klapi kunnolla. Testasimme yli 300 versiota, ja vain muutama toimi niin kuin halusimme. Kun saimme mukaan tuotekehityksen ammattilaisen, kehitys harppasi eteenpäin.”
Skeptisyyttä Bahez kohtasi myös eräässä pitchauskilpailuissa – tuomaristo piti ideaa kiinnostavana, mutta epäili sen toimivuutta käytännössä. Paahtun tiimi ei kuitenkaan lannistunut. Tuotteen ennakkomyynti yllätti positiivisesti ja toi lyhyessä ajassa enemmän tilauksia kuin osattiin odottaa. Se antoi uskoa ja intoa jatkaa.
Frush-voitto toi näkyvyyttä ja rahoitusta
Vuonna 2023 Paahtu voitti Frush-pitchauskilpailun. Voiton myötä yritys sai asiantuntija-apua rahoituksen hakemiseen ja tukea valtiolta, sekä yhteyden suomalaisiin bisnesenkeleihin. ”Voitto antoi myös tiimille luottamusta jatkaa. Kun ulkopuolinen taho uskoo tuotteeseesi, se merkitsee paljon, ” Bahez sanoo.
Yrittäjyys on kuin vanhemmuutta
”Älä jää yksin ideasi kanssa. Osallistu tapahtumiin, hakeudu mukaan yrityshautomoihin ja puhu ideastasi ihmisille. Usein saat vastaukseksi apua ja uusia näkökulmia. Kun uskot ideaan ja olet valmis panostamaan siihen täysillä, onnistuminen on mahdollista. Mutta ilman toimintaa ideat jäävät vain ajatuksiksi.” Bahez Karim, Perustaja, Paahtu Oy
Bahez vertaa yrittäjyyttä isyyteen – joskus pitää jaksaa, vaikka väsyttää. ”Kun tulet kotiin väsyneenä, lapsi haluaa silti leikkiä. Yrittäjyydessä on samaa: vaikka sinulla olisi huono päivä, sinun täytyy kannustaa tiimiä ja uskoa tulevaan. Se vaatii paljon, mutta myös antaa”
Opiskelijoille, jotka miettivät oman ideansa toteuttamista, Bahezillä on selkeä viesti: ”Älä jää yksin ideasi kanssa. Osallistu tapahtumiin, hakeudu mukaan yrityshautomoihin ja puhu ideastasi ihmisille. Usein saat vastaukseksi apua ja uusia näkökulmia. Kun uskot ideaan ja olet valmis panostamaan siihen täysillä, onnistuminen on mahdollista. Mutta ilman toimintaa ideat jäävät vain ajatuksiksi.”
Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille!
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö
Management in Sustainable Business -koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)
Annette Theresa Riel, Ulkomaa
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)
Elina Maria Nurminen, Helsinki
Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit -koulutus, Terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Mirja Orvokki Korhonen, Valkeakoski
Kriisitilanteiden hallinta sosiaali- ja terveysalalla -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Eeva Aulikki Räisänen, Rovaniemi
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)
Mari Johanna Koskinen, Loppi
Ammattikorkeakoulututkinnot
Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö
Climate Smart Agriculture -koulutus, Bachelor of Natural Resources, Agrologi (AMK)
Chathuri Priyadarshani Pitiwala Liyanage, Turku
Isha Samudika Vindyani Ranasinghe Kalumediriyage, Turku
Kalhari Iranthika Liyanage, Hämeenlinna
Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)
Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Adam Kessa, Ulkomaa
Asrorbek Allaberganov, Vantaa
Brian James Scotcher, Tampere
Matt Enrico Flores, Hämeenlinna
Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) Farbod Ghiasi, Hämeenlinna
Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Chenwei Wang, Ulkomaa
International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
El Mehdi El-Kamili, Valkeakoski
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Merja Maarit Sjöblom, Rusko
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Heidi Susanna Airola, Tampere
Maria Teija Helmi Helin, Tampere
Päivi Maria Luoma, Hämeenlinna
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Jaakko Väinö Juhani Loponen, Ylöjärvi
Sylvi Bhose, Hämeenlinna
Tanja Tuulia Alvinen, Nokia
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Reetta Johanna Puska, Asikkala
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Mathias Leif Helge Qvarnström, Espoo
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Akseli Veikko Ilmari Savinainen, Espoo
Sari Eija Kristiina Virén, Nurmijärvi
Tanja Elina Pulli, Lahti
Teemu Juhani Raittinen, Kankaanpää
Teija Helena Oivo, Oulu
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Roosa Emilia Luomala, Hämeenlinna
Siiri Sanni Helena Savola, Espoo
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Emma Helmiina Karhe, Turku
Minna Susanna Oinonen, Hämeenlinna
Roosa Jemiina Koivumäki, Tampere
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Anna Lyydia Pulkka, Kuopio
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Sanna Mäki-Tuuri, Tammela
Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja
Aleksanteri Kiviluoto, Tampere
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Viimeisimmässä HAMKin muotoilun koulutuksen verkkojulkaisussa, HAMKZINE:ssa on esillä ajankohtaisia artikkeleita, haastatteluita sekä upeita editorial-kuvia opiskelijoidemme töistä. Tutustu muun muassa Max Virkkuseen, HAMKin jalkinemuotoilun alumniin, joka työskentelee nykyisin suunnittelijana Salomonilla.
Opiskelijaelämää esittelevä HAMK Life -osio vie lukijan muun muassa Skotlannin ja Irlannin nummille siellä vaihdossa olleiden opiskelijoidemme mukana. HAMK Looks esittelee puolestaan opiskelijoidemme omia tyylejä!
Tätä ja paljon muuta tarjoaa tuore HAMKZINE – käy tsekkaamassa!
Evo on yksi pilottikohteista, jonne Suomen Metsäyhdistys tuo kuudesluokkalaisia kokeilemaan uudenlaista metsäretkipäivää. Metsäala haluaa tulevaisuudessa järjestää metsäretkipäivän ympäri Suomea kaikille kuudesluokkaisille. Päivä toteutetaan yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin kanssa.
”Kuutoset metsään -hankkeen suuruusluokka on valtava. Tavoitteena on viedä vuodesta 2026 alkaen kokonainen ikäluokka metsään. Se tarkoittaa noin 2 300 kuutosluokkaa vuosittain”, Suomen Metsäyhdistyksen projektipäällikkö Jaska Salonen sanoo.
Kuutoset metsään -retkellä oppilaat kiertävät rasteja, joilla tutustutaan metsäluontoon, metsänhoitoon ja puusta saataviin tuotteisiin yhdessä metsäalan asiantuntijoiden kanssa. Retki huipentuu eväisiin nuotiolla, jos maastopalovaroitusta ei ole.
”Kaikki lapset eivät ole käyneet metsässä, eikä edes kanto tai nuotio ole tuttu. Metsäsuhteen rakentamisessa yksikin mieleenpainuva elämys voi olla merkittävä. Olisi hienoa, jos Suomessa jokainen pääsisi kerran peruskoulun aikana metsään koulupäivän aikana”, Salonen sanoo.
Kuutoset metsään -hanketta kokeillaan tänä syksynä Evon lisäksi Vihdissä, Loviisassa, Iisalmessa, Kontiolahdella ja Tampereella. Yhteensä kymmenen päivän aikana pilottia kokeilee n. 1750 koululaista opettajineen. Hankkeen päärahoittaja on nuorten metsäkasvatusta tukeva Suomen Metsäsäätiö. Pilotin sivut löytyvät osoitteesta https://smy.fi/opeta-opi/kaikki-kuutoset-metsaan/
Metsäradio taltioi Evon tapahtuman
Hämeen ammattikorkeakoulun ja Hämeen ammatti-instituutin opiskelijat ovat tiivisti mukana päivän toteuttamisessa osana opintojaan. He ovat mukana käytännön järjestelyissä, oppaina sekä suunnittelemassa yhtä toiminnallisista rasteista. Metsätalouden AMK-opiskelijat Rauna Ylinen ja Johannes Voutilainen toimivat metsäpäivän projektityöntekijöinä.
“Tällaisen tapahtuman toteuttaminen osana opintoja on sopivasti haastavaa. Projektia työstäessä karttuu hyvin monenlaista osaamista. Erityisesti kommunikointi- ja yhteistyötaitojen kehittäminen on tuntunut tärkeältä. Odotan jo innolla, että pääsemme näkemään työn tulokset käytännössä!”, Ylinen kommentoi.
Evon tapahtumaan osallistuvat koulut ovat Asikkalan Aurinkovuoren koulu, Padasjoelta Kullasvuoren koulu, Tuuloksen koulu, Konnarin koulu, Hauhon yhtenäiskoulu ja Eteläisten koulu. Koululaiset vierailevat Evolla 23.–24.9.2025 kello 9.00–13.15. Tapahtumapaikkana on Evon leirialue osoitteessa Saukonojantie 27.
YLE:n tuottama Metsäradio on tulossa paikalle tiistaiaamuna. Myös muu media on tervetullut mukaan seuraamaan metsäpäivää.
Asensimme Karanojan kiertotalousalueelle ensimmäiset ympäristösensorit, joiden avulla kartoitamme alueen ympäristövaikutuksia. Kehittämistämme sensoreista kerättävällä datalla edistämme Hämeenlinnassa sijaitsevan MORE-teollisuusalueen kestävyyttä ja vastuullisuutta sekä luomme pohjaa alueen ympäristösertifioinnille.
Sopivien sensoreiden kehittämiseksi kartoitimme aluksi alueelta kaksi ympäristövastuullisuuden kannalta olennaista mittauskohdetta: alueen rajalla kulkevan Karanojan ja siihen kohdistuvat valumapäästöt, sekä kaatopaikalla syntyvät kaasupäästöt. Alueelle yhdessä Kiertokapula Oy:n ja Linnan Kehitys Oy:n kanssa hankitut, juuri alueen tarpeita vastaavat sensorit on suunnitellut ja valmistanut Hämeen ammattikorkeakoulun asiantuntija, vanhempi tutkimusinsinööri Gert Hattingh.
Karanojaan sijoitimme sensoreita, jotka mittaavat veden lämpötilaa ja sähkönjohtavuutta. Sensoreiden keräämän datan avulla voimme seurata muutoksia vedessä olevien ravinteiden, suolojen ja liuenneiden kiintoaineiden määrissä. Voimme verrata ojan eri kohdista mitattavia arvoja keskenään, ja saamme tarkempaa tietoa kiertotalousalueen kohdalla mahdollisesti muodostuvista valumapäästöistä.
Kaatopaikalle kehitimme menetelmän, jolla mittaamme ilmaan haihtuvien kaasujen pitoisuuksia. Maaperästä ilmaan haihtuva metaani, hiilidioksidi sekä muut orgaaniset kaasut ovat merkittäviä kasvihuonekaasuja, joiden seuranta jätteenkäsittelyalueilla on tärkeä osa ilmakehäämme lämmittävän kasvihuoneilmiön hillitsemistä. Näitä päästöjä syntyy kaatopaikoilla orgaanisen jätteen hajotessa, ja nyt asennettujen sensorien avulla voimme seurata kaatopaikan päästöpitoisuustasoja aiempaa yhtäjaksoisemmin.
Sensoreillamme kerätty data tuo meille lisää tietoa alueella syntyvistä päästöistä, mikä mahdollistaa alueen ympäristövaikutusten entistä tarkemman arvioinnin. Ympäristödatan avulla tuemme MORE-teollisuusalueen vastuullista ja kestävää kehittämistä sekä luomme pohjaa yritysalueen ympäristösertifioinnille.
KAP – Kiertotalouden digitaaliset autonomiset palvelut
Euroopan unionin osarahoittama KAP-hankkeemme on käynnissä aina heinäkuuhun 2026 asti, ja sen tavoitteena on tuoda merkittäviä parannuksia MORE-teollisuusalueen kiertotaloustoimintoihin ja ympäristövaikutuksiin. Hankkeemme tukee Hämeen Kiertotalouden tiekartan ja Hiilineutraali Hämeenlinna -ohjelman tavoitteita.
Hämeen ammattikorkeakoulu vastaanotti liki 3100 hakemusta syksyn yhteishaussa. Eniten hakijoita kiinnosti sähkö- ja automaatiotekniikka, soteala sekä täysin uusi Digitaalisten ratkaisujen muotoilu –koulutus. Se kiinnosti liki neljääsataa hakijaa ja oli haun vetovoimaisin koulutus aloituspaikkoihin nähden.
HAMK vastaanotti lähes 3100 hakemusta 2744 hakijalta syksyn yhteishaussa. Hakemusten ja hakijoiden määrän ero johtuu siitä, että yksi hakija on voinut hakea useaan eri HAMKin koulutukseen.
Hakijamäärällä mitattuna suosituimmat hakukohteet olivat sähkö- ja automaatiotekniikan monimuotototeutus (419 hakijaa) sekä sosionomin muuntokoulutus (lähes 400 hakijaa). Myös sairaanhoitajan monimuotokoulutuksen suosio kasvoi reilulla sadalla hakijalla.
Uusi koulutus vastaa mm. pienempien yritysten työvoimatarpeisiin
Uusi Digitaalisten ratkaisujen muotoilu -koulutus oli vetovoimaisin, sillä yhtä aloituspaikkaa kohden oli yli 14 hakijaa. Kaikkiaan hakijoita oli 368. Muotoilun koulutuspäällikkö Anna Huoviala on erittäin tyytyväinen tulokseen, koska hakijoista suurin osa oli valinnut koulutuksen ensisijaiseksi vaihtoehdokseen.
”Myös toteutus tässä on täysin uudenlainen, eli nämä ovat päiväopintoja verkossa, kun perinteisesti verkko-opintoja tehdään iltaisin ja viikonloppuisin. Tämän tyyppiselle toteutukselle on siis selvästi kysyntää. Tulemme panostamaan opetuksessa laadukkaaseen digitaaliseen toteutukseen, joka tukee myös yhteisöllisyyttä”, Huoviala sanoo.
Huovialan mukaan koulutus suunniteltiin työelämälähtöisesti. Taustatutkimuksen mukaan tarvetta muotoilun eri osa-alueet laajasti hallitseville digitaalisille muotoilijoille on etenkin startupeissa ja muissa pienemmissä yrityksissä. Koulutuksessa keskeistä on yhdistää visuaalinen suunnittelu, digitaalinen muotoilu sekä ja yrittäjyys- ja liiketalousosaaminen.
Koulutusten suosiota tarkastellessa hienoista laskua oli rakennusalan koulutuksissa. Esimerkiksi rakennusmestarin koulutuksiin oli 70 hakijaa vähemmän viime vuoteen verrattuna.
Tammikuussa alkavissa koulutuksissa on opiskelijoille tarjolla yhteensä 407 opiskelupaikkaa. Yhtä paikkaa kohden vastaanotettiin 6,7 hakemusta. Yli 1300 hakijaa lähetti hakemuksensa ensisijaisesti HAMKiin.
Tarjolla oli AMK-koulutuksia sekä päiväopintoina eri kampuksillamme, pääsääntöisesti verkossa opiskeltavina monimuotokoulutuksina sekä pelkästään verkossa suoritettavina koulutuksina.
Päivä- ja monimuotokoulutuksiin valitsemme opiskelijat joko todistuksen tai AMK-valintakokeen perusteella. Liiketalouden muuntokoulutukseen hakeneiden tulee ladata portfolio hakemukselleen oma opintopolku –palvelussa 18.9.2025 klo 15.00 mennessä.
AMK-valintakoe järjestetään viikolla 44. Digitaalisten ratkaisujen muotoilussa järjestetään oma valintakoe verkossa.
Todistusvalintojen tulokset julkaistaan ennen AMK-valintakoetta lokakuun puolivälissä. Kaikkien syksyn yhteishaussa mukana olevien koulutuksien valintojen tulokset julkaistaan viimeistään 20.11.2025.
Metsäteollisuus on hyvin tärkeä Etelä-Afrikan taloudelle. Ilmastoviisaan metsätalouden ja yrittäjyysinnovaatioiden edistäminen metsätalouden koulutuksessa voi luoda työpaikkoja ja auttaa hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia alaan. Vuosina 2020–2024 toteutetussa Forest21-hankkeessa onnistuimme vahvistamaan alan kompetenssia kehittämällä nykyisten ja tulevien toimijoiden osaamista, keskittyen erityisesti korkeakouluopettajiin. Hanke sai EU:lta esimerkillisen arvioinnin.
Forest21- eli Ilmastoviisasta metsätalousyrittäjyyden koulutusta Etelä-Afrikassa -hankkeessa uudistimme opetussuunnitelmaa sisällyttämällä siihen ilmastoviisaan metsätalouden sisältöjä sekä yrittäjyystaitoja ja metakognitiivisia valmiuksia tukevia opintoja. Tavoitteenamme oli muuttaa opetus opiskelijalähtöisemmäksi.
Lisäksi tuimme hankkeessa yhteisöllisen oppimisverkoston rakentamista Etelä-Afrikan korkeakoulujen, yhteiskunnan ja teollisuuden toimijoiden välille. Tämä verkosto jatkaa työtä muun muassa pedagogiikan kehittämisessä, opetussuunnitelmien uudistamisessa ja tiedon jakamisessa sekä kansallisissa että kansainvälisissä kumppanuuksissa.
Hankkeen ytimessä olivat ongelmaperustainen oppiminen (PBL) ja opiskelijakeskeinen opetus. Opiskelijat saivat yrityksiltä oikeita metsätalouden liiketoimintaan liittyviä haasteita, joita he ratkaisivat monikansallisissa ja useiden oppilaitoksen opiskelijoista koostuvissa tiimeissä. Tällä tavoin Etelä-Afrikan toimijat pystyivät syventämään yhteistyötään yrityssektorin kanssa. Myös opettajat ja hallintohenkilöstö löysivät hankkeen avulla uusia tapoja tehdä opetuksesta käytännönläheisempää ja paikalliseen kontekstiin sopivaa.
Hankkeen vaikutus jää elämään
Forest21-hanke hyödytti laajasti sekä HAMKin että kumppanikorkeakoulujen henkilökuntaa ja opiskelijoita. HAMKista yhteensä 15 opiskelijaa, pääasiassa kestävän metsätalouden tutkinto-ohjelmasta, osallistui Etelä-Afrikassa toteutettuihin haasteisiin ja kenttätyöhön. Opiskelijat pääsivät suunnittelemaan muun muassa uusia liiketoimintamalleja valtion omistamien metsäplantaasien kehittämiseksi ja uudistamiseksi. Kaiken kaikkiaan yli 100 henkilöstön jäsentä ja 300 opiskelijaa sai koulutusta hankkeen järjestämissä ohjelmissa, työpajoissa ja yrityshaasteissa.
Lisäksi kehitimme ilmastoviisaan metsätalouden oppimisalustan, joka luovutettiin Nelson Mandela -yliopiston ylläpidettäväksi. Oppimisalusta sisältää runsaasti materiaalia metsätalouden opetukseen sekä henkilöstölle että opiskelijoille. Hankkeessa tehdyn työn tueksi laadimme myös käytännön käsikirjan ongelmaperustaisesta oppimisesta ja yrittäjyyden integroimisesta opetussuunnitelmiin.
Hanke toteutettiin yhteistyössä seuraavien oppilaitosten kanssa: Fort Cox University of Agriculture and Forestry, Stellenbosch University, Tshwane University of Technology, Nelson Mandela University, University of Venda ja Inland Norway University.
Hankkeen päättyessä konsortion jäsenet olivat vaikuttuneita hankkeen tuomista hyödyistä ja ilmaisivat halunsa jatkaa yhteistyötä sekä syventää hankkeessa saavutettuja taitoja ja verkostoja.
Hankkeen nimi: Forest21 – Ilmastoviisasta metsätalousyrittäjyyden koulutusta Etelä-Afrikassa
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu (koordinaattori); Aalto yliopisto; Inland Norway University of Applied Sciences, Norja; Fort Cox Agriculture and Forestry Training Institute, Etelä-Afrikka; Nelson Mandela University, Etelä-Afrikka; Stellenbosch University, Etelä-Afrikka; Tshwane University of Technology, Etelä-Afrikka; University of Venda, Etelä-Afrikka
Syyskuun viimeisenä perjantaina Hämeen ammattikorkeakoulu järjestää kolme tapahtumaa. Päivän ja illan aikana uppoudutaan RUN-Eurooppa-yliopiston moniin mahdollisuuksiin, liikutaan yhdessä Hämeenlinnan upeissa maisemissa ja sukelletaan HAMKin soveltavan tutkimuksen maailmaan.
Päivä alkaa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella. RUN-EU-päivässä klo 9–13 uppoudutaan Eurooppa-yliopiston moniin mahdollisuuksiin. Tapahtuma on suunnattu erityisesti kansainvälisestä yhteistyöstä kiinnostuneille sidosryhmillemme, opiskelijoille ja HAMKin työntekijöille. Päivän paneelikeskustelu klo 12–13 “Mitä merkitystä Eurooppa-yliopistoilla on?” on englanniksi ja se striimataan.
Iltapäivällä klo 14 alkaen HAMKin opiskelijat, henkilökunnan jäsenet ja alumnit nauttivat liikunnan riemusta Hämeenlinnan rantareitillä. HAMK goes Rantareitti -tapahtumassa hamkilaiset voivat kiertää joko kilpaillen, omaan tahtiin nautiskellen tai tiiminä.
Tapahtumapäivä huipentuu Tutkijoiden yöhön Kauppakeskus Goodmanissa klo 16–20. Tutkijoiden yössä pääset esimerkiksi selvittämään, missä syntyy eniten hukkalämpöä Kanta-Hämeen alueella tai millaisia elintarviketeollisuuden sivutuotteita voi hyödyntää oluen valmistamiseen. Voit lisäksi kokeilla erilaisia kotona asumista helpottavia teknologioita, tutustua RUN-Eurooppa-yliopiston mahdollisuuksiin kantahämäläisille ja paljon muuta. Tapahtumassa on mielenkiintoista katseltavaa ja koettavaa kaiken ikäisille. Samana iltana Goodmanissa vietetään Pimeän kaupan iltaa.
Haluatko olla paremmin perillä, mitä HAMKissa on meneillään? Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo toiminnastamme, nostaa ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja tapahtumia HAMKista.
Muotoilijan kosketus kantaa pitkälle – Hämeen ammattikorkeakoulun muotoilun opiskelijat tutkivat muotoilijan valintojen vaikutusta ympäristöön uutta muotoilua esittelevässä näyttelyssään HABITARE-messuilla 10.-14.9.2025.
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) älykkään ja kestävän muotoilun koulutusohjelmassa voi ainoana Suomessa opiskella lasi- ja keramiikkamuotoilua, jalkine ja vaatemuotoilun lisäksi. Muotoilun koulutuksessa HAMKissa on opiskelijoita yli 20 maasta.
Lasi- ja keramiikkamuotoilun opiskelijat tulkitsevat messujen teemaa näyttelyssään Touch That Lasts. Esillä on kahdenkymmenen muotoilun opiskelijan tuotteita, joiden rouheat tekstuurit ja käteen sopivat muodot herättävät pohtimaan, mikä tekee tuotteesta pitkäikäisen. Valmistuksessa on käytetty monipuolisesti eri tekniikoita, kuten kipsimuotille rakentamista, dreijausta, lasin slumppaamista ja hiekkapuhallusta.
Näyttely esittelee tuotteen elinkaarta raaka-aineen hankinnasta ja valmistuksesta uusiokäyttöön asti ja tuo esiin, miten muassa materiaalivalinnoilla voidaan pienentää tuotteen ympäristövaikutuksia. Keramiikkamurskasta ja jätelasista valmistetut tuotteet havainnollistavat, miten muotoilijan kädenjälki voi muuttaa hukkamateriaalin arvokkaaksi ja pitkäikäiseksi esineeksi.
Kehitimme BioColour-hankkeessa uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden tuotantoon ja käyttöön yhdessä konsortiokumppaneidemme kanssa. Hankkeen myötä HAMK on vakiinnuttanut paikkansa bioväriainetoimijoiden verkostossa etenkin soveltavan tutkimuksen tutkimuskumppanina.
Kulutustuotteissa käytetään valtaosin synteettisiä väriaineita, ja biopohjaisista yhdisteistä valmistettujen bioväriaineiden käyttö on vielä hyvin vähäistä. Värjäysteollisuuden tarpeisiin onkin löydettävä uusia, uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvia ja kestävyysperiaatteita toteuttavia vaihtoehtoja. HAMKissa olemme olleet mukana luonnonväriaineiden kehitystyössä jo pitkään.
BioColour (Biovärit – Väripaletti biopohjaisille väriaineille ja pigmenteille) -hankkeessa kehitimme yhdessä konsortiokumppaneidemme kanssa uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden tuotantoon ja niiden käyttöön, mahdollistaen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten ratkaisujen kehittämisen tekstiileihin, pakkauksiin ja pinnoitteisiin. Tutkimus ei kuitenkaan keskittynyt ainoastaan luonnonväriaineisiin perustuvien värjäystekniikoiden kehittämiseen, vaan rakensimme myös kestävän värin käytön yleistymistä teollisuudessa ja muilla aloilla tukevaa laajempaa tietopohjaa.
HAMKissa tutkimus keskittyi tekstiilien värinkesto-ominaisuuksien tutkimukseen ja muiden kuin tekstiilimateriaalien värjäämiseen bioväriaineilla. Tutkimme esimerkiksi värimorsingosta saadulla indigojauheella värjättyjen maalien ja muiden pinnoitteiden säänkestoa, biohajoavien muovien värjäytymistä bioväriaineilla sekä alumiinin värjäystä kasvipohjaisilla väriaineilla. BioColour-hankkeen myötä HAMK on vakiinnuttanut paikkansa bioväriainetoimijoiden verkostossa, erityisesti soveltavan tutkimuksen ja yritysyhteistyön osalta.
Viime vuosina biopohjaisiin väriaineisiin liittyvä kiinnostus tutkimuksessa ja harrastajien parissa on kasvanut, ja samalla on kasvanut mahdollisuus viedä tutkimustuloksia kohti oikeita sovelluksia. Väriaineiden tutkimus HAMKissa jatkuu muun muassa Kestävät biopigmentit ja sideaineet (Biopigment) -hankkeessa, jossa edistämme biopohjaisten väriaineiden käyttöä edelleen ja kehitämme myös biopohjaisia pinnoiteratkaisuja yhdessä kotimaisten yritysten kanssa.
BioColour (Biovärit – Väripaletti biopohjaisille väriaineille ja pigmenteille) -hanke toteutettiin ajalla 6/2019–8/2025. Hankekonsortion muodostivat Helsingin yliopisto, Itä- Suomen yliopisto, Aalto- yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus Luke, Teknologian tutkimuskeskus VTT, North Carolina State University ja Campinasin yliopisto. Hanketta rahoiti elokuussa päätökseen tullut strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) IMPRES eli Innovatiiviset materiaalit ja palvelut resurssiviisauden ja kestävän kehityksen edistäjinä -ohjelma.
Monitieteinen tutkimushanke huipentui päätösseminaariin tiistaina 29. huhtikuuta 2025 klo 10–16 Helsingissä, Annalan Huvilalla. Hankkeen loppuseminaarin tallenne on katsottavissa täällä.
