Valtakunnallisen uraseurantakyselyn tarkoituksena on selvittää, minkälainen on ammattikorkeakoulusta valmistuneen työ- ja uratilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kysely toteutetaan 7.10.-9.11.2026.
Tänä vuonna uraseurantakyselyn kohderyhmään kuuluvat kaikki suomalaisista ammattikorkeakouluista vuonna 2021 AMK- tai YAMK-tutkinnosta valmistuneet. Kyselyn avulla selvitetään ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllistymistä sekä tyytyväisyyttä omaan tutkintoon ja työuraan.
Kyselystä saatuja tietoja käytetään muun muassa koulutusten kehittämisessä sekä opiskelijoiden uraohjauksessa. Se tuottaa myös arvokasta tietoa työnantajista ja työtehtävistä, joihin opiskelijat ovat työllistyneet. Lisäksi kolme prosenttia ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta määräytyy uraseurantakyselyn vastausten perusteella.
Alumni, tarkkailethan sähköpostiasi ja saapuvia tekstiviestejä
Vuonna 2021 amk- tai yamk-tutkinnon suorittaneet saavat henkilökohtaisen kutsulinkin uraseurantakyselyyn sähköpostitse ja tekstiviestillä. Lisäksi osa HAMKin koulutuksista kontaktoi omat alumninsa puhelimitse kyselyn aikana. Seuraathan siis sähköpostiasi ja puhelintasi ja vastaa kyselyyn. Vastauksesi on meille tärkeä!
Taustatiedot poimitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ylläpitämästä korkeakoulujen valtakunnallisesta tietovarannosta Virrasta. Vastaukset käsitellään luottamuksellisesti eikä yksittäistä vastaajaa voi tunnistaa.
Lisätietoja:
Olli Pöyry
Koulutuksen kehittämisen asiantuntija
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
Muistisairauksien riskiin voi vaikuttaa enemmän kuin moni tietää. Tutkimusten mukaan jopa lähes puolet muistisairauksien riskitekijöistä liittyy asioihin, joihin voimme itse vaikuttaa. Muistiviikolla käynnistyvä Muistaakseni huomenna -kampanja kannustaa löytämään pieniä, itselle sopivia tekoja aivoterveyden tueksi.
Tutkimusten mukaan jopa 45 prosenttia muistisairauksista voisi olla ehkäistävissä tai viivästettävissä kiinnittämällä huomiota elintapoihin ja ympäristöön. Aivoterveyden tukeminen ei kuitenkaan tarkoita täydellistä elämäntaparemonttia: monet aivoille hyvää tekevät asiat ovat tavallisia hyvän arjen tekoja.
Liikkuminen, monipuolinen ruoka, riittävä uni, sosiaaliset suhteet ja uuden oppiminen ovat esimerkkejä asioista, joilla voi tukea omaa aivoterveyttään. Pienestäkin voi aloittaa: kävellä kauppaan, soittaa ystävälle, mennä ajoissa nukkumaan tai kokeilla jotakin uutta.
Muistisairaudet yleistyvät väestön ikääntyessä
Muistisairaudet ovat merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen haaste. Suomessa muistisairauteen sairastuu vuosittain yli 20 000 ihmistä, ja muistisairautta sairastavien määrän ennustetaan kasvavan väestön ikääntyessä.
Muistisairauksien riskiin vaikuttavat monet tekijät, muun muassa liikunnan puute, epäterveellinen ruokavalio, korkea verenpaine ja vähäinen kognitiivinen aktiivisuus. Ennaltaehkäisyssä korostetaankin useaan elämän eri osa-alueeseen kohdistuvia, arkisia muutoksia.
Aivoterveyttä ei rakenneta yhdellä suurella päätöksellä, vaan pienillä arjen teoilla.
– Muistaakseni huomenna -kampanjan ytimessä on ajatus, ettei aivoterveyttä rakenneta yhdellä suurella päätöksellä, vaan pienillä arjen teoilla. Aivoterveydestä huolehtimisen ei tarvitse olla suorittamista, sillä pienikin muutos voi olla merkittävä, jos siitä tulee osa omaa arkea. Jokainen voi löytää itselleen sopivia aivotekoja, jotka tukevat hyvinvointia sekä tänään että tulevaisuudessa. Aivoille hyvä elämä on usein myös tavallista hyvää elämää, sanoo Muistijälki-hankkeen projektiasiantuntija Leena Onttonen Oma Hämeestä.
Löydä oma aivotekosi
Oma Hämeen, Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry:n ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yhteinen Muistijälki-hanke aloittaa Muistiviikolla 21. syyskuuta Muistaakseni huomenna -kampanjan. Kampanja kannustaa kantahämäläisiä kiinnittämään huomiota omaan aivoterveyteensä ja löytämään pieniä, itselle sopivia tekoja sen tueksi. Kampanjan ajatuksena on yhdistää tämän päivän pienet teot tulevaisuuteen. Se näkyy esimerkiksi viesteinä “Liikun tänään muistaakseni huomenna” ja “Syön hyvin tänään muistaakseni huomenna”.
Kampanja on suunnattu erityisesti 65–75-vuotiaille kantahämäläisille, mutta aivoterveyttä voi tukea kaikenikäisenä. Kampanjalla halutaan myös tehdä muistista ja aivoterveydestä puhumisesta tavallisempaa.
Kampanjan verkkosivulla aivoterveyttä lähestytään FINGER-toimintamallin kautta. Tutkimustietoa tuodaan lähelle arkea konkreettisina tekoina, joista jokainen voi löytää itselleen sopivia.
Sivulta omahame.fi/aivoterveys saa vinkkejä aivoterveyden tukemiseen ja voi halutessaan tehdä muistisairauksien riskitestin. Omia aivoterveystekoja voi jakaa myös sosiaalisessa mediassa tunnisteella #MuistaakseniHuomenna.
Muistaakseni huomenna -kampanja näkyy ja kuuluu syksyn aikana muun muassa paikallislehdissä, radiossa, sosiaalisessa mediassa, Oma Hämeen verkkopalveluissa ja alueen tapahtumissa.
Muistijälki – aivoterveyttä elämän varrelle -hanke on Sosiaali- ja terveysministeriön terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettu hanke vuosille 2025–2027. Se on maakunnallinen aivoterveyden edistämisen ja muistisairauksien ennaltaehkäisyn hanke, jota toteuttavat yhteistyössä päätoteuttaja Kanta-Hämeen hyvinvointialue sekä osatoteuttajat Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).
Mikä on FINGER-toimintamalli?
FINGER-toimintamalli perustuu suomalaiseen FINGER-tutkimukseen (Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability). Tutkimuksessa monipuolinen elintapaohjelma paransi ikääntyneiden kognitiivisia toimintoja ja ehkäisi kognition heikentymistä. Toimintamalli yhdistää viisi osa-aluetta: liikunnan, ravitsemuksen, kognitiivisen harjoittelun, sosiaalisen aktiivisuuden sekä sydän- ja verisuoniterveydestä huolehtimisen.
Jyväskylän alueen yritykset saivat uusia kontakteja Jamkin ja HAMKin yhteisessä hankkeessa. Loppukyselyyn vastanneista 85 prosenttia piti innovaatioverkostossa toimimista hyödyllisenä, ja yli puolet koki verkoston avanneen uusia yhteistyömahdollisuuksia.
Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa -hanke saavutti kaikki sille asetetut tavoitteet: sen aikana Jyväskylän uudistuvan teollisuuden innovaatioverkoston tunnettuus kasvoi, yritysten aktiivisuus verkostossa lisääntyi ja verkostotyö koettiin hyödylliseksi. Hankkeeseen osallistui tavoitteiden mukaisesti 15 yritystä.
Loppukyselyn mukaan osallistuminen tuki erityisesti yhteistyön kehittämistä alueen yritysten ja oppilaitosten kanssa sekä yritysten omien toimintatapojen kehittämistä. Hankkeen tulosten pohjalta kehitettiin toimintamalli, jonka avulla alueen yritykset voivat jatkossakin vahvistaa verkostoitumistaan, yhteistyötään ja innovointikykyään kestävän kasvun edistämiseksi.
Systeemiälykkyys verkostoyhteistyön tukena
Hankkeen tavoitteena oli tehdä Jyväskylän uudistuvan teollisuuden innovaatioverkostosta entistä näkyvämpi ja toimivampi. Innovaatioverkosto tukee pk-yritysten kasvu- ja kehittämisprosesseja sekä edistää kestävän liiketoiminnan syntymistä. Verkostomaisen työskentelyn lisäämisellä tavoitellaan erityisesti pk-yritysten kyvykkyyksien vahvistamista, jotta ne voivat kehittää, pilotoida ja kaupallistaa uusia tuotteita, palveluja, tuotantomenetelmiä ja materiaaleja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
Verkostot ovat nykyisen liiketoiminnan keskeinen toimintaympäristö, jossa yritykset luovat arvoa yhteistyön, tiedonvaihdon ja aktiivisen vuorovaikutuksen kautta. Parhaimmillaan verkostoyhteistyö auttaa löytämään uusia ratkaisuja, vahvistaa kilpailukykyä ja nopeuttaa liiketoiminnan kehittämistä.
Kestävä kasvu puolestaan edellyttää innovaatioita, jotka syntyvät usein eri alojen ja organisaatioiden osaamisen yhdistyessä. Kun yritykset ylittävät toimiala-, organisaatio- ja osaamisrajoja sekä tekevät tavoitteellista yhteistyötä, syntyy uusia mahdollisuuksia kehittää tuotteita, palveluita ja liiketoimintaa kestävällä tavalla.
Hankkeen päätoteuttajana toimi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk ja osatoteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Jamk toi hankkeeseen systeemiälyn käytännön soveltamisosaamista erityisesti pk-yrityksissä. HAMK täydensi kokonaisuutta systeemiälykkyyden teoreettisella osaamisella ja mittausosaamisella.
Hankkeen keskiössä oli systeemiälykkyys, jolla tarkoitetaan kykyä toimia ja onnistua osana merkityksellisiä kokonaisuuksia, kuten verkostoja. Hanke vahvisti Jyväskylän alueen pk-yritysten verkostotoimijuutta, yhteistyöosaamista ja kykyä tunnistaa oman roolinsa osana laajempaa innovaatioekosysteemiä.
Yhteiset tilaisuudet toivat kontakteja ja yhteistyömahdollisuuksia
Yrityshaastattelujen ja kyselyiden avulla hankkeen alkuvaiheessa tunnistettiin kehittämistarpeita. Haastattelut vahvistivat verkostojen ja yhteistyön tärkeyttä kestävän kasvun edistäjinä. Verkoston toimintaa arvioitiin erittäin myönteisesti. Jyväskylän uudistuvan teollisuuden innovaatioverkostossa sekä systeemiälykkyyden että verkostotoimijuuden taso arvioitiin erinomaiseksi.
Haastattelujen pohjalta järjestettiin neljä yhteistyöskentelytilaisuutta Jyväskylän uudistuvan teollisuuden toimijoille vuosina 2025–2026. Tilaisuudet lisäsivät yritysten välistä vuorovaikutusta, synnyttivät uusia kontakteja ja avasivat mahdollisuuksia yhteistyöhön, liiketoiminnan kehittämiseen sekä uusien liiketoimintamallien tunnistamiseen.
Yhteistyöskentelytilaisuuksien osallistujat arvostivat erityisesti järjestäjän vahvaa ymmärrystä teollisuuden toimialasta ja pk-yritysten tarpeista sekä kykyä nostaa esiin yrityksissä ja verkostossa olevaa osaamista ja yhteistyöpotentiaalia. Onnistumisen taustalla oli jatkuva vuoropuhelu yritysten kanssa, aktiivinen palautteen kerääminen ja systeemiälykäs orkestrointi, jonka avulla luotiin yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tukevia kohtaamisia ja rakenteita.
Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä tilaisuuksiin, ja asiakastyytyväisyys (CSAT) oli parhaimmillaan 97 prosenttia. Palautteissa korostuivat erityisesti verkostoituminen, arvokkaat keskustelut ja hyvä ilmapiiri. Osallistujat toivoivat verkostotyölle jatkoa sekä enemmän aikaa yhteiselle keskustelulle.
Hanke osoitti, että systeemiälykäs verkostoyhteistyö vahvistaa yritysten uudistumiskykyä, luo uusia yhteistyömahdollisuuksia ja rakentaa perustaa kestävälle kasvulle alueellisessa innovaatioekosysteemissä.
Hankkeen havaintoja ja tuloksia hyödynnetään myös ESR+-rahoitteisessa Kestävää kasvua systeemiäly- ja verkosto-osaamisella -hankkeessa. Jamkin ja HAMKin vuosina 2025–2027 toteuttama hanke jatkaa yritysten systeemiäly- ja verkosto-osaamisen kehittämistä Jyväskylän alueella.
Lue lisää
EU:n osarahoittama Kestävää kasvua systeemiälykkäästi verkostossa -projekti toteutettiin ajalla 1.11.2024-30.4.2026.
Hankkeessa kehitettyyn toimintamalliin ja muihin materiaaleihin voi tutustua Jamkin hankesivulla. Lisätietoja hankkeesta ja sen tuloksista löytyy myös HAMKin hankesivulta.
Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Peppi Patricia Mäki, Tampere
Sanna Leena Savoranta, Vantaa
Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)
Tuomas Antti Ilmari Mäntyjärvi, Petäjävesi
Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)
Elisa Hannele Similä, Jokela
Inka Anniina Peltola, Helsinki
Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö
Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Kushani Lakshika Gimhani Abeykoon Mayandige, Helsinki
International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Lubos Halvon, Valkeakoski
Miiko Waldemar Koivisto, Turku
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Saara Sofia Venäläinen, Riihimäki
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Mária Ujházy, Ulkomaa
Minna Johanna Hovi, Lempäälä
Sabiina Christa Eleonoora Helenius, Hämeenlinna
Soňa Eliášová, Ulkomaa
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Jussi Petteri Hakkarainen, Kuopio
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Eetu Matias Aapeli Vihriälä, Tampere
Heidi Johanna Ruupunen, Rajamäki
Jesse Henri Oskari Aho, Hyvinkää
Joni Elias Mitronen, Hämeenlinna
Kaisu Susanna Paukkeri, Tampere
Laura Aleksandra Juutilainen, Nurmijärvi
Sanna Sinikka Toivanen, Hämeenlinna
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Elina Iida Irene Partanen, Hämeenlinna
Ella Eveliina Viholainen, Turenki
Reetta Katariina Tuomi, Hämeenlinna
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Ida Mauko, Hämeenlinna
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Antti Knaapila, Sipoo
Daniel Georgescu, Romania
Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja
Lauri Värri, Hämeenlinna
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Julkisten rakennusten akustiikkaa on pyritty parantamaan lisäämällä teräskattopaneeleihin pieniä reikiä. Ne kuitenkin muuttavat myös kattopaneelien rakenteellista käyttäytymistä ja voivat vaikuttaa niiden kykyyn kestää kuormitusta. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) vetää tutkimusta, jossa tavoitteena on parantaa sisätilojen äänenlaatua ja säilyttää samalla rakennusten turvallisen kantokyvyn edellyttämä lujuus.
Hämeen ammattikorkeakoulu kehittää uudessa tutkimuksessa yhdessä yliopistojen ja yritysten kanssa suunnitteluohjeistuksia innovatiivisille kattopaneeliratkaisuille, joissa rakenteellinen lujuus ja akustiset ominaisuudet yhdistyvät. Taustalla on viime vuosien kehitys, jossa rakennusten käyttömukavuutta on pyritty parantamaan yhä enemmän esimerkiksi sairaaloissa, kouluissa, urheiluhalleissa ja kauppakeskuksissa.
Käyttömukavuuteen liittyy hyvä akustiikka. Teräsalan yritykset ovat vastanneet kysyntään kehittämällä kattorakenteita, jotka parantavat myös sisätilojen äänenlaatua. Teräskattopaneeleihin on suunniteltu pieniä reikiä (perforaatiot), jotka yhdessä eristemateriaalien kanssa auttavat vaimentamaan ääntä ja näin vähentämään melua rakennusten sisällä. Ne kuitenkin muuttavat myös kattopaneelien rakenteellista käyttäytymistä ja voivat vaikuttaa niiden kykyyn kestää esimerkiksi lumesta ja tuulesta syntyvää kuormitusta. Lisäksi paneelien käyttäytymistä palotilanteissa on tutkittu vielä vähän.
Nyt käynnistyneessä tutkimuksessa tuotettavat suunnitteluohjeistukset voivat muun muassa alentaa rakentamisen kustannuksia ja auttavat suunnittelemaan rakennuksia, jotka voidaan mukauttaa ajan myötä muuttuviin tarpeisiin.
”Rakennuksista halutaan kestävämpiä ja resurssitehokkaampia, mikä pienentää ympäristövaikutuksia. Tutkimuksemme edistää kattopaneeli-innovaatioiden kehittämistä ja skaalaamista”, kertoo hankkeen projektipäällikkö, HAMKin tutkijayliopettaja Zhongcheng Ma.
Toiminnalliset teräskattorakenteet rei’ityksillä ja mikroprofiloinneilla (PERFORM)
Toiminnalliset teräskattorakenteet rei’ityksillä ja mikroprofiloinneilla (PERFORM) – hankkeen kokonaisbudjetti on 3,5 miljoonaa, josta HAMKin rahoitusosuus on puoli miljoonaa euroa. Hanketta rahoittaa European Research Fund for Coal and Steel (RFCS). Hanke toteutetaan ajalla 1.9.2026 – 28.2.2030.
HAMKin johtamaa tutkimushanketta tehdään yhteistyössä johtavien teräsalan yritysten (Ruukki Construction ja Joris Ide) sekä kiinteistö- ja rakennusalan yrityksen (TUU – Building Design Management) kanssa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Tampereen yliopisto, Aalto-yliopisto, Coimbran yliopisto Portugalista ja VUB Brussels yliopisto Belgiasta.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Hämeen liitto ovat mukana kansainvälisessä CIBUS-hankkeessa, minkä ansiosta ruokahävikin vähentäminen on nyt vahvemmin osana Kanta-Hämeen pitkän aikavälin aluekehittämistä. Tämän lisäksi olemme nostaneet kantahämäläisiä hyviä käytäntöjä muiden eurooppalaisten alueiden tietoon.
HAMK ja Hämeen liitto ovat mukana Cutting food loss and waste in Europe (CIBUS) -hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa alueellisten julkisten toimijoiden kykyä luoda uusia toimintatapoja, jotka vauhdittavat ruokahävikin ja -jätteen vähentämistä. Hankkeen ansiosta ruokahävikin vähentäminen huomioidaan nyt Kanta-Hämeen päivitetyssä maakuntaohjelmassa ja kantahämäläisiä hyviä käytäntöjä on nostettu muiden eurooppalaisten alueiden tietoon.
Ruokahävikin vähentäminen sisältyy Kanta-Hämeen päivitettyyn maakuntaohjelmaan osana älykkään erikoistumisen strategiaa. Ohjelmakaudella 2026–2029 älykkään erikoistumisen strategiassa on neljä painopistettä, joista kaksi ovat Vastuullinen ruuantuotanto ja elintarviketeollisuus sekä Bio- ja kiertotalous. Ruokahävikin vähentäminen kytkeytyy näihin molempiin painopisteisiin. Maakuntaohjelma voi mahdollistaa esimerkiksi ruokahävikin vähentämiseen tähtääviä kehittämishankkeita tai käytännön kokeiluja Kanta-Hämeessä, koska sen avulla ohjataan maakunnan kehittämistoimia ja hankerahoituksen kohdentamista.
Maakuntaohjelmassa korostuu kokonaisvaltainen lähestymistapa ruokajärjestelmän ilmastotavoitteisiin, mikä tarkoittaa yhteistyötä ja vuoropuhelua eri alojen toimijoiden välillä. Kokonaisvaltaisuus on oleellista myös ruokahävikin vähentämisessä, koska hävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa alkutuotannosta kuluttajiin. HAMKin rooli tällaisessa lähestymistavassa on tärkeä, sillä yhdistämme opiskelijoita, yrityksiä, tutkimusta ja muita toimijoita esimerkiksi koulutustemme ja TKI-hankkeidemme kautta.
Hyviä käytäntöjä Kanta-Hämeestä
Keskeistä CIBUS-hankkeessa on oppia muilta hankkeeseen osallistuvilta alueilta tutustumalla niiden hyviin käytäntöihin ruokahävikin vähentämiseksi. Tavoitteena on jakaa ja saada ideoita ja inspiraatiota uusiin toimintatapoihin. Olemme yhdessä Hämeen liiton ja alueellisten sidosryhmien kanssa tunnistaneet useita hyviä käytäntöjä Kanta-Hämeestä:
1. Jäteselviytyjät -kilpailu
Jätehuoltoyhtiö Kiertokapula on 17 vuoden ajan järjestänyt Kanta-Hämeen nelosluokkalaisille Jäteselviytyjät-kilpailua. Leikkimielisen tietokilpailun tavoitteena on lisätä koululaisten ympäristötietoisuutta ja kannustaa jätteiden lajitteluun. Kilpailun kärkiteemat vaihtuvat vuosittain, mutta oppimateriaali kattaa monipuolisesti eri jätelajit ja kannustaa kestävään elämäntapaan. Vuonna 2025 kilpailun kärkiteemoja olivat biojäte, kompostointi ja ruokahävikki.
Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymä (LHKK) hyödyntää opiskelijaravintolassaan opiskelijoiden lukujärjestyksistä saatavaa dataa ennustaakseen ruokailijoiden lukumäärää. Ennusteiden avulla keittiöhenkilökunta pystyy valmistamaan realistisemman määrän ruokaa ja välttämään hävikkiä. Mallin antamat arviot ruokailijoiden määrästä ovat systemaattisesti olleet lähellä todellista ruokailijamäärää.
Kauppavalmennus/ Optimus Food on kehittänyt sovelluksen, joka hyödyntää Lean-ajattelua tunnistaakseen toistuvaa hävikkiä päivittäistavarakaupoissa. Sovelluksen avulla kauppias voi hahmottaa, miten hävikkiä syntyy, tunnistaa juurisyyt ja tehdä muutoksia toimintatapoihin.
Työmme ruokahävikin vähentämiseksi jatkuu. Pyrimme tunnistamaan lisää hyviä käytäntöjä Kanta-Hämeessä sekä tuomaan tänne hyviä esimerkkejä muualta Euroopasta. Seuraamme myös maakuntaohjelman toimeenpanoa ruokahävikin näkökulmasta. Lisäksi jatkamme yhteistyötä alueellisten sidosryhmien kanssa.
Sidosryhmätyömme tavoitteena on tukea aluekehitystyötä jakamalla tietoa ja kokemuksia sekä kokoamalla ruokaketjun toimijoita yhteen. Sidosryhmien tapaamisissa keskustelemme haasteista ja hyvistä käytännöistä ruokahävikin ja -jätteen vähentämisessä. Pohdimme aihetta alueellisesta perspektiivistä, mutta jaamme sidosryhmille näkökulmia myös muista EU-maista. Mikäli kiinnostuit, olethan yhteydessä Hämeen liittoon.
Cutting food loss and waste in Europe (CIBUS)
CIBUS-hankkeen tavoitteena on vahvistaa kahdeksan eurooppalaisen alueen kyvykkyyksiä kehittää ohjauskeinoja, jotka vauhdittavat ruokahävikin ja -jätteen vähentämistä. Hanke keskittyy tiedon ja oppien jakamiseen yhdessä sidosryhmien ja hankekumppaneiden kanssa, sopivien ratkaisujen tunnistamiseen sekä alueellisten toimintasuunnitelmien päivittämiseen ja saattamiseen voimaan.
CIBUS-hanke toteutetaan ajalla 1.4.2024–30.6.2028. Hanke on Interreg Europen osarahoittama.
Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja luonnonvarayksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäelle jaettiin ulkoministeriön järjestämässä tapahtumassa perjantaina 18.9.2026 tunnustus TAIEX-ohjelmaan liittyvästä kansainvälisestä työstä. Tunnustuksen jakoi Euroopan unionin laajentumiskomissaari Marta Kos.
Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja luonnonvarayksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki on valittu ulkoministeriön ja Euroopan komission toimesta yhdeksi EU:n TAIEX-ohjelman juhlavuosikampanjan kasvoista. Hän on toiminut asiantuntijana useissa tilaisuuksissa, mm. TAIEXin ja Etelä-Amerikassa sijaitsevan EU-delegaation järjestämässä kestävän metsätalouden seminaarissa kesällä 2024.
Tunnustus myönnettiin perjantaina 18.9.2026 ulkoministeriön järjestämässä EU Enlargement: Finland’s Role and Opportunities – 30 Years of TAIEX-seminaarissa, osana EU:n laajentumiskomissaari Marta Kosin Suomen vierailua. Seminaarissa kuultiin komissaarin lisäksi puheenvuoro eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strandilta. Tapahtumassa kuultiin myös case-esimerkki Ilmatieteenlaitoksen ja Ukrainan välisestä TAIEX-yhteistyöstä sekä TAIEX-ohjelman tulevaisuudesta.
”Yhteistyö on vertaisoppimista”
Mona-Anitta Riihimäen mukaan TAIEX-yhteistyö on osoittanut, miten koulutus, kestävyys ja investoinnit voidaan yhdistää niin, että vihreä siirtymä tuottaa työpaikkoja, osallisuutta ja kestävää kasvua.
“Eurooppalainen osaaminen, erityisesti suomalainen ja hamkilainen, tukee ihmislähtöisiä ja pysyviä vaikutuksia kumppanimaissa samalla, kun se avaa uusia mahdollisuuksia EU:n yrityksille. Emme lähde yhteistyöhön valmiiden vastauksien kanssa, vaan koulutamme muutoksentekijöitä. He välittävät kestävyysosaamista eteenpäin nuorille. Meille se on se kestävän koulutuksen ydin ja kädenjälki, jonka haluamme jättää”, kertoo Riihimäki.
Investoinnit ovat kestäviä, kun ne yhdistetään osaamisen kehittämiseen, paikalliseen omistajuuteen ja julkisen sektorin johtajuuteen. Yhteistyö viestii Euroopan roolista reilun ja kestävän kehityksen kumppanina ja tiivistyy ajatukseen siitä, että ylikansallinen yhteistyö rakentaa tulevaisuuden kestävää koulutusta. Tässä HAMK haluaa olla vahvasti mukana.
”On ollut kunnia olla osa TAIEX-yhteisöä. Yhteistyö on vertaisoppimista”, Riihimäki sanoo.
Mikä TAIEX?
TAIEX (Technical Assistance and Information Exchange) on Euroopan komission hallinnoima, vuonna 1996 käynnistetty ohjelma, jonka kautta tarjotaan lyhytkestoista asiantuntijatukea hallinnon kehittämiseen erityisesti EU:n kumppanimaille.
TAIEX tarjoaa mahdollisuuden Suomelle ja suomalaisille asiantuntijoille jakaa osaamistaan julkishallinnosta EU:n laajentamisessa ja kumppanimaiden kehittämisessä. Tämä on samalla mahdollisuus vahvistaa ja uudistaa Suomen hallintoa.
Ohjelman 30-vuotisen toiminnan kunniaksi on nimetty kaikkiaan 30 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa “30 faces of TAIEX” -juhlakampanjan kasvoiksi.
Suomalaiset ovat osallistuneet TAIEX-ohjelman toiminta-aikana lähes 2 500 kertaa erilaisiin tehtäviin.
Suomella on tällä hetkellä komission TAIEX-asiantuntijarekisterissä 225 eri alojen asiantuntijaa.
Sosionomiksi opiskeleva Hanne Kujanpää suoritti työharjoittelun yksityisessä päiväkodissa Sisiliassa. Kymmenen viikon harjoittelujakso tarjosi mahdollisuuden tutustua italialaiseen varhaiskasvatukseen ja näytti suomalaisten ja italialaisten päiväkotien erot. Hanne matkusti mennen tullen lentämisen sijaan maata pitkin koiransa kanssa.
”Suoritin työharjoittelun Cataniassa, Sisiliassa sijaitsevassa yksityisessä päiväkodissa nimeltä Betzy’s School. Kyseinen paikka oli ollut yhteydessä Hämeen ammattikorkeakoulun kielten lehtoriin, joka oli sitten kysynyt minulta, kiinnostaisiko minua lähteä suorittamaan harjoittelua Sisiliaan. Olen aiemmin ollut Italiassa vaihto-oppilaana, joten ajatus harjoittelun suorittamisesta siellä oli mielestäni todella hyvä idea.
Harjoitteluni työtehtäviin kuului oikeastaan kaikki, mitä ryhmän vastaava opettajakin teki. Toki olin enemmän työparina ja apuna erilaisten aktiviteettien aikana. Lasten kanssa toteutin erilaisia aktiviteetteja ja annettuja tehtäviä ja olin mukana perusarjen jutuissa.
Suoritin Sisiliassa kehittämisen harjoittelua, joten suunnittelin myös yhteen ryhmään erilaisia toimia, joilla pystyttäisiin parantamaan ryhmän toimivuutta sekä tekemään jostakin asioista myös lapsille hieman helpompia ja ymmärrettävämpiä.
Suurimmat erot harjoittelupaikkani päiväkodin ja suomalaisen päiväkodin välillä ovat ainakin asioiden aikataulutus, vapaan leikin määrä, ulkoilujen määrä sekä ryhmässä toimivien aikuisten määrä. Suomessa ulkoilua ja vapaata leikkiä on päivän aikana huomattavasti enemmän ja aikuisia toimii ryhmässä useampi. Harjoittelupaikkani päiväkoti oli ehkä enemmän koulumainen ympäristö, jossa vapaata leikkiä oli hyvin rajatusti ja lapset tekivät enemmän tehtäviä ohjatusti.
Italialainen arki ei ollut minulle uusi juttu, joten sopeuduin siihen hyvin ja tiedostin jo monia juttuja ja tapoja. Se, että osaan kieltä, auttoi kyllä paljon. Työkulttuuristakin oli aiemmin tietoa jonkun verran, mutta ei kuitenkaan kokemusta. Työkulttuuriin sopeutuminen oli toisaalta ihan helppoa, mutta tietyt toimintatavat yleisesti herättivät huomiota ja tunteita, vaikka eivät minuun liittyneetkään.
Puhuin harjoitteluni aikana suurimmaksi osaksi englantia, sillä kyseessä oli kolmikielinen päiväkoti ja he erityisesti toivoivat englannin puhumista lapsille. Pienemmille lapsille kuitenkin puhuin italiaksi ja toistin jotain asioita aina englanniksi varmistaakseni, että lapsi ymmärsi, mutta myös sai englanninkielisen vastineen tietyille asioille.
Asuin aluksi Airbnb-asunnossa, kunnes pääsin asumaan kimppakämppään muiden harjoittelijoiden kanssa. Vapaa-aikana kävin vierailemassa useammassa eri paikassa Etelä-Sisiliassa ja vietin päiviä rannalla. Olin myös paljon muiden harjoittelijoiden sekä työntekijöiden kanssa sekä välillä ihan itsekseni kotona. Minulla oli mukana myös koirani, joten tietenkin vietin aikaa myös sen kanssa – Italiahan on hyvin koiramyönteinen maa!
Matkustin maata pitkin mennen tullen ja kaikki sujui todella hyvin. Suunnittelin kyllä matkan todella tarkkaan ja päivät pidin sopivina niin itselleni kuin koirallekin, mikä varmasti teki matkasta mukavamman. Maata pitkin matkustaminen ei mielestäni ollut mitenkään raskasta vaan todellakin aika upea kokemus.
Mieleenpainuvinta harjoittelussa oli ehkä se, että sain olla osa päiväkodin ”vuoden loppu”-esitystä. Kyseessä oli isompi spektaakkeli kuin mitä Suomessa olen ikinä päiväkodissa nähnyt. Oli hauskaa ja palkitsevaa työskennellä lasten kanssa ja harjoitella yhdessä ohjelmanumeroita sekä kaikkea siihen liittyvää. Kokonaisuutena kokemukseni harjoittelusta oli todella positiivinen. Sisiliassa moni asia on eri lailla ja tavat hyvinkin erilaisia verrattuna Suomeen, mutta avoin mieli sekä uuden oppimisen halu vievät kyllä pitkälle ja todellakin palaat monenlaisia kokemuksia rikkaampana.”
Koulutuksen, tutkimuksen ja yrityselämän yhteistyötä vahvistava, Forssan alueen elinvoimaa kasvattava kampusyhteistyösopimus hyväksyttiin maanantaina Forssan kaupunginhallituksessa.
Hämeen ammattikorkeakoulu, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Forssan kaupunki ja Forssan Yrityskehitys syventävät yhteistyötään uudella Forssan kampusyhteistyösopimuksella. Forssan kaupunginhallitus päätti, että kaupunki liittyy kampusyhteistyösopimukseen, ja nimesi ohjausryhmään kaupunginjohtajan. HAMK koordinoi ohjausryhmän toimintaa.
Vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälän mukaan tavoitteena pitkäjänteinen alueen vetovoiman, osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen.
”Sopimuksen päätavoitteena on alueen elinvoiman kasvattaminen ja on hienoa, että kaikki aluekehittäjät – koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, kaupunki, yrityspalvelut sekä seutukunnan toimijat – on saatu näiden yhteisten tavoitteiden äärelle”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Sopimuksella edistetään käytännössä sopijaosapuolten, opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistoimintaa, opintojen ja pedagogiikan yhteistoteutuksia, tilojen ja laitteiden yhteiskäyttöä sekä työelämää ja uutta yritystoimintaa palvelevan toiminnan yhteistä toteuttamista. Osapuolet kehittävät myös alueen tunnettuutta ja vetovoimaa potentiaalisille hakijoille ja yhteistyökumppaneille.
Sopimus linjaa, että Forssan kaupunki kehittää opiskelijoille sopivia asumisratkaisuja ja pyrkii olemaan opiskelijoille houkutteleva ja hyvin palveluja tarjoava kaupunki. Päämääränä on luoda opiskelijoille luontevat opintopolut toiselta asteelta ammattikorkeakouluun.
Sopimus tulee voimaan allekirjoittamisen jälkeen ja on voimassa toistaiseksi.
Hämeen ammattikorkeakoululle (HAMK) on myönnetty yhdessä RUN-Eurooppa-yliopiston (RUN-EU) kumppaneiden kanssa kolme merkittävää uutta rahoitusta. Yhteensä 2,7 miljoonan euron rahoituksilla kehitetään korkeakouluopettajien osaamista ja hyvinvointia, eurooppalaisia yhteistutkintoja sekä alueiden innovaatiokyvykkyyttä ympäri Eurooppaa.
HAMKin yhteenlaskettu rahoitusosuus kesällä myönteisen rahoituspäätöksen saaneissa hankkeissa on 520 000 euroa. Kymmenen eurooppalaisen korkeakoulun yhteenliittymä RUN-EU muun muassa laajentaa HAMKin rahoitusmahdollisuuksia ja verkostoja.
Lisää pedagogista osaamista ja hyvinvointia
Opettajilta edellytetään enenevissä määrin pedagogista osaamista ja kykyä tukea opiskelijoiden hyvinvointia. Silti saatavilla on edelleen vähän koulutusta, joka yhdistäisi innovatiivisen pedagogiikan ja tutkimusperustaiset hyvinvointitaidot. Erasmus+ -rahoitteinen Empowering European higher education teachers/educators through innovative pedagogics and Well-being (RUN WELL) -hanke vastaa tähän tarpeeseen.
HAMKin koordinoimassa hankkeessa kehitetään koulutusohjelma, jota voidaan soveltaa korkeakouluissa eri puolilla Eurooppaa. Hanke tarjoaa korkeakouluopettajille käytännönläheisiä menetelmiä hyvinvointia tukevien oppimisympäristöjen rakentamiseen sekä oman ammatillisen resilienssin vahvistamiseen.
Kolmivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 250 000 euroa, josta HAMKin osuus on noin 100 000 euroa. Hanke toteutetaan yhteistyössä RUN-EU:ssa espanjalaisen Burgosin yliopiston (University of Burgos) ja tšekkiläisen Liberecin teknillisen yliopiston (Technical University of Liberec) kanssa. Hankkeen projektipäällikkönä HAMKista toimii tutkijayliopettaja Telle Hailikari.
Tähtäimessä yhteinen eurooppalainen tutkinto
Toinen myönteisen rahoituspäätöksen saanut RUN-Eurooppa-yliopiston hanke vauhdittaa eurooppalaisten yhteistutkintojen kehittämistä. Yhteistutkinto tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskelija suorittaa opintojaan useassa eurooppalaisessa korkeakoulussa, jotka yhdessä myöntävät tutkinnon. Hankkeessa kehitettäviin RUNin yhteistutkintoihin haetaan eurooppalaista tutkintomerkkiä. Tutkintomerkki tukee yhteistutkintojen kehittämistä sekä parantaa tutkintojen tunnustamista ja vertailtavuutta eri maiden välillä.
Lisäksi Exploring Joint European Degrees in RUN-EU (RUN-ED) -hankkeessa luodaan toimintamalleja, jotka vahvistavat opiskelijoiden liikkuvuutta, eurooppalaisia arvoja, työelämäyhteistyötä ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Tavoitteena on tehdä eurooppalaisesta korkeakouluyhteistyöstä entistä sujuvampaa ja vaikuttavampaa opiskelijoiden, korkeakoulujen ja työelämän näkökulmasta.
Hanketta koordinoi irlantilainen Shannonin teknillinen yliopisto (Technological University of the Shannon). HAMKin ja portugalilaisen Leirian yliopiston (University of Leiria and Oeste) vastuulla on vahvistaa RUN-EU-allianssin valmiuksia toteuttaa yhteistutkintoja, jotka täyttävät eurooppalaisen tutkintomerkin kriteerit (European Degree Label) tunnistamalla niiden käyttöönottoa hidastavia lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia esteitä sekä kehittämällä yhteisiä toimintamalleja.
Erasmus+- rahoitteisen hankkeen EU-rahoitusosuus on miljoona euroa, josta HAMKin kokonaisbudjetti on 150 442 euroa. HAMKin projektipäällikkönä on kehittämispäällikkö Katja Maetoloa.
Vauhtia paikallisiin innovaatioihin
Lisäksi merkittävä rahoitus myönnettiin paikallisen innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen. HAMK ja RUN-EU-kumppanit saivat lähes 1,5 miljoonaa euroa Horizon Europe -rahoitusta alueelliseen kehittämiseen. HAMKin rahoitusosuus on 270 000 euroa.
Interoperable Design Framework for Territorial Regeneration (TIDER) on kansainvälinen hanke, joka tukee paikallista tutkimusperusteisteistä innovaatiotoimintaa ja -yhteistyötä eri alueilla ympäri Eurooppaa. Käytännön kokeiluja ja pilotteja toteutetaan erityisesti tekstiili-, muoti-, kulttuuri- ja audiovisuaalisilla sektoreilla. Kokeiluympäristöt mahdollistavat kehitetyn mallin testaamisen ja hienosäädön aidoissa olosuhteissa ennen sen laajempaa soveltamista.
HAMKin vastuulla on erityisesti kehittää monimuotoista, tasa-arvoista ja saavutettavaa tutkimuskulttuuria sekä mahdollistaa tutkimustulosten tehokas soveltaminen yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä.
Kolmivuotista hanketta koordinoi portugalilainen Polytechnic University of Cávado and Ave (UPCA) ja siinä ovat mukana HAMKin Design Factoryn ja UPCAn lisäksi korkeakoulut Irlannista (Technological University of Shannon / FORGE Design Factory) ja Alankomaista (NHL Stenden / Future Design Factory). HAMKin projektipäällikönä on Leading Principal Research Scientist Jari Jussila.
HAMK mukana useissa RUN-EU-tutkimushankkeissa
Lisäksi HAMK on mukana parhaillaan viidessä muussa RUN-EU-yhteistyössä toteutettavissa tutkimus- ja kehityshankkeissa.
RUN-EU:ta ja sen mahdollisuuksia esitellään RUN-EU-Päivään 22.10. Hämeenlinnan korkeakoulukeskukselle. Tapahtumassa pääsee tutustumaan myös RUN-EU:n tutkimushankkeisiin. Tervetuloa!
Lisätietoja:
Katja Maetoloa
Kehittämispäällikkö
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
