Toteutimme Kanta-Hämeen yrityksille käytännön kokeiluja, joissa testattiin lisäävän valmistuksen soveltuvuutta kone- ja metalliteollisuuden tarpeisiin. Yritykset saivat uusia näkökulmia muun muassa materiaalitehokkuuteen, komponenttien optimointiin ja toimitusketjujen joustavuuteen.
Kiertotalous ja huoltovarmuus ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi kone- ja metalliteollisuudessa. Samalla lisäävän valmistuksen tekniikat ovat vakiinnuttaneet paikkansa perinteisten menetelmien rinnalla. Valmistavassa teknologiateollisuudessa käytetään kuitenkin paljon perinteisempiä menetelmiä, mistä johtuen prosessien muuttaminen on usein hidasta ja kallista toteuttaa.
Lisäävä valmistus mahdollistaa muun muassa aiempaa monimutkaisempien tuotteiden valmistuksen, raaka-aineen paremman kierrätettävyyden sekä hukkamateriaalin määrän minimoimisen. Kohti toimivaa kiertotaloutta ja huoltovarmuutta (KOHU) -hankkeessa käynnistelimme lisäävään valmistukseen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Kanta-Hämeessä. Tavoitteenamme oli vahvistaa kone- ja metalliteollisuuden yritysten kiertotalouden osaamista, ja kehittää muun muassa koneenosien uudelleenkäyttöön sekä 3D-tulostamisen hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja.
Yksittäiset yrityskokeilut osoittivat, että komponentteja voidaan optimoida lisäävää valmistusta varten siten, että materiaalinkulutus vähenee ja tuotteen elinkaari pitenee. Lisäksi rakensimme lisäävän valmistuksen kehitysympäristön sekä toimintamallin, jonka avulla yritysten tarpeita voidaan jatkossa systemaattisesti kartoittaa ja edetä piloteihin vaiheittain.
Käytännön kokeilut avasivat yrityksille lisäävän valmistuksen mahdollisuuksia
Tehostaaksemme yritysten huoltovarmuutta selvitimme, miten konepajateollisuuden nykyiset laitteet soveltuvat lisäävään valmistukseen varaosa- ja korjaustoiminnassa. Lisäksi toteutimme paikallisille yrityksille käytännön kokeiluja sekä niihin liittyvää testaus- ja tutkimustyötä. Tunnistimme useita konkreettisia käyttökohteita lisäävälle valmistukselle erityisesti varaosatuotannon, komponenttien uudelleensuunnittelun ja materiaalitehokkuuden näkökulmista. Yritysten kanssa toteutettujen kartoitusten ja pilotointien valmistelun kautta syntyi selkeä kuva siitä, missä tilanteissa 3D-tulostus tuo lisäarvoa valmistavaan teollisuuteen.
Hanke lisäsi merkittävästi alueen yritysten ymmärrystä lisäävän valmistuksen mahdollisuuksista ja auttoi tunnistamaan konkreettisia kehityskohteita. Yritykset suhtautuivat aiheeseen pääosin myönteisesti ja pitivät erityisen hyödyllisenä hankkeen käytännönläheistä lähestymistapaa. Vaikka kaikki yritykset eivät edenneet suoraan pilotointiin, hanke onnistui lisäämään kiinnostusta ja madaltamaan kynnystä uusien teknologioiden käyttöönottoon. Yritykset saivat uusia näkökulmia muun muassa materiaalitehokkuuteen, komponenttien optimointiin ja toimitusketjujen joustavuuteen.
HAMKin KAP-hankkeessa kehitettiin Industrial Park MOREn kiertotalousalueelle digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla alueen ympäristövaikutuksia voidaan seurata aiempaa järjestelmällisemmin ja alueella asiointia sujuvoittaa. Keskeinen tulos oli ympäristösensoreihin perustuva aluevalvomo. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin opassovellusta asioinnin tueksi.
Industrial Park MORE on lähes 700 hehtaarin yritysalue, jolla toimii noin sata yritystä ja työskentelee noin 1 500 ihmistä. Alueella kehitetään myös kiertotalouteen liittyviä palveluja. KAP eli Kiertotalouden digitaaliset autonomiset palvelut -hankkeessa ratkaisuja kehitettiin MOREn kiertotalousalueen tarpeisiin. Tavoitteena oli vahvistaa alueen turvallisuutta, helpottaa tiedon hyödyntämistä ja tehdä alueella toimimisesta sujuvampaa.
Yksi hankkeen keskeisimmistä tuloksista oli aluevalvomo, johon koottiin ympäristösensoreiden keräämää dataa. Hankkeessa kehitettyjen ja rakennettujen sensorien avulla alueen ympäristövaikutuksista voidaan kerätä tietoa aiempaa järjestelmällisemmin. Aluevalvomo auttaa toimijoita havaitsemaan ja todentamaan, millaisia vaikutuksia alueen toiminnalla on alueen veden- ja ilmanlaatuun sekä maaperään. Ympäristösensorit on luovutettu Kiertokapula Oy:n pysyvään käyttöön.
Kun ympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvä data kootaan yhteen tietovarastoon, alueen tilannetta on helpompi seurata ja vertailla. Alueelta kerättyä tietoa voidaan tarkastella eri ajanjaksojen, sensorien ja mittauspisteiden välillä sekä suhteuttaa esimerkiksi muilta alueilta saatavaan vastaavaan tietoon ja avoimiin datalähteisiin. Visualisointien avulla yksittäisistä aineistoista voidaan tehdä helpommin ymmärrettäviä, jolloin ympäristövaikutuksia ei tarvitse arvioida vain yksittäisten havaintojen varassa, vaan niitä voidaan seurata kertyvän tiedon avulla.
Hankkeessa pilotoitiin myös opassovellusta, jonka tavoitteena oli helpottaa kiertotalousalueella liikkumista ja parantaa tiedon saavutettavuutta kuluttajille. Mobiililaitteella toimivan sovelluksen karttanäkymässä asiakas pystyi tarkastelemaan omaa sijaintiaan ja asiointipisteitä, mikä voi helpottaa liikkumista ja omatoimista asiointia Karanojan jätteidenkäsittelyalueella. Lisäksi pilotissa testattiin, miten asiakas voisi jo ennen alueelle saapumistaan tarkastella omaan tilaukseensa kuuluvien jätejakeiden lajitteluohjeita sekä niiden sijaintia pientuojien asiointialueella. Näin kuorman voisi pakata jo kotona oikeaan järjestykseen ja asiointia paikan päällä voitaisiin sujuvoittaa.
Ratkaisuja kehitettiin yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Tämä oli tärkeää, koska kiertotalousalueen arki muodostuu monenlaisista tarpeista: alueella toimii yrityksiä, siellä on kierrätys- ja jätehuoltopalveluja, ja alueella asioi erilaisia käyttäjiä. Yhteistyön avulla pystyttiin tunnistamaan, mihin tarpeisiin digitaaliset ratkaisut vastaavat parhaiten ja miten niitä voidaan soveltaa osaksi käytännön toimintaa. Hankkeen päätöstapahtumassa kerätyn hankkeen palautteen perusteella kehittämistyö koettiin hyödylliseksi, ja ratkaisuilla nähtiin arvoa sekä MOREn kiertotalousalueen arjessa että laajemmin kiertotalouden digitaalisten palvelujen kehittämisessä.
Työn merkitys näkyy ennen kaikkea siinä, että kiertotalousalueen toiminnasta saadaan enemmän tietoa ja tätä tietoa voidaan käyttää alueen toiminnan kehittämisessä. Sensoriratkaisut ja aluevalvomo tekevät ympäristövaikutuksista paremmin näkyviä, ja opassovelluksen pilotti osoitti, miten digitaalinen opastus voisi tukea alueella liikkumista ja asiointia. Yhdessä nämä ratkaisut luovat pohjaa sille, että kiertotalousalueen palveluja voidaan kehittää jatkossa entistä sujuvammiksi ja helpommin seurattaviksi.
Taustaa: KAP – Kiertotalouden digitaaliset autonomiset palvelut
Kehitämme KAP – Kiertotalouden digitaaliset autonomiset palvelut -hankkeessa Industrial Park MOREn kiertotalousalueen palveluja hyödyntämällä digitaalisia teknologioita.
Kohderyhmäämme ovat alueen yritykset, Kiertokapulan jäte- ja kierrätysasema sekä sen palveluja käyttävät kantahämäläiset.
Hanke on EU:n osarahoittama ja käynnissä 1.8.2023–31.7.2026.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on palkinnut lukuvuoden 2025–2026 parhaat opinnäytetyöt stipendein. Laadukas opinnäytetyö -stipendejä myönnettiin jokaisen HAMKin koulutusohjelman parhaalle opinnäytetyölle. Onnittelut palkituille!
Laadukas opinnäytetyö -stipendit myönnetään vuosittain kunkin HAMKin koulutusohjelman parhaalle opinnäytetyölle. Valinnat tehdään kunkin koulutuksen koulutuspäälliköiden ehdotusten pohjalta. Stipendi on suuruudeltaan 300 euroa.
Stipendin saajat, koulutus ja opinnäytetyön aihe
Pia Adamsson – Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen – Palveleva johtajuus psykiatrisessa hoitotyössä – Lähiesihenkilöiden kokemuksia positiivisesta ja palvelevasta johtajuudesta
Timo Haakana – Rakennusmestari AMK – Hankesuunnitelma : kiinteistö- tai asuntoyhtiön kunnostushanke
Jaana Hautamäki – Liiketoiminnan kehittäminen (YAMK) – Talousraportoinnin kehittäminen tiedolla johtamisen tueksi Case Valtakunnallinen yksityinen toisen asteen ammatillinen koulutuksen järjestäjä
Pekka Heiskari – liikenneala – Joukkoliikennepysäkkien esteettömyyskartoitus Kangasalan katuverkolla
Susanne Hyvärinen – Smart and Sustainable Design – Designing timeless artisanal fashion collection : exploring design tools for extending the use phase of garments, Design
Li Jiawei – Computer Applications – Design and implementation of an Android-based cybersecurity educational game for children
Tomi Juuso – Rakennusalan innovatiivinen uudistaminen – Tekoälyn käyttömahdollisuudet- digitalisaation ja tiedolla johtamisen kehittäminen CASE: Akseli Allianssi
Petra Karlsson – Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut (YAMK) – Datakatalogin ja liiketoimintasanaston merkitys datalähtöisen liiketoiminnan tukena
Ekaterina Klishina – Management in Sustainable Business – Future-Proofing HR: A Tool for Developing Sustainable Competencies, Master in Management in Sustainable Business degree program
Essi Laine – Sosionomikoulutus – ”Me tarkastusvaliokunnassa olemme käsitelleet nuorten syrjäytymistä pitkään ja hartaasti.” – Nuoret ja syrjäytyminen poliittisissa puheissa
Ann Levonius – Kriisitilanteiden hallinta sosiaali- ja terveysalalla – Muutosjohtamisen merkitys terveydenhuollon yksikön muutoksessa : kartoittava kirjallisuuskatsaus
Antti Luonsinen – Teknologiaosaamisen johtaminen koulutus YAMK – Yrityksen ohjelmistokehityksen testausstrategian kehittäminen. Tekniikan koulutusala.
Leevi Meriläinen – Konetekniikan koulutus – Satamanostureiden varaosien tarjousprosessin läpimenoajan parantaminen. Tekniikan koulutusala.
Dániel Mikolai – Construction Engineering – Engineering Perspectives on Single-Family House Design : A Comparative Study Between Central and Northern Europe
Taru Mäenpää – Bio- ja elintarviketekniikka – Laadun dokumentti asiakkaille. Insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka.
Maija Nevalainen – Tietojenkäsittely – AI-Enhanced and Traditional Cyber Attacks : A Comparative Analysis : evolving indicators of compromise and defense strategies
Yovini Pathiranage – International Business – “Non-Financial Double Materiality Matrix for a Finnish SME”, International Business
Kati Pitkonen – Insinööri AMK, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka – Voimajohtopylväiden geotekninen mitoitus eurokoodin mukaan
Csenge Vígh – Mechanical Engineering and Production Technology koulutus – Comparative Homogenisation and Structural Performance Analysis of Biomimetic Cellular Core Materials in a Simplified Wing Model
Nghia Vo – Electrical and Automation Engineering – Implementation of a robotic arm with machine vision in chess
Nette Hursti – Hevosalan liiketoiminta (tradenomi amk) – Verkkosivuston rakentaminen ja optimointi: Hirnumedia.net
Helena Inkeri – Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä – Kehon tuntu -verkkovalmennus – Fyysisesti vammaisten naisten kehosuhteen tukeminen
Pavel Kudrna – Sustainable forest management – European Spruce Bark Beetle Damage Prevention: A comparison between Central Europe and Finland, forestry
Paula Paasimaa – Kestävä kehitys – Pienen matkailutoimijan vastuullisuussertifiointi – tapaus Villaforss, Ympäristösuunnittelija (AMK), kestävä kehitys
Elmo Zy – Climate Smart Agriculture – Evaluating Profitability of Agroforestry Systems in Northwest Vietnam with Cost-Benefit Analysis
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on perustettu vuonna 1997 seitsemäntoista yrityksen ja yhteisön toimesta. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen taloudellista kehitystä, tutkimusta ja tuotekehitystä.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja muita varoja sekä myöntää stipendejä ja apurahoja ammattikorkeakoulun piirissä harjoitettavaan toimintaan. Säätiö voi myöntää erityisiä tunnustuspalkintoja oman alansa huomattavien löytöjen tai keksintöjen tekijöille.
Metalliteollisuuteen kohdistuu sekä kustannuspaineita että uusia vaatimuksia ympäristöystävällisyydestä. Samalla raaka-aineiden saatavuus on aiempaa epävarmempaa. Uudessa hankkeessa kehitämme metalliteollisuuden pk-yrityksille ratkaisuja, jotka vähentävät riippuvuutta kriittisistä raaka-aineista ja vahvistavat suomalaisen metalliteollisuuden kilpailukykyä.
Metalliteollisuus on Suomen viennin ja huoltovarmuuden kannalta kriittinen toimiala, mutta sen kilpailukyky on heikentynyt raaka-aineiden saatavuusongelmien, kustannuspaineiden ja vihreän siirtymän vaatimusten vuoksi. Alan liikevaihto on viime vuosina myös laskenut merkittävästi, mikä korostaa tarvetta uusille ratkaisuille ja nopealle uudistumiselle. RELA – Resurssiviisas valmistus -hankkeessa kehitämme alan pk-yrityksille ratkaisuja, jotka vähentävät riippuvuutta kriittisistä ja haitallisista raaka-aineista, parantavat kilpailukykyä ja tukevat kiertotaloutta.
Tutkimuksemme keskittyy ainetta lisääviin valmistusmenetelmiin, tekoälyavusteiseen metalliseosten suunnitteluun sekä reaaliaikaiseen prosessiautomaatioon. Hyödynnämme tutkimuksessa muun muassa metallin 3D-tulostusta sekä uusia laserpohjaisia korjausmenetelmiä, joita voidaan käyttää myös suoraan tuotantoympäristössä.
Kehitämme koneoppimiseen perustuvia ohjaus- ja valvontajärjestelmiä, jotka parantavat prosessien luotettavuutta. Tutkimme myös, miten kriittisiä ja vaarallisia materiaaleja voitaisiin korvata kestävillä vaihtoehdoilla. Lisäksi kehitämme materiaalihukkaa vähentäviä, kierrätettyjen kovametallien hyödyntämisen mahdollistavia laserpohjaisia korjaus- ja pinnoitusmenetelmiä sekä sideainesuihkutekniikkaa. Monet kehitettävistä ratkaisuista ovat vielä vähän käytettyjä myös kansainvälisesti, mikä korostaa tutkimuksen kunnianhimoisuutta.
Uusi tutkimustieto auttaa pk-yrityksiä parantamaan kilpailukykyään
Tuottamalla uutta tutkimustietoa materiaalien mikrorakenteista, prosessiparametrien vaikutuksista ja tekoälypohjaisista optimointimenetelmistä tuemme valmistavan teollisuuden tuotekehitystä ja mahdollistamme ratkaisujen teollisen käyttöönoton. Tavoitteenamme on auttaa erityisesti pk-yrityksiä vastaamaan alan murrokseen.
Tutkimustuloksemme vahvistavat osaltaan suomalaisen metalliteollisuuden kilpailukykyä ja vientiä, ja tavoitteenamme on auttaa erityisesti pk-yrityksiä vastaamaan alan murrokseen. Yritykset saavat uutta tietoa ja menetelmiä, joilla ne voivat vastata kiristyviin sääntelyvaatimuksiin ja teollisuuden uudistumistarpeisiin. Ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi komponenttien elinkaaren pidentämisen, materiaalihävikin vähentämisen sekä tuotantokatkosten lyhentämisen.
RELA – Resurssiviisas valmistus
Toteutamme RELA – Resurssiviisas valmistus –hankkeen ajalla 1.4.2026 – 30.9.2028, 18 yrityksestä ja 4 tutkimusorganisaatiosta (Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK), Tampereen yliopisto (TAU) ja Oulun yliopisto (OY)) koostuvan konsortion voimin.
Robotiikka ei ole enää vain suuryritysten etuoikeus, vaan myös pk-yrityksille saavutettava keino sujuvoittaa työtä, vahvistaa osaamista ja rakentaa kilpailuetua.
Robotiikka tarjoaa pk-yrityksille uusia tapoja kehittää toimintaa, vahvistaa osaamista ja rakentaa kestävää kilpailuetua. Yrityksille robotiikka ja tekoäly eivät tarkoita pelkästään tuotannon totaalista uudistamista tai ihmistyön korvaamista. Parhaimmillaan robotti toimii ihmisen työparina, joka vapauttaa aikaa rutiinityöltä, vähentää kuormitusta ja tekee ihmisen työstä mielekkäämpää. Kun työ tuntuu hallittavammalta ja turvallisemmalta, myös henkilöstön sitoutuminen kasvaa ja osaamisen kehittämiselle vapautuu aikaa. Tällä yritys voi luoda kilpailuetua, jota on vaikea kopioida.
Robotiikka työn tukena
Työelämän muuttuessa muuttuvat myös keinot, joilla työtä voidaan tehdä sujuvammin ja kestävämmällä tavalla. Monessa pk-yrityksessä robotiikka ja tekoäly herättävät edelleen ristiriitaisia tunteita. Toisaalta teknologian mahdollisuudet tunnistetaan, mutta investointien suuruus, osaamisvaatimukset ja epävarmuus konkreettisista hyödyistä hidastavat robotiikan käytäntöön viemistä.
HELPPI – Vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla -hankkeessa tavoitteemme on kaksiosainen: yhdessä TechVillan kanssa teemme ensisijaisesti toimenpiteitä, joiden tavoitteena on innostaa yrityksiä kokeilemaan robotiikkaa joko käytännössä tai tutustua tarkemmin moderneihin robotisaatiomahdollisuuksiin. Samalla pyrimme keskustelujen ja haastattelujen kautta ymmärtämään syitä siihen, miksi robotisaatio ei vielä innosta kaikkia yrityksiä ja tuomme esiin myös ruokaketjun huoltovarmuuden kasvavan merkityksen.
Tähän asti monilla pk-yrityksillä on kokemuksemme mukaan edelleen vanhentunut käsitys robotisaatiosta. Moderni robotisaatio on muuttunut nopeasti viime vuosina ja eroaa monin tavoin aiemmasta. Siksi olisi tärkeää, että yhä useampi yritys pohtisi, voisiko robotisaatio tai siihen liittyvät ratkaisut tarjota uusia mahdollisuuksia lähitulevaisuudessa. Jokainen yrityscase avaa meille uudenlaisen näkymän robotiikan soveltamisen mahdollisuuksiin, haasteisiin ja esteisiin. Ei voida sanoa kategorisesti, että “pk-yritykset ajattelevat näin”, vaan jokainen yritys ja sovelluscase on yksilöllinen. Usein yrityksen sisällä on erilaisia näkemyksiä: osa päättäjistä voi olla hyvinkin innostuneita, toiset taas hyvinkin varovaisia.
Tyypillisenä haasteena nousevat esiin ajan ja osaamisen rajallisuus. Pk-yrityksissä resurssit kohdentuvat usein operatiiviseen toimintaan ja kiireellisten tehtävien hoitamiseen, mikä voi hidastaa kehitystoiminnan eteenpäin viemistä. Hienona ilmiönä on noussut esiin, että yhä useampi yritys näkee robotisaation keinona tuoda jotain uutta ja hyödyllistä henkilöstölle sen sijaan, että sitä pidettäisiin tapana korvata työntekijöitä.
Matalan kynnyksen kokeilut konkretisoivat hyödyt
Ymmärrystä robotiikkaratkaisujen tuomista hyödyistä voidaan kasvattaa käytännön kokemusten kautta. Moni yrittäjä tunnistaa tilanteen: Kiinnostus robotiikkaan on olemassa, mutta ensimmäinen askel tuntuu liian suurelta. HELPPI-hankkeessa käyttämämme toimintamalli on osoittautunut käytännölliseksi ja toimivaksi tavaksi lähteä kokeilemaan robotiikkaa ilman suurta riskiä.
Tarjoamme yrityksen tilanteeseen sopivan tavan ottaa ensimmäinen askel. Melko usein askel on yksinkertaisen demonstraation rakentaminen jostain yritykselle tärkeästä hyödyntämiskohteesta. Tällöin yksinkertainen ratkaisu auttaa ymmärtämään, kannattaisiko aiheeseen perehtyä syvällisemmin tai lähteä pyytämään tarjousta toimittajalta. Joskus pelkkä tietyn ratkaisumallin simulointi riittää avaamaan silmiä.
Yksi keskeisistä toimintamalleistamme on useita yrityksiä hyödyttävä demonstraatio, kuten pakkausprosessin esittäminen. Tässä mallissa yksi yritys toimii pilotin ”isäntänä” ja tarjoaa oman todellisen arkeensa liittyvän haasteen tai käyttötapauksen toteutettavan kokeilun pohjaksi. Tämän pohjalta kehitämme yleisemmän esimerkkiratkaisun, jonka kautta voimme esitellä ratkaisua useille samankaltaisia toimintoja harjoittaville yrityksille jakamatta kuitenkaan yksityiskohtia yksittäisen yrityksen liiketoiminnasta. Näin yksittäisestä kokeilusta muodostuu laajempi oppimiskokemus, joka havainnollistaa robotisaation mahdollisuuksia eri toimijoille käytännön esimerkkien kautta.
HELPPI – Vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla
Voisiko robotiikan hyödyntäminen fiksulla tavalla olla seuraava askel yrityksesi kehittämisessä? HELPPI – Vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla ‑hankkeessa pyrimme oivalluttamaan pk-yrityksiä robotiikan mahdollisuuksista ja tarjoamme tukea erilaisten modernien robotiikkaratkaisujen hyötyjen ymmärtämisessä ja käyttöönotossa.
Ota yhteyttä, niin katsotaan, miten robotisaatio voisi helpottaa sinun yrityksesi arkea!
Suomalaisella ruokasektorilla on merkittävä mahdollisuus toimia kestävän kasvun ja uudistumisen moottorina Suomessa. Häme erottuu tässä kehityksessä vahvana ja monipuolisena ruokasektorin osaamiskeskittymänä, jossa alkutuotanto, elintarviketeollisuus, tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Alueen strateginen sijainti, vahva yrityskenttä sekä tiivis yhteistyö oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden välillä luovat erinomaiset edellytykset ruokajärjestelmän kehittämiselle ja uusien ratkaisujen syntymiselle.
Kesän korvilla on syytä tuntea ylpeyttä suomalaisesta ruokasektorista. Jäätelölaarit pursuavat monipuolisuutta ja kotimaiset mansikat maistuvat aina makeimmilta. Suomalainen ruoka on turvallista ja laadukasta. Kesä näyttää toteen sen, mistä elintarvikesektorilla paljon puhutaan: Suomalaisella ruokasektorilla on loistavat mahdollisuudet toimia kestävän kasvun ja uudistumisen moottorina niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tässä työssä myös Hämeen seudulla on tärkeä rooli.
Vuoden alussa julkaisemamme Hämäläisen ruoan juurilla – selvitys Hämeen ruokaidentiteettiin vaikuttavista elementeistä luo katsauksen Hämeen ruokasektorin nykytilaan. Häme näyttäytyy vahvana ruokasektorin osaamiskeskittymänä, jossa monipuolinen alkutuotanto, elintarviketeollisuus, tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta yhdistyvät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Hämeen sijainti Suomen logistisessa keskuksessa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet elintarvikealan laaja-alaiselle tuotannon, jalostuksen ja jakelun kehittämiselle. Alueella toimii monipuolinen elintarvikealan yrityskenttä, joka kattaa koko ruokaketjun aina alkutuotannosta korkean jalostusasteen tuotteisiin. Samalla tutkimus- ja koulutusorganisaatiot tukevat alan kehitystä. Soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä tehdään kaikilla koulutusasteilla aina ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin.
Kestävän ruokajärjestelmän rakentaminen edellyttää yhä enenevissä määrin yhteistyötä, osaamista ja innovaatioita. Hämeessä elintarvikealaa on kehitetty pitkäjänteisesti yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hämeellä on erinomaiset edellytykset toimia jatkossakin aktiivisena alueena alan kehitykselle ja hedelmällisenä maaperänä uusien ratkaisujen kehittämiselle, niin tuotannon kannattavuutta, huoltovarmuutta kuin uudenlaisia innovatiivisia ruoka- ja sivuvirtaratkaisuja koskevissa teemoissa.
Hämeen vahvuudet näkyviin myös ulospäin
HAMKissa teemme pitkäjänteistä työtä Hämeen alueen vahvuuksien valjastamiseksi ja esiin tuomiseksi. Kevään aikana HAMKin elintarvikepuolen tutkimus ja koulutus osallistuivat yhdessä valtakunnallisesti merkittäviin elintarvikealan tapahtumiin tuoden esille Hämeen ruokasektorin vahvuuksia. Helsingissä toukokuussa järjestetyt Elintarvikepäivä 2026 ja Vegepäivä toimivat alustana laaja-alaiselle keskustelulle eri toimijoiden kanssa.
Eduskunnan Vegepäivässä keskiössä olivat kasvisruoan ja uusien proteiiniratkaisujen mahdollisuudet Suomen elintarvikesektorin kasvulle ja uusille innovaatioille. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa kansanedustajille ja eduskunnan henkilökunnalle, ja mukana oli 14 näytteilleasettajaa yrityksistä sekä alan asiantuntijaorganisaatioista. Päivän keskusteluissa nousi vahvasti esiin kasvipohjaisten tuotteiden ja uusien ruokainnovaatioiden kasvava rooli osana tulevaisuuden ruokajärjestelmää sekä elintarvikealan uudistumista ja kasvua. Me HAMKissa korostimme päivässä erityisesti monialaisen yhteistyön merkitystä elintarvikesektorin kehittämisessä: Elintarvikeinnovaatiot ponnistavat toimivasta tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten yhteistyöstä. HAMK osallistui tapahtumaan ainoana oppilaitosedustajana, mikä vahvistaa Hämeessä tehtävän tutkimus-, kehitys- ja koulutustyön merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla.
Elintarvikepäivä puolestaan kokoaa vuosittain yhteen elintarvikealan ammattilaiset keskustelemaan alan ajankohtaisista teemoista. Tämän vuoden pääteema ”Ruoka vahvistaa Suomea” korosti ruoan merkitystä paitsi osana kansallista huoltovarmuutta myös kestävän kasvun ja innovaatioiden mahdollistajana. Päivän keskusteluissa nousivat vahvasti esiin ruokaviennin kasvattaminen, sekä uudet innovaatiot niin pakkauksissa, toimintamalleissa kuin ruokatuotteissakin. Suomalainen elintarvikeala nojaa paitsi varmaan ja turvalliseen tuotantoon myös pitkäjänteiseen tutkimukseen ja innovatiivisuuteen. Tämän ansiosta alalla on edellytyksiä vastata sekä kansainväliseen kysyntään että kestävän kulutuksen muutoksiin. HAMK edusti Elintarvikepäivässä yhdessä kolmen muun elintarviketekniikan koulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdessä ammattikorkeakoulut toivat esiin yli maakunta- ja koulutusasterajat ulottuvan yhteistyön tärkeyttä parhaan mahdollisen osaamisen takaajana Suomeen.
Tapahtumien keskeinen viesti oli, että suomalaisella ruokasektorilla on mahdollisuus toimia kestävän kasvun rakentajana, mutta mahdollisuuden valjastaminen vaatii yhteistyötä ja ylpeyttä omasta tekemisestä. Osallistuminen valtakunnallisiin keskusteluihin vahvisti näkemystä siitä, että tulevaisuuden ruokajärjestelmän ratkaisut syntyvät tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten yhteistyöllä sekä rohkealla innovaatioiden kehittämisellä. Teemme HAMKissa pitkäjänteistä työtä Hämeen ruokasektorin vahvuuksien valjastamiseksi yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Ruokajärjestelmään liittyy tunnetusti haasteita ja muutospaineita. Haasteista ei kuitenkaan pidä lannistua, vaan niistä saa ja kannattaa innostua. Hämeessä meillä on loistavat mahdollisuudet jatkossakin toimia etulinjassa kehittämässä kestävää ruokajärjestelmää – yksi jäätelö, mansikka ja innovaatio kerrallaan.
Elintarvikepäivän ja Eduskunnan Vegepäivän järjestelyissä olivat mukana keväällä päättynyt Elintarvikeinsinööri (AMK) -kouluttajien yhteisen verkko-opetuksen tarjonnan lisääminen sekä alan profilointityö (eVerkosto) -hanke sekä Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen (RuokaSyke) -hanke.
eVerkosto-hanketta rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. RuokaSyke-hanke on saanut Euroopan Unionin maaseuturahoitusta Sisä-Suomen Elinvoimakeskukselta (ent. Hämeen ELY-keskus).
Hämeen ammattikorkeakoulun hallitus on valinnut HAMKin uudeksi rehtori-toimitusjohtajaksi Heidi Ahokallio-Leppälän. Hän toimii nykyisin HAMKin vararehtorina ja aloittaa uudessa tehtävässä 1.10.2026.
Hallitus painotti valinnassa ennen kaikkea eteenpäin katsovaa työotetta. Tehtävään haettiin henkilöä, joka johtaa HAMKin rohkeasti 2030-luvulle.
”Heidi Ahokallio-Leppälä on tulevaisuusorientoitunut ja erittäin motivoitunut viemään HAMKia eteenpäin uudistajan asenteella. Hän on osoittanut olevansa vahva ja vaikuttava verkostoituja, joka myös ymmärtää johtajuuden arvon”, kuvailee HAMKin hallituksen puheenjohtaja Anne Laatikainen.
Hallituksen valintaryhmä haastatteli 5 kärkikandidaattia, joista 2 lähetettiin vielä henkilöarviointiin.
”Valitsimme tähän hetkeen HAMKille pätevimmän ja sopivimman johtajan. Valintaprosessi osoitti, että Hämeen ammattikorkeakoulu on vetovoimainen korkeakoulu, sillä paikka kiinnosti useita erittäin päteviä ja osaavia kandidaatteja. Meillä oli hyvä tilanne, kun pääsimme tekemään aitoa valintaa useiden ehdokkaiden joukosta”, Anne Laatikainen sanoo.
HAMKin nykyinen rehtori Pertti Puusaari on jäämässä eläkkeelle vuodenvaihteessa.
Heidi Ahokallio-Leppälä on 55-vuotias ja hän on työskennellyt HAMKissa vuodesta 2006 alkaen: ensin henkilöstöpäällikkönä, sen jälkeen henkilöstö- ja kehitysjohtajana ja vuodesta 2016 alkaen vararehtorina.
”Olen iloinen tästä luottamuksesta ja lähden tehtävään täynnä intoa. HAMK on loistava oppimisen, innovoinnin ja alueellisen uudistamisen alusta, jota on hienoa viedä eteenpäin seuraavalle tasolle. Tavoitteena on, että HAMK on tulevaisuudessa Euroopan tasolla yhä vahvempi ja laadukkaampi toimija”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Hallituksen puheenjohtaja Hämeen ammattikorkeakoulu
puh. +358 50 564 9868
Heidi Ahokallio-Leppälä on käytettävissä rehtori-toimitusjohtajan tehtävää ja HAMKin tulevaisuutta käsitteleviin haastatteluihin syksyllä, kun hän aloittaa uudessa tehtävässä.
Olemme mukana kehittämässä oppimisen ratkaisuja osana kansainvälistä verkostoa, joka pyrkii uudistamaan opetusta Euroopan tasolla.
Osallistumme eurooppalaiseen kehittämistyöhön, jonka tavoitteena on tehdä opetuksesta entistä innovatiivisempaa, luovempaa ja käytännönläheisempää sekä vahvistaa 3–15-vuotiaiden lasten ja nuorten perustaitoja. Samalla tuemme opettajien osaamista maker-pedagogiikan avulla.
Kehittämistyö perustuu maker-pedagogiikkaan, jossa oppiminen tapahtuu tekemällä ja kokeilemalla yhdessä. Lapsia ja nuoria kannustetaan oppimaan tutkimalla, suunnittelemalla ja toteuttamalla käytännönläheisiä projekteja.
Toimintaan kuuluu esimerkiksi digitaalisten tarinoiden tuottamista, ympäristöaiheisia projekteja sekä tekoälykokeiluja. Lähestymistapa tuo opetukseen menetelmiä, jotka tukevat tulevaisuuden osaamistarpeita ja oppijoiden aktiivista roolia. Lapsille ja nuorille kehitetään käytännönläheisiä ja luovia oppimiskokonaisuuksia, jotka vahvistavat digitaalisia taitoja ja ongelmanratkaisukykyä.
Toimimme kansainvälisessä konsortiossa, jossa on yhdeksän kumppania eri puolilta Eurooppaa. Mukana on kuusi RUN-EU-korkeakoulua, mikä vahvistaa yhteistyötä eurooppalaisessa tutkimus- ja koulutuskontekstissa.
Vastaamme yhteistyössä kumppaneiden kanssa opettajankoulutuksen kehittämisestä. Tavoitteena on tukea opettajia hyödyntämään maker-pedagogiikkaa osana opetusta ja rakentaa osaamista, joka kantaa myös projektin jälkeen.
Kehitämme opettajille ja kasvatusalan ammattilaisille koulutuksia ja osaamiskokonaisuuksia, jotka tukevat uusien pedagogisten ratkaisujen käyttöönottoa arjessa. Lisäksi rakennamme eurooppalaista verkostoa, joka mahdollistaa osaamisen jakamisen ja tulosten hyödyntämisen myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Hanketta koordinoi Universidad de Burgos (Espanja), ja sitä toteuttavat CFIE Burgos (Espanja), HAMK (Suomi), NHL Stenden (Alankomaat), HOWEST (Belgia), IPCA (Portugali), ReadLab (Kreikka), Galatin kaupunki (Romania) sekä Friends of Education (Pohjois‑Makedonia).
Rahoittaja: Euroopan unionin osarahoittama, Erasmus+ Forward-looking project -ohjelma
Suomen metsien kasvun hidastuminen ja hiilinielujen heikkeneminen korostavat tarvetta vahvistaa ilmastokestävää metsänhoitoa. Uudessa hankkeessa tartumme tähän haasteeseen kokoamalla tiedon, toimijat ja oppimisen yhteen.
Suomessa on kasvava tarve vahvistaa metsien kasvua ja hiilensidontaa. Maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman mukaan ilmastotoimilta odotetaan merkittävää lisäystä hiilinieluihin vuoteen 2035 mennessä. Samalla puun kysyntä ja hakkuut ovat pysyneet korkealla tasolla, kun taas metsien kasvun on havaittu hidastuneen. Vuonna 2022 maankäyttösektori kääntyi ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan päästölähteeksi.
Näihin haasteisiin vastaa Tulevaisuuden metsä – polkuja ilmastokestävään metsänhoitoon -hanke, jossa vahvistamme metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden osaamista ilmastokestävästä metsänhoidosta sekä vahvistamme dialogia ja vertaisoppimista eri metsäalan toimijoiden välillä.
Hankkeessa syntyy valtakunnalliseksi skaalattavissa oleva vuorovaikutus- ja tiedonvälitysmalli, joka kokoaa ilmastoviisaan metsänhoidon ratkaisut selkeään ja helposti omaksuttavaan muotoon.
–Hankkeessa välitämme tietoa monipuolisesti ja käytännönläheisesti maastossa tapahtuvan oppimisen, digitaalisten ympäristöjen sekä yhteisten dialogien kautta, kertoo HAMKin projektikoordinaattori Sara Syvälahti.
Ilmastokestävästä metsänhoidosta viestitään useilla eri tavoilla, kuten blogeilla, animaatioilla ja podcasteilla. Sisällöt muotoillaan kohderyhmille selkeiksi ja helposti omaksuttaviksi informaatiomuotoilun keinoin, jotta tieto siirtyisi tehokkaasti käytäntöön.
Rakennamme lisäksi metsänhoitopolkuja HAMKin Evon ja Mustialan kampuksille sekä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä Sampon metsiin havainnollistamaan erilaisia metsänhoidon vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia metsän resilienssiin, monimuotoisuuteen ja hiilensidontaan. Fyysisistä metsänhoitopoluista tuotetaan myös virtuaaliset versiot, joita voidaan hyödyntää sekä etäopetuksessa että maastossa.
Keskeinen osa hanketta on vuorovaikutus ja osallistaminen. Metsänomistajat ja muut sidosryhmät otetaan mukaan kehittämistyöhön. Järjestämme dialogipajoja ja vertaistapaamisia, joissa jaetaan kokemuksia ja opitaan yhdessä.
Tiesitkö, että avoimen ammattikorkeakoulun kautta voit opiskella myös ammatillisten opettajankoulutusten opintoja? Suoritetuista opinnoista on hyötyä myös, jos harkitset hakemista koulutuksiimme tammikuun haussa. Syksyn avoimille opinnoille ilmoittaudutaan 3.-14.8.2026. Tutustu alla ammatillisten opettajankoulutusten opintotarjontaan.
Jos olet kiinnostunut hakemaan ammatilliseen opettajankoulutukseen, erityisopettajankoulutukseen tai opinto-ohjaajankoulutukseen, nyt kannattaa olla kuulolla, sillä avoimen AMK:n kautta voit aloittaa opintojen suorittamisen jo ennen opettajankoulutuksiin hakemista. Opiskelemalla avoimessa AMK:ssa pääset tutustumaan koulutusten sisältöihin etukäteen, jonka lisäksi kerrytät itsellesi hakupisteitä valintamenettelyyn. Suoritetut opinnot on myös mahdollista hyväksilukea osaksi opintoja, kun tulet kevään haussa valituksi meille!
Ilmoittautuminen syksyn 2026 avoimen AMK:n opinnoille alkaa maanantaina 3.8.2026 kello 8.00. Opinnoille otetaan opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä, ja paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen on auki 14.8.2025 klo 23.59 asti. Mikäli paikat täyttyvät ennen ilmoittautumisajan päättymistä, voit ilmoittautua myös varasijalle.
Huom! Valinnaisia opintoja voi suorittaa avoimessa AMK:ssa useampiakin, mutta jos tulet valituksi HAMKin ammatilliseen opettajankoulutukseen, voit hyväksilukea vain yhden. Lisää opintojaksoja on tulossa tarjolle keväälle 2027. Kevään opintotarjonta julkaistaan alkusyksystä.
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opinnot
Tarjolla on kaksi opintojaksoa ammatillisesta erityisopettajankoulutuksesta:
