HAMK on ohjannut ns. joulukorttirahat tänä vuonna lahjoituksena Hope ry:lle. Lahjoituksen summa oli 2000 euroa, joka ohjataan nimenomaan Hämeenlinnan alueella tehtävään hyväntekeväisyystyöhön. Lahjoituksen saaja valikoitui hamkilaisten tekemien ehdotusten joukosta.
HAMK on ohjannut ns. joulukorttirahat tänä vuonna lahjoituksena Hope ry:lle. Lahjoituksen summa oli 2000 euroa, joka ohjataan nimenomaan Hämeenlinnan alueella tehtävään hyväntekeväisyystyöhön. Lahjoituksen saaja valikoitui hamkilaisten tekemien ehdotusten joukosta.
Hope perustettiin vuonna 2009 antamaan lapsille tasa-arvoisemmat mahdollisuudet arkeen. Se on sitoutumaton järjestö, joka toimii 20 paikallistoimijan välityksellä eri puolilla Suomea.
Pyysimme ehdotuksia lahjoituksen saajaksi henkilökunnalta. Hopen valintaa joululahjoituksen saajaksi perusteltiin ehdotuksissa muun muassa näin:
”Hope ry. tekee merkittävää työtä vähävaraisten lapsiperheiden ja huostaanotettujen lasten parissa. Lahjoitus kohdistuu suoraan lasten ja nuorten arjen hyvinvointiin, mikä tekee avusta sekä tehokasta että nopeasti vaikuttavaa. HAMK toimii aktiivisesti Kanta-Hämeen alueella, ja Hope ry:llä on toimintaa paikallisesti. Siksi lahjoitus hyödyttää suoraan niitä yhteisöjä ja perheitä, joiden elämään HAMK haluaa positiivisesti vaikuttaa.”
”Hope ry:n toiminta perustuu vahvasti vapaaehtoisuuteen ja läpinäkyvyyteen, mikä varmistaa, että lahjoitus käytetään mahdollisimman tehokkaasti ja suoraan apua tarvitseville. Lahjoituksen ohjaaminen Hope ry:lle tukisi erinomaisesti HAMKin arvoja, vastuullisuutta, yhteisöllisyyttä ja hyvinvoinnin edistämistä.”
Olemme halunneet vaihdella HAMKin joululahjoituksen kohdetta eri vuosina. Aiemmat saajat ovat olleet Naisten pankki (2024), Erilaisten oppijoiden liitto (2023), Mieli ry (2022), Baltic Sea Action Group (2021) ja Pelastakaa lapset (2020).
Kun Iranista kotoisin oleva Banafshe Esharagi muutti Suomeen viisi vuotta sitten, hän ei tiennyt tarkalleen, mihin suuntaan ura veisi. Nyt hän työskentelee HAMKissa yhteisöohjaajana ja auttaa opiskelijoita löytämään paikkansa uudessa ympäristössä.
Ennen Suomeen tuloa, Banafshe opiskeli psykologiaa kotimaassaan Iranissa ja teki töitä lasten parissa järjestöissä. Hän päätyi Helsingin yliopistoon opiskelemaan kasvatustieteitä.
Vuosien varrella hän huomasi oman kielensä ja kulttuuritaustansa olevan myös vahvuus. Suomessa on suuri farsinkielinen yhteisö, ja hän halusi olla tukena maahanmuuttajille.
“Halusin työskennellä ihmisten kanssa, joiden tarinan ymmärrän”, Banafshe kertoo.
Puolisen vuotta sitten HAMKissa aloitti työnsä kolme yhteisöohjaajaa, joista Banafshe on siis yksi. Yhteisöohjaajat ovat jakaneet työnsä kampuksittain, ja Banafshen kenttää ovat Mustiala ja Forssa.
Teemme yhteistyötä kaupungin, maahanmuuttajapalveluiden ja järjestöjen kanssa.
Yhteisöohjaajien työ on monipuolista, mutta sen ydin on selvä: tuki ja läsnäolo kansainvälisille opiskelijoille.
”Annamme opiskelijoille tunteen siitä, että heidät nähdään ja kuullaan. Olemme fyysisesti paikalla, emme vain sähköpostilla tai puhelimen päässä. Rakennamme luottamusta, jotta opiskelijat uskaltavat tulla haasteidensa kanssa.”
Yhteisöohjaaja toimii linkkinä opiskelijoiden ja kampuksen hyvinvointipalveluiden välillä, mutta myös HAMKin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Intressi saada kansainväliset opiskelijat integroitumaan alueelle on yhteinen.
”Teemme yhteistyötä kaupungin, maahanmuuttajapalveluiden ja järjestöjen kanssa. Forssassa olemme hyvin aktiivisia, ja pyrimme samaan Tammelassa.”
Lisäksi yhteisöohjaajat yhdessä HAMKin urapalveluiden kanssa järjestävät työpajoja ja infoja, joihin opiskelijoita ohjataan mukaan.
Yleisimmät haasteet on helppo nimetä
Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne ovat yleisimpiä huolia, joihin hän törmää.
”Yritän ensinnäkin osoittaa, että olen myös ihminen ja kokenut samoja asioita. Toisekseen pyrin järjestämään tapahtumia ja aktiviteetteja, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhdistävät suomalaisia ja kansainvälisiä opiskelijoita.”
Suomalaiset ja kansainväliset opiskelijat haluavat Banafshen kokemuksen mukaan tutustua, mutta arkuus ja aikataulut voivat estää kohtaamisia.
Kun aktiviteetti kiinnostaa molempia ryhmiä ja tieto tulee ajoissa, se toimii parhaiten. Pienillä kampuksilla oikean ajan löytäminen on haaste.”
Tällä hetkellä hän keskittyy erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoihin, joilla on eniten kysymyksiä ja haasteita.
”Mutta kaikki opiskelijat ovat kohderyhmäämme – haluamme tukea kaikkia.”
Oltuaan nyt puolisen vuotta tehtävässään, hän sanoo, että eniten toimintaan kaivataan lisää ihmisiä. Tarpeita on paljon, mutta aktiivisista tekijöistä on aina pulaa. Laajemmassa kuvassa hän haluaisi helpottaa maahantulijoiden työllistymistä.
“Ihmiset eivät halua olla toimettomia, he haluavat olla hyödyksi ja tehdä jotain merkityksellistä. Suomen kaltaisessa maassa työ kiinnittää sinut johonkin yhteisöön, ja tapaat muitakin kuin oman kulttuurisi ihmisiä tai toisia maahanmuuttajia. Se on kuitenkin todella hidasta ja turhauttavaa joskus, tiedän sen omasta kokemuksestani”, Banafshe sanoo.
Niinpä hän löytääkin itsestään maailman parastajan juuri tässä roolissa: hän kokee tekevänsä jotain merkityksellistä, kun hän saa kansainvälisen opiskelijan tuntemaan itsensä autetuksi ja tervetulleeksi.
Yhteisöohjaajien lisäksi HAMK pyrkii myös muilla tavoin aktiivisesti tukemaan kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä, vapaamuotoista verkostoitumista sekä tiedon jakoa.
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tutkimustoiminta vahvistui ja vaikutti laajasti vuoden aikana. Kokosimme tähän uutiseen vuoden 2025 kohokohtia tutkimuksestamme.
Vuosi 2025 on ollut HAMKin tutkimukselle merkittävää kasvun ja kehityksen aikaa. Tänä vuonna soveltavan tutkimuksemme parissa työskenteli jo yli 200 työntekijää ja käynnissä olevien tutkimushankkeiden kokonaismäärä nousi 146:n. TKI-rahoituksemme kipusi arviolta yli 16 miljoonaan euroon, mukaan lukien kansalliset ja kansainväliset rahoituslähteet. Tämä mahdollisti entistä vaikuttavampien ratkaisujen kehittämisen alueen ja yhteiskunnan hyväksi.
Yhteistyö yritysten ja kumppanien kanssa oli tänä vuonna poikkeuksellisen tiivistä. Teimme lähes 600 tutkimus- ja kehitysprojektia yritysten kanssa vuoden aikana esimerkiksi hankkeissa ja toteuttamalla tutkimuspalveluita. Yhteistyö tarjosi yrityksille mahdollisuuden päästä käsiksi uusimpaan tutkimustietoon ja asiantuntemukseen. Vuorovaikutus yritysten kanssa loi hedelmällisen pohjan myös tulevaisuuden tutkimusyhteistyölle.
Myös opiskelijamme pääsivät osaksi aitoa tutkimus- ja kehitystyötä. Vuoden aikana projekteissa tehtiin lähes 50 opinnäytetyötä ja yli 90 harjoittelijaa toimi tutkimusyksiköissämme. Lisäksi opiskelijat pääsivät ratkomaan osana opintojaan tutkimushankkeiden ja yritysten yhteisiä toimeksiantoja kuten esimerkiksi etsimään ratkaisuja valumavesissä olevien ravinteiden talteenoton tehostamiseen.
Menestyimme kansainvälisissä rahoitushauissa
Vuonna 2025 menestyimme erityisen hyvin kansainvälisissä ja kilpailluissa rahoitushauissa. Johtamamme konsortio valikoitui liki sadan hakemuksen joukosta ja ainoana Suomesta yhdeksi kuudesta rahoitusta saavasta tahosta, jotka vastaavat tarpeisiin kehittää opettajankoulutusta Afrikassa.
Saimme ensimmäisenä suomalaisena ammattikorkeakouluna Euroopan avaruusjärjestön (ESA) rahoituksen tutkimushankkeelle, jossa vastaamme digitaalisen, kasvihuonekaasujen seurantaan tarkoitetun käyttöliittymän toteutuksesta.
Johdamme 1,5 miljoonan euron Interreg Central Baltic -ohjelman rahoittamaa Bescaled-hanketta, joka lisää puolustus- ja turvallisuusalan kasvuyritysten määrää Itämeren alueella. RUN-Eurooppa-yliopistossa, johon kuulumme yhdeksän muun eurooppalaisen korkeakoulun kanssa, vedämme Euroopan laajuista kehityshanketta, joka vahvistaa opiskelijoiden ja työntekijöiden innovaatio- ja yrittäjyystaitoja.
Olemme menestyneet hyvin myös kilpailluissa Suomen Akatemian rahoitushauissa. Saimme 1,1 miljoonaa euroa alueellisen T&K-toiminnan vahvistamiseen, ja esimerkiksi viime vuonna meillä oli eniten Suomen Akatemian rahoittamia hankkeita käynnissä suomalaisista ammattikorkeakoulusta.
Nämä avaukset laajentavat verkostojamme edelleen ja tukevat globaalien haasteiden ratkaisua.
Kehitimme tutkimustoimintaamme
HAMKin tutkimuksen näkyvyys valtakunnallisessa mediassa kasvoi ja tutkimuksemme näkyi 84 kertaa alueellisissa ja valtakunnallisissa medioissa vuoden aikana. Esimerkiksi meillä kehitetty, E-urheilusta tutun älyhihan testaaminen sotilaskäyttössä herätti merkittävää kiinnostusta valtakunnallisessa mediassa.
Kehitimme tutkimustoimintaamme myös sisäisesti. Tarkensimme tutkimuksemme profiilia lanseeraamalla kahdeksan fokusaluetta ja perustimme kaksi uutta yksikköä.
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö vastaa ajankohtaisiin haasteisiin, kuten koulutuksen ja työelämän vuorovaikutukseen, opiskelijoiden jaksamiseen ja sujuvaan valmistumiseen sekä koko korkeakouluyhteisön hyvinvointiin.
Innovaatioyksikkömme puolestaan vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta, nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistamista sekä tukea opiskelijoiden startup- ja innovaatiotoimintaa sekä yrittäjyyttä. Yhtenä merkittävänä avauksena oli myös ehdotuksemme 11 muun ammattikorkeakoulun kanssa ammatillisen tohtoritutkinnon pilotoinnista seuraavalla hallituskaudella.
Vuosi 2025 osoitti, että yhteistyöllä ja rohkealla kehittämisellä voidaan saavuttaa paljon. Kiitämme lämpimästi kaikkia yhteistyökumppaneita, opiskelijoita ja henkilöstöä, joiden panos teki tästä vuodesta menestyksekkään. Ensi vuonna HAMKin tutkimus jatkaa kasvuaan ja etsii uusia mahdollisuuksia rakentaa parempaa yhteiskuntaa yhdessä kumppaniemme kanssa.
Poimintoja HAMKin tutkimuksesta vuonna 2025
Koulutimme 160 opettajaa Afrikassa ja Aasiassa.
1200 opettajaa Brasiliassa ja Kolumbiassa suorittivat MOOCeja (Massive Open Online Courses), jotka asiantuntijamme ovat tehneet yhdessä näiden kumppaneiden kanssa.
Kehitimme monialaista yhteistyötä 77 ohjauksen ammattilaisen kanssa 8 eri alueella Suomessa.
1478 HAMKin 1. ja 2. vuoden opiskelijaa vastasi LearnWell –kyselyyn, jonka avulla kehitämme kolutustamme. Kysely perustuu tutkimukseemme ja sillä kartoitetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimista.
100 suunniteltua ja valmistettua Haptora eSport -älyhihaa kenttätestaukseen, 70 käyttäjätutkimusta sotilaiden ja e-urheilutiimien kanssa ja 18 älyhihauutista mediassa.
Hyödynsimme tutkimuksessa yli 200Gt Suomen alueen satelliittidataa maatalouden hiidensidontaan ja maanpeiteluokitteluun liittyvien koneoppimismallien kouluttamiseksi.
Muunsimme 40 kg puubiomassaa liiman valmistukseen soveltuviksi ligniininanopartikkeleiksi, mikä tukee fossiilisten luonnonvarojen käytön vähentämistä esimerkiksi rakennusteollisuudessa.
Käytimme 306 kg jätepuuta kompostointiin ja analysoimme 175 näytettä kompostoinnin hiili-/typpipitoisuuksien mittaamiseksi. Jätepuun kompostointia tutkitaan mahdollisuutena turpeen korvaajaksi kasvualustoissa
Teimme 1200 kpl hiilidioksidianalyysiä maahengityksen mittaamiseksi, jotta opimme lisää maaperän hiilensitomiskyvystä.
Seurasimme yli 700:n näytteen verran Suomen biokaasulaitosten prosesseja, mikä tukee kaasuntuotannon optimointia biokaasulaitoksissa.
33 tutkimus- ja kehityshanketta kansainvälisten kumppaneiden kanssa, joista 3 RUN-EU-korkeakoulujen kanssa.
Information and Communication Technology, Bioeconomy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Sujal Aryal, Forssa
International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Benjamin Hart, Ulkomaa
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Jani Keijo Aulis Saaranen, Riihimäki
Jyri Pauli Olavi Sipilä, Riihimäki
Marko Juhani Siitonen, Vihti
Markus Erkki Olavi Murtonen, Riihimäki
Niko Gristian Jafili, Helsinki
Ville-Petteri Keskvaara, Helsinki
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Ida Helmiina Hautakoski, Nokia
Nico Benjamin Pursiainen, Helsinki
Riku Oskari Nieminen, Siikalatva
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Eemil Oula Petrus Salonen, Tampere
Maiju Elviira Mörsky, Turku
Markus Juhani Luoto, Hämeenlinna
Milana Anniina Häkkinen, Pirkkala
Nea Janina Heinonen, Hämeenlinna
Riikka Kyllikki Tuomola, Ylöjärvi
Riku Lassi Ilari Kuokka, Akaa
Stella Kiira Sofia Ojala, Tampere
Tea Helena Ljungqvist-Karlson, Kirkkonummi
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Jami Niko Olavi Vuohijoki, Tampere
Kalle Aimo Jalmari Koskela, Hämeenlinna
Martti Moilanen, Hausjärvi
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Jukka Santeri Sivula, Tampere
Juuso Santeri Tuomaala, Tampere
Vihtori Aleksanteri Vehmanen, Forssa
Vili Valtteri Hintikka, Hämeenlinna
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Hugo Viljami Hurskainen, Hämeenlinna
Niko Kalervo Kynsijärvi, Kerava
Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)
Heidi Johanna Pyrhönen, Hyvinkää
Joel Jesse Nicholas Koivula, Tammela
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Annika Tuulia Jokiniemi, Hollola
Antti Veikko Johannes Mutanen, Valkeakoski
Iina Jenina Varjonen, Janakkala
Jasmina Tuulia Rantanen, Helsinki
Jonna Mariana Hantula, Helsinki
Mira Johanna Ketoharju, Porvoo
Nea Kati Anneli Mäkelä, Nurmijärvi
Pekka Nikulainen, Jokioinen
Sampsa Kalle Valtteri Ahonen, Lempäälä
Satu Maarit Kiviniemi, Turku
Tiia Hannele Selkilä, Tampere
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Anne-Mari Elisa Hietaniemi, Tampere
Elviira Amanda Mäkelä, Hämeenlinna
Hanna Karoliina Välimaa, Forssa
Henna Eveliina Väre, Hämeenlinna
Johanna Anneli Laaksonen, Lempäälä
Katariina Ida Linnea Lahti, Hämeenlinna
Kati Marianne Sopenperä, Hämeenlinna
Kia Iida Amanda Keränen, Hämeenlinna
Mira Emilia Rastas, Forssa
Mirva Pauliina Järvinen, Tampere
Tarja Helena Järvenpää, Loimaa
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Larissa Ratschinsky-Virtanen, Espoo
Mia Annina Lilja, Kouvola
Saara Susanna Kellari, Mänttä-Vilppula
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Aliisa Henna Hannele Leskinen, Lempäälä
Laura Kristiina Vahala, Raisio
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Joni Finne, Kouvola
Kati Pohjois-Koivisto, Naantali
Heini Pensar, Mustasaari
Jani Karvinen, Lohja
Väinö Leinonen, Helsinki
Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja
Maarit Kumpulainen, Hämeenlinna
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
15–44-vuotiaat Hämeenlinnan asukkaat suhtautuvat positiivisimmin HAMKin kampuksen siirtymiseen keskustaan. Yritysten edustajista jopa 76 % kannattaa keskustakampusta. Tiedot käyvät ilmi tuoreista kyselyistä, jotka Iro Research toteutti Hämeen ammattikorkeakoulun toimeksiannosta.
Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeenlinnan kaupunki ovat valmistelleet HAMKin kampuksen mahdollista siirtymistä keskustaan. HAMK selvitti kaupunkilaisten näkemyksiä mahdollisesta muutosta marraskuussa kyselyllä, johon vastasi noin 700 hämeenlinnalaista. Kyselyn tulosten peruteella kaupunkilaisista noin puolet suhtautuu positiivisesti kampuksen siirtymiseen ja kolmannes ei kannata muutosta lainkaan.
Nuoremmista ikäryhmistä (15–44-vuotiaat) 65 % kannattaa HAMKin siirtymistä keskustaan vähintään jonkin verran. Kaikkein positiivisimmin keskustakampukseen suhtautuvat 35–44-vuotiaat, joista 36 % kertoi kannattavansa keskustakampusta erittäin paljon, 16 % melko paljon ja 13 % jonkin verran. Keskustakampuksen hyödyiksi nähdään muun muassa elinvoiman ja elämän lisääminen keskustaan, saavutettavuus ja kulkuyhteydet, paranevat yhteistyömahdollisuudet eri toimijoiden kanssa sekä vaikutukset kaupungin kehitykseen ja brändiin.
Kriittisimmin keskustakampukseen suhtautuvat vanhemmat ikäryhmät: 65 vuotta täyttäneistä hämeenlinnalaisista 52 % vastustaa keskustakampusta. Kampushanketta vastustaneet eivät näe keskustassa olevan riittävästi tilaa suurelle kampukselle, opiskelija-asunnoille tai pysäköinnille. Osa vastaajista pelkää, että keskustan puisto- ja virkistysalueet kärsisivät. Moni arvelee myös pysäköinnin tuottavan haasteita.
Vastaajien näkemykset jakaantuivat myös elämäntilanteen mukaan: Myönteisimmin keskustakampukseen suhtautuivat opiskelijat ja koululaiset (71 % kannattaa vähintään jonkin verran) suhtautuvat myönteisesti, kun taas eläkeläiset ovat kriittisimpiä (30 % kannattaa vähintään jonkin verran). Vastaavasti keskustakampusta vastustivat selkeimmin yli 25 vuotta Hämeenlinnassa asuneet vastaajat, kun taas eniten kannatusta ehdotus sai 1–4 vuotta Hämeenlinnassa asuneilta.
”Vastaajaryhmien erot tässä kyselyssä ovat poikkeuksellisen suuria. On tavallaan ymmärrettävää, että jos kaupungin ja korkeakoulun tulevien vuosikymmenten kehitys ei kosketa suoraan itseä tai omia lapsia, sitä ei koeta niin tärkeäksi. Puhumme kuitenkin investoinnista tuleviin vuosikymmeniin. Tarkoitus on vahvistaa alueen korkeakoulutuksen tulevaisuutta. Keskustakampus rakentuisi 2030-luvun alkupuolella ja sen tähtäin on pitkällä 2040-luvulla”, sanoo HAMKin kehitysjohtaja Mari Kamaja.
Yrityksiltä tukea keskustakampukselle
Hämeenlinnan keskusta-alueella toimivien yritysten edustajista 76 % kertoi kannattavansa keskustakampusta vähintään jonkin verran. Vain 14 % yritysten edustajista vastusti HAMKin siirtymistä keskustan yhteyteen. Kyselyyn vastasi 50 yritystä Hämeenlinnasta.
Yritykset näkevät HAMKin siirron tuovan lisää asiakasvirtaa, elinvoimaa ja yhteistyömahdollisuuksia. Avoimissa kommenteissa keskustakampuksen hyviksi puoliksi nähtiin muun muassa keskustan elävöittäminen, houkuttelevuuden lisääntyminen opiskelijoiden suuntaan sekä positiiviset vaikutukset yrityksille. Huolta vastaajissa herättivät muun muassa siirron kustannukset, nykyisten tilojen tyhjentyminen sekä pysäköintiin liittyvät kysymykset.
Asukkaat ja yritykset haluavat elinvoimaa Hämeenlinnan keskustaan
Kyselyissä selvitettiin myös kaupunkilaisten ja yritysten ajatuksia keskustan elävöittämisestä. Tulokset paljastavat vahvan tahtotilan keskustan kehittämiseen. Asukkaista 95 % ja yrityksistä 94 % katsoo, että keskustan elinvoimaa tulisi lisätä ainakin jonkin verran. Asukkaat kaipasivat keskustaan etenkin enemmän viihtyisää kaupunkiympäristöä, ihmisiä ja elämää, palveluja ja kauppoja sekä tapahtumia ja elämyksiä. Yritysten vastauksissa korostuivat lisäksi paremmat toimintaedellytykset yrittäjille ja yrityksille.
Näin kyselyt tehtiin:
Kyselytutkimukset toteutti Iro Research Hämeen ammattikorkeakoulun toimeksiannosta.
Asukaskyselyn kohderyhmänä olivat 15 vuotta täyttäneet Hämeenlinnan kantakaupungin alueella asuvat. Tulokset painotettiin sukupuolen ja iän mukaan. Otoskoko oli n=697 vastaajaa.
Yrityskyselyn kohderyhmänä olivat Hämeenlinnan keskusta-alueen yritykset. Otoskoko oli n=50 vastaajaa.
HAMKin Forssan kampuksen uuden monialaisen koulutusmallin kehittäminen jatkui keskustelutilaisuudella Forssan seudun kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajien kanssa.
Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori Pertti Puusaari ja vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä tapasivat Forssan seudun kuntien päättäjiä Forssan kaupungintalon valtuustosalissa 9.12.2025. Paikalla oli Forssan kaupungin sekä seudun kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajat.
Keskeinen viesti rehtoreilta seudulle oli se, että haluamme etsiä parhaita vaihtoehtoja elinvoimaisen kampuksen kehittämiseksi. Haasteina ovat olleet paitsi laskeneet hakijamäärät ja huonot kulkuyhteydet, myös se, ettei paikkakunnalta ole löytynyt töitä. Tilanne on johtanut siihen, että opiskelijoita valmistuu vähän, millä on vaikutusta HAMKin saaman rahoituksen määrään.
Ratkaisu voisi löytyä siitä, että yritykset tarjoaisivat sekä harjoittelu- että työpaikkoja. Tietoa hyödynnettäisiin markkinoinnissa niin, että alueen nuoret saataisiin hakeutumaan opintoihin.
“Voimme etsiä menestysreseptin yhdessä siten, että se kytkeytyy seudun elinkeinopolitiikan kehittämiseen”, Puusaari sanoi.
Forssassa haettava omia vahvuuksia
Hämeenlinnan ja Riihimäen kampuksilla panostetaan tällä hetkellä kampuksen sijoittumiseen radanvarteen kaupunkien rahallisten panostusten avulla, sillä se on ratkaiseva vetovoimatekijä radan varren kaupungeissa – juna tuo opiskelijoita. Sen sijaan Forssan seudulla vetovoimatekijät täytyy löytää muista asioista.
“Meillä on valtavan hienot seutukunnat. Olemme sitoutuneita kaikkiin kampuksiimme ja olemme Suomen ainoa, joka niin toimii”, Pertti Puusaari huomautti.
Forssan uuden monialaisen koulutusmallin reseptiikka luodaan yhdessä alueen yritysten kanssa ja palvelemaan elinkeinoelämän kehittämisen tarpeita. Koulutukseen halutaan erityyppisiä opiskelijoita toisen asteen oppilaitoksista, yrityksistä ja Forssan seudulta.
“Nyt haetaan todella uutta ja uniikkia koulutusmallia, jotta Forssan kokoisella paikkakunnalla voi opiskella melkein mitä vaan”, Ahokallio-Leppälä sanoi.
Keskustelussa nousi esiin markkinoinnin merkitys. Siinä on huomioitava, miten nuoret valitsevat hakukohteensa. Ensimmäinen kriteeri on luonnollisesti koulutusala, sen jälkeen tulee asuntotarjonta, mielikuva paikkakunnasta ja alueen muu tarjonta. Nämä ovat keskeisiä aineksia, joilla luodaan opiskelijoita seudulta ja sen ulkopuolelta houkutteleva mielikuva. Tärkeää on myös vahvojen väylien rakentaminen paikallisista toisen asteen oppilaitoksista. Tämä vaatii suuren satsauksen, sillä HAMK saa rahoitusta vasta valmistuneista opiskelijoista, mihin kuluu useampia vuosia.
Forssan kampuksen koulutusmallin kehittäminen halutaan kytkeä niin Forssan kaupungin strategiaan kuin seudun elinvoimapoliittiseen ohjelmaan, jossa koulutuksella on oma fokusalueensa.
“Käytämme mielellämme aikaa siihen, että elinvoimastrategiaa rakennetaan yhdessä. Alueella on hienoja yrityksiä, joilla on halu mennä eteenpäin, eli saamme vetoapua myös niistä”, Puusaari sanoi.
Keskustelutilaisuuden kokoon kutsunut Forssan kaupunginjohtaja Jari Kesäniemi toivotti HAMKin tervetulleeksi elinvoimapolitiikan suunnitteluun, datakeskusyhteistyöhön ja asuntopoliittisen ohjelman tekemiseen. Koko seutukunnalla on tahtotila viedä seutua yhdessä eteenpäin ja siinä HAMK on keskeinen kumppani. Tällaisia keskustelutilaisuuksia ja vuorovaikutusta tarvitaan lisää.
RUN-Eurooppa-yliopiston (RUN-EU) Service to Society – Ready to Serve (RETOS) -ohjelma kannustaa opiskelijoita osallistumaan osana opintojaan yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen ja vapaaehtoistyöhön RUN-korkeakoulujen toiminta-alueilla.
HAMKin RETOS-ohjelma käynnistyy lukuvuonna 2025–2026. Ohjelma on suunnattu RUN-korkeakoulujen opiskelijoille ja henkilöstölle ja se sisältää useita osa-alueita kuten:
Yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa: RUN-EU:hun tutustuminen, tapahtumien järjestäminen ja vierailijoiden vastaanottaminen kampuksella.
Vapaaehtoistyön kehittäminen: Yhteisten vapaaehtoistyömahdollisuuksien luominen HAMKin ja muiden RUN-EU-korkeakoulujen opiskelijoille.
Hyvien käytäntöjen jakaminen: Vapaaehtoistyöohjelmat RUN-kumppaneiden kanssa.
Kansainväliset liikkuvuusjaksot: Opiskelijoiden osallistuminen vapaaehtoistyöhön RUN-korkeakoulujen alueilla ympäri Eurooppaa.
Opettajien osallistuminen RETOS-kursseille, mukaan lukien lyhyet Service to Society -ohjelmat.
Haluatko nähdä, miten robotiikka toimii käytännössä, vaikka et olisi vielä opiskelija? Nyt se on mahdollista HAMKin robotiikkalaboratorion avautuessa verkon kautta kaikille kiinnostuneille lyhyen demokurssin avulla.
Demossa pääset ohjaamaan oikeaa mobiilirobottia reaaliajassa – missä ikinä oletkin. Voit kirjoittaa yksinkertaista Python-koodia, liikutella robottia, lukea sen sensoreita ja seurata live-videokuvaa. Saat palautetta heti ja näet, miten laboratorio toimii ennen kuin haet opiskelemaan.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö palkitsi Hämeen ammattikorkeakoulun vuoden opiskelijana Tomi Kesämäen ja vuoden työntekijänä Päivi Laaksosen HAMKin valmistujaisjuhlassa 12.12.2025.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö haluaa palkitsemisilla olla kannustamassa henkilöstöä työssään sekä opiskelijoita opinnoissaan. Säätiön asiamies pyytää esityksiä palkittavista Hämeen ammattikorkeakoulun johtajilta, koulutuspäälliköiltä ja esimiehiltä.
Vuoden 2025 opiskelija
Tomi Kesämäki, maaseutuelinkeinot-koulutus, 1000 euroa.
Tomi on reilu, rehellinen ja auttavainen, toimien esimerkkinä muille opiskelijoille. Hän on läsnä opinnoissa päivittäin ja osallistuu aktiivisesti opetukseen tukien oman tiiminsä ja koko opiskeluryhmän oppimista. Tomi on myös aktiivinen opiskelijajärjestössä ja on toiminut tutorina, tukien muita opiskelijoita. Hän on aidosti kiinnostunut maatalousalasta ja sen tulevaisuudesta, mikä näkyy niin tunneilla kuin opiskelujen ulkopuolisessa toiminnassa.
Vuoden 2025 työntekijä
Päivi Laaksonen, tutkijayliopettaja, HAMK Tech -tutkimusyksikkö, 1000 euroa.
Päivi on laajasti edistänyt HAMKin tutkimustoimintaa ja menestymistä. Päivi on esim. ohjannut HAMKissa tehtyä väitöstyötä edistäen tohtoritutkinnon saamista HAMKiin sekä tehnyt yhteistyötä yli yksikkörajojen erilaisten hankehakemusten valmistelussa ja hankkeiden toteuttamisessa. Päivi on omalla toiminnallaan edesauttanut myös muiden menestymistä.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö sr. on palkinnut vuosittain Hämeen ammattikorkeakoulun henkilöstöä vuodesta 2008 lähtien, ja vuoden opiskelija on valittu vuodesta 2006 alkaen.
Valinnat tehdään esitysten pohjalta kokonaisarvioinnin perusteella, painottaen HAMKin strategian mukaista toimintaa.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on perustettu vuonna 1997 seitsemäntoista yrityksen ja yhteisön toimesta. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen taloudellista kehitystä, tutkimusta ja tuotekehitystä.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja muita varoja sekä myöntää stipendejä ja apurahoja ammattikorkeakoulun piirissä harjoitettavaan toimintaan. Säätiö voi myöntää erityisiä tunnustuspalkintoja oman alansa huomattavien löytöjen tai keksintöjen tekijöille.
Juha Hiltunen, Riihimäen kotoutumispäällikkö ja International House Riihimäen johtaja, on valittu HAMKin Vuoden alumniksi 2025. Hän on rohkea uudistaja, joka kokeilee ja testaa uusia toimintamalleja kotoutumisen ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Hänen työnsä kansainvälistymisen edelläkävijänä ja tiivis yhteistyönsä HAMKin kanssa tekevät hänestä esimerkillisen alumnin.
HAMKin Vuoden alumniksi 2025 on valittu Juha Hiltunen, Riihimäen kaupungin ja Etelä-Hämeen työllisyysalueen kotoutumispäällikkö sekä International House Riihimäen johtaja.
Juha Hiltunen valmistui vuonna 2020 HAMKin Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta (YAMK). Hänen urapolkunsa on erinomainen esimerkki siitä, miten YAMK-opinnot voivat avata ovia johtotehtäviin ja monialaiseen osaamiseen.
”HAMKin YAMK-tutkinto antoi ylemmän korkeakoulututkinnon lisäksi eväät toimia johtajana ja samalla myös kehittäjänä. Vaikka minun polkuni veikin sote-sektorin ulkopuolelle, on johtamisen perusasiat samat toimintaympäristöstä riippumatta. Nykyisessä työssäni ollaan myös hyvin lähellä sote-rajapintaa ja tiivistä yhteistyötä tehdään hyvinvointialueen kanssa. Kiitos siis HAMKille näistä eväistä!” Hiltunen kommentoi.
Hiltunen luotsaa Riihimäen kaupungin laajaa ja osallistavaa kansainvälistymisen toimenpideohjelmaa. Ohjelman tavoitteena on houkutella ja sitouttaa kansainvälisiä osaajia alueelle, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja uudistumista sekä tunnistaa maahanmuuttajien osaaminen. Se sisältää konkreettisia tekoja, jotka tukevat kahdensuuntaista kotoutumista ja vahvistavat alueen elinvoimaa.
HAMK ja Riihimäen kaupunki tekevät tiivistä yhteistyötä kaupungin kansainvälistymisen saralla. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa yhteisrekrytoinnin, harjoittelupaikkoja ja mentorointiohjelman. Lisäksi yhteistyön kautta on vahvistettu suomen kielen oppimista ja yhteisöllisyyttä.
Juha Hiltusen esimerkki osoittaa, että kansainvälistyminen vaatii puheiden lisäksi tekoja. Hänen johtamansa työ ja monipuolinen yhteistyö HAMKin kanssa ovat konkreettisia esimerkkejä siitä, miten kaupunki ja korkeakoulu voivat yhdessä rakentaa alueen elinvoimaa ja kestävää kansainvälistymistä.
”Olen syvästi kiitollinen saamastani huomionosoituksesta, mutta korostan että yksin ei tätä tulosta ole saavutettu vaan kiitos kuuluu tiimilleni, Riihimäen kaupungin johdolle sekä HAMKin kansainvälisten asioiden päällikölle ja tiimille. Yhteistyöllä on jo nyt saavutettu paljon ja matka jatkuu, kohti kansainvälisempää ja elinvoimaisempaa Riihimäkeä ja Kanta-Hämettä”, Hiltunen visioi.
Vuoden alumni
HAMKin Vuoden alumni -tunnustus myönnetään vuosittain henkilölle, joka on valmistunut HAMKista ja vaikuttanut positiivisesti ympäröivään yhteiskuntaan, alueeseen tai työelämään. HAMK on palkinnut Vuoden alumnin vuodesta 2019 alkaen.
Vuoden alumni –tunnustus jaettiin HAMKin valmistujaisjuhlassa 12.12.2025.
