Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Riihimäen kampuksen siirto kaupungin keskustaan toteutuu suunnitelmien mukaisesti. HAMK on ostanut Matkakeskuksen kiinteistöstä Liikeradan tilat, johon uusi kampus alkaa muodostua. HAMK panostaa vahvasti Riihimäen kampuksen kehittämiseen tavoitteenaan tarjota modernit ja muotoilulähtöistä oppimista tukevat tilat kasvavalle opiskelijamäärälle.
Hämeen ammattikorkeakoulu on ostanut LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:ltä Riihimäen keskustassa sijaitsevan Liikeradan tilat, johon rakennetaan HAMKin uusi kampus. Rakennushankkeen aikataulu ja kustannusarvio tarkentuvat suunnittelun edetessä. HAMKin moderni kampus voitaisiin ottaa käyttöön mahdollisesti jo vuonna 2027.
“Me vahvistamme määrätietoisesti opetuksen laatua ja tarjontaa Riihimäellä, jossa on korkeakoulumme toiseksi suurin kampus. Näkyvä ja helposti saavutettava sijainti on tärkeä vetovoimatekijä opiskelijoiden houkuttelemisessa”, HAMKin rehtori Pertti Puusaari sanoo.
Riihimäen kampuksen opiskelijamäärä on tasaisessa kasvussa. Tällä hetkellä opiskelijoita on noin 1600 ja tavoitteena on kasvattaa määrä noin 2000:een.
Riihimäen kampukselle luodaan monikäyttöiset oppimisympäristöt, jotka vastaavat nykyaikaisen koulutuksen tarpeisiin.
“Uudistuvat tilat suunnitellaan tukemaan muotoilulähtöistä oppimista, jossa oppiminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä yritysten ja muiden työnantajien kanssa alueen elinvoimaisuuden kehittämiseksi”, HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä toteaa.
Riihimäellä HAMKilla on keskeinen rooli muun muassa puolustus- ja turvallisuusalan Define-ekosysteemissä sekä robotiikan opetuksessa, joiden kautta rakennetaan tulevaisuuden innovaatioita ja osaamista.
“Tavoitteenamme on käynnistää uuden kampuksen rakennushanke heti kaavamuutoksen ja rakennusluvan saamisen jälkeen syksyllä 2026”, arvioi HAMKin kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Salonen.
HAMKin Liikeradan kaupan yhteydessä Matkakeskuksen tornitalon toimistotilat siirtyivät LähiTapiola Keskustakiinteistöt Ky:ltä erillisellä kaupalla Riihimäen tilat ja kehitys Oy:n omistukseen. Kaupoilla ei ole välitöntä vaikutusta rakennusten vuokralaisiin.
HAMKin nykyiset tilat Riihimäellä ovat siirtymässä ammattioppilaitos Hyrian käyttöön.
Myös Hämeenlinnassa HAMK selvittää yhteistyössä kaupungin kanssa mahdollisuutta rakentaa korkeakoululle uusi kampus Hämeenlinnan keskustaan. Keskeisemmällä paikalla sijaitseva kampus vahvistaisi vetovoimaa opiskelijoiden keskuudessa, parantaisi osaavan työvoiman saatavuutta ja tukisi elinvoiman kehitystä Hämeenlinnan alueella.
Matkakeskus faktalaatikko:
Nykyiset hyötyalat: Liikehuoneistot: n. 4 100 m² Toimistotorni: n. 4 100 m²
Muut tilat: Liikenne-, tekniset-, väestönsuoja- ja varastotilat
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) uusi hallitus on nimitetty seuraavalle neljälle vuodelle.
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) uusi hallitus on nimitetty seuraavalle neljälle vuodelle. Tammelalla ja Hattulalla on jaettu paikka, joka vaihtuu kahden vuoden välein.
Hallitus hoitaa osakeyhtiölain ja ammattikorkeakoululain mukaiset tehtävät, päättää ammattikorkeakoulun toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista sekä vastaa siitä, että yhtiö organisoidaan ja sitä johdetaan säännösten mukaisesti.
HAMKin uuden hallituksen kokoonpano on seuraavanlainen:
Hämeenlinnan kaupunki: Anne Laatikainen, puheenjohtaja Mika Walkamo Valkeakosken kaupunki: Pauliina Kostiainen, 1. varapuheenjohtaja Riihimäen kaupunki: Hanna Hänninen, 2. varapuheenjohtaja Forssan kaupunki: Pasi Vikman Hattulan kunta: Antti Hämäläinen (2025-2027) Elinkeinoelämän edustaja: Sami Kotiniemi Opiskelijoiden edustaja: Mikko Hakala Henkilöstön edustaja: Sanna Kuisma
Miten viestiä kentällä nopeasti ja huomaamattomasti ilman puhetta, käsimerkkejä tai radiota? Hämeen ammattikorkeakoulu kehittää älyhihaa sotilaskäyttöön. Parhaillaan älyhihaa testataan kentällä yhteistyössä Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa.
Puolustusvoimien alaisen Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) kenttäkokeissa testataan alun perin e-urheiluun Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) kehitettyä Spiritus Ludi -älyhihaa. Hihaa koskettamalla käyttäjä voi lähettää haptisen eli tuntoaistia hyväksikäyttävän viestin ryhmän jäsenille. Viesti tuntuu käsivarressa värähtelynä, eikä vaadi puhetta tai näkyviä viestintävälineitä. Ratkaisu voi parantaa partion toimintaa ja viestien perillemenoa erityisesti tilanteissa, joissa hiljaisuus ja nopeus ovat olennaisia.
Testejä on tähän mennessä toteutettu kaksi, viimeisin Hangossa MPKK:n harjoituksessa kesäkuussa. Tulokset ovat lupaavia: älyhiha on arvioitu hyödylliseksi viestinnän muodoksi, erityisesti urbaanin alueen taistelussa. Ensikokemusten perusteella se täydentää hyvin muita viestintäkeinoja ja auttaa pitämään toiminnan huomaamattomana ja koordinoituna.
Sotilasprofessori Antti-Tuomas Pulkka on seurannut kenttäkokeita läheltä ja näkee, että älyhiha voi tukea partion johtamista osana muuta viestintää.
Alustavat havainnot ovat sellaisia, että kokeiluja kannattaa ehdottomasti jatkaa.
Sotilasprofessori Antti-Tuomas Pulkka
“Älyhihalla voisi olla käyttöä partion tai ryhmän johtamisessa lisänä muihin johtamistapoihin. Se toimisi yhtenä vaihtoehtona vaikkapa käsimerkille tai lyhyelle suulliselle käskylle. Alustavat havainnot ovat sellaisia, että kokeiluja kannattaa ehdottomasti jatkaa. Yhteistyö HAMKin kanssa on ollut ketterää ja mielekästä”, Pulkka sanoo.
Kokeilujen avulla kerätään tietoa älyhihan käytöstä, käyttäjäkokemuksesta ja vaikutuksesta partion toimintaan. Lisäksi kerätään käyttäjävaatimuksia tulevan tuotekehityksen pohjaksi. Teknologian arviointi osana todellisia harjoituksia on tuotekehityksen kannalta ratkaisevaa.
“On ollut kiinnostavaa nähdä, miten e-urheilusta tuttu teknologia alkaa löytää muotoaan aivan toisenlaisessa toimintaympäristössä. Kentällä huomaa nopeasti, mikä toimii ja missä on keskeiset kehityskohteet. Juuri siksi tällaiset kokeilut ovat kullanarvoisia,” toteaa kenttäkokeissa mukana ollut tutkijayliopettaja Satu Jumisko-Pyykkö HAMKista.
Kokeilu todentaa hyvin kaksikäyttöteknologian hyödyntämistä, jossa siviilipuolelle kehitetty viestintäratkaisu tuodaan puolustuksen käyttöön. Tulosten pohjalta edetään jatkokehitykseen, jossa teknologian muotoilu ja toiminnallisuus hiotaan käytössä syntyneiden havaintojen ja tarpeiden perusteella.
Lisätietoa hankkeista
Tiimejä vahvistava älyvaate – kaksikäyttö e-urheilu ja puolustus
Business Finlandin rahoittama 700 000 euron tutkimushanke, jonka tavoitteena on kehittää ja kaupallistaa tiimiviestintää tukevia älyvaatteita puolustus- ja siviilikäyttöön.
Vastikään perustettu RUN-Eurooppa-yliopiston Future Innovators Labs –verkosto pyrkii innostamaan toiminta-alueemme nuoria ja lapsia luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (Science, Technology, Engineering and Mathematics, STEM) aloille. Uusi verkosto on osa RUN-EU:n toimintaa, jonka tavoitteena on luoda sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävää tulevaisuutta toiminta-alueillaan ympäri Eurooppaa.
RUNin FILS -verkosto tarjoaa 6–17-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän kasvattajilleen räätälöityjä ohjelmia ja oppimiskokemuksia, joiden tarkoituksena on kehittää lasten ja nuorten tulevaisuuden taitoja keskittymällä erityisesti STEM-aloihin. Yhdessä alueiden sidosryhmien kanssa kehitetyt työpajat, haasteet ja muut toiminnot vahvistavat lasten ja nuorten osaamista, edistävät sosiaalista innovointia ja kansainvälistä osaamista sekä herättävät kiinnostusta kestävämpään ja teknologiavetoisempaan tulevaisuuteen.
Uuden verkoston myötä RUN-alueiden lasten ja nuorten yhteistyömahdollisuuksia on tarkoitus lisätä ja syventää. Lapset ja nuoret ovat jo otettu mukaan RUN-Eurooppa-yliopiston toimintoihin esimerkiksi ratkomaan ruokahävikkihaastetta Burgosissa Espanjassa ja Forssassa.
Tule mukaan verkoston toimintaan!
HAMKissa RUNin FILS -verkosto toimii osana HAMKin Design Factorya. Jos mielessäsi on sopiva haaste lasten ja nuorten ratkottavaksi, tai haluat tulla mukaan verkoston toimintaan muulla tavoin, ota yhteyttä HAMKin tutkijayliopettajaan Jari Jussilaan.
Verkoston tavoitteita ja toimintoja on kehitetty linjassa Euroopan unionin osaamissopimuksen kanssa, jonka tarkoituksena on valmistaa Euroopan kansalaisia aikamme suurimpiin haasteisiin: vihreään siirtymiseen ja digitaaliseen muutokseen.
Metsäala on tärkeä elinkeino Sambiassa ja Tansaniassa, mutta metsien kestävää käyttöä ja hoitoa tulee vielä edistää. Ilmastoviisauden, kestävän kehityksen ja työelämälähtöisyyden integrointi osaksi metsäalan opetusta on tärkeässä roolissa, kun maat parantavat kykyään sopeutua ilmastonmuutokseen ja vahvistavat talouskasvuaan. Ilmastoviisaalla opetuksella ja yritysyhteistyöllä lisätään työpaikkoja metsäalalle ja vahvistetaan paikallisia elinkeinoja kestävällä tavalla.
Vastaamme alkavan SUSFOR-hankkeen avulla metsäsektorin haasteisiin tuomalla kestävän kehityksen ja vihreämmät käytännöt osaksi metsäalan opetusta. Kehitämme yhdessä kumppaneiden kanssa metsäalan ammatillista koulutusta vastaamaan nykypäivän ympäristö- ja talouskestävyyden haasteisiin. Tiivistämme samalla oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä.
SUSFOR-hankkeessa päämääränä on varmistaa, että metsäalan koulutusmateriaalit ja opetusohjelmat Sambiassa ja Tansaniassa vastaavat yritysten tarpeita. Kehitämme hankkeen avulla metsäalan oppilaitosten henkilöstön osaamista opiskelijalähtöisissä opetusmenetelmissä. Autamme oppilaitoksia tarjoamaan hyödyllistä, osallistavaa ja käytännönläheistä opetusta ja oppimateriaaleja opiskelijoiden metsätalouden ydintaitojen parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua metsäalalla, tiivistää oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä sekä lisätä sambialaisten ja tansanialaisten nuorten työllistymismahdollisuuksia. Näin opiskelijat saavat paremmat valmiudet niin palkkatyöhön kuin itsenäiseen yrittäjyyteen.
Hankkeen aikana sambialaisille ja tansanialaisille opiskelijoille järjestetään webinaareja, joiden tavoitteena on edistää heidän metsätalous- ja työelämätaitojensa kehittymistä. Webinaareissa vierailevat puhujat ovat metsäteollisuuden ammattilaisia.
SUSFOR-hankkeen kumppaneita vieraili kesäkuussa HAMKissa hankkeen kick-off-tapaamisessa.
SUSFOR-hankkeen aikana perustetaan myös työnantajien ja koulun välisiä yhteistyöfoorumeita eli tilaisuuksia, joissa toimijat pääsevät keskustelemaan ja edistämään yhteistyötään. Tavoitteena on toimijoiden vuoropuhelun jatkuminen hankkeen jälkeenkin.
SUSFOR-hankkeen toteuttavat yhteistyössä sambialainen Zambia Forestry College sekä tansanialaiset Forestry Training College ja Forestry Industry Training Institute. Kyseiset oppilaitokset ovat maidensa ainoita metsäoppilaitoksia. Suomesta hankkeeseen osallistuu pääkoordinaattorina toimiva HAMK ja Virosta Hämeen ammatti-instituutin hankepartneri Luua Forestry School.
SUSFOR-hanketta rahoittaa Euroopan unioni Erasmus+-ohjelman kautta.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: Kestävän metsätalouskoulutuksen ja osaamisen kehittäminen Tansaniassa ja Sambiassa (SUSFOR)
Rahoitus: European Union (Erasmus+ CBHE)
Kesto: 1.1.2025–31.12.2027
Budjetti: 517 393 €
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (Suomi), Forest Industries Training Institute (Tansania), Forestry Training Institute (Tansania), Zambia Forestry College (Sambia), Luua Metsanduskool (Viro)
Valokuituverkkojen laajeneminen Suomessa on ollut nopeaa, mikä vaatii tehokasta valvontaa ja koordinointia. Tekoäly (AI) tarjoaa uusia mahdollisuuksia parantaa kuntien valvontaprosesseja ja vähentää häiriöitä. Tämä käy ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut koulutusohjelman opinnäytetyössä, jonka Satu Sihvonen on tehnyt osana ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.
Sihvonen teki kohdennetun tutkimuksen Suomen kuntaorganisaatioille, valokuituoperaattoreille sekä urakoitsijoille selvittääkseen, kuinka tekoäly voi parantaa valokuitutöiden valvontaa. Valokuitutyöt ja niihin liittyvät haasteet ovat herättäneet laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä näkemyksiä ja kokemuksia, jotka auttavat kehittämään toimintatapoja, nopeuttavat prosesseja ja parantavat yhteistyötä eri osapuolten välillä. Teemahaastatteluissa syvennyttiin kyselytutkimuksessa esiin nousseisiin käytäntöihin ja haasteisiin sekä selvitettiin tekoälyn konkreettisia hyödyntämismahdollisuuksia valokuitutöiden valvonnassa. Lisäksi toteutettiin tapaustutkimus, jossa tarkasteltiin konkreettista esimerkkiä tekoälyn hyödyntämisestä valokuitutöiden valvonnassa.
Tulokset osoittavat, että tekoälyllä on merkittävä potentiaali tehostaa valvontaprosesseja, parantaa tiedonhallintaa ja vähentää manuaalista työtä. Sidosryhmät suhtautuvat pääosin positiivisesti tekoälyn käyttöön valvonnassa, ja monet näkevät sen potentiaalin parantaa valvonnan tehokkuutta ja tarkkuutta. Tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta sen käyttöönottoon liittyy myös haasteita, kuten kasvavat osaamisvaatimukset, eettiset kysymykset ja teknologian integrointi nykyisiin kuntien käytössä oleviin järjestelmiin ja prosesseihin.
Tekoäly ei korvaa ihmistä valvontatehtävissä, vaan toimii tukena. Ihminen valvojana tuo mukanaan ymmärryksen ja joustavuuden, joita tekoäly ei kykene täysin jäljittelemään. Yhdessä työskennellen tekoäly ja ihmiset voivat parantaa valvonnan tehokkuutta ja tarkkuutta kaikkien osapuolten hyödyksi.
Rakennusalan hiilijalanjälkeä voidaan pienentää hyödyntämällä rakennusmateriaaleja uudelleen, mutta erityisesti hitsattujen teräskokoonpanojen uudelleenkäyttö voi olla hankalaa. Vastaamme HAMKissa haasteeseen kehittämällä teräsristikoiden innovatiivisia liitosratkaisuja.
Rakennusalan hiilijalanjälkeä voidaan pienentää kiertotalouden keinoin hyödyntämällä rakennusmateriaaleja uudelleen. Kun materiaalit ja tuotteet pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa, saadaan olemassa olevien resurssien hyöty maksimoitua. Teräsrakentamisessa erilaiset rakennuksissa, mastoissa sekä liikenneväylien kulkusilloissa tai opasterakenteissa käytettävät ristikot ja etenkin niiden hitsatut liitokset kuitenkin hankaloittavat osien uudelleenkäyttöä.
MechJoint-tutkimushankkeessa kehitämme liitosratkaisuja ja niiden valmistusmenetelmiä, joiden avulla liitokset voidaan toteuttaa ilman hitsausta, mahdollistaen teräksisten ristikkorakenteiden nopean purkamisen ja uudelleenkäytön. Kehitettävät kiertotaloutta edistävät ratkaisut tarjoavat ympäristön kannalta kestävämpiä vaihtoehtoja jo olemassa olevalle tekniikalle. Lisäksi liitostekniikan mahdollistama kuljetus osina ja tehokas kokoonpanomenetelmä luovat kilpailukykyä ja alentavat rakentamisen kustannuksia.
Toteutamme tutkimuksen yhdessä LUT-yliopiston, Coimbran yliopiston ja Fraunhofer Institute of Laser Technologyn kanssa. Projektissa on mukana myös lukuisa joukko yrityksiä – SSAB Europe, Stalatube, Weckman Steel, Ukko Works, Suomen Putkilaser, Würth, Linjateräs, Next Inox ja Aerial sekä Teräsrakenneyhdistys.
MechJoint-hanke toteutetaan ajalla 1.3.2025 – 31.8.2027. Se saa rahoitusta Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandilta.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on palkinnut lukuvuoden 2024-2025 parhaat opinnäytetyöt stipendein. Laadukas opinnäytetyö -stipendejä myönnettiin jokaisen HAMKin koulutusohjelman parhaalle opinnäytetyölle. Onnittelut palkituille!
Laadukas opinnäytetyö -stipendit myönnetään vuosittain kunkin HAMKin koulutusohjelman parhaalle opinnäytetyölle. Valinnat tehdään kunkin koulutuksen koulutuspäälliköiden ehdotusten pohjalta. Stipendi on suuruudeltaan 300 euroa.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on perustettu vuonna 1997 seitsemäntoista yrityksen ja yhteisön toimesta. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen taloudellista kehitystä, tutkimusta ja tuotekehitystä.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja muita varoja sekä myöntää stipendejä ja apurahoja ammattikorkeakoulun piirissä harjoitettavaan toimintaan. Säätiö voi myöntää erityisiä tunnustuspalkintoja oman alansa huomattavien löytöjen tai keksintöjen tekijöille.
Haluaisitko vielä opiskelemaan tulevana syksynä? Nappaa opiskelupaikka kevään yhteishausta vapaiksi jääneistä paikoista HAMKin lisähaun kautta. Kesähaku on auki 29.7.-5.8.2025.
Täydennämme opiskelijavalintoja syksyllä alkaviin koulutuksiin. Haussa mukana olevien koulutusten lista päivittyy heinäkuun puoleenväliin saakka.
Voit hakea korkeintaan kuuteen eri koulutukseen. Harkitse hakutoivejärjestys huolellisesti, sillä hakuajan päättymisen jälkeen et voi enää muuttaa hakutoivejärjestystä.
Sinulle voidaan tarjota korkeakoulujen kesän yhteishaussa vain yhtä opiskelupaikkaa koulutuksesta, jonka priorisoit hakulomakkeella korkeimmalle ja johon valintamenestyksesi riittää. Muistathan, että voit ottaa vain yhden opiskelupaikan vastaan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta.
HAMKin koulutusten valintakriteerit löydät kyseisen koulutuksen sivuilta. Tutustu päivä- ja monimuotototeutuksissa käytössä oleviin valintatapoihin ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla.
Valkeakosken Terveyskeskussairaalan palliatiivisella osastolla työskentelevät sairaanhoitajat Niina Tanskanen ja Jiri Raikamo suorittivat Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa. Alle vuoden mittainen koulutus syvensi osaamista sekä tarjosi vertaistukea ja uusia näkökulmia.
Koulutuksen alkaessa syksyllä 2024 molemmilla oli taskussaan melko tuoreet sairaanhoitajatutkinnot sekä kokemusta palliatiivisella osastolla työskentelystä. He olivat yksiköstään ainoat, keneltä palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutus vielä puuttui. Työnantaja mahdollisti osallistumisen koulutukseen.
”Luulin aluksi, että pitäisi olla enemmän työkokemusta ennen erikoistumiskoulutukseen hakeutumista, mutta sitten osastonhoitaja ehdotti, että lähtisinkö Niinan kanssa tänne”, Jiri kertoo.
Tutut teemat tukivat oppimista
Niinan ja Jirin mielestä opinnot ja työ ovat kulkeneet käsi kädessä ja tukeneet toisiaan. Koulutuksen teemat olivat tuttuja työelämästä sekä aiemmista sairaanhoitajaopinnoista.
”Koulutus on liittynyt suoraan omaan työarkeen. Mitään täysin irrallista aihetta ei ole ollut”, Niina sanoo.
Teemojen nivoutuminen omaan arkeen on edesauttanut esimerkiksi opintoihin liittyvien tehtävien tekemisessä. Koulutus sisälsi itsenäisen opiskelun lisäksi ryhmä- ja parityöskentelyä sekä omaan työyksikköön suunnatun kehittämistyön.
”Tehtäviä on ollut säällinen määrä ja ne ovat käsitelleet aiheita, jotka olisivat joka tapauksessa mielenkiinnon kohteena”, Jiri toteaa.
Vertaistukea muilta ammattilaisilta
Yksi erikoistumiskoulutuksen merkittävimpiä anteja oli mahdollisuus kohdata muita alan ammattilaisia saman aiheen äärellä.
”On ollut virkistävää tavata erilaisia ihmisiä erilaisista työympäristöistä. Monen työhön liittyy samantyyppisiä ongelmia mutta myös toisaalta hyviä asioita”, Jiri kertoo.
Keskustelut kollegoiden kanssa ovat tarjonneet vertaistukea ja uusia ideoita. Ryhmähenki nousi molempien mielestä koulutuksen vahvuudeksi.
”Meillä on ollut hyvä ryhmä, ja vertaispalautetta sekä vertaistukea on saatu paljon. On ollut hyvä keskustella ryhmäläisten kanssa ihan vain kuulumisistakin”, Niina sanoo.
Koulutus on saanut pohtimaan myös omaa työtä uusista näkökulmista: mitkä toimintatavat ovat mielekkäitä ja kuinka kohdata potilas avoimin mielin, ilman valmiita ennakkoajatuksia tämän hoidosta.
Toivoa elämän loppuvaiheeseen
Opintojen aikana käsiteltiin laajasti palliatiivisen hoidon eri osa-alueita, kuten oirehoitoa ja psykososiaalista tukea. Asiantuntijaluentojen lisäksi opiskelijat pääsivät osallistumaan lasten palliatiivista hoitoa käsittelevään seminaaripäivään sekä kokeilemaan pakohuonepeliä.
Yksi esille noussut teema oli toivon ja hyvien asioiden tuominen tilanteisiin, joissa sitä helposti ajattelisi olevan vähän.
”Koulutuksesta sai hyviä keinoja toivon ylläpitämiseen kuoleman lähestyessä. Ettei olisi vain sitä kipua ja ahdistusta”, Niina kertoo.
Vaikka palliatiivinen työ voidaan kokea raskaaksi, molemmat pitävät työtä mielekkäänä ja korostavat sen merkityksellisyyttä.
”Ei tämä varmasti kaikille sovi eikä se kaikkia kiinnosta”, Jiri toteaa. ”Palliatiivinen työ sisältää raskaita ja vaikeita aiheita, vaikka itse pidämmekin työtä mukavana. Toisaalta vastapuolena on hyvin merkityksellisiä, iloisia ja arkisia asioita, joita koetaan niin potilaiden kuin läheisten kanssa.”
Erikoistumiskoulutus sopii monelle
Niina ja Jiri suosittelevat palliatiivisen hoidon erikoistumiskoulutusta laajalle joukolle sote-alan ammattilaisia.
”Ajattelen, että suurin tarve tämäntyyppiselle koulutukselle on perusterveydenhuollossa ja vanhusyksiköissä. Siellä olisi varmasti tarpeen miettiä aidosti, mitkä toimenpiteet ja tutkimukset ovat enää mielekkäitä potilaiden kannalta”, Jiri pohtii.
Niinan mukaan koulutus sopii kaikille hoitotyön ammattilaisille, jotka työskentelevät palliatiivisten potilaiden kanssa tai joiden työssä sivutaan palliatiivista hoitoa. Vaikka palliatiivinen hoito ei olisikaan keskeinen osa omaa työtä, koulutus tarjoaa arvokasta tietoa ja syventää ymmärrystä aiheesta.
