Kaupunkien viheralueillakin on rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ja kaupunkivihreä tukee ihmisten hyvinvointia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kaupunkialueiden yksittäisillä asukkailla on pienillä käytännön teoilla mahdollisuus vaikuttaa kasvillisuuden hiilensidontaan ja pihan hiiliviisaisiin rakentamis- ja kunnossapitoratkaisuihin. Yksityiset pihat muodostavat yhdessä puistojen kanssa suuren osan kaupunkien viherpinta-alasta.
Yksityisen pihan omistaja voi hoitaa pihaansa ilmastoviisaasti ja edistää hiilen sitoutumista istuttamalla monikerroksellista kasvillisuutta. Hiilen sitoutumisen kannalta monikerroksellisuus tulisi huomioida myös maan pinnan alla ja suosia istutuksissa syvä- ja pintajuurisia sekä ohut- ja paksujuurisia kasveja. Maaperän hyvinvointia edistää myös eloperäisten lannoitteiden käyttö. Istutusalueiden kattaminen esimerkiksi kuorikkeilla on hyödyllistä, koska avoin mullospinta lisää maahengitystä, joka haihduttaa hiilen maasta ilmaan. Taloyhtiöissä huomio kannattaa kiinnittää päällystettyjen pintojen määrään ja pyrkiä vähentämään kiveysten ja asfalttipintojen lisääntymistä piha-alueilla.
Pihahommiin on nyt tarjolla selkeä keino, joka tuo ilmastoteot osaksi ihan tavallista arkea ja mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin.
Lehdet ja risut resurssina hiilensidonnassa
Kasvillisuuteen varastoitunut hiili on osa pihan hiilivarastoa vain silloin, kun kasvinosat säilytetään ja hyödynnetään tontilla. Oksat, lehdet ja risut eivät ole roskia, vaan arvokasta pihan hiilivarastoa. Hiiliviisaaseen pihan hoitoon kuuluu eloperäisen aineksen uusien käyttökohteiden ideointi ja toteutus. Niiden hyödyntäminen riippuu tontin mahdollisuuksista ja pihanhoidon tavoista. Taloyhtiöissä eloperäisen aineksen hyödyntäminen voidaan ottaa osaksi pihan hoitokäytäntöjä päivittämällä hoitosopimus niin, että tontilla syntyvä kasvijäte käsitellään mahdollisimman pitkälle paikan päällä.
Näyttelystä vinkit hiiliviisaaseen pihan hoitoon
Toukokuussa Helsingin Paloheinän, Itäkeskuksen ja Kannelmäen kirjastoissa sekä Hyvinkään pääkirjastossa on esillä kaupunkien asukkaille suunnattu Hiilipuutarhurointi-näyttely. Näyttelyssä esitellään pieniä tekoja, joilla oman pihan, taloyhtiön pihan tai lähiviheralueen voi muuttaa paremmin hiiltä sitovaksi ja varastoivaksi. Aihetta käsitellään kolmen teeman kautta: kasvillisuuden lisääminen, maan hoiva sekä risujen ja lehtien hyödyntäminen.
Pihahommiin on nyt tarjolla selkeä keino, joka tuo ilmastoteot osaksi ihan tavallista arkea ja mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin, iloitsee Co-Carbon hankkeessa Hiiliviisas kaupunkivihreä -työpaketin tutkimusta johtava Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Näyttelyyn voi tutustua myös virtuaalisesti verkossa.
Hiiliviisaan kaupunkivihreän avulla rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta
CO-CARBON on monialainen tutkimushanke, jonka tavoitteena on mitata ja mallintaa kaupunkivihreän hiilensidontakykyä. Uusia ratkaisuja hiiliviisaan kaupunkivihreän suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon kehitetään paitsi tieteellisen tutkimuksen keinoin myös vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.
Hankkeen toteutusaika: 1.10.2020-30.9.2026
CO-CARBON-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Logistiikkayrityksissä syntyy jatkuvasti arvokasta dataa kuljetuksista, ajoneuvoista ja toiminnan sujuvuudesta, mutta sen hyödyntäminen jää usein puutteelliseksi. Juuri käynnistyneessä LAITOS-hankkeessa autamme kantahämäläisiä logistiikka-alan pk-yrityksiä ottamaan datan tehokkaampaan käyttöön analytiikan ja tekoälyn avulla.
Tavoitteenamme on tehostaa kuljetuksia, parantaa kaluston käyttöä ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Analysoimme osallistuvien yritysten kuljetus- ja ajoneuvodataa, ja kehitämme niiden pohjalta konkreettisia työkaluja, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää paremmin esimerkiksi kuljetusten optimointiin, reittisuunnitteluun tai kaluston käyttöasteen parantamiseen liittyvän potentiaalin.
Rakennamme samalla logistiikka-alalle yhteisen tietomallin, joka helpottaa eri järjestelmien yhteensovittamista ja datan hyödyntämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeitä suosituksia siitä, mitä dataa kannattaa kerätä, missä muodossa ja miten dataa tulisi hallita, jotta sitä voidaan aidosti hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja yrityksen päätöksenteon tukena.
Yritykset saavat käyttöönsä konkreettisia työkaluja ja tukea:
Kuljetusten ja reittien optimointiin
Kaluston huoltotarpeiden ennakointiin
Polttoaineenkulutuksen vähentämiseen
Toiminnan pullonkaulojen tunnistamiseen
Käytämme tekoälymallien kouluttamiseen kuljetus-, reitti- ja kuormadataa sekä ajoneuvoista kerättävää dataa. Kehitämme malleja, joilla voimme tunnistaa kustannus- ja polttoainetehokkaimmat reitit sekä vähentää tyhjiä kilometrejä. Datassa esiintyvien poikkeamien automatisoidun tunnistamisen avulla voimme ennakoida kaluston huoltotarpeita ja ennaltaehkäistä yllättäviä rikkoontumisia.
Kehitämme tekoälymalleja, joiden avulla voidaan analysoida eri lähteistä yhdistettyä tietoa niin, että saamme kattavan kokonaiskuvan reittien, kuorman ja ajotavan vaikutuksesta polttoaineen kulutukseen ja toiminnan tehokkuuteen. Pyrimme rakentamaan ratkaisuja, jotka ovat yritysten hyödynnettävissä myös ilman suuria omia kehitysresursseja.
Yritysten tarpeista lähtevää kehittämistä
”Dataa meillä kertyy paljon, mutta tiedon hyödyntäminen jää usein puolitiehen. Toivomme tekoälyratkaisuista tukea sekä yrityksen arjen käytäntöihin että toiminnan suunnitteluun. Työkalut eri lähteistä tulevan tiedon automaattisempaan analysointiin hyödyttäisivät meitä konkreettisesti,” kertoo hankkeessa mukana oleva yrittäjä Kari Venäläinen Karimo Oy:sta.
Tarjoamme käytännön tukea erityisesti kantahämäläisille logistiikka-alan pk-yrityksille, mutta kehitettävät työkalut ja ratkaisut julkaistaan myös laajemmin kuljetusalan toimijoiden hyödynnettäväksi.
Käykö yrityksenne data vielä tyhjäkäynnillä?
Haemme hankkeeseen mukaan lisää eri kokoisia logistiikka-alan pk-yrityksiä, joilla on halua kehittää toimintaansa ja päätöksentekoaan älykkäästi.
Logistiikan AI-Tehostettu Optimointi ja Simulointi – LAITOS
Euroopan unionin osarahoittama LAITOS-hanke auttaa logistiikka-alan yrityksiä hyödyntämään dataansa tehokkaammin ja ottamaan käyttöön uusia tekoälyratkaisuja.
Kesto 1.2.2026 – 31.12.2027
Toteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Rahoittajat Euroopan Unionin osarahoittama, Hämeen liitto
Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Marjo Liete vieraili huhtikuussa henkilöstövaihdossa Portugalin Leiriassa. Lue Marjon matkakertomus ja pohdintaa siitä, miten Portugalin huhtikuu ja oppimisen tukemisen ratkaisut sopivat yhteen.
Otsikossa esitettyä kysymystä ihmettelin etukäteen, kun pääsin viettämään upean huhtikuisen työviikkoni Erasmus+ – henkilöstövaihdossa Portugalin Leiriassa Polytechnic University of Leiria- oppilaitoksessa. Oppaanani matkalla oli professori Carla Freire sosiaalitieteiden ja kasvatuksen kampukselta. Viikon aikana sain nähdä ja kuulla eteläeurooppalaista tapaa ratkaista oppimisen tukeen sekä opettajankoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Vierailun kohokohtia olivat kampus-vierailut, joiden ansiosta sain uusia ammatillisia kontakteja ja pääsin reflektoimaan työtäni ammatillisten erityisopettajien kouluttajana.
Kuvassa Leirian polyteknisen yliopiston tekniikan kampuksen matematiikan opettaja Susana Ferreira- Susfer, minä, johtamisen kouluttaja (Design Thinking) Susana Rodrigues ja oppaani Carla Freire.
Opetuksen järjestäminen opettajille portugalissa rakennetaan yhteistoiminnallisesti ja opiskelijat ovat huomattavan paljon läsnä kampuksilla. Se näkyi vilkkaina käytäväkeskusteluina ja runsaana vuorovaikutuksena opettajien ja opiskelijoiden kesken myös epämuodollisissa käytäväkeskusteluissa. Poskisuudelmien määrää en enää loppuviikosta laskenut, mutta lähes kaikki puolitututkin halasivat ja innostuivat jakamaan kuulumisiaan avoimesti.
Kuvassa toimintaterapeuttiopiskelijoita oman kampuksensa apuvälinekehittämössä.
Oppimisen tukeen ja erityiseen tukeen liittyvään koulutukseen Leirian polyteknisen yliopiston sosiaali- ja kasvatustieteiden kampus tarjosi erilaisia apuvälineratkaisuja. Toiminnallisiin apuvälineisiin oli panostettu myös siten, että niiden kehittämiseen oli palkattu tutkijoita ja tarjottu avustajaresursseja. Kuntalaisilla oli mahdollisuus saada apuvälineitä mm. kuulemiseen ja liikkumisen haasteisiin liittyen myös lainaksi koteihinsa. Lainaustoiminnan avulla myös tehtiin pilotointia ja kehittämistyötä ”aitojen” asiakkaiden kanssa.
Professori Celia Sousa on puhe- ja toimintaterapeuttiopiskelijoiden kanssa kehittänyt jo vuosia erilaisia tuotteita mm. lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisen haasteisiin.
Loppuviikon kohokohta oli elinkaariajattelun merkeissä päästä tutustumaan House of Trees- kouluun , joka on yksityinen 1-10-vuotiaille lapsille suunnattu ideologialtaan italialaisen Loris Malaguzzin pedagogiikkaa toteuttava yli 300 paikkainen pikkulasten oppilaitos.
Muistumia omasta 15 vuoden mittaisesta lastentarhanopettajan urastani vuosituhannen vaihteessa en voinut välttää. Ajatukset lapsuuden itseisarvosta ja siitä, että jo ihan pienen lapsen uteliaisuudesta viriää tutkijamainen asenne elämän ilmiöitä kohtaan, olivat mainioita muistutuksia jokaisen elämänkaaren vaiheen tärkeydestä oppimiseen. Kun pienen lapsen uteliaisuutta ja motivaatiota ihmettelyyn vahvistetaan, syntyy uusia aikuisia, jotka uskaltavat ajatella kriittisesti ja perustalla näkemyksiään.
Carla ja minä House of Trees- kouluvierailulla
Vastauksena blogiotsikkoni kysymykseen voin sanoa, että hyvin mahtuu Portugalin huhtikuu ja ammatillisten opiskelijoiden oppimisen tukemisen pohtiminen samaan viikkoon ja jopa samaan päähän. Kun katsoo asioita uudesta perspektiivistä, voi nähdä sellaisia asioita, jotka läheltä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Pienillä asioilla on kuitenkin suuri merkitys sille, miten me ihmisinä voimme oppia ja kehittyä, viisastuakin, kun uskallamme lähestyä ja kuunnella toisiamme. Voi, kun Portugalin huhtikuun valon ja kasvun kohinan saisi tallennettua myöhempien aikojen varalle sekä omiin opettajankoulutussessioihin!
Kirjoittaja on Marjo Liete, joka toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa. Marjo kouluttaa tulevia ammatillisia erityisopettajia ja toimii asiantuntijana INKLU- kohti inklusiivista ammatillista koulutusta ESR- hankkeessa.
RUN-Eurooppa-yliopisto
Olemme osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen kymmenen yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua yhdeksästä eri maasta.
Organisaatiomuutokset, säästöpaineet, työvoimapula ja digitalisaation kasvavat vaatimukset kuormittavat sosiaalialan työntekijöitä ja johtoa koko Suomessa. Samaan aikaan generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen on edennyt sosiaalialalla hitaammin kuin terveydenhuollossa. Sosiaalialalla tekoälyllä on kuitenkin huomattavia mahdollisuuksia sujuvoittaa työtä, tukea työssä jaksamista ja kehittää palveluita.
Näihin haasteisiin etsii ratkaisuja juuri käynnistynyt AI TEKO! – Tekoälyä sosiaalialan työpaikoille -projekti. Kolmevuotinen kehittämisprojekti toteutetaan vuosina 2026–2028, ja sen tavoitteena on tuoda generatiivinen tekoäly osaksi sosiaalialan arkea tavalla, joka tukee työn laatua, työhyvinvointia ja johtamista. Kehittämistyössä korostuu eettisyys, tietoturva ja käytännönläheisyys, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti asiakastyötä ja johtamista tukevissa tehtävissä.
Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan keskustelevaa tekoälyä, joka pystyy tuottamaan uutta tekstiä, kuvia, luonnoksia, ehdotuksia tai muuta sisältöä aiemmin oppimansa tiedon pohjalta. Tällaisia ovat esim. Copilot ja ChatGPT.
Käytännön hyötyä työntekijöille ja johdolle – vastuullisesti ja hallitusti
Käytännön esimerkkejä missä tekoäly voisi olla avuksi ovat esimerkiksi uusien toiminnallisten hetkien ideointi asiakastyöhön, selkokielisen materiaalin tai kuvien luominen eri asiakasryhmille tai vaikkapa yhdessä asiakkaan ja keskustelevan tekoälyn kanssa selvitellä sopivia palveluvaihtoja. Johtamisessa taas keskusteleva AI voi sparrata tiedolla johtamisessa tai haastavissa tilanteissa, helpottaa muistioiden tai sidosryhmäviestinnän teossa.
Sosiaalialalla tekoälyllä on huomattavia mahdollisuuksia sujuvoittaa työtä, tukea työssä jaksamista ja kehittää sosiaalihuollon palveluita.
– AI TEKO! -projektin keskiössä on sosiaalialan ammattilaisten ja johdon osaamisen vahvistaminen. Projektissa syvennetään ymmärrystä generatiivisista tekoälyratkaisuista, kuten kielimalleihin perustuvista työkaluista ja miten niitä voidaan käyttää työn tukena sosiaalialan eri tehtävissä, kertoo projektin sisällöllinen projektipäällikkö Anne Rouhelo Turun ammattikorkeakoulusta.
– Tavoitteena on auttaa organisaatioita tunnistamaan tekoälyn mielekkäät käyttökohteet sekä ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön hallitusti, eettisesti ja kestävästi, Rouhelo jatkaa.
– Projektin myötä organisaatioiden työprosesseja voidaan sujuvoittaa ja rutiininomaista manuaalista työtä vähentää, mikä vapauttaa aikaa asiakastyöhön, työn kehittämiseen tai vaikkapa oman ammatillisen osaamisen lisäämiseen. Samalla voidaan parantaa työhyvinvointia, vahvistaa työn mielekkyyttä ja lisätä sosiaalialan vetovoimaa. Rakennamme projektissa myös tekoälykartan ja muuta materiaalia, jotka tukevat johtoa tekoälyn vastuullisessa käyttöönotossa ja henkilöstön osaamisen kehittymisen tukena, kuvailee Paula Hakala Hämeen ammattikorkeakoulusta. Hakala toimii projektissa HAMKin osatoteutuksesta vastaavana asiantuntijana.
Yhteiskehittämistä ja innostavia kokeiluja eri puolilla Suomea
– AI TEKO! toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Projektissa on mukana lähes 30 organisaatiota eri puolilta Suomea. Mukana on ammattilaisia mm. vammaispalveluista, vanhuspalveluista, lastensuojelusta, mielenterveys- ja päihdetyöstä sekä kriisi-, asumis- ja perhepalveluista. Yhteistyötä tehdään sosiaalialan mikro- ja pk-yritysten, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Mukana työssä on sekä työntekijöitä, esihenkilöitä kuin ylintä johtoa, iloitsee Vaasan ammattikorkeakoulun osatoteutuksesta vastaava Piia Uusi-Kakkuri.
Projektin aloituskokouksessa 17.3. Turussa keskusteliin projektin tavoitteista ja toimenpiteistä sekä ideoitiin käytännön toteutusta. Kuva: Anne Nenonen
– Aluksi kartoitamme osallistuvien organisaatioiden lähtötilanteen ja laadimme eettiset suositukset tekoälyn hyödyntämiselle. Tämän pohjalta rakennetaan tekoälytiekartta, joka auttaa organisaatioita suunnittelemaan tekoälyn käyttöönottoa pitkäjänteisesti. Osaamista vahvistetaan yhteiskehittämisen, työpajojen ja mentoroinnin kautta. Tekoälyä lähdetään kokeilemaan konkreettisissa työtehtävissä sekä työntekijöiden että esihenkilöiden arjessa. Tavoitteena on innostus – sitä kautta löydetään luovia mahdollisuuksia yhdessä, jatkaa Uusi-Kakkuri.
– Projektin aikana tuotetut materiaalit, kuten selkeät ja käytännönläheiset oppaat, valmennusmateriaalit ja aukikirjoitetut esimerkkitapaukset, tullaan julkaisemaan avoimesti, jotta ne tukevat sosiaalialan kehittämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen, painottaa Rouhelo Turun ammattikorkeakoulusta.
AI TEKO! -projektia koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina toimivat Centria-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Novia). Hanke on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama.
Maatalous ja maaseudun kehittäminen ovat olleet keskeinen osa työuraani jo pitkään. Työskentelin lähes 15 vuotta maatalouden neuvonta-alalla ProAgria Etelä-Suomessa. Työ tarjosi mahdollisuuden olla lähellä maatilojen arkea ja kehittämistä, mutta vuosien myötä heräsi ajatus oman osaamisen päivittämisestä. Päätin hakeutua Hämeen ammattikorkeakouluun opiskelemaan agrologin YAMK-tutkintoa, josta valmistuin elokuussa 2023.
YAMK-opinnot avasivat uusia mahdollisuuksia työelämässä. Valmistumiseni jälkeen hain töihin Hämeen ammatti-instituuttiin ja minut valittiin projektipäälliköksi Tilalle töihin -hankkeeseen. Hankkeen päätyttyä samalla työnantajalla avautui Mustialassa lehtorin viransijaisuus, johon tartuin innolla. Tässä lehtorin työssä opetan kotieläintuotannon sekä maatalousyrittämisen tutkinnonosia. Opettajan työ tuntuu luontevalta jatkumolta omalle uralleni, ja on palkitsevaa päästä jakamaan kokemusta sekä innostamaan uusia osaajia maatalousalalle.
Opinnäytetyön inspiraationa laamat
Asun maatilalla ja päätuotantosuuntana olevan viljanviljelyn lisäksi tilallamme kasvatetaan villalaamoja. Ei siis ollut sattumaa, että myös YAMK-opinnäytetyöni liittyi laamoihin. Tutkin työssäni laamojen erikoisuuden hyödyntämistä laamatoiminnan kehittämisessä. HAMK:n opinnoista jäi erityisen positiivinen kokemus joustavasta ja asiantuntevasta opetuksesta. Opintojen aikana avautui myös mahdollisuus kansainväliseen kokemukseen, kun matkustin syksyllä 2023 Yhdysvaltoihin tutustumaan laamankasvatukseen. Matka tarjosi arvokasta tutkimustietoa opinnäytetyöhöni ja antoi uusia näkökulmia laamojen kasvatukseen maassa, jossa alalla on pitkät perinteet ja vahva osaaminen.
Jatkuvaa oppimista
Opettajan työn inspiroimana minulla heräsi ajatus opettajanopinnoista. Syksyllä 2025 pääsin opiskelemaan työni ohella HAMK:iin ammatilliseen opettajakoulutukseen, josta valmistun tänä keväänä.
“HAMK-opinnot eivät ole olleet minulle pelkästään tutkinto, vaan askel uusiin mahdollisuuksiin työelämässä.”
– Pia Kekkonen
Samalla ne vahvistivat ajatustani siitä, että oppiminen jatkuu läpi elämän – ja uusia polkuja voi avautua vielä pitkänkin työuran jälkeen. Ja ehkä juuri siinä kiteytyy parhaiten koko oppimisen idea: koskaan ei tarvitse olla täysin valmis.
Pia Kekkonen, vuonna 2023 valmistunut YAMK-alumni
Alumnitarinat
Alumnitarinat ovat osa HAMKin alumnitoimintaa. Yhteistyössä Momentti-hankkeen kanssa ne antavat äänen alumneille ja tarjoavat palveluita sekä tapahtumia, jotka auttavat alumneja pysymään yhteydessä HAMKin yhteisöön. Näiden toimintojen kautta alumnit voivat osallistua mentorointiin, laajentaa ammatillisia verkostojaan sekä hyödyntää henkilökohtaista ja urakehitystä tukevia palveluita.
HAMKin kestävyysraportissa kerrotaan muun muassa sosiaalisen ja ympäristövastuun sekä hyvän hallinnointitavan mukaiset mittarit ja tavoitteet sekä kestävyystyön eteneminen.
HAMK on julkaissut kestävyysraporttinsa vuodelta 2025. Se kuvaa HAMKin vastuullisuus- ja kestävyystyötä sekä sen vaikutuksia. HAMK on valinnut (usean muun ammattikorkeakoulun kanssa) julkaista EU:n kestävyysstandardin mukaisen raportin vapaaehtoisesti – tällä hetkellä vain erittäin suuret yritykset ovat lain mukaan velvollisia näin kattavaan kestävyysraportointiin. Raportissa julkaistaan muun muassa sosiaalisen ja ympäristövastuun sekä hyvän hallinnointitavan mukaiset mittarit ja tavoitteet sekä kestävyystyön eteneminen.
HAMKin kestävyystyötä ohjaavat vastuullisuuden periaatteetjavastuullisuusohjelma. Ne kattavat ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan sekä koulutuksen ja TKI-toiminnan kädenjäljen. Sidosryhmillä on myös tärkeä rooli määritellä HAMKin kestävyystyötä ja olennaisia kehitettäviä asioita.
Hyvä hallinto ja riskienhallinta ovat osa kaikkea toimintaa. Vuonna 2025 tehtiin mm. eettiset ohjeet, järjestyssäännöt, turvallisemman tilan periaatteet sekä häirinnän ja syrjinnän ilmoituskanavat.
Sosiaalinen vastuu keskittyy yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen ja osallisuuteen. Vuonna 2025 toteutettiin näistä teemoista työpajoja ja tapahtumia sekä vahvistettiin yhteisöohjaaja- ja työhyvinvointimentoritoimintaa.
Ympäristövastuussa keskeisiä teemoja ovat energianhallinta, resurssiviisaus ja kiertotalous. HAMKin suurimmat päästölähteet ovat kiinteistöt, hankinnat ja matkustaminen. Noin 61 % käytetystä energiasta on uusiutuvaa. Vuonna 2025 uudistettiin mm. sähköautojen latausratkaisuja ja pilotoitiin hankintojen ympäristövaikutusten seurantaa.
HAMKin kädenjälki syntyy koulutuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta. Kestävyysosaamista on sisällytetty kaikkiin koulutuksiin, ja suurin osa AMK-opetussuunnitelmista sisältää kaikille yhteisen kestävän kehityksen opintojakson. TKI-toiminnassa yli 60 % hankebudjeteista kohdistuu kestävyyttä edistäviin hankkeisiin.
Kestävyysraporttia esitellään henkilöstölle kevään aikana kaikilla kampuksilla.
Elintarvikeala tarvitsee yhä enemmän osaajia, joilla on sekä teknistä että käytännön osaamista. Samalla alan osaamistarpeet muuttuvat nopeasti digitalisaation, kestävän kehityksen ja uusien toimintatapojen myötä. eVerkosto-hankkeessa neljä korkeakoulua yhdisti voimansa kehittääkseen elintarvikeinsinöörikoulutusta vastaamaan aiempaa paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeita.
Elintarvikeinsinöörikoulutuksessa koulutetaan osaajia elintarvikealalle. Koulutuksen kehittämisessä on tunnistettu haasteita, kuten päällekkäiset opintosisällöt, hajautunut kehitystyö sekä tarve tiiviimmälle yhteistyölle korkeakoulujen ja työelämän välillä. Yritysten osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, mikä edellyttää koulutukselta joustavampia ja ajantasaisempia ratkaisuja.
eVerkosto-hankkeen tavoitteena oli vastata näihin haasteisiin kehittämällä elintarvikealan insinöörikoulutusta valtakunnallisesti. Tavoitteenamme oli parantaa koulutuksen laatua, lisätä työelämälähtöisyyttä ja innovatiivisuutta sekä varmistaa osaavan työvoiman saatavuus alalle.
Kehittämistyöllä kohti käytännönläheisempää opetusta
Elintarviketekniikan koulutusta kehitettiin yhteistyössä korkeakoulujen ja elintarviketeollisuuden kanssa. Uudistimme opetusta entistä käytännönläheisemmäksi hyödyntäen digitaalisia oppimisympäristöjä ja yhteisiä verkko-opintoja. Samalla kehitimme alan opettajien pedagogista osaamista työpajojen ja yhteisen työskentelyn kautta.
Hankkeessa laadittiin yhteinen syventävien opintojen tiekartta sekä toteutettiin kahdeksan valtakunnallista verkko-opintojaksoa. Opintojaksot suunniteltiin ja rakennettiin korkeakoulujen kesken yhteistyössä ja ne julkaistaan avoimesti hyödynnettäviksi, mikä mahdollistaa niiden käytön myös hankkeen ulkopuolella.
Lisäksi rakensimme toimintamallin korkeakoulujen väliselle yhteistyölle ja sen jatkuvuudelle. Yhteistyötä vahvistettiin säännöllisillä tapaamisilla sekä työpajoilla, joiden kautta muodostui pohja pysyvälle verkostomaiselle toiminnalle.
Yhteistyön hyödyt ulottuvat laajalle
Tärkein saavutuksemme on valtakunnallisen eVerkosto-yhteistyöverkoston syntyminen. Verkosto kokoaa yhteen neljä elintarvikeinsinöörikoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua ja luo pysyvän rakenteen koulutuksen yhteiselle kehittämiselle. Yhteistyö kehittyi hankkeen aikana toiminnaksi, joka jatkuu myös hankekauden päätyttyä.
Hankkeen myötä elintarvikeinsinöörikoulutuksen kehittäminen siirtyi yksittäisistä toimenpiteistä kohti jatkuvaa ja koordinoitua yhteistyötä. Tämä parantaa koulutuksen laatua ja tukee alan osaamistarpeisiin vastaamista valtakunnallisesti.
Opiskelijoille hanke avasi mahdollisuuden ristiinopiskella eri korkeakoulujen osaamisalueita vaivattomammin. Opettajien yhteistyö ja pedagoginen osaaminen ovat vahvistuneet. Elintarvikealalle syntyy hankkeen ansiosta työelämän tarpeita vastaavaa osaamista.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: eVerkosto – Elintarvikeinsinööri (AMK) -kouluttajien yhteisen verkko-opetuksen tarjonnan lisääminen sekä alan profilointityö
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)
Kesto: 1.1.2025–31.3.2026
Budjetti: 300 000 € (HAMKin osuus 120 000 €)
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (päätoteuttaja), Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, LAB-ammattikorkeakoulu
Kasvuareena-keskustelutapahtuma järjestetään torstaina 4.6.2026 Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Keskustelujen teemana on vienti ja kansainvälistyminen. HAMK on jälleen tapahtuman kumppani.
Haluatko mukaan seuraamaan Kasvuareenan keskusteluja? HAMK tarjoaa kumppaneilleen ja opiskelijoilleen mahdollisuuden osallistua. Meillä on jaossa 20 lippua, jotka jaetaan ilmoittatumisjärjestyksessä ensiksi ilmoittautuneille.
Kasvuareena kokoaa yhteen taloudesta, liike-elämästä, yrittäjyydestä ja Suomen kasvun edellytyksistä kiinnostuneet keskustelemaan siitä, mitä kasvu nyt vaatii ja mikä vie Suomea eteenpäin.
Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja luonnonvarayksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki on valittu ulkoministeriön ja Euroopan komission toimesta yhdeksi EU:n TAIEX-ohjelman juhlavuosikampanjan kasvoista. Kaikkiaan ohjelmaan valittiin 30 henkilöä eri puolilta maailmaa.
TAIEX (Technical Assistance and Information Exchange) on Euroopan komission hallinnoima, vuonna 1996 käynnistetty ohjelma, jonka kautta tarjotaan lyhytkestoista asiantuntijatukea hallinnon kehittämiseen erityisesti EU:n kumppanimaille. Ohjelman 30-vuotisen toiminnan kunniaksi on nimetty kaikkiaan 30 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa “30 faces of TAIEX” -juhlakampanjan kasvoiksi. Yksi valituista on Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja luonnonvarayksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki. Hän on toiminut asiantuntijana TAIEXin ja Paraguayn valtionhallinnon ja Paraguayn EU-delegaation järjestämässä kestävän metsätalouden seminaarissa kesällä 2024.
Mona-Anitta Riihimäen mukaan TAIEX-yhteistyö on osoittanut, miten koulutus, kestävyys ja investoinnit voidaan yhdistää niin, että vihreä siirtymä tuottaa työpaikkoja, osallisuutta ja kestävää kasvua.
“Eurooppalainen osaaminen, erityisesti suomalainen ja hamkilainen, tukee ihmislähtöisiä ja pysyviä vaikutuksia kumppanimaissa samalla, kun se avaa uusia mahdollisuuksia EU:n yrityksille. Emme lähde yhteistyöhön valmiiden vastauksien kanssa, vaan koulutamme muutoksentekijöitä. He välittävät kestävyysosaamista eteenpäin nuorille. Meille se on se kestävän koulutuksen ydin ja kädenjälki, jonka haluamme jättää”, kertoo Riihimäki.
Investoinnit ovat kestäviä, kun ne yhdistetään osaamisen kehittämiseen, paikalliseen omistajuuteen ja julkisen sektorin johtajuuteen. Yhteistyö viestii Euroopan roolista reilun ja kestävän kehityksen kumppanina ja tiivistyy ajatukseen siitä, että ylikansallinen yhteistyö rakentaa tulevaisuuden kestävää koulutusta. Tässä HAMK haluaa olla vahvasti mukana.
”On ollut kunnia olla osa TAIEX-yhteisöä. Yhteistyö on vertaisoppimista”, Riihimäki sanoo.
Kehitetyn XR-sovelluksen avulla kaupan työntekijä näkee hyllyllä olevat vanhenemassa olevat tuotteet yhdellä vilkaisulla. Työntekijöiden arkea helpottavaa, laajennetun todellisuuden (XR) sovellusta pilotoitiin onnistuneesti K-Market Visamäessä Hämeenlinnassa.
Vanhenevien tuotteiden löytämiseen ja hyllyjen täyttöön voi kulua kaupoissa useita tunteja päivittäin, kun työntekijä käy tuotteiden nimet listasta läpi yksitellen ja etsii sitten tuotteet kaupasta. Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun SmartDesign-yhteishankkeen kehittelemää ShelfVisionXR-sovellusta on pilotoitu Kauppavalmennus Oy:lle K-Market Visamäessä Hämeenlinnassa.
Pilotissa kuvitteellinen taustadata kertoi tuotteen vanhenemispäivämäärän ja menekin. Näiden tietojen avulla sovellus kertoi myymälän heikoiten myydyt tuotteet ja tuotepuutteet sekä kyseisenä tai tulevina päivinä vanhenevat tuotteet osastoittain ja kategorioittain. Kuvitteellinen data riitti pilotin toiminnallisuuksien esittelyyn ja avasi kokeilijoille sen edut, kuten nopeuden ja käytettävyyden.
Vähensi päiväysten tarkistamiseen kuluvaa aikaa jopa 89 %
Kauppavalmennus Oy:n toimitusjohtaja Juha Ketola on halunnut jo pitkään tähän tarpeeseen vastaavaa ratkaisua.
“Olin aikanaan tutustumassa HAMKin Virtuaalivarasto (ViVa) -hankkeeseen ja huomasin, että virtuaalivaraston periaatehan toimisi myös kaupassa. Tuotteiden etsiminen on ongelma, jota olen vuosikausia harmitellut ja arvelin, että tällä se olisi mahdollista ratkaista. Pääsin sitten SmartDesign-hankkeen ihmisten kanssa tutustumaan tarkemmin XR-teknologiaan, minkä jälkeen pääsimme mukaan tekemään pilotin”, Ketola kertoo.
Kustannusten vähentäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen ovat tyypillisiä motivaatiotekijöitä XR:n käytölle. Juha Ketolan mukaan pilotti onkin onnistunut erinomaisesti ja se on herättänyt kaupoissa suurta kiinnostusta. Monet haluaisivat sen käyttöön mieluummin jo heti.
“Meillä on myös mittausdataa, jonka mukaan tämä ratkaisu vähentää päiväysten tarkistamiseen kuluvaa aikaa jopa 89 prosenttia, mikä on valtava määrä työtunteja vuodessa”, Ketola toteaa.
Soveltuu mihin tahansa varastoon
Pilotti on tehty osana SmartDesign-hanketta, jossa tuetaan Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueiden yrityksiä uusien älykkään suunnittelun digityökalujen käyttöönotossa. HAMK Tech -tutkimusyksikön erityisasiantuntija Mikael Bowellanin mukaan sovelluksen pilotointi kaupassa sopi loistavasti hankkeen tavoitteisiin.
“Puettava teknologia auttaisi monissa muissakin teollisuuden ja kaupan alan rutiinitoimenpiteissä tuomalla taustajärjestelmistä ajantasaisen tuotedatan suoraan tuotteen päälle, jättäen kädet vapaaksi tekemistä varten. Näkökenttään tuotu tarkasti sijoitettu tieto poistaa turhan kävelyn ja säästää siten aikaa”, Bowellan kuvailee.
Perusominaisuuksiltaan sovellus toimii missä tahansa varastossa ja on helposti skaalattavissa pilotin käyttökohdetta suuremmaksikin. ShelfVisionXR tarvitsee kuitenkin vielä laajempaa testausta ja jatkokehitystä.
“Pilotin jatkokehityksen suuntaviivat on luotu jo nyt ja niitä ollaan toteuttamassa. Mikä parasta, idea ei ole pelkästään kaupoille suunnattu, vaan esimerkiksi sote-alalla sillä on mahdollisuus säästää paljon kustannuksia ja työtunteja”, sanoo Ketola.
Älykkään suunnittelun digityökalut (SmartDesign) -hanke jatkuu loppuvuoteen 2026 saakka.
