HAMKin Edu -tutkimusyksikössä oli kesän aikana useita innokkaita nuoria kesätöissä. Lukiolainen Unna Timonen kertoo kokemuksistaan HAMKissa hankkeiden parissa.
Olin Hämeen ammattikorkeakoulussa kesäharjoittelijana ja osana harjoittelua pääsin tutustumaan BLUE HOUSES hankkeeseen. BLUE HOUSES -projektin tavoitteena on kehittää tukea autismikirjon vanhemmille sekä heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Projekti tarkastelee neljää keskeistä kysymystä: millaista tukea autismikirjon vanhemmat tarvitsevat, millaisia haasteita he kohtaavat arjessaan, millaista osaamista ammattilaiset tarvitsevat heidän tukemiseensa sekä miten palveluita voitaisiin kehittää paremmin perheiden tarpeisiin. Projekti on lisännyt omaa ymmärrystäni siitä, kuinka erilaisia tarpeita perheillä voi olla ja miten vähän resursseja on saatavilla autismikirjon vanhemmille.
Tutkimusta tehtiin keräämällä tietoa fokusryhmähaastatteluilla neljässä eri projektiin osallistuvassa maassa, eli Kyproksella, Puolassa, Portugalissa ja Espanjassa. Keskusteluihin osallistui sekä autismikirjon vanhempia, että ammattilaisia jotka työskentelevät heidän kanssaan. Heidän kokemuksia sekä näkemyksiä analysoitiin projektin tuotosten pohjaksi. Fokusryhmät muodostettiin niin, että niissä oli mahdollisimman hyvin eri näkökulmia edustavia osallistujia. Jokaisessa maassa järjestettiin yksi fokusryhmä autismikirjon vanhemmille ja yksi heidän kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Keskustelut seurasivat ennalta laadittua ohjeistusta, eli niissä oli etukäteen laaditut teemat ja kysymykset. Osallistujilla oli kuitenkin myös mahdollisuus tuoda esiin omia kokemuksiaan vapaasti. Tällä saatiin esiin sekä arjen käytännön haasteita että niitä asioita, jotka toimivat hyvin.
Eri maissa nousi esiin paljon samoja asioita. Näitä olivat arjen kuormitus, palveluiden vaikea saavutettavuus ja tarve selkeälle tuelle, eli tuelle, joka on helposti ymmärrettävää, käytännönläheistä ja vanhempien arkea aidosti helpottavaa. Eroja oli lähinnä siinä, kuinka paljon tukea oli saatavilla ja miten hyvin autismikirjon vanhempien tarpeet tunnistettiin palveluissa.
Uusia oppeja ja näkökulmia
Erityisesti minua kiinnostivat projektin tulokset, joiden mukaan autismikirjon vanhemmat kohtaavat arjessaan monia käytännön haasteita, kuten aistikuormitusta, byrokratiaa ja vaikeuksia palveluiden saamisessa. Samalla raportissa tuotiin selkeästi esiin myös se, että autismikirjon vanhemmilla on paljon vahvuuksia, kuten kyky luoda selkeitä rutiineja, vahva sitoutuminen lastensa hyvinvointiin sekä syvällinen ymmärrys lasten tarpeista. Erityisesti minua kosketti ja harmitti, kuinka vanhemmat saattavat pelätä huoltajuuden menettämistä sen takia, etteivät he saa oikeanlaisia hallintakeinoja ongelmiin.
Projektiin tutustumisen myötä olen ymmärtänyt kuinka tärkeää on, että palvelut ja tuki suunnitellaan erilaiset tarpeet huomioiden. Olen myös saanut paremman käsityksen siitä, kuinka erilaiset haasteet joita autismikirjon vanhemmat kohtaavat eivät usein johdu yksilöstä itse, vaan siitä että, yhteiskunta ja palvelut eivät aina vastaa heidän tarpeistaan.
Kesätyöntekijän näkökulmasta projekti on näyttänyt, kuinka tärkeää on kuunnella ihmisten omia kokemuksia palveluiden kehittämisessä. Mielestäni tällainen tutkimus auttaa tunnistamaan paremmin niitä ongelmia, joita ei välttämättä muuten huomattaisi. Se voi pitkässä juoksussa edistää tasavertaisempia palveluita ja parempaa tukea perheille.
BLUE HOUSES
BLUE HOUSES on Euroopan unionin osarahoittama kansainvälinen 3-vuotinen hanke, jossa eurooppalaiset toimijat kehittävät käytännöllisiä tapoja tukea autistisia vanhempia ja neurodivergenttejä perheitä koulutuksen, ohjauksen ja jaetun osaamisen kautta.
BLUE HOUSES toteutetaan eurooppalaisena yhteistyönä Espanjassa, Suomessa, Portugalissa, Puolassa, Belgiassa ja Kyproksella. Kehittämistyö, pilotointi ja tietoisuutta lisäävät toimet toteutetaan näissä maissa tiiviissä yhteistyössä, ja tavoitteena on, että syntyneet ratkaisut ovat hyödynnettävissä laajasti myös hankekumppanimaiden ulkopuolella
Suomessa kokeillaan tänä syksynä ensimmäistä kertaa koko ikäluokalle suunnattua, asevelvollisuudesta kertovaa kutsuntainfopäivää kolmella paikkakunnalla. Myös HAMK pääsi ainoana korkeakouluna jakamaan tietoa korkeakouluyhteistyöstä Puolustusvoimien kanssa sadoille nuorille Espoossa.
Puolustusvoimien uudistuvan kutsuntajärjestelmän osana järjestetyn kutsuntainfopäivän tavoitteena on lisätä kaikkien nuorten tietämystä asevelvollisuudesta ja erilaisista palvelusmahdollisuuksista. Kokeilu toteutetaan tämän syksyn aikana ensimmäistä kertaa Espoossa, Iisalmessa sekä Jyväskylässä, ja tapahtumat kokoavat yhteen kokonaisia ikäluokkia tutustumaan maanpuolustukseen ja tulevaisuuden uramahdollisuuksiin.
Espoon tapahtuma järjestettiin Kuninkaantien lukiolla, jonne saapui niin lukion omat opiskelijat kuin myös Leppävaaran lukion kutsuntaikäiset. HAMK oli saanut tapahtumaan kutsun, sillä koulutuksemme tekee myös monipuolisesti yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa.
Kybervarusmiehille suora väylä korkeakouluun
HAMKin ja Puolustusvoimien tuore koulutusyhteistyö tarjoaa esimerkiksi kybervarusmiespalveluksen suorittaneille suoran väylän tieto- ja viestintätekniikan insinööriopintoihin. Keväällä 2026 julkaistun yhteistyömallin ansiosta kybervarusmiespalveluksessa hankittua osaamista voidaan hyväksilukea osaksi tutkintoa, ja palveluksen suorittaneet voivat hakeutua HAMKin opiskelijoiksi ilman perinteisiä valintakokeita tai muita hakumenettelyjä. HAMKissa hyväksiluettavien opintojen määrä on 30 opintopistettä.
Yhteistyön tavoitteena on vahvistaa Suomen kyberosaamista ja luoda nuorille selkeä polku käytännön palveluksesta korkeakoulutukseen ja työelämään. Samalla se tukee koko yhteiskunnan kyberturvallisuutta ja kokonaisturvallisuutta.
Pitkäjänteistä yhteistyötä Puolustusvoimien kanssa
Yhteisiä avauksia Puolustusvoimien kanssa on lisäksi rakennettu erityisesti Riihimäellä toimivan Defence Innovation Network Finland (DEFINE) -ekosysteemin kautta, jossa opiskelijat, yritykset ja puolustusalan toimijat kehittävät ratkaisuja turvallisuuden ja puolustuksen tarpeisiin. HAMKin ja Puolustusvoimien yhteistyöhön kuuluu myös Kasvua turvallisuudesta -hanke, jossa varusmiehet osallistuvat innovaatiohankkeisiin ja kaksikäyttöteknologian kehittämiseen.
Yhteistyö näkyy HAMKissa myös koulutustarjonnassa. Vuonna 2026 käynnistynyt Kokonaisturvallisuuden teknologiaratkaisut (YAMK) -koulutus vastaa yhteiskunnan kasvavaan tarpeeseen kehittää turvallisuuteen, puolustukseen ja kriisinsietokykyyn liittyvää osaamista. Koulutus täydentää HAMKin roolia turvallisuusalan osaajien kouluttajana ja muodostaa yhdessä kybervarusmiesväylän sekä DEFINE-ekosysteemin kanssa kokonaisuuden, jossa koulutus, tutkimus ja työelämä kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.
Näkyvyyttä ja kilpailuetua korkeakoulukentällä
HAMK erottui Espoon tapahtumassa myös korkeakoulukentän näkökulmasta, sillä se oli tapahtuman ainoa korkeakoulu. Läsnäolo tarjosi mahdollisuuden käydä keskusteluja nuorten kanssa jo ennen jatko-opintopäätöksiä sekä tuoda esiin koulutuksen, työelämän ja turvallisuusalan rajapinnassa syntyviä uusia mahdollisuuksia. Tulevaisuuden osaajien kohtaaminen on tärkeä osa HAMKin markkinointia ja on ilo huomata, että HAMK korkeakouluna kiinnostaa nuoria.
HAMK tehostaa hallintonsa toimintaa käynnistämällä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut tuotannollisilla perusteilla. Muutosneuvottelut liittyvät HAMKin tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oy:n keväällä tehtyyn myyntiin Koulutuskuntayhtymä Tavastialle.
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (HAMK) tehostaa hallintonsa toimintaa käynnistämällä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut tuotannollisilla perusteilla.
Neuvottelut koskevat HAMKin asiantuntija- ja tukipalveluhenkilöstöryhmään kuuluvia henkilöitä, jotka työskentelevät hallinto- ja talouspalveluiden, henkilöstöpalveluiden, digipalveluiden sekä kirjasto- ja tietopalveluiden perusyksiköissä ja näiden yksiköiden alaperusyksiköissä. Näissä palveluissa työskentelee yhteensä 90 henkilöä. Muutosneuvottelujen piirissä olevat henkilöt ovat saaneet asiasta tiedon sähköpostilla. He työskentelevät pääosin Hämeenlinnassa.
Neuvottelujen arvioidaan johtavan enintään 10 henkilötyövuoden vähentämiseen sekä enintään 10 henkilön tehtävänkuvan olennaiseen muutokseen.
Muutosneuvottelut liittyvät HAMKin tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oy:n (HAMI) keväällä tehtyyn myyntiin Koulutuskuntayhtymä Tavastialle. HAMK on tähän saakka tuottanut HAMIlle hallinnon tukipalveluja.
HAMIn lopullinen hallinnollinen siirtymä tapahtuu vuodenvaihteessa. Omistuksen siirtymisen myötä uudet koulutuksen järjestäjät huolehtivat näistä hallinnon tukipalveluista eli tarve HAMIn hallinnon tukipalveluille päättyy vuoden vaihteeseen mennessä.
Muutosneuvottelut käynnistyvät 3.9.2026 ja ne kestävät lähtökohtaisesti vähintään kolme viikkoa. Neuvotteluissa selvitetään vaihtoehdot henkilöstövaikutusten pienentämiseksi ennen mahdollisia vähennysratkaisuja. Vaihtoehtoina ovat työtehtävien uudelleenjärjestely, tehtävien merkittävä muuttaminen, siirtäminen toisiin tehtäviin, eläkejärjestelyt sekä työmäärän vähentymisestä johtuvat henkilöstövähennykset.
Riihimäen harjoittelupilotti toi opiskelijoiden osaamisen käytäntöön
Riihimäen kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ovat saaneet päätökseen harjoittelupilottinsa, joka käynnistyi toukokuussa kymmenen HAMKin englanninkielisten koulutusten opiskelijan kanssa.
Tavoitteena oli kehittämisyhteistyö, jossa opiskelijat saivat käytännön kokemusta suomalaisesta työelämästä ja kaupunki puolestaan kansainvälistä osaamista sekä uusia näkökulmia omiin palveluihinsa. Opiskelijat analysoivat palveluja, tunnistivat vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä kokosivat havaintojensa pohjalta konkreettisia parannusideoita ja jatkosuunnitelmia. Työssä hyödynnettiin myös palvelumuotoilua ja vahvistettiin yhteistyötä eri toimialojen välillä.
Opiskelijoita tuettiin viikoittaisilla tapaamisilla, palvelumuotoilun työpajoilla ja suomen kielen opetuksella yhteistyössä HAMKin ja International House Riihimäen kanssa.
Pilotin tulokset esiteltiin 18. elokuuta Antonin talolla Riihimäellä. Opiskelijat ja kaupungin edustajat esittelivät havaintojaan, konkreettisia kehittämisehdotuksiaan sekä suunnitelmia siitä, miten työtä voidaan jatkaa.
”Riihimäen kaupungin näkökulmasta tämä pilotti oli menestys. Kansainvälisten opiskelijoiden vastaukset haasteisiin olivat erittäin ammattitaitoisesti tehtyjä ja kaupunki tulee niitä hyödyntämään jatkossa,” vakuuttaa International House Riihimäen kotoutumispäällikkö Juha Hiltunen.
Kolmen kuukauden aikana opiskelijat työskentelivät kaupungin teknisellä toimialalla ja elinvoiman toimialalla sekä DEFINEssä (Defence Innovation Network Finland) ja Business Riihimäessä. Tehtävät perustuivat toimialojen omiin kehittämistarpeisiin ja liittyivät muun muassa karttapalveluihin, joukkoliikenteeseen, liikuntapaikkoihin, palvelupolkuihin ja yrityskehityksen toimintamalleihin.
”Tämä oli hyvä yhteinen kokeilu, jonka toivomme jatkuvan. Harjoittelijat toivat esiin hyviä uusia näkökulmia, kontaktoivat aktiivisesti yrityksiä Riihimäeltä ja Etelä-Suomesta edistäen verkottumista Riihimäen yritysten ja opiskelijoiden välillä. Koen, että harjoittelijat saivat mallia siitä, miten arki rullaa suomalaisessa yrityksessä ja se auttaa heitä eteenpäin työnhaussa tutkinnon valmistuttua. Samoin meidän henkilökuntaamme piristi työkielenä käytetty englanti,” kertoo Samuel Koivisto, Business Riihimäen toimitusjohtaja.
Myös opiskelijat itse kehuivat harjoitteluaan onnistuneeksi. Palautekyselyn mukaan, he arvostivat erityisesti sitä, että pääsivät työskentelemään aitojen projektien parissa, joissa saivat käytännön kokemusta opiskelemistaan asioista. Opiskelijat kokivat, että heihin luotettiin ja että heidän työnsä oli merkityksellistä. ”Yhteistyökumppaneiden kanssa luotujen vahvojen ammatillisten suhteiden rakentaminen sekä osallistuminen yritystapahtumamme järjestämiseen ja vahvistivat itseluottamustani ja kehittivät osaamistani merkittävästi,” kertoi yksi kyselyyn vastanneista.
Valmistuvista osaajista kiinni pitäminen, on Riihimäen elinvoiman ja kasvun kannalta ensisijaista. Siksi yhteyksien rakentaminen opiskelijoiden, oppilaitosten, kaupungin ja työelämän välille, on tärkeää jo opintojen aikana. Pilotista saadut kokemukset tukevatkin pidempiaikaisen yhteistyömallin kehittämistä HAMKin ja Riihimäen kaupungin välillä.
Olemme mukana kehittämässä eurooppalaista ammatillisen koulutuksen tietoavaruutta. Tavoitteena on luoda yhtenäisempi tietopohja, joka tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja koulutuksen kehittämistä.
Ammatilliseen koulutukseen liittyvää tietoa kerätään ja hyödynnetään tällä hetkellä eri tavoin eri puolilla Eurooppaa. Olemme mukana kansainvälisessä yhteistyössä, jonka tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen eurooppalaista tietoavaruutta (European VET Data Space, EVDS).
Tavoitteenamme on parantaa ammatillista koulutusta koskevan tiedon keruuta, jakamista ja analysointia Euroopassa. Tietoavaruus eli data space on toimintamalli ja arkkitehtuuri, jossa useat organisaatiot jakavat, yhdistävät ja hyödyntävät dataa hallitusti yhteisten sääntöjen, standardien ja teknisten rajapintojen avulla ilman, että dataa tarvitsee keskittää yhteen paikkaan. Tietoavaruuden avulla ammatillisen koulutuksen toimijat ja sidosryhmät voivat jakaa ja hyödyntää tietoa aiempaa tehokkaammin sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla.
Vastuullamme on osaamisen vahvistaminen ja koulutus tietoavaruuksien hyödyntämisestä ammatillisen koulutuksen kentällä. Arvioimme ammatillisen koulutuksen toimijoiden ja päätöksentekijöiden koulutustarpeita sekä analysoimme, millaista osaamista tietoavaruuksien käyttöönotto edellyttää. Näiden pohjalta rakennamme räätälöidyn koulutussuunnitelman.
Koulutuskokonaisuus sisältää verkossa toteutettavia työpajoja ja kouluttajien koulutusta. Tavoitteena on vahvistaa tietoavaruuksiin liittyvää osaamista Suomessa ja muissa hankkeessa mukana olevissa maissa. Koulutukseen osallistuvat tukevat osaamisen siirtymistä omissa organisaatioissaan ja edistävät tietoavaruuksien laajempaa käyttöönottoa ammatillisen koulutuksen kentällä.
Yhteinen eurooppalainen ammatillisen koulutuksen tietoavaruus luo paremmat mahdollisuudet tiedon jakamiselle ja hyödyntämiselle. Pitkällä aikavälillä se tukee tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä koko Euroopassa.
Tästä on kyse
TESS -Trusted European Scholar Data Space – hanke toteutetaan 1.3.2026 – 28.2.2029.
Hanketta koordinoi Innovalia (Espanja) ja mukana HAMK:n lisäksi: SQS (Espanja), KDNE (Turkki), AMTAL (Turkki), KAINO (Kreikka), LAMIA (Kreikka), CMQE (Ranska), TARTU (Viro) sekä SKILLS FINLAND.
Rahoittaja: Euroopan unionin osarahoittama, Erasmus+ Forward looking project -ohjelma
HAMKin uusi Kokonaisturvallisuuden teknologiaratkaisut (YAMK) -koulutus on käynnistynyt. Koulutus vastaa kasvavaan tarpeeseen yhdistää teknologista osaamista, liiketoiminnan kehittämistä ja kokonaisturvallisuuden näkökulmia. Koulutuksessa opiskelee eri aloilla toimivia insinöörejä, joita yhdistää ammatillinen kiinnostus kokonaisturvallisuuteen.
Kokonaisturvallisuus on suomalainen toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeät toiminnot turvataan viranomaisten, yritysten, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyöllä. Muuttunut kansainvälinen turvallisuusympäristö on lisännyt tarvetta osaajille, jotka ymmärtävät sekä teknologian että liiketoiminnan mahdollisuudet turvallisuuden kehittämisessä.
Vahva aloitus yhdessä asiantuntijaverkostojen kanssa
Teemu Seppälä
Koulutuksen ensimmäisiin päiviin kuului tilaisuus DEFINE Innovation Hubilla Riihimäellä. Tilaisuudessa oli mukana kaksi asiantuntijapuhujaa. Riihimäen kaupungin teknologia- ja innovaatiojohtaja Teemu Seppälä esitteli puolustus- ja turvallisuusalan DEFINE-ekosysteemin toimintaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia yrityksille, yrittäjiksi aikoville ja opiskelijoille.
Avauspäivän toinen asiantuntijapuhuja oli Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti (evp) Jyri Kosola. Hänen esityksensä käsitteli teknologian kehitystä ja sen vaikutusta sodankäyntiin sekä turvallisuusympäristöön tulevaisuudessa. Puheenvuoro tarjosi opiskelijoille ajankohtaisen katsauksen ilmiöihin, joiden ymmärtämistä kokonaisturvallisuuden kehittäminen edellyttää.
HAMKin avausta suosittelen lämpimästi niin viranomaisille kuin laajalle joukolle teollisia ja yhteiskunnallisia toimijoita
Kosola näkee koulutuksen avauksen erittäin ajankohtaisena.
– Harvoin mitään opintokokonaisuutta suosittelen, kun (melkein) kaikki koulutus on hyväksi, mutta tätä HAMKin avausta suosittelen lämpimästi niin viranomaisille kuin laajalle joukolle teollisia ja yhteiskunnallisia toimijoita, Kosola kirjoitti jälkikäteen LinkedIn-julkaisussaan.
Kokonaisturvallisuuden teknologiaratkaisut (YAMK) on suunnattu insinööreille, jotka haluavat syventää osaamistaan turvallisuus-, puolustus- ja huoltovarmuusteemoihin liittyvissä tehtävissä. Koulutuksessa tarkastellaan muun muassa tekoälyn soveltamista kokonaisturvallisuudessa, teknologiaennakoinnin menetelmiä sekä kaksikäyttöteknologioita, joiden ratkaisuja voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustustarkoituksissa. Opintojen aikana opiskelijat soveltavat oppimaansa työelämän kehittämistehtäviin ja rakentavat verkostoja alan yritysten ja asiantuntijoiden kanssa. Opinnot voi suorittaa työn ohessa monimuoto-opintoina.
Seuraava haku koulutukseen järjestetään kevään 2027 yhteishaussa.
Millainen korkeakoulupedagogiikka kiinnostaa myös kansainvälisesti? HAMKin korkeakoulupedagogiikka-aiheisen podcastin neljännessä jaksossa tutkijayliopettaja Telle Hailikari kertoo, miten HAMK kehittää tutkimusperustaista pedagogiikkaa ja vie osaamistaan osaksi eurooppalaista korkeakouluyhteistyötä.
Jaksossa keskustellaan HAMKin korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön kansainvälisestä roolista, RUN European University -verkoston pedagogisesta yhteistyöstä sekä yhteisistä pedagogisista periaatteista. Esille nousevat muun muassa syväsuuntautunut oppiminen, opiskelijakeskeisyys, hyvinvointi, yhteistoiminnallisuus ja osaamisperustaisuus.
Hailikari avaa myös, millaista yhteistyö eri maiden ja korkeakoulukulttuurien välillä käytännössä on. Kansainvälinen yhteiskehittäminen vaatii aikaa, keskustelua ja yhteistä ymmärrystä, mutta parhaimmillaan se synnyttää uusia pedagogisia oivalluksia ja vahvistaa opetuksen laatua yli maarajojen.
Kuuntele ja katso jakso, jos haluat tietää, miten HAMK rakentaa vaikuttavaa korkeakoulupedagogiikkaa yhdessä eurooppalaisten kumppaneiden kanssa – ja mitä annettavaa suomalaisella pedagogisella osaamisella on kansainväliselle korkeakoulukentälle.
HAMKin Lepaan kampuksella testataan usein erilaisten, uusien lajikkeiden menestymismahdollisuuksia Suomen – tai vähintäänkin Kanta-Hämeen – oloissa. Uusimpia lajeja ovat kikherne ja soijapapu, joista ensin mainitun satoisuutta voidaan jo arvioida.
Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksen sadonkorjuuaika on keskivertoa mielenkiintoisempi, sillä siellä riittää lajivariaatiota – kaikkiaan satoa tuottavia lajeja on liki sata. Merkittävin on parhaillaan käynnissä oleva omenan sadonkorjuu, mutta sen lisäksi puitavat, poimittavat, kerättävät ja kuokittavat lajit vaihtelevat kuminasta kikherneeseen.
Monen lajin kohdalla kyse on pienimuotoisesta toiminnasta, sillä Lepaan koulutus- ja tutkimusympäristön yhtenä tarkoituksena on testailu: miten erilaiset ja Suomen oloissa mahdollisesti uudet lajikkeet täällä pärjäävät, mitä niiden kasvatuksesta voidaan oppia ja missä olisi kaupallista potentiaalia.
Tänä vuonna uusia tai uudehkoja kokeiluja ovat kikherneen ja soijapavun viljely. Kikhernettä kokeiltiin Lepaalla jo viime vuonna, soijapapua on näytemaalla nyt ensimmäistä kertaa. Kikherneen siemenet saatiin lahjoituksena Apetitilta, joka on tehnyt kasvatuskokeiluja lähinnä rannikolla ja Räpin koetilalla Köyliössä, usean vuoden ajan.
Tutkimusagronomi Tuukka Huhdanmäki Apetitilta kertoo, että Lepaalla kasvatusmetodi on nyt erilainen: Siemenet on esikasvatettu kasvihuoneessa, kun ne rannikkoseudulla on kylvetty suoraan peltoon. Puutarhaolosuhteet poikkeavat muutenkin rannikon kuivemmista oloista, ja Huhdanmäen mukaan voidaan jo todeta, että kuivuus sopii kikherneelle paremmin.
”Se on kasvi, joka ei kestä ollenkaan tulvimista. Se on vaativa kasvi kaikkineen, ja realismia on, että sisämaassa kikherneen kaupallinen viljely ei kannata.”
Tärkeintä kokeiluissa ei kuitenkaan ole sadon onnistuminen, vaan tiedon saanti: Mikä kannattaa ja mikä ei.
Lepaan kampuksella opetusassistenttina työskentelevä Marjut Kuivasaari on hoivannut hernekasvien näytemaata keväästä saakka, yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Myös hän kuvaa satoa toistaiseksi sanalla ”onneton”, mutta huomauttaa, että kikherneen kukinta ja pölytys onnistuivat paremmin kuin viime vuonna ja se on nyt tuottanut palkojakin.
”Onhan se haastava myös siinä mielessä, että kasvi vaatii tavalliseen herneeseen verrattuna pitkän kasvuajan. Lisäksi se tuottaa vain pari hernettä palon sisään, mutta puinti onnistuu suuressa mittakaavassa hernepuimurilla lisäsäädöillä ”, Kuivasaari pohtii.
Uusi tulokas soijapapu puolestaan on nyt kukintavaiheessa, joten sen sadon onnistumista on vielä vaikea arvioida. Soijapapua on kuitenkin muutamia vuosia viljelty Suomessa paikoin onnistuneestikin. Lepaan kokeiluun soijapavun siemenet lahjoitti puutarhaliike Helle.
”Soijapavussa on tuplaten enemmän proteiinia esimerkiksi leikkopapuun verrattuna”, Kuivasaari huomauttaa.
Tärkeintä kokeiluissa ei kuitenkaan ole sadon onnistuminen, vaan tiedon saanti: Mikä kannattaa ja mikä ei. Kuivasaari kertoo palkokasvien herättäneen kiinnostusta myös hiljattain pidetyssä Lepaan näyttelyssä.
”Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet kiinnostavat, koska on tärkeää tarjota vaihtoehtoja eläinperäiselle proteiinille ja toisaalta tutkia, mitä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat uudet viljelyolosuhteet mahdollistavat.”
Energiapositiiviset alueet voivat auttaa vähentämään kaupunkien päästöjä ja edistämään siirtymää kestävämpiin energiajärjestelmiin. Kokosimme yhteen energiapositiivisten alueiden keskeiset määritelmät, teknologiat, toimijat ja lainsäädännön koosteeksi tukemaan alueiden suunnittelua sekä kehittämistä.
Energiapositiivisista alueista (Positive Energy districts, PED) on toivottu vastausta erityisesti kaupunkialueiden kasvihuonepäästöjen hillitsemiseksi. Energiapositiiviset alueet voivatkin tarjota keinon alueiden siirtymälle kohti kestävämpiä energiajärjestelmiä.
Energiapositiiviset alueet eivät ole kuitenkaan yksinkertainen konsepti, sillä aiheeseen liittyvä tieto on ollut hajallaan ja käsitteet sekä toimintamallit muuttuneet vuosien aikana. Lisäksi niin teknologiat kuin laaja toimijakenttä tekevät energiapositiivisten alueiden kehittämisestä haastavaa.
Energiapositiivisten alueiden Kanta-Häme (EKA+) -hankkeessa kokosimme yhteen energiapositiivisten alueiden keskeiset määritelmät, teknologiat, toimijat ja lainsäädännön. Koostettu materiaali tarjoaa tiiviin kokonaiskuvan aiheesta ja tukee alueiden suunnittelua sekä kehittämistä.
Teknologiasta sidosryhmäyhteistyöhön
Energiapositiivisen alueen perustana ovat energiatehokkuuden, uusiutuvan energian tuotannon ja energiajouston optimointi. Samalla korostuu järjestelmien integraatio: rakennusten, energiaverkkojen, digitaalisten ratkaisujen ja käyttäjien tulee toimia osana yhtenäistä kokonaisuutta. Myös uudet digitaaliset ratkaisut, kuten tekoäly ja esineiden internet (IoT), auttavat energian käytön seurannassa ja optimoinnissa.
Teknologiat ovat kuitenkin vain yksi osa energiapositiivisen alueen kokonaisuutta, ja onnistunut toteutus edellyttää laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Niin kunnat, yritykset, energiayhtiöt, tutkimusorganisaatiot, viranomaiset kuin asukkaatkin ovat kaikki tärkeässä roolissa alueiden kehittämisessä.
Lainsäädäntö luo niin mahdollisuuksia kuin haasteita
Energiapositiivisten alueiden toteuttamiseen vaikuttavat useat suomalaiset lait ja EU-säädökset. Lainsäädäntö vaikuttaa merkittävästi siihen, miten energiaa voidaan tuottaa, jakaa ja hyödyntää alueellisesti. Nykyinen sääntely mahdollistaa sähkön jakamisen kiinteistön sisäisessä energiayhteisössä oman verkon kautta. Kiinteistörajojen yli sähkö on kuitenkin siirrettävä julkisen sähköverkon kautta, jolloin siihen kohdistuvat tavanomaiset siirtomaksut ja verot. Lämmön tuotanto ja jakaminen taas ovat Suomessa suhteellisen vapaata liiketoimintaa, eikä niihin liity vastaavia sääntelyesteitä.
Vuoden 2026 alussa voimaan tulleet sähkömarkkinalain muutokset kuitenkin tukevat energiamurrosta, sähköistymistä ja joustavampia verkkoratkaisuja. Uudet liittymisratkaisut mahdollistavat esimerkiksi energiavarastojen ja tuotantolaitosten aiempaa joustavamman liittämisen verkkoon.
Energiapositiivisten alueiden Kanta-Häme (EKA+) -hankkeessa parannamme Kanta-Hämeen alueen energiatehokkuutta ja energian saatavuuden huoltovarmuutta kehittämällä energiapositiivisia alueita systeemisen muotoilun menetelmiä hyödyntäen yhteistyössä Suomen Ympäristöopisto SYKLIn kanssa.
Emma Willman, 28, työskentelee Kavionjälki Oy:llä tapahtuma -ja markkinointipäällikkönä. Hevosalan liiketoiminnan opintojen ja päivätyön yhdistäminen sujui verkkototeutuksen ansiosta.
Opintojen alkaessa Emma työskenteli Pilvenmäen raviradalla tapahtumien ja markkinoinnin parissa. Nykyinen työnantaja Kavionjälki Oy, on Pilvenmäen, Teivon ja Metsämäen raviratojen yhteinen myynti- ja markkinointiyhtiö.
Opinnoissa Emman mielestä parasta oli koulutuksen antamat monipuoliset valmiudet markkinoinnin parissa työskentelevälle:
-Koulutus tarjoaa hyvät lähtökohdat työskennellä erilaisissa toimintaympäristöissä. Opinnoissa työelämäprojekteja toteutetaan hevosalan viitekehyksessä, mutta liiketoiminnan, markkinoinnin ja taloushallinnon lainalaisuudet ovat tosielämässä samoja substanssista riippumatta.
Tapahtumatuotannon parissa työskentelevä Emma vastaa Kuninkuusravien markkinoinnista ja viestinnästä. Tapahtumassa käy vuosittain kymmeniä tuhansia kävijöitä.
Joustava toteutustapa mahdollistaa opintojen suorittamisen myös toisten korkeakoulujen kurssitarjonnasta
Profiloivia opintoja Emma valitsi Turun AMK:sta suorittamalla Urheilun sponsoroinnin ja varainhankinnan korkeakouludiplomin. Prosessi kahden AMK:n opintojen yhdistämiseksi oli tehty HAMKin hevosalan liiketoiminnassa sujuvaksi.
Tradenomiopinnoissa hän piti erityisesti siitä, että yhteisten opintojen jälkeen suoritettavat profiloivat opinnot olivat suoraan sovellettavissa oman työelämän tarpeisiin.
-Oli ihan superia, että pääsin täydentämään juuri niitä osaamisen tarpeita, joita tarvitsin työnkuvassani.
Tapahtuma- ja markkinointipäällikön työhön kuuluu matkustaminen eri raviratojen välillä. Kuvat otettu Tampereella, Teivon raviradalla.
Verkossa opiskelu sopi elämäntapaan ja opinnäytetyö auttoi oman työn jäsentelyssä
Työssään Emma vastaa ravikilpailujen ohessa järjestettävistä yleisötapahtumista. Opinnäytetyönään Emma kirjoitti käsikirjan teemaravien järjestämisestä. Tyypillistä työpäivää ei olekaan, mutta työtehtävien listalle voi kuulua muun muassa; tapahtumamarkkinointia -ja viestintää, esiintyjien buukkaamista, tarjouspyyntöjä, suunnittelua, sekä tapahtumapäivinä käytännön apukäsinä toimimista – milloin missä tarvitaankin.
-Parasta työssäni on sen monipuolisuus. Sain opinnäytetyön kirjoittamisella selkeytettyä ja jäsenneltyä työhöni liittyviä prosesseja.
Emma suosittelee hevosalan liiketoiminnan opintoja verkossa suoritettavista liiketoiminnan opinnoista kiinnostuneille:
-Kannustan ehdottomasti hakemaan opintoihin. Varsinkin, jos pitää etätyöskentelystä, tai verkko-opiskelusta. Hevos-etuliitettä ei tarvitse jännittää. Opinnoista saa hyvän liiketoiminnan osaamisen, vaikkei hevosalan parissa työskentelystä haaveilisikaan.
Hae tammikuussa alkaviin opintoihin syksyn yhteishaussa 31.8.–10.9.2026. Tulossa tarjolle myös mahdollisuus hakeutua polkuopiskelijaksi.
