Hilla Keijosen ensimmäinen vuosi sairaanhoitajaopinnoissa on tulossa päätökseen. Hilla opiskelee monimuotototeutuksessa, mikä mahdollistaa vuorotyön ja opiskelun joustavan yhteensovittamisen. Opiskelussa Hilla arvostaa erityisesti käytännönläheisyyttä sekä yhteisiä onnistumisen hetkiä luokkakavereiden kanssa.
Sairaanhoitajaksi opiskelu kiinnosti Hillaa, koska hän on aina ollut kiinnostunut ihmisten auttamisesta ja heidän parissaan työskentelystä. Erityisesti lasten sekä vauvojen kanssa työskentely on ollut Hillan vahvuus jo pitkään – tätä hän on saanut harjoitella yli kymmenen vuotta nuoremman pikkusiskonsa kanssa. Lukioaikana Hilla pohti kätilön uraa, mutta päätyi lopulta sairaanhoitajakoulutukseen.
Käytännön oppiminen ja yhteishenki opiskelun ytimessä
Hillan arki on ajoittain kiireistä, sillä hän yhdistää opiskelun, vuorotyön ja tavoitteellisen urheilun. Monimuoto-opiskelu on osoittautunut hänelle toimivaksi ratkaisuksi. ”Monimuoto-opiskelu on ollut omaan arkeen todella hyvä vaihtoehto, varsinkin kun tekee vuorotyötä”, Hilla kertoo.
Sairaanhoitajaksi opiskelu on ollut Hillan mielestä osittain rankkaa, mutta samalla myös palkitsevaa. Hän pitää paljon taitopajoista, joissa pääsee oikeasti kokemaan ja tekemään käytännön asioita ja näkemään oman kehittymisen ammattitaitoiseksi hoitajaksi jo alusta asti. ”Ja mikä parasta, tämän kokemuksen saa jakaa koulukavereiden kanssa, naurujen ja onnistumisten kera!” Hilla sanoo.
HAMKissa parasta ovatkin luokkakaverit, joiden kanssa jakaa opiskelun tuskaa ja unohtumattomia hetkiä matkalla kohti unelma-ammattia. Myös ihanat opettajat ja modernit opiskelutilat saavat kiitosta.
Ensimmäinen harjoittelu vahvisti alan valinnan
Hillalle on jäänyt erityisesti mieleen ensimmäinen työharjoittelu vanhuspuolella, mitä hän pitää kaikin puolin rikkaana kokemuksena. Siellä ollessaan hän tiesi olevansa oikealla alalla ja polulla. ”Sainkin paljon kehuja ammattimaisesta otteesta, vaikka takana opiskeluja oli vasta puoli vuotta”, Hilla muistelee.
Jonakin päivänä hän haluaisi vielä erikoistua kätilöksi ja työskennellä synnytyssalissa tai vastasyntyneiden osastolla. Tällä hetkellä kiinnostavat myös näytteenotto ja laboratoriotyö.
JATKOT-malli on suunnattu erityisesti tekniikan aloille. Malli madaltaa työssä olevien kynnystä korkeakouluopintoihin, parantaa opintojen läpäisyä ja vahvistaa yritysten, korkeakoulujen ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Malli testattiin rakennusmestarikoulutuksessa ja prosessiautomaation YAMK-koulutuksessa.
Tavoitteenamme oli kehittää, pilotoida ja ottaa käyttöön tekniikan aloille soveltuva työelämälähtöinen, korkeakoulututkintoon johtava jatkuvan oppimisen koulutusmalli. Halusimme vastata Kanta-Hämeen ja Kymenlaakson tekniikan alojen, erityisesti rakennus- ja automaatioalan, kasvavaan osaajapulaan. Koulutusmalli syntyi 12 rakennusalan ja automaatioalan yrityksen sekä Hämeen ammattikorkeakoulun, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Tavastian yhteisen ponnistuksen tuloksena.
JATKOT-malli koostuu neljästä osiosta:
• Mentorivalmennus: Yritysten mentoreille suunnattu valmennus (3 op), joka vahvistaa työpaikkoja oppimisympäristöinä.
• Valintaopinnot: 30 opintopisteen laajuinen osaamisperustainen väylä, joka mahdollistaa tutkinto-opiskelijaksi siirtymisen ilman pääsykoetta.
• Työelämälähtöiset AMK-opinnot: Mahdollistavat osaamisen hankkimisen ja osoittamisen autenttisissa työympäristöissä.
Malli arvioitiin niin hankkeen sisäisesti kuin ulkopuolisten jatkuvan oppimisen asiantuntijoiden toimesta. Osana mallin kuvausta löytyy myös mallin arvioinnin tulokset. Pääset tutustumaan haasteisiin, jotka on voitettava, jotta mallia voidaan tehokkaasti soveltaa.
Tuotimme myös työpaikoille suunnatun JATKOT-oppaan. Oppaan tavoitteena on kannustaa työntekijää tutkintotavoitteiseen jatkuvaan oppimiseen ja yritystä yhteistyöhön korkeakoulujen ja ammattiopistojen kanssa. Opas sisältää itsearviointityökalun, jonka avulla työntekijä voi arvioida omaa tilannettaan, valmiuksiaan ja mahdollisuuksiaan jatkuvaan oppimiseen. Myös opas on vapaasti kaikkien hyödynnettävissä.
Tästä on kyse
Jatkuvan oppimisen työelämälähtöinen koulutusmalli tekniikan aloille -hanke, eli lyhyemmin JATKOT, toteutettiin vuosina 2023–2025. Hämeen ammattikorkeakoulu toimi hankkeen päätoteuttajana. Osahankkeiden toteuttajina toimivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu ja Ammattiopisto Tavastia.
JATKOT sai tukea Euroopan sosiaalirahastolta, kansallisena rahoittajaviranomaisena toimi Hämeen ELY-keskus.
Logistiikka-alan perehdytys kaipaa nopeampia ja turvallisempia ratkaisuja. VIVA – Virtuaalinen Varasto Osaamisen Kasvattamisessa (ESR+) -hankkeen tuloksena syntyi geneerinen Virtuaalivarasto‑sovellus, jonka avulla yritykset ja oppilaitokset voivat matalalla kynnyksellä tutustua XR‑ratkaisujen mahdollisuuksiin ja rakentaa osaamistaan virtuaalisen perehdytyksen hyödyntämisessä.
Logistiikka-alan työvoimapula, korkea vaihtuvuus ja perehdytyksen haasteet ovat jo pitkään kuormittaneet logistiikka- ja varastointialan yrityksiä. VIVA – Virtuaalinen Varasto Osaamisen Kasvattamisessa (ESR+) -hankkeen tavoitteena oli vastata logistiikka-alan kasvavaan osaajatarpeeseen kehittämällä uusia virtuaaliteknologiaan ja digitaaliseen kaksoseen, eli fyysisen kohteen digitaaliseen kopioon, perustuvia perehdytysratkaisuja. Tavoitteena oli myös vahvistaa yritysten ja oppilaitosten digiosaamista sekä tukea varastotyön koulutusta, työvoiman saatavuutta ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden integroitumista.
Virtuaalivarasto-sovellus rakentui yhteistyössä
Yli 40 yritystä ja useampi oppilaitos osallistui aktiivisesti hankkeeseen. Hankkeen alussa toteutetut työpajat yhteistyössä yritysten, oppilaitosten ja logistiikka-alan muiden toimijoiden kanssa toivat esiin perehdytyksen kipukohtia ja auttoivat määrittämään ne sisältöalueet, joihin virtuaalinen oppiminen voisi tarjota suurimman hyödyn. Yhteinen viesti oli selkeä: perehdyttämisen tulisi olla nopeampaa, saavutettavampaa ja ennen kaikkea turvallisempaa. Näiden toiveiden pohjalta rakennettiin pelimoottoriteknologialla Meta Quest 3 VR-laseilla toimiva Virtuaalivarasto‑sovellus, joka on geneerinen oppimisympäristö, jossa harjoitellaan varaston siisteyteen, turvallisuuteen, pakkausvirheiden tunnistamiseen ja tilausten keräämiseen liittyviä tehtäviä. Nämä tehtävät havainnollistavat hyvin, millaisia yleisluontoisia ja toimipisteeseen sitoutumattomia tehtäviä voidaan perehdyttää virtuaalisesti. Sovellusta on mahdollista käyttää 16 eri kielellä, mikä tukee tasalaatuista perehdytyskokemusta monikielisessä ympäristössä. Ratkaisun geneerisyys mahdollistaa sen, että yritykset voivat kokeilla virtuaalista perehdytystä matalalla kynnyksellä ja selvittää toimisiko vastaavanlainen ratkaisu heille.
Sovellusta pilotoitiin laajasti yrityksissä ja oppilaitoksissa, ja palaute osoitti VR‑perehdytyksen olevan selkeä, havainnollinen ja turvallinen tapa tutustua varaston perusperiaatteisiin. Osallistujat kokivat tehtävät selkeiksi, tehokkaiksi ja helposti ymmärrettäviksi. Tehtäviä pidettiin innovatiivisina ja mielekkäinä, ja erityisesti tuotiin esiin niiden sopivuus myös eri-ikäisille käyttäjille. Jopa yli 50-vuotiaille tekeminen oli hauskaa ja innostavaa. Kiitosta sai myös sovelluksessa oleva opastus, joka helpotti sovelluksen käyttöä myös niille, joilla ei ole aiempaa kokemusta VR-teknologiasta.
XR-teknologioiden osaaminen vahvistui
Hankkeen työpajat, seminaarit ja pilotoinnit syvensivät niin yritysten, oppilaitosten kuin osallistujien ymmärrystä virtuaaliteknologioiden käytännön soveltamisesta ja rajoitteista. Samalla ne loivat realistisen kuvan XR- ja VR-teknologioiden nykytilasta verrattuna pelkkiin myyntipuheisiin. XR-teknologian nähtiin tarjoavan selkeitä ja konkreettisia hyötyjä erityisesti perehdytyksessä, turvallisuuskoulutuksessa ja opetuksessa ja mahdollisuus kokeilla teknologiaa itse koettiin erityisen arvokkaaksi. Hankkeen koettiin lisänneen ymmärrystä siitä, miten virtuaalimaailmaa voidaan hyödyntää opetuksessa ja perehdytyksessä ja millaisia mahdollisuuksia se voi avata tulevaisuudessa. Hankkeen voidaankin todeta vahvistaneen yritysten ja oppilaitosten digiosaamista ja kiinnostusta virtuaalisten koulutusratkaisujen laajempaan hyödyntämiseen. Useat toimijat näkivät selviä mahdollisuuksia omien, räätälöityjen ratkaisujen kehittämiselle.
Virtuaalivarasto-sovellus on saatavilla hankeverkkosivuilla ja tulee myöhemmin ladattavaksi Meta Store -kauppapaikalta. Virtuaalinen perehdytys on erityisesti logistiikka-alan yrityksille, oppilaitoksille sekä muille toimijoille varteenotettava vaihtoehto perehdytykseen ja koulutukseen, erityisesti tilanteissa, joissa halutaan harjoitella varastotyön perusperiaatteita turvallisesti. Lisäksi se voi tarjota tasalaatuisen ja nopean perehdytyksen, vähentää virheiden riskiä ja parantaa työturvallisuuskäytäntöjä ilman kallista tai aikaa vievää fyysistä harjoittelua. Ilmaiseksi saatavilla oleva Virtuaalivarasto-sovellus auttaa arvioimaan, voisiko virtuaalinen perehdytys toimia osana yrityksen pysyvää perehdytys- ja koulutusprosessia ilman suuria panostuksia.
VIVA – Virtuaalinen varasto osaamisen kasvattamisessa -hanke (ESR+) oli Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteutti HAMK Tech -tutkimusyksikkö ja yhteistyökumppanina toimi LIMOWA ry 1.9.2023–28.2.2026 aikana. Hankkeen aikana kehitettiin Virtuaalivarasto-sovellus, jonka avulla yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat voivat selvittää ja todeta virtuaalisen perehdyksen sopivuuden ja hyödyt koulutus- ja perehdyttämiskäytössä.
Lääkkeiden aiheuttama ympäristökuormitus ja lääkekertymät jätevesissä ovat kasvavia ongelmia. Lokakuussa 2025 alkaneessa tutkimushankkeessamme edistetään luonnonmateriaalien käyttöä funktionaalisissa kosmetiikka ja terveystuotteissa. Luonnonmateriaalien avulla voidaan vähentää varsinaisten lääkeaineiden käyttöä.
Esimerkiksi antibioottien liiallinen käyttö aiheuttaa antibioottiresistenssiä, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa ja voi tehdä tavallisista infektioista hengenvaarallisia. Vähentämällä lääkeaineiden käyttöä voidaan pienentää lääkeresistenssin mahdollisuutta. Lisäksi luonnonmateriaaleilla voidaan korvata kosmetiikka- ja terveystuotteissa yleisesti käytettyjä ympäristölle haitallisia aineita kuten öljypohjaisia polymeerejä, mikromuoveja ja titaanidioksidia.
Kestävästi tuotetut funktionaaliset luonnonmateriaalit terveystuotteissa – Funter -hankkeessa tuotamme toiminnallisia raaka-aineita hyödyntäen leviä, sienirihmastoja, kasveja ja erilaisia sivuvirtoja sekä arvioimme tuotettujen raaka-aineiden bioaktiivisuutta ja terveysvaikutteisia ominaisuuksia. Lisäksi hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan elinkaarilaskenta- eli LCA-työkalua, jonka avulla voidaan arvioida funktionaalisten raaka-aineiden sekä kosmetiikka- ja terveystuotteiden elinkaaren aikaisia ympäristövaikutuksia.
Käytännössä luonnonmateriaaleista, kuten Fusarium-sienestä ja parakrassin kukinnoista, lehdistä ja varsista, tuotetaan uutteita tai erotetaan haluttuja yhdisteitä, joiden mahdollisia terveysvaikutuksia arvioidaan muun muassa mittaamalla niiden kykyä toimia antioksidanttina ja estää erilaisten taudinaiheuttajamikrobien kasvua. Uutteita ja niiden sisältämiä yhdisteitä, joilla mittausten perusteella osoitetaan olevan positiivisia terveysvaikutuksia, testataan tuotteiden raaka-aineina yhdistämällä ne sopiviin apuaineisiin. Näiden kokeiden tarkoituksena on saada tuotteesta toimiva, hyvin säilyvä ja miellyttävä käyttää. Tutkittavat luonnonmateriaalit voivat korvata myös osaa terveys- ja kosmetiikkatuotteissa perinteisesti käytettävistä apuaineista, jolloin tuotteiden raaka-aineiden määrää pystytään vähentämään ja valmistusta yksinkertaistamaan.
Hanke toteutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun, Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Me Hämeen ammattikorkeakoulussa toimimme hankkeen koordinaattorina ja vastaamme muun muassa toiminnallisten raaka-aineiden tuotannosta mikrolevistä, sienistä ja valituista kasveista sekä niiden koostumuksen analysoinnista. Helsingin yliopiston roolina on muun muassa raaka-aineiden terveysvaikutteisten ominaisuuksien määrittäminen, uusien raaka-aineiden käytön tutkiminen farmaseuttisissa tuotteissa sekä elinkaarilaskenta. Laurea-ammattikorkeakoulu keskittyy uusien raaka-aineiden hyödyntämiseen kosmetiikkatuotteissa sekä kosmetiikkatuotteiden käytettävyys- ja säilyvyystestaukseen.
”Kehitämme innovatiivisia ja ympäristöä säästäviä ratkaisuja hyvinvoinnin edistämiseen ja rakennamme pohjaa monialaiselle innovaatioekosysteemille, joka kattaa funktionaalisten raaka-aineiden ja apuaineiden tuotannon ja prosessoinnin sekä kosmetiikka- ja terveystuotteiden valmistuksen”, hankkeen projektipäällikkö Aino-Maija Lakaniemi kertoo.
Kestävästi tuotetut funktionaaliset luonnonmateriaalit terveystuotteissa -hanke on Euroopan Unionin osarahoittama (EAKR) ja se on käynnissä vuoden 2027 loppuun saakka.
Kevään toisessa yhteishaussa voit hakea syksyllä alkaviin HAMKin suomenkielisiin koulutuksiin. Tarjolla on mm. kolme uutta YAMK-koulutusta ja yksi uusi AMK-koulutus. Yhteishaku alkaa tiistaina 10.3. ja päättyy 24.3.2026 klo 15.00.
Valittavanasi kevään toisessa yhteishaussa ovat HAMKin 22 AMK-koulutusta ja 12 YAMK-koulutusta. Koulutuksia tarjoamme kuudelta eri alalta, joita ovat luonnonvara ja biotalous, muotoilu, sosiaali- ja terveysala, tekniikka ja liikenne, tietojenkäsittely ja ICT sekä yrittäjyys ja liiketalous sekä päivätoteutuksena että monimuotototeutuksena HAMKin eri kampuksilla. Haettavana olevat koulutukset löytyvät verkkosivuiltamme. Yhteensä aloituspaikkoja on tarjolla 1690.
Uusia koulutuksia sekä Taitaja-kisa uutena sisäänoton väylänä
Lisäksi uutena valintamenetelmänä on mukana menestys Taitaja-kilpailun finaalissa. Taitaja-kilpailu on vuosittain järjestettävä kansallinen ammattitaitokilpailu ammatillisten toisen asteen opiskelijoille. AMK-opintoihin voi tulla valituksi, mikäli opiskelija on saavuttanut Taitaja-kilpailussa parhaan pistemäärän. HAMKissa Taitaja-finalisteille on varattu yhteensä 47 aloituspaikkaa eri koulutuksista. Lisää Taitaja-kilpailusta ammattikorkeakouluun.fi -sivustolla.
Koulutuksiin hakeminen ja valinnat
Löydät tietoa koulutuksiin hakemisesta sekä valintaprosessista verkkosivultamme. Todistusvalinnan tulokset ilmoitetaan hakijoille viimeistään 25.5.2025.
Energiatehokkuutta parantavat remontit ovat kannattavia, mutta harvalla on tarpeeksi tietämystä erilaisista energiainvestoinneista. Energiaobservatorio-hankkeessa tuotimme monipuolisesti tietoa kiinteistöjen erilaisista vähähiilisistä energiaratkaisuista sekä loimme karttapalvelun, jonka avulla Hämeenlinnan asukkaat voivat vertailla erilaisten energiainvestointien vaikutusta omien kiinteistöjensä energiatehokkuuteen.
Rakennettu ympäristö kuluttaa noin 40 prosenttia Suomen kokonaisenergiasta sekä tuottaa noin 30 prosenttia maamme hiilidioksidipäästöistä. Koska rakennusten hiilijalanjälki on merkittävä, halusimme HAMKissa tuottaa ratkaisuja kiinteistöjen omistajille tämän ympäristövaikutuksen lieventämiseen. Vuodenvaihteessa päättyneessä Energiaobservatorio – Rakennetun ympäristön aktiiviset energia-asiakkaat (ENO) -hankkeessa tuotimme monipuolisesti tietoa kiinteistöjen erilaisista vähähiilisistä energiaratkaisuista.
Energiaobservatorio-hankkeen aikana loimme avoimen energiakarttapalvelun, jonka avulla Hämeenlinnan asukkaat voivat vertailla kiinteistöjen energiainvestointien vaikutusta energiatehokkuuteen. Kyseinen Energiaobservatorio-palvelu laskee syötetyn kiinteistön tiedoilla arvioidun E-luvun eli rakennuksen energiatehokkuusluokan. Lisäksi palvelu arvioi usean erilaisen energiatehokkuustoimen, kuten ikkunoiden vaihdon, eristysten parantamisen tai aurinkopaneelien hankinnan kustannukset takaisinmaksuaikoineen. Näin käyttäjä voi kätevästi vertailla erilaisia energiatehokkuusvaihtoehtoja.
Energiakarttapalvelun lisäksi kehitimme energiatutkimusinfrastruktuuria Kanta-Hämeen alueen energia-aiheiselle tutkimukselle. Infrastruktuuri muodostui energiadatasta, jota keräsimme monelta eri yhteistyötaholta. Toteutimme myös nykytila-analyysin erilaisista tavoista, joilla parantaa kiinteistöjen energiaomavaraisuutta. Analysoimme käyttö- ja investointikustannukset erilaisille energiantuotantomuodoille sekä vaatimukset kiinteistöille, jotta näiden omistajat voivat osallistua energiamarkkinoille aktiivisina osapuolina tehden tuottoa. Tällaisia energiantuotantomuotoja ovat esimerkiksi aurinkopaneelit tai kotiakut. Analyysiemme pohjalta kohderyhmiemme on helpompi tehdä kestäviä ja vihreitä investointeja rakennuskantaan.
Kannustamme jatkossakin niin yksilöitä kuin yhteisöjä tekemään kestäviä ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Energiaobservatorio-palvelun kehitystyö jatkuu edelleen Hukkalämmöt hyötykäyttöön (HUKKA)-hankkeessa, jossa tuomme Kanta-Hämeen alueen merkittävimmät hukkalämpöjen sijainnit palvelussa olevaan karttapohjaan, auttaen näin hukkalämmön tuottajia ja hyödyntäjiä löytämään toisensa helpommin.
HAMKin Energiaobservatorio – Rakennetun ympäristön aktiiviset energia-asiakkaat (ENO) -hanke toteutettiin ajalla 1.12.2022 – 31.12.2025. Hanke oli Euroopan Unionin osarahoittama. Tuotimme Kanta-Hämeen kiinteistönomistajille monipuolisesti tietoa erilaisista vähähiilisistä ratkaisuista rakennettuun ympäristöön.
Hukkalämpöjä järjestelmällisesti hyödyntämällä voitaisiin monipuolistaa energiantuotantoa, mutta taso siihen on vielä kovin alhainen. Päättyvässä Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hankkeessa selvitimme hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia ja haasteita Kanta-Hämeen alueella.
Kanta‑Hämeen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja alueen kunnat, yritykset ja energiatoimijat etsivätkin aktiivisesti tehokkaita ja vähäpäästöisiä ratkaisuja. Hukkalämpöjä järjestelmällisesti hyödyntämällä primäärienergian kulutusta voitaisiin vähentää ja energiantuotantoa monipuolistaa.
Hukkalämpö on erilaisissa prosesseissa syntyvää, hyödyntämättä jäävää lämpöenergiaa. Teollisuuden prosessien lisäksi monet arkisetkin toiminnot tuottavat hukkalämpöä, esimerkiksi ruokakauppojen kylmälaitteet sekä kauppakeskuksien jäähdytysjärjestelmät. Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hankkeessa lisäsimme Kanta-Hämeen alueen toimijoiden tietoisuutta hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuuksista esimerkkitapausten avulla ja etsimme ratkaisuja keskeisimpiin haasteisiin niiden käyttöönotossa.
Viime vuosina tapahtuneiden energiamarkkinamuutosten takia hukkalämpöjen hyödyntämisessä nähdään aiempaa enemmän potentiaalia ja tuoreille selvityksille on ollut tarvetta. Hankkeen aikana selvitimme Kanta‑Hämeen alueen merkittävimpiä hukkalämpölähteitä ja toimme ne näkyville Energiaobservatorio-hankkeen aikana kehitettyyn karttapalveluun. Energiakarttapalvelun avulla Hämeenlinnan asukkaat voivat vertailla erilaisten energiainvestointien vaikutusta omien kiinteistöjensä energiatehokkuuteen, ja nyt kartta tarjoaa myös konkreettisia mahdollisuuksia yhdistää hukkalämpöjen tuottajat ja hyödyntäjät.
Lisäksi tuotimme analyysin hukkalämpöjen hyödyntämisen nykytilasta ja energiamarkkinoiden muutoksista. Alueen toimijat saavat analyysin pohjalta kattavan käsityksen hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuuksista, ja analyysissä esitetyt esimerkit innostavat uusien investointien tekemiseen.
Tietoa, työkaluja ja toimintamalleja alueen toimijoille
Teimme hankkeen aikana tiivistä yhteistyötä alueen yritysten ja kuntien kanssa. Hukkalämpöä tuottavilta ja teknisiä ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämiseen toimittavilta yrityksiltä saimme näkemyksiä siihen, miksi hukkalämpöjä hyödynnetään Suomessa edelleen kovin vähän niiden potentiaalista huolimatta. Muun muassa tarvittavien teknologiainvestointien hinnat ja pitkät takaisinmaksuajat, hukkalämmön ajallinen vaihtelevuus ja lämmönsaannin ennustamattomuus sekä tiedon ja osaamisen puute nousivat esiin hukkalämpöjen laajemman hyödyntämisen estävinä asioina.
Tekemämme selvitystyö auttoi merkittävästi lisäämään alueen toimijoiden tietoisuutta hukkalämpöjen hyödyntämisestä, rakentamaan yhteistä ymmärrystä modernien energiaratkaisujen mahdollisuuksista sekä vahvistamaan alueellista energiaverkostoa. Pitkällä aikavälillä tuloksemme tukevat myös Kanta‑Hämeen vähähiilisyyden ja kiertotalouden tavoitteita, energiajärjestelmien tehostaminen ja uusiutuvien sivuvirtaenergialähteiden hyödyntäminen kun ovat keskeisessä roolissa hiilineutraalia energiantuotantoa kohti kuljettaessa.
Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hanke toteutettiin ajalla 1.10.2024 – 28.2.2026. Hankkeessa arvioimme hukkalämmön energialähteenä hyödyntämisen mahdollisuuksia ja pyrimme ratkomaan sen esteitä. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama.
Hankkeen päätuloksista on kerrottu tällä videolla. Muun tuotetun materiaalin löydät hankkeen verkkosivuilta.
Logistiikka-alan perehdytyksen haasteet, kuten sesonkivaihtelut, suuri tehtäväkirjo ja monikielisyys, ovat saaneet yritykset etsimään uusia, tehokkaampia ratkaisuja.
Logistiikka-alalla tehtävät ovat moninaisia ja ne opitaan usein käytännön kautta kokeneemman työntekijän ohjauksessa. Alalle ovat tyypillisiä sesonkivaihtelut ja henkilöstön vaihtuvuus, mikä haastaa erityisesti yritysten perehdytys- ja koulutustoimintoja. Virtuaaliset kaksoset ja kopiot, XR (extented virtuality)- ja pelimoottori-teknologiat sekä muut immersiiviset ratkaisut voivat tuoda helpotusta näihin haasteisiin. Näitä haasteita sekä ratkaisuja niihin on tunnistettu ja ratkottu yhteistyössä logistiikka-alan yritysten, oppilaitosten sekä muiden toimijoiden kanssa osana VIVA – Virtuaalinen varasto osaamisen kasvattamisessa (ESR+) -hanketta. Hankkeen aikana on tehty läheistä yhteistyötä esimerkiksi Warasto Finland Oy:n sekä Posti Logistiikkaratkaisut Oyn kanssa.
Sisälogistiikkaan erikoistuneessa Warastossa haasteena on tunnistettu erityisesti erilaisten työtehtävien suuri määrä sekä perehdytyksen yhdenmukaisuuden varmistaminen. Waraston markkinointikoordinaattori Mattia Bonaguro kertookin heidän hyödyntävän nykyisellään perehdytyksessä esimerkiksi videomateriaalia, mikä takaa yleisten asioiden läpikäynnin standardoidusti. Viimekädessä perehtyminen työtehtäviin tapahtuu kuitenkin yhdessä kokeneemman työntekijän kanssa, joka näyttää miten tehtävät tehdään turvallisesti. Tämä sitoo kuitenkin työntekijöitä pois toisista työtehtävistä.
Posti Logistiikkaratkaisut Oyn yleisenä haasteena aluejohtaja Vesa Rinne tunnistaa samoja haasteita kuin Warastolla. Hänen mukaansa logistiikka-alalla perehdytystä haastaa alalle tyypilliset voimakkaat sesongit. Sesonkien yhteydessä aloittaa usein suuri määrä työntekijöitä, jolloin samaan ajankohtaan kohdistuu suuri määrä perehdytyksiä. Lisäksi Postilla kuten Warastollakin työympäristöissä on vaihtelua, jolloin paikallisia ohjeita joudutaan tekemään suuria määriä, mikä tekee niiden päivittämisestä haasteellista.
Laajennetun todellisuuden mahdollisuudet perehdytyksessä
Sekä Rinne että Bonaguro näkevät erityisesti digitaaliset kaksoset tai kopiot fyysisistä kohteista erityisen hyvinä työkaluina ajatellen tilojen suunnittelua, markkinointia sekä perehdytystä. Heidän mukaansa digitaalinen kaksonen esimerkiksi varastosta mahdollistaa paremman suunnittelun ja toteutusten simuloinnin suunniteltavista varastoissa, jolloin niiden käyttökelpoisuus voidaan varmentaa. Lisäksi tilojen toteutusta on mahdollista esitellä etukäteen esimerkiksi asiakkaille virtuaalisilla koekävelyillä. “Olemme kokeneet nämä mallit erittäin hyödyllisiksi. Asiakkaat pääsevät kokemaan suunnitellut tilat virtuaalisesti ja samalla antamaan palautetta”, Rinne sanoo.
Yrityksissä XR-teknologioita ei ole vielä hyödynnetty osana perehdytys- tai koulutustoimintoja, mutta he näkevät XR-teknologioissa olevan mahdollisuuksia myös näiden osalta. Erityisesti he kokevat niistä olevan potentiaalia varastoympäristöön tutustumisen osalta. Lisäämällä digitaaliseen kaksoseen toiminnallisuuksia, esimerkiksi liikkumista mahdollistavia toimintoja, varastoihin on mahdollista tutustua virtuaalisesti ennakolta ennen oikeaan varastoon siirtymistä, mikä lisää muun muassa turvallisuutta. Rinne näkee lisäksi mahdollisuuksia erityisesti keräilyn ja varastohallintajärjestelmän perehdytyksessä.
Bonaguro on päässyt kokeilemaan erilaisia VR-laseilla käytettäviä sovelluksia, joilla on voinut muun muassa harjoitella koneen operointia virtuaalisesti. “Kokemukseni mukaan muutaman harjoittelukerran jälkeen oikean koneen operoiminen oli helpompaa, sillä sen käyttämistä oli voinut harjoitella jo etukäteen turvallisesti”, hän kertoo.
Bonaguron ja Rinteen mukaan XR-teknologioita hyödyntävillä perehdytysratkaisuilla tai työkaluilla voitaisiin videoihin verrattuna tuoda mukaan toiminnallisuutta ja ne voisivat korvata osan nykyisestä perehdytyksestä tai antaa vaihtoehtoisen tavan tehdä osa perehdytyksestä. Turvallisuuteen liittyen esimerkiksi trukkikuljettajan näkökulmaa voisi tuoda esille ja saada myös muille työntekijöille kokemuksen rajallisesta näkyvyydestä ja parantaa näin turvallisuutta.
Logistiikka-alan yleisenä haasteena on tunnistettu myös monikielisyys ja esimerkiksi ohjeita tuotetaan usealla kielellä. Digitaalisten kaksosten tuoma visuaalisuus ja laajat kielimahdollisuudet he näkevät erinomaisina lisinä osana perehdytystä, mikä tukee myös monikielisen ympäristön turvallisuutta.
Tulevaisuuden perehdytystä XR-teknologioilla
Sekä Bonaguro että Rinne uskovat, että pelimoottorit ja XR-teknologiat tulevat yleistymään logistiikka-alalla niin perehdytyksessä, koulutuksessa kuin muussakin käytössä tulevaisuudessa. “Ympäristöissä, joissa työtehtävät, ympäristö ja prosessit ovat vakioita, XR-teknologiat soveltuvat hyvin ja niitä on helppo ottaa käyttöön. Kuitenkin haasteena on nopeasti muuttuvat ympäristöt ja tehtävät, jotka vaativat paljon muokkausta. Toisaalta esimerkiksi turvallisuuteen liittyvät perusasiat ovat varsin standardeja, joten esimerkiksi niistä on helppo aloittaa. Uskon uusien teknologioiden olevan hyvä lisä perinteisimpien perehdytystoimien lisäksi”, Vesa Rinne kertoo.
Bonaguron mukaan uudet teknologiat ovat vielä tuntemattomia yrityksissä ja monet suhtautuvat niihin skeptisesti. Hänen näkemyksensä mukaan yritysten edustajien tulee päästä kokeilemaan matalalla kynnyksellä ja toteamaan itse hyödyllisyys ja tuomat mahdollisuudet.
“Sisälogistiikkamessuilla esittelimme yksinkertaista versiota VR-laseilla tehtävästä perehdytystehtävästä yhteistyössä HAMKin kanssa ja tämä kokeilumahdollisuus herätti paljon kiinnostusta. Yritykset pääsivät tällöin kokeilemaan monille vierasta teknologiaa matalalla kynnyksellä”, Mattia Bonaguro kertoo.
Lisäksi on hän muistaa, että perehdytys täytyy olla saavutettavaa ja tasapuolista erilaisille työntekijöille, joten pelimoottorit ja VR-lasit voivat olla yksi vaihtoehtoinen toteutustapa, mutta niiden rinnalla täytyy olla mahdollista suorittaa perehdytys myös toisella tavalla.
“Yritykset tarvitsevat tukea teknologioiden käytössä ja esimerkiksi ympäristöjen rakentamisessa. Tietoisuus mahdollisuuksista täytyy olla myös levityksessä laajasti yritysten sisällä. Yksittäisen ihmisen innostus ei valitettavasti riitä, vaan mukaan täytyy saada myös laajemmat sidosryhmät yritysten sisältä. Siksi pilotointimahdollisuudet ja kokeilut ovat erityisen arvokkaita, jotta yrityksissä ymmärrettäisiin virtuaalitodellisuuden mahdollisuudet”, Vesa Rinne sanoo.
VIVA – Virtuaalinen varasto osaamisen kasvattamisessa -hanke (ESR+) on Euroopan unionin osarahoittama hanke, jota toteutta HAMK Tech -tutkimusyksikkö ja yhteistyökumppanina toimii LIMOWA ry. Hankkeen aikana kehitetään Virtuaalivarasto-sovellus, jonka avulla yritykset, oppilaitokset ja muut toimijat voivat selvittää ja todeta virtuaalisen perehdyksen sopivuuden ja hyödyt koulutus- ja perehdyttämiskäytössä.
Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Clovis Ngu Cheo, Hämeenlinna
Dulshan Pramuditha Welengoda, Vantaa
Information and Communication Technology, Bioeconomy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Mohammadreza Golrasan, Forssa
Zohreh Araghi Sirjani, Forssa
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Nooa Ahti Jeremias Hoikka, Loimaa
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Aapeli Tero Petteri Kiviniemi, Hämeenlinna
Jere Valdemar Sinivuori, Heinola
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Johanna Kristiina Jarho, Hämeenlinna
Julius Antti Matias Pekarila, Tampere
Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Danial Ravanbakhsh, Ulkomaa
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Jere Joonas Lainpelto, Lahti
Juuso Valtter Valtakari, Tampere
Markus Petteri Pessa, Kouvola
Pekka Lauri Olavi Portti, Hyvinkää
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Henri Tapio Maijanen, Nurmijärvi
Peetu Petteri Patajoki, Kämmenniemi
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Joonas Tapio Rope, Järvenpää
Nuutti Elias Vuori, Lempäälä
Pavel Parkinen, Lahti
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Arseniy Sergeenko, Vantaa
Konsta Ville Kannus, Vahto
Panu Kaleva Käppi, Tampere
Teemu Onni Joonatan Jaakkola, Espoo
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Anne Maija Arhipoff, Suomussalmi
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Eveliina Ida Josefiina Alanen, Tampere
Lauri Fredrik Oskari Myllykylä, Somero
Marja Riikka Sarvi, Hämeenlinna
Minna Johanna Toivettula, Akaa
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Anssi Sakari Karhima, Palokka
Hanna Leena Katariina Mäkilä, Loimaa
Jonna Marita Nikoskelainen, Järvenpää
Kati Erika Linna, Tervajoki
Tiina Maarit Suomi-Lehtonen, Helsinki
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Jenni Jasmin Johanna Pulkka, Huittinen
Riitta-Liisa Juhola, Pori
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Anne-Mari Nikander, Hattula
Eero Kortelainen, Valkeakoski
Krishna Weerathunga Ekanayake, Turku
Marko Rajamäki, Hausjärvi
Sari Yli-Kauhaluoma, Helsinki
Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja
Paula Mäkelä, Vihti
Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja
Jade Liski, Kokkola
Joel Solehmainen, Lahti
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Törmäsimme sattumalta Juha Vuorikkoon Evolla rekrypäivässä ja kävi ilmi, että hän on HAMKin metsäalan alumni ja työskentelee nyt alalla. Lyhyen jutustelun jälkeen Juha lupautui kertomaan muutaman ajatuksen urapolustaan valmistumisen jälkeen.
HAMKista vuonna 2023 metsätalousinsinööriksi valmistunut Juha Vuorikko toimii metsäasiakasvastaavana UPM:llä. Hän on kasvanut metsien parissa.
“Vanhempani ovat olleet metsätalousyrittäjiä, joten nuorena metsä korostui työpaikkana ja tulon lähteenä”, hän kertoo.
Myöhemmin ympäristötieteiden opinnot laajensivat näkökulmaa ja auttoivat hahmottamaan metsien merkitystä myös taloutta laajemmin.
Nykyisessä työssään häntä motivoi se, että työssä voi tukea metsänomistajia päätöksenteossa ja tehdä erilaisten ratkaisujen vaikutuksia ymmärrettäviksi.
“Metsäalan ammattilaisena haluan auttaa ja neuvoa metsänomistajia heidän päätöksenteossaan. He ovat hyvin moninainen ryhmä, joten on tärkeää kyetä asioimaan kaikkien kanssa.”
Metsäalassa Juhaa kiehtoo jatkuvuus ja oman työn jälki. Hän myös arvostaa puuta kotimaisena ja uusiutuvana raaka-aineena.
“Minusta on hienoa kulkea suvun metsässä, kun tiedän, että isoisäni ja isäni ovat hoitaneet näitä metsiä ennen minua.Tavoitteena on, että metsä siirtyy aikanaan eteenpäin vähintään yhtä hyvässä kunnossa.”
Siirtymä opinnoista työelämään sujui hänen mukaansa luontevasti. Opinnot olivat käytännönläheiset ja antoivat hyvän pohjan harjoitteluun ja ensimmäisiin työtehtäviin. Harjoittelussa hän sai perehdytyksen ja mentorin, ja harjoittelu jatkui suoraan vakituiseksi työksi.
“Metsänomistajat ovat hyvin moninainen ryhmä, joten on tärkeää kyetä asioimaan kaikkien kanssa.”
Juha Vuorikko
Juha kertoo olevansa tyytyväinen, että uskalsi vaihtaa alaa. Metsäala on hänelle kiinnostava, koska siinä yhdistyy suunnittelu ja käytännön tekeminen. Kun työpäivä on ohi, hänet löytää omasta metsästään.
“Tietokonetyölle on erinomaista vastapainoa, kun vapaa-ajalla pukee raivaussahan valjaat niskaan ja lähtee omaan metsään fyysisiin töihin.”
Juha muistuttaa, että metsäalalla on paljon erilaisia työtehtäviä. Voi erikoistua esimerkiksi paikkatietoon, asiakkuuksiin, puukauppaan, luonnonhoitoon tai korjuuseen. Siksi hän kannustaa opiskelijoita tutustumaan opintojen aikana laajasti eri aiheisiin. Etukäteen ei aina tiedä, millaisia mahdollisuuksia tulee vastaan tai mihin itse haluaa suuntautua. Lisäksi hän nostaa esiin vuorovaikutustaidot.
Alumnitoiminnalta Juha toivoo ennen kaikkea matalan kynnyksen kohtaamisia, joissa opiskelijat voivat kysyä valmistuneilta työelämästä suoraan ja käytännönläheisesti. Millainen on tyypillinen työpäivä? Mitä työnkuva oikeasti sisältää? Mihin taitoihin kannattaa nyt panostaa? Juha uskoo, että alumnit voivat tarjota opiskelijoille ajantasaista ja rehellistä kuvaa työelämästä.
Alumnitarinat
Alumnitarinat ovat osa HAMKin alumnitoimintaa. Yhteistyössä Momentti-hankkeen kanssa ne antavat äänen alumneille ja tarjoavat palveluita sekä tapahtumia, jotka auttavat alumneja pysymään yhteydessä HAMKin yhteisöön. Näiden toimintojen kautta alumnit voivat osallistua mentorointiin, laajentaa ammatillisia verkostojaan sekä hyödyntää henkilökohtaista ja urakehitystä tukevia palveluita.
