HAMK käynnisti alumnimentorointiohjelmansa 29. tammikuuta 2026 verkkotilaisuudella. Tapahtuma kokosi yhteen HAMKin opiskelijoita ja alumneja. Ensimmäistä kertaa järjestettävään alumnimentorointiohjelmaan voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.
Ohjelmassa nykyiset opiskelijat oppivat kokeneilta mentoreilta ja saavat tukea urakehitykseen. Alumneille mentorointi tarjoaa tilaisuuden saada uusia näkökulmia ja mahdollisuuden antaa oma panoksensa yhteisölle. Opiskelijat puolestaan saavat arvokkaita tietoja työelämästä ja urapoluista eri alojen ammattilaisilta.
“On hienoa nähdä, kuinka alumnit ja opiskelijat verkostoituvat eri puolilta maailmaa. Ohjelma osoittaa hyvin, kuinka kansainvälinen ja yhteisöllinen HAMKin yhteisö on.”
Riikka Tuominen, Pedagoginen asiantuntija, HAMK.
“Mentorointi on mahdollisuus oppia puolin ja toisin. Kyse on kokemusten jakamisesta, kysymysten esittämisestä ja sellaisten yhteyksien rakentamisesta, jotka voivat jatkua myös ohjelman jälkeen.”
Katariina From, Asiantuntija, uraohjaus ja alumnitoiminta,HAMK.
Ohjelmassa on mukana 19 mentorointiparia sekä yksi kolmen osallistujan ryhmä. Haku ohjelmaan oli auki maailmanlaajuisesti. Suurin osa pilottiin valituista asuu Suomessa, mutta mukaan valikoitui myös yksi Yhdysvalloissa asuva alumni.
Kaksikieliseen aloitustilaisuuteen osallistui sekä suomen- että englanninkielisten koulutusten opiskelijoita ja mentoreita. Tilaisuudessa osallistujat tutustuivat ohjelman rakenteeseen ja toisiinsa.
Mentorit ja mentoroitavat tapaavat kevään aikana kolme kertaa. Tavoitteena on, että molemmat osapuolet oppivat toisiltaan ja saavat uusia näkökulmia, myös eri kulttuureista ja ammatillisista taustoista. Ohjelman keskeinen tavoite on vahvistaa HAMKin alumnien ja opiskelijoiden välisiä yhteyksiä sekä kannustaa pitkäaikaisten suhteiden syntymiseen. Toiveena on, että ohjelman aikana muodostuneet yhteydet jatkuvat myös sen päätyttyä esimerkiksi ammatillisten verkostoitumisalustojen tai henkilökohtaisemman yhteydenpidon kautta.
Ohjelmaa koordinoivat uraohjauksen ja alumnitoiminnan asiantuntija Katariina From ja pedagoginen asiantuntija Riikka Tuominen.
Alumnimentorointiohjelma on osa HAMKin alumnitoimintaa. Yhteistyössä The Moment -hankkeen kanssa se tarjoaa palveluita ja tapahtumia, jotka auttavat alumneja pysymään yhteydessä HAMKin yhteisöön. Näiden toimintojen kautta alumnit voivat osallistua mentorointiin, laajentaa ammatillisia verkostojaan sekä hyödyntää henkilökohtaista ja urakehitystä tukevia palveluita.
Uudessa KOMPO-hankkeessamme pk-yritykset pääsevät asiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan, missä oman toiminnan ja toimitusketjujen kiertotalousmahdollisuudet ovat ja mihin kehittämistyössä kannattaa keskittyä. Tavoitteena on tunnistaa yrityksille käytännössä toteutettavia kehityskohteita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Asiakkaiden muuttuvat vastuullisuus- ja tehokkuusvaatimukset asettavat uusia vaatimuksia kone- ja laitevalmistuksen pk-yritysten toiminnan kehittämiselle. Kiertotalouden toimintamalleissa piilee merkittävä taloudellinen potentiaali, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää uudenlaista osaamista ja toimivia yhteistyömalleja osana toimitusketjuja.
KOMPOnentit kiertoon ekosysteemissä -hankkeessa vauhditamme kone- ja laitevalmistajien arvoverkkojen siirtymää kohti kiertotaloutta. Kartoitamme arvoverkkojen tarpeita, mahdollisuuksia ja kriittisiä kehityskohteita haastattelemalla alan suuryrityksiä sekä niiden alihankintaketjuissa toimivia pk-yrityksiä. Painopisteenä ovat osien ja komponenttien kierrätettävyyden ja kunnostettavuuden kehittäminen sekä paikallisten yhteistyöverkostojen vahvistaminen.
Tavoitteenamme on parantaa toimitusketjujen tehokkuutta sekä huolto- ja toimitusvarmuutta ja vahvistaa pk-yritysten valmiuksia tunnistaa kilpailukykyä tukevia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja toimia osana laajempia alihankintaverkostoja.
Hankkeen toimenpiteet pk-yrityksille
Hankkeessa tunnistamme haastattelujen avulla pk-yritysten kiertotalouspotentiaalia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten osien kunnostukseen, palvelutoimintaan ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja. Haastattelujen pohjalta tarjoamme yrityksille mahdollisuuden yrityskohtaisiin kehityssuunnitelmiin ja asiantuntijatukeen, jotka kohdistuvat yritysten tärkeiksi kokemiin kehityskohteisiin.
Tuemme paikallisen kiertotalousekosysteemin rakentumista työpajojen ja yritysvierailujen kautta sekä kokoamme hankkeen päätteeksi pk-yrityksille suunnatun kiertotalouden oppimispolun osaamisen kehittämisen tueksi.
Pk- yritys, tule mukaan!
Haluatko kehittää liiketoimintaanne kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi sekä viedä muutosta käytäntöön?
Yrityskohtaiset haastattelut käynnistyvät keväällä 2026.
Euroopan unionin osarahoittama KOMPOnentit kiertoon ekosysteemissä -hankkeemme vauhdittaa kone- ja laitevalmistajien arvoketjujen siirtymää kohti kiertotaloutta, vahvistaa toimitusketjujen tehokkuutta ja toimintavarmuutta sekä tarjoaa alan pk-yrityksille käytännönläheistä tukea oman liiketoiminnan kehittämiseen.
Hanke on jatkoa TechVillan ja Hämeen ammattikorkeakoulun toimivalle yhteistyölle.
Kesto 1.10.2025 – 31.12.2027
Toteuttajajat Teknologiakeskus TechVilla Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Rahoittajat Euroopan Unionin osarahoittama, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö myöntää apurahoja Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan alueita tukeviin tutkimushankkeisiin. Apurahojen hakuaika alkaa 1.2.2026 ja päättyy 27.2.2025 klo 16.00.
Apurahat ovat vapaasti kaikkien haettavissa ja apurahoja jaetaan seuraavin kriteerein:
Nuori tutkija, 5000 euron apuraha tai apurahoja
Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-aluetta tukevan tai aluetta hyödyntävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen. Apuraha on suunnattu tutkijanuran alkuvaiheessa oleville henkilöille.
Työtä luovat, arkea helpottavat, yhteiskunnan ongelmia ratkaisevat innovaatiot, 3000 euron apuraha tai apurahoja
Apurahat kohdennetaan Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueella uusia toimintamalleja ja uutta liiketoimintaa edistäviin innovaatioihin. Erityisesti toivomme hakemuksia, jotka liittyvät ammatilliseen osaamiseen, biotalouteen, teknologiasovelluksiin mukaan lukien ohutlevyteknologia tai älykkäät palvelut.
Apurahaa haetaan säätiön hakulomakkeella. Lomake ja ohjeet ovat saatavilla säätiön sivuilla, osoitteessa www.hakkts.fi.
Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti ja noudatamme Tietosuojalakia 1050/2018. Saapuneita hakemuksia ei palauteta.
Säätiön hallitus päättää apurahan saajista kokouksessaan 24.3.2026. Päätökset ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on perustettu vuonna 1997 seitsemäntoista yrityksen ja yhteisön toimesta. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen taloudellista kehitystä, tutkimusta ja tuotekehitystä.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja muita varoja sekä myöntää stipendejä ja apurahoja ammattikorkeakoulun piirissä harjoitettavaan toimintaan. Säätiö voi myöntää erityisiä tunnustuspalkintoja oman alansa huomattavien löytöjen tai keksintöjen tekijöille.
Tutkimus- ja innovaationeuvosto julkaisi kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset painopisteet alkuvuodesta. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) soveltava tutkimus tukee Suomen profiloitumista ja tukee elinkeinoelämän kestävää kasvua konkreettisilla ratkaisuilla.
Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pääministerin johdolla toimiva neuvoa-antava toimielin, joka tukee valtioneuvostoa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä. Hiljattain julkaistut TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat vahvistavat kansallista TKI-politiikkaa ja viestiä Suomen painopisteistä myös kansainvälisesti.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset jakautuvat viiteen painopisteeseen. Näitä tukevaa tutkimusta on kehitetty myös HAMKissa pitkäjänteisesti. HAMKin tutkimus painottuu kahdeksaan temaattiseen fokusalueeseen. Tutkimushankkeita on käynnissä vuosittain noin 130 ja suurin osa toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Kokosimme esimerkkejä tutkimuksestamme tutkimus- ja innovaationeuvoston julkaisemien strategisten painopisteiden mukaisesti jaoteltuna.
Data ja datapohjainen arvonluonti
Rakennamme Kanta-Hämeeseen luonnon ekosysteemihavaintojen verkoston, jonka tarjoaman tutkimustiedon avulla ymmärretään paremmin metsäekosysteemien hiilen sitomisesta ja maankäytön vaikutuksista. Koordinoimassamme tutkimushankkeessa toteutetaan myös mittaustoimintaa tukeva avoin datainfrastruktuuri, joka tekee metsissä tehtävät mittaukset näkyviksi ja kaikkien osapuolten hyödynnettäviksi. Lue lisää RENNEO-hankkeesta.
Suomen hiilineutraaliuden tavoittelu perustuu merkittäviltä osin maankäyttösektorin hiilinieluihin. Selvitimme, millaista uutta ja täydentävää dataa sekä menetelmäsuosituksia voidaan tuottaa rakennettujen luontoympäristöjen kuten kaupunkien viheralueiden hiilinieluista. Lue lisää Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 -hankkeesta.
Edistimme Kanta-Hämeessä julkisten kiinteistöjen kuten koulu- ja toimistorakennusten energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä datan avulla. Lue lisää DaKiVE-hankkeesta.
Voisiko esimerkiksi virtuaalinen varasto helpottaa logistiikka-alan perehdytyskäytänteitä? Luomme uusien teknologioiden kuten XR-ja VR-teknologioiden osaamista logistiikka-alalle aina varastotoimintojen suunnittelusta suorittavaa varastotyötä tekevän henkilöstön koulutukseen ja perehdytykseen. Lue lisää VIVA-hankkeesta.
Kehitämme digitaalisia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat tunnistettuihin osaamistarpeisiin viidellä eri ammatillisen koulutuksen alalla Tansaniassa. Lue lisää XRTansania-hankkeesta.
Kehitämme kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja makeisten ja leivonnaisten uhanalaisille raaka-aineille kuten kaakaolle, vaniljalle ja pähkinöille. Lue lisää F3-hankkeesta.
Laajensimme Euroopassa yrittäjyyskeskittymiä synteettisen biologian ympärille esimerkiksi parantamalla nuorten ammattilaisten yrittäjyyskoulutusta. Lue lisää SYNBEE-hankkeesta.
Kehitämme iäkkäiden ihmisten kotiin vietäviä palveluita yhdessä palveluiden tuottajien, teknologiayritysten, asukkaiden ja oppilaitosten kanssa. Rakennamme Kanta-Hämeeseen osaamiskeskittymän ja yhteiskehittämisen verkoston, jonka tavoitteena on uudistaa kotiin vietävien digitaalisten palvelujen tarjontaa. Lue lisää InnoHoivaHub-hankkeesta.
Parannamme opettajien hyvinvointia ja opettajien pysyvyyttä Keniassa, Etelä-Sudanissa ja Tansaniassa. Tutkimme sekä lukujen että henkilökohtaisten tarinoiden avulla, miksi opettajat pysyvät työssään tai jättävät työnsä. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi koulutuspolitiikan, opettajankoulutuksen ja koulujen kehittämisessä. Lue lisää Step-EA-hankkeesta.
Lääke- ja kosmetiikkakertymät jätevesissä kasvattavat ympäristökuormaa. Tuotamme tietoa uusien biopohjaisten raaka-aineiden kestävyydestä, ympäristövaikutuksista ja monitoiminnallisuudesta. Näitä raaka-aineita käytetään lääkkeissä ja kosmetiikassa, ja niillä voidaan myös korvata esimerkiksi ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Lue lisää Funter-hankkeesta.
Tuotamme lisää tietoa ja tapoja ennustaa, miten maaperän sieniyhteisöt ja niiden kemiallinen rakenne vaikuttavat metsämaan mikrobihiilen määrään ja orgaanisen aineksen kertymiseen metsämaahan. Tämän tiedon avulla voimme paremmin ennustaa, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan metsän maaperän prosesseihin ja hiilivarastoihin. Tutkimus koostuu kenttäkokeista Pohjois-Suomesta Viroon ulottuvalla kuusi- ja mäntymetsistä koostuvalla alueella. Lue lisää Fun-C-hankkeesta.
Edistämme ympäristön kestävyyttä ja vihreitä käytänteitä Kaakkois-Aasiassa. Vahvistamme korkeakoulujen kykyä kouluttaa osaavia työntekijöitä kiertotalouden ja uusiutuvan energian aloilla Vietnamissa ja Thaimaassa. Lue lisää GreenEdAsia –hankkeesta.
Luomme uutta ajattelua ja yhteistyötä elintarvikealan pk-yritysten kasvun tukemiseksi kiertotalouden periaatteita hyödyntäen. Käyttämällä ja hyödyntämällä sivuvirtoja tehokkaasti, Kanta- ja Päijät- Hämeen elintarvikealan toimijat voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan, lisätä kannattavuuttaan ja osallistua kestävän kehityksen edistämiseen. Lue lisää HÄMILIS-hankkeesta.
Perustamme HAMKin SmartBio -koulutus- ja tutkimusympäristössä toimivaa sienibiojalostamoa, joka toimii osaamiskeskuksena uusien sienirihmastoa sisältävien komposiittimateriaalien kehittämiselle ja testaamiselle. Sienimateriaaleja hyödynnetään pakkaus-, rakennusmateriaali- ja tekstiiliteollisuudessa. Lue lisää SiMat-hankkeesta.
Vahvistamme yhteistyötä innovaatioiden edistämiseksi puolustus- ja turvallisuusalan markkinoilla sekä lisäämme puolustus- ja turvallisuusalan kasvuyritysten määrää Baltian maissa. Lue lisää BeScaled –hankkeesta.
Sami Löfgrenin kiinnostus ammatilliseen koulutukseen syttyi sattumalta, mutta vei kerrasta mukanaan. Hänen mukaansa se tarjoaa nuorille eväitä elämään ja yhteiskunnalle osaavia toimijoita. Ammatillisen koulutuksen aihepiiriä tutkitaan usein ammattikorkeakouluissa – ja siksi myös niiden tutkimus- ja tohtorikoulutusmahdollisuuksia tulisi vahvistaa.
Sami Löfgrenin kiinnostus toisen asteen ammatilliseen koulutukseen syntyi luokanopettajaopintojen aikana Turun yliopistossa. Opintojen loppuvaiheessa oli päätettävä, missä haluaa tehdä harjoittelunsa.
”Ammatillinen koulutus oli ainoa, josta en tiennyt mitään. Kun pääsin tutustumaan, se oli minulle menoa – näin, miten merkityksellistä työtä siellä tehdään.”
Löfgreniä puhutteli erityisesti oivallus siitä, että se, mitä peruskoulussa on saatu aikaan, näkyy ammatillisessa koulutuksessa. Vähitellen alkoi hahmottua myös väitöskirjan aihe: toisen asteen ammattiopiskelijoiden työelämävalmiudet.
“Mitä ovat ne tiedot, taidot ja asenteet, joita tarvitaan siirtymässä koulutuksesta työelämään? Olen myös aina ajatellut, että näitä taitoja tarvitaan elämässä laajemminkin, eli ammatillinen koulutus antaa parhaimmillaan nuorille eväitä muuhunkin kuin työhön.”
Yksi HAMKin tutkijatohtoriohjelmaan valituista
Löfgren siirtyi HAMKiin Helsingin yliopistosta. Häneltä ei tarvitse lypsää positiivisia lausuntoja nykyisestä työnantajastaan, sillä HAMK on hänen mielestään suorastaan ammatillisen koulutuksen mekka.
”Täällä on valtava osaaminen ja yhteisö, jossa huolehditaan toisista. Myös yhteistyökumppanit arvostavat työtämme ja näkevät sen merkityksen omassa toiminnassaan.”
Löfgren kertoo tuoreen esimerkin palautteesta, jonka mukaan tehdyllä tutkimuksella oli suora yhteys käytäntöön.
Meillä on kerättynä noin 2 200 vastausta ympäri Suomen – sekä kokeneilta opettajilta että opettajaopiskelijoilta.
“Kun keräsimme aineistoa eräässä itäsuomalaisessa kuntayhtymässä, kuntayhtymän johtaja hehkutti, että tämä tutkimus on heille äärimmäisen tärkeää ja tuloksia tullaan hyödyntämään strategisessa kehittämisessä. Tällaiset lausunnot alleviivaavat työn merkitystä, sellaisesta tulee se Maailman Parastaja –fiilis.”
”Tutkimme ammatillisten opettajien ja ohjaajien osaamista ja ammatti-identiteettiä. Meillä on kerättynä noin 2 200 vastausta ympäri Suomen – sekä kokeneilta opettajilta että opettajaopiskelijoilta. Tämä antaa ainutlaatuisen läpileikkauksen.”
Alustavat havainnot kertovat, että opettajat arvostavat vahvasti opintojen työelämärelevanssia.
”Toiset opettajat kokevat, että opiskelijoille pitää antaa osaamista, jota voi heti hyödyntää työssä. Toiset taas tunnistavat tarpeen myös pedagogisille valmiuksille ja elinikäiselle oppimiselle. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä.”
Yliopistotaustainen Löfgren haluaa vielä erikseen nostaa esiin myös laajemman koulutuspoliittisen tavoitteen: ammattikorkeakoulujen tulisi saada oikeus myöntää tohtorin tutkintoja.
Tarvitaan samat pelisäännöt kuin yliopistoilla, jotta voimme kouluttaa tohtoreita ja viedä tutkimusta käytäntöön entistä tehokkaammin.
”Esimerkiksi HAMK on jo pitkään luonut puitteita korkealaatuiselle tutkimukselle, vaalinut laatua sekä rekrytoinut, kasvattanut ja sitouttanut tutkijoita. Meillä on osaaminen ja infrastruktuuri. Tarvitaan samat pelisäännöt kuin yliopistoilla, jotta voimme kouluttaa tohtoreita ja viedä tutkimusta käytäntöön entistä tehokkaammin. Ammattikorkeakouluilla on vahvat työelämäverkostot – se on tutkimuskonteksti, jolla me jo näytämme suuntaa.”
Sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) opiskelijavalinta uudistuu Hämeen ammattikorkeakoulussa. Jatkossa opiskelijat valitaan verkossa tehtävän valintakurssin perusteella. Lisäksi syksyllä 2026 alkavat sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutukset siirtyvät kokonaan verkkoon. Uudistus tekee hakemisesta ja opiskelusta entistä joustavampaa työelämässä oleville ammattilaisille.
HAMKin sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksissa opiskelijavalinta on aiemmin tehty ennakkotehtävän perusteella. Ennakkotehtävä on koostunut opinnäytetyösuunnitelmasta ja motivaatiokirjeestä.
Ennakkotehtävä korvataan verkossa suoritettavalla kahden opintopisteen laajuisella valintakurssilla, jonka opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat suoraan sisällytettyä tutkintoonsa.
”Valintakurssin kautta hakija pääsee tutustumaan opintojen teemoihin ja työskentelytapoihin jo ennen opintojen alkua,” koulutuspäällikkö Merja Salminen kertoo.
Verkko-opinnot tuovat joustavuutta työn ohessa opiskeluun
Syksystä 2026 lähtien HAMKin sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutukset siirtyvät kokonaan verkossa toteutettaviksi. Aiemmin koulutuksiin sisältyi muutamia lähipäiviä Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella, mutta jatkossa opinnot voi suorittaa etänä ajasta ja paikasta riippumatta.
”Sote-alan asiantuntijat tekevät usein vaativaa työtä eri puolilla Suomea. Verkossa toteutettava koulutus mahdollistaa opiskelun sujuvasti työn ohessa ja lisää koulutusten saavutettavuutta,” Merja Salminen sanoo.
Vaikka opinnot on mahdollista suorittaa kokonaan etäopiskeluna, niihin voi edelleen saada kasvotusten tapahtuvaa ohjausta. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuutta tiimien tapaamiseen kampuksella.
Muutokset koskevat syksyllä 2026 alkavia koulutuksia
Uusi valintatapa ja verkkomuotoinen toteutus otetaan käyttöön syksyllä 2026 alkavissa koulutuksissa, joihin haetaan kevään toisessa yhteishaussa 10.—24.3.2026. Sosiaali- ja terveysalan YAMK-hakukohteina ovat:
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä sekä
Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen.
Kirjautumisohje valintakurssille lähetetään yhteishakuilmoituksen yhteydessä annettavaan sähköpostiosoitteeseen huhtikuussa 2026. Valintakurssin sisällä annetaan opintojakson suorittamiseen tarkempi ohjeistus.
Tarkemmat tiedot valintakurssista, koulutuksista ja hakemisesta löytyvät koulutusten verkkosivuilta ja Opintopolusta.
Korkeakoulujen kevään ensimmäinen yhteishaku eli haku englanninkielisiin koulutuksiin sekä haku HAMKin ammatilliseen opettajakorkeakouluun (AOKK) on päättynyt. Viime vuoden tapaan vetovoimaisin oli sairaanhoitajakoulutus, ja AOKK:n suosio on ennallaan.
Englanninkielisistä koulutuksista suosituin oli Nursing, joka keräsi yhteensä yli 500 hakemusta. Myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttava Early Childhood Education and Care ja liiketalouden koulutukset olivat suosituimpien joukossa. Hoitoalan koulutukset ovat melko uusia: Nursing oli haettavana kolmannen kerran ja varhaiskasvatuksen koulutus oli vasta toista kertaa tarjolla.
Tänä vuonna HAMKiin tuli hakemuksia liki sadasta maasta. Valtaosa hakijoista on edellisvuosien tapaan Aasian ja Afrikan maista. Noin kymmenesosa hakijoista on Suomesta.
Kevään ensimmäisessä yhteishaussa HAMKiin oli yhteensä noin kaksituhatta hakijaa. Laskua viime vuodesta on reilut 50 prosenttia. Hakijamäärän lasku kevään ensimmäisen yhteishaun englanninkielisiin koulutuksiin on valtakunnallinen ilmiö ja jatkaa tältä osin viime vuoden kehitystä.
”Olemme iloisia, että hakijat ovat löytäneet hyvin HAMKin uusimmat kansainväliset AMK-ohjelmat. Hakijamäärän väheneminen oli odotettua, koska olemme sekä kansallisesti että myös HAMKissa tiukentaneet valintaperusteita”, HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sanoo.
Valintaperusteiden muutosten lisäksi hakijamäärän laskua selittää maahantuloon tehdyt tiukennukset sekä Suomen kärkiasema Euroopan työttömyysluvuissa, mikä vähentää Suomen vetovoimaa kansainvälisten hakijoiden silmissä.
HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) sai tämän vuoden haussa reilut 1400 hakijaa. Se on viidettä vuotta peräkkäin vetovoimaisin Suomen viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen osalta. Lue lisää AOKK:n haun tuloksista täältä.
Koulutusten kuvaukset sekä tietoa valintaprosessin etenemisestä löytyy verkkosivuiltamme. AOKK:n koulutusten valintaperusteista löytyy lisätietoa tiedotteesta.
Ammattikorkeakoulujen ryhmittymä tavoittelee ammatillisten tohtoritutkintojen mahdollistamista Suomessa. Tohtoritutkinto olisi samantasoinen kuin yliopistojen vastaava tutkinto, mutta se toteutettaisiin soveltavasti, vahvassa yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. Forssalaislähtöisen DA-Group Oy:n hallituksen puheenjohtaja Sami Kotiniemi näkee ammatillisissa tohtoritutkinnoissa merkittävää potentiaalia.
”Ammatillisilla tohtoritutkinnoilla olisi erittäin suuria hyötyjä DA-Groupin kaltaiselle korkean teknologian yritykselle. Siinä yhdistyy soveltava tutkimus ja käytännön työelämä hyvin tiiviisti, ja siitä saisimme varmasti paljon hyötyä omaan tuotekehitykseemme ja tutkimustyöhömme”, Kotiniemi toteaa.
Hänen mukaansa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa olisi suomalaisella yrityskentällä paljon kasvun varaa. Haasteena on, että liian paljon keskitytään toimimaan perinteisinä alihankkijoina. Tällöin korkean tason osaaminen, immateriaalioikeudet ja omaisuus kertyvät pääasiassa muualle – usein siis ulkomaille. Ammatilliset tohtoritutkinnot voisivat olla yksi ratkaisu edistämään yritysten osaamistason ja kilpailukyvyn nousua.
”Tämän tyyppistä työtä Suomessa ja yrityksissä pitäisi tehdä nykyistä enemmän. Tarvitsemme enemmän yrityksiä, jotka innovoivat, kehittävät ja nostavat jalostusarvoa täällä meillä Suomessa”, Kotiniemi sanoo.
Tohtorikoulutuksesta urapolkuja työntekijöille sekä ratkaisuja tuote- ja palvelukehitykseen
Jos ammatillisia tohtoreita aletaan kouluttaa Suomessakin, Kotiniemi näkee DA-Groupin lähtevän heti mukaan jatkokouluttamaan työntekijöitään yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa.
”Uskon, että meiltä olisi useampikin työntekijä heti lähdössä ammatilliselle tohtoripolulle. Saisimme sitoutettua työntekijöitä entistäkin paremmin, kun voisimme tarjota heille tällaisen mahdollisuuden edetä ja kehittyä urallaan.” Kotiniemen mukaan ammatillisen tohtorikoulutuksen vahvuutena on se, että tohtoripolulla oleva työntekijä ei katoa työyhteisöstä ja työpaikalta useaksi vuodeksi opintojen pariin, vaan tohtoriopintoja tehdään juuri työpaikalla, organisaation omien kehittämistarpeiden parissa.
”Sitä kautta saisimme yhtiölle nopealla syklillä tuotekehitystä ja innovointia, jotka liittyvät konkreettisesti suoraan meidän olemassa oleviin ja tuleviin tuotteisiimme. Näin kehitys- ja innovointityötä vietäisiin heti käytäntöön”, Kotiniemi visioi.
Yrityksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyö tuo hyötyjä molemmille osapuolille
DA-Group Oy on tehnyt tiivistä yhteistyötä HAMKin kanssa yrityksen perustamisesta lähtien, jo 30 vuoden ajan. Yrityksen perusti kolme HAMKin Forssan kampuksella opiskellutta insinööriopiskelijaa, ja yrityksen ensimmäinen toimistokin sijaitsi Kehräämöllä, HAMKin nykyisissä toimitiloissa.
Nykyisin yhteistyötä tehdään muun muassa erilaisissa opiskelijaprojekteissa ja TKI-hankkeissa. Yrityksen edustajat ovat myös mukana kehittämässä tulevaisuuden insinöörikoulutuksia.
”Arvostan todella paljon sitä, että HAMK kuuntelee yritysmaailman tarpeita ja ajatuksia, jotta koulutusohjelmia voidaan profiloida vastaamaan yritysten tulevaisuuden tarpeisiin ja haasteisiin”, Kotiniemi kiittelee.
Ammatilliseen tohtorikoulutukseen osallistuminen olisikin luonteva jatkumo jo tähän mennessä tehdylle yhteistyölle.
Yrityksestä
DA-Group on kasvanut 1990-luvulla Forssassa perustetusta muutaman hengen insinööritoimistosta suurten kokonaisuuksien tuote- ja järjestelmätoimittajaksi, joka suunnittelee ja valmistaa vaativia elektroniikan sekä huipputeknologian ratkaisuja ja tuotteita.
Yrityksen asiakkaina on muun muassa teollisuusyrityksiä sekä puolustus- ja avaruusteollisuuden organisaatioita. Konserni työllistää yli 140 ammattilaista.
Olemme tehneet työtä yhdessä kenialaisten opettajien, opiskelijoiden, oppilaitosten ja hallintohenkilöstön kanssa, jotta kestävä kehitys olisi luonteva osa ammatillista koulutusta Keniassa.
Työ on edennyt vaiheittain ja käytännönläheisesti keskittyen siihen, miten ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan kytkeä osaksi ammattiosaamista ja arjen opetusta.
Kenyan TVET Goes Green -kokonaisuudessa kehitimme toimintamalleja ja työkaluja, joiden avulla ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan integroida osaksi Kenian ammatillisen koulutuksen (TVET) opetussuunnitelmia ja opetuskäytäntöjä. Koordinoimme työtä tiiviissä yhteistyössä kenialaisten oppilaitosten, hallintohenkilöstön ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
Lähtökohtanamme oli tunnistaa, miten ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys voidaan kytkeä ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin tavalla, joka on työelämärelevanttia ja toteuttamiskelpoista Kenian kontekstissa.
Työskentely opettajien ja oppilaitosten kanssa
Työpajatyöskentelyä
Kevään ja syksyn aikana työskentelimme kolmessa kenialaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa: Maasai National Polytechnicissa, Thika Technical Training Institutessa ja Kasarani Technical and Vocational Collegessa. Mukana oli yli 50 koulutuksen parissa toimivaa ammattilaista, kuten ammatillisia opiskelijoita, opettajankouluttajia ja hallinnon edustajia.
Työskentely perustui koulutuksellisiin työpajoihin ja yhteiskehittämiseen. Tarkastelimme yhdessä, mitä kestävä kehitys tarkoittaa eri ammattialoilla ja miten se voidaan tuoda osaksi opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Hyödynsimme osaamisperustaisen ammatillisen koulutuksen periaatteita ja pedagogisia suunnittelumenetelmiä, joiden avulla kestävyyteen liittyvät teemat sidottiin konkreettisesti ammattiosaamiseen.
Opetussuunnitelmatilanne Keniassa huomioitiin tietoisesti. Koska keväällä kehitettyjä kestävyyttä painottavia opetussuunnitelmia ei ollut vielä otettu virallisesti käyttöön, opettajat työskentelivät pääosin voimassa olevien kansallisten opetussuunnitelmien pohjalta. Näin kehitetty osaaminen on suoraan hyödynnettävissä opetuksen arjessa ja siirrettävissä myös tuleviin opetussuunnitelmiin.
Konkreettiset työkalut ja yhteinen suunta eteenpäin
Yhteisen työskentelyn tuloksena syntyi käytännönläheinen ja digitaalinen Sustainability Toolkit for Greening TVET Curricula. Tämän toimintamallin avulla kestävän kehityksen teemoja voidaan integroida opetussuunnitelmiin vaiheittain: ensin hahmottamalla kestävyyden merkitys eri ammattialoilla, sitten tunnistamalla tarvittavat tiedot, taidot, asenteet ja arvot, ja lopuksi muotoilemalla nämä oppimistavoitteiksi ja opetussisällöiksi. Toolkit on tarkoitettu opetussuunnitelmatyön, opettajankoulutuksen ja erilaisten työpajaprosessien tueksi.
Työn pohjalta laadittiin myös kansallinen toimintasuunnitelma, Action Plan for Greening TVET Curricula in Kenya (2025–2030). Se kokoaa yhteen yhteisen näkemyksen siitä, miten kestävän kehityksen käytäntöjä voidaan edistää laajemmin Kenian ammatillisessa koulutuksessa. Toimintasuunnitelmassa on tunnistettu tavoitteet, vastuut, kehittämistoimet sekä seuranta ja keskeiset riskit, jotta työ ei jäisi yksittäisten toimijoiden varaan.
Yhteinen työ osoitti, että kestävän kehityksen integrointi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin on mahdollista myös silloin, kun rakenteelliset muutokset etenevät vaiheittain. Muutos käynnistyy opettajien osaamisesta, yhteisestä ajattelusta ja konkreettisista välineistä, ja etenee vähitellen osaksi laajempia rakenteita. Tämä tarjoaa oppeja ja sovellettavia malleja myös muihin koulutusjärjestelmiin, joissa kestävyyden ja työelämälähtöisen osaamisen yhdistäminen on ajankohtaista.
Tästä on kyse
Työssä keskityttiin siihen, miten kestävän kehityksen teemat voidaan liittää osaksi ammatillista osaamista ja opetuksen arkea Kenian TVET-järjestelmässä. Yhteiskehittämistä tehtiin yhdessä kenialaisten oppilaitosten, opettajien ja viranomaisten kanssa.
Keskiössä olivat:
kestävän kehityksen integrointi ammatillisiin opetussuunnitelmiin
opettajien pedagogisen osaamisen vahvistaminen
käytännönläheiset työkalut opetuksen ja opetussuunnitelmatyön tueksi
Action Plan kestävien käytäntöjen edistämiseksi Kenian ammatillisessa koulutuksessa vuosille 2025–2030
Työtä koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu yhteistyössä kenialaisten oppilaitosten ja sidosryhmien kanssa. Toiminta toteutettiin vuosina 2024–2025 Suomen ja Saksan hallitusten tukemana.
Ammatillisten opettajankoulutusten haku on päättynyt. HAMK on viidettä vuotta peräkkäin vetovoimaisin Suomen viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ammatillisten erityisopettajan- ja opinto-ohjaajan koulutusten osalta. Yhteensä ensisijaisia hakemuksia HAMK sai 1462.
Valtakunnallinen haku ammatilliseen opettajankoulutukseen, erityisopettajankoulutukseen ja opinto-ohjaajankoulutukseen päättyyi tänään 21.1.2026 kello 15.00. HAMK sai alustavien tietojen mukaan haussa yhteensä 1462 ensisijaista hakemusta.
Eniten hakemuksia HAMK sai ammatilliseen opettajankoulutukseen. Ammatilliseen opettajankoulutukseen haki 1017 ensisijaista hakijaa. Tämä oli valtakunnallisessa haussa toiseksi eniten kaikista hakukohteista. Ammatillisten opettajankoulutusta tarjoaa HAMKin lisäksi myös Haaga-Helian ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu. HAMKiin saapuneista hakemuksista 172 oli englanninkieliseen opettajankoulutukseen.
HAMK on viidettä vuotta peräkkäin vetovoimaisin Suomen viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ammatillisten erityisopettajan- ja opinto-ohjaajan koulutusten osalta. Opettajien jatkokoulutuksiin tuli yhteensä 445 hakemusta. Näistä ammatilliseen erityisopettajankoulutukseen tuli 146 hakemusta ja ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen 299 hakemusta. Opinto-ohjaajankoulutuksen hakemuksista 61 oli englanninkieliseen opinto-ohjaajankoulutukseen.
Opiskelijavalinnan tulokset
Ammatillisten opettajankoulutusten valintaprosessi jatkuu maaliskuulle asti. Tulokset opiskelijavalinnoista julkaistaan seuraavasti:
Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen ja ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen hakujen opiskelijavalinnat julkaistaan keskiviikkona 18.3.2026. Valittujen opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan maanantaihin 30.3.2026 kello 15.00 mennessä.
Ammatillisen opettajankoulutuksen haun tulokset julkaistaan torstaina 26.3.2026. Valittujen opiskelijoiden tulee ottaa opiskelupaikka vastaan tiistaihin 7.4.2026 kello 15.00 mennessä.
Ammatillisten opettajankoulutusten haku on vuosittain tammikuussa. Tutustu koulutuksiimme ja haun valintaperusteisiin:
