HAMKin muotoilun opiskelijoilla oli mahdollisuus ehdottaa teoksiaan Packaging Premièren arvostetun muotoilutapahtuman taidegalleriaan. Neljän opiskelijan teokset valittiin mukaan Milanossa, Italiassa 19.–21. toukokuuta 2026 järjestettävään tapahtumaan.
Packaging Première on vuosittainen ylellisen pakkausmuotoilun designtapahtuma. Tapahtuman taidegalleriassa esitellään näkemyksiä alan tulevaisuudesta, taiteellisuutta, innovaatioita ja kokeiluja. Tänä vuonna taidegalleria halusi määritellä uudelleen taiteen ja muotoilun välistä vuoropuhelua Folded Realities -teemalla.
Esille pyrkiviltä taiteilijoilta pyydettiin triptyykki, kolme teosta, jotka yhdistyisivät yhdeksi kokonaisuudeksi, mutta jotka voitaisiin myös fyysisesti jakaa kolmeen monokromaattiseen huoneeseen, jotka edustavat kolmea tunnelmaa: punaista, valkoista ja mustaa. Taidegallerian valintalautakunnan origamivaikutteinen teemakuva ja valitut italialaiset musiikkikappaleet toimivat inspiraationa toivotuille teoksille, jotka esittelisivät eri tunnelmien rakennetta, visuaalisuutta ja analogisen ja digitaalisen maailman hybridiä.
Packaging Premièren taidegalleriassa taide ja muotoilu sulautuvat yhteen. Kuva vuoden 2025 taidenäyttelystä, jaettu Packaging Première Milanon luvalla.
HAMKin muotoilun opiskelijat saivat gallerian valintaprosessissa erityismaininnan, miten opiskelijoiden lähettämät työt olivat ”erinomaisen laadukkaita”.
Jo toista vuotta peräkkäin Smart and Sustainable Design -opiskelijamme Elsa Babkovan työt tulivat valituiksi Packaging Première -taidegalleriaan. Tänä vuonna myös Smart and Sustainable Design -opiskelijoiden Viktoria Selusenkova (julkaisun pääkuvan triptyykki) sekä suunnittelijaduon Daria Songo ja Yuliya Salukvadze työt valittiin taidegallerian valintaraadin toimesta.
Valitut teokset tulostetaan ja esitellään Milanon taidegalleriassa. Gallerian töitä voi esikatsella vierailemalla Packaging Première -sivustolla. Alkuperäisiin teoksiin voit tutustua Hämeenlinnan kampuksemme näyttelytilassa.
Tutustu alkuperäisiin töihin Hämeenlinnan kampuksella.
Onko pieniin tuuligeneraattoreihin investoiminen kannattavaa kaupunkialueilla? Selvitimme kaupunkituulivoiman käyttöönoton edellytyksiä tuuliolosuhteiden ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta.
Kaupunkituulivoima on pienen mittakaavan tuulivoimaa, jota toteutetaan esimerkiksi rakennusten katoille asetettavilla vertikaalisilla tuulimyllyillä. Maaliskuussa päättyneessä SmartCityWind – Kaupunkituulivoima: käyttöönoton edellytykset ja kannattavuus -hankkeessa selvitimme kaupunkituulivoiman käyttöönoton edellytyksiä tuuliolosuhteiden ja taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta yhdessä Ympäristöopisto Syklin sekä Limowa ry:n kanssa. Tuotimme uutta, käytännönläheistä tietoa kaupunkituulivoiman mahdollisuuksista, rajoitteista ja suunnittelun vaatimuksista erityisesti rakennettuun ympäristöön sijoittuvissa kohteissa.
Oma tutkimuksemme keskittyi tuulimittausten toteuttamiseen Kanta-Hämeessä sekä markkinoilla saatavilla olevien pientuulivoimaloiden sekä mittalaitteistojen selvittämiseen. Keskeisenä tuotoksena toteutimme kattokohtaisia tuulimittauksia kauppakeskuksella kaupunkialueella, logistiikkarakennuksessa teollisuusalueella sekä taajama-alueella sijaitsevalla varikkoalueella. Lisäksi kokosimme yhteen kokemuksia tuulimittausten käytännön toteutuksesta katoilla ja mittalaitteiden soveltuvuudesta.
Analysoimme tuulimittausten tuloksia pientuulivoiman hyödynnettävyyden ja kannattavuuden näkökulmasta. Havaitsimme tuuliolosuhteiden vaihtelevan voimakkaasti jo paikallisesti, joten yleisiin tuuliaineistoihin perustuvat arviot eivät vielä riitä todenmukaisen investointipäätösten pohjaksi. Siispä kaupunkituulivoiman toteuttamiskelpoisuutta selvitettäessä ovat kohdekohtaiset mittaukset välttämättömiä.
Toteutimme myös tiiviin markkinakatsauksen saatavilla oleviin pientuulivoimalaitteistoihin. Kaupunkiympäristöön soveltuvien pientuulivoimaloiden tarjonta on monipuolistunut ja hinnat laskeneet, ja ratkaisuja on tarjolla yhä useammin osana jo tutumpia aurinko ja varastointijärjestelmiä. Taloudellisesti merkittävä tuotanto edellyttää kuitenkin havaintojemme mukaan yli 5 m/s keskituulinopeuksia, joita on kaupunkiympäristössä vaikea saavuttaa. Tämän vuoksi pientuulivoimainvestoinneissa korostuvatkin huolellinen sijoittelu, realistiset tuotto odotukset sekä luotettava, vertailukelpoinen mittaustieto.
Tuloksena syntyneet raportit ovat vapaasti hyödynnettävissä ja tukevat tietoon perustuvaa päätöksentekoa energiainvestoinneissa. Tuulimittausdata on saatavilla myös avoimena datana.
SmartCityWind – Kaupunkituulivoima: käyttöönoton edellytykset ja kannattavuus -hanke toteutettiin ajalla 1.2.2024 – 31.3.2026. Hanketta koordinoi Suomen ympäristöopisto SYKLI, ja osatoteuttajina toimivat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Limowa ry. Hanke oli Euroopan unionin osarahoittama.
Hankkeen aikana tuotetut raportit löytyvät hankesivulta.
Oletko joskus kokenut joukkoliikenteen käytön haastavaksi tai kaivannut apua matkustamisen digipalveluiden ymmärtämiseen? Uudessa hankkeessa tuemme ikääntyneiden ihmisten, joukkoliikenteen käyttöä ja matkustusvarmuutta luomalla skaalautuvan senioriliikkumisen toimintamallin.
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 neljännes suomalaisista tulee olemaan 65-vuotta täyttäneitä. Samaan aikaan suurten ikäluokkien ikä sijoittuu 80 ikävuoden molemmin puolin, mikä kasvattaa turvallisen, saavutettavan ja tuetun joukkoliikenteen tarvetta. Ikääntyneiden suurimmat esteet joukkoliikenteen käytölle liittyvät fyysiseen esteettömyyteen, tasapainon ja apuvälineiden hallintaan sekä digitaalisten palvelujen kuormittavuuteen.
IKÄKETJU-hankkeessa tuemme yli 65-vuotiaiden joukkoliikenteen käyttöä, vahvistamme matkustusvarmuutta ja parannamme julkisen liikenteen digipalvelujen käytettävyyttä. Tavoitteenamme on lisätä ikääntyneiden joukkoliikenteen käyttöä ja vahvistaa liikkumisen osaamista luomalla Riihimäen kaupungille joukkoliikenteen käyttöä edistävä, systemaattinen ja skaalautuva senioriliikkumisen toimintamalli, jollaista Suomessa ei ole vielä aiemmin toteutettu. Mallia voitaisiin jatkossa hyödyntää myös muissa kunnissa.
Tuotamme selkokielisiä ja saavutettavia materiaaleja, joissa hyödynnämme kokeneiden joukkoliikennematkustajien vertaisosaamista. Lisäksi selvitämme mahdollisuuksia kehittää tekoälyohjattu senioriopastuksen sovellus IKÄKETJUn jatkohankkeena.
“Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus itsenäiseen liikkumiseen”, hankkeen projektipäällikkö, liikennetekniikan asiantuntija Kimmo Männistö Riihimäen kaupungilta tiivistää.
IKÄKETJU-hanke toteutetaan ajalla 1.1.2026 – 31.1.2027. Hankkeen päätoteuttaja on Riihimäen kaupunki, ja osatoteuttajana Hämeen ammattikorkeakoulu. Hanketta rahoittaa Traficom liikkumisen ohjauksen valtionavustuksella.
Kiinteistö- ja rakennusala (KIRA) on keskellä vihreää siirtymää, ja kestävän rakentamisen osaajille on nyt kasvava tarve. HAMKin ja LAB-ammattikorkeakoulun KIRA-kestävyysosaaja -verkkokoulutuksessa tarjoamme käytännönläheisen mahdollisuuden päivittää osaamista vähähiilisyydestä, kiertotaloudesta ja vastuullisuudesta joustavasti työn ohessa.
KIRA-kestävyysosaaja -koulutus vastaa alan muuttuviin osaamistarpeisiin, sillä yrityksissä tarvitaan yhä enemmän ammattilaisia, jotka hallitsevat kestävän rakentamisen käytännöt, hiilijalanjäljen ja elinkaarivaikutusten arvioinnin sekä vastuullisuuteen liittyvän raportoinnin.
Etsimme nyt osallistujia koulutuksen syksyllä 2026 järjestettävälle testijaksolle!
Mitä opin koulutuksessa?
KIRA-kestävyysosaaja -koulutuksessa opit muun muassa
ymmärtämään kiertotalouden ja vähähiilisyyden periaatteita rakennus- ja kiinteistöalalla
tunnistamaan alan keskeiset vastuullisuus- ja raportointivaatimukset
soveltamaan vähähiilisiä ja kiertotaloutta tukevia ratkaisuja rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa
hyödyntämään digitaalisia työkaluja elinkaaren hallinnassa ja dokumentoinnissa
hahmottamaan kestävän rakentamisen uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan näkökulmasta
Koulutussisältö on toteutettu monipuolisesti ja se sisältää visuaalisia ja interaktiivisia elementtejä, kuten videoita, infograafeja ja monivalintatehtäviä.
Kenelle koulutus sopii?
Koulutus sopii
kaikille rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisille, jotka haluavat päivittää osaamistaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä
esimerkiksi suunnittelun, rakentamisen, kiinteistöjen ylläpidon, projektinhallinnan mutta myös muiden alan tehtävien parissa työskenteleville
alan työnhakijoille, jotka haluavat vahvistaa omaa osaamistaan ja pysyä mukana alan kehityksessä
Aiempaa osaamista kestävyysteemoista ei tarvita, mutta osallistujilta toivotaan rakennusalan työkokemusta tai alan tuntemusta.
Koska koulutus on täydennyskoulutusta, se ei sovellu täyspäiväisille opiskelijoille eikä koulutukseen osallistumiseen voi saada opintotukea.
Koulutuksen toteuttavan KIVAKIRA-hankkeen rahoitusehtojen mukaisesti koulutuksen testijakso on suunnattu ensisijaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeessä toimiville KIRA-alan ammattilaisille. Osallistujamäärästä riippuen on kuitenkin mahdollista, että myös muilla alueilla toimivia ammattilaisia mahtuu mukaan.
Mitä koulutus vaatii minulta?
Koulutus toteutetaan Learn-ympäristössä, ja se on suunniteltu suoritettavaksi joustavasti työn ohessa eli ajasta ja paikasta riippumattomana itseopiskelukokonaisuutena.
Koulutuksen testijakson saa toteuttaa kolmen kuukauden aikajaksolla syksyllä 2026 ja se vaatii arviolta noin 10 tuntia opiskelua viikossa.
Koulutuksen suorittaminen vaatii tietokoneen, verkkoyhteyden ja ajallisen sitoutumisen.
Paljonko koulutus maksaa?
Koulutus on ilmainen. Maksuttomaan testiryhmään otetaan mukaan maksimissaan 30 henkilöä.
Osallistujilta pyydetään vastineeksi vain palautetta koulutuksen sisällöstä ja toimivuudesta sekä vastauksia rajattuun määrään kysymyksiä. Kysymyksillä kerätään aineistoa tutkimukseen, jonka tavoitteena on kehittää alan osaamista entistä paremmin työelämän tarpeita vastaavaksi.
Miten pääsen mukaan?
Koulutuksen ennakkoilmoittautuminen on nyt käynnissä!
Mukaan mahtuu max. 30 osallistujaa, joten ole nopea. Huomioithan, että pidätämme oikeuden valita koulutukseen täydennyskoulutuksen ehdot täyttävät henkilöt.
KIRA-kestävyysosaaja -koulutus kehitetään osana Hämeen ammattikorkeakoulun ja LAB-ammattikorkeakoulun KIVAKIRA – Kiertotalous vähähiilisen ja kestävän kiinteistö- ja rakennusalan edistäjänä -hanketta. Hanke on EU:n osittain rahoittama.
Koulutuskokonaisuutta on kehitetty yhteistyössä alan yritysten ja kaupunkien kanssa, jotta sen sisällöt vastaavat mahdollisimman hyvin käytännön työelämän tarpeisiin.
Bio- ja elintarviketekniikan insinööriopiskelijat ja kestävän kehityksen opiskelijat innovoivat osana opintojaan syötävän Zero Spoon -lusikan. Innovaatio liittyi Design Based Education -projektiin, jonka toimeksiantajana oli Jokioisten leipä. Tekstissä opiskelijat kertovat miten syötävä lusikka oikein syntyi.
Syötävien Zero Spoon -lusikoiden kehittäminen lähti liikkeelle kestävän kehityksen ja bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden yhteisestä projektista. Projektiryhmässämme olivat bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Emilia Kiviportti ja Maiju Vähä-Nikkilä ja kestävän kehityksen opiskelijat Mari Forssell ja Sonja Salonen. Projektin toimeksiantaja oli Jokioisten leipä, ja tarkoituksenamme oli keskittyä elintarvikkeeksi kelpaavan korppujauhon uusiin käyttömahdollisuuksiin ja sitä kautta biojätteen määrän vähentämiseen.
Työstimme tehtävänantoa Design Thinking -menetelmällä. Aloitimme projektin ideoimalla lyhyissä, muutaman minuutin ajanjaksoissa erilaisia tapoja käyttää korppujauhoja. Pallottelimme lukuisten vaihtoehtojen joukosta parhaimmat ja valitsimme lopulta syötävän kertakäyttöaterimen. Prototypoimme keksimiämme ideoita esimerkiksi muotoilemalla haarukan muovistyroksista, havainnollistamaan aterimen kokoa. Tiimimme etsi aterinmuotteja netistä, jotta voisimme testata ideaamme syötävästä lusikasta käytännössä, ja pitkän etsimisen jälkeen löysimme projektiin soveltuvan muotin pikkulusikoille, jolloin rajasimme aterimet koskemaan lusikoita.
Koska kauppoihin kelpaamaton korppujauho on määrällisesti lusikoiden suurin ainesosa, mahdollisuus niiden tuotannolle olisi toimeksiantajalle realistinen rahallisesti pienten investointien ja selkeän yhteistyömahdollisuuden takia.
Emilia Kiviportti, Maiju Vähä-Nikkilä ja Mari Forssell esittelivät Zero Spoon -lusikkaa Elintarvikepäivässä.
Kokeilujen kautta korppujauhoille käyttöä
Onnistuimme monien yritysten jälkeen kehittämään reseptin, jonka valmiit lusikat kestävät 20 minuuttia 80-asteisessa vedessä, ennen pehmentymistä käyttämättömäksi. Makutesteissä havaittiin, että maku lusikoissa oli miellyttävä, se ei jättänyt jälkimakua, ei muuttanut testatun vaniljajäätelön makua syödessä, ja lusikoiden pureskelu oli vaivatonta, kun jäätelö oli syöty. Suunnittelimme lusikoillemme nimen, ja koska lusikan pystyy syömään tai laittamaan biojätteeseen käytön jälkeen, tuotetta ei enää ole käytön jälkeen. Näin syntyi Zero Spoon -nimi.
Lusikkamme ei ainoastaan toimi hyvänä tapana hyödyntää toisen luokan korppujauhoja, vaan se myös korvaa muovilusikat.
Huomasimme projektin yhteydessä, miten mielenkiintoinen kehitysmatka oli ollut, aina ensimmäisistä päivistä projektin loppuun asti. Lusikkamme ei ainoastaan toimi hyvänä tapana hyödyntää toisen luokan korppujauhoja, vaan se myös korvaa muovilusikat. Zero Spoon antaa kauppoihin kelpaamattomalle korppujauholle uuden mahdollisuuden ja on biohajoava, jolloin muovilusikat voivat jäädä kauas historiaan.
Syötävän lusikan ovat innovoineet bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat Emilia Kiviportti ja Maiju Vähä-Nikkilä ja kestävän kehityksen opiskelijat Mari Forssell ja Sonja Salonen.
Design Based Education
Design-based education (muotoilulähtöinen oppiminen, DBE) on yhteiskehittämällä oppimista, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten ja muiden työnantajien kanssa.
DBE:ssä keskeistä on kehittää yhdessä ja oppia sellaisia työskentelytapoja, joita opiskelija tarvitsee jatkossa työurallaan.
Opiskelijat saavat ratkottavakseen aina yritysten aitoja haasteita. Tämä auttaa opiskelijoita työelämätaitojen kehittämisessä.
Toteutamme DBE-työskentelyä monialaisissa tiimeissä, joissa opiskelijat voivat olla eri koulutuksista. Näin opiskelija oppii toimimaan ja löytämään parhaat ratkaisut yhdessä erilaisten ihmisten ja taustojen kanssa.
Muita DBE:hen liittyviä ulottuvuuksia ovat kestävät ja vastuulliset ratkaisut, opiskelijan toimijuus ja hyvinvointitaidot, tutkimusperusteisuus ja uudistavuus.
Tunnetko HAMKin alumnin, joka on esimerkillisesti parastanut maailmaa – jalat maassa, ihmisen kokoisin askelin? Nyt sinulla on mahdollisuus nostaa esiin alumnia, joka on parastanut maailmaa työelämässä, yhteiskunnassa tai HAMK-yhteisön hyväksi.
HAMK etsii Vuoden 2026 alumnia, ja ehdotuksia voivat jättää hamkilaiset, alumnit, yhteistyökumppanit sekä muut HAMKin toiminnasta kiinnostuneet.
Vuoden alumniksi valittava henkilö on HAMKista valmistunut osaaja, joka
toimii esimerkkinä muille ja tekee merkityksellisiä tekoja omalla alallaan
rakentaa tulevaisuutta yhteistyössä muiden kanssa
on tavalla tai toisella pitänyt yhteyttä HAMKiin tai vienyt hamkilaisuutta eteenpäin maailmalla
Alumnin ei tarvitse olla perinteisessä urapolussa edennyt huippujohtaja – tärkeintä on vaikuttavuus, asenne ja halu parastaa maailmaa omalla tavallaan.
Jätä ehdotuksesi!
Ehdotuksen tekeminen on helppoa. Kerro lyhyesti, ketä ehdotat Vuoden 2026 HAMKin alumniksi ja miksi juuri hän ansaitsee tunnustuksen.
Kaupunkien viheralueillakin on rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, ja kaupunkivihreä tukee ihmisten hyvinvointia ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Kaupunkialueiden yksittäisillä asukkailla on pienillä käytännön teoilla mahdollisuus vaikuttaa kasvillisuuden hiilensidontaan ja pihan hiiliviisaisiin rakentamis- ja kunnossapitoratkaisuihin. Yksityiset pihat muodostavat yhdessä puistojen kanssa suuren osan kaupunkien viherpinta-alasta.
Yksityisen pihan omistaja voi hoitaa pihaansa ilmastoviisaasti ja edistää hiilen sitoutumista istuttamalla monikerroksellista kasvillisuutta. Hiilen sitoutumisen kannalta monikerroksellisuus tulisi huomioida myös maan pinnan alla ja suosia istutuksissa syvä- ja pintajuurisia sekä ohut- ja paksujuurisia kasveja. Maaperän hyvinvointia edistää myös eloperäisten lannoitteiden käyttö. Istutusalueiden kattaminen esimerkiksi kuorikkeilla on hyödyllistä, koska avoin mullospinta lisää maahengitystä, joka haihduttaa hiilen maasta ilmaan. Taloyhtiöissä huomio kannattaa kiinnittää päällystettyjen pintojen määrään ja pyrkiä vähentämään kiveysten ja asfalttipintojen lisääntymistä piha-alueilla.
Pihahommiin on nyt tarjolla selkeä keino, joka tuo ilmastoteot osaksi ihan tavallista arkea ja mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin.
Lehdet ja risut resurssina hiilensidonnassa
Kasvillisuuteen varastoitunut hiili on osa pihan hiilivarastoa vain silloin, kun kasvinosat säilytetään ja hyödynnetään tontilla. Oksat, lehdet ja risut eivät ole roskia, vaan arvokasta pihan hiilivarastoa. Hiiliviisaaseen pihan hoitoon kuuluu eloperäisen aineksen uusien käyttökohteiden ideointi ja toteutus. Niiden hyödyntäminen riippuu tontin mahdollisuuksista ja pihanhoidon tavoista. Taloyhtiöissä eloperäisen aineksen hyödyntäminen voidaan ottaa osaksi pihan hoitokäytäntöjä päivittämällä hoitosopimus niin, että tontilla syntyvä kasvijäte käsitellään mahdollisimman pitkälle paikan päällä.
Näyttelystä vinkit hiiliviisaaseen pihan hoitoon
Toukokuussa Helsingin Paloheinän, Itäkeskuksen ja Kannelmäen kirjastoissa sekä Hyvinkään pääkirjastossa on esillä kaupunkien asukkaille suunnattu Hiilipuutarhurointi-näyttely. Näyttelyssä esitellään pieniä tekoja, joilla oman pihan, taloyhtiön pihan tai lähiviheralueen voi muuttaa paremmin hiiltä sitovaksi ja varastoivaksi. Aihetta käsitellään kolmen teeman kautta: kasvillisuuden lisääminen, maan hoiva sekä risujen ja lehtien hyödyntäminen.
Pihahommiin on nyt tarjolla selkeä keino, joka tuo ilmastoteot osaksi ihan tavallista arkea ja mahdollisuuden osallistua ilmastotalkoisiin, iloitsee Co-Carbon hankkeessa Hiiliviisas kaupunkivihreä -työpaketin tutkimusta johtava Outi Tahvonen Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Näyttelyyn voi tutustua myös virtuaalisesti verkossa.
Hiiliviisaan kaupunkivihreän avulla rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta
CO-CARBON on monialainen tutkimushanke, jonka tavoitteena on mitata ja mallintaa kaupunkivihreän hiilensidontakykyä. Uusia ratkaisuja hiiliviisaan kaupunkivihreän suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon kehitetään paitsi tieteellisen tutkimuksen keinoin myös vuorovaikutteisesti yhdessä asukkaiden, yritysten, kaupunkien ja muiden toimijoiden kanssa.
Hankkeen toteutusaika: 1.10.2020-30.9.2026
CO-CARBON-hanke toteutetaan Helsingin yliopiston, Aalto-yliopiston, Ilmatieteen laitoksen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Kööpenhaminan yliopiston yhteistyönä. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemian yhteydessä toimivan strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).
Logistiikkayrityksissä syntyy jatkuvasti arvokasta dataa kuljetuksista, ajoneuvoista ja toiminnan sujuvuudesta, mutta sen hyödyntäminen jää usein puutteelliseksi. Juuri käynnistyneessä LAITOS-hankkeessa autamme kantahämäläisiä logistiikka-alan pk-yrityksiä ottamaan datan tehokkaampaan käyttöön analytiikan ja tekoälyn avulla.
Tavoitteenamme on tehostaa kuljetuksia, parantaa kaluston käyttöä ja vahvistaa yritysten kilpailukykyä sekä vähentää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Analysoimme osallistuvien yritysten kuljetus- ja ajoneuvodataa, ja kehitämme niiden pohjalta konkreettisia työkaluja, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää paremmin esimerkiksi kuljetusten optimointiin, reittisuunnitteluun tai kaluston käyttöasteen parantamiseen liittyvän potentiaalin.
Rakennamme samalla logistiikka-alalle yhteisen tietomallin, joka helpottaa eri järjestelmien yhteensovittamista ja datan hyödyntämistä. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi selkeitä suosituksia siitä, mitä dataa kannattaa kerätä, missä muodossa ja miten dataa tulisi hallita, jotta sitä voidaan aidosti hyödyntää toiminnan suunnittelussa ja yrityksen päätöksenteon tukena.
Yritykset saavat käyttöönsä konkreettisia työkaluja ja tukea:
Kuljetusten ja reittien optimointiin
Kaluston huoltotarpeiden ennakointiin
Polttoaineenkulutuksen vähentämiseen
Toiminnan pullonkaulojen tunnistamiseen
Käytämme tekoälymallien kouluttamiseen kuljetus-, reitti- ja kuormadataa sekä ajoneuvoista kerättävää dataa. Kehitämme malleja, joilla voimme tunnistaa kustannus- ja polttoainetehokkaimmat reitit sekä vähentää tyhjiä kilometrejä. Datassa esiintyvien poikkeamien automatisoidun tunnistamisen avulla voimme ennakoida kaluston huoltotarpeita ja ennaltaehkäistä yllättäviä rikkoontumisia.
Kehitämme tekoälymalleja, joiden avulla voidaan analysoida eri lähteistä yhdistettyä tietoa niin, että saamme kattavan kokonaiskuvan reittien, kuorman ja ajotavan vaikutuksesta polttoaineen kulutukseen ja toiminnan tehokkuuteen. Pyrimme rakentamaan ratkaisuja, jotka ovat yritysten hyödynnettävissä myös ilman suuria omia kehitysresursseja.
Yritysten tarpeista lähtevää kehittämistä
”Dataa meillä kertyy paljon, mutta tiedon hyödyntäminen jää usein puolitiehen. Toivomme tekoälyratkaisuista tukea sekä yrityksen arjen käytäntöihin että toiminnan suunnitteluun. Työkalut eri lähteistä tulevan tiedon automaattisempaan analysointiin hyödyttäisivät meitä konkreettisesti,” kertoo hankkeessa mukana oleva yrittäjä Kari Venäläinen Karimo Oy:sta.
Tarjoamme käytännön tukea erityisesti kantahämäläisille logistiikka-alan pk-yrityksille, mutta kehitettävät työkalut ja ratkaisut julkaistaan myös laajemmin kuljetusalan toimijoiden hyödynnettäväksi.
Käykö yrityksenne data vielä tyhjäkäynnillä?
Haemme hankkeeseen mukaan lisää eri kokoisia logistiikka-alan pk-yrityksiä, joilla on halua kehittää toimintaansa ja päätöksentekoaan älykkäästi.
Logistiikan AI-Tehostettu Optimointi ja Simulointi – LAITOS
Euroopan unionin osarahoittama LAITOS-hanke auttaa logistiikka-alan yrityksiä hyödyntämään dataansa tehokkaammin ja ottamaan käyttöön uusia tekoälyratkaisuja.
Kesto 1.2.2026 – 31.12.2027
Toteuttaja Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Rahoittajat Euroopan Unionin osarahoittama, Hämeen liitto
Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Marjo Liete vieraili huhtikuussa henkilöstövaihdossa Portugalin Leiriassa. Lue Marjon matkakertomus ja pohdintaa siitä, miten Portugalin huhtikuu ja oppimisen tukemisen ratkaisut sopivat yhteen.
Otsikossa esitettyä kysymystä ihmettelin etukäteen, kun pääsin viettämään upean huhtikuisen työviikkoni Erasmus+ – henkilöstövaihdossa Portugalin Leiriassa Polytechnic University of Leiria- oppilaitoksessa. Oppaanani matkalla oli professori Carla Freire sosiaalitieteiden ja kasvatuksen kampukselta. Viikon aikana sain nähdä ja kuulla eteläeurooppalaista tapaa ratkaista oppimisen tukeen sekä opettajankoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Vierailun kohokohtia olivat kampus-vierailut, joiden ansiosta sain uusia ammatillisia kontakteja ja pääsin reflektoimaan työtäni ammatillisten erityisopettajien kouluttajana.
Kuvassa Leirian polyteknisen yliopiston tekniikan kampuksen matematiikan opettaja Susana Ferreira- Susfer, minä, johtamisen kouluttaja (Design Thinking) Susana Rodrigues ja oppaani Carla Freire.
Opetuksen järjestäminen opettajille portugalissa rakennetaan yhteistoiminnallisesti ja opiskelijat ovat huomattavan paljon läsnä kampuksilla. Se näkyi vilkkaina käytäväkeskusteluina ja runsaana vuorovaikutuksena opettajien ja opiskelijoiden kesken myös epämuodollisissa käytäväkeskusteluissa. Poskisuudelmien määrää en enää loppuviikosta laskenut, mutta lähes kaikki puolitututkin halasivat ja innostuivat jakamaan kuulumisiaan avoimesti.
Kuvassa toimintaterapeuttiopiskelijoita oman kampuksensa apuvälinekehittämössä.
Oppimisen tukeen ja erityiseen tukeen liittyvään koulutukseen Leirian polyteknisen yliopiston sosiaali- ja kasvatustieteiden kampus tarjosi erilaisia apuvälineratkaisuja. Toiminnallisiin apuvälineisiin oli panostettu myös siten, että niiden kehittämiseen oli palkattu tutkijoita ja tarjottu avustajaresursseja. Kuntalaisilla oli mahdollisuus saada apuvälineitä mm. kuulemiseen ja liikkumisen haasteisiin liittyen myös lainaksi koteihinsa. Lainaustoiminnan avulla myös tehtiin pilotointia ja kehittämistyötä ”aitojen” asiakkaiden kanssa.
Professori Celia Sousa on puhe- ja toimintaterapeuttiopiskelijoiden kanssa kehittänyt jo vuosia erilaisia tuotteita mm. lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisen haasteisiin.
Loppuviikon kohokohta oli elinkaariajattelun merkeissä päästä tutustumaan House of Trees- kouluun , joka on yksityinen 1-10-vuotiaille lapsille suunnattu ideologialtaan italialaisen Loris Malaguzzin pedagogiikkaa toteuttava yli 300 paikkainen pikkulasten oppilaitos.
Muistumia omasta 15 vuoden mittaisesta lastentarhanopettajan urastani vuosituhannen vaihteessa en voinut välttää. Ajatukset lapsuuden itseisarvosta ja siitä, että jo ihan pienen lapsen uteliaisuudesta viriää tutkijamainen asenne elämän ilmiöitä kohtaan, olivat mainioita muistutuksia jokaisen elämänkaaren vaiheen tärkeydestä oppimiseen. Kun pienen lapsen uteliaisuutta ja motivaatiota ihmettelyyn vahvistetaan, syntyy uusia aikuisia, jotka uskaltavat ajatella kriittisesti ja perustalla näkemyksiään.
Carla ja minä House of Trees- kouluvierailulla
Vastauksena blogiotsikkoni kysymykseen voin sanoa, että hyvin mahtuu Portugalin huhtikuu ja ammatillisten opiskelijoiden oppimisen tukemisen pohtiminen samaan viikkoon ja jopa samaan päähän. Kun katsoo asioita uudesta perspektiivistä, voi nähdä sellaisia asioita, jotka läheltä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Pienillä asioilla on kuitenkin suuri merkitys sille, miten me ihmisinä voimme oppia ja kehittyä, viisastuakin, kun uskallamme lähestyä ja kuunnella toisiamme. Voi, kun Portugalin huhtikuun valon ja kasvun kohinan saisi tallennettua myöhempien aikojen varalle sekä omiin opettajankoulutussessioihin!
Kirjoittaja on Marjo Liete, joka toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa. Marjo kouluttaa tulevia ammatillisia erityisopettajia ja toimii asiantuntijana INKLU- kohti inklusiivista ammatillista koulutusta ESR- hankkeessa.
RUN-Eurooppa-yliopisto
Olemme osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen kymmenen yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua yhdeksästä eri maasta.
Organisaatiomuutokset, säästöpaineet, työvoimapula ja digitalisaation kasvavat vaatimukset kuormittavat sosiaalialan työntekijöitä ja johtoa koko Suomessa. Samaan aikaan generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen on edennyt sosiaalialalla hitaammin kuin terveydenhuollossa. Sosiaalialalla tekoälyllä on kuitenkin huomattavia mahdollisuuksia sujuvoittaa työtä, tukea työssä jaksamista ja kehittää palveluita.
Näihin haasteisiin etsii ratkaisuja juuri käynnistynyt AI TEKO! – Tekoälyä sosiaalialan työpaikoille -projekti. Kolmevuotinen kehittämisprojekti toteutetaan vuosina 2026–2028, ja sen tavoitteena on tuoda generatiivinen tekoäly osaksi sosiaalialan arkea tavalla, joka tukee työn laatua, työhyvinvointia ja johtamista. Kehittämistyössä korostuu eettisyys, tietoturva ja käytännönläheisyys, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti asiakastyötä ja johtamista tukevissa tehtävissä.
Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan keskustelevaa tekoälyä, joka pystyy tuottamaan uutta tekstiä, kuvia, luonnoksia, ehdotuksia tai muuta sisältöä aiemmin oppimansa tiedon pohjalta. Tällaisia ovat esim. Copilot ja ChatGPT.
Käytännön hyötyä työntekijöille ja johdolle – vastuullisesti ja hallitusti
Käytännön esimerkkejä missä tekoäly voisi olla avuksi ovat esimerkiksi uusien toiminnallisten hetkien ideointi asiakastyöhön, selkokielisen materiaalin tai kuvien luominen eri asiakasryhmille tai vaikkapa yhdessä asiakkaan ja keskustelevan tekoälyn kanssa selvitellä sopivia palveluvaihtoja. Johtamisessa taas keskusteleva AI voi sparrata tiedolla johtamisessa tai haastavissa tilanteissa, helpottaa muistioiden tai sidosryhmäviestinnän teossa.
Sosiaalialalla tekoälyllä on huomattavia mahdollisuuksia sujuvoittaa työtä, tukea työssä jaksamista ja kehittää sosiaalihuollon palveluita.
– AI TEKO! -projektin keskiössä on sosiaalialan ammattilaisten ja johdon osaamisen vahvistaminen. Projektissa syvennetään ymmärrystä generatiivisista tekoälyratkaisuista, kuten kielimalleihin perustuvista työkaluista ja miten niitä voidaan käyttää työn tukena sosiaalialan eri tehtävissä, kertoo projektin sisällöllinen projektipäällikkö Anne Rouhelo Turun ammattikorkeakoulusta.
– Tavoitteena on auttaa organisaatioita tunnistamaan tekoälyn mielekkäät käyttökohteet sekä ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön hallitusti, eettisesti ja kestävästi, Rouhelo jatkaa.
– Projektin myötä organisaatioiden työprosesseja voidaan sujuvoittaa ja rutiininomaista manuaalista työtä vähentää, mikä vapauttaa aikaa asiakastyöhön, työn kehittämiseen tai vaikkapa oman ammatillisen osaamisen lisäämiseen. Samalla voidaan parantaa työhyvinvointia, vahvistaa työn mielekkyyttä ja lisätä sosiaalialan vetovoimaa. Rakennamme projektissa myös tekoälykartan ja muuta materiaalia, jotka tukevat johtoa tekoälyn vastuullisessa käyttöönotossa ja henkilöstön osaamisen kehittymisen tukena, kuvailee Paula Hakala Hämeen ammattikorkeakoulusta. Hakala toimii projektissa HAMKin osatoteutuksesta vastaavana asiantuntijana.
Yhteiskehittämistä ja innostavia kokeiluja eri puolilla Suomea
– AI TEKO! toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Projektissa on mukana lähes 30 organisaatiota eri puolilta Suomea. Mukana on ammattilaisia mm. vammaispalveluista, vanhuspalveluista, lastensuojelusta, mielenterveys- ja päihdetyöstä sekä kriisi-, asumis- ja perhepalveluista. Yhteistyötä tehdään sosiaalialan mikro- ja pk-yritysten, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Mukana työssä on sekä työntekijöitä, esihenkilöitä kuin ylintä johtoa, iloitsee Vaasan ammattikorkeakoulun osatoteutuksesta vastaava Piia Uusi-Kakkuri.
Projektin aloituskokouksessa 17.3. Turussa keskusteliin projektin tavoitteista ja toimenpiteistä sekä ideoitiin käytännön toteutusta. Kuva: Anne Nenonen
– Aluksi kartoitamme osallistuvien organisaatioiden lähtötilanteen ja laadimme eettiset suositukset tekoälyn hyödyntämiselle. Tämän pohjalta rakennetaan tekoälytiekartta, joka auttaa organisaatioita suunnittelemaan tekoälyn käyttöönottoa pitkäjänteisesti. Osaamista vahvistetaan yhteiskehittämisen, työpajojen ja mentoroinnin kautta. Tekoälyä lähdetään kokeilemaan konkreettisissa työtehtävissä sekä työntekijöiden että esihenkilöiden arjessa. Tavoitteena on innostus – sitä kautta löydetään luovia mahdollisuuksia yhdessä, jatkaa Uusi-Kakkuri.
– Projektin aikana tuotetut materiaalit, kuten selkeät ja käytännönläheiset oppaat, valmennusmateriaalit ja aukikirjoitetut esimerkkitapaukset, tullaan julkaisemaan avoimesti, jotta ne tukevat sosiaalialan kehittämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen, painottaa Rouhelo Turun ammattikorkeakoulusta.
AI TEKO! -projektia koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina toimivat Centria-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Novia). Hanke on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama.
