RUN-Eurooppa-yliopistossa toimii kolme TKI-verkostoa eli innovaatiohubia: Tulevaisuuden kestävä teollisuus, Biotalous ja Sosiaaliset innovaatiot. Vuoden vaihteessa päättyneen RUN InnoBoost -hankkeen tavoitteena oli näiden hubien toiminnan vahvistaminen. Koulutimme RUN-korkeakoulujen opiskelijoita ja henkilökuntaa innovaatio- ja yrittäjyysaiheista ja kehitimme rakenteita organisaatioiden tueksi. Lisäksi perustimme paikallisia kehittämisympäristöjä tekemään päivittäistä työtä innovaatiohubien tavoitteiden saavuttamiseksi.
RUN InnoBoost oli kahdeksan RUN-korkeakoulun yhteistyöhanke, jota rahoitti Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti. Tarjosimme kaikille RUN-korkeakoulujen opiskelijoille mahdollisuuden tutustua muotoiluajatteluun (Design Thinking), kaupallistamiseen ja yrittäjähenkiseen ajattelutapaan verkko-opintoina ja viiden päivän pituisilla lähiopetusjaksoilla toteutetussa RUN InnoBootCampissa. Lähitoteutusjaksoilla opiskelijat syventyivät käytännön harjoitteluun eri teemoissa, kuten myyntipuheen tekemisessä. HAMKissa, TUS:issa (Technological University of the Shannon, Irlanti) ja NHL Stendenissä (Alankomaat) järjestetyt lähitoteutukset mahdollistivat myös opiskelijoiden verkostoitumisen keskenään.
Opettajat saivat tietoa ja työkaluja yrittäjyys- ja innovaatioajattelun sisällyttämiseen omaan opetukseen ja perehdytystä muun muassa innovaatiopedagogiikan ja muotoilulähtöisen oppimisen menetelmiin. Vahvistimme tutkijoiden osaamista tutkitun tiedon soveltamiseen käytännön ratkaisuissa. Tutkijat syventyivät esimerkiksi keinoihin, joilla tutkimustulos kaupallistetaan tuotteeksi tai palveluksi sekä juridisiin kysymyksiin, joita uuden keksinnön tai konseptin kohdalla tulee huomioida.
Selvitimme yhteistyön ja yrittäjyys- ja innovaatiotoiminnan kehittämiseen liittyvät aluekohtaiset vahvuudet ja kehittämisen tarpeet. RUN-korkeakoulujen vahvuutena on jo nyt merkittävä rooli alueellisina innovaatiotoimijoina, toimiva yhteistyökulttuuri ja vakiintuneet verkostot. Samat vahvuudet tunnistettiin myös Kanta-Hämeessä. HAMKilla on merkittävä rooli alueen osaamisperustana. Kehittämistä kuitenkin vielä tarvitaan koordinaation ja viestinnän selkeyttämisessä.
Meillä Kanta-Hämeessä on nyt pohja yhteiselle tavoitteen asetannalle ja mahdollisuus suunnata yhteistyötä konkreettisempiin ja pitkäjänteisempiin toimiin alueen elinvoiman ja innovaatioiden tukemiseksi.
Meillä Kanta-Hämeessä on nyt pohja yhteiselle tavoitteen asetannalle ja mahdollisuus suunnata yhteistyötä konkreettisempiin ja pitkäjänteisempiin toimiin alueen elinvoiman ja innovaatioiden tukemiseksi. Olemme laatineet hankkeessa mukana olleille RUN-korkeakouluille alueen vahvuuksiin perustuvat yrittäjyys- ja innovaatioagendat sekä konseptin kehittämisympäristö- eli Living Lab -toiminnalle, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toiminut Kirsi Vesterinen.
Living labit yhdistävät alueellisia toimijoita sekä tukevat uusia yrityksiä ja innovaatioita yhdistämällä koulutuksen, TKI:n ja aluekehityksen. Opiskelijoille, opettajille, tutkijoille ja yrityksille Living lab tarjoaa mahdollisuuden kokoontua yhteen pohtimaan ratkaisuja ongelmiin. HAMKissa Living lab -toiminnasta vastaa viime vuonna perustettu innovaatioyksikkö. Tavoitteenamme on jatkaa RUN InnoBoostissa tehtyä työtä kohti innovaatio- ja yrittäjyysosaavaa verkostoa. Kannustamme kehittämään ideoista liiketoimintaa, tutkimuksesta keksintöjä ja innovaatioita maailmalle sekä rakentamaan alueelle yrittäjämyönteistä start-up toimintaa elinvoimaa ja mielekästä työtä kasvattamaan.
Tästä on kyse
RUN InnoBoost – Boosting innovation and entrepreneurship in RUN European University -hanketta toteutettiin ajalla 1.4.2025-31.12.2025.
Toteuttajat: HAMK (Suomi), NHL Stenden (Alankomaat), Howest University of Applied Sciences (Belgia), University of Burgos (Espanja), Technological University of the Shannon: Midlands Midwest (Irlanti), Polytechnic of Leiria (Portugali), Polytechnic of Cavado and Ave (Portugali), StartUp Leiria (Portugali), Momentum (Irlanti).
Rahoittaja: European Institute of Innovation and Technology (EIT), Higher Education Initiative (HEI)
Kaksivuotisen hankkeen keskiössä on Second Cycle -liiketoimintamallien kehittäminen yhdessä Kanta- ja Päijät-Hämeen tekstiili- ja vaatetusalan yritysten kanssa.
Second Cycle -ratkaisujen tavoitteena on pidentää tuotteiden elinkaarta, kehittää vastuullisia palveluja ja vahvistaa kilpailukykyä muuttuvilla markkinoilla. Alan toimijoina nähdään muiden muassa kirpputorit, kierrätyskeskukset, vaatelainaamot, korjaus- ja pesulapalvelut sekä alustatalouden ratkaisut.
Hankkeen tavoitteena on tukea Kanta- ja Päijät-Hämeen tekstiili-, muoti- ja vaatetusalan yrityksiä siirtymässä kohti kiertotaloutta ja uusien liiketoimintamallien implementointia. Keskiössä on ratkoa yhdessä yritysten kanssa konkreettisia, liiketoimintalähtöisiä kysymyksiä ja luoda tätä kautta ymmärrystä Second Cycle -liiketoimintamallien haasteista ja mahdollisuuksista. Samalla kehitetään liiketoimintaan skaalautuvia Second Cycle -palvelumalleja ja työkaluja, joiden avulla vahvistetaan alueen tekstiili-, muoti- ja vaatealan sekä sidosryhmien kestävää elinvoimaisuutta ja lisätään toimialan kilpailuetua. Hankkeen toimenpiteillä edesautetaan toimialan rajat ylittävää ja kiertotaloutta vahvistavaa sidosryhmäyhteistyötä ja palveluekosysteemien muodostumista.
”Hanke on tosi mielenkiintoinen kokonaisuus, jossa tehdään laajaa yhteistyötä alueen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. On hienoa, että korkeakoulu voi mahdollistaa hankkeen puitteissa tällaista kehittämistä”, kommentoi Anna Huoviala, HAMKin muotoilun koulutuspäällikkö.
Taustalla toimintaympäristön murrosvaihe
Lähtökohtana Second Cycle -liiketoimintamallien kehittämiselle on tekstiili- ja vaatealan toimintaympäristön murrosvaihe, joka on osittain seurausta perinteisten lineaaristen liiketoimintamallien kestävyysongelmista ja viime vuosien globaaleista kriiseistä. Murros on lisännyt yritysten toimintaympäristön epävarmuutta ja pakottanut alan sopeutumaan vihreän siirtymän, digitalisaation ja muuttuvan kulutuskäyttäytymisen vaatimuksiin.
Mukaan hankkeeseen?
2nd Cycle haluaa kutsua mukaan hankkeeseen Kanta- ja Päijät-Hämeen tekstiili- ja vaatetusalan toimijat ja sidosryhmät laajalla skaalalla. Hanke tarjoaa alueen toimijoille 2nd Cycle liiketoiminnan kehittämisen lisäksi myös koulutusta aiheen tematiikasta, verkostoitumismahdollisuuksia ja näkyvyyttä.
2nd Cycle pähkinänkuoressa
Hanke on EU:n osarahoittama EAKR-hanke, joka on saanut rahoituksen EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta: ”Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027”.
Hanke toteutetaan yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 421 187 euroa, josta HAMKin osuus on 128 365 €.
Hankkeen rahoittavana viranomaisena toimii Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus.
Hukkalämpöjä tehokkaasti hyödyntämällä voitaisiin vähentää primäärienergian kulutusta, mutta se edellyttää tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Uudessa hankkeessa kokoamme yhteen tiedon, toimijat ja ratkaisut Hämeen alueen hukkalämpöjen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi.
Hukkalämpöjen tehokkaampi hyödyntäminen on keskeinen keino vähentää primäärienergian kulutusta, parantaa energiajärjestelmän energiatehokkuutta ja edistää kestävän kehityksen tavoitteita. Hukkalämpöjen laajempi hyödyntäminen edellyttää kuitenkin uudenlaisia sopimus‑ ja hinnoittelumalleja sekä tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Hämeen hukkalämmöt ja niiden teknologinen hyödynnettävyys (LÄMPÖ) ‑hankkeessa vastaamme näihin haasteisiin kokoamalla Hämeen alueelle yhtenäisen ja ajantasaisen tietopohjan hukkalämpöjen hyödyntämisestä osana vähähiilistä energiajärjestelmää.
Hukkalämpö on erilaisissa prosesseissa syntyvää, hyödyntämättä jäävää lämpöenergiaa. Teollisuuden prosessien lisäksi monet arkisetkin toiminnot tuottavat hukkalämpöä, esimerkiksi ruokakauppojen kylmälaitteet sekä kauppakeskuksien jäähdytysjärjestelmät. LÄMPÖ-hankkeessa tavoitteenamme on vahvistaa alueellista energiatehokkuutta ja tukea yhteistyötä, joka mahdollistaa hukkalämpöjen nykyistä laajemman hyödyntämisen.
Tuotamme Hämeeseen konkreettista hyötyä tarjoamalla ajantasaista ja päätöksentekoa tukevaa tietoa hukkalämpöjen syntymisestä ja hyödyntämismahdollisuuksista. Kanta- ja Päijät-Hämeen kattava karttapalvelu sekä tekniset, taloudelliset ja lainsäädännölliset tarkastelut helpottavat investointi‑ ja kehittämispäätöksiä, tukevat energiatehokkuuden parantamista ja edistävät vähähiilistä energiajärjestelmää. Lisäksi autamme tunnistamaan hukkalämpöihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia ja kehittämään ratkaisuja, jotka vahvistavat eri toimijoiden välistä yhteistyötä.
Kartoitusta, analyysejä ja konkreettisia ratkaisuja hukkalämpöjen hyödyntämiseen
Tuotamme hankkeessa Kanta- ja Päijät-Hämeen kattavan, päivitettävän karttapalvelun hukkalämpökohteista, mikä jatkaa Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hankkeessa aloitettua työtä. Lisäksi toteutamme teknisiä, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä tarkasteluja. Tekninen tarkastelu kattaa hukkalämmön talteenoton ja hyödyntämisen keskeiset ratkaisut, kuten suoran lämmöntalteenoton, lämpöpumppuratkaisut, sähköntuotannon ja jäähdytyksen sekä energiajärjestelmien kokonaistehokkuuden arvioinnin. Lisäksi laadimme toimintakartan, joka tukee sopivien teknologiaratkaisujen valintaa eri käyttökohteisiin.
Tarkastelemme myös hukkalämpöihin liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia sekä hinnoittelu‑ ja sopimusmalleja, arvioimalla samalla suomalaisen ja eurooppalaisen lainsäädännön vaikutuksia hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Esimerkkitapauksia tarkastelemalla ja mallintamalla selvitämme hukkalämmön roolia tulevaisuuden energiajärjestelmässä. Huomioimme myös datakeskukset merkittävinä hukkalämmön lähteinä ja tarkastelemme niiden potentiaalia.
Yritykset, kunnat ja muut organisaatiot voivat osallistua LÄMPÖ‑hankkeeseen tuomalla mukaan tietoa omista energiavirroistaan, osallistumalla haastatteluihin sekä hankkeen tilaisuuksiin ja verkostoihin. Vastineeksi ne saavat tietoa omasta hukkalämpöpotentiaalistaan, sen teknisestä hyödynnettävyydestä sekä taloudellisesta ja ympäristöllisestä arvosta. Hankkeessa tuotetut arviot ja suositukset tukevat investointien suunnittelua, energiatehokkuus‑ ja ilmastotavoitteiden saavuttamista sekä avaavat mahdollisuuksia kustannussäästöihin ja uuteen liiketoimintaan.
Hämeen hukkalämmöt ja niiden teknologinen hyödynnettävyys (LÄMPÖ)
HAMKin, LUTin ja LABin yhteinen Hämeen hukkalämmöt ja niiden teknologinen hyödynnettävyys (LÄMPÖ) -hanke toteutetaan ajalla 1.3.2026-29.02.2028. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti kokouksessaan tiistaina 7.4., että Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) uusi kampus sijoittuu toteutuessaan Hämeensaaren pohjoisosaan. Alueelle laaditaan viite- ja yleisen alueen suunnitelma ja tehdään tarvittavat selvitykset, joiden pohjalta laaditaan asemakaavan muutos.
HAMK ja Hämeenlinnan kaupunki ovat valmistelleet keskustakampuksen toteutumista elokuussa 2024 solmitun aiesopimuksen mukaisesti. Kaupunginhallituksen tiistaina 7.4.2026 tekemä päätös mahdollistaa hankkeen jatkovalmistelun ja vie eteenpäin HAMKin ja kaupungin yhteistä tavoitetta vahvistaa HAMKin ja Hämeenlinnan elinvoimaa sekä kaupungin asemaa houkuttelevana opiskelijakaupunkina.
Vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä pitää kaupunginhallituksen päätöstä merkittävänä askeleena eteenpäin:
”Tämä päätös antaa meille mahdollisuuden jatkaa keskustakampuksen suunnittelua pitkäjänteisesti yhdessä kaupungin kanssa. Kyse on investoinnista tulevaisuuteen – osaamiseen, elinvoimaan ja siihen, millaisena opiskelijat ja yritykset kokevat Hämeenlinnan.”
Hämeensaari oli HAMKin ensisijaisesti toivoma sijainti.
”Hämeensaari tarjoaa erinomaiset edellytykset kehittää keskustakampus, joka ei ole vain oppimisympäristö, vaan aktiivinen osa kaupunkia. Tavoitteemme on kampus, joka tukee opiskelijoiden arkea, vahvistaa yhteistyötä yritysten kanssa ja tuo osaamista näkyvästi osaksi Hämeenlinnan keskustaa”, Ahokallio-Leppälä sanoo.
Seuraavaksi hanke etenee hankkeen toteutussopimuksen valmisteluun yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa. Tavoitteena on, että toteutussopimuksesta päätetään kesäkuussa 2026.
Milja Humalainen aloitti sairaanhoitajaopinnot polkuopinnoissa ja jatkoi niiden jälkeen tutkinto-opiskelijana. Monimuoto-opiskelu antoi joustoa suorittaa opintoja omaan tahtiin, mikä Miljan kohdalla johti valmistumiseen reilusti etuajassa. Nopean etenemisen mahdollisti paitsi oma tiedonnälkä ja aiempi alan osaaminen, myös kurssitarjonta ja joustava työnantaja.
Milja haki kevään 2024 yhteishaussa HAMKin sairaanhoitajaopintoihin. Pääsykokeeseen valmistautuminen oli kuitenkin jäänyt vähiin ja Miljalle tuli kesken kokeen kiire iltavuoroon, minkä vuoksi viimeiset tehtävät menivät huonosti.
”Jäin varasijalle neljäkymmentä jotakin. Hetken mietin, että annan olla, mutta kaverini vinkkasi polkuopinnoista”, Milja muistelee. Kun polkuopintopaikat tulivat elokuun alussa hakuun, Milja oli skarppina ja lähetti hakemuksen ensimmäisten joukossa. Hän sai polkuopiskelupaikan sairaanhoitajakoulutuksen monimuotototeutuksesta.
Polkuopintojen kautta tutkinto-opiskelijaksi
Ensimmäisenä etäkoulupäivänä erilaiset ohjelmat ja tietotekniset termit tuntuivat haastavilta, mutta vähitellen kokonaisuus selkeytyi – varsinkin, kun pääsi suorittamaan ensimmäisiä kursseja.
”Sain elo-joulukuun aikana suoritettua vaaditut 30 opintopistettä vähän yli kolmosen arvosanoilla, joten sain tehdä hakemuksen tutkinto-opiskelijaksi”, Milja kertoo.
Milja kokee polkuopiskelun olleen hyvä vaihtoehto. Eroa tutkinto-opiskelijaan ei huomannut, sillä yhteiset kurssit suoritettiin muun ryhmän mukana. Hän suosittelee polkuopintoja heille, jotka tietävät varmasti haluavansa opiskella tiettyä alaa ja joilta löytyy motivaatiota opiskeluun, sillä polkuopinnot ovat maksullisia.
Tiedonnälkä vei mennessään
Miljan mielestä monimuoto-opiskelussa parasta oli mahdollisuus edetä omaan tahtiin.
”Aluksi mietin, että suoritan tutkinnon rauhakseen, mutta kun tiedonnälkä iski, sitä oli vaikea pysäyttää. Oli helppoa, kun pystyi ottamaan etätoteutuksella olevia kursseja myös Forssasta”, Milja sanoo.
Opintopisteitä alkoikin kertyä nopeasti. Milja sai kaikki teoriaopinnot suoritettua ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja hän teki myös muutaman työharjoittelun.
”Loppuaika olikin helpompaa, sillä teoriaopintojen jälkeen tein vain työharjoitteluja sovitettuna omaan työhön. Työharjoittelut ovat olleet antoisia: olen tutustunut uusiin ihmisiin, nähnyt erilaisia työympäristöjä ja päässyt pois omalta mukavuusalueeltani”, Milja kertoo.
Monimuoto-opiskelu mahdollistaa arjen palapelin
Monimuoto-opiskelu on Miljan mielestä ollut hyvä tapa yhdistää työnteko ja opiskelu. Milja teki koko opiskeluajan kaksivuorotyötä lähihoitajana Tervakosken kotihoidossa ja siirtyi loppuaikana tekemään sairaanhoitajan sijaisuutta. Silti opiskelun ja työn lisäksi oli aikaa olla myös kotona lasten kanssa ja harrastaa, vaikka vapaa-aikaa ei Miljan mielestä ollutkaan liikaa.
”Toki monimuoto-opiskelu vaatii motivaatiota opiskella yksin etänä ja tehdä tehtäviä silloinkin, kun ei huvittaisi. Koen, että reilun kymmenen vuoden lähihoitajataustasta on ollut hyötyä, kun ei ole tarvinnut opiskella asioita aivan uusina”, Milja toteaa.
Milja uskoo, että jotkut opiskelijat kuitenkin hyötyvät enemmän päiväopiskelusta, jossa ollaan useammin kampuksella.
Esihenkilön tuki tärkeää
Milja valmistui reilusti etuajassa: opinnot alkoivat elokuussa 2024 ja viimeinen työharjoittelu päättyi helmikuussa 2026.
”Nyt ei harmita, että suoritin kursseja nopeammin, vaikka en ihan näin nopealla aikataululla ajatellut valmistua. Suurin kiitos kuuluu esihenkilölleni, joka alun perin herätteli motivaatiotani kysymällä, eikö minua kiinnostaisi lähteä kouluun. Opiskelupaikan saatuani hän auttoi yhdistämään kaksivuorotyön ja opiskelun niin, että lähipäivätkin olivat mahdollisia”, Milja kertoo.
Tulevaisuudessa Miljaa kiinnostaa eritoten työ avosairaanhoidossa, poliklinikalla tai päivystyksessä. ”Mutta aivan ensin aion hengähtää ja tehdä sairaanhoitajan töitä tutussa kotihoidossa, sillä kotihoidon sairaanhoitajan työ on ihanan monipuolista ja haastavaa”, Milja sanoo.
Polkuopinnot
Polkuopinnot tarjoavat mahdollisuuden aloittaa matkan kohti ammattikorkeakoulututkintoa, vaikka olisit jäänyt ilman opiskelupaikkaa.
Sote-alojen polkuopinnoissa suoritat 30 op ensimmäisen vuoden tutkinto-opintoja elo-joulukuun aikana. Opiskelu tapahtuu pääsääntöisesti yhdessä tutkinto-opiskelijoiden aloittavan ryhmän kanssa. Opinnot hyvin tiedoin suoritettuasi voit hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ja suorittaa loput tutkintoon kuuluvat opinnot.
Forssaan suunnitteilla oleva datakeskus vauhdittaa HAMKin Forssan kampuksen monialaisen koulutusmallin kehittämistä.
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (LHKK) ja Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK ovat aloittaneet keskustelun ja yhteiskehittämisen Forssaan suunnitteilla olevan datakeskuksen rakentamisen ja operoinnin aikaisten osaamistarpeisiin vastaamiseen. LHKKn kouluttamat ammattilaiset vastaavat erityisesti rakentamisen aikaiseen tarpeeseen ja HAMKin kouluttamat asiantuntijat datakeskuksen toiminnan aikaisiin tarpeisiin.
HAMK ja LHKK vahvistavat entisestään yhteistyötään erityisesti Forssan kampuksen monialaisen koulutusmallin kehittämisessä ja vahvojen väylien rakentamiseen ammattikoulusta korkeakouluun. Tarkoitus on, että väylät vastaavat datakeskuksen tarpeisiin ja näkyvät tuotteistettuna datakeskuspolkuna. Osaamisalueiksi koulutusputkeen on tunnistettu sähkö- ja automaatiotekniikka, tietotekniikka ja talotekniikka, mutta osaamistarpeet kirkastuvat keskustelujen edetessä datakeskuksen kanssa. Datakeskusyhtiöstä on kerrottu, että erityisesti insinöörejä tarvitaan ja heidän hyvien urapolkujen vuoksi ihmiset pysyvät siellä pitkään töissä.
HAMKin vahvuutena on tarjota ketterästi uudenlaista ja tulevaisuuden osaamiseen tähtäävää koulutusta. Mm. Tieto- ja viestintätekniikka sekä kiertotalouden yhdistelmä on kiinnostava koko ekosysteemin kannalta, mutta kiertotalousosaaminen olisi hyvä sisällyttää muihinkin tekniikan aloihin. Maailmalla on rakentunut isoja ekosysteemejä esimerkiksi datakeskusten valtavien vesimassojen ympärille, mistä löytyy kalankasvattamoja, riisin viljeljelystä ja kylpylöitä. Se mahdollistaa uusia asioita, mutta tarvitaan koulutettua väkeä miettimään mahdollisuuksia, joita ei osata vielä edes kuvitella.
Vielä emme tarkasti tiedä, mitä kaikkea uutta datakeskus tuo Forssan koulutustarjontaan, mutta kehitystyö etenee hyvässä yhteistyössä ja vuoropuhelussa kaikkien toimijoiden kesken.
Millaisia mahdollisuuksia kymmenen korkeakoulun muodostama RUN-Eurooppa-yliopisto (RUN-EU) voi tarjota tutkijoille? Väitöskirjatutkijamme Ona Vassallo syventyi kansainväliseen toimintaan, tutkimukseen ja innovaatioihin Alankomaissa RUN-kumppanikorkeakoulun NHL Stendenin järjestämässä Innovation Meets Regions -tapahtumassa. Lue jutusta Onan RUN-EU-viikosta.
Helmikuu vei minut ja Kestävät energiajärjestelmät -tutkimusryhmän Alankomaihin tutustumaan RUN-EU toimintaan. Matkamme oli kolmen työpäivän pituinen syventyminen tutkimukseen ja innovaatioihin sekä opiskelijoiden esityksiin ja kansainvälisiin tutkijakollegoihin.
Tutkin väitöskirjassani rakennusten ja yhteisöjen energiankulutusta muuttuvassa ilmastossa
Kestävien energiajärjestelmien kehittämistä kansainvälisten kumppanien kanssa
Leeuwarden ihastutti ja ihmetytti isoine ikkunoineen.
Osallistuin RUN-EU-tapahtumassa erityisesti Student Colloqium -osuuteen, jossa pääsin syventymään eri tutkimusalojen väitöskirjatutkijoiden tutkimustuloksiin ja tutkimussuunnitelmiin.
Tutkin väitöskirjassani rakennusten ja yhteisöjen energiankulutusta muuttuvassa ilmastossa, miten energiamurros tulee vaikuttamaan energian loppukuluttajiin ja miltä tulevaisuuden energiajärjestelmät näyttävät.
Työskentelen HAMKin Kestävät energiajärjestelmät -tutkimusryhmässä, joka tutkii kahdentoista asiantuntijan voimin energiaan liittyviä ilmiöitä, rakennustasolla sekä suurempien energiajärjestelmien ja verkostojen yhteydessä.
Tutkimusryhmällämme oli erityinen tavoite matkaa varten. Viime vuoden puolella HAMKin energiatiimin vetäjä Principal Research Scientist Kaisa Kontu perusti Smart and Sustainable Energy Systems (SaSES) -tutkimusryhmän kansainvälisten kumppaneidemme kanssa. Tilaisuus oli meille siis ensimmäinen kerta, kun pääsimme yhdessä innovoimaan kansainvälisten kollegoidemme kanssa.
Kohtaamisia monitieteellisessä ympäristössä
Opiskelijapassi RUNin Student Colloqiumiin
Kolmen päivän aikana tutkijat kohtasivat monitieteellisessä ympäristössä. Ensimmäinen päivä alkoi tutustumislounaalla, jossa tutustumisbingon yhteydessä kyseltiin kaikilta osallistuvilta tutkijoilta ja opiskelijoilta osallistujamaa, tutkimusryhmä sekä viimeaikaiset kuulumiset heidän omalta tutkimusrintamaltaan.
Paikalla oli paljon kiertotalouden, vesi- sekä materiaalitekniikan tutkijoita. Keskustelua syntyi jokaisen tutkimusryhmän edustajan kanssa, sillä onhan energia osa näitä kaikkia teemoja.
Kuulimme, minkälaista energiatutkimusta Belgiassa ja Itävallassa tapahtuu, ja kollegamme puolestaan kuulivat HAMKin tekemästä energiatutkimuksesta.
HAMKin energiatiimistä mukana oli lisäksi energiatiimin tohtoriopiskelijat, joista allekirjoittanut pääsi esittämään tutkimussuunnitelmaansa kansainväliselle yleisölle.
Kohti tasa-arvoisempaa, turvallisempaa ja ympäristöystävällisempää energiaa
Kolmantena päivänä tapahtumassa järjestettiin luova työpaja, jonka tavoitteena oli edistää projektien ideointia ja suunnittelua. Kansainvälinen tutkimusryhmämme osallistui työpajaan yhtenäisenä, ja sieltä syntyi selkeä toimintalinja ja tavoite seuraaville hankkeillemme.
Energiajärjestelmien kestävyys ei ole pelkkä trendisana, vaan mittari sille, miten voimme tehdä energiasta tasa-arvoisemman, turvallisemman ja ympäristöystävällisen.
Löysimme yhteisiä teemoja keskustelun kautta, ja pystyimme erottamaan laaja-alaisesta tutkimuksestamme sen punaisen langan, jota käymme yhdessä edistämään. Tunnistimme, että meille energiajärjestelmien kestävyys ei ole pelkkä trendisana, vaan mittari sille, miten voimme tehdä energiasta tasa-arvoisemman, turvallisemman ja ympäristöystävällisen. Kannattaa siis seurata HAMKin energiatiimin tekemisiä jatkossakin!
HAMKista oli tapahtumassa mukana myös muiden tutkimusryhmien jäseniä, joiden kanssa iltaisin ruuan ja juoman äärellä tuli juteltua hankkeiden jatkoista ja mahdollisista yhteistyömahdollisuuksista. Tuli todettua, että HAMKin tutkimus on todella poikkitieteellistä ja että tulevaisuuden moniääninen tutkimus vaatii erilaisten tutkimusnäkökulmien yhdistämistä. Tutkimusideoita syntyi siis myös HAMKin sisäisesti.
Tapahtuma salli luovan innovaatioyhteistyön kehittämisen ihan eri tavalla, kuin mitä normaalissa työssä on aikaisemmin tullut koettua.
Kaiken kaikkiaan voin todeta, että HAMKin energiatiimille RUN EU työmatka oli erittäin tuottoisa. Saimme matkalta erityisen näkemyksen kansainvälisen energiatutkimukseen, sekä laaja-alaisen ymmärryksen erilaisiin tutkimusteemoihin. Tapahtuma salli luovan innovaatioyhteistyön kehittämisen ihan eri tavalla, kuin mitä normaalissa työssä on aikaisemmin tullut koettua.
Opiskelimme tammikuussa 2026 viikon Burgosissa, Espanjassa. Opiskelujakso oli viikon kestävä ”Blended Intensive Program” (BIP), johon osallistui neljä HAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun opiskelijaa.
Opetus järjestettiin osana EU-SIDE-hanketta, joka kuuluu laajempaan EU:n viitekehykseen. Sen tavoitteena on edistää sosiaalisen innovaation osaamista, kansalaisten osallisuutta, sosiaalista pääomaa, kestävää kehitystä sekä digitaalista kansalaisuutta. Ammatillisesta opettajakorkeakoulustamme opintojaksolle osallistuneet Elina Niiranen, Pia Kekkonen, Sami Aherva ja Virve Häyrinen kertovat kokemuksestaan tässä jutussa.
Monikulttuurinen oppiminen ja ryhmätyö Burgosissa
BIP-lyhytkoulutus, nimeltään ”Inclusive by Design: Media-Wise Teaching for Social Innovation”, keskittyi medialukutaidon, sosiaalisen innovaation ja empaattisen lähestymisen opettamiseen nuorille mediankäyttäjille.
Opiskeluryhmämme Burgosissa muodostui eri puolilta Eurooppaa tulleista opettajaopiskelijoista. Koulutukseen osallistui meidän suomalaisten lisäksi opiskelijoita Espanjasta, Portugalista, Belgiasta, Hollannista ja Irlannista.
Viikon ajan teimme ryhmätöitä opiskelijoiden kanssa, jotka olivat meitä suomalaisia huomattavasti nuorempia, noin parikymppisiä. Nuoret opettajaopiskelijat osoittautuivat varsin briljantiksi joukoksi. Ikäero ei haitannut, vaan rikastutti keskusteluja tuomalla esiin eri sukupolvien näkökulmia. Tämä näkyi erityisesti viikon tärkeimpiin anteihin kuuluneissa keskusteluissa eri maista tulleiden kesken, joissa jaettiin näkemyksiä opettajankoulutuksen ja opettajan työn kulttuurisista eroavaisuuksista. Vaikka opiskelupäivät alkoivat aamulla yhdeksältä ja kestivät pitkälle iltapäivään, ne tarjosivat intensiivisyydestään huolimatta myös hauskaa yhdessäoloa.
Pienryhmien työskentelyyn toimme aikaisemmalla työ-, opinto- ja elämänkokemuksellamme tasapainotusta ja kokemuksen tuomaa näkemyksellisyyttä.
Meillä vaihtoon osallistuneilla hamkilaisilla oli monta roolia. Pienryhmien työskentelyyn toimme aikaisemmalla työ-, opinto- ja elämänkokemuksellamme tasapainotusta ja kokemuksen tuomaa näkemyksellisyyttä. Olimme Burgosissa HAMKin epävirallisia hankelähettiläitä ja jossain määrin myös Suomen lähettiläitä. Opintoviikon jälkeen vaikutti siltä, että osa kansainvälisistä kurssikavereistamme oli kiinnostuneita osallistumaan HAMKin järjestämille BIP-kursseille ja mahdollisesti matkustamaan heille aiemmin vieraaseen Suomeen.
Erasmus‑vaihdossa hyvä kielitaito oli selvä etu, sillä se helpotti arjen tilanteita ja teki vuorovaikutuksesta mutkattomampaa. Silti vähemmälläkin pärjää mainiosti, eikä täydellinen osaaminen ole millään tavalla edellytys onnistuneelle vaihdolle. Siksi kannattaa lähteä rohkeasti mukaan, vaikka oma kielitaito tuntuisi keskeneräiseltä. Epävarmuus karisi nopeasti, koska muut opiskelijat olivat kannustavia ja auttavaisia, ja he tukivat mielellään tilanteissa, joissa sopivaa sanaa ei heti löytynyt. Kielitaito kehittyi matkan varrella kuin huomaamatta, kun tuli käyttäneeksi kieltä arjessa, opetuksessa ja uusissa tilanteissa. Vaihdon aikana oppi paitsi kieltä myös itsevarmuutta, ja usein huomasi osaavansa paljon enemmän kuin etukäteen osasi edes kuvitella.
Koulukulttuuria ja muita kulttuurielämyksiä Burgosissa
BIP-jakson osallistujia.
Kolmantena opiskelupäivänä pääsimme espanjalaiseen peruskouluun kertomaan ja aktivoimaan opiskelijoita edellisen päivän Ryhmätyössä kehittämillämme ideoilla ja toimimaan opettajina. Päivän aikana korostui oppilaiden aktivoinnin ja kuuntelemisen merkitys, yhdessä ideointi eteenpäin sekä palautteen tärkeys. Tämä improvisoitu, aikataulupaineen alla ollut esitystilanne, kuvasti hyvinkin nykypäivän opettajan arkea. Espanjalainen koulunkäynti tapahtui historiallisessa rakennuksessa mutta modernein välinein.
Burgos tarjosi monenlaisia elämyksiä myös koulutuksen ulkopuolella. Tutustuimme ihmisen evoluutiota käsittelevään museoon ja valtavaan goottilaiseen 1200-luvulta alkaen rakennettuun ja myöhemmin laajennettuun Pyhän Marian katedraaliin. Espanjalainen ruokakulttuuri hurmasi monipuolisella makumaailmallaan ja saimmekin elämyksiä paellan, churrojen ja paikallisten lihapullien muodossa. Talvinen Burgos tarjosi myös hyvin erilaisen kokemuksen Espanjasta. Talvi Pohjois-Espanjan vuoristossa oli verrattavissa Suomen talveen: ihmiset olivat tottuneet kerrospukeutumiseen, ja katujen talvikunnossapidon käytännöt olivat samanlaisia kuin meillä Suomessa.
Mikä EU-SIDE?
EU-SIDE (European Social Innovation & Democratic Education) on uusi opettajien akatemia, joka keskittyy sosiaaliseen innovointiin ja demokratiaan. Akatemia tarjoaa opettajille koulutusohjelmia, jotka auttavat heitä kehittämään uusia taitoja ja menetelmiä.
Akatemian perustajina toimivat useat eurooppalaiset yliopistot ja koulutusorganisaatiot, mukaan lukien HAMK. Tavoitteena on kehittää opettajien ammattitaitoa ja tarjota heille uusia työkaluja sosiaalisen innovoinnin ja demokratian edistämiseksi koulutuksessa.
Hankkeen toteutusaika on 1.3.2025-29.2.2028 ja se on Euroopan Unionin osarahoittama.
Ilmastonmuutos lisää rakennusten säärasitusta ja tuo haasteita esimerkiksi lämmityksen ja viilennyksen energiatehokkaaseen toteuttamiseen. Kehitimme ILMARA-hankkeessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja riskejä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja yhdessä Suomen ympäristöopisto SYKLIn kanssa.
Muutokset ilmastossamme lisäävät rakennusten ja rakennusmateriaalien säärasitusta ja tuovat haasteita esimerkiksi lämmityksen ja viilennyksen energiatehokkaaseen toteuttamiseen. Hämeen ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn yhteisessä Kanta-Hämeen rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen (ILMARA) -hankkeessa tarkastelimme ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä riskejä Kanta-Hämeen alueen rakennettuun ympäristöön ja kehitimme niitä ennaltaehkäiseviä toimintatapoja.
Päätavoitteenamme oli löytää kantahämäläisen rakennetun ympäristön ilmastoresilienssiä vahvistavia, erityisesti energiaan ja kaupunkirakentamiseen liittyviä ratkaisuja. Tutkimuksen suunnittelussa lähtökohtana huomioimme jo ennalta tunnistettuja riskejä rakennetulle ympäristölle. Tuloksina syntyneitä aineistoja ja toimenpide-ehdotuksia voivat hyödyntää esimerkiksi kunnat, yritykset ja kiinteistönomistajat omassa suunnittelu- ja strategiatyössään.
Monialainen työ näkyy hankkeen tuloksissa
Hankkeen työryhmään kuului tutkijoita niin materiaalien pitkäaikaiskestävyyden, rakennetun ympäristön ja viheralueiden, kestävien energiajärjestelmien ja energiatehokkuuden kuin kiinteistönpidonkin parista. Eri tutkimusryhmien osaaminen mahdollisti aiheen tarkastelun useista asiantuntijanäkökulmista. HAMKin vastuulla hankkeessa oli tutkimus liittyen erityisesti energiatehokkuuteen ja rakennusten sekä materiaalien pitkäaikaiskestävyyteen muuttuvassa ilmastossa.
Esimerkkikiinteistön lämpökamerakuvista tarkasteltiin puun varjostusten vaikutusta sekä piha-alueen eri pinnoitteiden lämpötilaeroja. (Kuva: Vesa Vuorinen) Rakennuksen IDA ICE 3D-mallia käytettiin jäähdytyksen, lämmityksen ja ylikuumenemisen simulointiin tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa.
Rakennustason energiasimuloinneissa havaittiin, että tulevaisuudessa rakennusten lämmitystarve vähenee, mutta jäähdytystarve kasvaa. Tämä vaikuttaa suoraan esimerkiksi kaukolämmön kysyntään. Tuloksina esittelimme konkreettisia keinoja, joilla energiajärjestelmiä ja rakennuksia voidaan sopeuttaa näihin muutoksiin. Tutkimme vähähiilisten rakennusmateriaalien kestävyyttä altistamalla niitä erilaisille säärasituskokeille, selvitimme lämpökameran avulla kaupunkiympäristön paikallisia lämpöoloja ja tutkimme pintavesien kulkua laserkeilauksella. Mittaukset osoittivat, että lämpösaarekeilmiö on voimakkainta alueilla, joilla on paljon vettä läpäisemättömiä pintoja, kuten asfalttia. Näiden tulosten pohjalta laadimme ehdotuksia paikallisen mikroilmaston parantamiseksi ja hulevesien hallinnan suunnitteluun.
Hankkeen aikana syntyi uutta yhteistyötä yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välille, ja yritysten kanssa käyty vuoropuhelu auttoi suuntaamaan tutkimusta käytännön tarpeisiin.
Hämeen ammattikorkeakoulun ja Suomen ympäristöopisto SYKLIn yhteinen Kanta-Hämeen rakennetun ympäristön sopeutuminen ilmastonmuutokseen (ILMARA) -hanke toteutettiin ajalla 1.4.2023-31.12.2025. Se sai osarahoitusta Euroopan Unionilta.
Hankkeessa tuotetut materiaalit ovat saatavilla sen verkkosivulla.
Hämeen ammattikorkeakoulu kasvattaa syksyn koulutusten sisäänottoa 40 aloituspaikalla. Lisäaloituspaikat kohdistuvat kevään 2026 yhteishaussa haettavana olleisiin liikennealan ja tekniikan insinöörikoulutuksiin sekä rakennusmestarin koulutukseen.
Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on myöntänyt lisärahoituksen yhteensä 40 aloituspaikalle HAMKin syksyllä 2026 alkaviin AMK-koulutuksiin. HAMK sai lisäaloituspaikkoja toiseksi eniten ammattikorkeakouluista – yhteensä rahoitus myönnettiin 500 aloituspaikkaan ammattikorkeakouluissa. HAMKille myönnetty lisärahoitus kohdentuu seuraavasti:
Hakukohde
Kampus
Aloituspaikat kevään yhteishaussa
Myönnetyt lisäaloituspaikat
Insinööri (AMK), liikenneala, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Riihimäki
25
10
Insinööri (AMK), bio- ja elintarviketekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Hämeenlinna
50
10
Insinööri (AMK), konetekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Riihimäki
35
5
Insinööri (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Hämeenlinna
30
5
Insinööri (AMK), sähkö- ja automaatiotekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Valkeakoski
30
5
Rakennusmestari (AMK), rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, päivätoteutus, kevään yhteishaku
Hämeenlinna
30
5
”Nyt myönnetyllä lisärahoituksella pystymme tarjoamaan lisää opiskelupaikkoja aloilla, joilla vastataan muun muassa Suomen huoltovarmuuteen, kokonaisturvallisuuteen ja puolustusalaan liittyviin osaajatarpeisiin”, vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä kertoo.
”Panostamme etenkin kampuksella tapahtuviin päiväopintoihin, koska ne ovat erityisesti nuorille tärkeitä opiskelun mahdollisuuksia. Siksi onkin tärkeää, että myös nämä lisäaloituspaikat kohdentuvat juuri päivätoteutuksiin”, Ahokallio-Leppälä kommentoi.
Yhteensä kevään yhteishaussa HAMKIssa oli haettavana 1690 aloituspaikkaa tutkintokoulutuksiin, joiden opinnot alkavat syksyllä 2026. Lisärahoituksen ansiosta aloituspaikkoja pystytään myöntämään yhteensä 1730. Lisätietoja hausta löydät verkkosivuiltamme.
