Hämeen ammattikorkeakoulun lehtori Marjo Liete vieraili huhtikuussa henkilöstövaihdossa Portugalin Leiriassa. Lue Marjon matkakertomus ja pohdintaa siitä, miten Portugalin huhtikuu ja oppimisen tukemisen ratkaisut sopivat yhteen.
Otsikossa esitettyä kysymystä ihmettelin etukäteen, kun pääsin viettämään upean huhtikuisen työviikkoni Erasmus+ – henkilöstövaihdossa Portugalin Leiriassa Polytechnic University of Leiria- oppilaitoksessa. Oppaanani matkalla oli professori Carla Freire sosiaalitieteiden ja kasvatuksen kampukselta. Viikon aikana sain nähdä ja kuulla eteläeurooppalaista tapaa ratkaista oppimisen tukeen sekä opettajankoulutukseen liittyviä kysymyksiä. Vierailun kohokohtia olivat kampus-vierailut, joiden ansiosta sain uusia ammatillisia kontakteja ja pääsin reflektoimaan työtäni ammatillisten erityisopettajien kouluttajana.
Kuvassa Leirian polyteknisen yliopiston tekniikan kampuksen matematiikan opettaja Susana Ferreira- Susfer, minä, johtamisen kouluttaja (Design Thinking) Susana Rodrigues ja oppaani Carla Freire.
Opetuksen järjestäminen opettajille portugalissa rakennetaan yhteistoiminnallisesti ja opiskelijat ovat huomattavan paljon läsnä kampuksilla. Se näkyi vilkkaina käytäväkeskusteluina ja runsaana vuorovaikutuksena opettajien ja opiskelijoiden kesken myös epämuodollisissa käytäväkeskusteluissa. Poskisuudelmien määrää en enää loppuviikosta laskenut, mutta lähes kaikki puolitututkin halasivat ja innostuivat jakamaan kuulumisiaan avoimesti.
Kuvassa toimintaterapeutti- opiskelijoita oman kampuksensa apuvälinekehittämössä.
Oppimisen tukeen ja erityiseen tukeen liittyvään koulutukseen Leirian polyteknisen yliopiston sosiaali- ja kasvatustieteiden kampus tarjosi erilaisia apuvälineratkaisuja. Toiminnallisiin apuvälineisiin oli panostettu myös siten, että niiden kehittämiseen oli palkattu tutkijoita ja tarjottu avustajaresursseja. Kuntalaisilla oli mahdollisuus saada apuvälineitä mm. kuulemiseen ja liikkumisen haasteisiin liittyen myös lainaksi koteihinsa. Lainaustoiminnan avulla myös tehtiin pilotointia ja kehittämistyötä ”aitojen” asiakkaiden kanssa.
Professori Celia Sousa on puhe- ja toimintaterapeuttiopiskelijoiden kanssa kehittänyt jo vuosia erilaisia tuotteita mm. lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisen haasteisiin.
Loppuviikon kohokohta oli elinkaariajattelun merkeissä päästä tutustumaan House of Trees- kouluun , joka on yksityinen 1- 10- vuotiaille lapsille suunnattu ideologialtaan italialaisen Loris Malaguzzin pedagogiikkaa toteuttava yli 300 paikkainen pikkulasten oppilaitos.
Muistumia omasta 15 vuoden mittaisesta lastentarhanopettajan urastani vuosituhannen vaihteessa en voinut välttää. Ajatukset lapsuuden itseisarvosta ja siitä, että jo ihan pienen lapsen uteliaisuudesta viriää tutkijamainen asenne elämän ilmiöitä kohtaan, olivat mainioita muistutuksia jokaisen elämänkaaren vaiheen tärkeydestä oppimiseen. Kun pienen lapsen uteliaisuutta ja motivaatiota ihmettelyyn vahvistetaan, syntyy uusia aikuisia, jotka uskaltavat ajatella kriittisesti ja perustalla näkemyksiään.
Carla ja minä House of Trees- kouluvierailulla
Loppuviikon kohokohta oli elinkaariajattelun merkeissä päästä tutustumaan House of Trees- kouluun , joka on yksityinen 1- 10- vuotiaille lapsille suunnattu ideologialtaan italialaisen Loris Malaguzzin pedagogiikkaa toteuttava yli 300 paikkainen pikkulasten oppilaitos.
Muistumia omasta 15 vuoden mittaisesta lastentarhanopettajan urastani vuosituhannen vaihteessa en voinut välttää. Ajatukset lapsuuden itseisarvosta ja siitä, että jo ihan pienen lapsen uteliaisuudesta viriää tutkijamainen asenne elämän ilmiöitä kohtaan, olivat mainioita muistutuksia jokaisen elämänkaaren vaiheen tärkeydestä oppimiseen. Kun pienen lapsen uteliaisuutta ja motivaatiota ihmettelyyn vahvistetaan, syntyy uusia aikuisia, jotka uskaltavat ajatella kriittisesti ja perustalla näkemyksiään.
Vastauksena blogiotsikkoni kysymykseen voin sanoa, että hyvin mahtuu Portugalin huhtikuu ja ammatillisten opiskelijoiden oppimisen tukemisen pohtiminen samaan viikkoon ja jopa samaan päähän. Kun katsoo asioita uudesta perspektiivistä, voi nähdä sellaisia asioita, jotka läheltä tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Pienillä asioilla on kuitenkin suuri merkitys sille, miten me ihmisinä voimme oppia ja kehittyä, viisastuakin, kun uskallamme lähestyä ja kuunnella toisiamme. Voi, kun Portugalin huhtikuun valon ja kasvun kohinan saisi tallennettua myöhempien aikojen varalle sekä omiin opettajankoulutussessioihin!
Kirjoittaja on Marjo Liete, joka toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa. Marjo kouluttaa tulevia ammatillisia erityisopettajia ja toimii asiantuntijana INKLU- kohti inklusiivista ammatillista koulutusta ESR- hankkeessa.
Organisaatiomuutokset, säästöpaineet, työvoimapula ja digitalisaation kasvavat vaatimukset kuormittavat sosiaalialan työntekijöitä ja johtoa koko Suomessa. Samaan aikaan generatiivisen tekoälyn hyödyntäminen on edennyt sosiaalialalla hitaammin kuin terveydenhuollossa. Sosiaalialalla tekoälyllä on kuitenkin huomattavia mahdollisuuksia sujuvoittaa työtä, tukea työssä jaksamista ja kehittää palveluita.
Näihin haasteisiin etsii ratkaisuja juuri käynnistynyt AI TEKO! – Tekoälyä sosiaalialan työpaikoille -projekti. Kolmevuotinen kehittämisprojekti toteutetaan vuosina 2026–2028, ja sen tavoitteena on tuoda generatiivinen tekoäly osaksi sosiaalialan arkea tavalla, joka tukee työn laatua, työhyvinvointia ja johtamista. Kehittämistyössä korostuu eettisyys, tietoturva ja käytännönläheisyys, jotta tekoälyä voidaan hyödyntää turvallisesti asiakastyötä ja johtamista tukevissa tehtävissä.
Generatiivisella tekoälyllä tarkoitetaan keskustelevaa tekoälyä, joka pystyy tuottamaan uutta tekstiä, kuvia, luonnoksia, ehdotuksia tai muuta sisältöä aiemmin oppimansa tiedon pohjalta. Tällaisia ovat esim. Copilot ja ChatGPT.
Käytännön hyötyä työntekijöille ja johdolle – vastuullisesti ja hallitusti
Käytännön esimerkkejä missä tekoäly voisi olla avuksi ovat esimerkiksi uusien toiminnallisten hetkien ideointi asiakastyöhön, selkokielisen materiaalin tai kuvien luominen eri asiakasryhmille tai vaikkapa yhdessä asiakkaan ja keskustelevan tekoälyn kanssa selvitellä sopivia palveluvaihtoja. Johtamisessa taas keskusteleva AI voi sparrata tiedolla johtamisessa tai haastavissa tilanteissa, helpottaa muistioiden tai sidosryhmäviestinnän teossa.
Sosiaalialalla tekoälyllä on huomattavia mahdollisuuksia sujuvoittaa työtä, tukea työssä jaksamista ja kehittää sosiaalihuollon palveluita.
– AI TEKO! -projektin keskiössä on sosiaalialan ammattilaisten ja johdon osaamisen vahvistaminen. Projektissa syvennetään ymmärrystä generatiivisista tekoälyratkaisuista, kuten kielimalleihin perustuvista työkaluista ja miten niitä voidaan käyttää työn tukena sosiaalialan eri tehtävissä, kertoo projektin sisällöllinen projektipäällikkö Anne Rouhelo Turun ammattikorkeakoulusta.
– Tavoitteena on auttaa organisaatioita tunnistamaan tekoälyn mielekkäät käyttökohteet sekä ottamaan uusia toimintatapoja käyttöön hallitusti, eettisesti ja kestävästi, Rouhelo jatkaa.
– Projektin myötä organisaatioiden työprosesseja voidaan sujuvoittaa ja rutiininomaista manuaalista työtä vähentää, mikä vapauttaa aikaa asiakastyöhön, työn kehittämiseen tai vaikkapa oman ammatillisen osaamisen lisäämiseen. Samalla voidaan parantaa työhyvinvointia, vahvistaa työn mielekkyyttä ja lisätä sosiaalialan vetovoimaa. Rakennamme projektissa myös tekoälykartan ja muuta materiaalia, jotka tukevat johtoa tekoälyn vastuullisessa käyttöönotossa ja henkilöstön osaamisen kehittymisen tukena, kuvailee Paula Hakala Hämeen ammattikorkeakoulusta. Hakala toimii projektissa HAMKin osatoteutuksesta vastaavana asiantuntijana.
Yhteiskehittämistä ja innostavia kokeiluja eri puolilla Suomea
– AI TEKO! toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaalialan ammattilaisten kanssa. Projektissa on mukana lähes 30 organisaatiota eri puolilta Suomea. Mukana on ammattilaisia mm. vammaispalveluista, vanhuspalveluista, lastensuojelusta, mielenterveys- ja päihdetyöstä sekä kriisi-, asumis- ja perhepalveluista. Yhteistyötä tehdään sosiaalialan mikro- ja pk-yritysten, hyvinvointialueiden, järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Mukana työssä on sekä työntekijöitä, esihenkilöitä kuin ylintä johtoa, iloitsee Vaasan ammattikorkeakoulun osatoteutuksesta vastaava Piia Uusi-Kakkuri.
Projektin aloituskokouksessa 17.3. Turussa keskusteliin projektin tavoitteista ja toimenpiteistä sekä ideoitiin käytännön toteutusta. Kuva: Anne Nenonen
– Aluksi kartoitamme osallistuvien organisaatioiden lähtötilanteen ja laadimme eettiset suositukset tekoälyn hyödyntämiselle. Tämän pohjalta rakennetaan tekoälytiekartta, joka auttaa organisaatioita suunnittelemaan tekoälyn käyttöönottoa pitkäjänteisesti. Osaamista vahvistetaan yhteiskehittämisen, työpajojen ja mentoroinnin kautta. Tekoälyä lähdetään kokeilemaan konkreettisissa työtehtävissä sekä työntekijöiden että esihenkilöiden arjessa. Tavoitteena on innostus – sitä kautta löydetään luovia mahdollisuuksia yhdessä, jatkaa Uusi-Kakkuri.
– Projektin aikana tuotetut materiaalit, kuten selkeät ja käytännönläheiset oppaat, valmennusmateriaalit ja aukikirjoitetut esimerkkitapaukset, tullaan julkaisemaan avoimesti, jotta ne tukevat sosiaalialan kehittämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen, painottaa Rouhelo Turun ammattikorkeakoulusta.
AI TEKO! -projektia koordinoi Turun ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina toimivat Centria-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi (Novia). Hanke on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama.
Maatalous ja maaseudun kehittäminen ovat olleet keskeinen osa työuraani jo pitkään. Työskentelin lähes 15 vuotta maatalouden neuvonta-alalla ProAgria Etelä-Suomessa. Työ tarjosi mahdollisuuden olla lähellä maatilojen arkea ja kehittämistä, mutta vuosien myötä heräsi ajatus oman osaamisen päivittämisestä. Päätin hakeutua Hämeen ammattikorkeakouluun opiskelemaan agrologin YAMK-tutkintoa, josta valmistuin elokuussa 2023.
YAMK-opinnot avasivat uusia mahdollisuuksia työelämässä. Valmistumiseni jälkeen hain töihin Hämeen ammatti-instituuttiin ja minut valittiin projektipäälliköksi Tilalle töihin -hankkeeseen. Hankkeen päätyttyä samalla työnantajalla avautui Mustialassa lehtorin viransijaisuus, johon tartuin innolla. Tässä lehtorin työssä opetan kotieläintuotannon sekä maatalousyrittämisen tutkinnonosia. Opettajan työ tuntuu luontevalta jatkumolta omalle uralleni, ja on palkitsevaa päästä jakamaan kokemusta sekä innostamaan uusia osaajia maatalousalalle.
Opinnäytetyön inspiraationa laamat
Asun maatilalla ja päätuotantosuuntana olevan viljanviljelyn lisäksi tilallamme kasvatetaan villalaamoja. Ei siis ollut sattumaa, että myös YAMK-opinnäytetyöni liittyi laamoihin. Tutkin työssäni laamojen erikoisuuden hyödyntämistä laamatoiminnan kehittämisessä. HAMK:n opinnoista jäi erityisen positiivinen kokemus joustavasta ja asiantuntevasta opetuksesta. Opintojen aikana avautui myös mahdollisuus kansainväliseen kokemukseen, kun matkustin syksyllä 2023 Yhdysvaltoihin tutustumaan laamankasvatukseen. Matka tarjosi arvokasta tutkimustietoa opinnäytetyöhöni ja antoi uusia näkökulmia laamojen kasvatukseen maassa, jossa alalla on pitkät perinteet ja vahva osaaminen.
Jatkuvaa oppimista
Opettajan työn inspiroimana minulla heräsi ajatus opettajanopinnoista. Syksyllä 2025 pääsin opiskelemaan työni ohella HAMK:iin ammatilliseen opettajakoulutukseen, josta valmistun tänä keväänä.
“HAMK-opinnot eivät ole olleet minulle pelkästään tutkinto, vaan askel uusiin mahdollisuuksiin työelämässä.”
– Pia Kekkonen
Samalla ne vahvistivat ajatustani siitä, että oppiminen jatkuu läpi elämän – ja uusia polkuja voi avautua vielä pitkänkin työuran jälkeen. Ja ehkä juuri siinä kiteytyy parhaiten koko oppimisen idea: koskaan ei tarvitse olla täysin valmis.
Pia Kekkonen, vuonna 2023 valmistunut YAMK-alumni
Alumnitarinat
Alumnitarinat ovat osa HAMKin alumnitoimintaa. Yhteistyössä Momentti-hankkeen kanssa ne antavat äänen alumneille ja tarjoavat palveluita sekä tapahtumia, jotka auttavat alumneja pysymään yhteydessä HAMKin yhteisöön. Näiden toimintojen kautta alumnit voivat osallistua mentorointiin, laajentaa ammatillisia verkostojaan sekä hyödyntää henkilökohtaista ja urakehitystä tukevia palveluita.
HAMKin kestävyysraportissa kerrotaan muun muassa sosiaalisen ja ympäristövastuun sekä hyvän hallinnointitavan mukaiset mittarit ja tavoitteet sekä kestävyystyön eteneminen.
HAMK on julkaissut kestävyysraporttinsa vuodelta 2025. Se kuvaa HAMKin vastuullisuus- ja kestävyystyötä sekä sen vaikutuksia. HAMK on valinnut (usean muun ammattikorkeakoulun kanssa) julkaista EU:n kestävyysstandardin mukaisen raportin vapaaehtoisesti – tällä hetkellä vain erittäin suuret yritykset ovat lain mukaan velvollisia näin kattavaan kestävyysraportointiin. Raportissa julkaistaan muun muassa sosiaalisen ja ympäristövastuun sekä hyvän hallinnointitavan mukaiset mittarit ja tavoitteet sekä kestävyystyön eteneminen.
HAMKin kestävyystyötä ohjaavat vastuullisuuden periaatteetjavastuullisuusohjelma. Ne kattavat ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun ja hyvän hallintotavan sekä koulutuksen ja TKI-toiminnan kädenjäljen. Sidosryhmillä on myös tärkeä rooli määritellä HAMKin kestävyystyötä ja olennaisia kehitettäviä asioita.
Hyvä hallinto ja riskienhallinta ovat osa kaikkea toimintaa. Vuonna 2025 tehtiin mm. eettiset ohjeet, järjestyssäännöt, turvallisemman tilan periaatteet sekä häirinnän ja syrjinnän ilmoituskanavat.
Sosiaalinen vastuu keskittyy yhdenvertaisuuteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen ja osallisuuteen. Vuonna 2025 toteutettiin näistä teemoista työpajoja ja tapahtumia sekä vahvistettiin yhteisöohjaaja- ja työhyvinvointimentoritoimintaa.
Ympäristövastuussa keskeisiä teemoja ovat energianhallinta, resurssiviisaus ja kiertotalous. HAMKin suurimmat päästölähteet ovat kiinteistöt, hankinnat ja matkustaminen. Noin 61 % käytetystä energiasta on uusiutuvaa. Vuonna 2025 uudistettiin mm. sähköautojen latausratkaisuja ja pilotoitiin hankintojen ympäristövaikutusten seurantaa.
HAMKin kädenjälki syntyy koulutuksesta ja soveltavasta tutkimuksesta. Kestävyysosaamista on sisällytetty kaikkiin koulutuksiin, ja suurin osa AMK-opetussuunnitelmista sisältää kaikille yhteisen kestävän kehityksen opintojakson. TKI-toiminnassa yli 60 % hankebudjeteista kohdistuu kestävyyttä edistäviin hankkeisiin.
Kestävyysraporttia esitellään henkilöstölle kevään aikana kaikilla kampuksilla.
Elintarvikeala tarvitsee yhä enemmän osaajia, joilla on sekä teknistä että käytännön osaamista. Samalla alan osaamistarpeet muuttuvat nopeasti digitalisaation, kestävän kehityksen ja uusien toimintatapojen myötä. eVerkosto-hankkeessa neljä korkeakoulua yhdisti voimansa kehittääkseen elintarvikeinsinöörikoulutusta vastaamaan aiempaa paremmin tulevaisuuden työelämän tarpeita.
Elintarvikeinsinöörikoulutuksessa koulutetaan osaajia elintarvikealalle. Koulutuksen kehittämisessä on tunnistettu haasteita, kuten päällekkäiset opintosisällöt, hajautunut kehitystyö sekä tarve tiiviimmälle yhteistyölle korkeakoulujen ja työelämän välillä. Yritysten osaamistarpeet muuttuvat nopeasti, mikä edellyttää koulutukselta joustavampia ja ajantasaisempia ratkaisuja.
eVerkosto-hankkeen tavoitteena oli vastata näihin haasteisiin kehittämällä elintarvikealan insinöörikoulutusta valtakunnallisesti. Tavoitteenamme oli parantaa koulutuksen laatua, lisätä työelämälähtöisyyttä ja innovatiivisuutta sekä varmistaa osaavan työvoiman saatavuus alalle.
Kehittämistyöllä kohti käytännönläheisempää opetusta
Elintarviketekniikan koulutusta kehitettiin yhteistyössä korkeakoulujen ja elintarviketeollisuuden kanssa. Uudistimme opetusta entistä käytännönläheisemmäksi hyödyntäen digitaalisia oppimisympäristöjä ja yhteisiä verkko-opintoja. Samalla kehitimme alan opettajien pedagogista osaamista työpajojen ja yhteisen työskentelyn kautta.
Hankkeessa laadittiin yhteinen syventävien opintojen tiekartta sekä toteutettiin kahdeksan valtakunnallista verkko-opintojaksoa. Opintojaksot suunniteltiin ja rakennettiin korkeakoulujen kesken yhteistyössä ja ne julkaistaan avoimesti hyödynnettäviksi, mikä mahdollistaa niiden käytön myös hankkeen ulkopuolella.
Lisäksi rakensimme toimintamallin korkeakoulujen väliselle yhteistyölle ja sen jatkuvuudelle. Yhteistyötä vahvistettiin säännöllisillä tapaamisilla sekä työpajoilla, joiden kautta muodostui pohja pysyvälle verkostomaiselle toiminnalle.
Yhteistyön hyödyt ulottuvat laajalle
Tärkein saavutuksemme on valtakunnallisen eVerkosto-yhteistyöverkoston syntyminen. Verkosto kokoaa yhteen neljä elintarvikeinsinöörikoulutusta tarjoavaa ammattikorkeakoulua ja luo pysyvän rakenteen koulutuksen yhteiselle kehittämiselle. Yhteistyö kehittyi hankkeen aikana toiminnaksi, joka jatkuu myös hankekauden päätyttyä.
Hankkeen myötä elintarvikeinsinöörikoulutuksen kehittäminen siirtyi yksittäisistä toimenpiteistä kohti jatkuvaa ja koordinoitua yhteistyötä. Tämä parantaa koulutuksen laatua ja tukee alan osaamistarpeisiin vastaamista valtakunnallisesti.
Opiskelijoille hanke avasi mahdollisuuden ristiinopiskella eri korkeakoulujen osaamisalueita vaivattomammin. Opettajien yhteistyö ja pedagoginen osaaminen ovat vahvistuneet. Elintarvikealalle syntyy hankkeen ansiosta työelämän tarpeita vastaavaa osaamista.
Tästä on kyse
Hankkeen nimi: eVerkosto – Elintarvikeinsinööri (AMK) -kouluttajien yhteisen verkko-opetuksen tarjonnan lisääminen sekä alan profilointityö
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM)
Kesto: 1.1.2025–31.3.2026
Budjetti: 300 000 € (HAMKin osuus 120 000 €)
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (päätoteuttaja), Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, LAB-ammattikorkeakoulu
Kasvuareena-keskustelutapahtuma järjestetään torstaina 4.6.2026 Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Keskustelujen teemana on vienti ja kansainvälistyminen. HAMK on jälleen tapahtuman kumppani.
Haluatko mukaan seuraamaan Kasvuareenan keskusteluja? HAMK tarjoaa kumppaneilleen ja opiskelijoilleen mahdollisuuden osallistua. Meillä on jaossa 20 lippua, jotka jaetaan ilmoittatumisjärjestyksessä ensiksi ilmoittautuneille.
Kasvuareena kokoaa yhteen taloudesta, liike-elämästä, yrittäjyydestä ja Suomen kasvun edellytyksistä kiinnostuneet keskustelemaan siitä, mitä kasvu nyt vaatii ja mikä vie Suomea eteenpäin.
Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja luonnonvarayksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki on valittu ulkoministeriön ja Euroopan komission toimesta yhdeksi EU:n TAIEX-ohjelman juhlavuosikampanjan kasvoista. Kaikkiaan ohjelmaan valittiin 30 henkilöä eri puolilta maailmaa.
TAIEX (Technical Assistance and Information Exchange) on Euroopan komission hallinnoima, vuonna 1996 käynnistetty ohjelma, jonka kautta tarjotaan lyhytkestoista asiantuntijatukea hallinnon kehittämiseen erityisesti EU:n kumppanimaille. Ohjelman 30-vuotisen toiminnan kunniaksi on nimetty kaikkiaan 30 asiantuntijaa eri puolilta maailmaa “30 faces of TAIEX” -juhlakampanjan kasvoiksi. Yksi valituista on Hämeen ammattikorkeakoulun Bio- ja luonnonvarayksikön johtaja Mona-Anitta Riihimäki. Hän on toiminut asiantuntijana TAIEXin ja Paraguayn valtionhallinnon ja Paraguayn EU-delegaation järjestämässä kestävän metsätalouden seminaarissa kesällä 2024.
Mona-Anitta Riihimäen mukaan TAIEX-yhteistyö on osoittanut, miten koulutus, kestävyys ja investoinnit voidaan yhdistää niin, että vihreä siirtymä tuottaa työpaikkoja, osallisuutta ja kestävää kasvua.
“Eurooppalainen osaaminen, erityisesti suomalainen ja hamkilainen, tukee ihmislähtöisiä ja pysyviä vaikutuksia kumppanimaissa samalla, kun se avaa uusia mahdollisuuksia EU:n yrityksille. Emme lähde yhteistyöhön valmiiden vastauksien kanssa, vaan koulutamme muutoksentekijöitä. He välittävät kestävyysosaamista eteenpäin nuorille. Meille se on se kestävän koulutuksen ydin ja kädenjälki, jonka haluamme jättää”, kertoo Riihimäki.
Investoinnit ovat kestäviä, kun ne yhdistetään osaamisen kehittämiseen, paikalliseen omistajuuteen ja julkisen sektorin johtajuuteen. Yhteistyö viestii Euroopan roolista reilun ja kestävän kehityksen kumppanina ja tiivistyy ajatukseen siitä, että ylikansallinen yhteistyö rakentaa tulevaisuuden kestävää koulutusta. Tässä HAMK haluaa olla vahvasti mukana.
”On ollut kunnia olla osa TAIEX-yhteisöä. Yhteistyö on vertaisoppimista”, Riihimäki sanoo.
Kehitetyn XR-sovelluksen avulla kaupan työntekijä näkee hyllyllä olevat vanhenemassa olevat tuotteet yhdellä vilkaisulla. Työntekijöiden arkea helpottavaa, laajennetun todellisuuden (XR) sovellusta pilotoitiin onnistuneesti K-Market Visamäessä Hämeenlinnassa.
Vanhenevien tuotteiden löytämiseen ja hyllyjen täyttöön voi kulua kaupoissa useita tunteja päivittäin, kun työntekijä käy tuotteiden nimet listasta läpi yksitellen ja etsii sitten tuotteet kaupasta. Tampereen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun SmartDesign-yhteishankkeen kehittelemää ShelfVisionXR-sovellusta on pilotoitu Kauppavalmennus Oy:lle K-Market Visamäessä Hämeenlinnassa.
Pilotissa kuvitteellinen taustadata kertoi tuotteen vanhenemispäivämäärän ja menekin. Näiden tietojen avulla sovellus kertoi myymälän heikoiten myydyt tuotteet ja tuotepuutteet sekä kyseisenä tai tulevina päivinä vanhenevat tuotteet osastoittain ja kategorioittain. Kuvitteellinen data riitti pilotin toiminnallisuuksien esittelyyn ja avasi kokeilijoille sen edut, kuten nopeuden ja käytettävyyden.
Vähensi päiväysten tarkistamiseen kuluvaa aikaa jopa 89 %
Kauppavalmennus Oy:n toimitusjohtaja Juha Ketola on halunnut jo pitkään tähän tarpeeseen vastaavaa ratkaisua.
“Olin aikanaan tutustumassa HAMKin Virtuaalivarasto (ViVa) -hankkeeseen ja huomasin, että virtuaalivaraston periaatehan toimisi myös kaupassa. Tuotteiden etsiminen on ongelma, jota olen vuosikausia harmitellut ja arvelin, että tällä se olisi mahdollista ratkaista. Pääsin sitten SmartDesign-hankkeen ihmisten kanssa tutustumaan tarkemmin XR-teknologiaan, minkä jälkeen pääsimme mukaan tekemään pilotin”, Ketola kertoo.
Kustannusten vähentäminen ja työhyvinvoinnin lisääminen ovat tyypillisiä motivaatiotekijöitä XR:n käytölle. Juha Ketolan mukaan pilotti onkin onnistunut erinomaisesti ja se on herättänyt kaupoissa suurta kiinnostusta. Monet haluaisivat sen käyttöön mieluummin jo heti.
“Meillä on myös mittausdataa, jonka mukaan tämä ratkaisu vähentää päiväysten tarkistamiseen kuluvaa aikaa jopa 89 prosenttia, mikä on valtava määrä työtunteja vuodessa”, Ketola toteaa.
Soveltuu mihin tahansa varastoon
Pilotti on tehty osana SmartDesign-hanketta, jossa tuetaan Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueiden yrityksiä uusien älykkään suunnittelun digityökalujen käyttöönotossa. HAMK Tech -tutkimusyksikön erityisasiantuntija Mikael Bowellanin mukaan sovelluksen pilotointi kaupassa sopi loistavasti hankkeen tavoitteisiin.
“Puettava teknologia auttaisi monissa muissakin teollisuuden ja kaupan alan rutiinitoimenpiteissä tuomalla taustajärjestelmistä ajantasaisen tuotedatan suoraan tuotteen päälle, jättäen kädet vapaaksi tekemistä varten. Näkökenttään tuotu tarkasti sijoitettu tieto poistaa turhan kävelyn ja säästää siten aikaa”, Bowellan kuvailee.
Perusominaisuuksiltaan sovellus toimii missä tahansa varastossa ja on helposti skaalattavissa pilotin käyttökohdetta suuremmaksikin. ShelfVisionXR tarvitsee kuitenkin vielä laajempaa testausta ja jatkokehitystä.
“Pilotin jatkokehityksen suuntaviivat on luotu jo nyt ja niitä ollaan toteuttamassa. Mikä parasta, idea ei ole pelkästään kaupoille suunnattu, vaan esimerkiksi sote-alalla sillä on mahdollisuus säästää paljon kustannuksia ja työtunteja”, sanoo Ketola.
Älykkään suunnittelun digityökalut (SmartDesign) -hanke jatkuu loppuvuoteen 2026 saakka.
Artikkeli on tiivistys Tampereen yliopiston verkkosivulla julkaistusta uutisesta.
Eduskunnassa järjestetään toisen kerran kasvisruoan valtavirtaistamista ja alan kasvupotentiaalia tunnetuksi tekevä Vegepäivä. HAMKin ruoka-alan asiantuntijat pääsevät mukaan kertomaan kansanedustajille kestävästä ruokajärjestelmästä ja maistattavat kansanedustajille opiskelijoiden innovoimia syötäviä lusikoita.
Eduskunnassa 6.5.2026 järjestettävän Vegepäivän tavoitteenaon tuoda kasvisruoka-alan kasvupotentiaalia tunnetuksi edustajille. Vegepäivässä tähdennetään, että suomalaisen ruoka-alan kasvupotentiaalista yli 50 prosenttia tulee kasviproteiineista, solumaataloudesta ja kasvimeijerituotteista. Kansanedustajat pääsevät myös maistamaan näitä tuotteita Vegepäivässä.
Lisäksi kansanedustajat voivat varata henkilökohtaisen tapaamisajan itseään kiinnostavasta teemasta asiantuntijan kanssa. Yksi asiantuntijoista on Hämeen ammattikorkeakoulussa Kestävä ruokajärjestelmä -tutkimusryhmästä Susanna Peltonen.
Peltonen aikoo pitää esillä kasvipohjaisen ruokajärjestelmän kehittämisen tärkeyttä huoltovarmuuden, talouskasvun ja aluekehityksen näkökulmasta.
“Kasvipohjaisen ruokajärjestelmän edistämisessä ei ole kyse yksittäisestä ruokatrendistä, vaan laajemmasta rakennemuutoksesta, jossa Suomella on mahdollisuudet olla edelläkävijä. Se kuitenkin vaatii strategista TKI-rahoituksen kohdentamista, uudenlaisia koulutusratkaisuja, kuten ammatillista tohtorikoulutusta, alueellisten verkostojen ja yhteistyömallien vahvistamista sekä huoltovarmuuden huomioimista osana ruokapolitiikkaa”, Peltonen painottaa.
Asiantuntijat vievät myös kansanedustajien maisteltaviksi syötäviä lusikoita. Ne ovat syntyneet opiskelijoiden innovaationa Jokioisten Leivälle tehdyssä DBE-projektissa, jossa kehitettiin uudenlainen käyttötarkoitus 2-luokan korppujauhoille. Zero Spoon -korppujauholusikat sopivat esimerkiksi festareille tai muihin tapahtumiin, jossa lusikan voi syödä aterian päätteeksi ja näin vähentää turhaa roskaa.
Vegepäivän muita asiantuntijatahoja ovat esimerkiksi Apetit, Fazer, MUU (MeEat Food Tech), Mö Foods, Pro Vege ry, Unlimited Foods, Vöner ja WWF sekä Helsingin yliopisto, MTK ja Nordic Food Tech.
Puettava teknologia keventää kuormitusta ja tukee työssä jaksamista. Ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja on kokeiltu helpottamaan työtä esimerkiksi istutuksissa, marjojen ja hedelmien poiminnassa sekä eläinten ruokkimisessa. Osa yrittäjistä päätyi myös hankkimaan ekson itselleen.
Hämeen ammattikorkeakoulun hanke tarjoaa maatilojen ja puutarhojen yrittäjille mahdollisuuden kokeilla eksoskeletoneja – puettavia tukirankoja, jotka keventävät fyysistä kuormitusta ja parantavat työhyvinvointia. Eksot ovat aiemmin tunnettuja teollisuudessa, logistiikassa ja kuntoutuksessa, mutta nyt niiden soveltuvuutta on testattu käytännön maataloustöissä, kuten marjojen ja omenoiden poiminnassa, kasvien istutuksissa, puiden ja pensaiden leikkauksissa, laatikoiden nostoissa, eläinten ruokkimisessa, lehmien lypsyssä karusellilypsyasemalla tai tilojen ja laitteiden kunnossapidossa.
Kokeiluista kerätään palautetta yrittäjiltä jatkokehitystä ajatellen. Pilotit ovat osoittaneet, että laitteen valinta ja käyttäjän omat mitat sekä työympäristön olosuhteet vaikuttavat merkittävästi hyötyyn. Maa- ja puutarhataloudessa kuormitus kohdentuu usein hartioihin ja niskaan, alaselkään, lonkkaan ja polviin, mutta tilanteet vaihtelevat tekijän ja työtehtävän mukaan. Laitteen on istuttava hyvin, tuettava oikeaa liikettä ja oltava turvallinen käyttää myös vaihtelevissa olosuhteissa.
Valmistajien ilmoittama kuormituksen vähenemä, noin 20–70 prosenttia, voi käytännössä olla mahdollinen.
Kimmo Vänni, tutkijayliopettaja HAMK
“Kun nämä tekijät huomioidaan, kuormituksen keventyminen toistuvissa työliikkeissä ja staattisissa asennoissa voi olla merkittävä ja näkyä jaksamisessa ja työhyvinvoinnissa. Toteutettujen kokeilujen perusteella myös valmistajien ilmoittama kuormituksen vähenemä, noin 20–70 prosenttia, voi käytännössä olla mahdollinen”, tutkijayliopettaja Kimmo Vänni HAMKista kertoo.
Yrittäjiltä saatu palaute on ollut innostunutta, ja osa aikoo hankkia laitteen käyttöönsä. Mukana kokeiluissa ovat olleet esimerkiksi Paavolan puutarha, Salon kaupunki, Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus, Kiipula Gardens, Toijalan taimitarha, Ammattiopisto Livia sekä Korpelan tila.
Paavolan Puutarhan yrittäjä Mikko Heinonen kertoo, että he hankkivat itselleen kokeilujen myötä tarkoituksiinsa sopivan eksoskeletonin.
“Eksosta on ollut paljon iloa ja se on keventänyt merkittävästi työvaiheita, joissa tehdään töitä kädet ylhäällä. Kokemukset ovat erittäin positiivisia ja varmasti tulevaisuudessa kehitetään uusia eksoja uusiin tarkoituksiin ja niiden hinnatkin tulevat laskemaan”, Heinonen sanoo.
Myös Heidi Mehtovuori Korpelan tilalta sanoo, että aikoo hankkia eksoskeletonin lypsämiseen.
“Lypsäminen kuormittaa olkapäitä paljon. On ollut hyvä päästä testaamaan, mikä laite minulle sopii parhaiten, mutta laitteen säätämiseen kaipaan vielä apuja”, Mehtovuori kertoo.
Testausmahdollisuudet jatkuvat
Tarjoamme yrittäjille edelleen mahdollisuuksia testata laitteita. Tavoitteena on tämän vuoden kehittää selkeä ohjeistus ja vertailumalli, jotta yrittäjien olisi helpompi tunnistaa omat kuormitustilanteensa, vertailla vaihtoehtoja ja tehdä perusteltuja valintoja.
Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa maa- ja puutarhataloudeen kohdentuvaa puettavan teknologian hanketta EAKR-rahoituksella Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen alueella.
