Kehitimme BioColour-hankkeessa uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden tuotantoon ja käyttöön yhdessä konsortiokumppaneidemme kanssa. Hankkeen myötä HAMK on vakiinnuttanut paikkansa bioväriainetoimijoiden verkostossa etenkin soveltavan tutkimuksen tutkimuskumppanina. 

Kulutustuotteissa käytetään valtaosin synteettisiä väriaineita, ja biopohjaisista yhdisteistä valmistettujen bioväriaineiden käyttö on vielä hyvin vähäistä. Värjäysteollisuuden tarpeisiin onkin löydettävä uusia, uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuvia ja kestävyysperiaatteita toteuttavia vaihtoehtoja. 

BioColour (Biovärit – Väripaletti biopohjaisille väriaineille ja pigmenteille) -hankkeessa kehitimme yhdessä konsortiokumppaneidemme kanssa uusia menetelmiä luonnosta peräisin olevien väriaineiden tuotantoon ja niiden käyttöön, mahdollistaen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten ratkaisujen kehittämisen tekstiileihin, pakkauksiin ja pinnoitteisiin. Tavoitteena oli luoda bioväriaineiden “väripaletti”, joka sisältäisi niin keltaisia, punaisia, ruskeita, vihreitä, sinisiä kuin mustiakin värejä. Hankkeessa ei kuitenkaan ainoastaan kehitetty luonnonväriaineisiin perustuvia värjäystekniikoita, vaan rakennettiin myös kestävän värin käytön yleistymistä teollisuudessa ja muilla aloilla tukevaa laajempaa tietopohjaa.

HAMKissa tutkimus keskittyi tekstiilien värinkesto-ominaisuuksien tutkimukseen ja muiden kuin tekstiilimateriaalien värjäämiseen bioväriaineilla. Tutkimme esimerkiksi värimorsingosta saadulla indigojauheella värjättyjen maalien ja muiden pinnoitteiden säänkestoa, biohajoavien muovien värjäytymistä bioväriaineilla sekä alumiinin värjäystä kasvipohjaisilla väriaineilla. BioColour-hankkeeseen osallistui 4 HAMKilaista tutkijaa, ja siihen liittyviä opinnäytetöitä valmistui useita. BioColour-hankkeen myötä HAMK on vakiinnuttanut paikkansa bioväriainetoimijoiden verkostossa, erityisesti soveltavan tutkimuksen ja yritysyhteistyön osalta. 

Viime vuosina biopohjaisiin väriaineisiin liittyvä kiinnostus tutkimuksessa ja harrastajien parissa on kasvanut, ja samalla on kasvanut mahdollisuus viedä tutkimustuloksia kohti oikeita sovelluksia. Väriaineiden tutkimus HAMKissa jatkuu muun muassa Kestävät biopigmentit ja sideaineet (Biopigment) -hankkeessa, jossa edistämme biopohjaisten väriaineiden käyttöä edelleen ja kehitämme myös biopohjaisia pinnoiteratkaisuja yhdessä kotimaisten yritysten kanssa.   

Lisätietoja:

Päivi Laaksonen

Tutkijayliopettaja

HAMK Tech

paivi.laaksonen@hamk.fi

+358504716288

Lue lisää

Muuntokoulutukseen haetaan korkeakoulujen syksyn yhteishaussa 1.9. – 11.9.2025 klo 15.00 mennessä. Hakulomakkeen löydät opintopolku.fi -palvelusta edellä mainittuna aikana.

Portfoliolla arvioidaan hakijan soveltuvuutta, motivaatiota ja sitoutumista muuntokoulutukseen. Portfoliosta voi saada 40 pistettä ja siitä on saatava vähintään 10 pistettä, jotta se on hyväksytysti suoritettu.

Portfolion dokumenttimääritykset:

• Portfolio kirjoitetaan suomeksi
• Tallenna portfolio word- tai pdf-muodossa
• Kirjoita tekstidokumentin alkuun koko nimesi ja hakukohde, johon olet hakenut
• Portfolion laajuus maksimissaan 5 sivua + liitteet
• Nimeä portfolio seuraavasti: Portfolio_Liiketalous_OMA_NIMI

Kerro portfoliossasi

1. Mikä on koulutustaustasi? Tutkintosi, korkeakouluopinnot (myös esim. avoin amk tai kesken jääneet opinnot) ja mahdollinen lisä- ja täydennyskoulutus
2. Työkokemuksestasi ja työelämässä hankkimastasi osaamisesta
3. Mitä uutta osaamista olet hakemassa ja miksi? Millaiset ammatilliset tavoitteet sinulla on tulevaisuudessa? Missä tehtävässä näet itsesi viiden vuoden kuluttua?
4. Miten koulutukseen osallistuminen soveltuu nykyiseen elämäntilanteesi? Mitä järjesteltyjä aiot tehdä, jotta koulutuksen lähi- ja etäjaksoille osallistumien on mahdollista ja tehtävien sekä harjoitustöiden tekemiseen jää riittävästi aikaa? Millainen kokemus sinulla on verkko-opiskelusta?
5. Kuvaile omia vahvuuksiasi sekä kehittämisen kohteita sekä millainen oppija olet? 
   
   Liitteet portfolioon sisällytettäviksi. HUOM. ei erillisinä liitteinä:
   • CV
   • kopiot tutkintotodistuksista
   • kopiot tutkintotodistuksen liitteestä suoritettujen opintojen osalta
   • kopio opintosuoritusotteesta, jos haet kesken jääneillä korkeakouluopinnolla
   • kopiot mahdollisesta täydennyskoulutuksesta

Portfolion palauttaminen

Huomioithan, että pelkän portfolion palauttaminen ei riitä.

Sinun tulee täyttää myös yhteishaun hakulomake www.opintopolku.fi osoitteessa hakuaikana 28.8. – 11.9.2024 klo 15.00.

Portfolio tulee palauttaa 18.9.2025 klo 15.00 mennessä lataamalla tiedosto yhteishaun hakemuksellesi Omassa Opintopolussa.

Kirjautumiseen Oma Opintopolku-palveluun käytetään verkkopankkitunnuksia.

Huomaathan, että annetun määräajan jälkeen toimitettuja portfolioita ei arvioida.

Hämeen ammattikorkeakoulussa otetaan jälleen askel kohti entistä vaikuttavampaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, kun uusi innovaatioyksikkö aloittaa toimintansa 1. lokakuuta. Innovaatioyksikön tehtävänä on vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan vaikuttavuutta, nopeuttaa tutkimustulosten kaupallistamista sekä tukea opiskelijoiden startup- ja innovaatiotoimintaa sekä yrittäjyyttä. 

Innovaatioyksikkö toimii erillisenä kokonaisuutena ja sen tavoitteena on vahvistaa alueellista elinvoimaa sekä nopeuttaa tutkimustulosten käyttöönottoa.  Yksikköön tullaan tekemään sekä henkilöstölisäyksiä että rahallisia panostuksia. 

”Innovaatioyksikön perustaminen on tärkeä askel HAMKin strategisessa kehittämisessä. Sen kautta voimme entistä vahvemmin tukea Suomen kilpailukykyä, alueen elinvoimaa, yritysten uudistumista ja opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua innovaatiotoimintaan,” sanoo  vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä. 

Yksikön johtajaksi on nimitetty HAMKin tutkimusjohtaja Annukka Pakarinen, jonka tehtävä laajenee jatkossa tutkimus- ja innovaatiojohtajaksi. 

”Yksikkö kokoaa yhteen HAMKin vahvuudet tutkimuksessa, kehittämisessä ja verkostoyhteistyössä. Tavoitteena on rakentaa vaikuttavia ja skaalautuvia ratkaisuja, jotka tukevat kestävää kasvua ja synnyttävät uutta liiketoimintaa,”  toteaa  tutkimus- ja innovaatiojohtaja Annukka Pakarinen. 

Innovaatioyksikön toimintaa tukevat useat nykyiset ja tulevat projektit, joista esimerkkeinä voi mainita puettavan älykkyyden sovellukset mm. maanpuolustuksessa sekä uudessa SmartBio-koulutus- ja tutkimusympäristössä tehtävä tutkimus mm. Uhanalaisten raaka-aineiden ja elintarvikkeiden sekä sienien ja levien tutkimuksessa. 

Tärkeässä roolissa on myös yhteiskehittäminen kansallisesti ja kansainvälisesti, kuten kahdeksan eurooppalaisen korkeakoulun yhteistyö RUN-Eurooppa-yliopistossa, jossa HAMK vastaa pedagogisesta kehittämisestä. 

Lisätietoja:

Heidi Ahokallio-Leppälä

Vararehtori

Ylin johto

heidi.ahokallio-leppala@hamk.fi

Lue lisää

Annukka Pakarinen

Tutkimusjohtaja

HAMK Bio

annukka.pakarinen@hamk.fi

+358503001827

Lue lisää

Uudenlainen organo-mineraalinen lannoite parantaa maiden kasvukuntoa ja tehostaa kotieläintuotannon ravinteiden kierrätystä.

Lokakuussa järjestettävässä maa- ja metsätalousalan ammattilaisten tapahtumassa KoneAgria 2025 -näyttelyssä pystytetään jälleen Innovaatiotori. Innovaatiotorilla nostetaan esiin maatalouden uusia toimintatapoja, joilla parannetaan maatalouden kannattavuutta ja kestävyyttä. Kanan voima -hanke on yksi Innovaatiotorin 23 osallistujasta.

Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää kaupallisesti hyväksytty organo-mineraalinen lannoite, joka sopii tavanomaisille viljelijöille. Ravinnepitoisuuden parantamiseksi seoslannoitteessa on käytetty kananlannan lisäksi lihaluujauhoa ja ammoniumsulfaattia.

Kesän 2025 aikana lannoite on ollut koekäytössä 11 maatilalla Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan alueella. Kesän aikana tiloilta on kerätty maanäytteitä sekä tehty kasvustohavaintoja ja lehtivihreämäärityksiä. Koelohkoilta kerätään vielä satonäytteet. Koetulosten lisäksi viljelijöiltä saadaan palautetta siitä, miten lannoite toimii heidän arjessaan verrattuna lannoitteisiin, joita he tavallisesti käyttävät.

Hankkeen tulokset esitellään KoneAgrian Innovaatiotorilla 9.-11.10.2025. Innovaatiotorille haettiin osallistujia avoimen haun kautta. Valitut toimijat edustavat monia eri teemoja ja näkökulmia, joten Innovaatiotorille kannattaa tulla pistäytymään ja kuulemaan maatalouden uusimmasta tutkimuksesta ja innovaatioista. Esillä on Kanan voima -hankkeen lisäksi asiaa tekoälyn hyödyntämisestä, datan roolista maataloudessa sekä täsmäviljelystä uudistavassa viljelyssä. Näytteilleasettajien osastojen lisäksi Innovaatiotorin lavalla käydään 20 minuutin keskusteluja, joissa mm. hankkeiden asiantuntijat ja viljelijät vaihtavat ajatuksiaan.

Lisätietoja:

Heidi Punna

Projektipäällikkö

HAMK Bio

heidi.punna@hamk.fi

+358505978481

Lue lisää

Miten työyhteisöt voivat kukoistaa digiajassa – riittävätkö etäpalaverit ja Slack-kanavat, vai tarvitaanko jotain enemmän? Syyskuussa käynnistyvä Laterna-hanke syntyi tarpeesta ymmärtää paremmin, mitä yhteisöllisyys todella tarkoittaa etä- ja hybridiajan työelämässä.

Business Finland on myöntänyt Laterna-hankkeelle merkittävän Co-Research-tutkimusrahoituksen. Kahden ja puolen vuoden ja lähes miljoonan euron tutkimushanketta koordinoi Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, ja mukana ovat Aalto-yliopisto, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä yrityskumppanit ABB Marine & Ports, Glaston Finland, Meltlake, Selma Finance ja Wärtsilä Energy.

Laterna selvittää, miten digitalisaatio muokkaa työyhteisöjä, työn tekemisen tapoja ja organisaatiokulttuuria, ja mitä yhteisöllisyys todella tarkoittaa. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisuudet ja löytää keinoja ja työkaluja, joilla organisaatiot voivat pitää yllä yhteisöllisyyttä monipaikkaisessa työssä.

– Yhteisöllisyyden heikkeneminen on globaali ilmiö digiaikana, joka uhkaa niin ihmisten hyvinvointia kuin kykyä tehdä yhteistyötä. Tähän hankkeemme pyrkii löytämään tutkimusperusteisia ratkaisuja, sanoo hankkeen tutkija, apulaisprofessori Frank Martela Aalto-yliopistosta.

Yrityskumppanit tunnistavat haasteet. Meltlakessa on havaittu työpäivien tiivistyminen ja spontaanien kohtaamisten väheneminen.

– Odotamme Laterna-hankkeelta käytännön keinoja vahvistaa yhteisöllisyyttä digitaalisessa arjessa. Toivomme löytävämme ratkaisuja, joilla voimme tuoda etä- ja hybridityöhön samaa dynamiikkaa ja inhimillistä vuorovaikutusta kuin toimistolla, kertoo Meltlaken Chief People Officer Lassi Valkama.

Hankkeessa kerätään laaja haastatteluaineisto ja tuloksia testataan yrityksissä kehittämisjaksoissa. Ensimmäisen vuoden aikana järjestetään kolme tuoreinta tutkimustietoa esittelevää webinaaria, ja loppuvuodesta 2026 julkaistaan verkkokurssi. Käsikirja valmistuu vuonna 2028. Tutkijavaihtoja toteutetaan Université Côte d’Azurissa Nizzassa ja Wirtschaftsuniversität Wienissä, ja yhteistyötä tehdään myös ruotsalaisen Lundin yliopiston kanssa.

– Emme usko, että konttorille pakottaminen palauttaa yhteisöllisyyden. Mutta emme myöskään usko, että pizzaperjantai ratkaisee ongelmat. Etsimme keinoja, jotka yhdistävät digitaalisen tehokkuuden ja inhimillisen yhteisöllisyyden, summaa yliopettaja Johanna Vuori Haaga-Heliasta.

Alkuperäinen uutinen on julkaistu Haaga-Helian sivulla. Kuva: Haaga-Helia / Erika Johansson.

Lisätietoja:

Johanna Vuori, yliopettaja, Haaga-Helia. johanna.vuori@haaga-helia.com

HAMKin yhteyshenkilö Joona Koistinen

Joona Koistinen

Projektiasiantuntija

HAMK Tech

joona.koistinen@hamk.fi

+358504752900

Lue lisää

Puolet Itämeren ravinnekuormituksesta muodostuu hankalasti jäljitettävästä hajakuormituksesta, jota kertyy mm. kaupunkialueilta sekä maa- ja metsätaloudesta. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) koordinoimassa kansainvälisessä hankkeessa testaamme hajakuormituksen vähentämiseen tarkoitettua toimintamallia neljässä eri maassa. Käytännössä erilaiset pilottialueet tarjoavat paljon uusia näkökulmia pohdittavaksi, mikä rikastaa toimintamallin kehittämistyötä. 

Vesistökuormituksen vähentämiseen tarkoitettu valuma-aluelähtöinen toimintamalli (Watershed Safety Plan, WSSP) auttaa kuntia, vesilaitoksia ja vastaavia toimijoita hillitsemään hajakuormitusta kustannustehokkaalla tavalla. WSSP-toimintamallin ensimmäinen vaihe on riskiarviointi, joka sisältää aineiston keruun, riskitekijöiden tunnistamisen ja riskikartan tuottamisen.

Testasimme riskiarviointia kuudella eri pilottialueella, jotka sijaitsevat erilaisissa ympäristöissä niin tiiviisti rakennetuilla alueilla kuin harvaan asutuilla maatalous- ja metsätalousalueilla Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Latviassa. Neljässä eri maassa sijaitsevat pilottialueet tarjoavat runsaasti pohdittavia näkökulmia. Kävimme hankekumppaneiden kanssa useita hedelmällisiä keskusteluja mm. riskitekijöistä, joita ovat esimerkiksi läpäisemättömien pintojen määrä, alueelle tyypillinen ravinnekuormitus ja alueen toimijoiden lukumäärä suhteessa pinta-alaan. Keskeinen haaste on kehittää riskiarviointi, joka on yksinkertainen toteuttaa ja samalla luotettava.

On ollut antoisaa päästä kansainvälisen asiantuntijaryhmän kanssa jatkokehittämään WSSP-toimintamallia niin, että se soveltuu paremmin myös maa- ja metsätalousalueille sekä muihin keskisen Itämeren alueen maihin

Josefiina Ruponen, WSSP-hankkeen projektipäällikkö

WSSP-toimintamallin ensimmäinen kaupunkialueille suunnattu versio on tuotettu HAMKin koordinoimassa HULVATTU-hankkeessa ja sitä on aiemmin kokeiltu Hämeenlinnassa, Forssassa ja Pirkkalassa. Pitkäjänteinen työ on tärkeää, kun tavoitteena on yleisesti sovellettavissa oleva vesienhallinnan toimintamalli.

Lisätietoja:

Josefiina Ruponen

Projektiasiantuntija

HAMK Bio

josefiina.ruponen@hamk.fi

+358505358583

Lue lisää

Korkeakoulujen syksyn yhteishaku alkaa. Hämeen ammattikorkeakoulussa on tarjolla AMK-tutkintokoulutuksia useilta eri aloilta. Tarjolla on myös täysin uusi koulutus, josta valmistuu digitaalisen muotoilun ammattilaisia. 

HAMKissa opitaan yhdessä hyödyllisiä tulevaisuuden taitoja, ja opiskelija pääsee tekemään itselleen merkityksellisiä asioita aidoissa oppimisympäristöissä. Seuraava tilaisuus liittyä mukaan maailman parastajien joukkoon on syksyn yhteishaku, joka alkaa 1.9.2025 klo 8.00 – 11.9.2025 klo 15.00. Opinnot alkavat tammikuussa 2026. 

Haussa olevat, AMK-tutkintoon johtavat koulutuksemme 

Tarjoilla on koulutuksia muotoilun, sosiaali- ja terveysalan, yrittäjyyden ja liiketalouden, tietojenkäsittelyn sekä ICT:n sekä tekniikan ja liikenteen aloilta. Tutustu tarjolla oleviin vaihtoehtoihin alta!

Useassa koulutuksessa on tarjolla monimuotokoulutus, joka soveltuu työn ohessa suoritettaviksi. Muuntokoulutuksissa puolestaan pohjakoulutusvaatimukset vaihtelevat koulutuksittain ja löytyvät verkkosivuiltamme sekä opintopolku.fi-palvelusta. Muuntokoulutuksen voi suorittaa monimuoto-opintoina oman työn ohessa pohjakoulutuksesta riippuen n. 1,5, – 2,5, vuodessa.  

Uusi artenomin koulutus tarjolla 

Täysin uusi koulutus on artenomin tutkintoon valmistava Digitaalisten ratkaisujen muotoilu –koulutus, jossa opitaan soveltamaan muotoiluajattelua ja -menetelmiä käyttäjälähtöisten digitaalisten tuotteiden, palveluiden ja sovelluksien suunnittelussa. Koulutus antaa valmiudet työskennellä esimerkiksi visuaalisen suunnittelun, palvelumuotoilun, markkinointiviestinnän ja digitaalisen muotoilun asiantuntijana yrityksissä ja organisaatioissa tai yrittäjänä. Opinnot toteutetaan päiväopintoina verkossa, eli opiskelijat voivat osallistua koulutukseen mistä tahansa.

Haun tulokset julkaistaan viimeistään 21.11.2024. 

Vanhojen kaatopaikkojen ilmastoa lämmittävät metaanipäästöt halutaan kuriin. Kaatopaikat eli loppusijoitusalueet tuottavat merkittävimmän osan jätehuollon ilmastopäästöistä. Suomalaiset jäteyhtiöt taklaavat tätä ongelmaa nyt yhdessä.

Jätehuolto kuului vuonna 2020 kolmen suurimman metaanipäästölähteen joukkoon yhdessä maatalouden ja energiasektorin kanssa, kertovat Euroopan komission alaisen Eurostatin tilastot.
Päästöongelmaan pureudutaan valtakunnallisessa Kaatopaikkakaasun jatkojalostus (KAJASTUS) -hankkeessa, jonka tavoitteena on pidentää kaatopaikkakaasun hyödyntämisaikaa. Metaanin määrä kaatopaikkakaasussa vähenee, mikä kääntyy ongelmaksi. Alhaisen metaanipitoisuuden kaasua on vaikeaa hyödyntää nykyisillä tavoilla.

Hankkeessa kehitetään uusia menetelmiä kaasun talteenottoon ja synnyn mallinnukseen, jotta arvokas energia ei valu hukkaan eikä ilmakehään.

Tuomas Heikkinen, hankkeen projektipäällikkö ja projekti-insinööri Kiertokaari Oy:stä

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen EAKR-rahoitteista KAJASTUS-hanketta vetää Oulun seudulla toimiva kunnallinen jäteyhtiö Kiertokaari Oy. Kaksivuotisen hankkeen osatoteuttajia ovat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Kuopion alueella toimiva Jätekukko Oy sekä varsinaissuomalaisten kuntien omistama Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) Oy.

Soihduttamisesta hyötykäyttöön

Nykyisellään loppusijoitusalueilta vapautuu Suomessa vuosittain noin 12 000 tonnia metaania, jota eri jäteyhtiöt käsittelevät eri tavoin. Osa yhtiöistä toimittaa kaatopaikkakaasua esimerkiksi paikallisen energiayhtiön tai muiden yritysten sähkön- ja lämmöntuotantoon tai hyödyntää sitä itse.

Osa soihduttaa eli polttaa kaasua soihdussa. Soihdutetulla kaasulla lämmitettäisiin vuosittain keskimäärin 1 300 omakotitaloa.

– Soihduttaminen muuttaa kaatopaikkakaasun metaanin hiilidioksidiksi ja vedeksi, mikä vähentää sen ilmastoa lämmittävää vaikutusta. Samalla kaasun potentiaali energianlähteenä karkaa kuitenkin taivaan tuuliin, LSJH:n projekti-insinööri Satu Antola toteaa.

Lisätietoja

Sara Syvälahti

Projektikoordinaattori

HAMK Bio

sara.syvalahti@hamk.fi

+358505627083

Lue lisää

Villiyrttien saatavuudessa on haasteita heti, kun kysytyt määrät kasvavat. Lepaalla tehtiin kasvatuskoe siankärsämöllä ja puna-apilalla, jotta saataisiin selvitettyä niiden viljelymahdollisuuksia vertikaaliviljelykontissa.

Villiyrteistä Suomessa

Villiyrttejä on käytetty erilaisiin tarkoituksiin jo tuhansia vuosia. Historiassa ravintona, rohtoina ja mausteina, nykyään pääosin mausteina ruoissa ja juomissa. Villiyrteistä on kirjoitettu erilaisissa lehdissä ja keittokirjoissa, ja ne ovat tulleet tutummaksi jo ravintoloissakin. Jos kysyntä kasvaa ja tuotanto olisi kannattavaa, Suomesta löytyy yrittäjiä, jotka olisivat kiinnostuneita viljelemään villiyrttejä. Villiyrttien saatavuudessa on haasteita kysynnän kasvaessa. Villiyrttien viljelystä kiinnostuneilla viljelijöillä ja villiyrttejä käyttävillä yrityksillä vaikuttaisi siis olevan mahdollisuus toimivalle yhteistyölle Suomessa. Etenkin, kun luomu ja kotimaisuus ovat osoittautuneet yhä tärkeämmäksi suomalaisille kuluttajille.

Kasvatuskoe Lepaalla

Lepaalla tehtiin kasvatuskoe siankärsämöllä ja puna-apilalla keväällä 2025, joka kesti noin kaksi kuukautta. Koe oli osa EU:n osarahoittamaa Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hanketta. Kasvit valittiin Vihdas Oy/Natural Nordic -yritystä kiinnostaneista villiyrteistä, joilla Natural Nordic -brändin alla myytävien tuotteiden raaka-ainevalikoimaa voitaisiin laajentaa. Villiyrttien viljely varmistaisi myös kasvien saatavuutta.

Koe tehtiin vertikaaliviljelykontissa, joka on suljettu viljely-ympäristö. Viljely tapahtuu LED-valojen alla, tarkkaan säädellyssä ilmastossa ja kaikki kasteluvesi kiertää kontin sisällä.

Kasvatuskoe onnistui sujuvasti. Siemenet itivät muutamien päivien sisällä ja kasvien kehitys oli tasaista. Juuriston kasvu oli hyvin runsasta varsinkin siankärsämöllä, joten se tulisi ottaa huomioon esimerkiksi ruukkujen kokoa miettiessä. Kahden kuukauden kasvatuskoe tuotti satoa kuivapainona siankärsämöstä noin 290 g (tuorepaino noin 1 650 g, ruukkuja oli 378 kpl) ja puna-apilasta (kuivattuna) noin 400 g (tuorepaino noin 1 840 g, ruukkuja oli 618 kpl). Kasveja kasvatettiin yhden ja kolmen kasvin samankokoisissa ruukuissa, koska haluttiin myös tietää vaikuttaako viljelytiheys satomääriin. Siankärsämöä saatiin kolmen kasvin ruukuista hieman enemmän, mutta jatkokokeet osoittivat, että liian tiheä kasvusto voi homehtua. Puna-apiloilla kasvutiheys yhden tai kolmen kasvin ruukuissa ei juuri vaikuttanut saantoon.

Kasveista saatava tuotto ja vertikaaliviljelykontin ylläpitoon käytettävä raha ja energia tulisi kuitenkin selvittää, jotta saataisiin tieto siitä, kuinka kannattavaa viljely tällaisessa ympäristössä olisi. Käytettäessä paljon energiaa, on myös tärkeää pitää mielessä ympäristövaikutukset. Viljelykontin tarjoama tila kasvattaa kasveja on myös loppujen lopuksi aika pieni, mutta vaihtoehtoja siankärsämön ja puna-apilan kasvattamiselle ovat myös kasvihuoneet ja pellot. Jos kysyntä siankärsämölle tai puna-apilalle on suuri, niiden viljely vaikuttaa järkevältä vaihtoehdolta, sillä luonnosta kerääminen on hitaampaa ja epävarmempaa. Olisi kuitenkin mielenkiintoista selvittää, miten vertikaaliviljelykontissa LED-valojen alla kasvattaminen vaikuttaa ravintoarvoihin, verrattaessa luonnossa kasvaneisiin siankärsämöön ja puna-apilaan.

Kirjoittaja

Sonja Ikonen, Puutarhatalouden opiskelija

Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille! 

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö 

Biotalouden liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 

Marjo Hannele Saarikoski, Laihia 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Agrologi (ylempi AMK) 

Virpi Marjatta Aspelin-Nieminen, Loppi 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Hortonomi (ylempi AMK) 

Johanna Marika Helena Inkiläinen, Hattula 

Sonja Inkeri Revonlinna, Helsinki 

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 

Anna Katariina Yrjönen, Tampere 

Hanna-Maria Vähä-Pietilä, Jokioinen 

Karoliina Sillsten, Raisio 

Riina Elina Sormunen, Salo 

Satu Kirsikka Åhlström, Vantaa 

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö 

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK) 

Enni Elina Tolvanen, Espoo 

Maria Helinä Aaltonen, Espoo 

Mervi Inkeri Hentunen, Hyvinkää 

Minna Kristina Munter, Porvoo 

Mira Marianne Moisio, Parainen 

Pirre Pauliina Puuppo, Hämeenlinna 

Riikka Maria Luomala, Tampere 

Sanna Marika Viitanen, Helsinki 

Satu Annele Koskinen, Hämeenlinna 

Sini Annika Vuorioksa, Kirkkonummi 

Svetlana Liikanen, Riihimäki 

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Elisa Kaarina Karjalainen, Helsinki 

Jenni Johanna Pulkkinen, Kuopio 

Jussi Väinö Valtteri Liimatta, Nurmijärvi 

Moa Maria Helena Konttila, Lohja 

Tommi Tapani Mero, Forssa 

Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Ismo Tapani Parkkinen, Vantaa 

Jari Mikko Laurila, Kangasala 

Satu-Maaret Susanna Sihvonen, Hyvinkää 

Taina Tuulikki Sarajärvi, Lohja 

Tuulia Anna-Leena Nieminen, Forssa 

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, Insinööri (ylempi AMK) 

Anna Elina Lämsä, Hyvinkää 

Kimi Joel Juhani Känkänen, Hämeenlinna 

Minna Mari Siiskonen, Mänttä-Vilppula 

Tiina Maarit Norr, Hattula 

Tiina Maarit Rusanen, Kajaani 

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 

Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Jenny Maria Marttila, Ylöjärvi 

Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit -koulutus, Terveydenhoitaja (ylempi AMK) 

Sara Sofia Jaakkola, Hämeenlinna 

Kriisitilanteiden hallinta sosiaali- ja terveysalalla -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Päivi Sinikka Väisänen, Lahti 

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Artenomi (ylempi AMK) 

Kati Susanna Mesiranta-Tynkkynen, Tampere 

Suvi Elisa Kuosmanen, Hämeenlinna 

Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Tarja Orvokki Hast, Valkeakoski 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK) 

Maarit Johanna Malmström, Vantaa 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK) 

Milja Pauliina Hakava, Lohja 

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Terveydenhoitaja (ylempi AMK) 

Emmi Kristina Räsänen, Lohja 

Hanna-Mari Balthasar, Helsinki 

Ammattikorkeakoulututkinnot 

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö 

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Eerika Aino Sylvia Hertteli, Laukaa 

Heini Sinikka Tanila, Lahti 

Heta Alexandra Seikkula, Hämeenlinna 

Jonna Kristiina Jaakola, Akaa 

Kiti Peppiina Seikkula, Hämeenlinna 

Mari Johanna Haake, Forssa 

Minna Inkeri Lilja, Hämeenlinna 

Timo Pekka Kymäläinen, Kangasala 

Verneri Edvin Riihiaho, Lohja 

Veronika Maria Virta, Tampere 

Climate Smart Agriculture -koulutus, Bachelor of Natural Resources, Agrologi (AMK) 

Dimitrios Tousios, Ulkomaa 

Jakub Kubáni, Tammela 

Nchurinde Njoya Abdulaye, Forssa 

Samila Chandani Dilrukshi Kankanam Gamage, Turku 

Veronika Janstova, Hämeenlinna 

Hevostalouden koulutus, Agrologi (AMK) 

Vilma Ester Viitanen, Ikaalinen 

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK) 

Eevaleena Inkeri Örtengren, Lahti 

Eveliina Aurora Jalkanen, Jyväskylä 

Janette Eveliina Heinonen, Espoo 

Jari Juhani Levola, Hämeenlinna 

Jenni Erika Syrenius, Riihimäki 

Mari Elina Lakela, Oulu 

Matilda Sofia Maria Sokka, Kaarina 

Pirjo Anneli Mutkala, Ypäjä 

Sara Maria Syvälahti, Espoo 

Susanna Maarit Laine, Valkeakoski 

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK) 

Antti Yrjö Penttilä, Hyvinkää 

Hanna Alisa Suominen, Hämeenlinna 

Hanna Tuulia Lehtinen, Lahti 

Inkeri Sofia Hakanen, Nakkila 

Jonna Ida Susanna Viljaniemi, Lahti 

Konsta Kristian Mäenpää, Ypäjä 

Markus Mikael Suutari, Kouvola 

Niko Daniel Rytsä, Vihti 

Rosa-Maaria Camilla Horna, Hämeenlinna 

Sanni Kaarina Hakanen, Nakkila 

Senni Sanelma Jantunen, Sysmä 

Sofia Janette Harju, Jämijärvi 

Susanna Anneli Aakula, Kankaanpää 

Teemu Leo Artturi Lindström, Hyvinkää 

Teemu Tapio Kupari, Mäntsälä 

Vieno Maria Katariina Kuusisto, Kauhava 

Ville Matias Perälä, Loppi 

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK) 

Anna Aurora Koskinen, Marttila 

Anniina Tuulikki Paukkunen, Karkkila 

Antti Ilpo Johannes Talonen, Tammela 

Iines Sara Annika Leinonen, Turku 

Jarmo Antero Rovio, Jyväskylä 

Jesse Pekka Ilvonen, Rääkkylä 

Kaisa Emilia Hakala, Riihimäki 

Kari Antero Kivilä, Tammela 

Laura Elisa Mulari, Hyvinkää 

Maija Emilia Mäkelä, Valkeakoski 

Nea Saara Sofia Hämäläinen, Seinäjoki 

Santeri Eemil Lahtinen, Viitasaari 

Sauli Eetu Tapio Väänänen, Kiuruvesi 

Tapio Jaakko Johannes Lähdeniemi, Ylöjärvi 

Tuomas Juho Herman Tuomisto, Kurikka 

Valtteri Veikko Sakari Mettalo, Hämeenlinna 

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK) 

Anne Sisko Esteri Takanen, Sievi 

Antti Ville Topias Annanpalo, Helsinki 

Hanna Emilia Vyhtinen, Kerava 

Ida Emilia Antila, Kouvola 

Leo Myrsky Elias Tiihonen, Hämeenlinna 

Matilda Kristina Mattsson, Helsinki 

Meri Sini Tuuli Tapperi, Hattula 

Mikko Johannes Ohinmaa, Raahe 

Reetta Tiina Sirkku Tonteri, Hämeenlinna 

Titta Neea Eerika Salo, Oulu 

Viia Anniina Kiviniemi, Helsinki 

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK) 

Anniina Satu Kaarina Töttölä, Humppila 

Hannu Ville Sakari Lumijärvi, Hämeenlinna 

Laura Sofia Kanerva, Helsinki 

Lotta Erika Rantala, Turku 

Maria Kaarina Arminen, Loimaa 

Minna Iris Astrid Alanko, Lahti 

Netta Annele Kuisma, Vantaa 

Päivi Marjaana Hämäläinen, Nurmijärvi 

Veera Ida Elina Kautonen, Hollola 

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö 

Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK) 

Andrejs Kavalans, Hämeenlinna 

Aryan Mohammadi, Hämeenlinna 

Edem Kobla Quashigah, Helsinki 

Elsayed Mahmoud Elsayed Mahmoud, Riihimäki 

Harsh Chahal, Hämeenlinna 

Huy Quang Luong, Hämeenlinna 

Huynh An Duy Tran, Hämeenlinna 

Jarmila Skodova, Hämeenlinna 

Kaisa Otterklau, Hämeenlinna 

Keita Džeina Brūdere, Ulkomaa 

Sandu Palii, Hämeenlinna 

Veronika Jadrná, Hämeenlinna 

Younes Kalami, Helsinki 

Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Tatiana Vetešková, Hämeenlinna 

Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Artem Shigaev Subbotin, Valkeakoski 

Benjamin Björn Erich Democh, Pietarsaari 

Fereidoon  Abdolmaleki, Tampere 

Ilia Rozanovskii, Heinola 

Tomás Jelínek, Valkeakoski 

Hevosalan liiketoiminnan koulutus, Tradenomi (AMK) 

Jonna Karoliina Kangas, Harjavalta 

Milka Margaretha Saarenpää, Nokia 

Sina Karoliina Pääkkönen, Helsinki 

Information and Communication Technology, Bioeconomy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Philip Weston Sword 

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK) 

Alexandra Centková, Ulkomaa 

El Mehdi Maaroufi, Valkeakoski 

Jasmin Victoria Blomqvist, Ulkomaa 

Jasper Eemeli Harviala, Tampere 

Krista Johanna Rantanen, Turku 

Prabhashi Wasundara Jayawardana, Tampere 

Tadziwana Wilfred Mbewe, Hämeenlinna 

Thilini Nuwangi Kodithuwakku, Tampere 

Tomáš Hromádka, Ulkomaa 

Viivi Lotta Pennala, Tampere 

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Aleksi Heikki Kalevi Bäck, Hyvinkää 

Camilia Jenni Lyydia Lyhteilä, Lempäälä 

Juhana Hermanni Taponen, Hämeenlinna 

Jussi Tapani Penna, Hausjärvi 

Miikka Matias Lainio, Hausjärvi 

Mikko Juhani Viljami Jokinen, Nurmijärvi 

Mikko Sakari Maijala, Järvenpää 

Niko Aleksi Hurme, Hyvinkää 

Sami Sebastian Korhonen, Sipoo 

Satu Taina Hietala, Oulu 

Timo Kristian Lindfors, Lahti 

Valmir Gashi, Hyvinkää 

Vihtori Kalle Armas Matikka, Riihimäki 

Ville Juhani Kehtola, Riihimäki 

Ville Matias Torkkola, Hyvinkää 

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK) 

Eetu Aleksi Vattulainen, Haapajärvi 

Elina Susanna Rämö, Riihimäki 

Jan Niklas Nenonen, Tohmajärvi 

Jari Kalevi Laaksonen, Kuopio 

Joona Topias Kärkkäinen, Tampere 

Juha Marko Olavi Nielsen, Kerava 

Miikka Samuli Juhola, Vantaa 

Ossi Aleksi Ojanen, Tuusula 

Paul Kristian Huttunen, Kuopio 

Sofia Helena Aleksandra Isokangas, Tampere 

Taneli Verner Ikonen, Helsinki 

Valtteri Johannes Peltonen, Helsinki 

Veera Maria Mäkelä, Tampere 

Ville Juhani Lahtinen, Tampere 

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK) 

Elina Marjatta Helenius, Hämeenkyrö 

Emma-Lotta Matleena Tynkkynen, Tampere 

Hanna-Mari Kristiina Käppi-Kuisma, Hämeenlinna 

Henrik Joonatan Rautalahti, Järvenpää 

Inka Monika Marttiin, Lahti 

Jenni Helena Emilia Majamäki, Valkeakoski 

Jessika Emilia Synerva Pullinen, Riihimäki 

Jonna Susanna Hakala, Hämeenlinna 

Julia Aleksandra Virtanen, Forssa 

Julia Susanna Lehtonen, Tampere 

Kaisa Johanna Väätämöinen, Vantaa 

Linda Maria Pitkänen, Hämeenlinna 

Luukas Erkki Eemil Vuorinen, Tampere 

Marika Anneli Kanniainen, Tampere 

Milena Jolanda Siviä Partanen, Helsinki 

Mona Karoliina Räikkönen, Janakkala 

Nico Iiro Christian Seeck, Hämeenlinna 

Pekka August Stolt, Nurmijärvi 

Roope Joonatan Poikela, Tampere 

Roope Kasper Silver, Tampere 

Roosa Eveliina Heikkilä, Hämeenlinna 

Sanna Maarit Salmela, Hämeenlinna 

Sanni Frederica Teresia Tenhunen, Nokia 

Satu Johanna Nätti, Paimio 

Tiia Eeva Elina Tanninen, Rovaniemi 

Tiina Kaisa Pauliina Tirkkonen, Vantaa 

Valtteri Aatu Antero Salminen, Hämeenlinna 

Veikka Eero Olavi Tuominen, Hyvinkää 

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK) 

Ali Salemian, Riihimäki 

Carlos Alberto Trujillo Goicochea, Hausjärvi 

Gleb Vakarjuk, Riihimäki 

Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK) 

Mila Susanna Pietikäinen, Hämeenlinna 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK) 

Atte-Ilari Heiskanen, Helsinki 

Eemil Aleksi Mikael Salonen, Lempäälä 

Ida Sofia Mertsalmi, Lahti 

Jaakko Tapani Kokko, Hämeenlinna 

Jani Johannes Mäkinen, Lahti 

Jari Valtteri Järvelä, Nurmijärvi 

Jenniina Matilda Helppolainen, Orivesi 

Joni Mikael Lantta, Kotka 

Lasse Wiljami Valtonen, Hyvinkää 

Mikko Petteri Heinonen, Kangasala 

Senja Janina Mönttinen, Tampere 

Siiri Tellervo Salomaa, Nurmijärvi 

Tuomo Albert Karsimus, Vantaa 

Verneri Veli Valtteri Jalonen, Hyvinkää 

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK) 

Aku Ilmari Jokela, Kokemäki 

Juha-Mikko Pyrhönen, Hyvinkää 

Tommi Christian Nykänen, Kirkkonummi 

Smart and Sustainable Design -koulutus, Artenomi (AMK) 

Barbora Toporecová, Hämeenlinna 

Jing Yu, Hämeenlinna 

Natália Kušniráková, Hämeenlinna 

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Akseli Antinpoika Qwick, Lempäälä 

Elya Dak Adiang Kur, Helsinki 

Emil Aleksi Ihalainen, Valkeakoski 

Harri Johannes Lindström, Valkeakoski 

Jarno Jukka Johannes Jokinen, Kangasala 

Jesse Petteri Partanen, Valkeakoski 

Jimi Janne Kalevi Gustafsson, Valkeakoski 

Katariina Hanna Viola Markkula, Tampere 

Terhi Susanna Riikonen, Lempäälä 

Tom Aleksis Stenvall, Espoo 

Toni Kristian Salmela, Hollola 

Toni Mikael Kiili, Ylöjärvi 

Ville Tuomas Antero Korhonen, Hattula 

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK) 

Anniina Leila Elina Lehto, Järvenpää 

Kirsti Ilona Salo, Helsinki 

Laura Helena Tamminen, Hämeenlinna 

Matti-Esko Juhani Pelkola, Ulkomaa 

Panu Antero Pirttinen, Hyvinkää 

Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK) 

Anna Matilda Arenius, Vihti 

Mari Johanna Yli-Väärälä, Lieto 

Tommi Eino Olavi Heinonen, Forssa 

Ville Valtteri Jokela, Forssa 

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK) 

Miika Henri Mikael Koivisto, Pirkkala 

Mikael Johannes Rokkanen, Vantaa 

Rony Kristian Mölkänen, Hämeenlinna 

Samuli Lauri Olavi Ronni, Tampere 

Veikko Kalevi Kaipainen, Hollola 

Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK) 

Carlos Alberto Castellanos Rodriguez, Riihimäki 

Marja Ann-Sofie Busk, Ulkomaa 

Mette Linnea Nissilä, Espoo 

Olga Lyydia Saukonoja, Helsinki 

Saara Sofia Sahlström, Hämeenlinna 

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö 

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK) 

Armi Ilona Kukkonen, Hämeenlinna 

Emma-Liina Olivia Sasi, Hämeenlinna 

Hanna Elina Pykälä-Aho-Mielonen, Hämeenlinna 

Helena Ritva Kaarina Orava, Hämeenlinna 

Jyrki Juhani Härmä, Hämeenlinna 

Venla Anniina Roos, Vantaa 

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)  

Aili Katariina Metsola, Valkeakoski 

Aku Matias Eerola, Turku 

Emma Vilhelmiina Högström, Tampere 

Erja Saima Pauliina Männistö, Tampere 

Hanna Elena Ollila, Kankaanpää 

Jenni Emilia Ihalainen, Hamina 

Jenni Katariina Sivula, Valkeakoski 

Kirsi Marita Tanninen, Hämeenlinna 

Maarit Helena Ånäs, Vantaa 

Maria Reeta Ala-Mäenpää-Perimäki, Valkeakoski 

Maria Unelma Sokka, Espoo 

Miia Maria Bollström, Mäntsälä 

Mikko Taavetti Rintala, Tampere 

Milla Karoliina Järvi, Kangasala 

Nea Josefina Niemelä, Urjala 

Pekka Samuli Hentunen, Nokia 

Pia Hannele Kuismin, Turku 

Sanna Katariina Kahra, Forssa 

Sanni Leanna Muurinen, Tampere 

Sara Henna Olivia Wikman, Hyvinkää 

Satu Johanna Papinsaari, Lempäälä 

Sinna Petra Christiina Manninen, Hämeenlinna 

Sofia Ada Emilia Moberg, Tampere 

Tiia Susanna Silvennoinen, Tampere 

Tiina Maria Mäenpää, Hausjärvi 

Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK) 

Dlnia Delara Zephyra Rahimi, Tampere 

Sonja Maria Välimaa, Hämeenlinna 

Ammatillinen opettajakorkeakoulu 

Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot 

Aleksandra Wróblewska, Rauma 

Anne Viitaniemi, Lahti 

Antti Montin, Vantaa 

Anu Kurkinen-Supperi, Hämeenlinna 

Anu-Kristiina Puro, Hollola 

Ari Rivanti, Espoo 

Atte Lehmusoksa, Helsinki 

Blerand Greiçevci, Janakkala 

Eeva Welling, Sipoo 

Elena Badendorf, Helsinki 

Elina Nuotio, Loimaa 

Emma Kärkkäinen, Janakkala 

Fahim Muntaha, Tampere 

Heidi Kinanen, Järvenpää 

Heidi Musta, Turku 

Heidi Myller, Lahti 

Heidi Ronkainen, Lohja 

Heikki Kutja, Lohja 

Helene Pohjonen, Kotka 

Helkky Ylönen, Ypäjä 

Helmi Hurjanen, Hämeenlinna 

Henna-Kaisa Turpeinen, Loviisa 

Henriikka Tattari, Lempäälä 

Heta Ravolainen-Rinne, Mäntsälä 

Isaac Sarkodie, Helsinki 

Jani Marttila, Sysmä 

Jani Svensk, Hyvinkää 

Jarkko Viljanen, Lempäälä 

Jarko Hahl, Lahti 

Jenna Pekola, Järvenpää 

Jessica Emaus, Mustasaari 

Jimmy Ruokolainen, Espoo 

Johanna Ylinen, Lahti 

Jouni Kananen, Vantaa 

Juha Kuusisto, Helsinki 

Juha Tapaninen, Nurmijärvi 

Jukka Kaleva, Riihimäki 

Kaisa Lumokallio, Lohja 

Kaisa Lackman, Helsinki 

Karoliina Viitamäki, Lahti 

Kati Kolehmainen, Hämeenlinna 

Kati Muttonen, Kotka 

Katja Pihlapuro-Korpela, Valkeakoski 

Katja Hanelius, Tuusula 

Katja Lähteenmäki, Nurmijärvi 

Kirsi Verkka, Asikkala 

Kirsi Pölönen, Lahti 

Leea-Lotta Kemppinen, Hollola 

Maarit Holster, Lahti 

Maija Toivonen, Akaa 

Mallu Haataja, Janakkala 

Mari Ventola, Hämeenlinna 

Mari Peitsara, Helsinki 

Mari Vehmas, Forssa 

Mari Parikka-Nihti, Hämeenlinna 

Maria Miettunen, Hämeenlinna 

Maria Poutanen, Tampere 

Maria Kylänpää, Salo 

Maria Pikkarainen, Helsinki 

Marina Blomberga, Lahti 

Marko Kiljunen, Janakkala 

Marko Liimatta, Hyvinkää 

Markus Lankinen, Helsinki 

Maryna Baidala, Kaarina 

Mervi Kulonen, Helsinki 

Mervi Mörsky, Helsinki 

Mika Pykälä-Aho, Hämeenlinna 

Mikko Sirkiä, Hämeenlinna 

Minna Koskelainen, Lahti 

Mohammad Al-Sa’d, Tampere 

Nadia Hashemi, Helsinki 

Nea Kivekäs, Helsinki 

Nea Hirvonen, Helsinki 

Niina Sorjonen, Riihimäki 

Nina Ovaskainen, Hausjärvi 

Noora Tahvanainen, Joensuu 

Olena Podliesna, Pöytyä 

Olli-Matti Rautiainen, Kuopio 

Pasi Ruotanen, Janakkala 

Paula Mäenluoma, Helsinki 

Petra Behm, Vantaa 

Philip Vaughter, Vantaa 

Pia Sartolahti, Hollola 

Pinja Lehtman, Espoo 

Saara Haikola, Tuusula 

Samuli Kuusonen, Vantaa 

Sanna Ahonen, Helsinki 

Sari Heimonen, Järvenpää 

Sharon Hofisi, Turku 

Sini Karhinen, Riihimäki 

Sirpa Turku-Turunen, Lahti 

Suvi Lahtinen, Virolahti 

Suzana Canteiro Vasconcelos Tavares Heikkilä, Helsinki 

Taavi Köntti, Nurmijärvi 

Tapio Kaattari, Espoo 

Tarja Haverinen, Orimattila 

Tarja Rajala, Forssa 

Teemu Planting, Vantaa 

Terhi Kaskioja, Pälkäne 

Tia Kallio, Hamina 

Tiina Hietaranta, Lahti 

Tiina Kirves, Salo 

Timo Rinne, Vaasa 

Timo-Markus Hyytiäinen, Turku 

Tomi Ahokas, Pori 

Tomi Lindstén, Hämeenlinna 

Topi Saavalainen, Turku 

Tuomas Rousi, Hämeenlinna 

Tuomas Jokela, Sastamala 

Ulla Ollikkala, Tampere 

Veera Linkinen, Hyvinkää 

Ville Tuovinen, Hollola 

Zhaleh Faridnia, Riihimäki 

Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja 

Alisa Rämö, Vantaa 

arja Visanko, Helsinki 

Eija Söderlund, Helsinki 

Elina Taskinen, Kirkkonummi 

Elisa Ouedraogo, Espoo 

Emmi Tarvainen, Hämeenlinna 

Katriina Haverinen, Vantaa 

Lina Gonçalves Galrito-Leinonen, Helsinki 

Marika Mäntylä, Humppila 

Minna Ranta, Pori 

Minna Marjamäki-Kekki, Espoo 

Mirva Järvelä-Stölting, Tampere 

Sanna Seetri, Helsinki 

Satu Oja, Forssa 

Satu Seppänen, Tammela 

Satu Tasala, Tampere 

Sini Winter, Helsinki 

Terhi Urvanta-Jylhä, Lapua 

Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja 

Anu Simola, Pöytyä 

Heikki Haakana, Helsinki 

Helena Virtanen, Riihimäki 

Ismo Hietala, Hämeenlinna 

Jenni Lamminmäki, Hämeenlinna 

Johanna Oljemark, Porvoo 

Karita Snellman, Vantaa 

Katja Kuusela, Lappeenranta 

Kirsi Rutanen, Riihimäki 

Kristiina Elovaara, Masku 

Mari Tuppurainen, Jyväskylä 

Marika Hesselgren, Espoo 

Mika Karkulahti, Vantaa 

Mikko Huttunen, Helsinki 

Minna Kautto, Tuusula 

Neelam Saini, Vantaa 

Niina Vehniäinen, Kaarina 

Outi Tamminen, Hämeenlinna 

Paula-Maija Ukkonen, Hyvinkää 

Petri Bergman, Porvoo 

Pia Niemi, Tampere 

Päivi Jokiluhta, Espoo 

Riikka Koskinen, Helsinki 

Salla Tapaninen, Vihti 

Sanna Lahti, Tuusula 

Tiia Lehtinen, Lempäälä 

Tuija Niva, Kirkkonummi 

Tuija Mustalahti, Sastamala 

Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.