Robotiikka ja tekoäly tekevät tuloaan suomalaisille maatiloille. Samalla viljely-ympäristön moninaisuus asettaa teknologialle omat haasteensa. Kehittämämme automaatioratkaisut tarjoavat vastauksia sekä maatalouden työvoimapulaan että fyysisen työn kuormittavuuteen.
Robotiikan kehitys muuttaa parhaillaan monia toimialoja, eikä maatalous ole poikkeus. Siinä missä robotiikka yhdistettiin aiemmin lähinnä teollisuuden suuriin tuotantolaitoksiin, nähdään uutta teknologiaa nyt yhä useammin myös viljelytiloilla ja puutarha-alalla. HELPPI – Vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla -hankkeessa olemme edistäneet työntekijöitä tukevan robotiikan käyttöönottoa erityisesti ruokaketjun pk-yrityksissä.
HAMKin asiantuntija, pitkäaikainen hortonomi ja tutkimuspalvelupäällikkö Mika Järvinen avaa, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita robotiikan käyttöönottoon ruokaketjun yrityksissä liittyy.
Uudet hyödyt viljelytiloille ja yrityksille
Mika Järvinen
Maataloudessa automaatio ei ole uusi asia. Kasvihuoneviljelyssä ilmastonohjaus ja kastelu ovat olleet pitkälle automatisoituja jo vuosikymmenien ajan. Uusinta kehitystä edustavat kuitenkin robottikäsivarret ja autonomiset kuljetusjärjestelmät, jotka voivat ottaa vastuulleen yhä vaativampia työtehtäviä.
Nykyisin robotiikka soveltuu parhaiten toistuviin tehtäviin ja kiinteiden kappaleiden käsittelyyn.
”Esimerkiksi vihanneslaatikoiden lavaus on robotiikalle luonteva työvaihe ja jo arkipäivää monissa tuotantoympäristöissä”, Järvinen kertoo.
Vaikeustaso kuitenkin nousee, kun siirrytään käsittelemään kasveja. Kasvien yksilölliset ominaisuudet vaativat roboteilta tarkkaa ja hellävaraista otetta sekä konenäköä, joka pystyy toimimaan luotettavasti kasvihuoneiden vaihtelevissa olosuhteissa.
Viljelijöiden kiinnostusta robotiikkaan lisää tarve parantaa tehokkuutta, hallita kustannuksia ja vähentää manuaalista työtä. Robotiikka vapauttaa työntekijöiden aikaa vaativampiin tehtäviin ja yhdenmukaistaa työvaiheiden toteutusta. Robottien sekä avustavien teknologioiden, kuten eksoskeletonien eli keholle puettavien ulkoisten tukirankojen avulla voidaan myös vähentää työn fyysistä kuormittavuutta, parantaa työergonomiaa ja tukea työntekijöiden jaksamista.
Robotiikan käyttöönotto voi alkaa pienistäkin ratkaisuista
Robotiikan käyttöönotto saatetaan edelleen nähdä suurena ja monimutkaisena investointina. Automatisointia voi kuitenkin lähestyä myös pienimuotoisesti.
”Hyvä esimerkki tästä ovat robottiruohonleikkurit, jotka ovat tuoneet monille yrityksille kustannussäästöjä ja helpottaneet ulkoalueiden kunnossapitoa”, Järvinen toteaa.
Vaikka robottikäsivarsien hankintahinnat liikkuvat usein kymmenissä tuhansissa euroissa, Järvisen mukaan onnistuneen käyttöönoton tärkein edellytys ei ole tekninen erityisosaaminen vaan avoin suhtautuminen uusiin ratkaisuihin. Robotiikkaa kannattaa tarkastella osana yrityksen tulevaisuuden kehittämistä ja kilpailukykyä. Käyttöönottoa helpottaa se, että laitetoimittajat vastaavat yleensä asennuksesta, käyttöönotosta ja käyttäjien koulutuksesta.
Erityisesti pk-yrityksissä robotiikan käyttöönottoa tarkastellaan usein investoinnin takaisinmaksuajan näkökulmasta. Hankintapäätöksissä korostuu teknologian taloudellinen kannattavuus, etenkin silloin, kun yrityksen resurssit ovat rajalliset. Järvisen mukaan teknologian kehitys kuitenkin muuttaa tilannetta jatkuvasti.
”Tekniikan hinta laskee ja tehokkuus paranee koko ajan, mikä muuttaa näitä laskelmia tulevaisuudessa.”
Laitteiden kustannusten pienentyessä ja suorituskyvyn kehittyessä robotiikasta voi tulevaisuudessa tulla yhä saavutettavampi ja kannattavampi vaihtoehto myös pienemmille yrityksille.
Hankkeen demonstraatiot auttavat arvioimaan robotiikan mahdollisuuksia käytännössä
Olemme testanneet robotiikan soveltuvuutta maatalouden tarpeisiin muun muassa porkkanalaatikoiden pinoamiseen liittyvässä kokeilussa, missä robottikäsivarsi pystyy tarttumaan laatikoihin ja pinoamaan niitä automaattisesti. Ratkaisua on kehitetty vaiheittain yhteistyössä viljelijöiden kanssa, ja käytännön testeissä saatu palaute on auttanut tunnistamaan kehityskohteita ja parantamaan järjestelmän suorituskykyä. Kehitystyön tuloksena nykyinen robottikäsi pystyy käsittelemään myös korkeita lavoja, mikä vastaa entistä paremmin tilojen käytännön tarpeisiin.
Kokeilu havainnollistaa, kuinka tärkeää uusien teknologioiden testaaminen todellisissa käyttöympäristöissä on. Esittelyjen avulla viljelijät saavat käytännön kokemusta siitä, miten ratkaisu toimii arjessa ja vastaako se tilan tarpeisiin, ja kenttätesteissä havaitut haasteet mahdollistavat laitteiston jatkokehityksen ennen lopullisia investointipäätöksiä.
Vaikka robotiikka ei ole vielä korvaamassa ihmistä kaikissa puutarha- ja maatalouden työtehtävissä, sen mahdollisuudet kasvavat teknologian kehittyessä jatkuvasti. Järvisen mukaan tärkeintä on seurata alan kehitystä ja arvioida avoimesti, missä työvaiheissa automaatiosta voisi olla hyötyä omalle yritykselle.
Meillä HAMKissa robotiikkaan liittyvät hankkeet toimivat yrityksille matalan kynnyksen väylänä tutustua uusiin teknologioihin. Samalla yritykset saavat asiantuntijatukea ratkaisujen soveltuvuuden arviointiin ja käyttöönoton suunnitteluun. Robotiikan yleistyminen ei tapahdu yhdessä yössä, mutta kehitys etenee askel askeleelta.
HELPPI – vipua ja vauhtia robottiratkaisuilla
HELPPI-hanke on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Teknologiakeskus TechVillan toteuttama yhteishanke, jossa pyritään sekä ymmärtämään että edistämään pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta tuottamalla yritysten tuotantoprosesseihin arvoa erilaisilla robotiikkakokeiluilla. Hanke saa osarahoitusta Euroopan unionilta.
Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)
Suvi Marjaana Apell, Oitti
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Sari Mervi Inkeri Kuitunen, Mikkeli
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)
Iina Hannele Mattila, Loimaa
Ammattikorkeakoulututkinnot
Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö
Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)
Otto Jalmari Huolman, Vantaa
Tuomas Santeri Virtanen, Forssa
Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)
Aino Tuulia Junnila, Haapavesi
Roosa Maria Henriikka Tourunen, Korpilahti
Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)
Anna Elina Sundström, Porvoo
Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö
Electrical and Automation Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Mehedi Hasan, Helsinki
Information and Communication Technology, Bioeconomy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Dhanushka Eranda Silva Sampatha Waduge, Helsinki
International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Boglarka Barna, Ulkomaa
Jere Ville Santeri Laaksonen, Tampere
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Matias Leo Juhani Mäensivu, Riihimäki
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Roni Petri Johannes Lahtinen, Riihimäki
Veera Helmi Anniina Sommers, Tuusula
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Riina Annukka Vendelin, Hämeenlinna
Sirpa Marjatta Koukkuluoma, Hyvinkää
Suvi Pauliina Koski, Riihimäki
Muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)
Annika Raili Elisabet Koivula, Hämeenlinna
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Mervi Johanna Kähärä, Villikkala
Smart and Sustainable Design -koulutus, Artenomi (AMK)
Aleksandra Stupakova, Ulkomaa
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Rasmus Juha Mikael Kukkula, Lempäälä
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Heikki Edward Pernu, Nurmijärvi
Torsti Nestori Heikinpoika Wikki, Espoo
Tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalouden koulutus, Insinööri (AMK)
Aku Henrik Kuusela, Rovaniemi
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Ada Eerika Isopahkala, Pirkkala
Janne Petteri Kauppila, Hämeenlinna
Miro Olavi Patrakka, Pori
Teemu Eemeli Tupola, Hämeenlinna
Tiina Hannele Sassali, Tampere
Timo Johannes Torikka, Renko
Tytti Emilia Lautiainen, Vantaa
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Henna Riikka Amin, Tampere
Juho Mikael Tavast, Tampere
Sharon Agbovi Bedzo, Forssa
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Aada Elina Ekman, Hämeenlinna
Jenni Johanna Nurmi, Hyvinkää
Saana Henrietta Mäkitammi, Turenki
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Jere Yrjönen, Virolahti
Marina Bogdanova, Janakkala
Tarja Itkonen, Joensuu
Tomi Souko, Ulvila
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Forssan kampussopimuksen ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin yhteistyösopimus allekirjoitettavaksi, esiteltiin Forssan kampuksen uusi HAMK Design Factory -tutkintokoulutusmalli, kuultiin LHKK:n datakeskusosaamisen koulutuksen kehittämisestä sekä tutustuttiin Riihimäen tapaan laatia kampusyhteistyön toimintasuunnitelma.
Forssan kampussopimuksen ohjausryhmän ensimmäinen kokous pidettiin 8.10.2026.Ohjausryhmään kuuluvat sopimusosapuolet HAMK, Forssan kaupunki, Forssan Yrityskehitys ja Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (LHKK). Lisäksi ohjausryhmään on kutsuttu yhteistyötahoina Forssan yhteislyseo, Forssan Yrittäjät ry, Tammelan kunta, Jokioisten kunta, Humppilan kunta ja Ypäjän kunta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi LHKK:n yhtymäjohtaja Maaria Silvius.
Tehtävänä ohjausryhmällä on ohjata elinvoimaisen ja näkyvän elinkeinoelämää palvelevan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ekosysteemiä, joka tukee myös uuden yritystoiminnan syntymistä. Ohjausryhmän ohjaukseen kuuluvat myös edellä mainitun toiminnan yhteinen markkinointi sekä yhteisten aluekehityshankkeiden sisältöihin vaikuttaminen.
Kokouksessa hyväksyttiin yhteistyösopimus allekirjoitettavaksi, esiteltiin Forssan kampuksen uusi HAMK Design Factory -tutkintokoulutusmalli, kuultiin LHKK:n datakeskusosaamisen koulutuksen kehittämisestä sekä tutustuttiin Riihimäen tapaan laatia kampusyhteistyön toimintasuunnitelma.
HAMKin Forssan kampuksella voi syksystä 2027 alkaen opiskella monialaisesti tutkinnot päiväopintoina neljässä insinööriohjelmassa sekä liiketalouden ohjelmassa tradenomiksi. Yrittäjyys ja liikeidean kehittäminen on myös aito vaihtoehto, johon tarjotaan opintoja, tukea ja palveluita. Design Factory -koulutuksiin haetaan kevään yhteishaussa 9.-23.3.2027.
Opinnoissa tehdään tiivistä yhteistyötä kumppaniyritysten kanssa, ja siten opiskelijat saavat ”jalan työelämän oven väliin” jo opintojen aikana. Tämä on suunniteltu vetovoimatekijäksi hakijoille, jonka vuoksi tarvitaan yhteistyöhön sitoutuneita yrityksiä. Lisäksi tarvitaan yritykset esittelevä markkinointikampanja yhteistyössä yritysten, kaupungin ja Forssan Yrityskehityksen kanssa. Yrityksen yhteistyö oppilaitoksen kanssa tulee nähdä sosiaalisen vastuullisuuden tekona, jonka voi tuotteistaa yrityksille vastuullisuusraportointiin sopivaksi kokonaisuudeksi. Tämä on itseasiassa juuri sitä, mitä Forssaan sijoittuva datakeskustoimija tulee omilta urakoitsijoiltaan vaatimaan.
Yhteistyö HAMKin ja LHKK:n välillä saa lisää vauhtia Forssan ammatti-instituutin nostettua sähkö- ja automaatiotekniikan aloituspaikkoja ja kehitettyä paikallinen tutkinnonosa datakeskuksessa toimimiseen. Oppilaitosten välille rakennetaan datakeskusväyläksi brändättävät väyläopinnot, jonka tuotteistetun putken opiskelija näkee heti aloittaessaan opinnot toisella asteella. Jatkossa mietitään, miten lukio kytketään väylään ja kuinka Forssan kaupunki voisi huomioida markkinoinnissaan uudet opiskelumahdollisuudet. Päämäärää halutaan ajatella varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta alkaen toiselle asteelle sekä korkeakouluun, josta on toimiva esimerkki on Riihimäen robotiikkakampus. Forssan kaupungin tulevaisuus sitoutuu dataan.
Ohjausryhmä kävi keskustelun konkreettisen toimintasuunnitelman laatimisesta kuvaamaan haluttua tulevaisuuden näkymää konkreettisesti. Ohjausryhmän jäsenten tehtävänä on keskustella toimintasuunnitelmaan tulevista lyhyemmän ja pidemmän tähtäimen tavoitteista ja toiminnan mittareista omissa organisaatioissaan sekä valmistella ehdotukset käsiteltäväksi seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa keskiviikkona 9.12.2026.
Forssan uusi koulutusmalli
Forssan kampukselle räätälöidään alueen yritysten tarpeisiin vastaava ja useita eri aloja yhdistävä koulutusmalli.
Kehittäminen tapahtuu tiiviisti ja pitkäjänteisesti yhdessä kaupungin ja seutukunnan toimijoiden kanssa.
Tavoitteena on uudistaa opetusta ja toimintaa Forssan kampuksella palvelemaan entistä paremmin aluetta.
Uuden koulutusmallin kehittäminen on aloitettu syksyllä 2025 ja halutaan käyttöön syksystä 2027 alkaen.
Millaista on työskennellä kansainvälisesti tunnetun yrityksen toimeksiannon parissa heti opintojen ensimmäisinä kuukausina? Tähän pääsivät tarttumaan HAMKin tietojenkäsittelyn ja Computer Applications -koulutusten opiskelijat Diili-opinnoissa, kun toimeksiannon antoi turvallisuusratkaisuistaan tunnettu Abloy.
Diili-opinnot tuovat työelämän osaksi opintoja heti opintojen alusta lähtien. Opiskelijat työskentelevät tiimeissä ratkoen aitoja yritysmaailman haasteita ja kehittäen ratkaisuja toimeksiantajien tarpeisiin. Syksyn projektissa opiskelijat perehtyivät ABLOY OS -järjestelmään ja etsivät uusia näkökulmia sen markkinointiin, hakukonenäkyvyyteen sekä saavutettavuuteen.
Monelle ensimmäisen vuoden opiskelijalle projekti oli ensimmäinen kosketus laajaan yritystoimeksiantoon.
– Aluksi mietin, onko tämä meille liian suuri haaste. Kun projektiin pääsi paremmin sisälle, työ osoittautui kuitenkin täysin tehtävissä olevaksi, yksi opiskelijoista kuvailee.
Muut opiskelijat luonnehtivat kokemusta innostavaksi, käytännönläheiseksi ja erinomaiseksi aluksi opinnoille. Vaikka osa koki projektin tulevan vastaan jo varsin aikaisessa vaiheessa opintoja, useimpien mielestä juuri aito toimeksianto teki oppimisesta merkityksellistä.
Tiimityö ja asiakasymmärrys keskiössä
Projektin aikana opiskelijat huomasivat nopeasti, että onnistuneet ratkaisut vaativat paljon muutakin kuin teknistä osaamista.
Suurimmiksi haasteiksi nousivat toimeksiantajan liiketoiminnan ymmärtäminen sekä tiimityön organisointi. Ennen ratkaisujen suunnittelua opiskelijoiden oli perehdyttävä Abloyn toimintaan, tuotteisiin ja asiakkaisiin.
– Jotta asiakkaalle voidaan rakentaa hyvä suunnitelma, täytyy ensin ymmärtää yritystä ja sen toimintaympäristöä. Myös projektityölle tyypilliset aikataulut, vastuunjako ja yhteisten työskentelytapojen löytäminen olivat tärkeitä oppimiskokemuksia.
Markkinointia, analytiikkaa ja yhteistyötaitoja
Opiskelijoiden mukaan projektin kiinnostavinta antia oli oppia, miten markkinointia rakennetaan käytännössä yritysmaailmassa.
Projektin aikana he perehtyivät muun muassa markkinointistrategioiden suunnitteluun, hakukonenäkyvyyden kehittämiseen sekä digitaalisten palvelujen arviointiin.
– Yhteistyö muiden opiskelijoiden kanssa ja kommunikointi ovat olleet opettavaisia kokemuksia, opiskelijat kertovat.
Parhaat ratkaisut palkittiin
Projektin päätteeksi opiskelijaryhmät esittelivät ratkaisunsa Abloyn edustajille. Jokaisesta tehtäväkokonaisuudesta valittiin voittajaryhmä, jonka palkitsi ABLOYn Lead Software Engineer Alessandro Zanni.
Markkinointisuunnitelman parhaaksi työksi valittiin Query Before Coffee -ryhmän ehdotus uuden ABLOY OS -käyttöliittymän lanseerauksesta.
SEO- ja GEO-kehityssuunnitelman voittajaksi valittiin Pivot Table Professionals, joka vakuutti näkemyksellään hakukone- ja tekoälypohjaisen löydettävyyden kehittämisestä.
Saavutettavuustehtävän voitti Data & Drama, jonka työssä arvioitiin ABLOY OS -järjestelmän saavutettavuutta ja esitettiin kehitysehdotuksia palvelun parantamiseksi.
Lisäksi User Error Experts sai erityismaininnan luovasta ja humoristisesta loppuratkaisustaan. Ryhmä toteutti osana esitystään lyhyen mainosvideon, joka jäi mieleen omaperäisyytensä ansiosta.
Projektin värikkäänä yksityiskohtana toimivat tiimien nimet, jotka ammensivat inspiraationsa IT-alan ilmiöistä, projektityöstä ja toimistoarjesta. Mukana olivat myös Business & Bugfixes, Git It Together, Meeting Escape Artists, Turn It Off and On Again, Agile-Ish, Friday Deployers, Legacy Survivors, Runtime Survivors, IT Depends, Ctrl Alt Elite, Hardware? Hardly., No Ticket No Problem, Version Control Victims, L. Excel-lent Decisions, KPI Krusaders ja Out of Office Engineers.
Työelämä tutuksi heti opintojen alussa
Diili-opinnot ovat osa HAMKin käytännönläheistä oppimista, jossa teoria yhdistyy aitoihin työelämän tarpeisiin. Yritysten toimeksiannot tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden soveltaa osaamistaan käytännössä, kehittää työelämätaitojaan ja rakentaa verkostoja jo opintojen alkuvaiheessa.
Tietojenkäsittelyn ja Computer Applications -koulutuksissa opiskelijat pääsevät työskentelemään ohjelmistokehityksen, digitaalisten palveluiden, liiketoiminnan ja projektityön parissa. Työelämäprojektit auttavat ymmärtämään, miten opinnoissa opitut taidot näkyvät käytännössä ja millaisia mahdollisuuksia ala tarjoaa tulevaisuudessa.
Kaksiviikkoisen koulutuksen aikana eri puolilta Belizeä osallistuneet opettajat vahvistivat osaamistaan inklusiivisissa ja oppijalähtöisissä opetusmenetelmissä, joiden tavoitteena on parantaa kaikkien oppijoiden oppimistuloksia erityisesti perustaidoissa (lukeminen, kirjoittaminen, matematiikka). Koulutuksen toteuttivat Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tiiviissä yhteistyössä Belizen opetus-, kulttuuri-, tiede- ja teknologiaministeriön (MoECST) kanssa.
Osaamista parempaan oppimiseen
Kahden erittäin vuorovaikutteisen viikon aikana opettajat tutustuivat innovatiivisiin opetus- ja oppimismenetelmiin, joissa oppilas on oppimiskokemuksen keskiössä. Käytännön työpajoissa, yhteissuunnittelussa, keskusteluissa ja toiminnallisissa harjoituksissa osallistujat kehittivät uusia työkaluja ja toimintatapoja jokaisen oppijan menestymisen tukemiseksi.
Ensimmäisellä viikolla opettajat keskittyivät koulujen ja perheiden välisen yhteistyön vahvistamiseen, inklusiivisen opetuksen edistämiseen, monilukutaidon kehittämiseen sekä matematiikan ja STEAM-opetuksen elävöittämiseen innostavien, tosielämään kytkeytyvien oppimiskokemusten avulla. Osallistujat laativat kodin ja koulun yhteistyön toimintasuunnitelmia sekä perehtyivät käytännön keinoihin erilaisten oppijoiden tukemiseksi omissa luokissaan.
Toisella viikolla huomio siirtyi kannustavien ja inklusiivisten oppimisympäristöjen rakentamiseen yksilöllisten oppimissuunnitelmien (ILP), yhteisöön kuulumisen ja inkluusion, perustaitoja tukevan tukiopetustoiminnan kehittämisen sekä innovatiivisten opetusmenetelmien avulla. Opettajat kehittivät yhdessä ILP-työkaluja ja suunnittelivat tukiopetuksen toimintoja, joiden tavoitteena on parantaa oppimistuloksia erityisesti perustaitojen, sosioemotionaalisen kehityksen ja oppilaiden yksilöllisen tuen osalta.
Yksi ohjelman suurimmista vahvuuksista oli eri puolilta Belizeä tulevien opetusalan ammattilaisten mahdollisuus oppia toisiltaan. Koulut vaihtoivat ideoita, jakoivat haasteitaan ja kehittivät yhdessä käytännön ratkaisuja. Näin syntyi elinvoimainen ammatillinen oppimisyhteisö, jota yhdistää sitoutuminen kaikkien oppilaiden oppimistulosten parantamiseen.
Vaikutukset ulottuvat luokkahuonetta pidemmälle
Koulutuksen päättyessä osallistujilla oli käytössään käytännön työkaluja, innovatiivisia opetusmenetelmiä ja konkreettisia toimintasuunnitelmia, joita he voivat ottaa käyttöön omissa kouluissaan. Ohjelma vahvisti opettajien osaamista inklusiivisessa opetuksessa, luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan opetuksessa, STEAM-opetuksessa, opetuksen eriyttämisessä ja yhteissuunnittelussa. Samalla se vahvisti yhteistä sitoutumista siihen, että jokaisella oppijalla on mahdollisuus onnistua.
Osallistuminen Accelerated Learning -koulutuksen toiseen osaan näiden kahden viikon ajan on ollut erinomainen kokemus. Olen tavannut uusia ihmisiä ja tehnyt yhteistyötä muiden opettajien kanssa. Koulutus on auttanut minua kehittämään omia käytäntöjäni monenlaisten, sekä ennestään tuttujen että minulle uusien, tehtävien ja toimintojen avulla.
Opettaja Belizen alueelta
Hän lisää: ”Yksi tärkeimmistä oivalluksistani koulutuksesta on se, että opettajana olen myös oman oppilaitokseni opetuksen kehittäjä. Voin omalta osaltani edistää muutoksia koulussamme niin, että oppilaillamme on paremmat mahdollisuudet menestyä.
Tämä koulutus edistää koulutuksen kehittämistä Belizessä, sillä se kannustaa ja tukee inklusiivista ja eriyttävää opetusta sekä koko koulussa että luokkahuoneessa. Mielestäni kaikkia rehtoreita ja opettajia tulisi kannustaa osallistumaan tähän koulutukseen.”
Opettajana koen koulutuksen annin sekä itselleni että koulullemme erittäin merkittäväksi. En hyödynnä vain omia ideoitani, vaan saan ajatuksia myös belizeläisiltä valmentajilta, suomalaisilta kouluttajilta ja muiden koulujen kollegoilta. Juuri tämä kahden viikon Accelerated Learning -koulutuksen aikana toteutunut yhteistyö eri ryhmien välillä on ollut erityisen hienoa. Kuten sanonta kuuluu, kaksi päätä on parempi kuin yksi.
Rehtori Cayon alueelta
Hän lisää: ”Yksi tärkeimmistä asioista, jonka vien täältä mukanani, on yksilöllinen oppimissuunnitelma. Meille opettajille on olennaista ymmärtää oppilaidemme tarpeita. Se auttaa meitä pääsemään lähemmäs oppilaita ja tukemaan heitä paremmin. Emme ehkä pysty tekemään kerralla valtavaa muutosta tai etenemään montaa askelmaa yhtä aikaa, mutta jo yksi askel oppilaiden tarpeisiin vastaamisessa tuntuu merkitykselliseltä.
Kaiken tavoitteena on kehittää koulutusjärjestelmää vastaamaan entistä paremmin oppilaidemme tarpeisiin. Haluan jälleen kiittää kaikkia opetusministeriössä sekä Belizen hallitusta. Kiitän myös kaikkia mukana olevia, valmentajiamme ja suomalaisia kumppaneitamme heidän tuestaan. Yhdessä voimme tehdä Belizen koulutusjärjestelmästä paremman kaikille.”
Oppimismatka jatkuu
Oppiminen ei pääty tähän. Syyskuusta joulukuuhun osallistuvat opettajat jatkavat ammatillista kehittymistään verkko-oppimismoduulien avulla ja ottavat samalla kouluissaan käyttöön uusia yksilöllisiä oppimissuunnitelmia ja tukiopetuksen toimintoja. Uudelle opettajaryhmälle suunnattu toinen koulutuskierros on tarkoitus käynnistää maaliskuussa 2027, mikä laajentaa ohjelman vaikutuksia eri puolille Belizeä.
Accelerated Learning -pedagoginen täydennyskoulutusohjelma oli suunnattu Belizen perusopetuksen ylempien luokkien opettajille. Koulutus oli osa Latinalaisen Amerikan kehityspankin (Inter-American Development Bank, IDB) rahoittamaa hanketta ”Design and Implementation of Teacher Professional Development and Students’ Extracurricular Programs for Accelerated Learning in Foundational Skills”.
Kaksi koulutusviikkoa täynnä yhteistyötä ja osaamisen jakamista suomalaisten kouluttajien, paikallisten valmentajien ja osallistuvien opettajien kesken (Kuva: Sanna Ryökkynen, Corozalin ryhmä)
Kokonaan verkossa suoritettavat hevosalan liiketoiminnan opinnot sopivat Jenni Rautiaiselle. Koulutus antoi hyvät valmiudet liiketoiminnan ja markkinoinnin parissa työskentelyyn. Mukavimmat opintomuistot liittyvät käytännönläheisiin työelämäprojekteihin.
Tradenomiopinnot olivat kiinnostaneet Jenniä aina. Lopullinen päätös opiskelusta syntyi, kun eteen tuli mahdollisuus opiskella verkossa, ja hevosalan näkökulmaa hyödyttäen. Kotipaikkakunnalta kampukselle tuli kuljettua kertaalleen orientaatiopäivää varten. Muuten opiskelu tapahtui kokonaan verkossa.
Jennin työtehtäviin kuuluu muun muassa orimainosten laatiminen kesän astutuskaudelle.
Opintojen aikana Jenni teki kolmipäiväistä työviikkoa. Työpäivinä hän opiskeli iltaisin ja muina päivinä päiväsaikaan. Jälkikäteen tarkasteltuna, myös kokopäiväinen työskentely olisi hänen mielestään onnistunut opintojen ohella.
-Oli tosi kiva koulutus ja olen onnellinen, että tuli lähdettyä opiskelemaan.
Hauskimpana projektina kouluajoilta jäi mieleen Diili-projektit, joissa tehtiin toimeksiantoja tosielämän yrityksille. Koulutuksesta sai tärkeää osaamista esimerkiksi kirjanpitoon ja taloushallintoon, sekä tietysti markkinoinnin ja viestinnän kokemusta. Jennin mukaan koulutus sopii myös erinomaisesti hevosalan yrittäjälle, tai muusta yritystoiminnasta kiinnostuneelle.
Polkuopinnoilla ja työharjoittelulla kohti uusia unelmia
Opintojen ensimmäisen vuoden Jenni suoritti polkuopiskelijana. Polkuopinnoissa opintoihin pääsee mukaan ilman pääsykoetta, ja opintoja tehdään samassa tahdissa saman vuoden tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen polkuopiskelija voi hakeutua tutkinto-opiskelijaksi.
Työharjoittelupaikka löytyi Kuopion raviradalta, jossa työtehtävät painottuvat sosiaalisen median markkinointiin ja viestintään. Osan valmistumiseen vaadittavasta työharjoittelusta hän sai kuitattua aiemmin hankitulla työkokemuksella.
Jenni ja russponiori Smedens Andiamo, joiden yhteiseen kilpauraan on mahtunut muun muassa Elitloppetin voitto Ruotsissa.
– Olen pystynyt hyödyntämään työssäni koulusta saamaani ajantasaista tietoa. Jos jotain voin vinkata nykyisille opiskelijoille, niin harjoittelupaikka kannattaa valita huolella. Ideaalissa tapauksessa käteen jää verkostoja sekä työpaikka.
Jennillä on jo mittava, 10-vuotiaana aloitettu ravikilpailu-ura ja vapaa-aika kuluu yhä hevosten parissa muun muassa valmentaen. Hän ei kuitenkaan haaveile talliyrittämisestä. Tarvittavaa osaamista tradenomin työtehtäviin on alasta riippumatta ja tulevaisuudessa hän haluaisikin työskennellä lisää markkinoinnin ja viestinnän parissa.
Hevosalan liiketoiminta
Hevosalan liiketoiminnan verkko-opinnoissa yhdistät käytännönläheisen tekemisen ja vahvan liiketoimintaosaamisen oppimalla yhteistyössä hevosalan yritysten ja organisaatioiden kanssa.
Valmistuttuasi olet asiakaslähtöinen ja innovatiivinen tradenomi, joka toimii luontevasti niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä työyhteisöissä. Voit työllistyä monipuolisiin asiantuntija- ja kehittämistehtäviin joko hevosalalle tai muille toimialoille tai voit toimia yrittäjänä.
Lasi- ja keramiikkamuotoilun opiskelijat tutustuivat pohjoisen keramiikkapitäjän paikalliseen keramiikkakulttuuriin, saviesiintymiin ja alan yrityksiin. Opintomatkasta kasvoi myös jotain paljon suurempaa: harjoittelupaikkoja, uusia verkostoja, ja jopa työmahdollisuuksia.
Sara Keskitalo ja Elisa Vasenius löysivät työharjoittelupaikat Posiolta hieman sattuman kautta. Alun perin harjoittelupaikkojen löytäminen vaikutti haastavalta, sillä alalla paikkoja ei aina ole helposti tarjolla.
– Käytiin luokan kanssa vierailulla Miki Studiolla ja Pentikillä. Sen jälkeen tuli ajatus, että mitä jos hakisimme harjoitteluun Posiolle. Lopulta molemmat pääsimme.
Kertoo Sara.
Sara suoritti harjoittelunsa Miki Studiolla, pienessä keramiikkayrityksessä, jonka perustaja on korealainen keramiikkataiteilija Miki Kim. Hän oli muuttanut Suomeen reilut kymmenen vuotta aiemmin, työskennellyt ensin Pentikillä ja perustanut myöhemmin oman studionsa Posiolle.
Mikin töissä näkyy vahvasti suomalainen luonto. Erityisen tunnettuja ovat tarkasti viimeistellyt posliiniset eläinaiheet, kuten tunturipöllöt. Hänen luonaan saadut opit ja taiteellinen näkemys näkyvät Saran tekemässä keramiikassa tänäkin päivänä.
Parasta harjoittelussa oli mentorin lisäksi monipuolisuus:
– Tein muotteja, valoin tuotteita, maalasin, viimeistelin töitä, paketoin tuotteita ja välillä olin myymälässäkin. Työ oli todella vaihtelevaa. Miki on aivan ihana ihminen, todella inspiroiva ja täynnä energiaa. Opin häneltä valtavasti niin valusavesta, työprosesseista kuin yritystoiminnastakin
Perspektiiviä ja kokemusta Pentikin tehtaalta
Elisan harjoittelupaikka löytyi Posion tunnetuimmasta keramiikka-alan yrityksestä, Pentikiltä. Hän aloitti tehtaan koristeluosastolla, jossa työ keskittyi astioiden kuviointiin sapluunoiden avulla. Ensimmäiset viikot harjoittelussa olivat ennen kaikkea tasalaatuisuuden ja työnopeuden harjoittelua.
Harjoittelun edetessä työtehtävät monipuolistuivat nopeasti. Koristeluosaston jälkeen Elisa pääsi työskentelemään Pentikin taiteellisen johtajan, Anu Pentikin, studiolla. Siellä hän pääsi osallistumaan enemmän tuotteiden valmistusprosessiin alusta pitäen. Harjoittelun aikana Elisa osallistui myös uusien kuosien suunnitteluun ja pääsi työskentelemään läheisesti kokeneiden ammattilaisten kanssa.
Käsillä tekeminen on aina ollut lähellä Elisan sydäntä.
– Oli todella inspiroivaa nähdä läheltä, miten tuotteet syntyvät ja miten suunnitteluprosessi etenee. Sain myös paljon arvokkaita neuvoja yrittäjyyteen.
Kertoo Elisa.
Pentikillä Elisa huomasi käytännössä, kuinka paljon käsityötä tehdään myös teollisessa tuotannossa. Suurellakin tehtaalla valtaosa koristelusta tehdään käsin.
Opinnoista saatu käytännön osaaminen auttoi harjoittelupaikan löytämisessä
Sekä Sara, että Elisa kokevat, että HAMKin opinnot valmistivat hyvin työelämään. Erityisesti käytännönläheisyys nousi esiin harjoittelupaikoissa. Pentikillä Elisa sai kuulla, että HAMKin opiskelijoita arvostetaan juuri heidän käytännön osaamisensa vuoksi.
– Pentikillä tiedettiin, että HAMKissa oikeasti tehdään keramiikkaa ja käydään koko tuotesuunnitteluprosessi läpi, joka näkyy harjoittelijoiden osaamisessa.
Opintojen aikana opiskelijat pääsivät tutustumaan materiaalien käyttöön, tuotesuunnitteluun ja valmistusprosesseihin. Harjoittelut puolestaan tarjosivat mahdollisuuden soveltaa opittua käytännössä ja nähdä, miten erilaiset yritykset toimivat.
Harjoittelun aikana saatu kokemus keramiikka-alan yritystoiminnan käytännön arjesta vahvisti ajatusta oman keramiikkastudion perustamisesta. Tänä päivänä Sara ja Elisa toimivat yhdessä yrittäjinä perustamassaan Sael Studiosissa Lahdesaa, ja ottavat mielellään artenomiopiskelijoita työharjoitteluun.
Älykäs ja kestävä muotoilu
Älykkään ja kestävän muotoilun koulutuksessa pääset vaikuttamaan, miltä tulevaisuuden maailma näyttää ja miten tuotteita valmistetaan kestävästi, ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen.
Voit opiskella vaatemuotoilua, jalkinemuotoilua, lasimuotoilua ja keramiikkamuotoilua. Käytät uusia tekniikoita, kuten digitaalista mallinnusta, tekstiilitulostusta ja 3D-tulostusta savesta siirtokuviin. Olemme Pohjoismaiden ainoa korkeakoulu, jossa voit opiskella jalkinemuotoilua ja ainoa Suomessa, jossa voit opiskella lasin ja keramiikan muotoilua.
HAMK on mukana Metsämiesten Säätiön koordinoimassa markkinointikampanjassa, jonka tarkoituksena on tuoda faktoja metsäkeskusteluun. Radiokampanja toteutuu lokakuun lopussa 2026 ja siinä on mukana 31 alan toimijaa.
Kymmenennessä yhdessä toteutetussa radiokampanjassa 9.-25.10.2026 metsäalan toimijat kertovat yhdessä metsäalan yhteiskunnallisesta merkityksestä, tuovat metsäkeskusteluun faktoja ja tekevät metsässä tehtävää työtä tutuksi. Alalla on monipuolisia opiskelu- ja työmahdollisuuksia sekä työpaikkoja kautta maan, joita kampanjaan osallistuvat tahot edustavat.
”Metsäalan menestyksen kannalta keskeistä on saada alalle motivoituneita ja innostuneita tulijoita”, tiivistää kampanjan koonneen Metsämiesten Säätiön kehityspäällikkö Veikko Iittainen.
Metsäalan menestyksen kannalta keskeistä on saada alalle motivoituneita ja innostuneita tulijoita.
Veikko Iittainen, kehityspäällikkö, Metsämiesten Säätiö
Metsistä on moneksi
Suomi on Euroopan metsäisin maa, ja metsät ovat tärkeä osa maailman onnellisimman kansan elämää. Uusiutuva puu on läsnä jokapäiväisissä tuotteissa ja on osaltaan ratkaisu aikamme suuriin haasteisiin.
Puita kaadetaan ja käytetään ihmisten kulutustarpeisiin, esimerkiksi hammastahnassa, lääkkeissä, pakkauksissa, huonekaluissa, rakentamisessa ja lämmityksessä. Hyvällä ja vastuullisella metsänhoidolla huolehditaan siitä, että metsät pysyvät terveinä, kasvukykyisinä ja monipuolisesti hyödynnettävinä.
Valtaosan Suomen metsistä omistavat yksityiset ihmiset eli tavalliset suomalaiset perheet. Suomessa onkin 600 000 metsänomistajaa. Metsäala työllistää Suomessa lähes 100 000 henkilöä metsänhoidosta puunkorjuuseen, kuljetuksiin ja jalostukseen. Metsäala tuottaa merkittävän osan Suomen vientituloista. Samalla metsien aktiivisella hoidolla turvataan puuston terveyttä ja kasvua: hoitotoimenpiteillä puille annetaan valoa ja kasvutilaa.
Metsäalalla voi rakentaa itsenäisen ja vastuullisen uran luonnon, teknologian ja ihmisten parissa ympäri Suomea. Alalla on koulutusmahdollisuuksia ammattikorkeakoulujen tarjonnan lisäksi myös ammatillisissa oppilaitoksissa ja ylipistoissa. HAMK on Suomen ainoa ammattikorkeakoulu, jonka kampus sijaitsee oman opetusmetsän keskellä.
Metsämiesten Säätiö
Radiokampanjan kokoaja Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa oman sijoitustoimintansa tuottoa ja saatuja lahjoituksia alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein. Säätiö kunnioittaa historiaansa nimellään ja tasa-arvoisella toiminnalla.
Radiokampanjaan osallistuvat toimijat
Metsäalan radiokampanjassa on mukana on 31 toimijaa: Helsingin yliopisto, Hämeen ammatti-instituutti, Hämeen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Koneyrittäjät ry, Laania, Lapin ammattikorkeakoulu, Loimu ‒ Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden sekä ruoka-alan korkeakoulutettujen liitto, Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Metsä Group, Metsäkoulutus ry, Metsälehti, Metsämiesten Säätiö, Metsämuseo Lusto, Metsänhoitoyhdistykset, Paperiliitto, Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto POKE, Savon ammattiopisto, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu, Stora Enso, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tampereen Seudun Ammattiopisto Tredu, Teollisuusliitto, Tornator, TTS Työtehoseura, UPM ja Versowood Oy.
Työkaluja ekosysteemiseen vuorovaikutukseen -webinaari toi yhteen ennakoinnin ja osaamistarpeiden tunnistamisen asiantuntijoita sekä yli sata aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. AMKmicro-hankkeen tapahtuma esitteli näkökulmia työelämästä, ennakoinnista ja jatkuvasta oppimisesta sekä tarjosi tilan yhteiselle keskustelulle näiden teemojen ympärillä.
Puheenvuoroissa nousi esiin tarve siirtyä yksisuuntaisesta koulutuksen suunnittelusta kohti yhteistä dialogia. Muuttuvien osaamistarpeiden ymmärtäminen edellyttää työelämän ja korkeakoulujen välistä jatkuvaa vuoropuhelua, jossa tarkastellaan yhdessä toimintaympäristön muutoksia ja rakennetaan niihin vastaavia ratkaisuja. Juuri tästä ekosysteemisessä vuorovaikutuksessa onkin kyse.
Sari Leppänen AMKmicro-hankkeesta käynnisti webinaarin kertomalla sen agendasta ja kuvaili ekosysteemisen vuorovaikutuksen tarkoittavan ennen kaikkea verkostoja, yhteistoimintaa sekä vuorovaikutusta. Lähtökohtana oli ajatus siitä, että jo webinaari itsessään antaisi mahdollisuuden toteuttaa ekosysteemistä vuorovaikutusta käytännössä.
Paavo Raappana PINKO-hankkeesta kietoikin puheenvuoronsa dialogisuuden teeman ympärille ja korosti oikeanlaisen keskustelun ja kysymysten merkitystä koulutusorganisaatioiden ja työelämän toimijoiden välillä. Raappanan mukaan olennaista ei ole ensisijaisesti kysyä, millaista koulutusta tarvitaan, vaan kysyä ennemminkin, missä osaamista tarvitaan ja millaisia haasteita osaamisen puute aiheuttaa.
Kaiken lähtökohtana on ymmärrys tulevaisuudesta
Olli Oja Ennakointikamarista nosti puheenvuorossaan esiin työelämän ja teknologian muutokset sekä tulevaisuuden. Hän esitti, että erityisesti tekoälyn myötä suhteemme tietoon ja asiantuntijuuteen on murroksessa. Tämä muutos haastaa myös koulutuskenttää pohtimaan, miten osaamisen jatkuva päivittäminen ja uuden asiantuntijuuden rakentaminen mahdollistetaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä.
Satu Wahlberg Vantaan kaupungilta toi puolestaan ennakointipohjaisen ajattelutavan lähemmäs konkretiaa esittelemällä Vantaan kaupungin ennakointimallia. Vantaan kaupunki näkee ennakoinnin ydintehtävinä ennakointikyvykkyyden kasvattamisen, tulevaisuustiedon tuottamisen sekä tulevaisuustiedon kytkemisen osaksi johtamista ja toimeenpanoa. Wahlbergin mukaan ennakoinnin kenttä on murroksessa, ja sen takia tulevaisuutta on tarkasteltava samanaikaisesti sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Tulevaisuuden työelämä ei synny yksissä käsissä
Jenni Koskinen ManPower Groupista käsitteli puheenvuorossaan työmarkkinatrendejä. Muuttuvat työmarkkinat haastavat perinteistä käsitystä yksilöiden osaamisesta. Rekrytoinneissa ei välttämättä etsitä vain tietynlaista osaamista omaavaa henkilöä, vaan työntekijöiltä toivotaan kykyä oppia, mukautua ja kasvaa uusien tehtävien mukana.
Urakestävyyttä, eli jatkuvaa tietotaidon ja asenteiden päivittämistä, vaaditaan nyky-yhteiskunnassa. Organisaatio taas on tärkeässä roolissa yksilön urakestävyyden tukemisessa.
Koskinen totesi, että tulevaisuuden työelämä ei synny yksin yrityksissä eikä oppilaitoksissa tai julkisessa hallinnossa, vaan se syntyy niiden välisessä kohtaamisessa. Toteamus kiteyttääkin oivallisesti ekosysteemisen vuorovaikutuksen ja koko webinaarin teemojen merkityksen.
AMKmicro – Jatkuva oppiminen ja pienet osaamiskokonaisuudet työelämän osaamisen kehittäjänä
AMKmicro-hankkeessa vahvistamme ammattikorkeakoulujen kyvykkyyttä kehittää jatkuvan oppimisen, erityisesti pienten osaamiskokonaisuuksien tarjontaa, suunnittelua, toteuttamista ja tunnettuutta työelämän ja työikäisen väestön osaamisen ylläpitämiseksi, nostamiseksi ja uudistamiseksi.
AMKmicro-hankkeen toteuttajat muodostavat 5AMK-verkoston. Verkostoon kuuluvat Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Metropolia Ammattikorkeakoulu.
Hanke on Euroopan unionin osarahoittama (Euroopan sosiaalirahasto ESR+).
Rakentamisen Laatu RALA ry palkitsi Kestävän kehityksen opiskelija Katri Turusen opinnäytetyön FinnBuild-messuilla. Pääpalkinnon arvoinen opinnäytetyö käsitteli vähähiilisen betonin käyttöä rakentamisessa.
Rakentamisen Laatu RALA ry jakoi opinnäytetyöpalkintoja rakennusalan opiskelijoiden lopputöille FinnBuild-messuilla syys-lokakuun vaihteessa 2026. Palkinnot jaettiin opinnäytetöille, jotka tuovat alalle uusia näkökulmia ja kehittävät rakentamisen toimintatapoja. Tämä vuosi oli ensimmäinen, kun opinnäytetyöpalkintoja jaettiin.
”Huomioimme palkinnon avulla alan tulevaisuuden osaajia ja kannustamme heitä kehittämään alan toimintaa. Palkittavaksi voidaan valita esimerkiksi AMK- tai YAMK-tason opinnäytetyö, kandidaatintutkielma, pro gradu -tutkielma tai diplomityö”, kertoo RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström.
Kestävän kehityksen koulutuksessa ympäristösuunnittelijaksi opiskelevalle Katri Turuselle jaettiin 5 000 €:n arvoinen pääpalkinto. Turusen opinnäytetyö Vähähiilisen betonin käyttö tahtituotannossa rakennustyömaalla on RALAn asiantuntijaraadin mukaan kattava ja vaikuttavat tutkimus, joka tarjoaa mahdollisuuksia konkreettisiin rakentamiskäytäntöjen muutoksiin.
”Työn aihe nousee jatkuvasti esille tilaajien puheissa ja tarjouspyyntöpapereissa. Sen tuloksia voidaan myös hyödyntää alalla välittömästi”, toteaa RALAn hallituksen puheenjohtaja Antti Lipsanen.
”Toivon, että opinnäytetyöni saavuttaa henkilöt, joilla on päätäntävaltaa ja rohkeutta nopeuttaa vastuullisuuden integroimista rakentamiseen.”
”Paljon kiitoksia RALAlle palkinnosta. Työssäni halusin tutkia, miten rakentamisen tehokkuutta parannetaan samalla, kun pyritään vähentämään toiminnan hiilijalanjälkeä. Toivon, että opinnäytetyöni saavuttaa henkilöt, joilla on päätäntävaltaa ja rohkeutta nopeuttaa vastuullisuuden integroimista rakentamiseen”, Katri Turunen kommentoi.
Tilaisuudessa jaettiin myös kaksi tunnustuspalkintoa ansiokkaista opinnäytetöistä, Metropolia ammattikorkeakoulun opiskelija Mia Vaimille ja Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija Hannu Kiurulle.
