Koulutusohjelma: Tieto- ja viestintätekniikan insinööri, kiertotalous Projektin toteutusajankohta: 16.9.2024-9.5.2025 Projektitiimin jäsenet: Anette Ahonen, Aku Kuusela, Rasmus Laitinen, Tatu-Pekka Koivula (Lead) Yhteyshenkilöt: Anne-Mari Järvenpää, Johanna Salmia, Ari Hietala, Esa Virta
Projektin tarkoitus ja tavoite
Projektin tavoitteena on parantaa LED-lamppujen ja muiden lamppujen kierrätystä kehittämällä teknisiä ja automatisoituja ratkaisuja tunnistukseen ja lajitteluun. Alkuvaiheessa luodaan alustava prototyyppi lamppujen tyyppikohtaiseen tunnistamiseen, mikä antaa pohjan jatkokehitykselle. Lopullisena tavoitteena on kehittää järjestelmä, joka tukee keskitettyjä jätteenkäsittelylaitoksia ja suurempia yksiköitä, mutta on myös varioitavissa kauppakeskuksiin tai mobiilisti. Projekti tähtää kierrätysprosessin automaation ja jätteen lajittelun tehostamiseen sekä EU:n kierrätysvaatimusten täyttämiseen. Toimeksiantajina ovat Flip ry ja Elker Oy, jotka edustavat toimialan jäseniä ja sidosryhmiä. Tässä projektissa ei vielä kehitetä valmista sovellusta, vaan luodaan perustaa lopulliselle ratkaisulle.
Ratkaisu ja teknologiat
Tarvitaan ratkaisu, jossa tunnistusprosessissa hyödynnetään valon aallonpituuksiin perustuvaa lamppujen yksilöintiä sekä konenäköä. Järjestelmä tunnistaa objektien ominaisuuksia, kuten koon, värin (RGB) ja muodon algoritmien avulla. Systeemi on kytketty pilvipalveluun ja sisältää IoT-teknologian, jonka ansiosta järjestelmän seurantaa, hallintaa ja jatkokehitystä voidaan toteuttaa joustavasti tarpeiden mukaan. Tavoitteena on nostaa automaation astetta siten, että tunnistusprosessi helpottuu ja kuluttajien ei tarvitse itse murehtia lamppujen tyypityksestä — järjestelmä huolehtii lajittelusta itsenäisesti. Integraatiot kuljetinjärjestelmiin ja lajittelulaitteistoihin esimerkiksi jätteenkäsittelylaitoksissa ja suurissa käsittelypisteissä voidaan myös räätälöidä kohde- ja prosessikohtaisesti.
Tulokset ja vaikuttavuus
Projektin ja kehitystyön myötä on mahdollista luoda älykäs ja automatisoitu lamppujen tunnistusratkaisu, joka hyödyntää muun muassa valon aallonpituuksien käsittelyä ja mittaamista, konenäköä, IoT-yhteyksiä ja pilvipalveluita. Tällainen ratkaisu vähentäisi manuaalisen työn tarvetta ja parantaisi lajittelun tarkkuutta, mikä tehostaisi prosesseja ja vähentäisi virheitä. Toimeksiantajalle sekä muille alan toimijoille ja sidosryhmille kiertotalouden arvoketjussa tämä avaa mahdollisuuden kustannussäästöihin, tehokkaampaan toimintaan ja skaalautuvaan jatkokehitykseen. Teknologia tarjoaa lähtökohtaisesti pohjan uudenlaisen ratkaisun kehittämiselle, joka tukee EU:n kierrätysvelvoitteiden täyttämistä, parantaa todellista kierrätysastetta ja edistää raaka-aineiden uudelleenkäyttöä kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Palaute on ollut positiivista ja ratkaisu innovatiivinen, mikä vahvistaa sen potentiaalia. Tämä projekti luo vahvan perustan jatkokehitykselle, jonka avulla voidaan toteuttaa entistä kehittyneempiä ja tehokkaampia ratkaisuja.
Kestävän kehityksen tavoitteet
Yhteistyössä
Koulutusohjelma: Tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalous, insinööri
Projektin toteutusajankohta: syksy 2024-kevät 2025
Projektitiimin jäsenet: Johanna Pyrhönen, Petra Kalkamo, Ilona Hannukkala, Saila Mäkinen
Yhteyshenkilö: Ari Hietala, Esa Virta
Projektin tarkoitus ja tavoite
Projektin tarkoituksena oli motivoida omakotitaloasujia kierrättämään oikeaoppisesti älykästä teknologiaa hyödyntämällä. Tavoitteenamme oli tehdä kierrättämisestä konkreettisempaa kuluttajille ja lisätä tietoa kierrättämisen hyödyistä. Tavoitteenamme oli myös tuottaa dataa jäteastioiden täyttöasteesta, jolloin jäteyhtiöt voisivat perustaa koko logistisen systeeminsä antureista kerättyyn tietoon.
Ratkaisu ja teknologiat
Ekotietäjä-ratkaisumme yhdistää interaktiivisen infotaulun ja sensoriteknologian, joiden avulla kierrätyksestä tulee konkreettisempaa ja helpommin lähestyttävää. Painoanturi mittaa tuodun lasijätteen määrän, ja ultraäänianturi seuraa astian täyttöastetta. Tieto siirtyy reaaliajassa infotaululle ja verkkosivulle. Hyödynnämme IoT-teknologiaa tiedon keräämiseen ja jakamiseen, mikä auttaa motivoimaan käyttäjiä ja mahdollistaa jäteyhtiöille tehokkaamman ja dataan perustuvan tyhjennyslogistiikan suunnittelun.
Kuva Vasemmalta oikealle: Saila Mäkinen, Petra Kalkamo, Ilona Hannukkala ja Johanna Pyrhönen
Tulokset ja vaikuttavuus
Projektin aikana havaitsimme, että selkeä ja visuaalinen tieto lisää kiinnostusta kierrättämiseen. Antureiden tuottama data tuo läpinäkyvyyttä ja infotaululle tuleva tieto tuodun lasin määrästä auttaa ymmärtämään kierrättämisen konkreettisia vaikutuksia. Toimeksiantajalle projekti tarjoaa pohjan älykkäälle järjestelmälle, jonka avulla voidaan parantaa kierrätyspisteiden toimintaa ja optimoida tyhjennysreittejä. Tämän avulla pystytään tehostamaan jätehuoltoa, pienentämään ympäristökuormaa ja lisäämään asukkaiden kierrätysaktiivisuutta.
Kestävän kehityksen tavoitteet
Yhteistyössä
Kasvatussosiologian viides vuosikirja on ilmestynyt. Koulutussosiologian metodologiat ja tutkimusmenetelmät -teos esittelee 2000-luvun suomalaisen koulutussosiologian metodologiaa ja niiden ominaispiirteitä 32 kirjoittajan voimin.
Teokseen on koottu 12 kotimaista artikkelia, jotka tarkastelevat koulutusta ja siihen kytkeytyviä yhteiskunnallisia ilmiöitä erilaisten metodologisten linssien lävitse. Kirjoittajat havainnollistavat artikkeleissaan uusimmassa koulutussosiologisessa tutkimuksessa käytettyjä metodologisia ratkaisuja, jotka vastaavat kysymyksiin muun muassa siitä, miten koulutussosiologisia ilmiöitä voidaan tutkia ja millaiset epistemologiset ja ontologiset taustaoletukset ohjaavat koulutussosiologisen tutkimuksen metodologiaa. Teoksessa koulutussosiologian metodologista kirjoa jäsennetään etnografiasta ja verkostoanalyysistä käsitehistorialliseen tutkimusotteeseen ja WPR-metodologiaan.
Teos palvelee sekä tutkimuskäytössä että kurssikirjana korkeakouluissa. Kirjan keskeisenä kohderyhmänä ovat kasvatuksen ja yhteiskuntatieteiden alan tutkijat ja asiantuntijat sekä opetuskäytön kohderyhmien näkökulmasta kasvatus- ja sosiaalialojen perustutkinto- ja jatko-opiskelijat.
Tampere University Pressin kustantama vertaisarvioitu teos on vapaasti saatavana open access -kirjana muun muassa kustantajan julkaisualustalla. Sen lisäksi se tulee saataville myös painettuna kirjana.
Teoksen tiedot
Varjo, J., Civil-Hirvonen, T., Kalalahti, M., & Kinnari, H. (toim.) (2026). Koulutussosiologian metodologiat ja tutkimusmenetelmät.Kasvatussosiologian vuosikirja 5. Tampere University Press. https://doi.org/10.61201/75x3my90
HAMK käynnisti alumnimentorointiohjelmansa 29. tammikuuta 2026 verkkotilaisuudella. Tapahtuma kokosi yhteen HAMKin opiskelijoita ja alumneja. Ensimmäistä kertaa järjestettävään alumnimentorointiohjelmaan voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.
Ohjelmassa nykyiset opiskelijat oppivat kokeneilta mentoreilta ja saavat tukea urakehitykseen. Alumneille mentorointi tarjoaa tilaisuuden saada uusia näkökulmia ja mahdollisuuden antaa oma panoksensa yhteisölle. Opiskelijat puolestaan saavat arvokkaita tietoja työelämästä ja urapoluista eri alojen ammattilaisilta.
“On hienoa nähdä, kuinka alumnit ja opiskelijat verkostoituvat eri puolilta maailmaa. Ohjelma osoittaa hyvin, kuinka kansainvälinen ja yhteisöllinen HAMKin yhteisö on.”
Riikka Tuominen, Pedagoginen asiantuntija, HAMK.
“Mentorointi on mahdollisuus oppia puolin ja toisin. Kyse on kokemusten jakamisesta, kysymysten esittämisestä ja sellaisten yhteyksien rakentamisesta, jotka voivat jatkua myös ohjelman jälkeen.”
Katariina From, Asiantuntija, uraohjaus ja alumnitoiminta, HAMK.
Ohjelmassa on mukana 19 mentorointiparia sekä yksi kolmen osallistujan ryhmä. Haku ohjelmaan oli auki maailmanlaajuisesti. Suurin osa pilottiin valituista asuu Suomessa, mutta mukaan valikoitui myös yksi Yhdysvalloissa asuva alumni.
Kaksikieliseen aloitustilaisuuteen osallistui sekä suomen- että englanninkielisten koulutusten opiskelijoita ja mentoreita. Tilaisuudessa osallistujat tutustuivat ohjelman rakenteeseen ja toisiinsa.
Mentorit ja mentoroitavat tapaavat kevään aikana kolme kertaa. Tavoitteena on, että molemmat osapuolet oppivat toisiltaan ja saavat uusia näkökulmia, myös eri kulttuureista ja ammatillisista taustoista. Ohjelman keskeinen tavoite on vahvistaa HAMKin alumnien ja opiskelijoiden välisiä yhteyksiä sekä kannustaa pitkäaikaisten suhteiden syntymiseen. Toiveena on, että ohjelman aikana muodostuneet yhteydet jatkuvat myös sen päätyttyä esimerkiksi ammatillisten verkostoitumisalustojen tai henkilökohtaisemman yhteydenpidon kautta.
Ohjelmaa koordinoivat uraohjauksen ja alumnitoiminnan asiantuntija Katariina From ja pedagoginen asiantuntija Riikka Tuominen.
Alumnimentorointiohjelma on osa HAMKin alumnitoimintaa. Yhteistyössä The Moment -hankkeen kanssa se tarjoaa palveluita ja tapahtumia, jotka auttavat alumneja pysymään yhteydessä HAMKin yhteisöön. Näiden toimintojen kautta alumnit voivat osallistua mentorointiin, laajentaa ammatillisia verkostojaan sekä hyödyntää henkilökohtaista ja urakehitystä tukevia palveluita.
Uudessa KOMPO-hankkeessamme pk-yritykset pääsevät asiantuntijoiden kanssa tarkastelemaan, missä oman toiminnan ja toimitusketjujen kiertotalousmahdollisuudet ovat ja mihin kehittämistyössä kannattaa keskittyä. Tavoitteena on tunnistaa yrityksille käytännössä toteutettavia kehityskohteita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Asiakkaiden muuttuvat vastuullisuus- ja tehokkuusvaatimukset asettavat uusia vaatimuksia kone- ja laitevalmistuksen pk-yritysten toiminnan kehittämiselle. Kiertotalouden toimintamalleissa piilee merkittävä taloudellinen potentiaali, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää uudenlaista osaamista ja toimivia yhteistyömalleja osana toimitusketjuja.
KOMPOnentit kiertoon ekosysteemissä -hankkeessa vauhditamme kone- ja laitevalmistajien arvoverkkojen siirtymää kohti kiertotaloutta. Kartoitamme arvoverkkojen tarpeita, mahdollisuuksia ja kriittisiä kehityskohteita haastattelemalla alan suuryrityksiä sekä niiden alihankintaketjuissa toimivia pk-yrityksiä. Painopisteenä ovat osien ja komponenttien kierrätettävyyden ja kunnostettavuuden kehittäminen sekä paikallisten yhteistyöverkostojen vahvistaminen.
Tavoitteenamme on parantaa toimitusketjujen tehokkuutta sekä huolto- ja toimitusvarmuutta ja vahvistaa pk-yritysten valmiuksia tunnistaa kilpailukykyä tukevia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia ja toimia osana laajempia alihankintaverkostoja.
Hankkeen toimenpiteet pk-yrityksille
Hankkeessa tunnistamme haastattelujen avulla pk-yritysten kiertotalouspotentiaalia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kuten osien kunnostukseen, palvelutoimintaan ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja. Haastattelujen pohjalta tarjoamme yrityksille mahdollisuuden yrityskohtaisiin kehityssuunnitelmiin ja asiantuntijatukeen, jotka kohdistuvat yritysten tärkeiksi kokemiin kehityskohteisiin.
Tuemme paikallisen kiertotalousekosysteemin rakentumista työpajojen ja yritysvierailujen kautta sekä kokoamme hankkeen päätteeksi pk-yrityksille suunnatun kiertotalouden oppimispolun osaamisen kehittämisen tueksi.
Pk- yritys, tule mukaan!
Haluatko kehittää liiketoimintaanne kestävämmäksi ja vastuullisemmaksi sekä viedä muutosta käytäntöön?
Yrityskohtaiset haastattelut käynnistyvät keväällä 2026.
Euroopan unionin osarahoittama KOMPOnentit kiertoon ekosysteemissä -hankkeemme vauhdittaa kone- ja laitevalmistajien arvoketjujen siirtymää kohti kiertotaloutta, vahvistaa toimitusketjujen tehokkuutta ja toimintavarmuutta sekä tarjoaa alan pk-yrityksille käytännönläheistä tukea oman liiketoiminnan kehittämiseen.
Hanke on jatkoa TechVillan ja Hämeen ammattikorkeakoulun toimivalle yhteistyölle.
Kesto 1.10.2025 – 31.12.2027
Toteuttajajat Teknologiakeskus TechVilla Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Rahoittajat Euroopan Unionin osarahoittama, Uudenmaan liitto, Hämeen liitto
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö myöntää apurahoja Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan alueita tukeviin tutkimushankkeisiin. Apurahojen hakuaika alkaa 1.2.2026 ja päättyy 27.2.2025 klo 16.00.
Apurahat ovat vapaasti kaikkien haettavissa ja apurahoja jaetaan seuraavin kriteerein:
Nuori tutkija, 5000 euron apuraha tai apurahoja
Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-aluetta tukevan tai aluetta hyödyntävän tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukemiseen. Apuraha on suunnattu tutkijanuran alkuvaiheessa oleville henkilöille.
Työtä luovat, arkea helpottavat, yhteiskunnan ongelmia ratkaisevat innovaatiot, 3000 euron apuraha tai apurahoja
Apurahat kohdennetaan Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueella uusia toimintamalleja ja uutta liiketoimintaa edistäviin innovaatioihin. Erityisesti toivomme hakemuksia, jotka liittyvät ammatilliseen osaamiseen, biotalouteen, teknologiasovelluksiin mukaan lukien ohutlevyteknologia tai älykkäät palvelut.
Apurahaa haetaan säätiön hakulomakkeella. Lomake ja ohjeet ovat saatavilla säätiön sivuilla, osoitteessa www.hakkts.fi.
Hakemukset käsitellään luottamuksellisesti ja noudatamme Tietosuojalakia 1050/2018. Saapuneita hakemuksia ei palauteta.
Säätiön hallitus päättää apurahan saajista kokouksessaan 24.3.2026. Päätökset ilmoitetaan hakijoille sähköpostitse.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö on perustettu vuonna 1997 seitsemäntoista yrityksen ja yhteisön toimesta. Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen taloudellista kehitystä, tutkimusta ja tuotekehitystä.
Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiö vastaanottaa lahjoituksia, testamentteja ja muita varoja sekä myöntää stipendejä ja apurahoja ammattikorkeakoulun piirissä harjoitettavaan toimintaan. Säätiö voi myöntää erityisiä tunnustuspalkintoja oman alansa huomattavien löytöjen tai keksintöjen tekijöille.
Tutkimus- ja innovaationeuvosto julkaisi kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset painopisteet alkuvuodesta. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) soveltava tutkimus tukee Suomen profiloitumista ja tukee elinkeinoelämän kestävää kasvua konkreettisilla ratkaisuilla.
Tutkimus- ja innovaationeuvosto on pääministerin johdolla toimiva neuvoa-antava toimielin, joka tukee valtioneuvostoa tutkimus- ja innovaatiopolitiikan kehittämisessä. Hiljattain julkaistut TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat vahvistavat kansallista TKI-politiikkaa ja viestiä Suomen painopisteistä myös kansainvälisesti.
Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaukset jakautuvat viiteen painopisteeseen. Näitä tukevaa tutkimusta on kehitetty myös HAMKissa pitkäjänteisesti. HAMKin tutkimus painottuu kahdeksaan temaattiseen fokusalueeseen. Tutkimushankkeita on käynnissä vuosittain noin 130 ja suurin osa toteutetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa.
Kokosimme esimerkkejä tutkimuksestamme tutkimus- ja innovaationeuvoston julkaisemien strategisten painopisteiden mukaisesti jaoteltuna.
Data ja datapohjainen arvonluonti
Rakennamme Kanta-Hämeeseen luonnon ekosysteemihavaintojen verkoston, jonka tarjoaman tutkimustiedon avulla ymmärretään paremmin metsäekosysteemien hiilen sitomisesta ja maankäytön vaikutuksista. Koordinoimassamme tutkimushankkeessa toteutetaan myös mittaustoimintaa tukeva avoin datainfrastruktuuri, joka tekee metsissä tehtävät mittaukset näkyviksi ja kaikkien osapuolten hyödynnettäviksi. Lue lisää RENNEO-hankkeesta.
Suomen hiilineutraaliuden tavoittelu perustuu merkittäviltä osin maankäyttösektorin hiilinieluihin. Selvitimme, millaista uutta ja täydentävää dataa sekä menetelmäsuosituksia voidaan tuottaa rakennettujen luontoympäristöjen kuten kaupunkien viheralueiden hiilinieluista. Lue lisää Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 -hankkeesta.
Edistimme Kanta-Hämeessä julkisten kiinteistöjen kuten koulu- ja toimistorakennusten energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä datan avulla. Lue lisää DaKiVE-hankkeesta.
Voisiko esimerkiksi virtuaalinen varasto helpottaa logistiikka-alan perehdytyskäytänteitä? Luomme uusien teknologioiden kuten XR-ja VR-teknologioiden osaamista logistiikka-alalle aina varastotoimintojen suunnittelusta suorittavaa varastotyötä tekevän henkilöstön koulutukseen ja perehdytykseen. Lue lisää VIVA-hankkeesta.
Kehitämme digitaalisia oppimisympäristöjä, jotka vastaavat tunnistettuihin osaamistarpeisiin viidellä eri ammatillisen koulutuksen alalla Tansaniassa. Lue lisää XRTansania-hankkeesta.
Kehitämme kestävämpiä ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja makeisten ja leivonnaisten uhanalaisille raaka-aineille kuten kaakaolle, vaniljalle ja pähkinöille. Lue lisää F3-hankkeesta.
Laajensimme Euroopassa yrittäjyyskeskittymiä synteettisen biologian ympärille esimerkiksi parantamalla nuorten ammattilaisten yrittäjyyskoulutusta. Lue lisää SYNBEE-hankkeesta.
Kehitämme iäkkäiden ihmisten kotiin vietäviä palveluita yhdessä palveluiden tuottajien, teknologiayritysten, asukkaiden ja oppilaitosten kanssa. Rakennamme Kanta-Hämeeseen osaamiskeskittymän ja yhteiskehittämisen verkoston, jonka tavoitteena on uudistaa kotiin vietävien digitaalisten palvelujen tarjontaa. Lue lisää InnoHoivaHub-hankkeesta.
Parannamme opettajien hyvinvointia ja opettajien pysyvyyttä Keniassa, Etelä-Sudanissa ja Tansaniassa. Tutkimme sekä lukujen että henkilökohtaisten tarinoiden avulla, miksi opettajat pysyvät työssään tai jättävät työnsä. Tietoa voidaan käyttää esimerkiksi koulutuspolitiikan, opettajankoulutuksen ja koulujen kehittämisessä. Lue lisää Step-EA-hankkeesta.
Lääke- ja kosmetiikkakertymät jätevesissä kasvattavat ympäristökuormaa. Tuotamme tietoa uusien biopohjaisten raaka-aineiden kestävyydestä, ympäristövaikutuksista ja monitoiminnallisuudesta. Näitä raaka-aineita käytetään lääkkeissä ja kosmetiikassa, ja niillä voidaan myös korvata esimerkiksi ympäristölle haitallisia yhdisteitä. Lue lisää Funter-hankkeesta.
Tuotamme lisää tietoa ja tapoja ennustaa, miten maaperän sieniyhteisöt ja niiden kemiallinen rakenne vaikuttavat metsämaan mikrobihiilen määrään ja orgaanisen aineksen kertymiseen metsämaahan. Tämän tiedon avulla voimme paremmin ennustaa, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan metsän maaperän prosesseihin ja hiilivarastoihin. Tutkimus koostuu kenttäkokeista Pohjois-Suomesta Viroon ulottuvalla kuusi- ja mäntymetsistä koostuvalla alueella. Lue lisää Fun-C-hankkeesta.
Edistämme ympäristön kestävyyttä ja vihreitä käytänteitä Kaakkois-Aasiassa. Vahvistamme korkeakoulujen kykyä kouluttaa osaavia työntekijöitä kiertotalouden ja uusiutuvan energian aloilla Vietnamissa ja Thaimaassa. Lue lisää GreenEdAsia –hankkeesta.
Luomme uutta ajattelua ja yhteistyötä elintarvikealan pk-yritysten kasvun tukemiseksi kiertotalouden periaatteita hyödyntäen. Käyttämällä ja hyödyntämällä sivuvirtoja tehokkaasti, Kanta- ja Päijät- Hämeen elintarvikealan toimijat voivat vähentää ympäristövaikutuksiaan, lisätä kannattavuuttaan ja osallistua kestävän kehityksen edistämiseen. Lue lisää HÄMILIS-hankkeesta.
Perustamme HAMKin SmartBio -koulutus- ja tutkimusympäristössä toimivaa sienibiojalostamoa, joka toimii osaamiskeskuksena uusien sienirihmastoa sisältävien komposiittimateriaalien kehittämiselle ja testaamiselle. Sienimateriaaleja hyödynnetään pakkaus-, rakennusmateriaali- ja tekstiiliteollisuudessa. Lue lisää SiMat-hankkeesta.
Vahvistamme yhteistyötä innovaatioiden edistämiseksi puolustus- ja turvallisuusalan markkinoilla sekä lisäämme puolustus- ja turvallisuusalan kasvuyritysten määrää Baltian maissa. Lue lisää BeScaled –hankkeesta.
Sami Löfgrenin kiinnostus ammatilliseen koulutukseen syttyi sattumalta, mutta vei kerrasta mukanaan. Hänen mukaansa se tarjoaa nuorille eväitä elämään ja yhteiskunnalle osaavia toimijoita. Ammatillisen koulutuksen aihepiiriä tutkitaan usein ammattikorkeakouluissa – ja siksi myös niiden tutkimus- ja tohtorikoulutusmahdollisuuksia tulisi vahvistaa.
Sami Löfgrenin kiinnostus toisen asteen ammatilliseen koulutukseen syntyi luokanopettajaopintojen aikana Turun yliopistossa. Opintojen loppuvaiheessa oli päätettävä, missä haluaa tehdä harjoittelunsa.
”Ammatillinen koulutus oli ainoa, josta en tiennyt mitään. Kun pääsin tutustumaan, se oli minulle menoa – näin, miten merkityksellistä työtä siellä tehdään.”
Löfgreniä puhutteli erityisesti oivallus siitä, että se, mitä peruskoulussa on saatu aikaan, näkyy ammatillisessa koulutuksessa. Vähitellen alkoi hahmottua myös väitöskirjan aihe: toisen asteen ammattiopiskelijoiden työelämävalmiudet.
“Mitä ovat ne tiedot, taidot ja asenteet, joita tarvitaan siirtymässä koulutuksesta työelämään? Olen myös aina ajatellut, että näitä taitoja tarvitaan elämässä laajemminkin, eli ammatillinen koulutus antaa parhaimmillaan nuorille eväitä muuhunkin kuin työhön.”
Yksi HAMKin tutkijatohtoriohjelmaan valituista
Löfgren siirtyi HAMKiin Helsingin yliopistosta. Häneltä ei tarvitse lypsää positiivisia lausuntoja nykyisestä työnantajastaan, sillä HAMK on hänen mielestään suorastaan ammatillisen koulutuksen mekka.
”Täällä on valtava osaaminen ja yhteisö, jossa huolehditaan toisista. Myös yhteistyökumppanit arvostavat työtämme ja näkevät sen merkityksen omassa toiminnassaan.”
Löfgren kertoo tuoreen esimerkin palautteesta, jonka mukaan tehdyllä tutkimuksella oli suora yhteys käytäntöön.
Meillä on kerättynä noin 2 200 vastausta ympäri Suomen – sekä kokeneilta opettajilta että opettajaopiskelijoilta.
“Kun keräsimme aineistoa eräässä itäsuomalaisessa kuntayhtymässä, kuntayhtymän johtaja hehkutti, että tämä tutkimus on heille äärimmäisen tärkeää ja tuloksia tullaan hyödyntämään strategisessa kehittämisessä. Tällaiset lausunnot alleviivaavat työn merkitystä, sellaisesta tulee se Maailman Parastaja –fiilis.”
”Tutkimme ammatillisten opettajien ja ohjaajien osaamista ja ammatti-identiteettiä. Meillä on kerättynä noin 2 200 vastausta ympäri Suomen – sekä kokeneilta opettajilta että opettajaopiskelijoilta. Tämä antaa ainutlaatuisen läpileikkauksen.”
Alustavat havainnot kertovat, että opettajat arvostavat vahvasti opintojen työelämärelevanssia.
”Toiset opettajat kokevat, että opiskelijoille pitää antaa osaamista, jota voi heti hyödyntää työssä. Toiset taas tunnistavat tarpeen myös pedagogisille valmiuksille ja elinikäiselle oppimiselle. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä.”
Yliopistotaustainen Löfgren haluaa vielä erikseen nostaa esiin myös laajemman koulutuspoliittisen tavoitteen: ammattikorkeakoulujen tulisi saada oikeus myöntää tohtorin tutkintoja.
Tarvitaan samat pelisäännöt kuin yliopistoilla, jotta voimme kouluttaa tohtoreita ja viedä tutkimusta käytäntöön entistä tehokkaammin.
”Esimerkiksi HAMK on jo pitkään luonut puitteita korkealaatuiselle tutkimukselle, vaalinut laatua sekä rekrytoinut, kasvattanut ja sitouttanut tutkijoita. Meillä on osaaminen ja infrastruktuuri. Tarvitaan samat pelisäännöt kuin yliopistoilla, jotta voimme kouluttaa tohtoreita ja viedä tutkimusta käytäntöön entistä tehokkaammin. Ammattikorkeakouluilla on vahvat työelämäverkostot – se on tutkimuskonteksti, jolla me jo näytämme suuntaa.”
Sosiaali- ja terveysalan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) opiskelijavalinta uudistuu Hämeen ammattikorkeakoulussa. Jatkossa opiskelijat valitaan verkossa tehtävän valintakurssin perusteella. Lisäksi syksyllä 2026 alkavat sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutukset siirtyvät kokonaan verkkoon. Uudistus tekee hakemisesta ja opiskelusta entistä joustavampaa työelämässä oleville ammattilaisille.
HAMKin sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutuksissa opiskelijavalinta on aiemmin tehty ennakkotehtävän perusteella. Ennakkotehtävä on koostunut opinnäytetyösuunnitelmasta ja motivaatiokirjeestä.
Ennakkotehtävä korvataan verkossa suoritettavalla kahden opintopisteen laajuisella valintakurssilla, jonka opiskelijaksi hyväksytyt ja opiskelupaikan vastaanottaneet hakijat saavat suoraan sisällytettyä tutkintoonsa.
”Valintakurssin kautta hakija pääsee tutustumaan opintojen teemoihin ja työskentelytapoihin jo ennen opintojen alkua,” koulutuspäällikkö Merja Salminen kertoo.
Verkko-opinnot tuovat joustavuutta työn ohessa opiskeluun
Syksystä 2026 lähtien HAMKin sosiaali- ja terveysalan YAMK-koulutukset siirtyvät kokonaan verkossa toteutettaviksi. Aiemmin koulutuksiin sisältyi muutamia lähipäiviä Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella, mutta jatkossa opinnot voi suorittaa etänä ajasta ja paikasta riippumatta.
”Sote-alan asiantuntijat tekevät usein vaativaa työtä eri puolilla Suomea. Verkossa toteutettava koulutus mahdollistaa opiskelun sujuvasti työn ohessa ja lisää koulutusten saavutettavuutta,” Merja Salminen sanoo.
Vaikka opinnot on mahdollista suorittaa kokonaan etäopiskeluna, niihin voi edelleen saada kasvotusten tapahtuvaa ohjausta. Opiskelijoille tarjotaan myös mahdollisuutta tiimien tapaamiseen kampuksella.
Muutokset koskevat syksyllä 2026 alkavia koulutuksia
Uusi valintatapa ja verkkomuotoinen toteutus otetaan käyttöön syksyllä 2026 alkavissa koulutuksissa, joihin haetaan kevään toisessa yhteishaussa 10.—24.3.2026. Sosiaali- ja terveysalan YAMK-hakukohteina ovat:
Sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen
Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä sekä
Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen.
Kirjautumisohje valintakurssille lähetetään yhteishakuilmoituksen yhteydessä annettavaan sähköpostiosoitteeseen huhtikuussa 2026. Valintakurssin sisällä annetaan opintojakson suorittamiseen tarkempi ohjeistus.
Tarkemmat tiedot valintakurssista, koulutuksista ja hakemisesta löytyvät koulutusten verkkosivuilta ja Opintopolusta.
Korkeakoulujen kevään ensimmäinen yhteishaku eli haku englanninkielisiin koulutuksiin sekä haku HAMKin ammatilliseen opettajakorkeakouluun (AOKK) on päättynyt. Viime vuoden tapaan vetovoimaisin oli sairaanhoitajakoulutus, ja AOKK:n suosio on ennallaan.
Englanninkielisistä koulutuksista suosituin oli Nursing, joka keräsi yhteensä yli 500 hakemusta. Myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia kouluttava Early Childhood Education and Care ja liiketalouden koulutukset olivat suosituimpien joukossa. Hoitoalan koulutukset ovat melko uusia: Nursing oli haettavana kolmannen kerran ja varhaiskasvatuksen koulutus oli vasta toista kertaa tarjolla.
Tänä vuonna HAMKiin tuli hakemuksia liki sadasta maasta. Valtaosa hakijoista on edellisvuosien tapaan Aasian ja Afrikan maista. Noin kymmenesosa hakijoista on Suomesta.
Kevään ensimmäisessä yhteishaussa HAMKiin oli yhteensä noin kaksituhatta hakijaa. Laskua viime vuodesta on reilut 50 prosenttia. Hakijamäärän lasku kevään ensimmäisen yhteishaun englanninkielisiin koulutuksiin on valtakunnallinen ilmiö ja jatkaa tältä osin viime vuoden kehitystä.
”Olemme iloisia, että hakijat ovat löytäneet hyvin HAMKin uusimmat kansainväliset AMK-ohjelmat. Hakijamäärän väheneminen oli odotettua, koska olemme sekä kansallisesti että myös HAMKissa tiukentaneet valintaperusteita”, HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sanoo.
Valintaperusteiden muutosten lisäksi hakijamäärän laskua selittää maahantuloon tehdyt tiukennukset sekä Suomen kärkiasema Euroopan työttömyysluvuissa, mikä vähentää Suomen vetovoimaa kansainvälisten hakijoiden silmissä.
HAMKin ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) sai tämän vuoden haussa reilut 1400 hakijaa. Se on viidettä vuotta peräkkäin vetovoimaisin Suomen viidestä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta erityisopettajankoulutuksen ja opinto-ohjaajankoulutuksen osalta. Lue lisää AOKK:n haun tuloksista täältä.
Koulutusten kuvaukset sekä tietoa valintaprosessin etenemisestä löytyy verkkosivuiltamme. AOKK:n koulutusten valintaperusteista löytyy lisätietoa tiedotteesta.
