Asiakaspalvelu Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa sekä puhelimitse, sähköpostitse ja Libgo-laitteilla on kiinni vappuna 1.5.2025.
Kaikki kirjastot ovat omatoimikäytössä HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle. Varauksia ei kuljeteta Evon kampuskirjastoon.
Palvelemme normaalisti Hämeenlinnan kampuksella ja etänä perjantaina 2.5. Valkeakosken kampuskirjasto on omatoimikäytössä.
Vastuullisuuden periaatteet ohjaavat koko HAMKin toimintaa vastuullisuusnäkökulmasta. Periaatteet tukevat HAMKin strategiaa ja jäsentävät vastuullisuudesta raportointia.
Uudet vastuullisuusperiaatteemme jakautuvat neljän kokonaisuuden alle. Ensimmäinen periaate käsittelee kädenjälkeämme, eli sitä vaikutusta, joka HAMKilla on ympäröivään yhteiskuntaan. Toinen periaate käsittelee ympäristövastuuta, kolmas sosiaalista vastuuta ja neljäs hyvää hallintotapaa, yleisen ESG-jaottelun mukaan (environmental, social ja governance).
”Vastuullisuuden periaatteemme liittyvät olennaisesti siihen, miten me toteutamme HAMKin pitkäjänteistä strategiaa. Ne ohjaavat meitä tekemään arjen työssä kestäviä valintoja”, sanoo kehitysjohtaja Mari Kamaja.
Periaatteet ovat suuntaviivoja, joita voi soveltaa kaikkeen HAMKin strategianmukaiseen tekemiseen. Seuraavaksi alamme konkretisoida periaatteita tavoitteilla ja mittareilla, joiden edistymisestä ja toteutumisesta raportoidaan jatkossa osana toimintakertomustamme.
”Kestävyysraportointi on muutoksessa, koska EU:n CSRD-direktiivi ohjaa yrityksiä ja organisaatioita jatkossa tekemään raportointia tietyn viitekehyksen mukaan osana toimintakertomusta. Direktiivi ei velvoita ammattikorkeakouluja, mutta meidän on hyvä toimia vastaavalla tavalla. Niin rahoittajamme kuin yhteistyökumppanimme toivovat sitä meiltä enenevässä määrin”, sanoo HAMKin talous- ja hallintojohtaja Johanna Närhi.
”Kestävä HAMK -ohjelma ja GreenMetric-ranking ovat jo tähänkin saakka kirittäneet HAMKia toimimaan entistä kestävämmin ja mittaamaan oman toimintansa vaikutuksia. Nyt me kehitämme toimintaamme edelleen tämän työn pohjalta”, kertoo kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Salonen.
HAMKissa on alkanut haku opintoihin, jotka ovat tarkoitettu ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneille, joiden on tarve täydentää pedagogisia opintojaan. Haku koulutukseen on alkanut 22.4.2025 ja päättyy 2.5.2025.
Ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneet voivat hakea Opetushallitukselta päätöstä opettajan pedagogisen kelpoisuuden rinnastamisesta Suomessa myönnettävään kelpoisuuteen. Usein ulkomailla suoritettuja opintoja tulee täydentää Suomessa, ja HAMK yhdessä muiden ammatillisten opettajakorkeakoulujen kanssa vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla Täydentäviä pedagogisia opintoja ulkomailla opettajankoulutuksen suorittaneille.
Haku täydentäviin pedagogisiin opintoihin on alkanut 22.4.2025 ja päättyy 2.5.2025. Opintoihin haetaan Opintopolku-palvelussa. Opinnot järjestetään suomeksi, jonka vuoksi hakijoilta edellytetään muiden hakukelpoisuusvaatimusten lisäksi myös sujuvaa suomen kielen taitoa.
Koulutukseen hakijoilla tulee olla ulkomailla suoritetun tutkinnon tason ja opettajan pedagogisten opintojen rinnastamispäätös Opetushallitukselta, jonka lisäksi heillä tulee olla ammatillisten oppilaitosten yhteisten tai ammatillisten tutkinnon osien opettajien kelpoisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ammatillisten tutkinnon osien opettajiksi aikovilta edellytetään korkeakoulututkinnon lisäksi myös alan työkokemusta. Yhteisten tutkinnon osien opettajiksi aikovilta edellytetään aina ylempää korkeakoulututkinto.
Valitut opiskelijat suorittavat 15-30 opintopistettä Opetushallituksen rinnastamispäätöksen mukaisesti. Opinnot sisältävät myös opetusharjoittelua suomalaisissa oppilaitoksissa. Valmistuessaan opiskelijat saavat ammatillisen opettajankoulutuksen todistuksen, ja halutessaan voivat vielä sen jälkeen hakea Opetushallitukselta lopullista päätöstä opettajan kelpoisuuden tunnustamisesta.
Tutustu opintoihin verkkosivuillamme tai Opintopolussa. Annamme myös hakuneuvontaa alla olevien yhteystietojen kautta.
Yleinen HAKuNEUVONTA
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
opehaku@hamk.fi
Mikä tekee YAMK-tutkinnosta omanlaatuisen ja arvostetun? Miten työelämä, opetus ja TKI kytkeytyvät yhteen siten, että tuloksena on EQF7-tasoinen, vaikuttava opinnäyte? Tulevaisuutta muovaamassa 3 -seminaari tarjosi taas valtakunnallisen yhteiskehittämisen foorumin, jossa rakennettiin ratkaisuja ja uudistettiin YAMK-koulutusten tulevaisuutta.
VaKe-hankkeen kolmas valtakunnallinen seminaari kokosi yhteen yliopettajia, kehittäjiä ja johtajia ympäri Suomen keskustelemaan YAMK-koulutusten kipupisteistä, mutta ennen kaikkea kehityksen mahdollisuuksista. Seminaarin työpajoissa käsiteltiin hankkeen keskeisiä teemoja: pedagogiikkaa, TKI-toimintaa ja työelämäintegraatiota, opinnollistamista, ristiinopiskelua sekä YAMK-profiilia ja sen tunnettuutta.
Arto Lindholmin (Humak) herättelevän aloituksen jälkeen osallistujat sukelsivat syvälle kysymykseen: mitä tarkoittaa tutkimusperustaisuus YAMK-pedagogiikassa? Keskustelu kiteytyi siihen, että tutkimus- ja kehittämismenetelmien tulisi kulkea koko tutkinnon läpi, ei vain opinnäytetyössä. Tarvelähtöisyys nousi keskeiseksi periaatteeksi: tutkimusmenetelmien tulisi tukea aitoja kehittämistarpeita oikea-aikaisesti.
Opettajilta odotetaan ohjausosaamista ja fasilitointikykyä, opiskelijoilta rohkeutta, uteliaisuutta sekä kykyä perustella kehittämistarve työpaikoillaan. Työelämältä puolestaan kaivataan konkreettista ”laskeutumisalustaa” kehittämistyölle.
Seminaarissa rakennettiin siltoja TKI-toiminnan, työelämäyhteistyön ja pedagogiikan välille. Osallistujat arvioivat ensin tunnistettuja esteitä ja edistäviä tekijöitä ja sitten kehittivät konkreettisia ratkaisuja.
Tuloksena syntyi luovia ja vaikuttavia “toimenpideohjelmapamfletteja”. Yhdessä visioitiin 12 innovaation vuosittaista tuottamista, toisessa ehdotettiin organisaatioita sitoutettavaksi TKIO-ympäristöiksi. Tavoitteena oli luoda malli, jossa opettajat, opiskelijat, työelämä ja jopa lainsäätäjät kulkisivat samaan suuntaan kehittävässä dialogissa.
Lisäksi tunnistettiin tarve kehittää ristiinopiskelun rakenteita ja opinnollistamisen yhteisiä käytäntöjä. Opin.fi-alustan odotetaan tuovan helpotusta ristiinopiskelun rakenteisiin, mutta yhteiset linjaukset ja käytännöt vaativat vielä kehitystä.
Opinnollistamisen osalta ilahdutti se, että prosesseja kuvataan jo monessa ammattikorkeakoulussa, mutta yhteinen ymmärrys, käsitteistö ja tahto puuttuvat yhä. “Opinnollistamispankki” voisi olla seuraava konkreettinen kehitysaskel.
Keskeinen teema oli myös EQF7-tason saavuttaminen erilaisissa opinnäytetyypeissä sekä menetelmäosaamisen vahvistaminen. Ratkaisuiksi ehdotettiin selkeää, valtakunnallista ohjeistusta eri opinnäytetyypeistä sekä EQF7-kriteereistä. Lisäksi korostettiin ohjaajien perehdytystä, tutkimuksellisen kehittämisen menetelmien vahvistamista sekä tiedonhakutaitojen ja kriittisen lukutaidon merkitystä. Implementaatiotutkimus nousi uutena kiinnostavana suuntana YAMK-koulutuksen profiilia vahvistavaksi osaamisalueeksi.
Tulevaisuutta muovaamassa 3 -seminaari oli jälleen askel kohti vahvempaa, näkyvämpää ja vaikuttavampaa YAMK-koulutusta. Seminaarin myötä yhä useampi ymmärtää, että YAMK ei ole pelkkä jatkotutkinto, vaan se on asiantuntijatyön kehittämisen väline, jolla on oma profiilinsa ja merkityksensä suomalaisessa koulutuskentässä.
VaKe – Valtakunnallinen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämishanke
Toteutusaika: 1.1.2024–31.12.2025
Päähankkeen toteuttaja: Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK)
Osahankkeen toteuttaja: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Yhteistyökumppanit: Muut ammattikorkeakoulut valtakunnallisesti
Rahoittaja: Euroopan unionin osarahoittama, kansallinen rahoittava viranomainen on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Keskeiset tavoitteet:
Lue lisää:
VaKe-hankkeen verkkosivut
Moikka! Nimeni on Enna ja olen saanut kohta ensimmäisen vuoden opinnot pakettiin HAMKin rakennusmestariopinnoista.
Jos palataan muutama vuosi taaksepäin, olin lukiossa vailla harmainta aavistusta tulevaisuuden opinnoistani. Välivuoden aikana selailin netistä erilaisia opiskeluvaihtoehtoja ja luin niiden sisältöjä. Kuvaus rakennusmestarista vaikutti kiinnostavalta. Tiesin haluavani mieluummin ammattikorkeakouluun kuin yliopistoon, jotta saisin käytännönläheisempää opetusta ja pääsisin nopeammin työelämään. Tutkin paljon muitakin opintovaihtoehtoja, mutta rakennusmestariopinnot pysyivät koko ajan mielessäni. Kun kevään yhteishaku koitti, tiesin tasan tarkkaan mille alalle haluan hakea. Hämeenlinna valikoitui sijainniksi sen takia, että se on lähimpänä omaa kotikuntaani. En myöskään kaivannut ison kaupungin meininkiä, joten Hämeenlinna tuntui kaikin puolin loogiselta vaihtoehdolta.
Vuoden 2024 elokuussa olin muuttanut Hämeenlinnaan ja ensimmäinen koulupäivä oli edessä. Suhtauduin luottavaisin mielin tulevaan. En tuntenut ketään etukäteen, mutta jo ensimmäisenä päivänä sain uusia ystäviä. Omat luokkalaiset vaikuttivat hyviltä tyypeiltä, vaikka kaikki olimmekin eri taustoista. Opiskelujen edetessä olen huomannut sen olleen suuri rikkaus. Toiset meistä ovat parempia esimerkiksi matikassa ja fysiikassa, koska niitä on opiskeltu lukiossa. Toisilla puolestaan on käytännön kokemusta rakennusalalta, joten joltain saa aina apua ja vertaistukea.
Opiskeluarki on mielestäni rankkaa, mutta myös palkitsevaa. Kun näkee paljon vaivaa jonkin tehtävän loppuunsaattamiseksi, saa todennäköisesti mieltä lämmittävän arvosanan vastineeksi. Lähiopetusta meillä on ollut keskimäärin 3–4 päivää viikossa. Se on mielestäni hyvä määrä, jotta ehtii tekemään palautettavia tehtäviä myös itsenäisesti. Viikot ovat kuitenkin vaihtelevia, eikä varsinaisesti ole olemassa mitään tiettyä kaavaa. Lukiossa totuin siihen, että yhden jakson aikana viikot ovat aina samanlaisia. Pidän kuitenkin nykyisestä arjestani, jossa on enemmän vaihtelua.
Opintojen alussa oli myös niin sanottuja tylsiä lukuaineita, eli esimerkiksi matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Olin saanut niistä jo lukiossa tarpeekseni, mutta muutamat kurssit sujuivatkin yllättävän helposti ja nopeasti. Odotin enemmän kursseja, joissa keskitytään konkreettisesti rakennusalan asioihin. Onneksi parin ensimmäisen jakson jälkeen moduulien sisällöt ovatkin enemmän rakennusalaa ja vähemmän lukiota. Opintojen loppua kohden opinnot painottuvat enemmän johtamiseen työmaalla. Koska sitähän me rakennusmestarit tulemme valmistuttuamme tekemään.
Tähän mennessä olen koko ajan ollut vakuuttunut siitä, että tämä on minulle juuri sopiva ala. Vaikka välillä deadlinet tuntuvat kaatuvan päälle, en ole hetkeäkään epäröinyt tai katunut valintaani. Opiskelussa väistämättä tulee joskus vastaan hankalampia aiheita, toisinaan taas pääsee helpommalla. Uskon, että näissä opinnoissa pärjää, jos on asenne kohdallaan ja valmis tekemään töitä. Monet saattavat pelätä esimerkiksi heikon matikanosaamisen olevan este tekniikan alan opiskeluihin. Itse olen sitä mieltä, että kursseilla pärjää, kun käy tunneilla, kysyy aktiivisesti apua ja harjoittelee myös itsenäisesti ja tarvittaessa käy opettajien järjestämissä laskupajoissa. Itse pärjäsin kohtuullisen hyvin matemaattisissa aineissa lukiossa, mutta puolestaan rakennusalan tuntemusta minulla ei ollut aiemmin. Koulutukseen voi siis hakea, oli oma tausta miltä alalta tahansa.
Toinen asia, mitä etenkin naiset saattavat miettiä, on alan miesvaltaisuus. Viitsinkö hakeutua alalle, jossa suurin osa on miehiä? Minun vastaukseni kysymykseen on, että totta kai! Alalle on jatkuvasti hakeutumassa enemmän naisia, ja vaikkei olisi, ei se tarkoita sitä, ettetkö juuri sinä voisi siellä pärjätä. Varmasti jokainen alan opiskelija kohtaa haasteita jossain vaiheessa koulutusta sekä tulevaisuudessa työelämässä. Opiskelun aikana tärkeintä on muistaa, että kouluun tullaan oppimaan, eikä olekaan tarkoitus osata vielä kaikkea.
Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille!
Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot
Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö
Biotalouden ratkaisut -koulutus, Hortonomi (ylempi AMK)
Jaana Mariina Tellervo Jaakola-Joento, Raisio
Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö
Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)
Anniina Sini Helena Gynther, Hämeenlinna
Emmi Mariaana Lähdesmäki, Lempäälä
Henna Marika Viertola, Hämeenlinna
Miia Maaret Meling, Tuusula
Minna Arja-Leena Kuitunen, Järvenpää
Parvathi Nanjammal Willberg, Hyvinkää
Sustainable Technologies -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)
Dimitrios Siakas, Vaasa
Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)
Jussi Pekka Ylimäki, Hyvinkää
Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)
Annika Selart, Kirkkonummi
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Kriisitilanteiden hallinta sosiaali- ja terveysalalla -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Jenni Maria Järvinen, Tampere
Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Artenomi (ylempi AMK)
Laura Elina Peltoniemi, Lahti
Luontoympäristöt ja hyvinvoinnin edistäminen -koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)
Hannaleena Järvinen, Hämeenkyrö
Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Kati Marjatta Surma-aho, Hämeenlinna
Maarit Hannele Oksanen, Hämeenlinna
Tiia Kristiina Virtanen, Lempäälä
Ammattikorkeakoulututkinnot
Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö
Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Juuso Väinö Ilmari Lahdenranta, Hämeenlinna
Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)
Heidi Hannele Toivola, Helsinki
Kati Marjatta Vinkki, Nurmijärvi
Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)
Elina Katariina Erkkilä, Eura
Kielo Tuulia Rokka, Tammela
Pirita Kaarina Ylermä, Säkylä
Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)
Janek Jõesaar, Valkeakoski
Johanna Maria Partanen, Rauma
Kalle Antero Rantala, Hämeenlinna
Tom Juha Antero Tuohiaro, Kouvola
Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)
Ammi Emilia Välitalo, Hämeenkyrö
Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Artturi Simeon Tuominen, Nokia
Emmi Katariina Marjasto, Loviisa
Jaakko Pyry Petteri Vihavainen, Riihimäki
Lauri Oskari Kulmala, Hämeenlinna
Pasi Tapani Kiviniemi, Hattula
Samu Julius Viinikainen, Vantaa
Stina Johanna Soini, Nurmijärvi
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Ahti Einari Salomaa, Vantaa
Jani Lauri Oskari Kirjava, Helsinki
Kimi Aku Aleksi Kallio, Järvenpää
Teemu Antero Ventoniemi, Hyvinkää
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Hanna Kristiina Nissi, Valkeakoski
Ilona Karoliina Romppanen, Pirkkala
Jessica Jasmin Stolt, Heinola
Maarit Aniita Lamminperä, Tampere
Niina Hannele Siivonen, Hyvinkää
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Henri Johannes Luoto, Somero
Noora Heli Karoliina Lindholm, Hattula
Pekka Johannes Räihä, Hollola
Reetta Hannele Siippainen, Nurmijärvi
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Hannu Antero Tofferi, Riihimäki
Klaus Yrjö Uljas, Tampere
Mihhail Bilan, Hämeenlinna
Ville Valtteri Kivenjuuri, Hämeenlinna
Ville-Santeri Lehtonen, Kangasala
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Jere Juho Matias Järvinen, Valkeakoski
Matti Aleksi Matilainen, Vihti
Mika Erik Kristian Wahlsten, Helsinki
Samuli Kristian Kärkkäinen, Tampere
Tatu Eemil Arinpoika Eronen, Hattula
Tero Juhani Kandolin, Akaa
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Omar Al Izzawi, Hämeenlinna
Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)
Benjamin Valtteri Hatakka, Tampere
Neeta Ottilia Takala, Forssa
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Tiina Marianne Nuutila, Kangasala
Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)
Inga-Maria Aleksandra Lundán-Pirnes, Akaa
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Annie Niina Alisa Kuukkanen, Hämeenlinna
Ella Wilhelmiina Arkkila, Forssa
Essi Karoliina Peltoniemi, Tampere
Hanna Pauliina Gyldén, Hattula
Henna-Riikka Elina Erämaja, Valkeakoski
Laura Maria Kolu, Hattula
Nanne Marianna Mäkinen, Tampere
Nea Anneli Ovaskainen, Tampere
Noora Janette Pajala, Tampere
Oona Sofia Karppinen, Hämeenlinna
Ronja Emilia Siiriä, Lempäälä
Tico Liisa Linnea Hännikäinen, Janakkala
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Emma Vilhelmiina Ojala, Hämeenlinna
Mari Karoliina Lehmuskanta, Nurmijärvi
Noora Katariina Rautiainen, Jyväskylä
Sanni Helena Salonen, Vaasa
Venla Olivia Järvinen, Hämeenlinna
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Hanna Leena Lumppio, Tampere
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Anni Lehtimäki, Hollola
Ella Parkkonen, Raisio
Jenni Honkanen, Kouvola
Jenna Rahunen, Turku
Juha Sarja, Haapavesi
Juha Siltanen, Lempäälä
Katariina Konttinen, Keminmaa
Krista Teeri-Niknammoghadam, Helsinki
Leo Lindström, Kouvola
Matti Ojala, Ylivieska
Miia Tähtinen, Turku
Miika Rämö, Janakkala
Pekko Tuomi, Helsinki
Petri Lunden, Salo
Riikka Kanerva, Tampere
Riikka Tuominen, Kuopio
Tanja Kaivonen, Vaasa
Tuuli Vuolahti, Hämeenlinna
Vesa Alatalo, Heinola
Virve Kulmala, Lieto
Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja
Krista Tuomisto, Eurajoki
Sanna Määttänen, Valkeakoski
Satu Kari, Rauma
Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja
Anne Mahkonen, Savonlinna
Jonna Vuorinen, Lahti
Nina Oja, Porvoo
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
HAMKin tuoreen sidosryhmäkyselyn tulokset ovat jälleen erinomaisia. Toimintamme eri osa-alueiden tunnettuus sidosryhmien keskuudessa on kasvanut, ja yli puolet vastaajista (55 %) näkee, että HAMKilla on keskimääräistä parempi maine muihin ammattikorkeakouluihin verrattuna.
Sidosryhmäkyselyyn kerättiin vastauksia poliittisilta vaikuttajilta, koulutuksen ja tieteen parissa toimivilta, alueellisilta ja kunnallisilta virkamiehiltä, sekä median, virastojen, ministeriöiden ja yritysten edustajilta. Sidosryhminä kyselyssä olivat poliittiset vaikuttajat, yritykset, koulutus ja tiede, ministeriöt, alueelliset virkamiehet, kunnalliset virkamiehet, media, maakuntaliitot ja virastot.
HAMKin arvoidaan onnistuneen toimintansa eri osa-alueilla hyvin. HAMK nähdään laajasti verkostoituneena niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin, ja 84% vastaajista näkee HAMKin tuottavan toiminta-alueelleen lisäarvoa.
Sidosryhmien edustajat tuntevat HAMKin toiminnasta parhaiten tutkintokoulutukset (AMK 84%, YAMK 70%) sekä tutkimus- ja kehitystyön (66%). Vuoden 2023 tuloksiin verrattuna lähes kaikkien toimintamme osa-alueiden tunnettuus oli parantunut. Eniten kasvua oli hanketoiminnan, yritysyhteistyön, HAMK Design Factoryn ja kansainvälisen toimintamme tunnettuudessa.
Lähes puolet vastaajista (47 %) näkee HAMKin tunnuslauseen ”Maailman parastajat” vastaavan mielikuvaa HAMKista. Kysymykseen vastasi kriittisesti vain 12 % vastaajista. Tämä kertoo siitä, että brändimme on uskottava sidosryhmiemme silmissä. Vuonna 2023 toteutetussa brändiuudistuksessa halusimme määritellä tunnuslauseen, joka haastaa ja kirittää meitä parantamaan toimintaamme entisestään. Sidosryhmäkyselyn tulosten valossa näyttää siltä, että olemme onnistuneet tässä tavoitteessa.
Vastaajista 47% kokee HAMKin näkyvyyden parantuneen viime vuosina ja 39% kokee näkyvyyden pysyneen ennallaan. Vastaajat ovat myös hyvin tyytyväisiä yhteistyöhön HAMKin kanssa. Tyytyväisimpiä vastajat ovat yhteydenpidon asiantuntevuuteen (88%) ja hyödyllisyyteen (82%) sekä tiedon selkeyteen ja ymmärrettävyyteen (79%).
Ammattikorkeakoulut keskustelevat parhaillaan, pitäisikö Suomessa myös ammattikorkeakoulujen voida myöntää tohtoritutkintoja (professional doctorate) muiden eurooppalaisten valtioiden tapaan. Ammatilliset tohtoritutkinnot ovat rinnakkaisia nykyisille yliopistojen tohtoritutkinnoille, mutta ne ovat yritysten tarpeista lähteviä, soveltavia ja ratkaisuhakuisia. HAMK johtaa 12 ammattikorkeakoulun työryhmää, joka valmistelee konkreettista ehdotusta tohtoritutkinnon suuntaviivoista sekä mahdollisesta pilotista, jossa tutkintoja kokeillaan.
Yli puolet (51%) sidosryhmäkyselyymme vastanneista suhtautuu myönteisesti ammattikorkeakoulujen mahdollisuuteen myöntää tohtoritutkintoja. Yritysten edustajat näkivät aiheen vielä positiivisemmin: 56% kertoi suhtautuvansa melko tai erittäin myönteisesti ammatillisiin tohtorintutkintoihin.
Ammatillisten tohtoritutkintojen keskeisiksi tavoitteiksi vastaajat arvioivat yritysten kilpailukyvyn kasvun ja osaamistason edistämisen sekä Suomen innovaatio- ja uudistumiskyvyn kasvattamisen.
Sidosryhmätutkimuksen toteutti HAMKin toimeksiannosta Aula Research. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa mitattavaa ja seurattavaa tietoa HAMKin maineesta ja tunnettuudesta, sidosryhmien näkemyksistä HAMKin toiminnan vaikuttavuudesta sekä mitata tyytyväisyyttä HAMKin yhteydenpitoon ja viestintään. Vastauksia koottiin yhteensä 251 sidosryhmän edustajalta. Edellinen vastaava kysely toteutettiin vuonna 2023.
Haluatko olla paremmin perillä, mitä HAMKissa on meneillään? Kerran kuukaudessa ilmestyvä uutiskirje kertoo toiminnastamme, nostaa ajankohtaisia asioita, ihmisiä ja tapahtumia HAMKista.
HAMK ja puolustusvoimien kunnossapidosta vastaava Millog Oy tekevät pitkäjänteistä, strategista yhteistyötä yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden parantamiseksi.
Millog Oy on puolustusvoimien strateginen kumppani ja erikoistunut viranomaisten ja yritysten huoltovarmuuden turvaamiseen sekä kokonaisvaltaiseen elinkaarenhallintaan. Hämeen ammattikorkeakoulu tekee ketterää ja soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa, joka tuottaa ajantasaista ymmärrystä ja osaamista. Millogin ja HAMKin kumppanuuden kautta tätä osaamista pystytään tuomaan myös kriisitilanteisiin varautumiseen ja puolustusalalle.
”HAMKilla on tuoreita ja raikkaita ajatuksia sekä soveltavan tutkimuksen osaamista ja monipuolista kokemusta yritysyhteistyöstä. Millogilla puolestaan on pitkä kokemus huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden alasta, joten yhteistyössä täydennämme hyvin toisiamme”, kuvailee Rami Harmaala, Millog Oy:n strategisesta kumppanuudesta vastaava johtaja.
Tekoäly ja siihen liittyvät teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia. Parhaillaan HAMKissa kehitetään muun muassa työkaluja turvallista tekoälylaboratoriota varten, jonka avulla yritykset ja yhteisöt voivat kokeilla ja luoda vastuullisia tekoälyratkaisuja tietoturvan ja yksityisyyden suojan varmistavassa ympäristössä. Millog on mukana hankkeessa.
”On tärkeää, että meillä Suomessa huolehditaan omasta tekoälyosaamisesta ja -resilienssistä – kyse on varautumisesta ja omavaraisuudesta,” toteaa HAMKin tutkijayliopettaja Timo Hynninen, joka toimii TKI-Äly -hankkeen projektipäällikkönä.
Viime vuonna käynnistyneessä hankkeessa on jo kehitetty tekoälytyökaluja, jotka mahdollistavat yrityksille tekoälyn hyödyntämisen omalla laitteella, ilman suoraa verkkoyhteyttä. Näin pystytään mahdollistamaan tietoturvallinen tekoälyratkaisu, joka voidaan ottaa käyttöön myös Millogin kaltaisessa organisaatiossa, jossa datan ja laitteiston turvallisuus on erityisen tärkeässä roolissa.
Millog on noin 1300 henkilöä työllistävä yritys, joka toimii Kanta-Hämeen lisäksi laajasti koko Suomessa. Yritys työllistää mahdollisuuksien mukaan myös opiskelijoita harjoitteluihin. HAMKista onkin jo ollut opiskelijoita suorittamassa esimerkiksi konetekniikan ja tieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin liittyviä harjoitteluitaan.
”Jos haluaa olla tuottamassa yhteiskunnan turvallisuutta, Millog on erinomainen mahdollisuus. Meillä pääsee tekemään siviilinä merkityksellistä työtä kokonaisturvallisuuden varmistamiseksi, ja meillä jopa 96 prosenttia työntekijöistä pitää työstään”, Rami Harmaala kertoo.
HAMKin opiskelijoiden osaamista on hyödynnetty myös Millogille tehdyissä opinnäytetöissä. Viime vuosina opinnäytetöiden aiheina ovat olleet muun muassa konesalin valvontatyökalut, kuitumatriisin käyttö testausympäristössä sekä työtehtävien välisen segregaation vähentäminen.
Molemmat organisaatiot ovat mukana DEFINE-verkostossa (Defence Innovation Network Finland), joka kokoaa Riihimäen kaupungin aloitteesta yhteen puolustus- ja turvallisuusalan yritykset sekä oppilaitokset ja tutkimuslaitokset.
Verkoston tavoitteena on kiihdyttää osallistujien innovaatio- ja kehitystoimintaa sekä kasvattaa yritysten liikevaihtoa. Riihimäen Veturitalleille on muun muassa rakentumassa generatiivisen tekoälyn kehitysympäristö, jonka tarkoituksena on mahdollistaa yritysten, erityisesti start-upien, tekoälykokeilut ja siten tukea yritysten kasvua.
Yhteistyö on laajentumassa myös kansainväliseksi innovaatioverkosto ODINin (Organisation for Defence Innovation in the Nordics) puitteissa. Helmikuussa 2025 muodostetussa ODINissa mukana on Definen, Millogin, HAMKin ja SAKOn lisäksi noin kaksikymmentä liettualaista, tanskalaista, ruotsalaista ja norjalaista yritystä, tutkimuslaitosta sekä valtion tukemaa organisaatiota.
Me HAMKissa teemme vuosittain yhteistyötä noin tuhannen yrityksen ja organisaation kanssa. Maailman parastajat -kumppaneiden kanssa rakennamme tulevaisuutta sitoutuneesti ja pitkäjänteisesti.
Valinnat HAMKin tutkijatohtoriohjelmaan on tehty. Uudet postdoc-tutkijat työskentelevät mm. älykkäiden tekstiilien, mikrobiologian, organisaatiokäyttäytymisen tai rakennetun ympäristön parissa.
Kerroimme viime lokakuussa uudesta tutkijatohtoriohjelmasta, jossa tohtoreiksi jo valmistuneet pääsevät jatkamaan kouluttautumistaan työelämää lähellä olevaan soveltavan tutkimuksen parissa. Ohjelmaan oli julkinen haku, ja valinnat tehtiin alkuvuodesta. Osa tutkijoista on jo aloittanut työnsä HAMKissa.
Heillä on vahva motivaatio ja valmiudet tehdä soveltavaa ja tavoitteellista tutkimusta yhteiskunnan ja koko yrityssektorin menestyksen edistämiseksi.
Annukka Pakarinen, tutkimusjohtaja HAMK
Sami Löfgren: Ammattiopettajien ja työpaikkaohjaajien osaaminen ja ammatti-identiteetti, ohjaaja Katja Vähäsantanen
Teemu Salo: Tutkimuksen painopistealueina venyvä elektroniikka, puettava elektroniikka ja älyvaatteet sekä 3D-tulostettu elektroniikka, ohjaaja Satu Jumisko-Pyykkö
Suvigya Sharma: Mikrobitoiminnan stimulointi puutarhaviljelyn kasvualustoissa, jolloin alustat tukevat kasvien parempaa kasvua, ohjaajat Marika Tossavainen ja Outi-Maaria Sietiö
Paramjeet Saroj: Terveellisen, maukkaan ja rakenteellisesti miellyttävän sieniruokatuotteen kehittäminen, ohjaajana Ulla Moilanen
Merly Kosenkranius: Hyvinvointi koulutuksen ja työelämän kontekstissa, ohjaajana Liisa Postareff
Yoon Han: Tutkimus laajennetusta käsitteestä “kaupunkien uusekosysteemit”, jotka yhdistävät kaupunkien harmaat ja vihreät alueet regeneratiivisesti kaupunkiympäristöjen kehittämiseksi, ohjaaja Outi Tahvonen
Kaikki valitut vastaavat tavoitteeseen tutkia euroopanlaajuisesti tärkeitä tutkimusaiheita eli vihreää siirtymää, sosiaalista osallisuutta sekä digitaalista siirtymää.
”Heillä on vahva motivaatio ja valmiudet tehdä soveltavaa ja tavoitteellista tutkimusta yhteiskunnan ja koko yrityssektorin menestyksen edistämiseksi. Lisäksi he ovat halukkaita kehittämään tutkimustaitojaan kohti poikkitieteistä ja poikkiammatillista tutkimusta”, HAMKin tutkimusjohtaja Annukka Pakarinen sanoo.
Oletko huomannut, että tekoälyä löytyy myös kirjaston e-aineistoista? Tekoäly auttaa sinua löytämään vastaukset kysymyksiisi nopeammin ja parhaimmillaan tehostaa oppimista. Kyse on kuitenkin pelkästä tekoälystä, joten muista tarkistaa faktat.
Tällä hetkellä tekoäly avustaa neljässä e-aineistossa:
Terveystieteiden artikkelitietokanta Cinahlissa AI Insights auttaa arvioimaan artikkelin sisältöä ja sen hyödyllisyyttä omaan tiedontarpeeseesi. Se tekee kokotekstinä olevasta artikkelista lyhyen yhteenvedon, jossa kerrotaan artikkelin keskeisimmät kohdat.
Kokeile AI Insights -työkalua Cinahlissa
E-kirjapalvelu Ebook Centralin Research Assistant tekee e-kirjan sisällöstä ja sen luvuista tiivistelmiä, auttaa tunnistamaan kirjan tärkeimmät käsitteet ja antaa niille selitykset, vastaa kysymyksiisi ja antaa vinkkejä siihen, miten sinun kannattaa edetä.
Kokeile Research Assistant -työkalua Ebook Centralissa
RT Tietoväylän Alvari auttaa tiedon löytämisessä Rakennustiedon kortistoista sekä RYL-palveluista. Alvari paitsi vastaa kysymyksiisi myös antaa linkit niihin ohjekortteihin, joita se on käyttänyt vastauksensa lähteenä.
Kokeile Alvaria RT Tietoväylässä
Tilastopalvelu Statistan Research AI vastaa kysymyksiisi käyttäen tietokannan omaa sisältöä. Saat myös linkit sen vastauksissa käytettyihin lähteisiin. Research AI tarjoaa myös linkkejä muihin aiheeseen liittyviin sisältöihin sekä ehdottaa jatkokysymyksiä, joilla pääset porautumaan aiheeseen syvemmälle.