Hyppää sisältöön

Forssassa syntyneet ideat saivat uusia suuntia, kun tieto- ja viestintätekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat yhdistivät osaamisensa IoT Hackathonissa. Yhteisen päivän aikana työelämän haasteisiin kehitettyjä ratkaisuja vietiin taas askel lähemmäs käytännön toteutusta.

Hackathon on yleensä muutamasta tunnista muutamaan päivään kestävä kehittämistapahtuma, jossa tiimit rakentavat ratkaisuja annettuun haasteeseen. Nimi tulee sanojen hack ja marathon yhdistelmästä.

Hackathon-päivää edelsi jo pidempi työskentely Forssan kampuksella. Kiertotalouden tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat olivat muodostaneet edellisessä moduulissa 4–5 opiskelijan tiimejä, jotka toimivat projektien aikana ”insinööritoimistoina”. Tiimit lähtivät ideoimaan ratkaisuja työelämästä saatuihin toimeksiantoihin.

Toimeksiantajina olivat Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä LHKK ja DA-Group. LHKK:n toimeksiannossa tavoitteena oli kehittää nosturialan koulutukseen älykäs harjoittelurata, joka mittaisi opiskelijoiden suoritusta automaattisesti ja tuottaisi dataa koulutuksen kehittämiseen. DA-Groupin toimeksiannossa puolestaan etsittiin keinoja varikolla olevien junien ja junanvaunujen vandalismin torjuntaan.

Tiimit ideoivat toimeksiantoihin erilaisia ratkaisuja ja valitsivat niistä yhden omaksi projektikseen. Tässä moduulissa opiskelijat työstävät valitusta ratkaisusta konseptia asiakkaalle ja myöhemmän toteutuksen pohjaksi. Hackathoniin mennessä tiimit olivat valmistelleet konsepteistaan ensimmäiset versiot.

Tieto- ja viestintätekniikan opinnoissa opiskelijat perehtyvät muun muassa IoT-teknologiaan, älykkäisiin järjestelmiin, sensoreihin ja data-analytiikkaan. Projektissa tätä osaamista sovelletaan käytännön haasteisiin, ja tavoitteena on edetä tulevan kevään aikana IoT-prototyyppien rakentamiseen.

Forssasta Valkeakoskelle – ideat uusien tiimien käsiin

Jokaisesta Forssan opiskelijatiimistä yksi opiskelija lähti tiiminsä idean kanssa Valkeakosken kampukselle. Siellä tieto- ja viestintätekniikan opiskelijat muodostivat uusia hackathon-tiimejä yhdessä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijoiden kanssa.

Päivä alkoi tiimien muodostamisella, minkä jälkeen Forssasta saapuneet opiskelijat esittelivät uusille ryhmilleen toimeksiannon ja siihen mennessä kehitetyn IoT-konseptin. Valkeakoskella ei siis lähdetty liikkeelle tyhjästä, vaan uudet tiimit tarttuivat jo olemassa oleviin ideoihin ja lähtivät viemään niitä eteenpäin yhdessä.

Monialaisissa ja kansainvälisissä tiimeissä erilaiset osaamistaustat kohtasivat saman haasteen äärellä. Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan opiskelijat pääsivät tuomaan yhteiseen työskentelyyn oman alansa näkökulmia. Päivän aikana konsepteja työstettiin eteenpäin erityisesti tekoälyn hyödyntämisen näkökulmasta.

Samalla opiskelijat harjoittelivat teknisen ongelmanratkaisun lisäksi tiimityötä, oman idean avaamista uudelle ryhmälle sekä erilaisten ehdotusten yhdistämistä yhteiseksi ratkaisuksi.

Opiskelijat tutustumassa IoT-konseptiin. Students learning about the IoT concept.

Päivän ratkaisut esille

Opiskelijat tutustumassa tiimien ratkaisuihin. Students exploring the teams' solutions.

Aamu- ja iltapäivän työskentelyn aikana Forssasta tuodut ideat kehittyivät uusien hackathon-tiimien käsissä. Päivän päätteeksi tiimit kokosivat työnsä postereiksi, minkä jälkeen ratkaisuihin tutustuttiin messutyyppisesti kiertämällä tiimiltä toiselle.

Esittelyissä nähtiin, mihin suuntaan lähtöideoita oli päivän aikana viety ja millaisia ratkaisuja tiimit olivat työstäneet. Samalla osallistujat pääsivät tutustumaan muiden ryhmien lähestymistapoihin aiemmin mainittuihin IoT-haasteisiin.

Päivän aikana syntyneet ratkaisut eivät kuitenkaan olleet projektien lopputuloksia, vaan yksi vaihe matkalla kohti käytännön toteutusta.

Seuraavaksi ideat muuttuvat prototyypeiksi

Hackathonin jälkeen työ projektien parissa jatkuu Forssassa. Tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoiden tavoitteena on rakentaa kehittämiensä ratkaisujen pohjalta IoT-prototyypit tulevan kevään aikana.

Hackathon toi yhteen eri alojen sekä suomen- ja englanninkielisten koulutusten opiskelijoita. Monialaisessa työskentelyssä jo aloitettua projektia päästiin tarkastelemaan uusista lähtökohdista ja kehittämään yhdessä eteenpäin.

Työelämästä saatu haaste etenee näin askel kerrallaan kohti konkreettista ratkaisua: ensimmäisistä ideoista konseptiksi ja lopulta toimivaksi IoT-prototyypiksi.

Työelämän haasteet osana opintoja

HAMKissa opit käytännössä tekemällä. Projektit tarjoavat mahdollisuuden soveltaa omaa osaamista käytäntöön, harjoitella monialaista tiimityötä ja tutustua työelämän toimintatapoihin jo opiskeluaikana. Samalla syntyy kontakteja toimeksiantajiin ja muihin opiskelijoihin, eli oman alan työnantajiin ja tulevaisuuden asiantuntijoihin.

Tutustu artikkelin koulutuksiin:

Yritysten myönteinen suhtautuminen ammatilliseen tohtoritutkintoon on vahvistunut vuodessa. Tuoreen yrityspäättäjäkyselyn mukaan 56 prosenttia yritysten edustajista suhtautuu tutkintoon erittäin tai melko myönteisesti, kun vuotta aiemmin osuus oli 50 prosenttia. Myös tutkinnon tunnettuus on kasvanut, ja yritykset näkevät siinä aiempaa enemmän hyötyjä.


Neljätoista ammattikorkeakoulua ehdottaa Suomeen ammatillista tohtoritutkintoa yleisen eurooppalaisen käytännön mukaan. Ammattikorkeakoulujen teettämä yrityspäättäjäkysely toteutettiin nyt toista kertaa, ja tulosten mukaan 56 prosenttia vastaajista suhtautuu ammatilliseen tohtoritutkintoon erittäin tai melko myönteisesti. Neutraalisti suhtautui tai kantaansa ei osannut sanoa 36 prosenttia, ja kielteisesti suhtautuvien osuus laski 9 prosentista 8 prosenttiin.

Tutkinto on myös tullut tutummaksi: ammatillisista tohtoritutkinnoista oli kuullut aiemmin 27 prosenttia vastaajista, kun vuotta aiemmin osuus oli 22 prosenttia.

”Yritysten tuki on vahvistunut vuodessa selvästi. Tämä on vahva viesti päättäjille siitä, että ammatillisen tohtoritutkinnon tuomalle korkean tason tutkimus- ja kehittämisosaamiselle on tilausta”, sanoo HAMKin rehtori-toimitusjohtaja Heidi Ahokallio-Leppälä, joka toimii puheenjohtajana ammatillista tohtoritutkintoa edistävien 14 ammattikorkeakoulun työryhmässä.

Suurissa yrityksissä paikka tohtorikoulutettavalle löytyy useimmin

Vastaajista 41 prosenttia arvioi, että heidän yrityksessään voisi olla varmasti tai mahdollisesti
paikka ammatilliselle tohtorikoulutettavalle. Varman paikan näkevien osuus kasvoi 8 prosentista 10 prosenttiin.

Paikka tai mahdollinen paikka löytyy selvästi useammin suurista yrityksistä. Yli 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä lähes kuusi kymmenestä näki yrityksessään varman tai mahdollisen paikan tohtorikoulutettavalle. Myönteinen suhtautuminen vahvistui edellisvuodesta selvimmin 20–99 henkilön yrityksissä.

”Se, että myönteinen suhtautuminen vahvistui eniten pk-yrityksissä, on tärkeä signaali. Ammatillinen tohtoritutkinto tuo tutkimusosaamisen juuri sinne, missä ratkaisuja eniten tarvitaan”, Ahokallio-Leppälä sanoo.

Yrityspäättäjät näkivät ammatillisten tohtoritutkintojen keskeisimmiksi hyödyiksi seuraavat:

• Työntekijän ja työyhteisön osaamistason nousemisen (68 %)
• Tutkimuksen ratkaisujen syntymisen yrityksen todellisiin tarpeisiin (60 %)
• Tutkimuksen tekemisen yrityksen omassa toimintaympäristössä (58 %)

Ylipäätään yritykset tunnistivat tutkinnosta aiempaa enemmän hyötyjä. Esimerkiksi 52 % piti hyödyllisenä mahdollisuutta vaikuttaa tutkimuksen suuntaan ja sisältöön, kun vuonna 2025 vastaava luku oli 30 %.

Yritykset ovat myös valmiita panostamaan koulutukseen. Paikan tai mahdollisen paikan näkevistä yrityksistä 76 prosenttia antaisi asiantuntijansa työaikaa koulutettavan ohjaamiseen ja 75 prosenttia koulutettavalle palkallista työaikaa opintoihin ja tutkimustyöhön. Lisäksi 59 prosenttia näistä yrityksistä olisi valmis osallistumaan kustannuksiin yhdessä muiden yritysten tai organisaatioiden kanssa.

Näin kysely tehtiin

• Aula Research toteutti 14 ammattikorkeakoulun toimeksiannosta kyselyn yrityspäättäjille
• Kyselyn kohderyhmänä olivat 10 henkilöä tai yli työllistävien yritysten toimitusjohtajat, HR:n edustajat ja kehitys- ja tutkimuspuolen edustajat
• Kysely toteutettiin sähköisenä kyselynä, jota täydennettiin puhelinhaastatteluin
• Kyselyyn vastasi 305 yrityspäättäjää
• Otos kerättiin aikavälillä 22.9.–19.10.2026
• Kysely oli pääosin toistomittaus vuonna 2025 toteutetulle kyselylle

Taustaa: Mikä on ammatillinen tohtoritutkinto?

  • Ammatillinen tohtoritutkinto (Professional Doctorate) on työelämälähtöinen, monialainen ja ratkaisuhakuinen tutkinto, joka täydentää nykyistä korkeakoulutuksen rakennetta.
  • Se on samantasoinen kuin yliopistojen tohtoritutkinto, mutta vastaa eri tarpeeseen. Tutkinto on suunnattu asiantuntijoille ja johtajille, jotka haluavat kehittää omaa alaansa ja työyhteisöään tutkimuksellisin keinoin.
  • Tutkimusongelmat ja kehittämistarpeet nousevat työelämästä, ja ratkaisut viedään käytäntöön jo tohtoriopintojen aikana. Tyypillisesti tutkinto suoritetaan työn yhteydessä, työpaikalla.
  • 14 ammattikorkeakoulun ryhmä ehdottaa, että ammatillisen tohtorikoulutuksen pilotti käynnistettäisiin hallituskaudella 2027–2031.
  • Vastaava malli on jo käytössä muun muassa Alankomaissa, Ruotsissa, Saksassa ja Portugalissa, joissa se on syntynyt elinkeinoelämän tarpeista.

Lisätietoja

Ageing-Autism-hanke toi yhteen tutkimustiedon, ammattilaisten osaamisen sekä autismin kirjon henkilöiden ja läheisten näkökulmat. Kolmen maan yhteistyössä syntyi ammatillinen osaamisprofiili ja koulutuskokonaisuus, jotka tukevat ammattilaisia vastaamaan paremmin autismin kirjon henkilöiden muuttuviin tarpeisiin ikääntymisen aikana. 

Autismin kirjon henkilöiden ikääntymisestä ja siihen liittyvistä tuen tarpeista on edelleen huomattavasti vähemmän tutkimusta ja ammattilaisille suunnattua koulutusta kuin lapsuudesta ja nuoruudesta. Vastasimme tähän tarpeeseen yhdistämällä tutkimustietoa, hyviä käytäntöjä, eri kohderyhmien kokemuksia sekä ammattilaisten asiantuntemusta. Keskeisinä teemoinamme olivat terveys ja hyvinvointi, osallisuus, autonomia, yksilöllinen tuki ja elämänlaatu.

Työskentelimme yhdessä portugalilaisen FPDA:n (Federação Portuguesa de Autismo) ja espanjalaisen Fundación Miradasin kanssa. Kolmen maan yhteistyö toi yhteen osaamista autismista ja tukipalveluista, soveltavasta tutkimuksesta sekä ammatillisesta ja korkeakoulutuksesta.

Tutkimuksesta ammatilliseen osaamiseen

Ensimmäisessä vaiheessa tarkastelimme autismin kirjon henkilöiden ikääntymistä koskevaa tutkimusta ja tunnistimme 12 hyvää käytäntöä eri puolilta Eurooppaa. Tarkastelu nosti esiin tarpeita muun muassa fyysisessä ja psyykkisessä terveydessä, terveyspalvelujen saavutettavuudessa, sosiaalisissa suhteissa, asumisessa, työelämässä, itsenäisessä elämässä sekä elämänlaadun tukemisessa.

Kehittämistyössä halusimme kuulla myös niitä, joita aihe koskettaa käytännössä. Portugalissa, Espanjassa ja Suomessa kerättiin yhteensä 128 kyselyvastausta autismin kirjon henkilöiltä, läheisiltä ja ammattilaisilta. Lisäksi 24 asiantuntijaa kolmesta kumppanimaasta osallistui ammatillisen osaamisprofiilin ja koulutussisältöjen arviointiin.

Työn tuloksena määrittelimme 17 ammatillista osaamisaluetta, jotka kuvaavat ikääntyvien autismin kirjon henkilöiden tukemisessa tarvittavia tietoja, taitoja, asenteita ja arvoja. Lähtökohtana on yksilöllinen ja oikeusperustainen tuki, joka kunnioittaa henkilön omia toiveita ja valintoja sekä edistää autonomiaa, ihmisarvoa ja elämänlaatua.

Yhteinen koulutus ammattilaisten käyttöön

Tutkimuksen, kyselyiden ja asiantuntijatyön pohjalta kehitimme neljästä moduulista muodostuvan verkkokoulutuksen. Vastasimme HAMKissa koulutuksen suunnittelun, pilotoinnin ja validoinnin koordinoinnista sekä kehitimme erityisesti arviointia ja henkilökeskeistä tuen suunnittelua käsittelevää sisältöä. Rakensimme myös koulutuksen suomenkielisen Moodle-version ja toteutimme koulutuksen suomalaisen pilotin.

Koulutusta pilotoitiin kaikissa kolmessa kumppanimaassa yhteensä 49 osallistujalla ja siitä saatu palaute oli erittäin myönteistä. Palautteen avulla tunnistimme myös jatkokehitystarpeita, kuten vuorovaikutteisuuden, saavutettavuuden, käytännön esimerkkien ja teorian ja käytännön välisen tasapainon vahvistamisen.

Koulutus tarjoaa ammattilaisille mahdollisuuden tarkastella ikääntymistä kokonaisvaltaisesti. Huomio ei kohdistu ainoastaan terveydellisiin muutoksiin, vaan myös ihmisen omaan toimijuuteen, elämänlaatuun, arjen ympäristöihin, mielenterveyteen, läheisverkostoihin sekä palvelujen väliseen yhteistyöhön.

Tulokset jäävät käyttöön myös hankkeen päättymisen jälkeen

Ageing-Autism-hankkeen työ jatkuu myös sen päättymisen jälkeen. Projektin aikana syntyneet tutkimus- ja hyvien käytäntöjen kooste, ammatillinen kompetenssiprofiili, koulutussuunnitelma sekä koulutusmateriaalit muodostavat kokonaisuuden, jota voidaan hyödyntää ja edelleen kehittää ammattilaisten koulutuksessa eri toimintaympäristöissä.

HAMKissa suomenkielisiä materiaaleja ja Moodle-ympäristöä voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi opettaja- ja erityisopettajakoulutuksessa, sosiaali- ja terveysalan koulutuksessa sekä jatkuvassa oppimisessa. Fundación Miradas puolestaan aikoo hyödyntää kehitettyä koulutusta, kompetenssikehystä ja käytännön materiaaleja tulevissa ammattilaisille, perheille ja organisaatioille suunnatuissa koulutus- ja tietoisuutta lisäävissä toiminnoissa.

Yksi tärkeimmistä havainnoistamme on, että autismin kirjon henkilöiden ikääntymiseen on tärkeää valmistautua ajoissa. Ikääntyminen ei ole vain terveyteen liittyvä kysymys, vaan siihen kietoutuvat myös asuminen, ihmissuhteet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, mielekäs arki sekä yksilöllisesti muuttuvat tuen tarpeet. Samalla tarvitaan ammattilaisia, joilla on osaamista tunnistaa nämä muutokset ja suunnitella tukea yhdessä ihmisen ja hänen läheistensä kanssa.

Ageing-Autism pähkinänkuoressa

  • Partnerit: FPDA (Portugali, koordinaattori), Fundación Miradas (Espanja) ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK (Suomi).
  • Rahoittaja: Erasmus+ -ohjelma, ammatillisen koulutuksen pienimuotoinen kumppanuushanke (KA210-VET).
  • Kesto: 1.10.2024–30.9.2026.
  • Rahoitus: 60 000 euroa.
  • Hanketunnus: 2024-1-PT01-KA210-VET-000253342.

Lisätietoja:

Viime aikoina julkisuudessa on käyty runsasta keskustelua haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilanteista, palveluista ja palvelujärjestelmästä.

Hyvä niin, sillä huoli on yhteinen. Keskustelua leimaa kuitenkin sama pirstaleisuus kuin palvelujärjestelmää itseään: ratkaisuksi tarjotaan rajattuja toimintoja ja lainsäädännöllistä ohjausta, jolloin monialaisuus itsessään ilmiönä ja toimintojen järjestämisen tapana jää taka-alalle.  

Palvelujärjestelmä on enemmän kuin osiensa summa 

Monialainen yhteistyö terminä käsitetään eri hallinnonaloilla eri tavoin. Jo tämä itsessään haastaa keskustelua. Tästä syystä olisikin keskeistä rakentaa ensin yhteistä ymmärrystä siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan monialaisuudesta. 

Monialainen yhteistyö voidaan ymmärtää eri hallinnon-, tieteen- ja ammattialat yhteen kokoavana ja perinteiset rajat ylittävänä toimintana, jonka ydintehtävänä on asettaa nuori ja hänen tarpeensa toiminnan keskiöön. Tutkimuksissa korostetaan, että monialaisia palveluita perustetaan nimenomaan siksi, että sirpaleisen palvelujärjestelmän keskellä kamppaileva asiakas saisi kokonaisvaltaista apua yhdestä paikasta ilman, että hänen täytyy itse osata navigoida eri palveluiden välillä.  

”Monialaisia palveluita perustetaan nimenomaan siksi, että sirpaleisen palvelujärjestelmän keskellä kamppaileva asiakas saisi kokonaisvaltaista apua yhdestä paikasta ilman, että hänen täytyy itse osata navigoida eri palveluiden välillä.”

Nuoren asettaminen keskiöön vaatii eri alojen aitoa integraatiota: sosiaali- ja terveysalan, nuorisoalan sekä kasvatus-, opetus- ja työllisyysammattilaisten on kyettävä ylittämään omat organisaatiokulttuurinsa, lainsäädäntöpohjansa ja ammatilliset siilonsa vastatakseen asiakkaan tilanteeseen kokonaisuutena. Tästä näkökulmasta keskiöön nousee se, miten yhteiskunta kokonaisuutena ja yhteistyössä eri toimintojen kesken tukee nuorta kohti itsenäistä elämää, työtä ja koulutusta sekä osallisuutta. 

MONET tavoittelee palvelujärjestelmän yhtenäisyyttä ja oikea-aikaisuutta  

Palvelujärjestelmän osaoptimoinnin sijaan onkin syytä katsoa suurempaa kuvaa. Tähän tarpeeseen vastaa marraskuun alussa käynnistynyt MONET-hanke. Ydinajatus on selkeä: ongelma ei ole nuori itse, vaan palvelujärjestelmä, joka ei nykyisellään pysty vastaamaan nuorten moninaisiin haasteisiin oikea-aikaisesti, asiakaslähtöisesti ja räätälöidysti. Yksittäisen nuoren tilanne on aina osa laajempaa palveluketjua ja siihen linkittyvät niin hallinnonalojen ja organisaatioiden muutokset kuin näiden välinen yhteistoimintakin. 

Hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Ohjaamot, nuorten työpajat, työllisyyspalvelut, kohdennettu nuorisotyö, hyvinvointialueet, koulutusorganisaatiot ja kolmas sektori.  Tavoitteena on tuottaa kattava tilanne- ja tulevaisuuskuva monialaisen yhteistyön tilasta Suomessa sekä suositukset sen keskeisten palvelujen järjestämisestä.

Teksti: Jaakko Helander (HAMK) ja Annemari Kivivuori (Into ry) 

Mistä on kyse?

  • MONET – monialaisella yhteistyöllä nuoret kohti työelämää on Euroopan sosiaalirahaston osarahoittama ryhmähanke, jonka kansallisena rahoittajaviranomaisena toimii Kaakkois-​​Suomen elinvoimakeskus.
  • Päätoteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry sekä Turun kaupunki.
  • Hankkeen toteutusaika on 1.11.2026-31.1.2029

Lisätietoja:

HAMKin alumni Victor Betikku kehitti opinnäytetyössään kasvihuoneiden olosuhteita mittaavan laitteen, josta on syntymässä kansainvälisille markkinoille tähtäävä tuote. HAMKin innovaatioyksikkö on ollut mukana tukemassa Betikkun kehitystyötä startupin synnystä saakka. 

HAMKissa tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelleen Victor Betikkun tarina on esimerkki siitä, miten opintojen aikana syntynyt idea voi kehittyä kohti yritystoimintaa, kun osaaminen, oma-aloitteisuus ja korkeakoulun tarjoama tuki kohtaavat. Konkreettisimmillaan innovaatioyksikkö on myöntänyt Betikulle rahoitusta innovaatiosetelillä, jota on hyödynnetty prototyypin rakentamisessa tarvittaviin laitehankintoihin.

Nigerialaisesta Lagosin miljoonakaupungista Forssaan muuttanut Victor Betikku halusi jo opintojensa aikana kehittää teknologiaa, josta olisi konkreettista hyötyä ihmisille. Betiku löysi mahdollisuuden yhdistää teknologiaosaamisensa kasvihuoneviljelyn kehittämiseen.

Opinnäytetyön tuloksena syntyi PhyriaPulse-niminen laite, joka mittaa kasvihuoneiden olosuhteita ja tuottaa viljelijöille tietoa esimerkiksi lämpötilasta, ilmankosteudesta ja maaperän tilasta. Kerätyn tiedon avulla viljelijät voivat seurata kasvuolosuhteita tarkemmin ja hyödyntää mittaustuloksia viljelyä koskevassa päätöksenteossa.

Kehitystyö ei päättynyt opinnäytetyön valmistumiseen. Betikku on jatkanut laitteen kehittämistä ja valmistelee omaa startup-yritystään, VIB Innovaatiota, jonka tavoitteena on tuoda ratkaisu markkinoille.

Innovaatioseteli tuki prototyypin kehittämistä

HAMKin innovaatioyksikön myöntämällä innovaatiosetelillä Betikku on hankkinut komponentteja ja muita laitteistoja prototyypin rakentamiseen, testaamiseen ja tekniseen kehittämiseen.

Innovaatioseteli madaltaa tuotekehityksen kynnystä ennen yritystoiminnan käynnistymistä, sillä opiskelijalla ei välttämättä ole varaa tarvittaviin laitteisiin, materiaaleihin ja kokeiluihin.

Innovaatiosetelin lisäksi tarjolla on muitakin yrittäjyyden tukipalveluja. HAMKin innovaatioyksikkö auttaa opiskelijoita ja tutkijoita arvioimaan ideoidensa kaupallista potentiaalia sekä löytämään tukea kehittämiseen, testaamiseen ja kaupallistamiseen.

Launchpad HAMK -kiihdyttämöohjelmassa opiskelija voi saada esimerkiksi asiantuntijamentorointia startup-ideansa kehittämiseen, liiketoiminnan suunnitteluun ja rahoituksen hakemiseen.

LaunchPad HAMK Community kokoaa yhteen startup-toiminnasta kiinnostuneita opiskelijoita, yrittäjiä ja muita innovaatiotoimijoita. Yhteisö tarjoaa startup-yrityksille verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä tiloja ja laitevuokrausmahdollisuuksia. Myös Betikku on liittynyt yhteisön jäseneksi tuoreeltaan. Voit lukea lisää ja hakea jäsenyyttä täältä.

Jokainen innovaatio alkaa ideasta

HAMKin opiskelijaprojekteissa, opinnäytetöissä ja tutkimuksessa syntyy vuosittain ideoita, joiden mahdollisuudet kannattaa tunnistaa, vaikka kaikista ei syntyisikään yritystä.

Betikkun esimerkki osoittaa, miten opiskelijan kiinnostus, määrätietoinen työ ja korkeakoulun tuki voivat viedä ideaa kohti käytännön ratkaisua ja liiketoimintaa.

Launchpad HAMK Community

  • Yhteisö, johon kaikki startupit voivat hakea mukaan riippumatta siitä, ovatko nämä lähtöisin HAMKista vai ei.
  • Tarjoaa jäsenilleen mm. toimitilan, tukea, yhteisön ja erilaisia yhteistyömahdollisuuksia.
  • Jäsenenä voi myös vuokrata muita tiloja kuten laboratoriotiloja tai laitteita.

Haluatko opiskella ammatillisten opettajankoulutusten opintoja? Ilmoittaudu 1.-11.12.2026 kevään 2027 avoimille opinnoille. Suoritetuista opinnoista on hyötyä, jos harkitset hakemista ammatillisiin opettajankoulutuksiimme tammikuun haussa. Tutustu alla kevään opintotarjontaamme.

Avoimen korkeakoulun kautta sinun on mahdollista tutustua ammatillisten opettajankoulutusten aiheisiin ja sisältöihin jo ennen koulutuksiin hakemista. Avoimien opintojen kautta voit suorittaa opintoja, jotka voidaan myöhemmin lukea osaksi opettajankoulutuksia, jos tulet valituksi opintoihin kevään haussa.

Ilmoittautuminen kevään 2027 avoimen AMK:n opinnoille alkaa tiistaina 1.12.2026 kello 8.00. Opinnoille otetaan opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä, ja paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen on auki 11.12.2026 klo 23.59 asti. Mikäli paikat täyttyvät ennen ilmoittautumisajan päättymistä, voit ilmoittautua myös varasijalle.

Tutustu avoimen AMK:n käytänteisiin ja koko tarjontaan HAMKin avoimen AMK:n verkkosivuilla.

Ammatillisen opettajankoulutuksen opinnot

Kevään opintotarjonnassa on tarjolla seuraavat opintojaksot ammatillisesta opettajankoulutuksesta:

Huom! Valinnaisia opintoja voi suorittaa avoimessa AMK:ssa useampiakin, mutta jos tulet valituksi HAMKin ammatilliseen opettajankoulutukseen, voit hyväksilukea vain yhden.

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opinnot

Tarjolla on yksi opintojakso ammatillisesta erityisopettajankoulutuksesta:

Ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen opinnot

Voit opiskella seuraavia opintojaksoja ammatillisesta opinto-ohjaajankoulutuksesta:

Muista nämä!

  • Ilmoittaudu opinnoille 1.-11.12.2026 välisenä aikana. Ilmoittautuminen alkaa 1.12.2026 kello 8.00.
  • Opiskelupaikkoja on rajoitetusti ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Opintojakson täytyttyä voit ilmoittaa itsesi varasijalle.
  • Maksu vahvistaa paikan opintojaksolla. Osallistumismaksu tulee maksaa ilmoittautumisen yhteydessä. Varasijalla oleville lähtee linkki vasta, jos peruutuspaikkoja tulee tarjolle.
  • Ilmoittautumislinkki ilmestyy opintojakson sivulle kun ilmoittautuminen alkaa.
  • Voit ensin lisätä koriin useamman opintojakson ja viimeistellä ilmoittautumisen kaikille opinnoille kerralla.

Lisätietoja:

Yleinen neuvonta

avoinamk@hamk.fi

Opettajankoulutukset

opehaku@hamk.fi

Kesällä 2028 Riihimäellä HAMKin opiskelijat ja henkilökunta siirtyvät uuteen aikaan, kun Matkakeskuksen entiseen Kauppakeskus Liikerataan rakennettu uusi kampus valmistuu.

Toistaiseksi suunnitelma on vielä havainnekuvien muodossa, mutta muutostyöt tulevat käynnistymään keväällä 2027. Tavoitteena on, että uusi rakennus toimii kiinnostavana maamerkkinä Riihimäen aseman ohi kulkeville. Uusiin tiloihin on käynti lähes suoraan asemalaiturilta, joten työ- ja opiskelumatkoja junalla taittavat pääsevät helposti perille.

Uuden kampuksen tulevaisuus varmistui heinäkuussa 2025 nykyisistä Kaartokadun tiloista Matkakeskukseen. Asemakaavamuutos on jo vahvistettu sekä rakennuslupahakemus on jätetty käsittelyyn. Rakennustyön toteutussuunnitelmat valmistuvat kuluvan vuoden joulukuussa.  Uusissa tiloissa on yhteensä 5700 neliötä, jotka peruskorjataan ja nykyisten linja-autolaiturien paikalle rakennetaan laajennusosa. Rakennuksen ulkoasu tulee osittain olemaan rei`itettyä teräslevyä. Tulevaisuudessa HAMKin kampus mahdollistaa tilat 2000 opiskelijalle.

Lisätietoja:

Suomalaisista korkeakouluista 27 kuuluu Eurooppa-yliopistoalliansseihin. Mitä eurooppalaisten korkeakoululiittoumien mahdollisuudet ovat, miten ne tehdään näkyviksi ja miten opiskelijoita on saatu mukaan toimintaan? Aiheesta keskustelivat RUN-EU-Päivän paneelissa Tiina Koskiranta Tampereen ammattikorkeakoulusta (UNINOVIS), Karoliina Jylhä-Kuusela Helsingin yliopistosta (Una Europa) sekä Saara Lindén Hämeen ammattikorkeakoulusta (RUN-Eurooppa-yliopisto). 

Panelistit toivat esille hyödyt, joita erilaiset kohderyhmät kuten opiskelijat, henkilökunta ja korkeakouluja ympäröivät alueet saavat allianssiin kuulumisesta. Panelistit pohtivat myös esimerkiksi Eurooppa-yliopistojen merkitystä eurooppalaisen identiteetin ja toimijuuden rakentajina, kun maailmanpolitiikka on myllerryksessä. Esimerkiksi RUN-Eurooppa-yliopiston, opiskelijoille suunnatussa kyselyssä ilmenee, että Eurooppa-yliopiston oppimismahdollisuudet ovat merkittävästi vahvistaneet opiskelijoiden kokemusta eurooppalaisuudesta ja yhteenkuuluvuudesta. Valtaosa kertoi myös työllistymismahdollisuuksiensa parantuneen.  

Paneelilla on yhteinen viesti tuleville päättäjille vaalikevään lähestyessä. On tärkeää varmistaa, että suomalaisilla korkeakouluilla on resurssit osallistua täysipainoisesti allianssien kehittämiseen ja toimintaan, jotta yhteistyön hyödyt saadaan myös Suomeen. Eurooppa-yliopistot ovat jo nyt saaneet vaikuttavia tuloksia aikaan, ja on tärkeää, että suomalaiset korkeakoulut pystyvät jatkamaan yhteistyötä eurooppalaisten kollegoiden kanssa myös tulevaisuudessa. 

Katso paneeli, jos haluat tietää lisää Eurooppa-yliopistojen toiminnasta ja merkityksestä, miten tätä työtä on käytännössä tehty alliansseissa ja millaisia suunnitelmia on tulevaan.

Hyväksy markkinointievästeet nähdäksesi tämän sisällön Muuta hyväksyntääsi

RUN-Eurooppa-yliopisto

Olemme osa RUN-Eurooppa-yliopistoa, joka tuo yhteen kymmenen yhteiseen visioon sitoutunutta eurooppalaista korkeakoulua yhdeksästä eri maasta.

Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille!

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö

Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät -koulutus, Agrologi (ylempi AMK)

Salla Maarit Pirhonen, Forssa

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Pekka Matias Rautiainen, Tampere

Rakennusalan innovatiivinen uudistaminen -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Jukka Antero Koivisto, Nurmijärvi

Marko Tapani Lehtisaari, Orimattila

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Titta Eveliina Mäki, Janakkala

Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Anssi Juhani Salminen, Pirkkala

Ilkka Johannes Ruuskanen, Hämeenlinna

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Hanna Marja Pauliina Väätäinen, Kuopio

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Arto Tapani Parviainen, Forssa

Ammattikorkeakoulututkinnot

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Jasmin Emilia Korhonen, Tampere

Climate Smart Agriculture -koulutus, Bachelor of Natural Resources, Agrologi (AMK)

Chamindi Nimasha Sewwandi Gunasinghe Arachchilage, Janakkala

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Henriikka Elisa Orvokki Mastokangas, Forssa

Janika Maj-Lis Anniina Paasela, Helsinki

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Petri Benjamin Sydänmaanlakka, Hämeenlinna

Roosa Elina Malinen, Hämeenlinna

Sara De Guglielmi, Hattula

Stella Mia Maria Aho, Kannonkoski

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Kukka-Maaria Eveliina Rämö, Lahti

Maria Katariina Koskelainen, Porvoo

Niina Marjatta Loijas, Vihti

Tiia Kristiina Östman, Kirkkonummi

Tomi Alexander Rosback, Huittinen

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö

Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Prabodhani Yashodha Amarasinghe Amarasinghe Arachchige, Tampere

Xin Feng, Espoo

Hevosalan liiketoiminnan koulutus, Tradenomi (AMK)

Suvi Elina Kristiina Tahlo-Loponen, Juupajoki

Tanja Hämäläinen, Helsinki

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Linda Rajnohová, Ulkomaa

Selina Winter, Valkeakoski

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Kare Mattias Mutanen, Riihimäki

Tuomas Juhani Lumikari, Espoo

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Eemeli Mikael Toivonen, Vantaa

Ville Petteri Tikkanen, Vantaa

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Carita Susanna Mariaanna Kantanen, Tampere

Marjaana Helmi Josefiina Rantala, Akaa

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)

Miika Samuel Kananen, Hämeenlinna

Tommi Kalevi Hartikainen, Janakkala

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)

Lassi Petteri Hannuksela, Nurmijärvi

Lauri Heikki Elias Leskinen, Nokia

Raiko Ridal, Helsinki

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Ari-Petri Kolehmainen, Nokia

Milja Annukka Haavikko, Tampere

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Eetu Kristian Rönkkö, Vantaa

Heidi Nina Maria Elijoki, Valkeakoski

Sawsan Mohammed Mohammed Abdulbari, Helsinki

Ville Oskari Lensu, Hämeenlinna

Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Eemil Aleksi Virkki, Hämeenlinna

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Anna Katriina Repo, Salo

Annakaisa Marja Tuulia Tuusa, Forssa

Janne Johannes Saarimäki, Salo

Jenni Orvokki Paaso, Akaa

Milja Iida Taikatuike Hyypijev, Hämeenlinna

Pilvi Josefina Tuulia Lehtinen, Tampere

Sini-Petra Helena Lampela, Ylöjärvi

Suvi Johanna Koivu, Janakkala

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Anette Sofia Fridman, Kirkkonummi

Heidi Maarit Johanna Tuomaala, Helsinki

Marita Pauliina Lukkari, Ii

Pinja Maaria Miikantytär Nyström, Mikkeli

Veera Marianne Linna, Valkeakoski

Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)

Leena Hannele Kymäläinen, Orivesi

Maria Eveliina Anttila, Espoo

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot

Tatiana Klimenko, Helsinki

Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja

Leena Eskola, Nivala

Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.

Työelämän muutokset, teknologinen kehitys ja vihreä siirtymä muuttavat osaamistarpeita ennennäkemättömällä vauhdilla. Koulutuksen järjestäjät, työllisyysalueet ja yritykset tarvitsevat aiempaa tehokkaampia keinoja tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeet ja kohdentaa osaamisen kehittämistä oikeisiin tarpeisiin.

Haluamme vastata tähän haasteeseen JOSPA – Jatkuvaa oppimista proaktiivisella osaamisen ennakoinnilla-hankkeen kautta yhdistämällä ennakointityön ja tekoälyn uudella tavalla.

Vaikka ennakointia tehdään jo monissa organisaatioissa ja alueellisissa verkostoissa, käytännönläheistä, helposti skaalattavaa ja tekoälyä systemaattisesti hyödyntävää ennakointikoulutusta ei tällä hetkellä ole tarjolla. Nykyiset koulutukset painottavat usein ennakoinnin teoriaa tai laajoja tutkintokokonaisuuksia, eivätkä ne vastaa jatkuvan oppimisen tarpeisiin riittävän joustavasti.

Tuomme tekoälyn osaksi ennakointiprosessia käytännönläheisellä tavalla. Kehitämme koulutuskonseptin, joka auttaa osallistujia hyödyntämään tekoälyä ennakointityön eri vaiheissa sekä ymmärtämään vastuullisen tekoälyn mahdollisuuksia osaamistarpeiden tunnistamisessa ja koulutussuunnittelussa.

Samalla luomme valmiita koulutusmalleja, joita organisaatiot voivat hyödyntää joko kokonaisina koulutusohjelmina tai yksittäisinä koulutusmoduuleina omien tarpeidensa mukaan.

HAMK kehittää uusia tekoälyratkaisuja ennakointiin

HAMKissa vastaamme erityisesti tekoälyä hyödyntävän ennakointiosaamisen koulutuskonseptin kehittämisestä sekä uusien työvälineiden ja toimintamallien rakentamisesta.

Olemme olleet mukana kehittämässä ennakoinnin tekoälypohjaisia työkaluja myös aiemmin, mutta niitä ei ole suunniteltu erityisesti osaamiskartoitusten ja koulutussuunnittelun tueksi. JOSPAssa vastaamme tähän tarpeeseen kehittämällä uusia ratkaisuja, jotka tukevat koulutusorganisaatioiden, työllisyysalueiden ja yritysten ennakointityötä käytännön tasolla.

Tavoitteena on madaltaa ennakointityön kynnystä ja tarjota käyttöön älykkäitä, helposti omaksuttavia työkaluja myös sellaisille organisaatioille, jotka eivät vielä tee ennakointia systemaattisesti.

Tavoitteena parempi kohtaanto ja tulevaisuuskestävä koulutus

Haluamme vahvistaa organisaatioiden ennakointikykyä ja huolehtia siitä, että koulutuksen tekoälyn hyödyntäminen osana ennakointia yleistyy ja koulutuksen suunnittelu perustuu aiempaa vahvemmin tulevaisuustietoon. Samalla syntyy uusia työkaluja, toimintamalleja ja yhteistyörakenteita, joita voidaan hyödyntää laajasti eri puolilla Suomea.

Pitkällä aikavälillä tavoitteenamme on parantaa organisaatioiden muutoskyvykkyyttä, vähentää osaamiskuiluja, parantaa työntekijöiden ja työnantajien kohtaantoa sekä tukea alueiden kilpailukykyä, kestävää kasvua ja työllisyyttä. Haluamme rakentaa ennakointikulttuuria, jossa tekoäly toimii käytännön työkaluna tulevaisuuden osaamistarpeiden tunnistamisessa ja jatkuvan oppimisen kehittämisessä.

Tästä on kyse

  • JOSPA – Jatkuvaa oppimista proaktiivisella osaamisen ennakoinnilla toteutetaan vuosina 2026–2029. Kokonaisuutta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), ja kansallisena rahoittajaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinvoimakeskus.
  • Budjetti: 733 805€ (kokonaisbudjetti) 172 148€ (HAMK)
  • JOSPAn päätoteuttajana toimii Turun yliopisto. Mukana toteutuksessa ovat Turun ammattikorkeakoulu, Raision Seudun Koulutuskuntayhtymä Raseko, Länsirannikon Koulutus Oy Winnova sekä Hämeen ammattikorkeakoulu.

Lisätietoja: