Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) uusi innovaatioyksikkö tukee HAMKissa syntyneiden innovaatioiden kiihdyttämistä startupeiksi. Lignosphere Oy on yksi esimerkki startup-yrityksestä, jota HAMKissa syntynyt innovaatio on vienyt eteenpäin. Lignosphere valmistaa pinnoitteita ja liimaa puupohjaisesta ligniinistä, jolla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita liima- ja pinnoiteteollisuudessa.
Puun omaksi liimaksikin kutsuttu ligniini on kiinnostanut liima-, pinnoite- ja puuteollisuutta vaihtoehtona fossiilisille raaka-aineille jo vuosia. Ligniiniä pystyy erottamaan selluteollisuuden sivuvirroista arviolta maailmassa vuodessa jopa 25 miljoonaa tonnia. Haasteena on kuitenkin ollut, miten tuottaa kustannustehokkaasti ligniiniä ja mistä löytää tuotteelle sopivat markkinat.
Aiemmin Aalto-yliopistossa ja myöhemmin HAMKissa tutkijana työskennellyt Kalle Lintinen keksi, että ligniinistä saadaan muodostettua ligniinipalloja etanolin ja orgaanisen liuottimen avulla tehokkaammin, mistä hän sai myös patentin.
Vuonna 2022 Lintinen tuli HAMKiin töihin ekologisia materiaaliratkaisuja tutkivaan Unelmat-projektiin. HAMK-vuosiensa aikana Lintinen sai yhden ligniiniaiheisen patentin myös HAMKilta ja uusia yrityskontakteja, mitkä edistivät yritystoiminnan syntymistä.
Kiilto Ventures ja Stephen Industries sijoittivat Lignosphereen
Tänä keväänä Lintinen aloitti täysipäiväisenä yrittäjänä. Hiljattain Kiilto Venturesilta ja Stephen Industriesilta rahoitusta saanut Lignosphere haluaa rakentaa pilottitehtaan, joka voisi jalostaa jopa 1500 kilotonnia ligniiniä nanopalloiksi vuodessa.
Lignosphere on Launchpad HAMK Communityn jäsen, mikä käytännössä tarkoittaa ligniiniyritykselle esimerkiksi sopivien tilojen vuokraamista HAMKilta. Tämä on auttanut yritystä eteenpäin tuote- ja liiketoiminnan kehittämisessä.
“On ollut hienoa, kuinka HAMK on ollut joustava kumppani neuvottelemaan tilaratkaisuista Lignospheren kanssa. Saimme yksilölliset tarpeemme hyvin toteutumaan”, tutkija Kalle Lintinen sanoo.
HAMKin viime syksynä perustettu innovaatioyksikkö haluaa vahvistaa alueellista elinvoimaa sekä nopeuttaa HAMKilaisten tutkimustulosten käyttöönottoa. Sen toimintaan kuuluu esimerkiksi neuvonta ja mentorointi aloittaville startupeille, pääsy verkostoihin, apu rahoituksen hakemisessa, patentointipalvelut sekä innovaatiotukisetelit opiskelijoille. Nyt uutena avauksena tarjotaan startupeille myös Launchpad HAMK Community -yhteisöä.
“Tavoitteenamme on kasvattaa Launchpad HAMK Community startup-yhteisöksi, johon myös HAMKin ulkopuoliset startupit voivat liittyä. Jäsenet hyötyvät mahdollisuudesta työskennellä HAMKin tiloissa toisten innovatiivisten ja samanhenkisten startup-yrittäjien kanssa. Lisäksi heillä on pääsy HAMKin laboratorioon ja laitteisiin ja heille tarjotaan yrittäjyyskoulutuksia sekä tukea tuotekehitykseen”, HAMKin tutkimus- ja innovaatiojohtaja Annukka Pakarinen sanoo.
Startupit voivat hakea jäsenyyttä Launchpad HAMK Communityyn. Hakulomake tulee päivittymään verkkosivuillemme lähiaikoina, ja ennen sitä voit ottaa yhteyttä tutkimus- ja innovaatiojohtaja Annukka Pakariseen.
Musiikki ja kulttuuri voivat yhdistää ihmisiä tavalla, johon joskus sanat eivät yksin riitä, sanoo Erik Chibani. Hän valmistuu YAMK-tutkintoon Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutuksesta, joka on auttanut häntä ymmärtämään syvemmin, miten kulttuuri ja taide tukee ihmisiä, vahvistaa osallisuutta ja rakentaa yhteisöllisyyttä.
Erik Chibani on yksi reilusta kuudestasadasta opiskelijasta, joka saa kesäkuun valmistujaisissa iloita merkittävästä etapista: tutkinto on nyt suoritettu ja yksi ajanjakso elämää on takana. Chibanille valmistuminen tuntuu samaan aikaan sekä palkitsevalta että haikealta.
“Olen saanut kohdata opettajia, jotka ovat haastaneet ajattelemaan asioita uudella tavalla, erityisesti kulttuurin ja hyvinvoinnin näkökulmista. Olen iloinen ja ylpeä siitä, että sain opintopolun päätökseen. Samalla on myös vähän vaikea lähteä, koska koin HAMKin opintopolun itselleni hyvin merkitykselliseksi”, hän sanoo.
Kulttuurin, musiikin ja hyvinvoinnin teemat ovat olleet hänelle tärkeitä jo pitkään, ja siksi ne ovat motivoineet myös opinnoissa. Hän on mukana myös bändissä, mikä on ruokkinut hänen kiinnostustaan näihin teemoihin.
Chibani oli monimuoto-opiskelija, eli hän on opiskellut opettajan työnsä ohessa. Aiemmin hän on toiminut ranskan kielen opettajana ja ammattikoulussa, ja nykyisin hän opettaa Espoossa moninaisista taustoista tulevia oppijoita kielten ja eri uskontojen parissa. YAMK-koulutus tarjosi luontevan jatkon hänen taustalleen opettajana ja ihmisten parissa työskentelevänä ammattilaisena.
“Opettajana olen nähnyt käytännössä, miten tärkeää osallisuus, yhteisöllisyys ja kulttuurinen ymmärrys ovat ihmisten hyvinvoinnille. Opinnot taas ovat antaneet teoreettista ymmärrystä ja uusia näkökulmia siihen, miten kulttuuria voidaan hyödyntää hyvinvoinnin edistämisessä”, Chibani pohtii.
Opintojen aikana erityisesti opinnäytetyö nousi merkittäväksi kokemukseksi. Prosessi uhkasi välillä jumiutuakin, mutta lopulta työ alkoi hahmottua kokonaisuudeksi. Opinnäytetyössään Chibani tarkasteli, miten musiikkitapahtumat voivat vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kokemusta kuulumisesta yhteiskuntaan. Tuloksena oli, että osallistujat kokivat tapahtumien vähentävän yksinäisyyttä, tarjoavan turvallisen tilan kohtaamisille sekä vahvistavan kulttuuri-identiteettiä.
Ehkä vahvin oivallus oli se, kuinka suuri merkitys yhteenkuuluvuuden tunteella on ihmisen hyvinvoinnille.
“Ehkä vahvin oivallus oli se, kuinka suuri merkitys yhteenkuuluvuuden tunteella on ihmisen hyvinvoinnille. Ihmiset kaipaavat yhteisöä, nähdyksi tulemista ja mahdollisuutta osallistua. Musiikki voi olla hyvin voimakas väline tämän rakentamisessa”, Chibani toteaa.
Opinnäytetyön ohjaajan antama nimitys “kulttuurilähettiläs” tuntuu hänestä erityisen merkitykselliseltä. Hän kokee pyrkivänsä lisäämään ymmärrystä ihmisten kesken. Aihe on hänelle henkilökohtaisesti tärkeä myös oman monikulttuurisen taustan kautta. Hän on kokenut tilanteita, joissa eri taustoista tulevat ihmiset ovat kokoontuneet musiikin äärelle ja jakaneet kokemuksiaan. Ne ovat olleet hetkiä, joilla on ollut syvä emotionaalinen merkitys.
“Jos saisin järjestää unelmieni musiikkitapahtuman, se olisi avoin ja matalan kynnyksen tapahtuma, jossa eri kulttuurit, sukupolvet ja musiikkityylit kohtaavat. Siellä olisi musiikin lisäksi työpajoja, yhteislaulua ja tilaa aidolle kohtaamisille.”
Chibani haaveilee myös jatko-opinnoista kansainvälisessä maisteriohjelmassa, joka keskittyy taidejohtamiseen, yhteiskuntaan ja luovaan yrittäjyyteen. Bändin kautta musiikki säilyy tärkeänä osana hänen elämäänsä.
Opintojen aikana kasvaa paitsi asiantuntijana myös ihmisenä.
Chibani pitää valmistuvien opiskelijoiden puheen HAMKin kesäkuun valmistujaisissa. Valmistuville opiskelijoille Chibanilla on selkeä viesti: omia kiinnostuksenkohteita kannattaa seurata rohkeasti ja oppimiseen luottaa myös tulevaisuudessa. Opintojen aikana kasvaa paitsi asiantuntijana myös ihmisenä.
“Löydän itsestäni Maailman parastajan kyllä, sillä yritän tehdä maailmasta edes vähän paremman paikan ennen nukkumaanmenoa kuin se oli aamulla herätessä. Siksi koen tärkeäksi, että voin työni kautta auttaa ihmisiä löytämään paikkansa yhteiskunnassa, vahvistamaan osallisuuttaan ja uskomaan omiin mahdollisuuksiinsa. Jos voin auttaa edes yhtä ihmistä kokemaan kuuluvansa joukkoon, sillä on suuri merkitys.”
Asukkaiden hyvinvointi ja yhteisöön kuulumisen tunne ovat tärkeä osa kylien turvallisuutta. Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) on mukana Kyläturva-hankkeessa, joka on järjestänyt jo kymmenen yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia vahvistavaa Yhdessä kylillä! -tapahtumaa. Tänä kesänä Hauhon kesätorien yhteydessä järjestetään Yhdessä kylillä -bingo, joka tarjoaa mukavaa tekemistä kaikille kiinnostuneille.
Kyläturvallisuus ei synny sattumalta. Se rakentuu arjen kohtaamisista, luottamuksesta, ihmisten välisistä suhteista ja kestävästä ympäristöstä. Maaseutupitäjissä yhteisöllisyys on keskeinen voimavara, ja sen merkitys korostuu jatkuvasti muuttuvassa ja epävakaassa maailmassa. Kun palvelut keskittyvät ja välimatkat kasvavat, paikallinen aktiivisuus ja yhdessä tekeminen ovat entistä merkittävämmässä roolissa sekä turvallisuuden että hyvinvoinnin takaamisessa.
Hauho on yksi Kyläturva-hankkeen pilottikyläalueista, jossa tehdään pitkäjänteistä työtä kyläturvallisuuden edistämiseksi. Hauhon Yrittäjien järjestämät kesätorit ovat yksi tärkeä yhteisöllisyyttä lisäävä kohtaamispaikka, joka tuo yhteen eri-ikäisiä kyläläisiä, vapaa-ajan asukkaita ja matkailijoita. Torilla vaihdetaan kuulumisia, kahvitellaan, tehdään ostoksia ja pidetään yllä paikallista elinvoimaa.
Tänä kesänä Hauhon kesätorien yhteydessä järjestetään Yhdessä kylillä -bingo, joka tarjoaa mukavaa tekemistä ja tuo paikallisia toimijoita näkyvämmäksi. Osallistuminen ei vaadi erityisosaamista tai sitoutumista. Mukaan voi siis lähteä kuka tahansa ja oman aikataulunsa mukaan. Taustalla on ajatus yhteisöllisyyden ja turvallisuuden tunteen vahvistamisesta. Lapun täyttämiseksi osallistujat vierailevat kesän aikana eri kohteissa ja tutustuvat paikallisiin palveluihin, yhdistyksiin tai tapahtumiin. Tätä kautta voi löytää itselleen uusia harrastuksia, palveluita tai tuttavuuksia.
Yhteisöllisyys lisää kylän resilienssiä ja tukee ihmisten hyvinvointia
Yhdessä kylillä -bingo on osa Kyläturva-hankkeen hyvinvointia tukevia Yhdessä kylillä! -tapahtumia, joita on järjestetty 10 eri puolilla Kanta-Hämettä. Eri järjestäjätahojen vaihtelevilla teemoilla toteuttamat tilaisuudet ovat tavoittaneet monipuolisesti erilaisia kohderyhmiä. Esimerkiksi HAMKin sairaanhoitajaopiskelijat ovat toteuttaneet kaksi tilaisuutta Hauhon nuorille. Toinen käsitteli mielenterveyttä ja toisessa opeteltiin ensiaputaitoja.
Yhdessä kylillä! -tapahtumien tavoitteena on lisätä kyläturvallisuutta yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia vahvistamalla. Yhteisöllisen toiminnan merkitys hyvinvoinnille on kiistaton. Kun ihmiset kokevat kuuluvansa joukkoon, heidän psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointinsa paranee. Yhteisöllisyys lisää myös kylien resilienssiä, eli yhteisön kykyä sopeutua muutoksiin, selviytyä häiriötilanteista, kuten esimerkiksi myrskyistä, sähkökatkoista tai sosiaalisista kriiseistä, ja palautua niistä.
Yhteisöllisessä kylässä tieto kulkee nopeasti, ihmiset tunnistavat toistensa tarpeet ja apu toteutuu ilman viivettä. Kun naapurit tuntevat toisensa, syntyy luottamusta, joka madaltaa kynnystä pyytää ja tarjota apua. Lisäksi yhteisöllisyys voi ennaltaehkäistä monenlaisia ongelmia. Yksinäisyys, syrjäytyminen ja turvattomuuden tunne ovat haasteita, jotka koskettavat myös maaseutua. Kun tarjolla on hyvinvointia tukevaa matalan kynnyksen toimintaa, yhä useampi voi löytää tiensä mukaan yhteiseen tekemiseen. Tämä voi olla yksittäiselle ihmiselle ratkaiseva askel kohti parempaa hyvinvointia.
Kylässä voidaan vahvistaa yhteisöllisyyttä monin eri tavoin, eikä sen rakentaminen välttämättä vaadi suuria resursseja. Tärkeintä on asukkaiden aktiivisuus ja avoin asenne. Yksi tehokkaimmista keinoista on järjestää helposti lähestyttäviä tapahtumia, kuten kyläiltoja, talkoita, kirpputoreja tai liikuntahetkiä, joihin jokainen voi osallistua omalla tavallaan. Myös yhteiset viestintäkanavat, kuten kylän ilmoitustaulu, sosiaalisen median ryhmät tai uutiskirjeet, helpottavat tiedon kulkua ja pitävät asukkaat ajan tasalla. Uusien asukkaiden huomioiminen on erityisen tärkeää: tervetulotoivotus, kutsu mukaan toimintaan tai vaikkapa naapuriapu edesauttavat uusien asukkaiden pääsyä osaksi yhteisöä. Lisäksi paikallisten yhdistysten, yrittäjien ja asukkaiden välinen yhteistyö edistää alueen pitkäjänteistä kehitystä ja luo edellytyksiä toimivalle turvallisuuskulttuurille. Kun ihmisillä on mahdollisuuksia kohdata, vaikuttaa ja osallistua, syntyy vähitellen vahvempi yhteenkuuluvuuden tunne, ja sitä kautta elinvoimaisempi ja turvallisempi kylä.
Näin osallistut Yhdessä kylillä -bingoon:
Hae bingolappu Hauhon kesätorilta Hauhon Yrittäjien pisteeltä, Hauhon kirjastosta tai Hauhon S-Marketista. Bingolapun voi myös tulostaa itse hankkeen kotisivulta (Ajankohtaista-osiosta)
Täytä bingolappua omaan tahtiin
Palauta täytetty bingolappu Hauhon yrittäjien pisteelle viimeisen kesätorin yhteydessä 25.7.
Jännitä osuuko voittoa!
Täytetty bingolappu palautetaan Hauhon yrittäjien pisteelle viimeisen kesätorin yhteydessä. Osallistujien kesken arvotaan rahanarvoisia palkintoja.
Hauhon Yrittäjien kesätorit järjestetään Hauhon kirkonkylässä niin kutsutun Puukoulun piha-alueella. Torit järjestetään 27.6.-25.7.2026 lauantaisin kello 9-14. Perjantaina 10.7. järjestetään iltatori kello 15-20. Hauhon torikesä 2026 käynnistyy Niskavuoren markkinoilla lauantaina 27. kesäkuuta.
Yhdessä kylillä! -bingon tuottavat yhteistyössä Laurea-ammattikorkeakoulu, HAMKin ja Hämeen Kylät ry:n Kyläturva-hanke ja Hämeenlinnan seudun 4H-yhdistyksen NALLI – Next Level Action -hanke.
Kyläturva-hanke vastaa vakituisten ja monipaikkaisten kyläläisten tarpeisiin, kehittää innovaatioita sekä luo toimintamallin ja koulutusmateriaalia kyläturvallisuuteen. Hankkeen avulla kyläyhteisöt voivat osallistua arjen ja kriisitilanteiden turvallisuustyöhön tiiviissä yhteistyössä viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa.
Toteuttajat: Laurea-ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen Kylät ry
Kesto: 1.9.2024–31.12.2026
Rahoittaja: Hämeen ELY-keskus, Euroopan maaseuturahasto 2023–2027
Ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat opiskella maksutta korkeakouluopintoja opintosetelillä syksystä 2026 alkaen. HAMK tarjoaa laajan 30 opintopisteen kokonaisuuden suomenkielisiä opintoja sekä maksutonta ohjausta opintojen valintaan.
Elokuussa 2026 alkaa Opetus- ja kulttuuriministeriön opintosetelikokeilu, jossa maaliskuun yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa jääneet nuoret voivat opiskella korkeakouluopintoja maksutta opintosetelillä. Opintoseteli on 30 opintopisteen arvoinen maksuväline, ja sitä voi käyttää HAMKin avoimen ammattikorkeakoulun suomenkielisiin opintoihin.
HAMKin opintosetelitarjonnassa on tällä hetkellä noin 50 eri opintoa, ja tarjontaa täydennetään vielä kesän aikana. ”Opintosetelitarjontaan on valittu sellaisia perusopintoja, joiden avulla voi halutessaan testailla eri aloja. Jos tulevaisuuden suuntaviivat ovat jo selvillä, opintosetelillä voi suorittaa suoraan tiettyyn amk-tutkintoon sisältyviä opintoja 30 opintopisteen verran, eli noin yhden lukukauden opinnot. Suoritettujen opintopisteiden perusteella voi hakea myöhemmin tutkinto-opiskelijaksi HAMKiin avoimen AMKin erillishaussa”, kertoo HAMKin Jatkuvan oppimisen päällikkö Kati Rokala.
HAMKissa panostetaan erityisesti nuorten ohjaamiseen
Koska korkeakouluopiskelu on valtaosalle toiselta asteelta valmistuneista vielä vieras asia, HAMKissa on haluttu panostaa ohjaukseen. ”On nuoren etu, että hän ilmoittautuu hänelle parhaiten sopiville opinnoille. 30 opintopisteellä voi jo rakentaa hyvää pohjaa kohti amk-tutkintoa, tai sillä voi tutustua eri koulutuksiin, jos oma ala vielä mietityttää”, sanoo HAMKin jatkuvan oppimisen opinto-ohjaaja Siri Pekuri.
Pekuri ja neljä muuta HAMKin opinto-ohjaajaa auttavat nuoria, ja heiltä voi varata maksutta ohjausaikoja. Ohjaukset tehdään pääosin puhelimitse tai Teams-sovelluksella. ”Alueen Ohjaamoilla on kesän aikana tulossa tapahtumia, joissa voi tulla juttelemaan ja kyselemään opintoseteliinkin liittyvistä asioista. Myös niissä voidaan yhdessä katsoa, mitä kaikkea HAMKin tarjonnasta nuorelle sopisi”, Pekuri kertoo.
Opintoseteli pitää aktivoida Opin.fi-palvelussa
Kokeilun ensimmäiseen opintoseteliin ovat oikeutettuja ne nuoret, jotka ovat valmistuneet toiselta asteelta 1.12.2025 jälkeen ja ovat hakeneet kevään 2026 yhteishaussa, mutta eivät ole saaneet opiskelupaikkaa tai ottaneet sitä vastaan. Opintoseteliä ei tarvitse hakea erikseen, vaan kaikki seteliin oikeutetut saavat sen käyttöönsä 5.8.2026 alkaen. Seteli on voimassa kaksi vuotta. Jotta seteli toimii maksuvälineenä, se tulee aktivoida Opin.fi-palvelussa. Aktivointi ei sido mihinkään.
Avoimien korkeakouluopintojen opintoseteli on Opetus- ja kulttuuriministeriön kolmivuotinen kokeilu. Tavoitteena on tarjota ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuus tehdä maksuttomia opintoja avoimessa korkeakouluopetuksessa. Kokeilun on tarkoitus jatkua vuoteen 2028 asti.
Kuka voi saada opintosetelin?
Voit saada opintosetelin elokuussa 2026, jos
olet suorittanut ensimmäisen toisen asteen tutkintosi (ylioppilastutkinto, ammatillinen perustutkinto tai ammattitutkinto) 1.12.2025 jälkeen,
olet alle 29-vuotias toiselta asteelta valmistumisen päivänä
ja hait kevään 2026 yhteishaussa, mutta et saanut tai ottanut vastaan saamaasi opiskelupaikkaa korkeakoulusta.
Kansainvälistä Pride-viikkoa vietetään jälleen juhannuksen jälkeen. Me Hämeen ammattikorkeakoulussa osallistumme juhlaviikkoon nostamalla sateenkaariliput salkoihin kaikilla kampuksillamme.
Olemme myös kumppanina Hämeenlinna Pride -tapahtumassa, joka huipentuu kulkueeseen lauantaina 15.8.2026.
”Osallistuimme kulkueeseen kumppanina myös viime vuonna. Sillä, että HAMKin johto ryhmittyy sateenkaaribanderollin taakse, haluamme kertoa, että yhdenvertaisuus on meidän yhteisöllemme tärkeä arvo”, kertoo HAMKin rehtori Pertti Puusaari.
HAMKin kampuksilla Pride-liputus on järjestetty vuodesta 2019 alkaen. Tänä vuonna liputamme Kanta-Hämeen kampuksillamme 22.–28.6.2026. Valkeakosken kampuksella sateenkaariliputus toteutettiin jo 3.6. Valkeakosken Pride-tapahtuman yhteydessä.
HAMKin toimintaa ohjaavat vastuullisuuden periaatteet, joissa linjataan mm., että arvostamme jokaista ihmistä ja olemme ylpeitä yhteisömme moninaisuudesta. Meillä jokainen voi osallistua omana itsenään, ja odotamme kaikilta toisen ihmisen kunnioittamista. Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Emme hyväksy häirintää tai syrjintää missään muodossa. Voit lukea aiheesta lisää HAMKin kestävyysraportista
Opiskelijoiden kokemuksia oppimisympäristöstä ja opiskeluhyvinvoinnista mittaavaan Hämeen ammattikorkeakoulun LearnWell-oppimiskokemuskyselyyn vastasi tänä keväänä lähes 1200 HAMKin ensimmäisen ja toisen vuoden AMK-opiskelijaa. Vuosittain tehtävän kyselyn uusimpina osa-alueina haettiin tietoa opiskelujen tuunaamisesta ja opiskelun imusta.
Tutkimuspohjainen LearnWell-oppimiskokemuskysely mittaa opiskelijoiden kokemuksia oppimisympäristöstä ja opiskeluhyvinvoinnista. Kysely tarkastelee myös opiskelijoiden lähestymistapoja oppimiseen. Kyselyyn vastasi noin kolmannes vuosikurssien opiskelijoista.
Uusimpana opiskeluhyvinvointiin liittyvinä ulottuvuuksina LearnWell on tuonut mukaan mittarit opiskelun tuunauksen ja opiskelun imusta. Näistä keväällä 2025 pilotoiduista ulottuvuuksista saatiin nyt ensimmäistä kertaa iso aineisto.
Kokemus tuunaamisesta ja imusta kohtalaisella tasolla
Opiskelun tuunaus tarkoittaa, että opiskelija muokkaa aktiivisesti omia opiskelutapojaan ja ‑ratkaisujaan tukemaan paremmin omia tavoitteita, kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia. Opiskelun imulla puolestaan tarkoitetaan kokemusta energisestä, innostuneesta ja uppoutuneesta olosta opiskellessa.
Tulokset osoittavat, että kokemukset sekä opiskelun tuunauksesta että opiskelun imusta ovat tällä hetkellä HAMKissa korkeakoulutasolla kohtalaisella tasolla, mutta molempia olisi hyvä kehittää.
“Tämä on tärkeää, koska opiskeluinto on tutkitusti yhteydessä pienempään opintojen keskeyttämisriskiin sekä parempaan opintojen etenemiseen ja jaksamiseen. Vastaavasti korkeammat arvot opiskelun tuunauksessa ovat yhteydessä esimerkiksi korkeampaan opiskelutyytyväisyyteen ja opiskeluhyvinvointiin sekä matalampaan opiskelu-uupumukseen. Opiskelun tuunaus ja opiskelun imu ovat myös yhteydessä toisiinsa”, tutkijayliopettaja Sara Rönkkönen sanoo.
Opiskelijana voi pyrkiä ylläpitämään ja vahvistamaan sekä opiskeluintoa että opiskelun tuunausta esimerkiksi asettamalla omia tavoitteita, opiskelemalla yhdessä muiden kanssa sekä osallistumalla mahdollisuuksien mukaan opiskelijatapahtumiin ja –aktiviteetteihin. Linjakkaalla opetuksella voi tukea opiskelijoiden opiskeluintoa ja opiskelun tuunausta luomalla myönteistä ja kannustavaa oppimisilmapiiriä, tukemalla opiskelijoiden autonomiaa, yhdistämällä opittavia asioita käytäntöön ja opiskelijoiden kiinnostuksen kohteisiin sekä tarjoamalla oppimiselle selkeän rakenteen, realistiset vaatimukset ja riittävää ohjausta.
LearnWell-raportti koulutusten käytössä ja opetuksen kehittämisen tukena
LearnWell-raportti kokoaa keskeiset tulokset puolivuosittain koulutustasolla ja mahdollistaa eri vuosien välisen vertailun. Keskiarvojen lisäksi raportilta voi tarkastella, miten kokemus eri ulottuvuuksista on jakautunut. Kaikista mitatuista ulottuvuuksista on luettavissa kuvaustekstit ja kehittämisvinkit opiskelun ja opetuksen näkökulmista tarkasteltuna.
LearnWell-raporttia voidaan hyödyntää joustavasti koulutuksen henkilökunnan keskusteluissa ja kehittämistyössä, johon se tuo opiskelijoiden äänen kuuluviin tutkimuslähtöisesti. Kyselyyn vastanneet opiskelijat saivat vastaamisen jälkeen sähköpostilla omiin vastauksiinsa perustuvan yhteenvedon, ja useissa koulutuksissa yhteenvetoja tarkasteltiin ryhmätasolla heti vastaamisen jälkeen.
Mikäli olet kiinnostunut LearnWell-kyselystä omassa korkeakoulussa, ota meihin yhteyttä.
HAMKin tutkimuspohjainen pedagoginen kehittäminen ja LearnWell
LearnWell-kyselyn toteuttaa HAMKin Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö (HEPeda) yhteistyössä koulutusten opinto-ohjaajien kanssa.
LearnWell-kyselyitä on tehty vuodesta 2023 alkaen.
Kyselyiden tulokset ovat olleet pontimena pedagogisen ohjelman laatimiselle, palaute- ja arviointikulttuurin systemaattiselle kehittämiselle sekä opetussuunnitelmatyön laajemmalle kehittämiselle yhdessä koulutusten kanssa.
Kysyimme infra-alan työelämäyhteistyökumppaniltamme ja HAMKin Career Servicesiltä vinkkejä harjoittelupaikan etsintään.
Rekrytointipäällikkönä työskentelevän Tapani Aittoniemen mukaan Louhintahiekalla on työharjoittelussa tulevana kesänä 24 harjoittelijaa, joista valtaosa on asiantuntijaharjoittelijoita. Harjoittelumahdollisuuksia on kuudella eri paikkakunnalla: Turku, Tampere, Lahti, Hamina, Jyväskylä ja Helsinki
–Jo ensimmäisenä opintovuotena voi tulla perusharjoitteluun, kunhan opinnot sujuvat! Se on meille tärkeää. Haluamme, että opiskelijat valmistuvat ajallaan. Voimme tarjota töitä myös jatkossa, kunhan se ei tarkoita sitä, että opinnot takkuavat
Kertoo Aittoniemi.
Harjoittelijat ovat myös tehneet Louhintahiekalle opinnäytetöitä. Ideaalisti opiskelija osaa itse ehdottaa mielenkiintoista aihetta, mutta sen keksimiseen saa myös apua. Vielä ei ole tullut vastaan tilannetta, ettei aihetta löytyisi.
Perusharjoitteluun riittää jonkinlainen työkokemus, sekä reipas asenne. Asiantuntijaharjoittelussa edellytetään aiempaa kokemusta infra-alalta. Alan työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Osaajista on pulaa, ja uusia tekijöitä valmistuu vähemmän kuin kokeneita jää eläkkeelle.
Yritys ottaa maltillisen määrän harjoittelijoita, jotta ohjaukselle jää riittävästi aikaa. Rekrytointivaiheessa mietitään myös pidemmälle: olisiko kyseessä oleva opiskelija nähtävissä työntekijänä vielä 10 vuoden päästä?
–Hyvin perehdytetty harjoittelija saa paremman kokemuksen ja enemmän vastuuta työtehtävissään.
Aittoniemi summaa yrityksen toimintaperiaatetta.
Ajantasainen LinkedIn -profiili ja CV auttavat harjoittelupaikan saamisessa
Tapani Aittoniemi korostaa, että nykypäivänä työnhakijan on tärkeää olla löydettävissä. LinkedIn-profiilin ajantasaisuus on keskeisessä roolissa rekrytoijalle: sieltä tulisi löytyä tiedot opinnoista, työkokemuksesta ja osaamisesta.
CV ja hakemus kannattaa räätälöidä aina juuri kyseistä yritystä varten
Kaikki työkokemus on arvokasta, sillä se kertoo työnantajalle perusasioiden hallinnasta ja työelämävalmiuksista. Esimerkiksi täsmällisyys ja turvallisuusohjeiden noudattaminen – kuten turvakenkien käyttö – ovat infra-alalla keskeisiä perusvaatimuksia. Hakemusta laatiessa opiskelijan kannattaa räätälöidä CV ja hakemus juuri kyseistä yritystä varten. Yrityksen arvoihin tutustuminen, ja omien vahvuuksien peilaaminen niihin, voivat auttaa hakijaa erottumaan edukseen.
Edgar Koponen, HAMKin Career Servicesistä, ohjeistaa olemaan ajoissa liikkeellä harjoittelupaikan etsinnässä, sekä pitämään LinkedIn -profiilin ajantasaisena. Hän kehottaa opiskelijoita olemaan tarvittaessa yhteydessä, ja varaamaan ohjausajan:
– HAMKin opiskelijat saavat meiltä tukea CV:n, hakemusten ja LinkedIn -profiilien, sekä muiden työnhakuun, tai työharjoittelupaikan etsintään liittyvien käytännön asioiden kanssa. Ajan voi varata osoitteesta Career and integration support – HAMK.”
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.6.2026 Hämeen ammattikorkeakoulun keskustakampuksen toteutussopimukseen liittyvät määrärahat kaupungin talousarvioon.
Valtuusto päätti myöntää hankkeelle kaupungin rahoitusosuutta vastaavat määrärahat toteuttamissopimuksen mukaisesti rakennusvuosille. Rahoitus koostuu 19,7 miljoonan euron suorasta avustuksesta sekä 10,3 miljoonan euron pääoman ehtoisesta osuudesta, joka toteutetaan pääomalainana.
Hämeen ammattikorkeakoululle päätös tarkoittaa, että hankkeen suunnittelu ja Visamäen kampusrakennusten myynti voidaan aloittaa toden teolla.
”Haluan kiittää valtuustoa rohkeasta päätöksestä ja tulevaisuuteen katsomisesta. Keskustakampus lisää sekä HAMKin että Hämeenlinnan vetovoimaa. Meille on tärkeää olla houkutteleva ja laadukas korkeakoulu myös tulevina vuosikymmeninä”, sanoo vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Koskinen on erittäin tyytyväinen valtuuston päätökseen.
”Päätös on merkittävä sekä kaupungin kehittämisen että HAMKin tulevaisuuden kannalta. Kyse on pitkäjänteisestä investoinnista ja rohkeasta panostuksesta Hämeenlinnan tulevaisuuteen”, toteaa Koskinen.
Ilmastonmuutos, huoltovarmuuden vahvistaminen ja luonnonvara-alan vetovoiman heikkeneminen haastavat nykyiset koulutusmallit. Tarve joustaville, monialaisille ja työelämälähtöisille jatkuvan oppimisen ratkaisuille on akuutti. Näihin haasteisiin vastaa Oppiva Luva -hanke, jossa kehitämme ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä luonnonvara-alan jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan vahvistamiseksi.
Tavoitteenamme on vastata alan osaajapulaan, koulutuksen pirstaleisuuteen ja heikkoon houkuttelevuuteen kehittämällä uusia yhteistyömalleja, tunnistamalla ajankohtaisia osaamistarpeita sekä hyödyntämällä TKI-hankkeiden tuloksia järjestelmällisemmin koulutustarjonnassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti luonnonvara-alan opetus- ja TKI-henkilöstö. Lisäksi toimintaan osallistuvat alan neuvojat, asiantuntijat, opettajat sekä järjestöt.
Luomme yhdessä muiden partnereiden kanssa systemaattisen toimintatavan luonnonvara-alan koulutustarpeiden tunnistamiseen yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten, yritysten, alan verkostojen ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Tarpeita kartoitetaan sähköisten kyselyiden ja AgriHub-verkostoalustan keskustelujen avulla. Samalla kehitämme uusia toimintamalleja ja työkaluja ammattikorkeakoulujen yhteisen jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan suunnitteluun. Tämä toteutetaan koulutuspäivien, työpajojen ja digitaalisten ympäristöjen avulla, samalla kokeillen uusia oppimis- ja koulutusmenetelmiä. Lisäksi pyrimme vahvistamaan jatkuvan oppimisen koulutusten näkyvyyttä sekä tuomaan esiin luonnonvara-alan merkitystä kestävyyden, huoltovarmuuden ja ruokaturvan näkökulmista.
Hankkeen tuloksena on tarkoitus syntyä valtakunnallisesti hyödynnettäviä ja pitkäjänteiseen käyttöön soveltuvia toimintamalleja jatkuvan oppimisen osaamistarpeiden tunnistamiseen, keräämiseen ja koulutusten yhteissuunnitteluun. Mallit jäävät pysyvään käyttöön ammattikorkeakouluihin ja niitä kehitetään edelleen Arenen luonnonvara-alan työryhmän ohjauksessa sekä alan verkostoissa.
Toimintamallien toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä tutkimus-, kehittämis-, neuvonta- ja edunvalvontaorganisaatioiden sekä työllisyysalueiden kanssa. Hankkeen avulla voimme edistää luonnonvara-alan osaamisen jatkuvuutta, koulutusten saavutettavuutta ja alan näkyvyyttä yhteiskunnassa. Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä osaamisen kasvuna, alan houkuttelevuuden parantumisena sekä huoltovarmuuden vahvistumisena.
Oppiva Luva on Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoittama hanke. Hanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu, ja siinä on mukana kahdeksan muuta ammattikorkeakoulua, mukaan lukien Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).
Rahoitus: Euroopan Aluekehitysrahasto (Euroopan Unioni) / Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
Kesto: 1.4.2026 – 30.9.2028
Budjetti: 1 225 597 € (EU:n osuus 980 476 €)
Toteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu
Rehtori Pertti Puusaari on jäämässä eläkkeelle vuoden lopussa, ja hänen seuraajansa valinta on edennyt ripeässä aikataulussa. HAMKin hallituksen rekrytointiryhmä haastattelee kesäkuun alussa kärkikandidaatteja, ja tavoitteena on, että uusi rehtori valitaan juhannukseen mennessä.
Tehtävän hakuaika päättyi 15.5.2026. Päivämäärään mennessä hakemuksensa jätti 19 hakijaa, joista 4 veti hakemuksensa pois. Näin ollen hakuprosessissa on mukana 15 hakijaa.
Hakijoista 10 toivoi, että heidän nimensä ei tule julkisuuteen, mutta viiden finalistin nimet ovat julkisia.
He ovat:
Ari Sivula
Heidi Ahokallio-Leppälä
Mari Vuolteenaho
Matti Sarén
Raine Hermans
”Meillä on ollut tässä prosessissa useita erittäin hyviä ja päteviä hakijoita. Uskon, että HAMK saa uuden rehtorin, jolla on kaikki edellytykset viedä korkeakoulua eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla”, sanoo HAMKin hallituksen puheenjohtaja Anne Laatikainen.
HAMK voi julkistaa vain niiden ehdokkaiden nimet, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa.
Lisätietoja
Anne Laatikainen, HAMKin hallituksen puheenjohtaja, puh. 050 564 9868
