Suomessa arvioidaan syntyvän jopa noin 130 terawattituntia hukkalämpöä vuosittain. Tämä on enemmän kuin suomalaisten kuluttama sähkön määrä vuodessa, mikä oli n. 83 TWh vuonna 2024. Lisäksi vain murto-osa hukkalämmöstä hyödynnetään, vaikka se olisi teknisesti mahdollista. Tämä selviää Hämeen ammattikorkeakoulun hukkalämmön nykytilaa kartoittaneesta analyysista.
Jopa yli puolet ihmisten tuottamasta energiasta on hukkalämpöä, eli teollisuuden ja kiinteistöjen prosesseissa syntyvää ylimääräistä lämpöä, joka päätyy ympäristöön hyödyntämättä. Lämmitykseen kuluu erityisesti pohjoisilla leveyksillä paljon energiaa, joten hukkalämmön talteenotto voisi merkittävästi vähentää lämmitysenergian tarvetta.
Energian kiertotaloudesta on kyse silloin, kun muualla syntynyt ylimääräinen lämpöenergia otetaan talteen ja hyödynnetään toisaalla. Hukkalämpöön on alettu viime vuosina kiinnittää enemmän huomiota, mutta vielä on paljon tehtävää. Energian tuottamisella ja kulutuksella on suuri hiilijalanjälki. Vähentääksemme hiilijalanjälkeämme on syytä kiinnittää myös huomiota energian kiertotalouteen.
Hämeen ammattikorkeakoulun analyysi syventyy hukkalämpöön Suomessa. Analyysin mukaan vuosittain noin 35 TWh voitaisiin teknisesti hyödyntää, mutta tällä hetkellä vain noin 3TWh hyödynnetään.
Suurin hukkalämmön lähde on teollisuus, erityisesti paperi- ja selluteollisuus, terästeollisuus ja kemianteollisuus. Lisäksi hukkalämpöä syntyy kaupan alalla, uimahalleissa, jäähallien jäähdytyksessä, jätevedenpuhdistamoissa ja datakeskuksissa. Hyödyntämisen esteiksi tunnistettiin erityisesti tiedon puute, korkeat investointikustannukset ja riittämättömät taloudelliset kannustimet. Haasteita aiheuttavat myös lämpöenergian tuotannon ja tarpeen ajallinen ero sekä yhteistyön vaikeus eri toimijoiden välillä. Ratkaisuna analyysissa nostamme esiin lämpöpumppujen ja lämpövarastojen kasvavan merkityksen, kaksisuuntaisen kaukolämmön ja alueelliset matalalämpöverkot sekä erilaiset rahoitusmallit, kuten ESCO- ja leasing-ratkaisut, jotka voivat madaltaa investointikynnystä.
HUKKA-hankkeessa tutkimme, miten pääsemme tästä kolmesta lähemmäs 35:ttä TWh:ta. Tavoitteemme on kannustaa Kanta-Hämeen alueen hukkalämmön tuottajia investoimaan energian kiertotalouteen. Analyysi perustuu kirjallisuuskatsaukseen, asiantuntijahaastatteluihin ja yritysvierailuihin. Siinä kartoitetaan eri toimialojen, kuten teollisuuden, kaupan alan, uimahallien, jäähallien ja datakeskusten hukkalämpöpotentiaalia sekä teknologisia ja taloudellisia ratkaisuja. Olemme haastatelleet alueen toimijoita, järjestämme työpajan ja kokoamme merkittävimpien hukkalämmönlähteiden sijainnit energiakarttapalveluun, jotta tieto olisi helposti käytettävissä kunnille, yrityksille ja energiayhtiöille.
HUKKA -hankkeessa tutkimme Kanta-Hämeen alueella syntyvää hukkalämpöä ja miten voisimme hyödyntää tätä. Lisäksi olemme julkaisseet hankkeessa nykytila-analyysin, jossa kerrotaan hukkalämmön tilanteesta Suomessa. Hanke on Euroopan Unionin osarahoittama.
Viime keväänä perustetun opiskelijoiden start-up-yrittäjyyttä edistävän yhdistyksen, HAMKESin piirissä on rekisteröity ensimmäinen yritys. Kaksi HAMKin opiskelijaa, Satar Salisu, Anusshika Nallahandi sekä heidän kollegansa Dian Weerasakara haluavat tehdä oppimisesta saavutettavampaa vertaisten tekemien videoiden avulla.
Opiskelijoiden yritys sai nimen UNICLIPS. Lyhyesti ideana on helpottaa ylittämään kielimuureja ja selkeyttää monimutkaista kurssimateriaalia tiiviiden, opiskelijoiden tekemien video-oppimiskoosteiden avulla.
HAMKin kolmannen vuoden konetekniikan opiskelijat Satar ja Anusshika, kertovat idean syntyneen luokkahuoneessa. He huomasivat monien opiskelutovereiden kamppailevan englanninkielisen opetuksen ja laajan kurssimateriaalin kanssa.
”Kaikki opiskelijat eivät ole sujuvia englannissa, ja hekin, jotka ovat, voivat olla vaikeuksissa erilaisten aksenttien vuoksi,” Satar huomauttaa.
”Lisäksi opettajat lataavat usein valtavia oppimateriaaleja tai poistavat materiaalit tenttien jälkeen, joten on vaikeaa pysyä mukana tai kerrata asioita.”
Opiskelijat päättivät luoda alustan, joka auttaisi kaikkia oppijoita – kielitaidosta tai läsnäolosta riippumatta – menestymään opinnoissaan. Satarin ja Anusshikan lisäksi mukana on Vaasan ammattikorkeakoulussa opiskeleva Dian Weerasakara.
Vertaisoppimisen malli
Ratkaisuna on vielä kehitteillä oleva verkkosivusto, jossa on lyhyitä ja ytimekkäitä video-oppimiskoosteita HAMKin kursseista. Maksimissaan 20 minuutin mittaiset videot tuottavat kurssin erinomaisesti suorittaneet opiskelijat. Yksi kurssipaketti sisältää enintään seitsemän videota ja hinta on opiskelijalle kohtuullinen – korkeintaan kuusi euroa kuuden kuukauden käyttöoikeudesta.
Toisin kuin yleisissä verkkopalveluissa, sisältö on räätälöity HAMKin opetussuunnitelman mukaan.
”Esimerkiksi YouTubessa on paljon tietoa, mutta meidän videomme käsittelevät juuri sitä, mitä HAMKin kursseilla opetetaan,” Anusshika painottaa.
Palvelu on suunnattu kaikille HAMKin opiskelijoille, mutta erityisesti niille, joilla on vaikeuksia tiettyjen aineiden kanssa. Menestyneet opiskelijat voivat osallistua ”scholar”-roolissa. Tällöin he saavat ensimmäisestä sadasta tekemästään videosta 70 prosenttia tuotosta, minkä jälkeen tuotto jaetaan puoliksi scholarin ja yrityksen kesken.
Alkuvaiheessa alusta keskittyy ensimmäisen ja toisen vuoden kursseihin konetekniikassa, kansainvälisissä opinnoissa sekä ICT/Robotiikassa. Kun toiminta kasvaa, tarjonta voi laajentua myös muihin koulutuksiin.
Vertaisoppimisen malli erottaa start-upin muista. Opiskelijat auttavat toisiaan jakamalla omia oppimiskokemuksiaan, mikä tekee sisällöstä samaistuttavaa ja relevanttia. Perustajat ovat itsekin opiskelijoita, joten alusta vastaa todellisiin arjen tarpeisiin.
Liiketoimintamalli kannustaa myös laadukkaaseen sisältöön: scholar-opiskelijat palkitaan panoksestaan ja kaikki videot tarkastetaan ennen julkaisua.
Julkaisu ennen joulukuuta
Lähitavoitteena on julkaista verkkosivusto ennen joulukuuta, sopivasti ennen tenttikautta. Tiimi rekrytoi lisää scholar-opiskelijoita ja tekee yhteistyötä IT-opiskelijoiden kanssa alustan viimeistelyssä. Jos pilotti Riihimäen kampuksella onnistuu, perustajat toivovat laajentavansa palvelun HAMKin kaikille seitsemälle kampukselle.
”Haluamme auttaa opiskelijoita valmistumaan ajoissa ja välttämään uusintakursseille joutumista,” Satar ja Anusshika kertovat. ”Jos voimme helpottaa oppimista edes muutamalle, se on sen arvoista.”
HAMK kehittää kahden ukrainalaisyliopiston kanssa varhaiskasvatusta Ukrainassa. Tarkoituksena on tuottaa opintokokonaisuuksia, jotka mm. vahvistavat varhaiskasvatuksen opettajien kykyä tunnistaa lasten trauma- ja stressioireita ja tarjota psykososiaalista tukea leikin ja itseilmaisun kautta.
Hämeen ammattikorkeakoulu on käynnistänyt uuden yhteistyöhankkeen ukrainalaisten Harkovan V. N. Karazinin (KKNU) ja Pereiaslavin Hryhorii Skovorada (HSUP) yliopistojen kanssa. Tavoitteena on kehittää varhaiskasvatuksen koulutusta Ukrainassa ja siinä suunnitellaan opintokokonaisuuksia, jotka käsittelevät traumainformoitua varhaiskasvatuksen opetusta.Traumainformoitu varhaiskasvatus ei ole trauman hoitoa vaan turvallisen ympäristön ja myötätuntoisen vuorovaikutussuheen luomista ja lasten tukemista yhdessä olemisen ja tekemisen kautta.
AWARE-hankkeen vaikutukset tulevat ulottumaan yksittäisiä opettajia laajemmalle. Tavoitteena on, että traumainformoitu ja lapsilähtöinen opettajankoulutus juurtuu osaksi Ukrainan koulutusjärjestelmää Ukrainan koulu-uudistuksen mukaisesti. Tämä tukee lasten toipumista ja oppimista sekä vahvistaa opettajien työhyvinvointia ja jaksamista haastavissa oloissa.
Tavoitteena hyvinvoivat lapset ja opettajat
Yhteistyön tuloksena syntyy kaksi uutta kolmen opintopisteen laajuista opintokokonaisuutta: maisterivaiheen koulutusta opiskelijoille ja täydennyskoulutusta jo työssä oleville opettajille. Koulutukset vahvistavat opettajien valmiuksia tunnistaa lasten trauma- ja stressioireita, tarjota psykososiaalista tukea leikin ja itseilmaisun kautta sekä rakentaa turvallisia oppimisympäristöjä.
Hankkeessa painotetaan kolmen korkeakoulukumppanin yhteiskehittämistä ja oppimista yhdessä.
“Ukrainalaiset kumppanimme johtavat opintosisältöjen suunnittelua ja testausta, ja me tuemme prosessia pedagogisen osaamisemme ja laadunvarmistuksen avulla”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Johanna Tervo.
Vierailu Hämeenlinnaan lokakuussa
Osana hankkeen toimintaa ukrainalaiset yhteistyökumppanit vierailevat Hämeenlinnassa kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran he saapuvat 27.–29. lokakuuta. Tällöin he tutustuvat suomalaiseen varhaiskasvatukseen, paikallisiin päiväkoteihin sekä järjestöihin, jotka tekevät työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Vierailu sisältää myös yhteisiä työpajoja, joissa suunnitellaan hankkeen koulutuskokonaisuutta ja tulevaa opetussisältöä. Hanke saa rahoituksen Opetushallituksen Team Finland Knowledge -ohjelmasta.
HAMK on mukana myös toisessa Opetushallituksen Bridge2Skills-hankkeessa. Siinä kehitetään Ukrainan ammatillista koulutusta. Syyskuun lopulla HAMKissa vieraili Ukrainan Opetus- ja tiedeministeriön ammatillisen koulutuksen johtaja Iryna Shumik. Vierailunsa aikana Shumik mm. tutustui ammatilliseen opettajankoulutukseen ja tapasi HAMKin rehtorit. Yhteistyö jatkuu ukrainalaisten opettajien ja rehtoreiden vierailuilla alueellamme myös lähiaikoina.
Kanta-Hämeen elinvoimaa haastaa se, että monet valmistuneet opiskelijat muuttavat pois maakunnasta, samalla kun alueen yritykset kärsivät osaajapulasta.
Olemme kehittäneet ratkaisuja, jotka tukevat opiskelijoiden työllistymistä, yrittäjyyttä ja alueelle kiinnittymistä sekä tiivistäneet oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. Tavoitteenamme on ollut tehostaa uraohjausta ja selkeyttää opiskelijoiden palvelupolkuja. Olemme myös kehittäneet yrittäjyyteen kannustavia toimia, lisänneet työnantajien rekrytointiosaamista ja edistäneet opiskelijoiden verkostoitumista työelämään.
Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä -hankkeen tuloksena Kanta-Hämeeseen syntyi useita konkreettisia uudistuksia, jotka parantavat nuorten työllistymisen edellytyksiä ja kannustavat valmistuneita jäämään seudulle. Hämeen ammattikorkeakouluun luotiin tehostetun uraohjauksen malli, jonka pilotit saivat opiskelijoilta erinomaista palautetta. Tämä henkilökohtainen ja ryhmämuotoinen uravalmennus on vahvistanut opiskelijoiden työnhaku- ja urasuunnittelutaitoja. Opiskelijoiden uraohjaus jatkuu osana HAMKin urapalveluja.
Alueen työllistymismahdollisuudet näkyväksi
Hämeenlinna-tila
Olemme tuoneet alueen työllistymismahdollisuuksia näkyviin monipuolisesti. Yrityksiä on tuettu uusilla yhteistyömalleilla, kuten Linnan Kehitys Oy:n HR-klubilla, joka kokoaa yhteen 50 alueen henkilöstöasiantuntijaa vaihtamaan hyviä rekrytointikäytäntöjä. Lisäksi pyrimme vahvistamaan nuorten yrittäjyysosaamista muun muassa perustamalla Creative Business Clubin, johon osallistui vuoden aikana noin 70 opiskelijaa. Creative Business Club on suunniteltu erityisesti opiskelijoille ja nuorille verkostoitumiseen ja yrittäjyydestä oppimiseen.
Kartoitimme Kanta-Hämeen opiskelijoiden toiveita ja kokemuksia kyselyllä, ja saadun palautteen pohjalta mm. Hämeenlinnan kaupungin opiskelijaviestintää sekä kampuspalveluja kehitettiin opiskelijalähtöisemmiksi. Rakensimme Hämeenlinnan korkeakoulukeskukseen Hämeenlinna-tilan, jossa opiskelijat voivat kohdata sekä Hämeenlinnan kaupungin edustajia, että toisiaan. Hämeenlinnan kaupunki järjestää jatkossa infotilaisuuksiaan tässä tilassa, joka on kampuksen keskeisellä paikalla.
Nämä uudet toimintamallit ja verkostot – kuten uraohjausvalmennus, rekrytointiverkostot ja yrittäjyysklubi – jatkuvat HAMKin, Hämeenlinnan kaupungin, Linnan Kehityksen ja Koulutuskuntayhtymä Tavastian toiminnassa, luoden vahvan pohjan yhteistyölle opiskelijapitovoiman vahvistamiseksi myös hankkeen päätyttyä.
Tästä on kyse
Pitovoima – Opiskelijoiden työllistymisen ja pitovoiman edistäminen Kanta-Hämeessä hanke on Euroopan unionin osarahoittama ja se toteutettiin aikavälillä 1.3.2023 – 31.8.2025. Päähankkeen toteuttajana toimi Hämeenlinnan kaupunki ja osahankkeen toteuttajina HAMKin lisäksi toimivat Linnan Kehitys Oy ja Koulutuskuntayhtymä Tavastia.
Tavoitteena oli vahvistaa maakunnan vetovoimaisuutta, alueen kilpailukykyä ja elinvoimaa sekä yrittäjyyden edellytyksiä ja taloutta.
International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Hasan All Banna Chowdhury, Tampere
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Juha Markus Tapani Ranta, Lohja
Santeri Tapani Vanhatalo, Helsinki
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Niina Riitta Hramoff, Järvenpää
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Kalle Sakari Erkko, Hämeenlinna
Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Antti Markus Siltaniemi, Hämeenlinna
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Tero Petteri Niemi, Hausjärvi
Smart and Sustainable Design -koulutus, Artenomi (AMK)
Iina Johanna Linnamurto, Savonlinna
Juho Esko Kastemaa, Helsinki
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Jani Olavi Riipinen, Porvoo
Juha Tapio Stenvall, Tuusula
Kristian Tapani Kallionpää, Tampere
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Tanja Maarit Heikkilä, Järvenpää
Tieto- ja viestintätekniikka, biotalouden koulutus, Insinööri (AMK)
Lauri Olavi Leino, Mynämäki
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Carita Karoliina Haavikko, Tampere
Hanna Reeta Hakkarainen, Joensuu
Janna Maria Kortelainen, Kaarina
Jarmo Petteri Välimäki, Turku
Jenny-Stina Hankela, Lempäälä
Joonas Eemeli Soinila, Ylöjärvi
Joonas Fernando Koskinen, Inkoo
Jouni Aleksi Pehkonen, Kuopio
Juho Berttel Kurki, Salo
Kai-Mikael Kristian Kettunen, Joensuu
Kaisa Maaria Ojaniemi, Tampere
Mari Anni Asplund, Lahti
Marjo Anneli Kriikkula, Lempäälä
Mikael Kristian Fabritius, Hämeenlinna
Salla Susanna Kaukonen, Janakkala
Väinö Johannes Tuominen, Helsinki
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Hennariikka Emilia Loponen, Hämeenlinna
Lili Heyin Salorinta, Forssa
Marjo Hannele Piira, Nokia
Sanna Marita Nenonen, Hämeenlinna
Tiia Maria Hurmerinta, Loimaa
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Eveliina Ilona Toikka, Hämeenlinna
Jemina Amanda Viljanen, Hattula
Karita Annastiina Viljanen, Nokia
Kati Susanna Mesiranta-Tynkkynen, Tampere
Milla Emmi Esteri Aho, Nokia
Ronja Iida Emilia Huhtala, Kaarina
Saana Linnea Konsell, Kaarina
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Mia Johanna Hintikka, Pälkäne
Nea Aada Kristiina Kaija, Hämeenlinna
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Anu Sivonen, Hämeenlinna
Kaniz Fatima, Ulkomaa
Maija Veiss, Espoo
Miia Pirinen, Kangasala
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Pedagoginen johtaminen on ammatillisen koulutuksen kontekstissa niukasti tutkittu, eikä siihen liity sellaista johtamiskoulutusta, joka kattaisi kokonaisvaltaisesti ammatillisen koulutuksen johtamisen erityispiirteet.
Haluamme syventää ymmärrystä ammatillisen koulutuksen johtamisesta ja luoda uudenlaisia avauksia pedagogisen johtamisosaamisen vahvistamiseen ammatillisessa koulutuksessa ja opettajankoulutuksessa.
JOHTO+ -hankkeessa kehitämme toimijuutta edistävän pedagogisen johtamisen mallin ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi tutkimme siihen pohjautuvaa pedagogisen johtamisosaamisen koulutusta ammatillisessa opettajankoulutuksessa.
Tuotoksilla onkin mahdollista tukea koko koulutuskentän kykyä vastata yhteiskunnan, työelämän ja oppijoiden muuttuviin tarpeisiin vahvistamalla opettajien ja johtamistyössä toimivien johtamisosaamista.
Ammatillisen koulutuksen toimijuutta edistävän pedagogisen johtamisen mallin kehittäminen perustuu kirjallisuuskatsaukseen ja kartoittavaan kyselytutkimukseen ammatillisen koulutuksen johtajille ja esihenkilöille. Kehitettävän mallin keskiössä ovat raikkaat näkökulmat ammatillisen koulutuksen johtamiseen, kuten verkostojohtaminen, osaamisen johtaminen ja toimijuusjohtaminen. Valmis malli julkaistaan avoimesti, jolloin sitä voidaan käyttää oppilaitoksissa pedagogisen johtamisen itsearviointityökaluna.
Toimijuutta edistävän pedagogisen johtamisen mallin pohjalta toteutamme ammatillisen opettajankoulutuksen opintojakson kahdessa ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (HAMK, Jamk). Tavoitteena on lisätä osallistujien osaamista pedagogisesta johtamisesta ammatillisessa koulutuksessa sekä tarjota ratkaisuja ja menetelmiä niin itsensä johtamiseen kuin työyhteisöjen toimijuuden vahvistamiseen.
Esittelemme hanketta AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivillä 29.-30.10.2025 Kokkolassa.
HAMK käynnistää syksyllä 2026 uuden yrittäjyyspainotteisen sosionomikoulutuksen vastauksena sote-alan muutoksiin. Kehitys on jatkoa aiemmin perustetulle yrittäjyyspainotteiselle sairaanhoitajakoulutukselle. Koulutukset tukevat pitkän tähtäimen tavoitetta rakentaa Forssaan sote-alan yrityskiihdyttämö. Yrittäjyyspainotteisista koulutuksista voi kuulla lisää sote-yrittäjien kokoontumisessa 20. lokakuuta.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloittaa yrittäjyyspainotteisen sosionomikoulutuksen. Aloituspaikkoja syksyllä 2026 alkavaan uuteen koulutukseen tulee 40. Uusi sosionomikoulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, mikä mahdollistaa opiskelun työskentelyn ohella.
“Sosiaali- ja terveysala on murroksessa hyvinvointialueiden organisoitumisen ja niiden tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi. Ala kaipaa kipeästi uusia innovaatioita ja uusia tapoja järjestää palveluita”, sanoo HAMKin sosiaali- ja terveysalan yksikön johtaja Anna Olkinuora.
Koulutus tukee Forssan alueen kehittymistä synnyttämällä uutta yritystoimintaa ja vahvistamalla alueen osaamista sote-sektorilla, mutta se mahdollistaa myös osaamisen kasvattamisen valtakunnallisesti. Yhteistyötä tehdään muiden HAMKin koulutusten kanssa, jotta opiskelijat pääsevät jo opintojensa aikana verkostoitumaan ja työskentelemään monialaisesti.
“Yrittäjyyspainotteinen sairaanhoitajakoulutus on kiinnostanut kevään yhteishauissa ja saanut hakijoita hyvin liikkeelle. Koulutus toteutetaan yhteistyössä HAMKin liiketalouden koulutusohjelman kanssa”, Olkinuora kertoo.
Pidemmällä tähtäimellä HAMKin visiona on rakentaa Forssaan sosiaali- ja terveysalan yritystoiminnan kiihdyttämö, jossa luotaisiin alalle uusia toimintamalleja, innovaatioita, palveluita ja yrityksiä sekä tuettaisiin niiden kasvua alueellisista yrityksistä kansallisiksi ja globaaleiksi.
Ministeri Grahn-Laasonen alueen sote-yrittäjien kokoontumiseen Forssaan 20.10.
Yhteistyö työelämän ja alueen yritysten kanssa on ensiarvoisen tärkeää HAMKin koulutusten toteuttamisessa. 20. lokakuuta Forssassa järjestetään ”Soten parastajat – urapolkuja uudistajille” -tapahtuma, joka tuo yhteen Kanta-Hämeen alueen sote-yrittäjät ja sairaanhoitajaopiskelijat keskustelemaan yrittäjyyden mahdollisuuksista ja uusista urapoluista.
Keynote-puhujina ovat sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä useita kansainvälisiä palkintoja saanut Auttamisen tori Commu -yrityksen perustaja Karoliina Kauhanen. Commu on muutamassa vuodessa kasvanut Suomen suurimmaksi auttamisen alustaksi, jossa voi pyytää ja antaa apua. Myös Forssan kaupunki on mukana Commussa.
Hämeen ammattikorkeakoulussa käynnistyy uusi kokonaisturvallisuuteen keskittyvä koulutus. Se on suunnattu erityisesti insinööreille, jotka haluavat kehittää puolustusalaan liittyvää osaamista. Koulutus on suunniteltu yhteistyössä turvallisuus- ja puolustusalan asiantuntijoiden kanssa.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) aloittaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävän “Kokonaisturvallisuuden teknologiaratkaisut”-koulutuksen. Koulutuksessa syvennytään muun muassa tekoälyratkaisuihin, teknologiaennakointiin ja kaksikäyttöteknologioihin, jotka palvelevat sekä siviili- että puolustustarkoituksia. Koulutus alkaa syksyllä 2026.
Epävakaassa kansainvälisessä tilanteessa kokonaisturvallisuuden merkitys korostuu, ja samalla avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia teknologia-alan toimijoille.
”Erityisesti puolustusteollisuuteen ja huoltovarmuuteen liittyvälle osaamiselle on kysyntää yrityksissä. Pyrimme täyttämään tätä osaamisvajetta”, sanoo HAMKin liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikön johtaja Lassi Martikainen.
Opinnot toteutetaan pääosin verkossa, mikä mahdollistaa opiskelun työn ohessa. Koulutuksen lähiopetuspäivät tullaan järjestämään Riihimäellä, joten se palvelee siellä toimivaa puolustus- ja turvallisuusalan kansainvälistä DEFINE-verkostoa. DEFINEssä rakennetaan koko Suomen kattavaa alan yhteistyöverkostoa, jossa kaupungit, yritykset, korkeakoulut ja viranomaiset toimivat yhdessä. Koulutuksen toteutuksessa hyödynnetään DEFINE-verkoston tarjoamia mahdollisuuksia.
Martikaisen mukaan uusi YAMK-koulutus erottuu muista kokonaisturvallisuuden koulutuksista juuri teknologiapainotuksellaan ja liiketoimintanäkökulmallaan.
“Turvallisuus- ja puolustusalan keskittymä Riihimäellä antaa erinomaiset mahdollisuudet koulutuksen saaneille perustaa alan yritystoimintaa. Verkostoitumisen ja yhteistyön mahdollisuudet opiskelujen aikana ovat siis jopa poikkeukselliset”, Martikainen sanoo.
Uudistamme kestävän kehityksen koulutusta siirtämällä päiväryhmän Forssasta Hämeenlinnaan syksystä 2026 alkaen. Tavoitteemme on lisätä koulutuksen vetovoimaa ja tarjota opiskelijoille entistä laajemmat mahdollisuudet osaamisen kehittämiseen ja monialaiseen yhteistyöhön. Kehitämme Forssan kampuksen uutta koulutustarjontaa yhdessä alueen toimijoiden kanssa.
Uudistamme kestävän kehityksen koulutusohjelmaamme. Koulutuksen päiväryhmä siirtyy Forssasta Hämeenlinnan kampukselle syksyllä 2026 aloittavista opiskelijoista alkaen. Muutoksella tavoittelemme kestävän kehityksen päiväryhmän vetovoiman ja opiskelijamäärän kasvua.
Opiskelijoille koulutuksen muutto tarjoaa entistä monipuolisemmat mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen sekä monialaiseen yhteistyöhön eri alojen opiskelijoiden ja organisaatioiden kanssa.
Tällä hetkellä kestävän kehityksen päiväryhmässä opiskelevat opiskelijat jatkavat opintonsa loppuun Forssan kampuksella.
Forssan kampusta kehitetään alueen tarpeisiin
Muutos ei vaikuta kestävän kehityksen monimuoto-opiskelijoiden opiskeluun. Ryhmän kotikampuksena säilyy Forssa ja lähipäivät toteutetaan kuten ennenkin.
Haluamme jatkossakin vaikuttaa laajasti koko Kanta-Hämeen alueella. Kiertotalous ja kestävyys ovat osa Forssan kaupungin strategiaa, ja monimuoto-opiskelun jatkuminen kaupungissa takaa mahdollisuuden tarjota kestävyys- ja vastuullisuusosaamista Forssan alueen organisaatioiden käyttöön.
Keskitämme koulutustarjontaa niille osaamisalueille, joita alueen yritykset ja organisaatiot tarvitsevat.
Kehitämme Forssan kampusta yhdessä alueen toimijoiden kanssa ja keskitämme koulutustarjontaa niille osaamisalueille, joita alueen yritykset ja organisaatiot tarvitsevat. Uuden koulutustarjonnan lähtökohta on tekniikan ja liiketoiminnan osaamisessa, joihin kestävän kehityksen asiantuntijamme, niin lehtorit kuin opiskelijat, tuovat vastuullisuustoimintaan liittyviä sisältöjä. Forssan alueen koulutustarjonnan ja toteutustapojen suunnittelussa otetaan huomioon alueelle kaavaillut investoinnit ja niiden synnyttämät osaamistarpeet, kuten suunnitteilla oleva datakeskus.
Tietoa koulutuksesta
Kestävän kehityksen koulutus alkoi HAMKissa vuonna 2008.
Olemme ainoa ammattikorkeakoulu Suomessa, joka tarjoaa kestävän kehityksen opintoja tutkintona.
Koulutuksessa opiskelee tällä hetkellä n. 250 läsnäolevaa opiskelijaa. Näistä opiskelijoista n. 100 on päiväryhmän opiskelijoita.
Kestävän kehityksen koulutuksessa opetamme alan ekologisia, taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia ulottuvuuksia. Opiskelijat tutustuvat tuotannon, ylläpidon, sääntelyn ja kulttuurin ekosysteemipalveluihin, joilla tarkoitetaan ekosysteemien, eli luonnon eri osa-alueiden, tuottamia hyötyjä ihmiselle. He oppivat lisäksi myös muita alan perusteita, kuten ympäristötekniikkaa, viranomaistoimintaa sekä erilaisia ympäristön seurannan ja kunnostuksen työkaluja ja toimintamalleja, työelämätaitoja unohtamatta.
Keväällä 2023 käynnistynyt Kielikahvila on jälleen avannut ovensa kaikille kielistä, kulttuureista ja uusista tuttavuuksista kiinnostuneille. Tapahtuma järjestetään viikoittain ja tarjoaa rennon sekä avoimen ympäristön, jossa paikalliset asukkaat ja kansainväliset opiskelijat kohtaavat keskustellen ja oppien suomea – ei perinteisen oppitunnin muodossa, vaan aidon vuorovaikutuksen ja henkilökohtaisen yhteyden kautta.
Kielikahvila on avoin kaikenikäisille ja taustaisille osallistujille. Olitpa uusi Suomessa, täällä jo pidempään asunut tai suomenkielinen paikallinen, löydät paikan jakaa kokemuksia, vinkkejä ja tarinoita. Tapahtuman tavoitteena on tukea kansainvälisiä osallistujia suomen kielen harjoittelussa kannustavassa ilmapiirissä, mutta myös tarjota paikallisille ihmisille mahdollisuus tutustua uusiin kulttuureihin ja kieliin.
Toisin kuin perinteisellä kielikurssilla, Kielikahvilassa keskitytään aitoihin kohtaamisiin. Moni yllättyy huomatessaan, kuinka paljon yhteistä löytyy – harrastukset, perhe-elämätai muut tekijät – riippumatta taustasta. Paikallisia suomenkielisiä kannustetaan erityisesti mukaan, sillä heidän kieli- ja kulttuuritietämyksensä on arvokasta uusille tulijoille.
”Kielikahvilassa on aina lämminhenkinen ja avoin tunnelma. On todella palkitsevaa, kun voi auttaa muita suomen kielen oppimisessa ja samalla opin itsekin joka kerta uutta eri kielistä ja kulttuureista. Jokainen tapaaminen on pieni matka maailmalle”, sanoo uraohjauksen ja alumnitoiminnan asiantuntija Katariina From.
