Ilmastonmuutos, huoltovarmuuden vahvistaminen ja luonnonvara-alan vetovoiman heikkeneminen haastavat nykyiset koulutusmallit. Tarve joustaville, monialaisille ja työelämälähtöisille jatkuvan oppimisen ratkaisuille on akuutti. Näihin haasteisiin vastaa Oppiva Luva -hanke, jossa kehitämme ammattikorkeakoulujen välistä yhteistyötä luonnonvara-alan jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan vahvistamiseksi.
Tavoitteenamme on vastata alan osaajapulaan, koulutuksen pirstaleisuuteen ja heikkoon houkuttelevuuteen kehittämällä uusia yhteistyömalleja, tunnistamalla ajankohtaisia osaamistarpeita sekä hyödyntämällä TKI-hankkeiden tuloksia järjestelmällisemmin koulutustarjonnassa. Hankkeen kohderyhmänä ovat erityisesti luonnonvara-alan opetus- ja TKI-henkilöstö. Lisäksi toimintaan osallistuvat alan neuvojat, asiantuntijat, opettajat sekä järjestöt.
Luomme yhdessä muiden partnereiden kanssa systemaattisen toimintatavan luonnonvara-alan koulutustarpeiden tunnistamiseen yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten, yritysten, alan verkostojen ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Tarpeita kartoitetaan sähköisten kyselyiden ja AgriHub-verkostoalustan keskustelujen avulla. Samalla kehitämme uusia toimintamalleja ja työkaluja ammattikorkeakoulujen yhteisen jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan suunnitteluun. Tämä toteutetaan koulutuspäivien, työpajojen ja digitaalisten ympäristöjen avulla, samalla kokeillen uusia oppimis- ja koulutusmenetelmiä. Lisäksi pyrimme vahvistamaan jatkuvan oppimisen koulutusten näkyvyyttä sekä tuomaan esiin luonnonvara-alan merkitystä kestävyyden, huoltovarmuuden ja ruokaturvan näkökulmista.
Hankkeen tuloksena on tarkoitus syntyä valtakunnallisesti hyödynnettäviä ja pitkäjänteiseen käyttöön soveltuvia toimintamalleja jatkuvan oppimisen osaamistarpeiden tunnistamiseen, keräämiseen ja koulutusten yhteissuunnitteluun. Mallit jäävät pysyvään käyttöön ammattikorkeakouluihin ja niitä kehitetään edelleen Arenen luonnonvara-alan työryhmän ohjauksessa sekä alan verkostoissa.
Toimintamallien toteutuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä tutkimus-, kehittämis-, neuvonta- ja edunvalvontaorganisaatioiden sekä työllisyysalueiden kanssa. Hankkeen avulla voimme edistää luonnonvara-alan osaamisen jatkuvuutta, koulutusten saavutettavuutta ja alan näkyvyyttä yhteiskunnassa. Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä osaamisen kasvuna, alan houkuttelevuuden parantumisena sekä huoltovarmuuden vahvistumisena.
Oppiva Luva on Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoittama hanke. Hanketta koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu, ja siinä on mukana kahdeksan muuta ammattikorkeakoulua, mukaan lukien Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK).
Rahoitus: Euroopan Aluekehitysrahasto (Euroopan Unioni) / Pohjois-Suomen elinvoimakeskus
Kesto: 1.4.2026 – 30.9.2028
Budjetti: 1 225 597 € (EU:n osuus 980 476 €)
Toteuttajat: Savonia-ammattikorkeakoulu (koordinaattori), Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu
Rehtori Pertti Puusaari on jäämässä eläkkeelle vuoden lopussa, ja hänen seuraajansa valinta on edennyt ripeässä aikataulussa. HAMKin hallituksen rekrytointiryhmä haastattelee kesäkuun alussa kärkikandidaatteja, ja tavoitteena on, että uusi rehtori valitaan juhannukseen mennessä.
Tehtävän hakuaika päättyi 15.5.2026. Päivämäärään mennessä hakemuksensa jätti 19 hakijaa, joista 4 veti hakemuksensa pois. Näin ollen hakuprosessissa on mukana 15 hakijaa.
Hakijoista 10 toivoi, että heidän nimensä ei tule julkisuuteen, mutta viiden finalistin nimet ovat julkisia.
He ovat:
Ari Sivula
Heidi Ahokallio-Leppälä
Mari Vuolteenaho
Matti Sarén
Raine Hermans
”Meillä on ollut tässä prosessissa useita erittäin hyviä ja päteviä hakijoita. Uskon, että HAMK saa uuden rehtorin, jolla on kaikki edellytykset viedä korkeakoulua eteenpäin parhaalla mahdollisella tavalla”, sanoo HAMKin hallituksen puheenjohtaja Anne Laatikainen.
HAMK voi julkistaa vain niiden ehdokkaiden nimet, jotka ovat antaneet siihen suostumuksensa.
Lisätietoja
Anne Laatikainen, HAMKin hallituksen puheenjohtaja, puh. 050 564 9868
Kehitämme ylempien ammattikorkeakoulututkintojen (YAMK) ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) välistä integraatiota valtakunnallisesti. Tavoitteenamme on vahvistaa koulutuksen vaikuttavuutta ja varmistaa, että YAMK-koulutus vastaa entistä paremmin työelämän, jatkuvan oppimisen ja yhteiskunnan muuttuviin osaamistarpeisiin.
Kehitämme YAMK-koulutusten pedagogisia, rakenteellisia ja toiminnallisia ratkaisuja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Keskiössä ovat koulutusten tiiviimpi kytkeytyminen TKI-toimintaan, opiskelijoiden työelämälähtöinen oppiminen sekä YAMK-koulutusten merkitys osana korkeakoulujen jatkuvan oppimisen kokonaisuutta.
”YAMK-koulutuksella on keskeinen rooli työelämän uudistamisessa, ja sen kytkentää TKI-toimintaan on tärkeä vahvistaa. VaTKI-hankkeessa kehitämme yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa ratkaisuja, jotka tukevat tätä integraatiota ja lisäävät koulutuksen vaikuttavuutta valtakunnallisesti.”
Tavoitteena on luoda toimintamalleja ja työkaluja, jotka tukevat TKI-toiminnan ja koulutuksen parempaa yhdistämistä. Kehitetyt ratkaisut on tarkoitus juurruttaa pysyväksi osaksi ammattikorkeakoulujen toimintaa, jolloin ne vahvistavat koulutusten laatua, vaikuttavuutta ja valtakunnallista yhtenäisyyttä.
Yhteistyötä ammattikorkeakoulujen kanssa
Kehittämistä tehdään tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen opettajien, koulutusten kehittäjien, johdon sekä TKI- ja jatkuvan oppimisen asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi hyödynnämme opiskelijoiden, alumnien ja työelämäkumppanien asiantuntemusta kehittämistyön tukena.
Ammattikorkeakoulujen välinen yhteistyö mahdollistaa toimintamallien kehittämisen ja hyvien käytäntöjen jakamisen sekä tukee YAMK-koulutuksen uudistumista laajasti Suomessa.
VaTKI vie VaKe-hankkeessa aloitettua työtä eteenpäin
VaTKI-hanke jatkaa aiemmin toteutetun VaKe-hankkeen työtä, jossa YAMK-koulutusta kehitettiin osana jatkuvaa oppimista. VaKessa tunnistettiin tarve vahvistaa erityisesti YAMK-koulutuksen ja TKI-toiminnan välistä integraatiota. Tähän tarpeeseen vastataan kehittämällä toimintamalleja, jotka tukevat koulutuksen, työelämän ja TKI-toiminnan entistä tiiviimpää yhdistämistä osaksi YAMK-koulutusta.
Tästä on kyse
VaTKI – Valtakunnallinen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen TKI‑integraation kehittämishanke toteutetaan 1.4.2026–31.3.2028. Toimimme hankkeen koordinaattorina ja toteutamme sitä yhdessä Haaga-Helian, Jamkin, Oamkin ja TAMKin kanssa.
Rahoittaja: Euroopan unionin osarahoittama (ESR+), ja rahoittavana viranomaisena toimii Pohjois-Suomen elinvoimakeskus.
Kanta-Hämeessä rakennetaan uutta simulointialustaa, joka tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kehittää ja kokeilla miehittämättömiä laitteita, robotiikkaa ja kaksikäyttöteknologiaan perustuvia ratkaisuja virtuaalisessa ympäristössä. Alustan tavoitteena on madaltaa kehittämisen kynnystä, vähentää riskejä ja tukea uusien teknologioiden käyttöönottoa ilman suuria alkuinvestointeja.
Uusien autonomisten ratkaisujen kehittäminen vaatii usein kallista laitteistoa ja pitkää testausvaihetta. Erityisesti pk- ja start up -yrityksille tämä voi muodostaa merkittävän esteen. FIN-SIM – miehittämättömien laitteiden simulointi- ja testausympäristön perustaminen -hankkeessa vastaamme tähän kehittämällä matalan kynnyksen kehitys-, simulointi- ja testausympäristön, jossa ratkaisuja voidaan kokeilla turvallisesti, nopeasti ja kustannustehokkaasti.
Kehitettävä simulointialusta mahdollistaa autonomisten laitteiden toiminnan ja liiketoimintapotentiaalin arvioinnin realistisissa virtuaaliympäristöissä. Alusta hyödyntää myös muun muassa DataMill-alustan aitoa kaupunkidataa, ja lisäksi käytössä on DEFINE-yrityskiihdyttämön AI-Lab‑testiympäristön laskentakapasiteetti, jonka avulla voidaan kouluttaa koneoppimismalleja ja testata niihin perustuvia autonomisia tekoälyagentteja virtuaalisessa testikaupungissa tai testikentässä.
Yritykset pääsevät FIN-SIMissä käsiksi laskentakapasiteettiin ja asiantuntijuuteen, joka vaatisi omin päin toteutettuna isoja taloudellisia panostuksia.
”Hankkeessa mukana olevat yritykset ovat ottaneet FIN-SIM:in vastaan erittäin innostuneesti. Erityisen arvokkaana yritykset pitävät sitä, että he pääsevät nyt käsiksi sellaiseen laskentakapasiteettiin ja asiantuntijuuteen, joka vaatisi heiltä omin päin toteutettuna isoja taloudellisia panostuksia”, kertoo hankkeen projektipäällikkö Mikael Bowellan.
Simulointialusta kehitetään tiiviissä yhteistyössä yritysten kanssa, yritysten tarpeiden mukaisesti. Hankkeeseen osallistuvat pk- ja start up -yritykset saavat pilottikokeilujen avulla konkreettista hyötyä omien liiketoimintojensa nopeaan kehittämiseen. Samalla hanke tukee innovointia ja vahvistaa alueen teknologiaosaamista.
FIN-SIM – miehittämättömien laitteiden simulointi- ja testausympäristön perustaminen
Kehitämme yhdessä yritysten ja organisaatioiden kanssa oikeaan kaupunkidataan perustuvan kaksoiskäyttöisen virtuaalisen testialustan robotiikan ja miehittämättömien laitteiden testaukseen.
Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan kampuksella rakennetaan osaamiskeskittymää mahdollistamaan puutarha-alan kiertotalousinnovaatioihin tähtäävän tutkimuksen ja kehitysideoiden pilotointia yhdessä yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Suomalaisesta ruoasta ravitsemukselliselta arvoltaan merkittävä osuus on puutarhatalouden tuottamaa. Osaamiskeskittymä pyrkii toiminnallaan vastaamaan tuotannon kestävyys- ja kannattavuushaasteisiin.
Tulevaisuudessa tarvitsemme nykyistä enemmän käyttöön uusia, vastuullisia kierto- ja puutarhatalouden ratkaisuja. Tutkimme esimerkiksi turpeen korvaamista kasvualustoissa sekä omavaraisuuden lisäämistä lannoitteissa ja esimerkiksi muiden tuotannonalojen sivuvirtojen käyttökelpoisuutta niissä. Pilotoimme parhaillaan ideahautomoa, joka vahvistaa ja integroi verkoston osaamista tutkittuun tietoon perustuen. Samalla mahdollistamme yritysten tarpeiden ja ideoiden törmäyttämisen, testaamisen ja jatkokehittämisen.
Tule mukaan toimintaan!
Haemme toimintaan mukaan lisää puutarha-alaan kytkeytyviä yrityksiä, jotka ovat keskittyneet alku-, kasvualusta- tai lannoitetuotantoon sekä yrityksiä, jotka tuottavat, hyödyntävät ja jalostavat erilaisia sivuvirtoja. Myös koulutus- ja tutkimusorganisaatiot sekä kunnat, yhdistykset ja järjestöt ovat tervetulleita mukaan jakamaan osaamistaan. Ideahautomon kuukausittain kokoontuvassa asiantuntijaryhmässä – ParastusPajassa – arvioidaan esiin tuotuja ideoita ja ohjataan eteenpäin kohti parhaiten sopivaa ratkaisupolkua. Kokeiluvaiheen jälkeen kehittämiskelpoisiksi todettuja ideoita on mahdollista viedä eteenpäin osana yritysten omaa liike- ja tutkimustoimintaa, HAMKin maksullisena tutkimuspalveluna tai tutkimushankkeissa.
Lepaan osaamisessa erityistä on monipuolisuus. Osaajia on paitsi kasvibiologian ja puutarhatalouden aloilta, myös muun muassa maaperämikrobiologiasta sekä kemiallisesta analytiikasta. Käytännön testiympäristöinä tutkimuksessa ja kehittämisessä toimivat Lepaan kampuksella sijaitsevat kasvihuoneet, kerrosviljelykontti tai pellot. Tarkempaa analytiikkaa kokeiluista on saatavilla HAMKin Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen laboratorioista ja biotalouden asiantuntijoilta.
HAMK Lepaan kampuksen – Kierto- ja puutarhataloudenosaamiskeskittymä
Ideahautomotoiminta ja Lepaan osaamiskeskittymän kehittäminen liittyy parhaillaan käynnissä olevaan HORTIANNA – kierto- ja puutarhatalouden osaamiskeskittymä -hankkeeseen, joka on Euroopan unionin osarahoittama.
Kirjaston asiakaspalvelu on tauolla to 18.6. – su 9.8. Kesän aikana voit lähettää sähköpostia osoitteeseen hamk.kirjasto@hamk.fi, mutta vastaamisessa voi olla viivettä. Kirjavarauksia ja kaukolainoja ei toimiteta tauon aikana. Tiedotteen lopusta löydät muistilistan kaikista kirjaston palveluiden poikkeuksista kesällä.
Kirjastot ovat koko kesän omatoimikäytössä HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle kulkutunnisteella. Lue lisää kirjaston omatoimikäytöstä. Asiakaspalvelu aukeaa maanantaina 10.8. Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa klo 12 ja puhelimitse klo 9. Ilmoitamme kaikkien kampuskirjastojen palveluajoista tarkemmin elokuussa.
Uusi lainat kesää varten HAMK Finnassa
Kun uusit lainasi, saat eräpäiväksi 27.8. Tarkista ja uusi lainasi Tuudo-sovelluksessa tai HAMK Finnassa: kirjaudu sisään HAMKin tunnuksilla tai kirjastokortin numerolla ja PIN-koodilla. Et voi uusia lainaa, jos
kirjaan on varaus,
sinulla on yli 10 € maksuja tai
kirja on merkitty kadonneeksi pitkän myöhästymisen vuoksi.
Pitkä laina-aika ei koske e-aineistoa. Myöhästymismaksuja ei kerry kirjaston kiinniolon aikana.
Asiakaspalvelu ennen kesätaukoa
Asiakaspalvelumme on auki viimeistä päivää ke 17.6. Siihen asti palvelemme ma-to klo 9–15 ja pe klo 10–15 Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa, puhelimitse +358 3 646 4700 ja sähköpostitse hamk.kirjasto@hamk.fi. Tarkista mahdolliset poikkeukset HAMK Finnasta.
Evon, Forssan, Lepaan, Mustialan, Riihimäen ja Valkeakosken kampuskirjastot ovat omatoimikäytössä 1.6. alkaen. Kirjavarauksia ei kuljeteta kesän aikana.
Opinnäytetöiden arkistointi ja julkaiseminen
Opinnäytetöiden arkistointi ja julkaiseminen ovat kesätauolla 25.6.–31.7. Kesätauon aikana tallennetut työt käsitellään elokuun alussa. Tarvittaessa voit jättää viestin osoitteeseen opinnaytetyo.arkisto@hamk.fi. Vastaamme kesätauon aikana tulleisiin viesteihin elokuussa.
Tiedonhaun ohjaus
Tarjoamme henkilökohtaisia tiedonhaun ohjauksia 17.6. asti. Jos et pääsekään varaamaasi ohjaukseen, muistathan perua sen sähköpostitse osoitteeseen kirjasto.opetus@hamk.fi. Tiedonhaun ohjaukset jatkuvat taas elokuussa. Varattavissa olevat ajat näkyvät kolme viikkoa etukäteen.
Muista myös tiedonhaun verkkokurssi itsenäiseen opiskeluun Learnissa. Kurssia ja sen tehtäviä ei arvioida eikä kurssista saa opintopisteitä. Kurssilla opit, miten tiedonhaku kannattaa aloittaa ja mistä löydät luotettavaa tietoa alallesi.
Kirjojen palauttaminen, kun sinulla on HAMKin kulkutunniste
Jos sinulla on HAMKin kulkutunniste, voit palauttaa lainasi automaatilla lähimmässä kampuskirjastossasi. Kaukolainat voi palauttaa suljettuihin palautuslaatikoihin.
Kampuskirjastojen ovien edustalla on palautuslaatikot. Jos palautat lainasi sinne, ne poistuvat tiedoistasi vasta, kun kirjaston henkilökunta käy kampuksella seuraavan kerran.
Kirjojen palauttaminen, kun sinulla ei ole HAMKin kulkutunnistetta
Kirjaston ulkopalautuslaatikko sijaitsee Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen D-rakennuksen oven ulkopuolella, Visakaarteen puolella. Huomaathan, että laatikkoon ei mahdu isoa pinoa kirjoja. Ethän jätä kirjoja laatikon ulkopuolelle. Muilla kampuksilla ei valitettavasti ole ulkopalautuslaatikkoa. Kaukolainoja voi palauttaa normaalien lainojen tavoin.
Voit myös postittaa kirjat. Pyydä postitusohjetta sähköpostitse hamk.kirjasto@hamk.fi.
Kirjaston kesä 2026
Kirjaston asiakaspalvelu on kesätauolla to 18.6.– su 9.8.
Kun uusit lainasi, saat eräpäiväksi 27.8.
Hankittavia kirjoja voi toivoa koko kesän, mutta uusien kirjojen saaminen käyttöön voi mennä syksyyn. E-kirjoja pystytään toimittamaan kesäkuun ajan.
Opinnäytetöiden arkistointi ja julkaiseminen ovat kesätauolla 25.6.–31.7.
Tutkimuslupapalvelut ovat kesätauolla 19.6.–2.8.
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) isännöi kymmenen belizeläisen alakoulun kehittäjäopettajan delegaatiota kahden viikon mittaisella ammatillisella opintovierailulla toukokuussa. Belizen opetus-, kulttuuri-, tiede- ja teknologiaministeriön (MoECST) nimeämä delegaatio matkusti ministeriön edustajien kanssa ja osallistui intensiiviseen ohjelmaan, jonka tavoitteena on tukea opettajien ammatillista kehittymistä.
Opintovierailu toteutettiin osana hanketta “Design and Implementation of Teacher Professional Development and Students’ Extracurricular Programs for Accelerated Learning in Foundational Skills”, jota rahoittaa Inter-American Development Bank. Hankeen toteuttaa HAMKin ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) muodostama konsortio tiiviissä yhteistyössä MoECST:n kanssa. HAMK toimii hankkeen pääkonsulttina.
Yli 500 alakoulun opettajaa eri puolilla Belizeä
Vuoden 2026 alussa käynnistetyn hankkeen tavoitteena on tukea MoECST:tä vahvistamaan alakoulun opettajien osaamista nopeutetun oppimisen (Accelerated Learning) toteuttamisessa, erityisesti oppilaiden perustaitojen (lukeminen, kirjoittaminen, matemaattiset taidot) kehittämiseksi. Yhdessä HAMKin ja JAMKin asiantuntijoiden kanssa nämä kymmenen belizeläistä kehittäjäopettajaa toimivat hankkeessa keskeisessä roolissa paikallisina fasilitaattoreina. Heidän valmennettavanaan ja mentoroitavanaan on yli 500 alakoulun opettajaa eri puolilla Belizeä edistäen kestävää osaamisen kehittämistä.
Opintovierailu käynnistyi kahdenvälisellä näkökulmien vaihdolla Belizen ja Suomen koulutusjärjestelmistä. Delegaatio toi esiin Belizen dynaamisen ja monikulttuurisen toimintaympäristön sekä maan pyrkimykset uudistaa koulutusjärjestelmäänsä vastaten moninaisiin oppimistarpeisiin. Kuten osallistujat totesivat: “Belize on pieni mutta dynaaminen maa, joka uudistaa aktiivisesti koulutusjärjestelmäänsä vastatakseen modernin, globaalin yhteiskunnan vaatimuksiin.”
Kokemusta käytännön opetusmenetelmistä ja inklusiivisista oppimisympäristöistä
Hämeenlinnassa kehittäjäopettajat osallistuivat yhteisöllisiin oppimissessioihin, joissa keskityttiin muun muassa inklusiiviseen pedagogiikkaan, eriyttämiseen sekä oppijalähtöisiin opetusmenetelmiin. Lisäksi delegaatio vieraili paikallisissa esi- ja alakouluissa tutustuen suomalaisten opettajien työhön ja havainnoiden opetuskäytänteitä.
Osallistujat kertoivat arvostavansa mahdollisuutta tarkastella, miten suomalaisissa kouluissa rakennetaan oppimista tukevia ympäristöjä, toteutetaan opiskelijalähtöisiä lähestymistapoja ja huomioidaan erilaisten oppijoiden tarpeet käytännössä. Käytännön opetusmenetelmien ja inklusiivisten oppimisympäristöjen havainnointi tarjosi arvokkaita näkökulmia, joita voidaan soveltaa Belizen kontekstissa.
Ensikäden kokemukset siitä, miten Suomessa toteutetaan inklusiivista ja oppijalähtöistä oppimista, ovat tarjonneet meille konkreettisia toimintamalleja ja arvokasta ymmärrystä, joiden avulla voimme kehittää opetuskäytäntöjä ja parantaa oppimistuloksia Belizessä.
Ms Christy Jean Almeida, MoECST
Yksi MoECST:n edustajista, Christy Jean Almeida, totesi: “Tämä opintovierailu on ollut sekä inspiroiva että uudistava kokemus. Ensikäden kokemukset siitä, miten Suomessa toteutetaan inklusiivista ja oppijalähtöistä oppimista, ovat tarjonneet meille konkreettisia toimintamalleja ja arvokasta ymmärrystä, joiden avulla voimme kehittää opetuskäytäntöjä ja parantaa oppimistuloksia Belizessä.”
Tämä kumppanuus hyödyttää molempia osapuolia ja vahvistaa yhteistä sitoutumistamme laadukkaaseen, inklusiiviseen ja kestävään koulutuksen kehittämiseen.
Maaret Viskari, HAMK
HAMK Globalin johtaja Maaret Viskari korosti kansainvälisen yhteistyön merkitystä: “Olemme iloisia voidessamme tehdä yhteistyötä belizeläisten kumppaneidemme kanssa ja tukea heidän tärkeitä koulutusuudistuksiaan. Tämä kumppanuus hyödyttää molempia osapuolia ja vahvistaa yhteistä sitoutumistamme laadukkaaseen, inklusiiviseen ja kestävään koulutuksen kehittämiseen.”
Opintovierailu on merkittävä askel Suomen ja Belizen välisen yhteistyön vahvistamisessa opettajien ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Yhdistämällä kansainvälisen asiantuntemuksen ja paikalliseen kontekstiin ankkuroituvan toteutuksen hanke pyrkii pitkäaikaisiin vaikutuksiin opetuksen laadussa ja oppimistuloksissa. Vierailun aikana syntyvä osaaminen, toimintamallit ja ammatilliset verkostot tukevat suoraan nopeutetun oppimisen käytänteiden onnistunutta käyttöönottoa Belizessä.
Tämä aloite tukee myös laajemmin Belizen tavoitetta rakentaa inklusiivinen, innovatiivinen ja tulevaisuussuuntautunut koulutusjärjestelmä, joka tarjoaa kaikille oppijoille mahdollisuuden menestyä.
Belizen koulutusasiantuntijoiden vierailu HAMKissa, Suomessa 4.-15. toukokuuta 2026 (Kuva: Sara Kaloinen)
Rakennusalan etsiessä kestävämpiä ja joustavampia ratkaisuja, täytyy perinteisiä menetelmiä arvioida uudelleen. Teräsrakentamisessa parhaillaan tutkittavana ovat tavat, joilla tehdä rakenteista helpommin koottavia, purettavia ja uudelleenkäytettäviä. Yhtenä keskeisenä tutkimusaiheena ovat mekaaniset liitokset ja niiden suorituskyvyn parantaminen edistyneiden laserpohjaisten menetelmien avulla.
Mizanur Rahman työskentelee tutkimusinsinöörinä HAMK Tech -tutkimusyksikössä. Hänen tämänhetkinen tutkimuksensa keskittyy yhteen teräsrakentamisen keskeisistä haasteista: miten valmistaa hitsaamattomia mekaanisia liitoksia? Mizanur tutkii laserilla tapahtuvaa pehmentämistä materiaalin kovuuden ja eri kiinnikkeiden porattavuuden parantamiseksi käytännön ratkaisuna, joka mahdollistaa mekaanisesti kiinnitettyjen liitosten tehokkaan asennuksen ja toimivuuden.
Ilmailutekniikasta soveltavan tutkimuksen pariin
Mizanurin tausta on ilmailutekniikassa. Hän suoritti kandidaatin tutkintonsa Bangladeshissa ja työskenteli sen jälkeen lentoliikennealalla rakennesuunnittelijana ennen kuin muutti Suomeen jatkamaan maisteriopintojaan LUT-yliopistossa.
”Tuolloin tuleva HAMK-kollegani, lehtori Blerand Greiçevci ehdotti, että voisin tehdä diplomityöni Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Tech -tutkimusyksikössä. Diplomityön valmistuttua liityin HAMKiin täysipäiväisenä tutkimusinsinöörinä vuotta myöhemmin”, Mizanur muistelee.
Sittemmin hänen työnsä on keskittynyt pääasiassa lujien terästen hitsaukseen sekä rakenneteräksiin liittyviin kokeellisiin tutkimuksiin. Nyt tohtoriopintojensa myötä hän jatkaa samaan tutkimukselliseen suuntaan.
”Väitöstyöni liittyy Business Finlandin rahoittamaan MechJoint-projektiin, jossa kehitetään mekaanisia liitosratkaisuja teräsrakenteille. Oma tutkimukseni keskittyy erityisesti laserpohjaiseen pehmennykseen sekä ruuvattavuuteen.”
Tutkimuksesta käytäntöön
Kestävä kehitys ja materiaalien kiertotalous ovat keskeisessä roolissa Mizanurin työssä. Rakentaminen kuluttaa suuria määriä materiaaleja ja energiaa, ja vaikka teräs on jo sinänsä kierrätettävä materiaali, voitaisiin vielä suurempia etuja saavuttaa käyttämällä teräsosia uudelleen sellaisenaan ilman sulattamista. Hitsattuja rakenteita on vaikea purkaa niitä vaurioittamatta, kun taas mekaaniset liitokset tarjoavat uuden ja käytännöllisemmän tavan koota, korjata ja purkaa rakenteita.
”Minulle kiertotalous tarkoittaa sitä, että rakenteita ei suunnitella vain yhtä käyttökertaa varten, vaan alusta alkaen myös tulevaa uudelleenkäyttöä ajatellen”, Mizanur toteaa.
Rakennusalalle on jo kehitetty monia hyviä ratkaisuja, mutta niiden soveltaminen yritysten arjen toimintoihin ei aina ole suoraviivaista. Kuilua tutkimuksen ja käytännön toteutuksen välillä voidaan kuitenkin saada kavennettua tiiviillä yhteistyöllä yritysten kanssa, testaamalla ratkaisuja sekä esittämällä tulokset helposti ymmärrettävässä ja hyödynnettävässä muodossa.
HAMK on erinomainen paikka tehdä tutkimusta, koska täällä tuetaan käytännönläheistä työtä, joka voi johtaa suoraan konkreettisiin ratkaisuihin.
Mizanurin mukaan juuri tässä HAMK erottuu tutkimusympäristönä: tutkimus on käytännönläheistä, soveltavaa ja tiiviisti sidoksissa teollisuuden todellisiin tarpeisiin.
”HAMK on erinomainen paikka tehdä tutkimusta, koska täällä tuetaan käytännönläheistä työtä, joka voi johtaa suoraan konkreettisiin ratkaisuihin.”
Kohti joustavampaa ja tehokkaampaa teräsrakentamista
Pitkällä aikavälillä Mizanur toivoo tutkimuksensa kautta saavansa teräsrakentamisen alan luottamuksen kasvamaan mekaanisten liitosratkaisujen käyttöä kohtaan. Teollisuuden näkökulmasta uudet menetelmät voivat yksinkertaistaa valmistusta, nopeuttaa asennusta, parantaa logistiikkaa sekä tehdä teräsosien korjaamisesta ja uudelleenkäytöstä käytännöllisempää.
Hän parastaa maalimaa työssään kehittämällä käytännönläheisiä, tutkimukseen perustuvia teräsrakentamisen ratkaisuja. Keskittymällä laserpohjaiseen pehmennykseen, porattavuuteen ja mekaanisiin liitoksiin Mizanur pyrkii tukemaan sellaisten teräsrakenteiden kehittämistä, jotka ovat kestäviä, luotettavia ja helpommin uudelleenkäytettäviä.
”Maailman parastaminen tarkoittaa minulle sitä, että muutetaan tieteellinen tutkimus ratkaisuiksi, jotka edistävät kestävämpää ja kiertotalouteen perustuvaa rakennusalaa.”
Miten yritykset ja kunnat voivat varautua energian toimitushäiriöihin, hintavaihteluihin ja poikkeustilanteisiin? Uudessa hankkeessa vahvistamme Kanta‑Hämeen alueen energiaturvallisuutta ja huoltovarmuutta.
Energiajärjestelmiin kohdistuvat häiriöt, energian hinnan vaihtelut ja kiristyvät ilmastotavoitteet asettavat uusia vaatimuksia yrityksille ja kunnille. Uudessa hankkeessa vahvistamme Kanta‑Hämeen alueen energiaturvallisuutta, energiaresilienssiä ja energian huoltovarmuutta osana siirtymää kohti hiilineutraalia energiajärjestelmää.
Energiaturvallisuus ja hiilineutraali kasvu Kanta-Hämeessä (EnergiaTurva) -hankkeessa kartoitamme pk‑yritysten ja kuntien energiaturvallisuuden nykytilaa sekä tunnistamme keskeiset riskit ja kehittämistarpeet. Tuotamme energia-asiakkaille konkreettisia työkaluja ja toimintamalleja energiaturvallisuuden, energiaresilienssin ja huoltovarmuuden arviointiin ja seurantaan.
Keskitymme erityisesti siihen, miten yritykset ja kunnat voivat varautua energian toimitushäiriöihin, hintavaihteluihin ja poikkeustilanteisiin sekä samalla edistää energiatehokkuutta ja vähähiilisiä ratkaisuja. Tarkastelemme myös energiajoustavuuden ja energiavarastoinnin, kuten lämpö‑ ja akkuvarastojen, merkitystä energiajärjestelmien toimintavarmuuden ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa.
Keskeisenä tavoitteenamme on myös yhteiskehittäminen alueen yritysten, kuntien sekä energiasektorin kanssa. Kutsummekin yrityksiä ja kuntia osallistumaan aktiivisesti hankkeen haastatteluihin ja työpajoihin, jotta kehitetyt mittarit, arviointimallit ja toimenpide‑ehdotukset ovat käytännöllisiä ja vastaavat todellisia tarpeita. Samalla vahvistamme alueellista yhteistyötä ja tuemme uuden liiketoiminnan ja osaamisen syntymistä energiamurroksen ympärille. Raportoimme hankkeen tuloksena syntyvät analyysit, suositukset ja julkaisut avoimesti ja ne tukevat yrityksiä, kuntia ja muita sidosryhmiä energiajärjestelmiä koskevassa päätöksenteossa.
Toteutamme Energiaturvallisuus ja hiilineutraali kasvu Kanta-Hämeessä (EnergiaTurva) ‑hankkeen ajalla 1.4.2026-31.8.2027. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Hämeenlinnan kaupunginhallitus on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin ja Hämeen ammattikorkeakoulun välisen keskustakampuksen toteuttamissopimuksen. Seuraavana keskustakampusta käsitellään Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 8.6., kun valtuusto saa päätettäväkseen kaupungin rahoitusosuutta vastaavat määrärahat.
Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti maanantaina 25.5. pidetyssä kokouksessaan hyväksyä kaupungin ja Hämeen ammattikorkeakoulun välisen toteuttamissopimuksen keskustakampuksesta. Sopimus määrittää osapuolten vastuut ja periaatteet hankkeen etenemiselle.
”Olemme käyneet Hämeenlinnan kaupungin edustajien kanssa hyvää keskustelua sopimusneuvottelujen aikana. On hienoa, että meillä on yhteinen tahtotila edistää kaupungin ja HAMKin elinvoimaa ja kehittymistä”, HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä iloitsee.
Seuraavaksi keskustakampus etenee Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi. Kokouksessaan maanantaina 8.6.2026 valtuusto käsittelee kaupungin määrärahoja keskustakampukselle.
Kaupunginhallituksen esityksessä Hämeenlinnan kaupungin suora avustus on 19,7 miljoonaa euroa ja pääomalaina 10,3 miljoonaa euroa. Toteutussopimuksessa on sovittu, että HAMK maksaa keskustakampuksen loput kustannukset. Keskustakampuksen kustannusarvio on tällä hetkellä 75 miljoonaa euroa.
Yleisötilaisuus keskustakampuksesta 2.6.2026
Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen ammattikorkeakoulu järjestävät kaikille avoimen yleisötilaisuuden HAMKin keskustakampukseen liittyvästä hankekokonaisuudesta.
Yleisötilaisuus pidetään tiistaina 2.6. klo 17.00 kaupungintalo Wetterillä (Wetterhoffinkatu 2).
Tilaisuudessa käsitellään keskustakampukseen liittyviä aiheita, ja osallistujilla on mahdollisuus keskustella kaupungin ja HAMKin edustajien kanssa. Tilaisuuden alustuksen pitää kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jari Koskinen. Paikalla keskustelemassa ovat Hämeenlinnan kaupungilta kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Prabhakaran Ranjith Kumar, kaupunkirakennejohtaja Tarja Majuri ja talousjohtaja Jussi Oksa. HAMKista keskusteluun osallistuvat vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä sekä kehitysjohtaja Mari Kamaja.
