Ensimmäistä kertaa toteutetussa kansainvälisten EIP-hankkeiden haussa rahoituksen sai Suomesta kaksi hanketta. HAMKin vetämässä F.I.N.E.-hankkeessa tutkitaan ja edistetään kestävää ravinteiden käyttöä ja kiertotalouskäytäntöjä maataloudessa.
Ensimmäinen EIP-hankkeiden (EIP = European Innovation Partnership) synkronoitu kansainvälinen haku toteutettiin yhteistyössä Suomen, Viron ja Latvian kesken. Vastaavanlaista hankehakua ei ole toteutettu missään muualla EU:ssa ja haku herättikin runsaasti kiinnostusta. Innovaatiohankkeiden tavoitteena on ratkaista maa- tai metsätalouden alkutuotantoon liittyviä ongelmia ja kehittää uusia innovaatiota tai toimintamalleja. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, asiantuntijoiden sekä alkutuottajien kesken.
Suomesta rahoitettavaksi valittiin kaksi hanketta, joista toinen on HAMKin vetämä F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency. Hankkeen tavoitteena on vähentää ravinnehuuhtoumia ja parantaa ravinteiden käytön tehokkuutta ja kierrätystä tilatasolla. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi maaperän kasvukunnon parantaminen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Hanke on jakautunut Suomessa ja Latviassa toteutettaviin osahankkeisiin, ja kansainväliseen kokonaisuuteen kuuluu alkutuottajia sekä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita molemmista maista. Kehitettyjä menetelmiä sekä saatuja tuloksia jaetaan yhteisesti hyödynnettäviksi ja sovellettaviksi. Hanke tekee yhteistyötä ja tiedonvaihtoa myös virolaisen kumppanuushankkeen kanssa.
Maataloudessa käytettävien lannoitteiden hinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa, ja hintojen heilahtelu tekee hankintojen suunnittelusta entistä haastavampaa. Lannoitteista on tullut geopoliittisista syistä entistä arvokkaampi tuotantopanos, jonka käyttöön liittyviä päätöksiä punnitaan entistä tarkemmin. Suomessa käytetään paljon epäorgaanisia lannoitteita, mutta kiinnostus myös muita vaihtoehtoja, kuten lantaa ja kierrätyslannoitteita, kohtaan on noussut. Muun muassa orgaanisten lannoitteiden epävarma liukoisuus, ravinnepitoisuudet sekä tilalla käytössä oleva konekanta ja sään vaihtelevuus saavat kuitenkin monen viljelijän vielä harkitsemaan kierrätyslannoitteiden käyttöä.
Tilatason ravinteiden käytön tehostamiseksi tarvittaisiinkin enemmän viljelijän päätöksentekoa sekä toimenpiteiden vaikutuksien seurantaa tukevia työkaluja.
Tiiti Kämäri, Erityisasiantuntija, tki
Suomen hankeosuudessa selvitetään yhdessä viljelijöiden kanssa koetilojen ravinnevirtoja ja mahdollisia vuotokohtia sekä etsitään sopivia ratkaisuja toiminnan tehostamiseen ja tunnistettujen haasteiden korjaamiseen. Viljelijöitä varten suunnitellaan työkalupakki, jonka sisältämien mittaus- ja havainnointitapojen avulla he voivat itse seurata ja todentaa toimenpiteidensä vaikutuksia ja hyödyntää tietoa omaan viljelyynsä. Digitaalisten palveluiden ja datan hallinnan kehittäminen viljelijöiden tarpeisiin on myös keskeinen osa tätä työtä. Käyttäjälähtöisillä ja selkeillä palveluilla voidaan parantaa viljelijöiden dataohjautunutta päätöksentekoa ja helpottaa sirpaleisen tiedon hallintaa. Laajemmassa kuvassa hanke tuottaa tietoa myös kansallisen päätöksenteon tueksi, edistäen niin ympäristön kannalta kestävää kuin viljelijän näkökulmasta toteuttamiskelpoista ravinnetaloutta.
F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK toimii hankkeen Suomen osuuden hallinnoijana ja päätoteuttajana. Osatoteuttajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk ja Invenire Market Intelligence Oy. Hankkeen innovaatioryhmään kuuluu lisäksi viisi kasvinviljelytilaa eri puolilta Suomea. Hanke toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä, johon kuuluu maatalouden alkutuottajia sekä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita Suomesta ja Latviasta. Hanke tekee yhteistyötä ja tiedonvaihtoa myös virolaisen kumppanuushankkeen kanssa.
Hanke on kansainvälinen EIP-hanke ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta. Rahoituksen on myöntänyt Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen tulokset tulevat olemaan vapaasti hyödynnettävissä.
Budjetti: 387 059,40 €, josta EU-osuus: 166 435,54 €
Vararehtorina aiemmin toiminut Heidi Ahokallio-Leppälä on aloittanut HAMKin rehtori-toimitusjohtajana. HAMKin hallitus valitsi hänet tehtävään kesäkuussa.
Hallitus painotti valinnassa ennen kaikkea eteenpäin katsovaa työotetta. Ahokallio-Leppälä sanoo, että tulevina vuosina me keskitymme HAMKissa toimintamme vaikuttavuuteen.
“Vuonna 2035 HAMK ei ole vain korkeakoulu, vaan tulevaisuuden rakentaja. Alusta, jossa opiskelijat, yritykset ja yhteisöt uudistavat osaamista, työtä sekä maailmaa yhdessä. Meidän vaikuttavuutemme näkyy parempina palveluina, kehittyvinä yrityksinä, elinvoimaisina alueina, rohkeina ratkaisuina ja ihmisissä, jotka osaavat tehdä kestävämpää tulevaisuutta”, Ahokallio-Leppälä visio.
Samassa yhteydessä pitkään HAMKin rehtorina toiminut Pertti Puusaari siirtyy kolmeksi kuukaudeksi erityisasiantuntijaksi. Puusaari jää eläkkeelle vuodenvaihteessa, ja aikoo ennen eläköitymistään pitää myös kertyneitä lomapäiviä.
Suunnitelma Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Visamäen kampuksen siirtämiseksi Hämeenlinnan keskustaan etenee arkkitehtikilpailun valmistelulla. Kampuksen siirron ehtona on Visamäessä sijaitsevien nykyisten tilojen myynti, johon neuvonantajaksi on valittu Reagle Oy.
Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeenlinnan kaupunki valmistelevat arkkitehtikilpailua, jonka tavoitteena on saada keskustakampukselle mahdollisimman laadukas, kustannustehokas ja arkkitehtonisesti onnistunut ratkaisu. Kutsukilpailuun valitaan julkisen hankinnan kautta viisi ehdokasta. Suomen arkkitehtiliitto SAFA avustaa kilpailuohjelman laadinnassa ja asettaa tuomaristoon edustajansa.
”Tavoitteenamme on käynnistää arkkitehtikilpailu mahdollisimman nopeasti, viimeistään ennen vuodenvaihdetta”, arvioi HAMKin kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Salonen.
Arkkitehtikilpailun tuloksena syntyvän viitesuunnitelman pohjalta voidaan käynnistää asemakaavamuutos. Viitesuunnitelmassa tarkastellaan sekä rakennusta, tontin käyttöä, että yleisiä alueita. Viitesuunnitelma tehdään yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa niin, että yleisten alueiden osuus on kaupungin vastuulla ja muut HAMKin.
Reagle tekee esiselvityksen Visamäen rakennusten myynnistä
Keskustakampuksen toteutumisen ehtona on HAMKin Visamäessä sijaitsevien tilojen myynti. Myynnin neuvonantajaksi on valittu pohjoismainen kiinteistöalan neuvonantaja Reagle Oy. Yrityksellä on kokemusta vastaavien myyntiprosessien läpiviemisestä myös julkisten toimijoiden kanssa.
Tavoitteena on tuottaa HAMKin johdolle ja hallitukselle päätöskelpoinen käsitys siitä, millaisella kokonaisuudella, millä ehdoilla ja missä aikataulussa Visamäen rakennuskanta voitaisiin myydä. Reaglen selvityksestä tulee käymään ilmi mm. rakennuskannan nykytila, kehityspotentiaali, markkinakatsaus potentiaalisista ostajista, vaihtoehtoiset etenemispolut, hinta-arviot, keskeiset riskit ja suositukset jatkotoimenpiteisiin.
Toimeksiannon reunaehtoina on muun muassa se, että vähintään C-, D-, N- ja S-rakennukset saadaan myytyä, mutta tarkastelu ulottuu koko rakennuskantaan.
Työ on käynnistynyt syyskuussa 2026 ja se valmistuu viimeistään tammikuussa 2027.
Pellon kuntoa arvioidaan yleensä näköhavaintojen ja yksittäisten näytteiden avulla, mikä vaatii aikaa ja vaivaa. Uusi ratkaisu voisi tuoda tiedon koko peltoalan kunnosta saataville jo peltotöiden aikana.
Syyskuisena päivänä Luonnonvarakeskuksen (Luke) koepellolla Jokioisilla oli havaittavissa innostusta. Pellolla ajavan traktorin kyntöauraan oli kiinnitetty anturi, joka mittasi reaaliaikaisesti kynnettävän maan kosteutta, tiheyttä ja lämpötilaa. Traktorin perässä kulki tutkijoita näytteenottovälineiden kanssa keräämässä vertailuaineistoa.
Testattavana ollut anturi käyttää mikroaaltotekniikkaa peltomaan mittaamiseen. Anturi- ja mittaustekniikan kehittämisessä pelkkä mittausdata ei riitä, vaan mittaustulokset täytyy myös varmentaa. Siksi pellolta kerättiin maanäytteitä anturin kulkureitin varrelta. Näytteet otettiin kyntöuran vierestä vielä kyntämättömästä maasta samalta syvyydeltä, jossa auraan kiinnitetty anturi oli kulkenut.
Koska eri maalajit ja orgaanisen aineksen määrä voivat vaikuttaa mittaustuloksiin, koepaikaksi valittiin pelto, jonka maaperä vaihtelee luonnostaan. Näin anturin toimintaa voidaan arvioida mahdollisimman monenlaisissa olosuhteissa. Jokainen näytteenottopiste tallennettiin GPS-paikannuksen avulla, jotta laboratoriossa maanäytteistä määritettyjä tuloksia voidaan verrata samasta kohdasta saatuihin anturimittauksiin. Näiden vertailujen avulla anturin mittaustarkkuutta voidaan kalibroida ja jatkokehittää.
Pienten vertailunäytteiden lisäksi pellosta nostettiin myös suuremmat maaperänäytteet, joiden avulla selvitetään peltomaan vedenpidätyskykyä ja huokoskokojakaumaa. Moni pelto kärsii nykyään liiallisesta maan tiivistymisestä, joka haittaa kasvien kasvamista ja maaperän eliöiden toimintaa. Maaperän huokoset eli pienet tyhjät tilat säätelevät veden ja ilman liikkumista maassa. Hyvässä viljelymaassa erikokoisia huokosia on sopivassa suhteessa.
Maaperän rakenne vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin viljelymaa kestää rankkasateita tai kuivia jaksoja. Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä on yhä tärkeämpää huolehtia maaperän kyvystä sekä vastaanottaa suuria vesimääriä että varastoida vettä. Suuret huokoset päästävät veden valumaan lävitseen, joten ne huolehtivat veden suodattamisesta ja maaperän ilmavuudesta. Keskikokoiset huokoset taas ovat tärkeä maaperän vesivarasto, josta kasvit pystyvät imemään vettä juurillaan. Pienimmät huokoset puolestaan ylläpitävät maaperän mikrobitoimintaa ja pidättävät tehokkaasti kosteutta, mikä auttaa hidastamaan maan kuivumista.
Tämän vuoksi tutkijat ympäri maailmaa etsivät uusia keinoja maaperän kosteuden ja rakenteen mittaamiseen ja seurantaan. Mitä paremmin maan ominaisuuksia voidaan mitata, sitä paremmin voidaan ymmärtää viljelytoimenpiteiden vaikutuksia satoon sekä viljelyn kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Seuraavaksi peltokokeista vastaavat Luken tutkijat analysoivat kentältä kerätyt näytteet laboratoriossa ja tuloksia verrataan anturin mittausdataan. Tulosten perusteella päästään suunnittelemaan ensi kesän peltotestejä. Tavoitteena on kehittää luotettava menetelmä, jonka avulla maaperän ominaisuuksia voidaan mitata entistä tehokkaammin suoraan peltotöiden yhteydessä. Tulevaisuudessa saatua dataa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi automatisoidussa ratkaisuissa, kuten kosteuden mukaan kylvösyvyyttä säätävässä kylvökoneessa.
Yrityskumppanina tutkimuksessa mukana oleva Solmust Oy kehittää ja pilotoi kestävän maatalouden ratkaisuja, jotka tukevat viljelijöiden päätöksentekoa ja maaperän kestävää käyttöä. Solmust Oy on tunnistanut mahdollisuuden hyödyntää reaaliaikaista mittausdataa tuottavaa anturiteknologiaa peltomittauksissa. Kehitystyötä tehdään yhdessä mikroaaltomittauksiin ja anturiteknologiaan erikoistuneen Senfit Oy:n kanssa, jonka osaaminen mahdollistaa alkujaan paperiteollisuudelle suunniteltujen mittausratkaisujen jatkokehittämisen maatalouden tarpeisiin.
Peltokokeiden toteutuksesta ja niihin liittyvistä laboratoriomittauksista vastaa Luonnonvarakeskus (Luke), jonka Jokioisten tutkimusympäristö tukee erinomaisesti älymaatalouden kehittämistä. Samassa hankkeessa toimiva Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) puolestaan vastaa antureiden tuottaman mittausdatan käsittelystä, jatkojalostamisesta sekä visualisointi- ja tulkintatyökalujen kehittämisestä. Jotta mittauksista saatavasta datasta on käytännön hyötyä, se tulee saada viljelijälle käyttöön helposti ymmärrettävässä muodossa.
GroundTruth – Dataohjautuvat menetelmät maaperän kunnon ja kosteuden hallintaan maatalousmailla
HAMKin, Luken ja yhdeksän kumppaniyrityksen yhteishanke, joka pyrkii tuottamaan tietoa ja uusia menetelmiä kasvavaan peltomaan tiivistymisongelmaan sekä vedenhallintaan muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.
Hanke on Business Finlandin ja mukana olevien yritysten rahoittama Co-Research-hanke, jonka tarkoituksena on vauhdittaa tutkimustiedon hyödyntämistä pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
Hyrian ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) uusi Takuuväylä tarjoaa ensi kevään yhteishaussa merkonomiksi Hyriaan hakeutuville nuorille suoran reitin liiketalouden tradenomikoulutukseen ilman pääsykoestressiä.
AMK-väyläopinnoissa opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakouluopintoja jo osana ammatillista perustutkintoaan, jolloin samat opinnot kerryttävät sekä ammatillista perustutkintoa että väyläopintoja. Vaaditulla tasolla suoritetut merkonomin opinnot sekä Takuuväylä-opinnot takaavat pääsyn opiskelemaan HAMKiin liiketalouden tradenomiksi ilman pääsykoetta.
”Takuuväylä tekee korkeakouluun pääsystä niin varmaa kuin mahdollista. Opiskelija voi sen ansiosta tutustua suunnitellusti ammattikorkeakouluopintoihin ja rakentaa korkeakouluvalmiuksiaan vaiheittain jo toisella asteella merkonomikoulutuksen aikana”, Hyrian AMK-koordinaattori Anna Skytten kiteyttää.
”Väyläopinnot tarjoavat myös joustavuutta opintopolkuun. Väyläopintojen ansiosta opiskelija voi valmistua korkeakoulusta nopeammin tai edistää korkeakouluopintoja omaan tahtiinsa, jos haluaa esimerkiksi tehdä töitä opintojen ohessa”, lisää HAMK:n liiketalouden, muotoilun ja tekniikan koulutuspäällikkö Sari Hanka.
Takuuväylän tavoitteena on tehdä korkeakoulutuksesta aiempaa saavutettavampaa ja tarjota nuorille mahdollisimman varma, ennakoitava ja korkeakouluvalmiuksia kehittävä polku ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopintoihin.
Näin Takuuväylä toimii
Hyrian merkonomiopintoihin toisen asteen yhteishaussa hyväksytty suorittaa HAMKin tradenomiopintoja jo merkonomiopintojensa aikana.
Samat opinnot kerryttävät sekä merkonomitutkintoa että tradenomin korkeakoulututkintoon tähtääviä väyläopintoja.
Opiskelija saa käytännön kokemusta korkeakouluopinnoista ja -elämästä jo ennen siirtymistä tutkinto-opiskelijaksi sekä etumatkaa korkeakouluopintoihin.
Opiskelija suorittaa väyläopinnot verkossa ja HAMKin kampuksella Riihimäellä.
HAMK hyväksyy tutkinto-opiskelijakseen ilman pääsykoetta kaikki Hyrian merkonomiopiskelijat, jotka ovat suorittaneet merkonomin opinnot vähintään arvosanalla 3 ja sen osana väyläopinnot vähintään arvosanalla 2.
Takuuväylä tarjoaa merkonomiopiskelijoille täysin uudenlaisen mahdollisuuden rakentaa laadukasta korkeakoulupolkua vähemmillä paineilla ja joustavasti.
HAMKin hallinnon tehostamista koskeneet muutosneuvottelut on saatu päätökseen. Muutosneuvottelujen piiriin kuuluneista asiantuntija- ja tukipalveluista vähennetään yhteensä kuusi henkilöä, joista osalle tarjotaan muita työtehtäviä.
HAMKin hallinnon tehostamista koskeneet muutosneuvottelut on saatu päätökseen. Osapuolten välisissä neuvotteluissa onnistuttiin pienentämään henkilöstövaikutusten määrää vapaaehtoisin eläkejärjestelyin, tarjoamalla muuta työtä sekä huomioimalla aikaisemmin päättyneet työsuhteet.
Muutosneuvottelujen piiriin kuuluneista asiantuntija- ja tukipalveluista vähennetään yhteensä kuusi henkilöä, joista osalle tarjotaan muita työtehtäviä. Lisäksi muutoksia toteutetaan eläkejärjestelyin sekä työtehtävien muutosten ja rekrytointien rajoitusten avulla.
Muutosneuvottelujen yhteydessä on päätetty myös organisaatiomuutoksesta. Toimintaa kehitetään kokonaisuutena siten, että palvelut ja prosessit ovat jatkossa tehokkaampia ja automaatioita hyödynnetään laajemmin.
Muutosneuvottelut liittyivät HAMKin tytäryhtiön Hämeen ammatti-instituutti Oy:n (HAMI) keväällä tehtyyn myyntiin Koulutuskuntayhtymä Tavastialle. HAMK on tähän saakka tuottanut HAMIlle hallinnon tukipalveluja. HAMIn lopullinen hallinnollinen siirtymä tapahtuu vuodenvaihteessa, minkä jälkeen näille tukipalveluille ei ole enää tarvetta.
Ennen muutosneuvottelujen alkamista arvioitiin, että ne tulisivat johtamaan enintään 10 henkilötyövuoden vähentämiseen sekä enintään 10 henkilön tehtävänkuvan olennaiseen muutokseen.
Vahvistimme Kasvisruokainnovaatiolla kasvuun -hankkeessa ruoka-alan pk-yritysten innovaatio- ja osaamisvalmiuksia kasvisruokateeman kautta. Tuotimme uusia reseptejä, tietoa, kokeiluja ja toimintamalleja yritysten käyttöön. Hankkeen merkittävin vaikutus oli yhteiskehittämisen, verkostoitumisen ja kokeilukulttuurin vahvistuminen Kanta-Hämeen ruoka-alan toimijoiden välillä koko ruokaketjun näkökulmasta.
Yhteiskehittämisen toimintamalli, jossa näkökulmana oli toisilta oppiminen, tutustuminen ja yhdessä tekeminen, loi pohjan alueelliselle kasvisruokainnovaatioverkostolle. Ruokatreffit, työpajat, opiskelijayhteistyö ja konkreettiset yrityskohtaiset kehittämistoimet toimivat malleina, joissa tuottajat, elintarvikeyritykset, ammattikeittiöt, opiskelijat sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiot oppivat kehittämään ratkaisuja yhdessä.
Osallistuneet toimijat tuntevat nyt paremmin toisensa, yhteistyön kynnys on madaltunut ja jatkohankkeille sekä uusille kokeiluille on syntynyt hyvä perusta.
Kasvisraaka-aineisiin ja niiden hyödyntämiseen liittyvä osaaminen kasvoi laajasti
Lisäsimme hankkeen avulla tietoa uusista ja unohdetuista kasviksista, kasviproteiineista, luonnonkasveista, sivuvirroista, viljelykokeiluista ja ammattikeittiöihin soveltuvasta reseptiikasta. Viljelykokeissa testattiin muun muassa kikhernettä, maatiaisherneitä sekä siankärsämön ja puna-apilan sisäviljelyä kerrosviljelykontissa. Hyödynsimme kaikkien mukana olleiden organisaatioiden tutkimus-, kehitys- ja koulutustiloja vihannesnäytemaista ammattikeittiötiloihin.
Innovaatiopäivät toivat uusia ideoita
Yhteistyö yritysten välillä oli tiivistä. Järjestimme useita koulutuksia ja innovaatiopäiviä. Toteutuksessa oli mukana myös opiskelijoita, joiden kanssa yritykset yhdessä kehittivät ideoita uusiin tuotteisiin ja palveluihin. Samalla syntyi uusi sähköinen tietopaketti valituista kasveista ja marjoista. Tietopaketti tuo näkyväksi paikallisen ruoan tuotantoa ja tuottajia sekä ammattikeittiöitä. Kirjaan kehitetyt reseptit auttavat kaikkia lisäämään kasviksia ja kasvisruokaa lautaselleen.
Kestävää ruokaa tulevaisuuteen
Kasvisruoan suosio kasvaa koko ajan. Silti lautasilla käytetään vielä melko harvoja kasvilajeja. Toivomme, että saimme lisättyä ymmärrystä kasviksista ja marjoista. Mukana olleet ammattikeittiöt ovat jo ottaneet uusia kehittämiään ruokaohjeita käyttöönsä. Monipuolinen kasvisten käyttö tekee ruoantuotannosta kestävämpää ilmastonmuutoksen keskellä. Samalla se parantaa Suomen ruoan huoltovarmuutta.
Rahoitus: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Hämeen liitto
Kesto: 1.1.2024–30.6.2026
Budjetti: 494 800 €
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy (koordinaattori), Luonnonvarakeskus, Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä, Hämeen ammatti-instituutti Oy, Koulutuskuntayhtymä Tavastia
Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopettajia koskeva tutkimus osoittaa, että pedagoginen osaaminen, vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa, oppimislähtöinen opetus ja opetuksen reflektointi ovat keskeisiä opettajan hyvinvoinnin voimavaroja. Monimenetelmällisen tutkimuksen yhtenä metodina käytettiin opettajien fysiologista virittyneisyyttä mittaavia älysormuksia.
Korkeakouluopettajan hyvinvointi kytkeytyy monin tavoin itse opetustyöhön. Nelivuotisen, Suomen Akatemian rahoittaman THEwellbeing-tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että opettajan pedagogisella osaamisella, opetukseen liittyvillä kokemuksilla ja vuorovaikutuksella opiskelijoiden kanssa on tärkeä merkitys opettajan hyvinvoinnille.
Yksi keskeinen hyvinvointia tukeva tekijä on opettajan pedagoginen tietoisuus eli ymmärrys siitä, miten opiskelijat oppivat ja miten oma opetus tukee heidän oppimistaan. Kun opettaja ymmärtää oppimisen ja opetuksen välistä suhdetta, hänen on helpompi tehdä perusteltuja pedagogisia ratkaisuja ja käsitellä opetustilanteisiin liittyvää epävarmuutta.
Tutkimuksessa opettajien kokemuksia ja opetustilanteita tarkasteltiin monimenetelmällisesti kyselyiden, haastattelujen ja opetustilanteiden videointien sekä älysormuksilla mitatun fysiologisen virittyneisyyden avulla.
Vuorovaikutus ja opiskelijoiden osallistuminen voivat tukea opettajan hyvinvointia
Tutkimustulokset nostavat esiin opiskelijoiden ja opettajan välisen vuorovaikutuksen merkityksen. Opettajat kokivat usein myönteisiksi ja hyvinvointia tukeviksi opetustilanteet, joissa opiskelijat osallistuivat aktiivisesti ja vuorovaikutus koettiin onnistuneeksi.
“Viime aikoina on keskusteltu paljon korkeakouluopetuksen laadusta ja siitä, millaista opetuksen pitäisi olla. Tuloksemme osoittavat, että opetuksen kehittäminen ei ole tärkeää vain opiskelijoiden oppimisen kannalta. Pedagoginen osaaminen, onnistunut vuorovaikutus ja opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen ovat myös opettajan hyvinvoinnin voimavaroja”, THEwellbeing-konsortion johtaja, KT, dosentti Liisa Postareff Hämeen ammattikorkeakoulusta sanoo.
Tulokset haastavat myös oletusta siitä, että opiskelijoiden aktivoiminen olisi opettajalle lähtökohtaisesti kuormittavaa. Onnistunut vuorovaikutus voi päinvastoin tukea opettajan hyvinvointia. Tämä edellyttää kuitenkin pedagogista osaamista: opettajan on osattava rakentaa vuorovaikutusta tavalla, joka tukee oppimisen tavoitteita ja tuntuu mielekkäältä sekä opiskelijoista että opettajasta.
Tulokset korostavat myös korkeakoulujen vastuuta opettajien hyvinvoinnin tukemisessa. Hyvinvointia voidaan vahvistaa mm. tukemalla opettajien pedagogisen osaamisen kehittymistä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia oman opetuksen reflektointiin ja yhteiseen kehittämiseen.
Älysormukset kertoivat virittyneisyydestä
Monimenetelmällinen tutkimus mahdollisti opetustilanteiden, opettajien kokemusten ja opetuksen aikaisten kehollisten reaktioiden samanaikaisen tarkastelun. Älysormuksilla mitattiin opettajien fysiologista virittyneisyyttä, joka kertoo sympaattisen hermoston aktivaatiosta. Korkea virittyneisyys liittyi tutkimuksessa useimmiten kielteisiin kokemuksiin opetustilanteissa, kuten epävarmuuteen ja jännittyneisyyteen. Virittyneisyys ei kuitenkaan itsessään kerro siitä, onko kokemus myönteinen vai kielteinen: korkeaa virittyneisyyttä havaittiin myös esimerkiksi innostuksen, sitoutumisen ja onnistumisen kokemusten yhteydessä. Tulokset osoittavat, että fysiologista virittyneisyyttä on tärkeää tarkastella yhdessä opettajan kokemusten ja opetustilanteen kanssa.
THEwellbeing – Enhancing higher education teachers’ teaching processes and well-being
Toteutettiin vuosina 2022–2026 Hämeen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä.
Tutkimukseen osallistui 59 opettajaa yhdeksästä korkeakoulusta.
Tavoitteena oli selvittää korkeakouluopettajien opetuksen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin myös interventio, jossa opettajia tuettiin oppimislähtöisen opetuksen, ohjatun reflektion ja mindfulness-pohjaisten harjoitteiden avulla.
Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu, ja konsortion johtajana toimi KT, dosentti Liisa Postareff. Hankkeen johtajana Helsingin yliopistossa toimi FT, dosentti Annan Parpala, ja Tampereen yliopistossa prof. Petri Nokelainen. Hanketta rahoitti Suomen Akatemia.
Televisiodokumentti Suomesta teki romanialaiseen Denisa Dumitrascuun jo pienenä lähtemättömän vaikutuksen. Pitkäaikainen unelma Suomesta kävi toteen, kun hän sattui tapaamaan HAMKin työntekijän puutarhatalouden kongressissa Bukarestissa. Erasmus-apurahalla aukesi opiskelumahdollisuus, mikä sittemmin toi hänet tutkimustyöhön Lepaalle.
Suomi tarkoittaa minulle unelman toteutumista. Täällä voin keskittyä omaan juttuun ja rakentaa tulevaisuuttani.
Kipinä Suomeen syttyi varhain. Olin jo lapsena turhautunut Romanian koulujärjestelmään. Olin tosi vihainen, koska järjestelmä ei ollut reilu. Jotkut oppilaat antoivat opettajille lahjuksia, jolla saivat parempaa kohtelua. Sitten näin dokumentin Suomesta, ajattelutavasta ja koulujärjestelmästä täällä. Sanoin, että haluan isona muuttaa Suomeen, ettei minun tarvitse kokea tällaista epäreiluutta.
Myöhemmin innostukseni kasvoi niin suureksi, että aloin tutustua Suomen historiaan ja kulttuuriin. Lisäksi sain suomalaisia ystäviä. Yritin jopa oppia vähän suomea, vaikka sen yhdistäminen lukio-opiskelun vaativuuteen ja suureen opiskelumäärään oli todellinen haaste.
Arvostan Suomessa sitä, miten paljon koulutukseen panostetaan ja kuinka tasa-arvoa sekä työntekijöitä kunnioitetaan. Tiedän toki, ettei yksikään maa ole täydellinen paratiisi ja Suomellakin on omat ongelmansa. Minulle suomalaiset arvot ja elämäntyyli tuntuvat kuitenkin täysin oikeilta.
Bukarestista Lepaalle
Ajatus Suomeen muuttamisesta tuntui aluksi todella vaikealta. Pidin unelmaani pitkään piilossa, koska uuteen maahan muuttaminen on taloudellisesti haastavaa. Ajattelin, että ehkä jonain päivänä elämässäni saan mahdollisuuden muuttaa Suomeen. Elämä kuitenkin jatkui ja aloitin hortonomin opinnot Bukarestin yliopistossa. Siellä opin paljon teoriaa muun muassa vihannesten ja hedelmäpuiden kasvatuksesta, kasvien lisäämisestä ja kasvifysiologiasta. Opinnot menivät tosi nopeasti ja nautin opiskelusta suuresti, sillä olin syvästi kiinnostunut alasta. Opintojeni viimeisenä vuonna yliopistoni teki vaihtosopimuksen Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa. Sopimus antoi opiskelijoille mahdollisuuden lähteä Erasmus+ -vaihtoon. Tajusin, että minun unelmastani voisikin tulla totta!
Pääsin tapaamaan HAMKin Bio- ja luonnonvara-alan johtajan Mona-Anitta Riihimäen Bukarestissa järjestetyssä Euroopan puutarhatalouden kongressissa. Keskustelimme HAMKista ja mahdollisuudesta hakea Erasmus-apurahaa.
Aluksi en uskonut, että vaihto-opiskeluun lähtö olisi minulle viimeisen vuoden opiskelijana mahdollista. Kaikki kuitenkin muuttui, kun tiedekuntani Erasmus-koordinaattorin avulla pääsin tapaamaan HAMKin Bio- ja luonnonvara-alan johtajan Mona-Anitta Riihimäen Bukarestissa järjestetyssä Euroopan puutarhatalouden kongressissa. Keskustelimme HAMKista ja mahdollisuudesta hakea Erasmus-apurahaa. Kongressin jälkeen jatkoimme keskustelua sähköpostilla ja sain yhteyden Lepaan puutarhatalouden koulutuspäällikköön Heikki Peltoniemeen ja tutkijayliopettajaan Marika Tossavaiseen. Pian minut hyväksyttiin Erasmus+ -harjoittelijaksi Lepaan tomaattikasvihuoneeseen ja tarinani Suomessa alkoi.
Töissä tomaattikasvihuoneella
Työskentelin HAMKin Lepaan kampuksen kasvihuoneella viisi kuukautta, syyskuusta 2024 tammikuuhun 2025. Suomen kielen taitoni kehittyi todella, vaikka aluksi oli kyllä vaikeaa. Vaikka osasin vähän suomea, en ymmärtänyt ollenkaan puhekieltä. Pikkuhiljaa kuitenkin totuin siihen. Sain myös osallistua HAMKin järjestämille suomen kielen kursseille Lepaalla.
Kielen lisäksi pystyin kehittämään taitojani hortonomina. Näin käytännössä, miten puutarhatalous toimii Suomessa, miten tomaatteja kasvatetaan Pohjois-Euroopassa kasvihuoneissa ja miten kasveja suojellaan taudeilta ja tuholaisilta. Myös suomalainen työkulttuuri teki minuun suuren vaikutuksen. Oli hienoa huomata, että työpaikalla on matala hierarkia verrattuna Romaniaan. Esihenkilöt ovat ystävällisiä ja kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia. Tämän lisäksi arvostan todella paljon erinomaista työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
Tomaattikasvihuoneessa tehdyn harjoittelun jälkeen sain upean mahdollisuuden jatkaa työskentelyäni Suomessa, HAMKin Lepaan kampuksen Kestävä sisäviljely -tutkimusryhmässä. Aloin työskennellä Euroopan unionin osarahoittamassa Hortianna-tutkimushankkeessa ja tehdä opinnäytetyötäni mikrolevistä biostimulantteina.
Tästä alkoi kokonaan uusi luku elämässäni, ja millainen luku se onkaan ollut! Lepaalla olen oppinut kaiken, mitä nykyään tiedän tutkimuksesta, kokeiden tekemisestä, tiedonhausta ja kokeiden suunnittelusta, sekä myös tiimityöstä. Sain tilaisuuden työskennellä aivan oikeassa laboratoriossa. Olin todella onnekas, sillä HAMK Bion asiantuntijat opettivat minulle suurella kärsivällisyydellä, aivan nollasta, miten kemiallisia yhdisteitä analysoidaan ja mitkä ovat laboratoriotyön tärkeimmät perusprotokollat. Minulla on yhä paljon opittavaa, mutta tunnen kehittyväni joka ikinen päivä.
Opinnäytetyössäni pääsin mukaan laboratorioon kasvattamaan mikroleviä Lepaan kampuksen tomaattikasvihuoneen ylikasteluvedessä. Tavoitteenani oli hyödyntää kasvihuoneen ylikasteluveden ravinteita mikrolevien kasvatuksessa ja näin sulkea ravinnekierto. Lisäksi tein viljelykokeita, joissa tutkin kasvattamieni mikrolevien käyttöä biostimulantteina. Tämän jälkeen sain mahdollisuuden jatkaa työskentelyä samassa hankkeessa, mutta mikrolevien sijaan aloin tutkimaan typen sitoutumista erilaisiin biohiiliin. Sitomalla erilaisten ravinnevalumien typpi biohiileen, voitaisiin välttää typen päätyminen luontoon ja siten vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Ravinneladattu biohiili voitaisiin mahdolliset myös hyödyntää uudelleen viljelyssä.
Urani HAMK Bion Kestävä sisäviljely -tutkimusryhmässä jatkuu edelleen. Nyt työskentelen Euroopan Unionin osarahoittamassa Funter-hankkeessa. Tässä projektissa kasvatan Centella asiatica -kasvia eli rohtosammakonputkea kerrosviljelmässä. Rohtosammakonputki on kiinnostava kasvi lääke- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Seuraavaksi teemme laboratoriossa uutteita, joista analysoimme kasvin bioaktiivisia yhdisteitä. Tavoitteenamme on paitsi selvittää kasvin käyttäytymistä kerrosviljelyssä, myös varmistaa sen kasvatuksen ympäristöystävällisyys ja kestävyys Suomessa LCA-laskennan avulla. Projektissa teemme yhteistyötä Helsingin yliopiston Farmaseuttisen kemian ja teknologian laitoksen sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kosmetiikka-alan asiantuntijoiden kanssa.
Arvostan läpinäkyvää ja reilua järjestelmää, jossa voin keskittyä puhtaasti omaan ammattialaani ilman tunnetta siitä, että minun täytyy tehdä kompromisseja.
Kun mietin elämääni taaksepäin, en tiedä, missä olisin nyt, jos en olisi muuttanut Suomeen. Olisin luultavasti päätynyt työelämään, ja minun olisi ollut paljon vaikeampaa kehittää osaamistani samalla vauhdilla ja tasolla kuin täällä. Todennäköisesti olisin työskennellyt viherrakentamisen parissa tai ottanut askeleita kohti yliopisto-opettajan uraa.
Mielenrauhani kannalta oli kuitenkin todella tärkeää löytää työympäristö, joka sopii täysin yhteen omien arvojeni kanssa. Arvostan läpinäkyvää ja reilua järjestelmää, jossa voin keskittyä puhtaasti omaan ammattialaani ilman tunnetta siitä, että minun täytyy tehdä kompromisseja.
Nautin täysillä tästä valitsemastani polusta ja tulevaisuudesta, jota voin rakentaa Suomessa. Seuraava askeleeni on jatkaa uraani tutkimuksen parissa ja hakea tohtoriopintoihin. Haluan kehittyä jatkuvasti puutarhatalouden alalla, koska se on ala, jota rakastan ja jossa haluan menestyä. Ja tohtoriopintojen jälkeen – jää nähtäväksi, mitä hienoja mahdollisuuksia elämä vielä tuo tullessaan!
Väkivalta koskettaa laajasti yksilöitä, ammattilaisia ja yhteisöjä. Esimerkiksi työssään väkivaltaa tai sen uhkaa on kohdannut joka viides naistyöntekijä. Hämeen ammattikorkeakoulussa käynnistyy syksyllä uusi väkivaltatyön osaajakoulutus, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa ja käytännön työkaluja väkivallan ilmiöiden ymmärtämiseen ja niiden käsittelyyn eri ympäristöissä.
Yli puolet suomalaisista naisista ja lähes puolet miehistä on kokenut elämänsä aikana fyysistä väkivaltaa, uhkailua tai seksuaaliväkivaltaa (Tilastokeskus 2023). Työssään Tilastokeskuksen raportin (Sutela ym. 2024) mukaan väkivallan tai sen uhan kohteeksi oli viimeisen vuoden aikana joutunut lähes joka viides naispalkansaaja ja 7 prosenttia miespalkansaajista. Lisäksi erityisesti lähisuhdeväkivalta jää usein piiloon.
Hyvinvointialueet ovatkin tunnistaneet turvallisuuden, mielenterveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisen keskeisiksi tulevaisuuden haasteiksi. Myös Kanta-Hämeen hyvinvointialueen toimintaympäristöanalyysi (2025) korostaa väestön hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien ilmiöiden ennakointia sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä muuttuvassa toimintaympäristössä.
HAMKissa alkava uusi väkivaltatyön osaajakoulutus vastaa tähän tarpeeseen. Koulutus on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille, mutta erityisesti sosiaali-, terveys-, opetus-, ohjaus-, kasvatus- ja turvallisuusaloilla työskenteleville tai niille suuntaaville. Laajuudeltaan 30 opintopisteen erityisosaamista lisäävät osaajakoulutukset ovat osa HAMKin jatkuvan oppimisen tarjontaa, johon kuuluu erilaisia ja moniin elämänvaiheisiin soveltuvia, työuraa tukevia ja laajentavia koulutuksia.
HAMKin terveysalan koulutuspäällikkö Kirsi Hippin mukaan väkivaltatyössä tarvitaan ajantasaista tietoa ja menetelmiä paitsi ilmiön yleisyyden vuoksi, myös siksi, että väkivallan muodot, toimintaympäristöt ja avun tarpeet voivat muuttaa nopeastikin muotoaan.
“Arjen työtilanteet voivat olla sellaisia, jotka vaativat herkkyyttä tunnistaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa sekä rohkeutta pysähtyä asiakkaan tilanteen äärelle. Ammattilaisilta odotetaan kykyä soveltaa tietojaan käytännön tilanteissa sekä toimia tavalla, joka tukee sekä omaa että asiakkaiden turvallisuutta”, Hipp kuvailee.
Koulutuksessa paneudutaan väkivallan ilmiöihin ja annetaan käytännön työkaluja väkivallan tunnistamiseen, puheeksiottoon sekä kokijan ja tekijän kohtaamiseen. Lisäksi koulutuksessa perehdytään traumainformoituun työotteeseen ja kriisityöhön sekä käsitellään keinoja oman työhyvinvoinnin ylläpitämiseen.
“Kun yhä useampi ammattilainen osaa tunnistaa väkivallan ja sen uhkan, ottaa sen puheeksi ja toimia haastavissa tilanteissa, ympäristömme muuttuu turvallisemmaksi”, Kirsi Hipp toteaa.
