Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Clovis Ngu Cheo, Hämeenlinna
Dulshan Pramuditha Welengoda, Vantaa
Information and Communication Technology, Bioeconomy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Mohammadreza Golrasan, Forssa
Zohreh Araghi Sirjani, Forssa
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Nooa Ahti Jeremias Hoikka, Loimaa
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Aapeli Tero Petteri Kiviniemi, Hämeenlinna
Jere Valdemar Sinivuori, Heinola
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Johanna Kristiina Jarho, Hämeenlinna
Julius Antti Matias Pekarila, Tampere
Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Danial Ravanbakhsh, Ulkomaa
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Jere Joonas Lainpelto, Lahti
Juuso Valtter Valtakari, Tampere
Markus Petteri Pessa, Kouvola
Pekka Lauri Olavi Portti, Hyvinkää
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)
Henri Tapio Maijanen, Nurmijärvi
Peetu Petteri Patajoki, Kämmenniemi
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Joonas Tapio Rope, Järvenpää
Nuutti Elias Vuori, Lempäälä
Pavel Parkinen, Lahti
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Arseniy Sergeenko, Vantaa
Konsta Ville Kannus, Vahto
Panu Kaleva Käppi, Tampere
Teemu Onni Joonatan Jaakkola, Espoo
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Anne Maija Arhipoff, Suomussalmi
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Eveliina Ida Josefiina Alanen, Tampere
Lauri Fredrik Oskari Myllykylä, Somero
Marja Riikka Sarvi, Hämeenlinna
Minna Johanna Toivettula, Akaa
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Anssi Sakari Karhima, Palokka
Hanna Leena Katariina Mäkilä, Loimaa
Jonna Marita Nikoskelainen, Järvenpää
Kati Erika Linna, Tervajoki
Tiina Maarit Suomi-Lehtonen, Helsinki
Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)
Jenni Jasmin Johanna Pulkka, Huittinen
Riitta-Liisa Juhola, Pori
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Anne-Mari Nikander, Hattula
Eero Kortelainen, Valkeakoski
Krishna Weerathunga Ekanayake, Turku
Marko Rajamäki, Hausjärvi
Sari Yli-Kauhaluoma, Helsinki
Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja
Paula Mäkelä, Vihti
Ammatillinen opettajankoulutus, erityisopettaja
Jade Liski, Kokkola
Joel Solehmainen, Lahti
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Törmäsimme sattumalta Juha Vuorikkoon Evolla rekrypäivässä ja kävi ilmi, että hän on HAMKin metsäalan alumni ja työskentelee nyt alalla. Lyhyen jutustelun jälkeen Juha lupautui kertomaan muutaman ajatuksen urapolustaan valmistumisen jälkeen.
HAMKista vuonna 2023 metsätalousinsinööriksi valmistunut Juha Vuorikko toimii metsäasiakasvastaavana UPM:llä. Hän on kasvanut metsien parissa.
“Vanhempani ovat olleet metsätalousyrittäjiä, joten nuorena metsä korostui työpaikkana ja tulon lähteenä”, hän kertoo.
Myöhemmin ympäristötieteiden opinnot laajensivat näkökulmaa ja auttoivat hahmottamaan metsien merkitystä myös taloutta laajemmin.
Nykyisessä työssään häntä motivoi se, että työssä voi tukea metsänomistajia päätöksenteossa ja tehdä erilaisten ratkaisujen vaikutuksia ymmärrettäviksi.
“Metsäalan ammattilaisena haluan auttaa ja neuvoa metsänomistajia heidän päätöksenteossaan. He ovat hyvin moninainen ryhmä, joten on tärkeää kyetä asioimaan kaikkien kanssa.”
Metsäalassa Juhaa kiehtoo jatkuvuus ja oman työn jälki. Hän myös arvostaa puuta kotimaisena ja uusiutuvana raaka-aineena.
“Minusta on hienoa kulkea suvun metsässä, kun tiedän, että isoisäni ja isäni ovat hoitaneet näitä metsiä ennen minua.Tavoitteena on, että metsä siirtyy aikanaan eteenpäin vähintään yhtä hyvässä kunnossa.”
Siirtymä opinnoista työelämään sujui hänen mukaansa luontevasti. Opinnot olivat käytännönläheiset ja antoivat hyvän pohjan harjoitteluun ja ensimmäisiin työtehtäviin. Harjoittelussa hän sai perehdytyksen ja mentorin, ja harjoittelu jatkui suoraan vakituiseksi työksi.
“Metsänomistajat ovat hyvin moninainen ryhmä, joten on tärkeää kyetä asioimaan kaikkien kanssa.”
Juha Vuorikko
Juha kertoo olevansa tyytyväinen, että uskalsi vaihtaa alaa. Metsäala on hänelle kiinnostava, koska siinä yhdistyy suunnittelu ja käytännön tekeminen. Kun työpäivä on ohi, hänet löytää omasta metsästään.
“Tietokonetyölle on erinomaista vastapainoa, kun vapaa-ajalla pukee raivaussahan valjaat niskaan ja lähtee omaan metsään fyysisiin töihin.”
Juha muistuttaa, että metsäalalla on paljon erilaisia työtehtäviä. Voi erikoistua esimerkiksi paikkatietoon, asiakkuuksiin, puukauppaan, luonnonhoitoon tai korjuuseen. Siksi hän kannustaa opiskelijoita tutustumaan opintojen aikana laajasti eri aiheisiin. Etukäteen ei aina tiedä, millaisia mahdollisuuksia tulee vastaan tai mihin itse haluaa suuntautua. Lisäksi hän nostaa esiin vuorovaikutustaidot.
Alumnitoiminnalta Juha toivoo ennen kaikkea matalan kynnyksen kohtaamisia, joissa opiskelijat voivat kysyä valmistuneilta työelämästä suoraan ja käytännönläheisesti. Millainen on tyypillinen työpäivä? Mitä työnkuva oikeasti sisältää? Mihin taitoihin kannattaa nyt panostaa? Juha uskoo, että alumnit voivat tarjota opiskelijoille ajantasaista ja rehellistä kuvaa työelämästä.
Alumnitarinat
Alumnitarinat ovat osa HAMKin alumnitoimintaa. Yhteistyössä Momentti-hankkeen kanssa ne antavat äänen alumneille ja tarjoavat palveluita sekä tapahtumia, jotka auttavat alumneja pysymään yhteydessä HAMKin yhteisöön. Näiden toimintojen kautta alumnit voivat osallistua mentorointiin, laajentaa ammatillisia verkostojaan sekä hyödyntää henkilökohtaista ja urakehitystä tukevia palveluita.
Luonnon monimuotoisuus voi parantaa satovarmuutta ja tukea tilan pitkän aikavälin kannattavuutta. Uusi pilottikoulutuksemme tarjoaa viljelijöille käytännönläheisiä keinoja hyödyntää biodiversiteettiä arjen viljelyratkaisuissa.
Olemme yhdessä Baltic Sea Action Groupin (BSAG) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa käynnistäneet yhteisen biodiversiteettikoulutushankkeen, jossa viljelijät oppivat soveltamaan luonnon monimuotoisuutta tukevia ratkaisuja osana tuottavaa maatalouden harjoittamista.
Luonnon monimuotoisuuden tuomat hyödyt käytännön viljelyyn
Maatalousympäristöjen monimuotoisuus on heikentynyt, ja samalla viljelijöihin kohdistuu yhä enemmän odotuksia biodiversiteetin huomioimiseen liittyen. Kuluttajien vaatimukset ja huoltovarmuus korostavat tarvetta ratkaisuille, jotka vähentävät riippuvuutta esimerkiksi kemiallisista tuotantopanoksista. Silti käytännönläheistä tietoa biodiversiteetin ja kannattavan viljelyn yhdistämisestä on ollut tarjolla niukasti.
Uusi koulutuksemme vastaa tähän tarpeeseen syventämällä viljelijöiden biodiversiteettiosaamista nimenomaan hyötyjen näkökulmasta. Peltoympäristön monimuotoisuuteen panostaminen voi tukea satoa, parantaa maan kasvukuntoa ja lisätä viljelyn häiriönsietokykyä muuttuvissa olosuhteissa.
Pilottimalli jatkuvaan oppimiseen
Me HAMKissa luomme hankkeessa jatkuvan oppimisen koulutusmallin mukaisen joustavan ja osaamista syventävän toteutuksen, jossa huomioidaan erilaiset opintopolut ja oppijat. Koulutuksen tavoitteena on valmentaa viljelijöitä maatalousympäristön monimuotoisuuden osaajiksi ja asiantuntijoiksi. Pilottivaiheen jälkeen opintokokonaisuus on tarkoitus liittää HAMKin avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan. Pilottikoulutus on osallistujille maksuton, ja sen laajuus on noin 10 AMK-opintopistettä.
Opintokokonaisuuteen sisältyy seuraavia teemoja:
1. Johdanto koulutuksen teemoihin 2. Monimuotoisuuden käsitteet ja eri tasot 3. Lajikirjon taksonomia ja lajitunnistus 4. Keinot havainnoida, mitata ja lisätä monimuotoisuutta 5. Agroekologiset periaatteet maatilalla 6. Biodiversiteetin merkitys osana ruokajärjestelmää 7. Biodiversiteetti eri tuotantosuunnissa ja tilojen välisen yhteistyön mahdollisuudet
Mitä biodiversiteettitoimet maksavat ja mitä ne tuottavat?
Luke tuottaa hankkeessa lohkokohtaisen taloudellisen tarkastelun biodiversiteettiä tukevista viljelytoimista. Selvityksessä arvioidaan esimerkiksi monimuotoisuuskaistojen ja viherlannoitusnurmien vaikutuksia katetuottoihin. Toimien arvioinnissa huomioidaan myös muuttuvat kustannukset: sadon myyntitulot, sekä pitkän aikavälin hyödyt, kuten satotaso ja satovarmuus.
Viljelijöiden päätöksenteon tueksi laaditaan selkeitä esimerkkilaskelmia, jotka havainnollistavat toimenpiteiden taloudellisia syy-seuraussuhteita sekä tukijärjestelmien merkitystä.
Avoimet materiaalit kaikkien käyttöön
BSAG päivittää ja tuottaa koulutusmateriaaleja uusimpaan Carbon Action -tutkimustietoon pohjaten. Pilottikoulutuksen aikana tuotetaan infograafeja sekä lyhyitä opetus- ja somevideoita, jotka julkaistaan avoimesti pysyvään käyttöön. Tavoitteena on tuoda peltoluonnon monimuotoisuuden hyödyt näkyviksi myös laajemmalle yleisölle.
Hyötyjä koko ruokajärjestelmälle
Hankkeessa tuotettu tieto palvelee viljelijöiden lisäksi neuvojia, viranomaisia, elintarviketeollisuutta ja kuluttajia. Kun biodiversiteettiosaaminen vahvistuu tilatasolla, paranee myös koko ruokajärjestelmän kestävyys ja kyky sopeutua tuleviin haasteisiin.
Hämeen ammatti-instituutin (HAMI) osakekauppa ja yhdistyminen osaksi Koulutuskuntayhtymä Tavastiaa hyväksyttiin Tavastian yhtymäkokouksessa 19.2.2026. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) hallitus sekä Tavastian yhtymähallitus ovat hyväksyneet sopimuksen jo aiemmin.
Sopimuksen myötä HAMKin tytäryhtiö HAMI siirtää toimintansa osaksi Tavastiaa. Yhdistynyt oppilaitos aloittaa toimintansa 1.1.2027, mikäli kaikki päätökset ovat lainvoimaisia ja opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt koulutustehtävän siirron.
Muutoksen myötä HAMI siirtyy vaiheittain pois HAMKin Evon ja Mustialan sekä osin Lepaan kampuksilta.
HAMKin toiminnot kaikilla kampuksilla pysyvät ennallaan. HAMI on kooltaan vain kymmenesosa HAMKista. Kullakin kampuksella puhutaan joistakin kymmenistä opiskelijoista, joista iso osa on lisä- ja täydennyskoulutuksen tekijöitä eli he käyvät paikan päällä vain harvoin. HAMK on tähänkin saakka ollut opiskelijamäärältään kampuksilla huomattavasti HAMIa suurempi, ja sen toiminnot kehittyvät ja kasvavat kampuksilla edelleen.
Kiinnostus Mustialaan on kasvussa
Maatalousalan toisen asteen perusopetus jatkuu Mustialassa. Maatalousalan perustutkinnon järjestämisen maatilatalouden ja maatalousteknologian osaamisaloilla hoitaa HAMIn sijaan jatkossa Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä. Opetuksen on tarkoitus alkaa elokuusta lähtien.
Muutos koskee vain pientä osaa Mustialan opiskelijoista. Hamilaisia toisen asteen opiskelijoita opiskelee Mustialassa alle 60, joista alle 40 on oppivelvollisia päiväopiskelijoita.
HAMKilla on opiskelijoita Mustialassa noin 600. HAMK jatkaa Mustialan kampuksen aktiivista kehittämistä, ja viime vuosien aikana Mustialan opiskelijamäärä onkin kasvanut hyvin.
Lepaan kampuksen näkymät ovat valoisat
HAMIn ja Tavastian yhdistymisen myötä HAMKin Lepaan kampukselle jää HAMIn liiketoimintakokonaisuus eli Lepaan viini- ja puutarhamyymälä, viinintuotanto ja panimo sekä golfkenttä. Liiketoiminnan yhteydessä järjestetään myös puutarha-alan ammatti- ja erikoisammattitutkintoa (golfkentänhoito), maatalousalan ammattitutkintoa (mehiläistarhaus) sekä elintarvikejalostuksen ammattitutkintoa (alkoholijuomien valmistus).
Näissä HAMIn tutkinnoissa on opiskellut Lepaalla joitakin kymmeniä opiskelijoita, osa heistä monimuoto-opiskelijoita.
HAMKilla on Lepaalla aktiivinen noin 500 opiskelijan kampus. Toiminta Lepaalla jatkuu kuten ennenkin. Puutarha-alan ammattilaisia on koulutettu Lepaalla jo yli sadan vuoden ajan ja kampuksen kehittäminen jatkuu.
Metsäalan opetusta ja tutkimusta kehitetään edelleen Evolla
HAMKin Evon kampuksella HAMIn muutokset tarkoittavat sitä, että HAMIn toisen asteen metsäalan koulutus siirtyy Kiipulasäätiön Janakkalan toimipaikkaan Turenkiin.
HAMIlla on ollut Evolla noin 100 opiskelijaa, joista nelisenkymmentä oppivelvollisia. HAMKilla on Evon kampuksella noin 350 opiskelijaa. HAMK näkee Evon metsäopetuksen- ja tutkimuksen keskuksen ja ainutlaatuisen metsäkampuksen tulevaisuuden kirkkaana. Toimintaa kehitetään kuten tähänkin asti.
Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) kehitetty uusi liitosratkaisu voi avata suomalaisille teräsrakenteille vientimarkkinoita sekä pienentää rakennusalan päästöjä. Ilman hitsausta toteutettava liitostekniikka mahdollistaa teräsristikoiden kuljettamisen osissa, mikä pienentää vientikustannuksia huomattavasti. Se helpottaa myös rakenteiden uudelleenkäyttöä ja voi yhdessä vähähiilisen korkealujuusteräksen käytön kanssa alentaa hiilijalanjälkeä jopa 80 prosenttia.
Teräsrakentamisessa käytetään erilaisia ristikkorakenteita esimerkiksi rakennusten kattorakenteissa, mastoissa ja opasteissa. Perinteisesti teräsristikot hitsataan yhteen, mikä tekee niistä hankalia purkaa ja uudelleenkäyttää. Hitsatut rakenteet vievät myös paljon tilaa kuljetuksessa.
HAMKin kehittämässä liitosratkaisussa on patentoitu osien paikoitusmenetelmä sekä liitoksessa käytettävien reikien lämpökäsittely. Menetelmän avulla voidaan ottaa kustannustehokkaammin käyttöön korkealujuusteräkset ristikoissa, jolloin myös rakenne kevenee huomattavasti, jopa noin 60 prosenttia. Lisäksi kokoonpano nopeutuu ja se voidaan myös automatisoida, mikä edelleen alentaa tuotantokustannuksia.
Hämeen ammattikorkeakoulun HAMK Tech -tutkimusyksikön tutkimus- ja laboratoriopäällikkö Jarmo Havulan mukaan muutos vaikuttaa koko arvoketjuun.
– Suomesta ei ole aiemmin ollut kannattavaa viedä teräsristikkorakenteita ulkomaille kuljetuksen haasteiden ja tuotannon kustannusten takia. Konttiin mahtuu nyt moninkertaisesti osissa kuljetettavia rakenteita verrattuna perinteisiin ratkaisuihin, keksinnöstä vastaava Havula sanoo.
Ratkaisulle on lähiaikoina tulossa toinen patentti.
Vastaa rakennusalan tarpeeseen lisätä kiertotaloutta
Teräksen valmistus aiheuttaa arviolta noin seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä. Rakennusalalla on jatkuva tarve vähentää raakamateriaalin käyttöä ja lisätä rakenteiden uudelleenkäyttöä. Uusi liitosratkaisu tehostaa logistiikkaa ja alentaa kustannuksia, mutta sen avulla myös rakennusmateriaalit ja tuotteet pidetään mahdollisimman pitkään kierrossa.
-Olemassa olevien resurssien hyöty saadaan näin maksimoitua ja rakennusalan hiilijalanjälkeä pienennettyä. Laskelmien mukaan yhdessä vähähiilisen korkealujuusteräksen kanssa jopa yli 80 prosenttia, Havula sanoo.
Tutkimusta tehdään yhdessä LUT-yliopiston, Coimbran yliopiston ja Fraunhofer Institute of Laser Technologyn kanssa. Projektissa on mukana myös lukuisa joukko yrityksiä, kuten SSAB Europe, Stalatube, Weckman Steel, Ukko Works, Suomen Putkilaser, Würth, Linjateräs, Next Inox ja Aerial sekä Teräsrakenneyhdistys. Yritykset edustavat teräsrakentamisen eri vaiheita materiaalituotannosta liitostekniikkaan.
– Yrityskumppanit mahdollistavat sen, että kehitystyö ei jää laboratorioon, vaan ideaa voidaan testata ja viedä käytäntöön, hän sanoo.
Kehitystyötä tehdään MechJoint-tutkimushankkeessa, jota rahoittaa Business Finland. Hankkeen budjetti on noin 680 000 euroa ja se kestää vuoteen 2027 asti.
Nykyään asiaan kuin asiaan kehotetaan ratkaisuksi tekoälyä tai muita digitaalisia palveluita. Ne vievät kuitenkin valtavasti energiaa. Voisinko sittenkin vain googlettaa, enkä käydä pitkiä keskusteluja ChatGPT:n kanssa? Asiantuntijoidemme kirjoitukset herättelevät pohtimaan ympäristövaikutuksia kiinnostavilla faktoilla.
Generatiivisen tekoälyn käytön energiankulutuksesta on jo kosolti tutkimustietoa sekä konkreettisia esimerkkejä, ja opetusteknologia-asiantuntijamme Sami Simpanen listaa niitä kirjoituksessaan useita:
ChatGPT-kysely kuluttaa noin 5–10 kertaa enemmän sähköä kuin tavallinen Google-haku.
Googlen yhdysvaltalaiset datakeskukset kuluttivat arviolta 12,7 miljardia litraa makeaa vettä pelkästään vuonna 2021.
ChatGPT käyttää päivittäin energiaa, joka vastaa kulutukseltaan yli 200 000:ta suomalaista kotitaloutta.
Yksittäisen tekoälykuvan tekeminen voi kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin puhelimen täyteen lataaminen.
Ja niin edelleen. Simpanen kirjoittaa, että asian tiedostaminen ja pienetkin muutokset, kuten perinteinen googlettaminen pitkien tekoälykeskustelujen sijaan, voivat miljoonien käyttäjien mittakaavassa johtaa merkittävään ympäristövaikutuksen vähenemiseen.
HAMK Tech -tutkimusyksikön projektikoordinaattori Johanna Pyrhönen laajentaa näkökulmaa digitaalisten palveluiden ja ohjelmistojen ympäristövaikutuksiin.
“Vaikka ne ovat aineettomia, niiden toiminta perustuu fyysiseen infrastruktuuriin, joka kuluttaa energiaa ja luonnonvaroja. — ”Näkyvämpien päästölähteiden, kuten liikenteen ja teollisuuden rinnalla, ohjelmistojen ympäristövaikutus voi jäädä helposti huomaamatta”, Pyrhönen kirjoittaa ja siteeraa Liikenne- ja viestintäministeriötä, jonka mukaan tieto- ja viestintäteknologian osuus maailman sähkönkulutuksesta on jo nyt 4–10 prosenttia.
HAMK Pilkku on Hämeen ammattikorkeakoulun kustantama lehti, jossa julkaisemme yleistajuisia ja ammatillisia julkaisuja eri aloilta. Julkaisumme tuottavat työelämälle ja yhteiskunnalle relevanttia, sovellettavissa olevaa tietoa. Lehden kirjoittajat ovat pääosin HAMKin henkilökuntaa tai opiskelijoita.
Millainen on tämän päivän hämäläinen ruokaidentiteetti? Mitä ruokaa Hämeessä tuotetaan ja syödään, ja millainen paikallinen Hämeen ruokajärjestelmä meillä on?
Lähdimme selvittämään vastauksia näihin kysymyksiin RuokaSyke – Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen -hankkeessa, jossa koostimme selvityksen Hämeen ruokaidentiteettiin vaikuttavista elementeistä.
Paikallisesta ruokaidentiteetistä puhuminen on haastavaa, ja sitä on vaikea yksiselitteisesti määrittää: Jokaisen ruokavalintoihin vaikuttavat monet asiat, kuten opitut tavat ja perinteet, sosiaalinen piiri sekä ihan vain se millaista ruokaa on saatavilla, ja mitkä ovat ruoan hankintaan ja laittoon käytössä olevat resurssit. Keskiverto hämäläinen nykykuluttaja ei välttämättä koe kovin vahvaa suhdetta paikalliseen ruoantuotantoon. Halusimmekin selvityksellä tuoda esiin, missä ja kuka Hämeessä tuottaa ruokaa tänä päivänä, ja mitkä ovat niitä rajapintoja, yrittäjiä ja myyntikanavia, joiden kautta hämäläinen ruoka saavuttaa kuluttajan. Selvitys toimii kompaktina tietopakettina niin päättäjille kuin kuluttajille, jotka haluavat lisätä tietoaan paikallisesta ruoantuotannosta ja ruoan kulttuurisesta merkityksestä Hämeessä.
Hyödynsimme laajasti erilaisia tilastoaineistoja Hämeen ruoantuotannon nykytilan kartoittamisessa. Niiden valossa Hämeen seutu näyttäytyy hyvin monipuolisena alkutuotannon alueena, jossa erityisesti viljely on niin viljojen kuin vihannesten osalta vahvaa. Selvitys alleviivaa, kuinka Hämeen seudulla on erittäin merkittävä asema osana koko Suomen ruokajärjestelmää. Selvitystyö avasi myös kiinnostavia rinnastuksia hämäläisten ruokaperinteiden ja historian sekä nykypäivän Hämeen ruokasektorin välillä. Esimerkiksi vilja on ollut entisajan hämäläisen tärkein ravinnonlähde ja raaka-aineista arvostetuin. Yhä edelleen viljanviljely, sekä viljan jalostukseen liittyvä teollisuus on Hämeessä vahvaa.
Selvityksen pohjalta tunnistettiin RuokaHämeen vahvuuksia, joiden perusteella nykypäivän Hämeen ruokaidentiteetti koostuu ainakin näistä elementeistä:
Vahvasta alkutuotannosta, joka on painottunut erityisesti viljelyyn, ja jonka rooli on merkittävä koko Suomen ruokajärjestelmän tasolla.
Monipuolisista maatiloista, joiden tuotannossa on Hämeen sisällä merkittäviä eroja niin alueellisesti kuin tilakohtaisesti.
Elinvoimaisesta elintarvike- ja juomateollisuuden sektorista, joka kattaa sekä suuria kansallisen tason yrityksiä että pienempiä paikallisia toimijoita.
Monipuolisesti erikoistuneesta elintarvikesektorista, jonka kärkialoina nousevat liha- ja valmisruokateollisuus, meijeriteollisuus, viljanjalostus ja juomateollisuus.
Monipuolisesta koulutussektorista, joka on mahdollistamassa Hämeen ruokasektorin kehittymistä kohti kestävää ruokajärjestelmää.
Vahvasta tahtotilasta kehittää alueen ruokajärjestelmää ja tukea lähiruoan tuottajia, joka näkyy esimerkiksi kuluttajille tarjottavina lähiruokaan ja maatalouteen keskittyvinä tapahtumina.
Selvitys tehtiin osana RuokaSyke – Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen -hanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaidentiteettiä ja ruoka-alan verkostoja. Hankkeessa päivitetään lisäksi Hämeen ruokastrategiaa, joka määrittää Kanta- ja Päijät-Hämeen ruoka-alan kehitystyön yhteistä suuntaa. Selvitys toimii osaltaan myös nykytilakartoituksena Hämeen ruokastrategian päivitystyön pohjalle. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitavat nykyisin Sisä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukset.
HAMKissa Evon kampuksella opetusassistenttina toimivan Iida‑Mari Niemen ei pitänyt päätyä opetus- ja ohjausalalalle, olihan hän vaihtanut sosiaali- ja terveysalan työt metsätalouteen ja opiskellut HAMKissa metsätalousinsinööriksi. Toisaalta opetusassistenttina hän on huomannut voivansa yhdistää osaamisensa loogisella ja kiinnostavalla tavalla.
Opetusassistentti Iida-Mari Niemi kohtaa opiskelijoita päivittäin, kuulee hiljaista palautetta ja auttaa opettajia pysymään kärryillä ryhmien arjesta.
“Työni on monipuolista ja ihmisläheistä. Osallistun opetuksen valmisteluun, ohjaamiseen ja työharjoitteluiden koordinointiin, mutta tärkeimpänä pidän rooliani helposti lähestyttävänä linkkinä opiskelijoiden ja opettajien välillä”, Niemi sanoo.
Saamansa tiedon perusteella hän on myös pystynyt vaikuttamaan tulevien opintosisältöjen suunnitteluun.
Opetusassistentin roolissa toimii vähän sellaisena salaisena agenttina.
“Opetusassistentin roolissa toimii vähän sellaisena salaisena agenttina. Kuulen opiskelijoilta mikä toimii ja mikä ei, ja vien viestiä eteenpäin”, Niemi naurahtaa.
Työssä iso osa liittyy ensimmäisen vuoden opiskelijoihin ja erityisesti kansainvälisiin tutkinto-opiskelijoihin. Osa heistä on muuttanut toiselta puolelta maailmaa, jolloin myös arjen perusasiat Suomessa ovat uusia ja tipahtaminen keskelle hämäläistä korpea hienoinen shokki. Niemi kertoo, että opiskelutaitojen ja käytännön elämän ohjeistuksen lisäksi osa työstä liittyy kielelliseen tukeen: yhteinen opiskelu tapahtuu englanniksi, joka ei ole useimpien äidinkieli.
Ryhmät ovat kuitenkin hänen mukaansa hyvin vastaanottavia. Euroopasta tulevien opiskelijoiden määrä on kasvanut verrattuna ensimmäisiin kansainvälisiin opiskelijaryhmiin, joissa oli paljon Aasiasta tulleita. Tällä hetkellä Evon kampuksella Sustainable Forest Management –koulutuksessa opiskelee 66 kansainvälistä opiskelijaa 19 eri maasta.
Luonnonvara-ala luo merkityksellisyyttä
Niemi kertoo monesta tilanteesta, joissa työn merkitys on konkretisoitunut. Yksi erityisen koskettava hetki liittyi opiskelijaan, joka palasi kesän jälkeen Vietnamista ja toi tullessaan avaimenperän, jonka hänen siskonsa oli tehnyt kiitokseksi Niemeltä saadusta tuesta.
“Se oli todella liikuttavaa. Kun on tukena siinä, että toisesta kulttuurista saapuva ihminen kokee sopeutuvansa uuteen elämäänsä uudessa maassa ja osaksi yhteisöä, se tuntuu sellaiselta aika konkreettiselta maailman parastamiselta, hän sanoo.
Toisaalta hän kokee lähtökohtaisesti osallistuvansa paremman maailman rakentamiseen, koska on luonnonvara-alalla.
Meillä koulutetaan niitä alan tulevaisuuden ammattilaisia, jotka oikeasti voivat vaikuttaa siihen, että luonnonvarat säilyy.
“Näen, että meillä koulutetaan niitä alan tulevaisuuden ammattilaisia, jotka oikeasti voivat vaikuttaa siihen, että luonnonvarat säilyy ja niitä käytetään kestävästi.
Niemi aloitti myös itse hiljattain maisteriopinnot Viikissä syventääkseen osaamistaan ekologiasta ja metsän monimuotoisuuden ylläpitämisestä. Työ HAMKissa kuitenkin jatkuu, vaikka työ rajautuukin muutaman kuukauden ajan enemmän vain verkko-opintojen toteutuksiin ja opintokokonaisuuksien kehittämiseen.
Kuten kaikki evolaiset, korostaa Niemikin pienen kampuksen ainutlaatuista henkeä ja yhteisöllisyyttä.
“Täällä on todella hieno ilmapiiri. Ei ole hierarkiaa, vaan aidosti lämmin ja yhteisöllinen tunne”, hän sanoo.
Autististen vanhempien ja heidän perheidensä määrä kasvaa, mutta ammattilaisilla ei usein ole riittävästi koulutusta tai käytännön välineitä heidän tukemiseensa. Nykyiset palvelut keskittyvät usein lapseen, vaikka perheen kokonaisuus ja vanhemman rooli ovat keskeisiä lapsen hyvinvoinnin kannalta.
Kehitämme uusia toimintamalleja ja osaamista, joilla tuemme autistisia vanhempia ja heidän perheitään sekä heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Tavoitteenamme on vastata kasvavaan tarpeeseen ymmärtää ja tukea neurodiversiteettiä perhe-elämässä.
Kehittämistyön lähtökohtana on kuulla suoraan autistisia vanhempia sekä heidän kanssaan työskenteleviä ammattilaisia. Näin varmistamme, että ratkaisut perustuvat todellisiin arjen kokemuksiin ja vastaavat käytännön tarpeisiin.
Työ toteutetaan Euroopan laajuisena yhteistyönä, jossa on mukana koulutus- ja asiantuntijaorganisaatioita Suomesta, Espanjasta, Portugalista, Puolasta ja Kyprokselta. Yhteistyö mahdollistaa osaamisen yhdistämisen ja erilaisten kansallisten käytäntöjen vertailun, jotta syntyvät ratkaisut ovat sovellettavissa eri maissa.
Tuomme kokonaisuuteen vahvaa pedagogista ja tutkimuksellista osaamista, erityisesti ammatillisen koulutuksen, erityispedagogiikan ja opettajankoulutuksen näkökulmista. Vastaamme kehittämistyön laadun ja eettisten periaatteiden varmistamisesta sekä osallistumme koulutussisältöjen ja toimintamallien suunnitteluun. Lisäksi hyödynnämme kokemustamme kansallisista ja kansainvälisistä kehittämishankkeista sekä tiivistä yhteistyötä koulutuksen, sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa.
Kehittämistyön keskiössä ovat:
Tietoisuuden lisääminen neurodiversiteetistä ja perheiden moninaisuudesta laajemmin yhteiskunnassa.
Ammattilaisille suunnattu koulutuskokonaisuus, joka tarjoaa tietoa, menetelmiä ja konkreettisia työkaluja autististen vanhempien tukemiseen.
Yhteinen toimintamalli, joka auttaa ammattilaisia työskentelemään perhelähtöisesti ja neurodiversiteettiä kunnioittaen.
Digitaaliset ja kirjalliset materiaalit, joita voidaan hyödyntää koulutuksessa ja arjen työssä.
BLUE HOUSES
BLUE HOUSES on Euroopan unionin osarahoittama kansainvälinen 3-vuotinen hanke, jossa eurooppalaiset toimijat kehittävät käytännöllisiä tapoja tukea autistisia vanhempia ja neurodivergenttejä perheitä koulutuksen, ohjauksen ja jaetun osaamisen kautta.
BLUE HOUSES toteutetaan eurooppalaisena yhteistyönä Espanjassa, Suomessa, Portugalissa, Puolassa, Belgiassa ja Kyproksella. Kehittämistyö, pilotointi ja tietoisuutta lisäävät toimet toteutetaan näissä maissa tiiviissä yhteistyössä, ja tavoitteena on, että syntyneet ratkaisut ovat hyödynnettävissä laajasti myös hankekumppanimaiden ulkopuolella
Hämeen ammattikorkeakoulussa kehitetty Spiritus Ludi -älyhiha on saanut kultapalkinnon European Design Awards 2026 -kilpailussa. Palkinto myönnettiin Product Design – Concept (International) -kategoriassa. Tämän myötä älyhiha eteni myös Better Future Awards -ohjelman kansainväliseen World Design Awards -kokonaisuuteen, jossa se sai hopeatunnustuksen.
Spiritus Ludi on älytekstiiliin ja digitaaliseen palveluun perustuva älyhiha, jonka tavoitteena on vahvistaa etänä toimivien e-urheilujoukkueiden yhteishenkeä ja vuorovaikutusta. Hihan avulla pelaajat voivat välittää toisilleen kannustavia kosketuseleitä, kuten digitaalisia ylävitosia, reaaliaikaisesti myös silloin, kun he eivät ole fyysisesti samassa tilassa.
Palkinnon myöntänyt Better Future Awards on kansainvälinen design-kilpailuohjelma, joka keskittyy tulevaisuuteen, teknologiaan, kestävyyteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. European Design Awards on ohjelman Euroopan alueellinen sarja. Kilpailussa arvioidaan muotoilun ohella ratkaisujen taustalla olevaa ajattelua, tutkimusperustaa ja kehityspotentiaalia.
”Kansainvälinen muotoilupalkinto on meille merkittävä tunnustus korkeatasoisesta, monialaisesta, pitkäjänteisestä ja ihmislähtöisestä muotoilutyöstä. On erityisen arvokasta, että ratkaisumme on saanut tunnustusta kilpailussa, jossa arvioidaan muotoilun laatua monesta eri näkökulmasta. Palkinto kannustaa meitä jatkamaan työtä entistä kunnianhimoisemmin”, sanoo johtava tutkijayliopettaja Satu Jumisko-Pyykkö Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Spiritus Ludia on testattu yhteistyössä useiden e-urheilutiimien kanssa. Käyttäjätutkimuksen perusteella teknologiavälitteinen kosketus voi vahvistaa tiimin yhteenkuuluvuuden tunnetta, myönteisten tunteiden jakamista ja hyvää ilmapiiriä, joilla on merkitystä tiimien toimivuudelle digitaalisissa ympäristöissä.
On erityisen arvokasta, että ratkaisumme on saanut tunnustusta kilpailussa, jossa arvioidaan muotoilun laatua monesta eri näkökulmasta.
Johtava tutkijayliopettaja, Satu Jumisko-Pyykkö, Hämeen ammattikorkeakoulu
Product Design – Concept -kategoria tunnistaa varhaisessa kehitysvaiheessa olevia ratkaisuja, jotka eivät ole vielä laajassa kaupallisessa käytössä. Spiritus Ludin kohdalla palkinto ajoittuu vaiheeseen, jossa älyhihaa viedään tutkimuksesta kohti tuotteistamista ja markkinoille valmistautumista.
