Kevään yhteishaussa vapaaksi jääneisiin opiskelupaikkoihin järjestetään lisähaku. HAMKilla on mukana lisähaussa sekä suomenkielisiä että englanninkielisiä koulutuksia.

Haku suomenkielisiin koulutuksiin on 29.7.-5.8. Englanninkielisiin koulutuksiin lisähaku on jo käynnissä ja päättyy viimeistään 5.8.

Koulutusten kuvaukset, ohjeet hakemiseen ja valintaperusteisiin löydät kunkin koulutuksen omalta sivulta.

Lisähaun lisäksi tarjoamme myös muita tapoja aloittaa korkeakouluopinnot syksyllä

Vaihtoehtoina on

• ilmoittautuminen polkuopintoihin 3.-5.8.
• avoimen ammattikorkeakoulun opintoihin 3.-14.8.

Avoin AMK tarjoaa erilaisia vaihtoehtoja esim. Opintosetelillä opiskeluun, nonstop-opintoihin sekä erikoistumis- ja täydennyskoulutuksiin.

Haluatko aloittaa opinnot tammikuussa?

Lisäksi tulossa on syksyn yhteishaku 31.8.-10.9.2026, jolloin on tarjolla suomenkielisiä monimuoto- sekä muuntokoulutuksia. Opinnot alkavat tammikuussa 2027.

Hiilineutraalius on yhä useammin kiinteä osa suomalaiskaupunkien ja -kuntien ilmasto- ja ympäristötavoitteita, ja viheralueilla on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa: suuri osa näistä viheralueista on ammattilaisten hoitamaa nurmikkoa. Tekemämme kaksivuotinen tutkimus osoitti, että hoitonurmikoiden perustamis- ja hoitotoimenpiteet vaikuttavat nurmikoiden hiilensidontaan. Tulokset tarjoavat käytännönläheistä tietoa erityisesti viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ammattilaisille.

Hoitonurmikot ovat nurmikoita, joiden kunnossapidosta vastaavat viheralan ammattilaiset. Tutkimme Digitaalinen kaupunkihiili 2.0 Kanta-Häme -hankkeessa kolmen erilaisen viheralalla yleisesti käytössä olevan perustamistavan sekä kolmen erilaisen leikkuutähteiden käsittelytavan vaikutusta hiilensidontaan kahden kasvukauden ajan. Tutkimuksesta kävi ilmi, että hoitonurmikoilla hiilensidonnan kannalta ihanteellisinta on perustaa nurmikko kunnostamalla olemassa olevaa maata ja jättää nurmikon leikkuusta syntyvä ruohosilppu sekä muu nurmikolle päätyvä biomassa paikoilleen.

Olemassa olevan kunnostaminen kannattaa

Tutkimme hankkeessa kolmea yleisesti käytössä olevaa nurmikoiden perustamistapaa. Olemassa olevaan maahan nurmikot voidaan perustaa joko kunnostamalla kohteessa olevaa maata tai massanvaihdolla, jolloin maan pintakerros korvataan tuotteistetulla kasvualustalla. Uudiskohteissa sekä tiiviissä kaupunkiympäristöissä nurmikot perustetaan useimmiten murskepetien päälle erilaisten kuivattavien rakenteiden väliin.

Saamamme tulokset osoittivat, että murskepedin päälle perustetuilla koeruuduilla hiilivarastojen suuruus vaihteli merkittävästi. Vaikka murskepedeillä käytetty tuotteistettu kasvualusta on kehitetty kasvun maksimointiin, murskeen eristävä vaikutus rajoitti maaperäeliöstön leviämistä hidastaen maaperän biologista kehitystä. Maaperän hiilivarastojen muutokset olivat murskepedille perustettujen nurmiruutujen välillä sattumanvaraisia.

Niillä koeruuduilla, jotka oli perustettu kunnostamalla vanhaa puutarhamaata, maayhteys puolestaan säilyi, mikä ylläpitää maaperän tasapainoa ja tukee hiilensidontaa. Jyrsinnän todettiin pitäneen maaperän hiilivarastot vakiona, joskin jyrsinnän myötä parantunut maan kunto ja lisääntynyt juuribiomassa voivat lisätä orgaanisen aineksen määrää maaperässä.

Koeruuduilla, joilla pintamaa vaihdettiin tuotteistettuun kasvualustaan hiilivarastot eivät muuttuneet merkittävästi, vaikka kasvusto kehittyi nopeasti ja oli silmämääräisesti rehevää. Tutkimustulokset viittaavatkin siihen, että olemassa olevan maaperän säilyttäminen ja kunnostaminen vain tarvittavilta osin voi olla hiilensidonnan ja maaperän monimuotoisuuden ylläpidon kannalta ihanteellisin vaihtoehto.

Lisätietoja

Outi-Maaria Sietiö

Tutkijayliopettaja

HAMK Bio

outi-maaria.sietio@hamk.fi

+358503413720

Lue lisää

Digitaalisten ratkaisujen muotoilun ensimmäisen kevään opinnoissa muotoilijat keskittyivät visuaaliseen suunnitteluun, jonka yhteenvetävänä lopputuloksena syntyi joukko virtuaalinäyttelyitä.

Loppukevään kahdeksan viikkoa kestävässä opintokokonaisuudessa käsiteltiin muun muassa visuaalista kulttuuria, digitaalista visualisointia ja graafista suunnittelua.

Opiskelijat tutustuivat Adoben ammatillisiin ohjelmistoihin, Photoshopiin, Illustratoriin ja InDesigniin, harjoittelivat kuva-analyysia, graafista sommittelua ja typografiaa. Kevään aikana harjoitustöiden avulla pohdittiin muun muassa omaa visuaalista identiteettiä ja julisteen syntyä.

Kaikki opiskellut aiheet nivoutuivat lopulta yhteen opiskelijoiden luomissa virtuaalinäyttelyissä, joissa opiskelijaryhmät toivat esille omat julisteensa valitsemassaan ympäristössä, esitellen paitsi lopputuotoksiaan myös pohdintoja ja prosessia niiden takana.

Kurkkaa alta opiskelijoiden ensimmäisen opiskelukevään päätteeksi loihtimat virtuaalinäyttelyt. Oikean alakulman Fullscreen-painikkeesta saat näyttelyt auki koko ruudun tilassa.

Digitaalisten ratkaisujen muotoilun ensimmäinen opiskelijaryhmä aloitti opintonsa tammikuussa 2026. Verkko-opinnot aloitettiin pakohuoneyrityksen toimeksiannolla.

Jyväskylässä, Tampereella ja Hyvinkäällä toimiva WayOut -pakohuoneyritys pyysi opiskelijoilta ideoita uusien virtuaalisten pakohuoneiden kehitykseen.

Asiakasprojektin avulla lukuisat opiskeltavat aiheet, kuten muotoiluajattelun erilaiset menetelmät, luonnostelupiirtäminen, visuaalinen sommittelu ja digitaaliset ympäristöt, muihin opiskelijatovereihin tutustumista unohtamatta, oli sidottu yhden isomman muotoiluprojektin ympärille. Uusia asioita opiskeltiin virtuaalisen pakohuoneen ryhmätyötä edistäen.

WayOutin pelisuunnittelija Jenna Ruisaho innostui monipuolisesta kattauksesta, joka opintojen alussa syntyi.

Ryhmien suunnittelemat pakohuoneet ovat niin erilaisia ja eri kohderyhmille, joukossa useampi yllättävä idea ja toteutus, että on vaikea asettaa niitä paremmuusjärjestykseen, Ruisaho sanoo.

Kurkkaa alta kooste digitaalisten ratkaisujen muotoilun ensimmäisten viikkojen opinnoista, opiskelijoiden luomista pakohuonekonsepteista ja ideoiden myyntiesittelyistä. Pääosissa reaaliaikaisen yhteistyön mahdollistavat verkkoalustat, kannustava ilmapiiri ja kokeileva kulttuuri.

HAMKin muotoilun opiskelijoilla oli mahdollisuus oppia yhdeltä Suomen arvostetuimmista muotisuunnittelijoista, Teemu Muurimäeltä.

Nelipäiväisessä luovuuden ja suunnittelijaidentiteetin työpajassa Muurimäki ohjasi älykkään ja kestävän muotoilun opiskelijoita luovassa konseptoinnissa. Opiskelijoita pyydettiin tuomaan mukanaan kolme konseptin ainesosaa: valittu väri, huone tai maailma, josta he pitivät, sekä tunnettu henkilö. Näiden yhdistelmän tarkempi tarkastelu, millainen brändi puhuisi valitulle henkilölle, oli ensimmäinen askel.

– Suunnittelijana sinun täytyy ymmärtää tietyn estetiikan DNA, kuvaa Muurimäki.

Nämä kolme tuomaansa osatekijää mielessä, opiskelijat suunnittelivat ensin tuotteen, kuten kengän, puvun tai asun. Sen jälkeen oli suunniteltava tuotteelle näyteikkuna, johon lisättiin ripaus 3D-elementtejä tukemaan tuotteen takana olevaa brändiä. Kun kaikki näyteikkunat lopulta asetetaan vierekkäin ostoskadulla, kyse on siitä, miten saada oma tuote ja näyteikkuna erottumaan valkoisista rakennuksista koostuvasta kaupungista.

– Työpaja on aina melkoinen matka. Se kestää vain neljä päivää, mutta oli fantastista nähdä, kuinka opiskelijat alkoivat kukoistaa sinä aikana. Alku on aina vähän jäykkä. Aluksi he eivät oikein tiedä, miten tehtävään pitäisi suhtautua, mutta päivä päivältä olin yhä enemmän vaikuttunut siitä, miten he alkoivat päästää irti. He esittelivät todella villejä ideoita. Korostin erityisesti, että tässä työpajassa on tärkeää olla luova, joten ei ole tärkeää miettiä teknisiä yksityiskohtia tai tuotteen kaupallista puolta, Muurimäki sanoo ja jatkaa:

Kyse on vakuuttavasta esillepanosta – siitä, että tuo esiin todella vahvan idean ja esittää sen kauniisti.

Työpajan aikana Muurimäki esitteli myös oman matkansa suunnittelijana ja oivalluksensa muotoilun maailmassa, jotka veivät hänet Pariisin hääpuvuista Milanon muotitaloihin ja aina Australiasta takaisin Suomeen sekä lopulta Euroviisujen lavalle. Millaisia kokemuksia esimerkiksi Dolce & Gabbana, Giorgio Armani, Marimekko, Turo ja freelancerina toimiminen tarjosivat ja miten nämä opit voivat hyödyttää uuden sukupolven suunnittelijoita.

Opiskelijaryhmä keskusteli Muurimäen kanssa muun muassa, millaista on suunnitella vakiintuneelle suurelle brändille, mikä luo oman suunnittelijaidentiteetin, miten kiinnostus ja tuntemus eri materiaaleista voivat viedä sinut uusiin paikkoihin, ja miten ottaa vastaan yleisön palautetta mutta silti muistaa ennen kaikkea kuunnella asiakasta.

Työpajan viimeisenä päivänä lopulliset brändi-ikkunat esiteltiin HAMKin kampuksen esittelytiloissa loppupalautetta varten.

– Oloni oli kuin jouluna, kun tulin viimeisenä päivänä töihin. Opiskelijat tekivät todella kovasti töitä, monet heistä jäivät viimeisenä iltana melko myöhään vain viimeistelläkseen työnsä. Mielestäni tulokset ovat fantastiset, olen heistä erittäin ylpeä, sanoo Muurimäki.

Yovini muutti Valkeakoskelle perheensä kanssa 3,5 vuotta sitten opiskellakseen Suomessa. Tradenomiopinnot toimivat ponnistuslautana turvallisuusjohtamisen ja politiikan maisteriohjelmaan.

Aiemmin Euroopassa vierailleelle Yovinille Suomi ei tuntunut kovin vieraalta, vaikka kaikki olikin uutta. Ensimmäisenä alkoi tutustuminen opiskeluelämään HAMKissa. Uusia ystäviä oli onneksi helppo löytää:

– Samassa ryhmässä kanssani oli opiskelijoilta useasta eri kansallisuudesta. Ensimmäisen vuoden päätteeksi olimme jo kaikki ystäviä.

Ensimmäisenä opintovuotena lähdettiin rakentamaan perustaa liiketalouden osaamiselle, sekä opeteltiin opiskelemaan ja työskentelemään ryhmissä. Taloustieteen opinnoista ja kirjanpidosta Yovinilla oli kokemusta jo etukäteen, mutta niihinkin sai lisää oppia HAMKissa. Uutena opintojen aiheena tuli esimerkiksi kestävä kehitys. Termi ei itsessään ollut uusi, mutta aiheen opiskeleminen oli uutta.

Opintojen aikana Yovini pääsi opintomatkalle Brysseliin, mikä oli monelle opiskelijalle ainutkertainen tilaisuus päästä tutustumaan Euroopan Unionin toimintaan käytännössä

HAMK tarjosi opintojen lisäksi työkokemusta

Ennen HAMKissa opiskelua Yovinilla ei ollut vielä työkokemusta. Sitä kuitenkin kertyi opintojen ohessa. Opintojensa aikana Yovini ehti työskennellä eri kampuksilla tutorina, opiskelija-assistenttina, markkinointiassistenttina, sekä markkinointiharjoittelijana.

-Tämä oli erinomainen alku uralleni ja sain kerrytettyä paljon arvokasta työkokemusta.

Opinnäytetyö kestävyysraportoinnista

Aihe opinnäytetyölle löytyi toisena opintovuotena Management Accounting -kurssilla. Lehtori kertoi kestävyysraportoinnista, ja ryhmäläisensä kanssa keskusteltuaan Yovini totesi, että aiheesta olisi hienoa oppia lisää, ja tehdä lopulta opinnäytetyö.

Toisen vuoden lopuksi opinnäytetyölle löytyi tilaaja, joka etsittiin yhdessä lehtorin kanssa. Opinnäytetyöprosessia Yovini kuvaa tärkeäksi kokemukseksi:

–Pääsin perehtymään yritysten kanssa työskentelyyn, ja siihen, miten asioita hoidetaan käytännön työelämässä.

International Business avasi ovet unelmille

Yovini juhlisti valmistumistaan kesäkuun puolivälissä ja uudet opinnot Tampereen yliopistossa alkavat elokuussa. Turvallisuusjohtamisen ja politiikan maisteriohjelman opinnoissa motivoi aiheen ajankohtaisuus ja merkittävyys, sekä mielenkiintoiset työllistymismahdollisuudet kansainvälisessä ympäristössä.

-Asuttuani Suomessa ja opiskeltuani HAMKissa, minun oli helppo hakea jatko-opiskelemaan yliopistoon. Odotan tulevaisuutta innolla ja aion tähdätä tohtoritutkintoon.

Suuret matkat tehdään ihmisen kokoisin askelin. Lämpimät onnittelut kaikille valmistuneille!

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö

Biotalouden ratkaisut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Annette Mikaela Backholm, Turku

Uudistava maatalous ja kestävät ruokajärjestelmät -koulutus, Agrologi (ylempi AMK)

Netta Marjatta Leppäranta, Iitti

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö

Liiketoiminnan kehittämisen koulutus, Tradenomi (ylempi AMK)

Anne-Maria Nurmi-Honkanen, Kotka

Anu Marika Kaartosalmi, Hattula

Jaana Irmeli Salonen, Salo

Jaana Mira Anneli Räsänen, Riihimäki

Jari Veikko Yltävä, Tampere

Johanna Maria Katajala, Vantaa

Joni Veikko Juhani Turunen, Porvoo

Kari Tapio Tanskanen, Kerava

Lasse Johannes Renvall, Tuusula

Laura Katariina Friman, Vantaa

Marjo Hannele Mäkelä, Hämeenlinna

Minna Susanna Valkeavirta, Heinola

Nelli Aliisa Juurikivi, Hämeenlinna

Nina-Maria Law, Hyvinkää

Päivi Mia Elina Oinas, Salo

Perttu Aleksi Mikael Huttunen, Tampere

Pirjo Sinikka Klinga, Kirkkonummi

Raila Emilia Rautiainen, Tampere

Reetta Laura Annikki Perrineau, Hämeenlinna

Sami Petteri Elovaara, Hämeenlinna

Trung Ta, Riihimäki

Viivi Maarit Gröhn, Tampere

Ville Sakari Westenius, Vantaa

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Anne Maria Raikko, Hämeenlinna

Tietojohtaminen ja älykkäät palvelut -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Hanna Elina Streng, Vantaa

Hilkka Tuulikki Pelander, Tuusula

Jari Kalevi Äyhynmäki, Hämeenlinna

Jonna Elina Anniina Rautio, Oulu

Lauri Juhani Lehti, Tampere

Marika Leea Kaksonen, Liperi

Sari Anneli Ojala, Hämeenlinna

Tulevaisuuden liikennejärjestelmät -koulutus, Insinööri (ylempi AMK)

Janne Sakari Kuosmanen, Nokia

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Hyvinvoinnin digitaaliset palvelut ja prosessit -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Niina Elina Kivistö-Rahnasto, Tampere

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Artenomi (ylempi AMK)

Päivi Kristiina Korkea-Aho, Espoo

Sanna Tuulia Kaismala-Makkonen, Kuopio

Kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edistäjänä -koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Jenniina Anni Susanna Vaahtera, Forssa

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Aliisa Alfiina Kiikeri, Hämeenlinna

Amanda Julia Helminen, Lempäälä

Emilia Matleena Lindborg, Turku

Hanne Marika Teva, Heinola

Iida Miia Tuulia Yli-Hietanen, Tampere

Minna Maria Salmela, Vesilahti

Petra Elisa Paakkari, Janakkala

Taru Anna-Liisa Kivinen, Humppila

Tuulia Anna Alina Hinkka, Tampere

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus, Sosionomi (ylempi AMK)

Jenna Liisa Elina Kuusjoki, Vihti

Meritta Emma Reetta Heinä, Hämeenlinna

Ammattikorkeakoulututkinnot

Bio- ja luonnonvara-alan yksikkö

Bio- ja elintarviketekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Antti Eemeli Sonkkila, Rauma

Henriikka Emilia Hainari, Jyväskylä

Karoliina Beata Annika Moilanen, Hämeenlinna

Kati Susanna Suontausta, Huittinen

Kristiina Eleonoora Henell, Karkkila

Meri-Ellen Leppänen, Haapajärvi

Miro Tapani Karvinen, Tampere

Outi Katariina Lilleberg, Lahti

Saima Inkeri Viljamaa, Espoo

Sini Orvokki Laukkanen, Pori

Sohvi Pauliina Niemi, Pirkkala

Suvi Vilhelmiina Vaismaa, Seinäjoki

Tarja Orvokki Kettinen, Pirkkala

Taru Marjaana Mäenpää, Hattula

Ville Erkki Juhani Pakkanen, Hämeenlinna

Ville Valtteri Anttila, Hämeenlinna

Climate Smart Agriculture -koulutus, Bachelor of Natural Resources, Agrologi (AMK)

Cong Lap Huynh, Vantaa

Ishara Prasadini Abeyrathna Bandara Herath Mudiyanselage, Hämeenlinna

Kalani Inoka Nanayakkara Hetti Kankanamge, Tampere

Kushani Saranga Rajapakshe Rajapakshe Mudiyanselage, Forssa

Wasana Sammani Chandimal Gunathilake, Espoo

Kestävän kehityksen koulutus, Ympäristösuunnittelija (AMK)

Aki Iivari Turunen, Kotka

Anni Aurora Metsola, Helsinki

Anni Katarina Jääskeläinen, Hyvinkää

Anniina Aino Amanda Turunen, Laukaa

Essi Saara Kristiina Koponen, Kuopio

Jutta Emilia Vaarala, Lohja

Katri Aleksandra Turunen, Kuopio

Marika Johanna Linnea Kettunen, Kuopio

Minna Maria Saario, Forssa

Pauliina Maria Johanna Kotilainen, Salo

Petra Maria Paalama, Oulu

Riikka Marie Vuorijärvi, Kotka

Sanni Maria Koskela, Hämeenlinna

Maaseutuelinkeinojen koulutus, Agrologi (AMK)

Elias Esa Juhani Aaltonen, Huittinen

Elina Anniina Nordström, Oulu

Helene Jasmin Maria Toivonen, Lieto

Helmi Hanna Aleksandra Aalto, Loimaa

Iida Maria Mäki-Kerttula, Sastamala

Ilkka Arvi Juhani Oksanen, Salo

Jaakko Kalle Juhani Peräniitty, Punkalaidun

Jaakko Oskari Laine, Koski Tl

Jenni Erika Venäläinen, Iitti

Johanna Hillevi Konga, Mäntyharju

Joonas Sami Juhani Salonen, Ylöjärvi

Jussi Jani Matias Lamminpää, Forssa

Krista Josefiina Koivu, Hyvinkää

Lari Jorma Aleksis Jauhiainen, Forssa

Mari Henriikka Jokinen, Lahti

Mirjami Sanni Johanna Koskinen, Pöytyä

Paavo Aimo Mikael Valaja, Hämeenlinna

Pilvi Sisko Piritta Nurminen, Seinäjoki

Riku Matti Nuutila, Sastamala

Senni Katariina Paakkola, Kouvola

Suvi Kristiina Heinävaara, Ulvila

Suvi Tuuli Taruma, Tuusula

Tomi Kesämäki, Tampere

Metsätalouden koulutus, Metsätalousinsinööri (AMK)

Annika Milla Maria Ahonen, Ruovesi

Anton Evald Uusitalo, Turku

Eero Oskari Saarinen, Lahti

Eetu Sameli Siikaniemi, Asikkala

Ilari Hannes Juhani Örmä, Hausjärvi

Kaisa Pauliina Peltola, Hämeenlinna

Patrik Julius Heinonen, Hämeenlinna

Raija Helena Kemppainen, Kajaani

Rauna Sanna Maaria Ylinen, Tuusula

Santeri Heikki Ville Penttilä, Paimio

Tommi Eemeli Nieminen, Hollola

Toni Aleksi Pölkki, Kyyjärvi

Toni Olavi Torkkola, Mäntyharju

Puutarhatalouden koulutus, Hortonomi (AMK)

Hanna-Maari Ainikki Haikkonen, Valkeakoski

Laura Mari Anniina Kokkonen, Hämeenlinna

Martta Sanna Maria Lassila, Tampere

Pipsa Katariina Remes, Hämeenlinna

Senja Tuulia Schwarz-Pajunen, Tampere

Taina Karoliina Suuronen, Hämeenlinna

Ulla Helena Luikku, Vesilahti

Rakennetun ympäristön koulutus, Hortonomi (AMK)

Annina Rose Vahera-Chibnik, Oulu

Elena Victoria Leikas, Helsinki

Heli Erika Laukkanen, Tampere

Jaana Johanna Suvanto, Espoo

Rebekka Elisabet Tolonen, Kokkola

Teea Elina Sahiluoto, Hollola

Veera Vuokko Elina Rawlins, Helsinki

Vivia Mariaana Palviainen, Jokioinen

Sustainable Forest Management -koulutus, Bachelor of Natural Resources, Metsätalousinsinööri (AMK)

Pavel Kudrna, Hämeenlinna

Liiketalouden, muotoilun ja tekniikan yksikkö

Computer Applications -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Asitha Sandaruwan Govinnage, Espoo

Haneeta Dilki Senadheera Ganegama Manage, Vantaa

Július Ingeli, Hämeenlinna

Karl Edvin Jansson, Hämeenlinna

Soroush Sohrabian, Hämeenlinna

Construction Engineering -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Dóra Nagy, Hämeenlinna

Samer Eyad Rashid, Espoo

Hevosalan liiketoiminnan koulutus, Tradenomi (AMK)

Heli Riikka Kristiina Väntsi, Huittinen

Jinna Jade-Nenna Kuja-Penttilä, Vantaa

Riina Henriikka Rämä, Kouvola

Information and Communication Technology, Circular Economy -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Anjana Shrestha, Vantaa

Dunuhinga Raveena Tharuni Silva, Vantaa

Nalin Dharmendra Karunathilake, Forssa

Ruwan Sudath Kumara Gurugamage, Espoo

International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)

Aisha Ayobami Abass, Hyvinkää

Arttu Santeri Hiltunen, Iittala

Jason Timothy Seppo Berg, Hämeenlinna

Yovini Yashodhara Keerthiratne Hetti Pathiranage, Valkeakoski

Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Arttu Tapani Päivärinta, Savonlinna

Harri Petteri Vainio, Tuusula

Jarkko Tapio Järvinen, Lahti

Leevi Mikael Meriläinen, Espoo

Markus Juhanpoika Niinikoski, Helsinki

Niklas Juhani Valtteri Pääkkönen, Lahti

Saara Kristiina Pelto-Timperi, Turku

Topi Henrikki Mansikkamäki, Riihimäki

Veera Linnea Nousiainen, Sipoo

Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)

Antti Tapani Kivilä, Tuusula

Eden Peter Hellsten-Jones, Tuusula

Jaakko Juhani Salminen, Hämeenlinna

Jari Uolevi Järvelä, Hyvinkää

Jenni Pauliina Nieminen, Nokia

Lauri Taneli Nousiainen, Järvenpää

Milla Tulikki Hirsimäki, Helsinki

Otto Tommo Matias Lehtonen, Naantali

Pekka Henrikki Heiskari, Tampere

Reijo Tapio Simola, Porvoo

Veli-Matti Johannes Keränen, Mikkeli

Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)

Anne Maarit Ovaska, Orimattila

Jasmin Mirka Helena Toivanen, Hyvinkää

Jonna Susanna Metsävuori, Akaa

Mirja Hannele Kirjavainen, Helsinki

Neea-Melinda Mikaela Huttunen, Hämeenlinna

Nico Topias Nieminen, Vantaa

Nina Sabina Rämö, Turku

Ronja Sofia Aleksandra Riippi, Hämeenlinna

Sini Tuulikki Silvander, Vihti

Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)

Duckhyun Seong, Riihimäki

Jakub Rajtár, Ulkomaa

João Pedro Cotrim, Hämeenlinna

Liaorou Zhang, Riihimäki

Michele Andreucci, Hyvinkää

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)

Eetu Matti Juhani Sarvi, Hyvinkää

Elias Valentin Pynninen, Lahti

Juuso Emil Valtteri Salo, Tampere

Lauri Tapio Inkeroinen, Hämeenlinna

Matias Heikki Juhana Tiainen, Hämeenlinna

Neea Elina Paavilainen, Humppila

Olli Matias Lehtinen, Helsinki

Tilda Sofia Nieminen, Orimattila

Ville Mikael Ranki, Kerava

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, rakennusmestari -koulutus, Rakennusmestari (AMK)

Joona Mikko Matias Ojala, Vihti

Matti Kaleva Aleksi Hautamäki, Lapua

Pasi Joonas Ketola, Järvenpää

Teemu Ensio Arola, Kangasala

Thomas Oswald Kilpinen, Kirkkonummi

Smart and Sustainable Design -koulutus, Artenomi (AMK)

Susanne Maria Hyvärinen, Hämeenlinna

Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Aapeli Niklas Karinpoika Laine, Valkeakoski

Antti Ansgarius Konttijärvi, Tampere

Henri Juhani Lehto, Loviisa

Ilari Eemil Kaurtola, Hämeenlinna

Jukka Ilmari Porentola, Kangasala

Jussi Sakari Vuonnelsalo, Hämeenlinna

Matti Mikael Heikka, Hämeenlinna

Mikhail Rannikko, Hämeenlinna

Roni Miikkael Nurminen, Helsinki

Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)

Aku Petteri Pulkkinen, Hämeenlinna

Aleksis Robert Isola, Vantaa

Erica Knutsdotter Vickers, Tampere

Janne Christian Kinnunen, Vantaa

Leevi Juhani Nieminen, Lempäälä

Mika Orrila, Turku

Robin Kent Selenius, Helsinki

Tieto- ja viestintätekniikka, kiertotalouden koulutus, Insinööri (AMK)

Ismo Sakari Tapola, Säkylä

Janika Vilhelmiina Kinnunen, Forssa

Sanni Liisa Maria Aaltonen, Forssa

Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)

Aapo Juhani Leppikallio, Riihimäki

Aku Arttu Olavi Ihamäki, Hämeenlinna

Eriika Liisimaria Ruohonen, Koski Tl

Iivari Ruudolf Johannes Junttila, Helsinki

Janne Daniel Mähönen, Kotka

Luukas William Jansson, Hattula

Niko Oskari Pänttönen, Tampere

Valtteri Julius Laine, Salo

Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)

Helka Maaria Brusila, Helsinki

Katariina Suvi Kauppinen, Riihimäki

Laura Eveliina Hilonen, Hämeenlinna

Leila Lindsten, Espoo

Mari Annika Heiskanen, Tampere

Niklas Tim Karri Förster, Helsinki

Paloma Sofia Rebecca Rantakangas, Alajärvi

Sandra Liisa Jormantytär Kohonen, Espoo

Sanna Kaarina Vuorenmaa, Hämeenlinna

Stella Linnea Lindvall, Helsinki

Veera Sonja Carola Sjöstedt, Helsinki

Sosiaali- ja terveysalan yksikkö

Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)

Elina Kristiina Palm, Jyväskylä

Inka Ada Alina Mäkimaa, Turku

Jenna Emilia Tuominen, Hämeenlinna

Jenni Karenina Hakamäki, Jokioinen

Jutta Anniina Korhonen, Kärkölä

Katri Johanna Kallonen, Tammela

Lauri Tapio Kauppila, Lempäälä

Mari Eleonoora Laukkanen, Hyvinkää

Marika Minttu-Maaria Tuominen, Nokia

Muzafar Ahmad Naderi, Tampere

Sara Karoliina Liedes, Hämeenlinna

Selinda Josefiina Mäkiranta, Tampere

Suvi Päivikki Kauppinen, Lempäälä

Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)

Anmari Eveliina Hollo, Loimaa

Antti Olavi Tenovirta, Kuopio

Emilia Anniina Rasi, Kuopio

Hanna Eriika Silokunnas, Jyväskylä

Heidi Susanna Rajala, Lahti

Jenny Amanda Puro, Tampere

Julia Sari Sofia Salminen, Kangasala

Katariina Aleksandra Nygren, Tammela

Kati Maarit Eklund, Helsinki

Katja Kristiina Tujunen, Turku

Mitte Melina Maunula, Hämeenlinna

Tiina Maarit Kiri, Hamina

Terveydenhoitajankoulutus, Terveydenhoitaja (AMK)

Emmi Katariina Njuschin, Hyvinkää

Hanna Maria Törmä, Hämeenlinna

Iina Rebekka Al-Saberi, Janakkala

Janette Karoliina Kasvi, Kaarina

Jenni Julia Valtonen, Tampere

Sini Maarit Mäkitalo, Kangasala

Suvi Tuulikki Jokinen, Jyväskylä

Taru Johanna Vesterinen, Jyväskylä

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot

Aki Mylly, Hattula

Anniina Vainoniemi, Heinola

Antti-Jussi Neva, Pori

Anu Koivula, Urjala

Arto Vehtari, Kerava

Birgitta Karvo, Järvenpää

Eliisa Järvenpää, Ruovesi

Elina Savolainen, Lahti

Essi Jäälinna, Turku

Essi Maaria Lavonius-Ylönen, Tampere

Eveliina Maunu, Forssa

Hanna Torsti, Nurmijärvi

Heidi Helminen, Sastamala

Heli Huusko, Turku

Jani Petteri Kyllästinen, Kouvola

Jenna Väänälä, Hämeenlinna

Jero Vainio, Kaarina

Johanna Airio, Hyvinkää

Johanna Viitasaari, Urjala

Joni Moilanen, Mikkeli

Joni Peräkylä, Lohja

Joona Aleksi Merivirta, Riihimäki

Jouko Sipilä, Kirkkonummi

Juha Ekman, Vantaa

Juha Halttu, Helsinki

Juha-Matti Hautaniemi, Pori

Juha-Matti Loukaja, Hämeenlinna

Juho Kastemaa, Helsinki

Jukka Kemppainen, Vantaa

Katja Liukkonen, Vantaa

Katja Pohjantähti, Heinola

Kati Pallasvuo, Vantaa

Kirsi Kiander, Lahti

Laura Kaikkonen, Salo

Laura Lainio, Rauma

Lari Suckman, Heinola

Linda Pimiä, Hämeenlinna

Maria Leppänen, Toholampi

Mari Pynnönen, Asikkala

Marika Tuominen, Lahti

Markku Mikkonen, Hämeenlinna

Matias Slavov, Lappeenranta

Miia Sjöman, Jämijärvi

Mika Nikula, Espoo

Minna Laine, Siuntio

Nina Kumpulainen, Lahti

Niina Lempinen, Kerava

Noona Salo, Hämeenlinna

Ossi Pynnönen, Asikkala

Quyen Tran, Espoo

Ritva-Liisa Kumpulainen, Lahti

Salla Saksinen, Sysmä

Sami Olenius, Salo

Sanna Kaunisto, Parainen

Satu Niiranen, Akaa

Siiri-Maija Päivärinta, Salo

Siljakaisa Suninen, Kouvola

Sofia Romppainen, Vantaa

Sonja Vilkman, Helsinki

Stefan Salokannas, Hattula

Svetlana Rusakova, Joensuu

Tapio Hasala, Jämsä

Tiina Kuusisto, Iisalmi

Timo Helenius, Kuopio

Tuuli Markkanen, Helsinki

Ulla Nuutinen, Paimio

Valtteri Lehtinen, Vaasa

Ammatillinen opettajankoulutus, opinto-ohjaaja

Faraz Roshanizand, Espoo

Heidi Nousiainen, Helsinki

Irina Köntti, Salla

Kirsi Kanerva, Janakkala

Md. Siddik, Ulkomaa/Bangladesh

Mervi Haavanlammi, Pori

Pia-Maria Fridolfsson, Porvoo

Saheed Gbadegeshin, Turku

Sonja Holopainen, Vantaa

Ulla-Maija Myllyluoma, Helsinki

Virpi Rajala, Tampere

Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.

HAMKin strategisessa viestinnässä oli kesäkuun alussa innokkaita ja osaavia kesäharjoittelijoita. Lukiolaiset Menja Peltonen ja Nelo Segarra kertovat kokemuksistaan. Lämmin kiitos kuluneesta kahdesta viikosta!

Kuvassa Nelo (vas.) ja Menja (oik.) maalaavat Huojuva torni -jättipelin puupalikoita. Peliä hyödynnetään mm. tapahtumissa ja messuilla HAMKin ständillä.

Menja Peltonen

Kesäharjoitteluni HAMKin viestinnän ja markkinoinnin tiimissä oli monipuolinen ja opettavainen kokemus. Harjoittelun aikana pääsin osallistumaan oikeisiin työelämän viestintä- ja markkinointitehtäviin sekä näkemään, miten ne käytännössä toimivat osana suurempaa organisaatiota.

Harjoittelun aikana työtehtäviini kuului erityisesti sosiaalisen median sisällön suunnittelu ja tuottaminen. Pääsin ideoimaan ja jopa toteuttamaan julkaisuja sekä seuraamaan, millainen sisältö toimii kohderyhmille. Pääsin myös vertailemaan kilpailevien korkeakoulujen sometilejä ja miettimään miten HAMK voisi kehittää somekanaviaan ja sivustoja. Lisäksi sain mahdollisuuden tuoda esiin omaa näkökulmaani siitä, millainen sisältö voisi kiinnostaa nuoria. Tein myös erilaisia kv-markkinointiin liittyviä tehtäviä, joissa pääsin tutustumaan kansainvälisen markkinoinnin näkökulmaan ja siihen, miten HAMKia viestitään ulkomaisille opiskelijoille ja millaisia maita voisi mahdollisesti kiinnostaa HAMKissa opiskelu. Pääsin osallistumaan ideointiin ja antamaan ehdotuksia viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen, mikä tuntui erityisen merkitykselliseltä. Harjoitteluun sisältyi myös haalarimerkkien ompelua sekä varastojen siivoamista ja erilaisia pikku askarteluja. Nämä tehtävät toivat kivasti vaihtelua työpäiviin.

Kun tulin kesäharjoitteluun en osannut yhtään olettaa minkälaisia työtehtäviä minulla tulee olemaan. Kesäharjoittelu kuitenkin yllätti positiivisesti, sillä kaikki työtehtävät olivat mielenkiintoisia. Työtehtävien monipuolisuuden ansiosta tekeminen pysyi innokkaana ja motivoituneena.

Opin paljon uutta, mitä en HAMKista aikaisemmin tiennyt ja sain selkeän kuvan miten eri asiat toimivat. Opin erityisesti sen kuinka tärkeää on ymmärtää kohderyhmää, erityisesti nuoria markkinointia ja viestintää tehdessä.

Kokonaisuudessaan harjoittelu oli erittäin hyödyllinen ja antoi arvokasta työkokemusta, jota tulevaisuudessa voi hyödyntää. Harjoittelu antoi myös realistisen kuvan viestinnän ja markkinoinnin työstä. Pidin erityisesti siitä, että pääsin tekemään oikeita työtehtäviä eikä harjoittelu ollut pelkkää seuraamista. Ympäristö oli mukava, ja sain apua aina tarvittaessa.

Nelo Segarra

Minun kokemukseni HAMKissa oli erittäin mukava. Sain kokea uusia työhaasteita ja tehdä monipuolisia tehtäviä melkein joka päivä. HAMK-yhteisö on todella mukava ja hyväksyväinen, mikä teki työskentelystä vielä mukavampaa.

Työtehtäviini kuului mm. varaston siivousta ja järjestelyä, KV-tutkimusta, vanhan PowerPoint-esityksen uudistusta, haalarimerkkien ompelua, sometilien benchmarkkausta, palautteen antamista somesisällöistä ja ehdotuksia HAMKISSAsta, pinssikoneen ohjeiden uudistusta ja monia muita tehtäviä, joita ei heti tule mieleen.

Tykkäsin tässä työssä siitä, että asiat eivät olleet liian tiukasti suunniteltu. Saimme tehdä niitä asioita mitkä sopivat siihen hetkeen. Tietenkin meillä oli työsuunnitelma, jota noudatimme, mutta aina kun saatiin työ valmiiksi oli seuraavaa tekemistä valmiina.

Pidin myös kollegoistani. Heidän kanssa oli helppo ja mukava työskennellä, ja mieluusti tulisin jopa uudestaan töihin. Ruokailutkin olivat muistettavan hyviä. Joskus oli eväät, joskus kiinalaista, joskus ruokaa kaupasta ja joskus pääsimme syömään koulun omaan ruokalaan, jossa ruoka oli hyvää.

En itseasiassa keksi mitään negatiivista sanottavaa, tai rakentavaa kritiikkiä. Kiitän paljon työkokemuksesta.

Toteutimme Kanta-Hämeen yrityksille käytännön kokeiluja, joissa testattiin lisäävän valmistuksen soveltuvuutta kone- ja metalliteollisuuden tarpeisiin. Yritykset saivat uusia näkökulmia muun muassa materiaalitehokkuuteen, komponenttien optimointiin ja toimitusketjujen joustavuuteen.

Kiertotalous ja huoltovarmuus ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi kone- ja metalliteollisuudessa. Samalla lisäävän valmistuksen tekniikat ovat vakiinnuttaneet paikkansa perinteisten menetelmien rinnalla. Valmistavassa teknologiateollisuudessa käytetään kuitenkin paljon perinteisempiä menetelmiä, mistä johtuen prosessien muuttaminen on usein hidasta ja kallista toteuttaa.

Lisäävä valmistus mahdollistaa muun muassa aiempaa monimutkaisempien tuotteiden valmistuksen, raaka-aineen paremman kierrätettävyyden sekä hukkamateriaalin määrän minimoimisen. Kohti toimivaa kiertotaloutta ja huoltovarmuutta (KOHU) -hankkeessa käynnistelimme lisäävään valmistukseen liittyvää tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Kanta-Hämeessä. Tavoitteenamme oli vahvistaa kone- ja metalliteollisuuden yritysten kiertotalouden osaamista, ja kehittää muun muassa koneenosien uudelleenkäyttöön sekä 3D-tulostamisen hyödyntämiseen liittyviä ratkaisuja.

Yksittäiset yrityskokeilut osoittivat, että komponentteja voidaan optimoida lisäävää valmistusta varten siten, että materiaalinkulutus vähenee ja tuotteen elinkaari pitenee. Lisäksi rakensimme lisäävän valmistuksen kehitysympäristön sekä toimintamallin, jonka avulla yritysten tarpeita voidaan jatkossa systemaattisesti kartoittaa ja edetä piloteihin vaiheittain.

Käytännön kokeilut avasivat yrityksille lisäävän valmistuksen mahdollisuuksia

Tehostaaksemme yritysten huoltovarmuutta selvitimme, miten konepajateollisuuden nykyiset laitteet soveltuvat lisäävään valmistukseen varaosa- ja korjaustoiminnassa. Lisäksi toteutimme paikallisille yrityksille käytännön kokeiluja sekä niihin liittyvää testaus- ja tutkimustyötä. Tunnistimme useita konkreettisia käyttökohteita lisäävälle valmistukselle erityisesti varaosatuotannon, komponenttien uudelleensuunnittelun ja materiaalitehokkuuden näkökulmista. Yritysten kanssa toteutettujen kartoitusten ja pilotointien valmistelun kautta syntyi selkeä kuva siitä, missä tilanteissa 3D-tulostus tuo lisäarvoa valmistavaan teollisuuteen.

Hanke lisäsi merkittävästi alueen yritysten ymmärrystä lisäävän valmistuksen mahdollisuuksista ja auttoi tunnistamaan konkreettisia kehityskohteita. Yritykset suhtautuivat aiheeseen pääosin myönteisesti ja pitivät erityisen hyödyllisenä hankkeen käytännönläheistä lähestymistapaa. Vaikka kaikki yritykset eivät edenneet suoraan pilotointiin, hanke onnistui lisäämään kiinnostusta ja madaltamaan kynnystä uusien teknologioiden käyttöönottoon. Yritykset saivat uusia näkökulmia muun muassa materiaalitehokkuuteen, komponenttien optimointiin ja toimitusketjujen joustavuuteen.

Jatkamme KOHU-hankkeessa syntyneen osaamisen, verkostojen ja toimintamallien kehittämistä edelleen useissa uusissa hankkeissamme, kuten KIERTO-AM – Kiertotaloutta edistävä lisäävä valmistus, RELA – Resurssiviisas valmistus ja TechMetalli – Kehittyneet teknologiat huoltovarmuuden tueksi -hankkeissa. Näissä hankkeissa syvennämme erityisesti yrityskohtaisia pilotointeja, materiaaliteknisiä ratkaisuja sekä lisäävän valmistuksen käytännön hyödyntämistä teollisuudessa.

Lisätietoja:

Janne Sundelin

Tutkijayliopettaja, tenure track

HAMK Tech

janne.sundelin@hamk.fi

+358505217894

Lue lisää

HAMKin KAP-hankkeessa kehitettiin Industrial Park MOREn kiertotalousalueelle digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla alueen ympäristövaikutuksia voidaan seurata aiempaa järjestelmällisemmin ja alueella asiointia sujuvoittaa. Keskeinen tulos oli ympäristösensoreihin perustuva aluevalvomo. Lisäksi hankkeessa pilotoitiin opassovellusta asioinnin tueksi.

Industrial Park MORE on lähes 700 hehtaarin yritysalue, jolla toimii noin sata yritystä ja työskentelee noin 1 500 ihmistä. Alueella kehitetään myös kiertotalouteen liittyviä palveluja. KAP eli Kiertotalouden digitaaliset autonomiset palvelut -hankkeessa ratkaisuja kehitettiin MOREn kiertotalousalueen tarpeisiin. Tavoitteena oli vahvistaa alueen turvallisuutta, helpottaa tiedon hyödyntämistä ja tehdä alueella toimimisesta sujuvampaa.

Yksi hankkeen keskeisimmistä tuloksista oli aluevalvomo, johon koottiin ympäristösensoreiden keräämää dataa. Hankkeessa kehitettyjen ja rakennettujen sensorien avulla alueen ympäristövaikutuksista voidaan kerätä tietoa aiempaa järjestelmällisemmin. Aluevalvomo auttaa toimijoita havaitsemaan ja todentamaan, millaisia vaikutuksia alueen toiminnalla on alueen veden- ja ilmanlaatuun sekä maaperään. Ympäristösensorit on luovutettu Kiertokapula Oy:n pysyvään käyttöön.

Kun ympäristöön ja vastuullisuuteen liittyvä data kootaan yhteen tietovarastoon, alueen tilannetta on helpompi seurata ja vertailla. Alueelta kerättyä tietoa voidaan tarkastella eri ajanjaksojen, sensorien ja mittauspisteiden välillä sekä suhteuttaa esimerkiksi muilta alueilta saatavaan vastaavaan tietoon ja avoimiin datalähteisiin. Visualisointien avulla yksittäisistä aineistoista voidaan tehdä helpommin ymmärrettäviä, jolloin ympäristövaikutuksia ei tarvitse arvioida vain yksittäisten havaintojen varassa, vaan niitä voidaan seurata kertyvän tiedon avulla.

Hankkeessa pilotoitiin myös opassovellusta, jonka tavoitteena oli helpottaa kiertotalousalueella liikkumista ja parantaa tiedon saavutettavuutta kuluttajille. Mobiililaitteella toimivan sovelluksen karttanäkymässä asiakas pystyi tarkastelemaan omaa sijaintiaan ja asiointipisteitä, mikä voi helpottaa liikkumista ja omatoimista asiointia Karanojan jätteidenkäsittelyalueella. Lisäksi pilotissa testattiin, miten asiakas voisi jo ennen alueelle saapumistaan tarkastella omaan tilaukseensa kuuluvien jätejakeiden lajitteluohjeita sekä niiden sijaintia pientuojien asiointialueella. Näin kuorman voisi pakata jo kotona oikeaan järjestykseen ja asiointia paikan päällä voitaisiin sujuvoittaa.

Ratkaisuja kehitettiin yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Tämä oli tärkeää, koska kiertotalousalueen arki muodostuu monenlaisista tarpeista: alueella toimii yrityksiä, siellä on kierrätys- ja jätehuoltopalveluja, ja alueella asioi erilaisia käyttäjiä. Yhteistyön avulla pystyttiin tunnistamaan, mihin tarpeisiin digitaaliset ratkaisut vastaavat parhaiten ja miten niitä voidaan soveltaa osaksi käytännön toimintaa. Hankkeen päätöstapahtumassa kerätyn hankkeen palautteen perusteella kehittämistyö koettiin hyödylliseksi, ja ratkaisuilla nähtiin arvoa sekä MOREn kiertotalousalueen arjessa että laajemmin kiertotalouden digitaalisten palvelujen kehittämisessä.

Työn merkitys näkyy ennen kaikkea siinä, että kiertotalousalueen toiminnasta saadaan enemmän tietoa ja tätä tietoa voidaan käyttää alueen toiminnan kehittämisessä. Sensoriratkaisut ja aluevalvomo tekevät ympäristövaikutuksista paremmin näkyviä, ja opassovelluksen pilotti osoitti, miten digitaalinen opastus voisi tukea alueella liikkumista ja asiointia. Yhdessä nämä ratkaisut luovat pohjaa sille, että kiertotalousalueen palveluja voidaan kehittää jatkossa entistä sujuvammiksi ja helpommin seurattaviksi.

Taustaa: KAP – Kiertotalouden digitaaliset autonomiset palvelut

Kehitämme KAP – Kiertotalouden digitaaliset autonomiset palvelut -hankkeessa Industrial Park MOREn kiertotalousalueen palveluja hyödyntämällä digitaalisia teknologioita.

Kohderyhmäämme ovat alueen yritykset, Kiertokapulan jäte- ja kierrätysasema sekä sen palveluja käyttävät kantahämäläiset.

Hanke on EU:n osarahoittama ja käynnissä 1.8.2023–31.7.2026.

Lue lisää hankkeesta

Lisätietoja:

Essi Isohanni

Principal Research Scientist

HAMK Tech

essi.isohanni@hamk.fi

+358503300947

Lue lisää