Forssassa järjestetyssä innovaatiohackathonissa neljä opiskelijaa lähti ratkaisemaan samaa haastetta kahdessa eri tiimissä. Yli vuotta myöhemmin he esittelivät yhteisen prototyyppinsä HAMKin Design Factoryn opintojakson päätösgaalassa. Näiden kahden hetken väliin mahtui startup-pitchaus, bootcamp Aalto-yliopistossa, kolme erilaista prototyyppisuuntaa sekä vaiheita, jolloin projektin jatkuminen ei ollut lainkaan itsestään selvää.
Opiskelijoiden projekti, SustainaMart, sai alkunsa kysymyksestä, jota he eivät halunneet jättää sikseen: miten teknologia voisi auttaa vähentämään ruokahävikkiä?
Heidän polkunsa HAMKin ja RUN-Eurooppa-yliopiston (RUN-EU) innovaatiotoiminnassa osoittaa, kuinka lyhyt opiskelijatapahtuma voi johtaa pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Samalla se tekee näkyväksi sen työn määrän, joka mahtuu ensimmäisen idean ja valmiin prototyypin esittelemisen väliin.
Payam Farzaneh, Janet Ojo, Khadijeh Doozandehjahromi ja Wenqi Shen opiskelevat Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kiertotaloutta. Iranista, Nigeriasta ja Kiinasta lähtöisin olevat opiskelijat toivat haasteeseen erilaisia kokemuksia ja näkökulmia.
Yhteinen huoli, kaksi erillistä tiimiä
Kaikki alkoi RUN-EU:n INNOTHON Food Waste Challenge -haasteesta helmikuussa 2025. Wenqi ja Janet työskentelivät yhdessä tiimissä, Payam ja Khadijeh toisessa. Tässä vaiheessa neljä opiskelijaa eivät vielä tunteneet toisiaan hyvin, eikä SustainaMartia ollut vielä olemassa.
Ruokahävikki yhdisti heitä. Haaste nosti esiin ruokahävikin ympäristölliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ja pyysi opiskelijoita pohtimaan, mitä he itse voisivat tehdä ongelman ratkaisemiseksi. Teknologiaa ja kiertotaloutta opiskeleville aihe yhdisti heidän opintonsa käytännön ongelmaan, johon he halusivat löytää ratkaisuja.
”Tällä tavalla meillä ei ole tulevaisuutta”, opiskelijat pohtivat.
Ajatus muodostui heidän työnsä motivaatioksi. Ruokahävikki on valtava kokonaisuus, joten opiskelijoiden oli löydettävä siitä rajattu alue, johon he voisivat tarttua. Ongelman tunnistaminen oli ensimmäinen askel. Ratkaisun kehittäminen tarkoitti sen pohtimista, missä heidän osaamisestaan ja ideoistaan voisi olla todellista hyötyä.
INNOTHONin toimintamalli tarjoaa tilaa juuri tällaiselle alkuvaiheen tutkimiselle ja kokeilulle. RUN-EU innovaatiotoimintaan kuuluva hackathon kokoaa opiskelijoita kehittämään ratkaisuja todellisiin yhteiskunnallisiin ja liiketoiminnallisiin haasteisiin. Osallistujilta ei edellytetä valmista liiketoimintasuunnitelmaa tai aiempaa innovaatiokokemusta. Lähtökohtana on haaste, jonka ympärille tiimit alkavat yhdessä rakentaa mahdollista ratkaisua.
Molemmat tiimit kehittivät tapahtuman aikana omia ideoitaan. Intensiivinen tapahtuma tarjosi työlle lähtökohdan, mutta ensimmäisten konseptien ja varsinaisen ratkaisun välillä oli vielä pitkä matka. Seuraava mahdollisuus avautui henkilön kautta, joka näki opiskelijoiden työssä potentiaalia jatkaa pidemmälle.
Idean vieminen FRUSHiin
Forssassa järjestettävä kestävän kehityksen ja kiertotalouden FRUSH-tapahtuma kokoaa yhteen yrityksiä, tutkijoita ja innovaattoreita. Startup-kilpailu puolestaan tarjoaa uusille ideoille mahdollisuuden päästä yritysyleisön eteen.
Opiskelijoille tämä tarkoitti projektin siirtymistä aivan uudenlaiseen ympäristöön. INNOTHONissa he olivat kehittäneet ideaansa yhdessä muiden samaan haasteeseen vastanneiden opiskelijoiden kanssa. FRUSHissa heidän täytyi osata kertoa ideastaan ihmisille, jotka tarkastelivat sitä täysin tiimin ulkopuolelta.
Pitchaus toimii samalla varhaisen vaiheen konseptin käytännön testinä yleisön edessä. Näille opiskelijoille FRUSHissa esiintyminen keväällä 2025 oli osa siirtymää ruokahävikin yleisestä tarkastelusta oman ratkaisun määrätietoiseen kehittämiseen.
Pitchausten jälkeen HAMK Design Factoryn lehtori Markku Mikkonen haastatteli opiskelijatiimit ja valitsi heidät mukaan Interdisciplinary Solution Foundry (ISF) -ohjelmaan. Kahdessa erillisessä INNOTHON-tiimissä aloittaneet opiskelijat yhdistivät voimansa. Wenqi, Janet, Payam ja Khadijeh alkoivat nyt työskennellä saman haasteen parissa yhtenä tiiminä.
Muutos toi yhteen kaksi joukkoa varhaisen vaiheen ideoita. Samalla opiskelijat saivat uuden tehtävän: heidän oli löydettävä yhteinen suunta, jota he voisivat kehittää tulevien kuukausien aikana.
Yhdeksän kuukautta kehittämistyötä
Design Factoryn ISF-ohjelma tarjosi tiimille pidemmän aikajänteen ja rakenteellisen ympäristön projektin kehittämiselle. Yhdeksän kuukauden mittainen ohjelma on laajuudeltaan 15 opintopistettä ja vie opiskelijatiimit haasteen ymmärtämisestä vaiheittaisen kehittämisen kautta prototyyppitason toteutukseen. Kehittämistyötä tukee 3 000–5 000 euron budjetti.
SustainaMartin kohdalla ohjelma tarjosi tilaa tutkia useita vaihtoehtoja. Opiskelijat pystyivät rakentamaan aiemman työnsä päälle ja samalla arvioimaan uudelleen, mihin suuntaan projektia kannattaisi viedä.
Tieto- ja viestintätekniikan sekä kiertotalouden opinnot tarjosivat projektiin erilaisia mutta toisiaan täydentäviä näkökulmia. Teknologia avasi mahdollisuuksia ratkaisun kehittämiseen, kun taas kiertotalouden näkökulma piti huomion resursseissa ja hävikissä. Näiden yhdistäminen tarkoitti jatkuvaa pohdintaa siitä, miten teknologinen ratkaisu voisi aidosti vaikuttaa tiimin valitsemaan ongelmaan.
Ohjelman laajuus teki myös tiimityöstä pitkäaikaisen vastuun. Neljän opiskelijan oli ylläpidettävä yhteistä projektia muiden opintojensa rinnalla, tehtävä päätöksiä yhdessä ja jatkettava eteenpäin silloinkin, kun oikea suunta ei ollut selvä. Kehittämisprosessi testasi heidän ideoidensa lisäksi myös heidän kykyään työskennellä yhdessä.
Bootcamp auttoi arvioimaan suuntaa uudelleen
Aalto-yliopiston Design Factorylla järjestetystä bootcampista muodostui projektin käännekohta. Työskentely erilaisessa ympäristössä muiden innovaattoreiden rinnalla ja uusien menetelmien parissa antoi tiimille mahdollisuuden tarkastella kehittämäänsä ratkaisua uudesta näkökulmasta.
Tässä vaiheessa opiskelijat olivat jo vieneet ideansa hackathonista pitkäkestoiseen kehittämisohjelmaan. Bootcamp haastoi heitä arvioimaan, mikä heidän työssään toimi, mikä ei ja mitkä oletukset kaipasivat vielä tarkempaa tarkastelua. Se auttoi heitä ymmärtämään projektiaan paremmin, vaikka tie lopulliseen konseptiin oli edelleen kaikkea muuta kuin suoraviivainen.
”Kuin käärmeet, jotka luikertelevat kaikkiin eri suuntiin”, opiskelijat kuvasivat etsintävaihetta.
SustainaMart-tiimin tutkimustyö johti kolmeen prototyyppisuuntaan, jotka lähestyivät ruokahävikkiongelmaa eri näkökulmista.
Kolmesta prototyyppisuunnasta yhdeksi konseptiksi
Useiden prototyyppisuuntien kehittäminen teki projektista vaativamman kuin yhden alkuperäisen idean seuraaminen alusta loppuun.
Vähitellen työ alkoi yhdistyä SustainaMartiksi. Konseptissa yhdistyvät teknologia, kiertotalousajattelu ja käyttäjien huomioiminen tavoitteena vähentää ruokahävikkiä. Sen kehitys kuvastaa tiimin pyrkimystä löytää kohta, jossa teknologisesta ratkaisusta voisi olla konkreettista hyötyä osana huomattavasti suurempaa ongelmaa.
Prototyyppi antoi tiimille konkreettisen lopputuloksen, jonka he pystyivät esittelemään ohjelman päätteeksi. Sen avulla kuukausien kehittämistyö sai näkyvän muodon, jonka opiskelijat pystyivät jakamaan muiden kanssa samalla, kun he kertoivat alkuperäisestä ruokahävikkiongelmasta, johon olivat lähteneet etsimään ratkaisua.
Projektin merkitys ulottui näin alkuperäistä pitchausta pidemmälle. Opiskelijat olivat tutkineet kilpailevia vaihtoehtoja, muuttaneet ajatteluaan ja rakentaneet ratkaisun, jonka he pystyivät tuomaan ohjelman päätöstilaisuuteen. Samalla kun ratkaisu kehittyi, myös heidän ymmärryksensä itse haasteesta syveni.
Vaikeiden vaiheiden läpi
Projektin aikana oli myös vaiheita, jolloin tiimi pohti, kannattaako työtä jatkaa. Opiskelujen aiheuttama paine ja avoimen kehittämisprojektin epävarmuus tekivät etenemisestä ajoittain vaikeaa. Lisäksi opiskelijat työskentelivät kansainvälisessä opiskeluympäristössä kulttuurierojen yli, eikä yhteistä ymmärrystä voitu aina pitää itsestäänselvyytenä.
Opiskelijat kuvaavat tiimikavereitaan tärkeimmäksi syyksi siihen, että he jatkoivat. Iranista, Nigeriasta ja Kiinasta saadut kokemukset antoivat heille erilaisia lähtökohtia haasteen tarkasteluun. Nämä erot vaikuttivat siihen, miten he ajattelivat ruokajärjestelmistä, epävarmuudesta ja mahdollisista ratkaisuista.
Erilaisten näkökulmien hyödyntäminen vaati keskustelua ja luottamusta. Tiimin täytyi käsitellä erimielisyyksiä ja samalla säilyttää yhteinen sitoutuminen projektiin. Opiskelijoiden kokemuksen mukaan juuri tämän oppiminen oli yksi niistä asioista, jotka lopulta vahvistivat SustainaMartia.
”RUN-EU INNOTHONin kaltaiset mahdollisuudet vievät opiskelijat mukavuusalueensa ulkopuolelle työskentelemään kansainvälisten tiimikavereiden kanssa, ja auttaa kasvamaan opiskelijoina ja ihmisinä”, tiimi pohtii.
SustainaMart päätösgaalassa
Tiimi esitteli työnsä Design Factoryn ISF-ohjelman päätösgaalassa maaliskuussa 2026. Tapahtuma oli yhdeksän kuukauden kehittämisohjelman huipentuma ja toi yhteen työn, joka oli saanut alkunsa ruokahävikkiteemaisesta haasteesta helmikuussa 2025.
Päätösgaala tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden näyttää, mihin projekti oli kuukausien tutkimisen, kokeilemisen ja uudelleenarvioinnin jälkeen päätynyt.
Se, mihin SustainaMart tästä jatkaa, riippuu tiimin seuraavista päätöksistä ja ratkaisun jatkokehityksestä.
Miten idea jatkaa elämäänsä tapahtuman jälkeen?
SustainaMartin matka havainnollistaa, kuinka erilaiset mahdollisuudet voivat kytkeytyä toisiinsa yhden opiskelijaprojektin ympärillä. RUNin INNOTHON tarjosi helposti saavutettavan lähtökohdan. FRUSH-tapahtuma antoi opiskelijoille mahdollisuuden pitchata ideaansa oman opiskeluympäristönsä ulkopuolella. HAMK Design Factoryn ohjelma puolestaan tarjosi aikaa, ohjausta ja resursseja kehittämistyön jatkamiseen.
Tämä RUN-EU-tarina tarjoaa esimerkin siitä, miten opiskelijaidea voi jatkaa kehittymistään allianssin tapahtuman jälkeen. INNOTHON on osa RUNin Future Innovators Labs -kokonaisuutta eli FILSiä, joka yhdistää innovaatiokeskuksia eri puolilla Eurooppaa ja tukee käytännönläheistä oppimista luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan sekä sosiaalisten innovaatioiden ja yrittäjyyden parissa. RUN-EU yhdistää kymmenen korkeakoulua yhdeksässä eri maassa.
”Kun tällainen mahdollisuus tulee vastaan, siihen täytyy tarttua”, Janet Ojo sanoo.
Janetille, Payamille, Khadijehille ja Wenqille mahdollisuuteen tarttuminen tarkoitti palaamista saman työn äärelle yhä uudelleen – uusien versioiden, muuttuvien ajatusten ja epävarmojen vaiheiden kautta.
HAMK voitti julkisten organisaatioiden sarjan Suomen Nuorkauppakamarien järjestämässä Suomen kansainvälinen työnantaja 2026 –kilpailussa. Kilpailussa etsittiin suomalaisia organisaatioita, jotka ovat panostaneet monikulttuurisuuteen ja monimuotoisuuteen työpaikalla sekä onnistuneesti rekrytoineet, perehdyttäneet ja sitouttaneet maahanmuuttajia ja kansainvälisiä osaajia.
Voittajat julistettiin Talent Boost Summit 2026 -tapahtumassa Finlandia-talolla 7.10.2026. Kilpailussa oli kolme kategoriaa: pk-yritykset, suuret yritykset ja julkiset organisaatiot. HAMK oli mukana julkisten organisaatioiden kategoriassa, yhdessä Metropolia-ammattikorkeakoulun ja Kainuun hyvinvointialueen kanssa. Kilpailun suojelijoina toimivat kansanedustaja, Helsingin kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyar sekä työministeri Matias Marttinen.
Tuomaristo arvioi ehdokkaita kokonaisuutena, huomioiden muun muassa kansainvälisen rekrytoinnin strategisuuden, monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden johtamisen, kansainvälisten osaajien perehdytyksen ja kotoutumisen, henkilöstön kokemukset sekä toiminnan konkreettiset tulokset ja vaikuttavuuden.
HAMK kilpailussa kansainvälisten työntekijöidensä ilmoittamana
Hämeen ammattikorkeakoulussa on yli 800 työntekijää, joista 87 on kansalaisuuden perusteella muita kuin suomalaisia ja he edustavat 39 eri kansalaisuutta. HAMKin ehdokkaaksi kilpailuun oli ilmoittanut ryhmä hamkilaisia työntekijöitä, jotka ovat kansalaisuudeltaan muita kuin suomalaisia ja suomea ensikielenään puhuvia. Ryhmän perusteluiden mukaan HAMKin toimintamallit ovat edistäneet suomen kielen oppimista yhteisöllisesti. Kielen oppimisen lomassa nämä toimintamallit olivat myös tukeneet ammatillista verkostoitumista ja urakehitystä organisaation sisällä sekä vahvistaneet henkilön omaa kokemusta siitä, että erilaiset taustat ovat hamkilaisissa työyhteisöissä aidosti arvostettuja. Esihenkilöiden antama konkreettinen tuki ja mentorointi osaamisen kehittämisessä, verkostoitumisessa ja urakehityksessä on joillakin koettu jopa elämänsuuntaakin muuttavaksi. Tärkeinä tekijöinä nostettiin esiin myös läsnäolo, keskustelut ja suunnittelemattomatkin kohtaamiset kampuksilla.
“Olemme otettuja, kiitollisia ja ylpeitä. Tämä tunnustus on tribuutti seitsemällä eri kampuksella toimiville työyhteisöillemme ja rekrytoiville esihenkilöillemme, jotka tukevat ammatillista verkostoitumista, osaamisen kehittymistä ja urapolkuja. Työyhteisöjemme kansalaisuus- ja kielitaustainen moninaisuus on meillä vahvuus ja vaalimme yhteisöllisyyttämme ja yhdessä tekemistä. Suomen kielen oppimisessa tukeminen ja suomalaisen organisaation toimintatapoihin perehtyessä työyhteisön tuki on avainasemassa”, HAMKin kansainvälisten asioiden päällikkö Kati Heikkinen sanoo.
International Employer of the Year -kilpailussa etsitään suomalaisia organisaatioita, jotka ovat onnistuneesti rekrytoineet, ottaneet palvelukseensa ja pitäneet palveluksessaan maahanmuuttajia ja kansainvälisiä osaajia. Kilpailun avulla Suomen Nuorkauppakamarit ry haluaa esitellä työnantajien menestystarinoita ja kannustaa yhä useampia organisaatioita rekrytoimaan ulkomaalaisia, jotka ovat avainasemassa Suomen tulevan talouskasvun kannalta.
JCI Unitedin vuonna 2021 käynnistämä kilpailu keskittyi alun perin Pirkanmaan kansainvälisimmän työnantajan tunnistamiseen. Sittemmin se on laajentunut valtakunnalliseksi ja järjestetään nyt vuosittain.
Kiinteistö- ja rakennusala on vahvasti riippuvainen materiaalien saatavuudesta ja toimitusketjujen toimivuudesta. Kehitämme nyt alan käyttöön digitaalista työkalua sekä toimintamallia, joiden avulla yritykset voivat tunnistaa materiaalien saatavuusriskejä, hyödyntää kiertotalousmateriaaleja ja varautua paremmin toimitusketjujen häiriöihin.
Kiinteistö- ja rakennusala on vahvasti riippuvainen materiaalien saatavuudesta ja toimitusketjujen toimivuudesta. Viime vuosien geopoliittiset kriisit, markkinahäiriöt ja rakennusmateriaalien voimakkaat hintavaihtelut ovat osoittaneet, kuinka nopeasti materiaalien saatavuus voi heikentyä. Tämä näkyy suoraan rakennushankkeiden kustannuksissa, aikatauluissa ja toteutuksen varmuudessa. Samalla rakennusalalla syntyy jatkuvasti purku- ja sivuvirtamateriaaleja, joiden hyödyntämismahdollisuudet ovat vielä suurelta osin käyttämättä.
Uudessa KIERTO-VARMA – kiertotalous varmistaa materiaalisaannin -hankkeessa kartoitamme Kanta-Hämeen alueen rakennusalan materiaalivirtoja, toimitusketjujen haavoittuvuuksia sekä kiertotalouteen perustuvia vaihtoehtoisia materiaali- ja rakenneratkaisuja. Lisäksi tarkastelemme, miten purku- ja kiertotalousmateriaaleja sekä hybridirakenteita voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin osana rakentamista. Tavoitteenamme on vahvistaa Kanta-Hämeen teollisuuden ja rakennusalan kykyä varautua materiaalipulaan sekä edistää kiertotalousmateriaalien ja vaihtoehtoisten hybridirakenneratkaisujen käyttöä.
Hankkeen aikana kehitämme ja pilotoimme rakennusalan yrityksille uuden toimintamallin sekä digitaalisen työkalun, joiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi rakennusmateriaalien kriittisyyttä ja korvattavuutta. Digitaalisella arviointityökalulla yritykset voivat vertailla materiaalivaihtoehtoja, tunnistaa toimitusketjujen riskejä sekä arvioida kiertotalousratkaisujen soveltuvuutta eri rakennushankkeissa. Työkalu integroidaan osaksi Interreg Baltic Sea Regionin CIRC-2-ZERO-hankkeessa kehitettävää maksutonta Digital Twin Demo Platform (DTDP) -alustaa, jolloin se on laajemman käyttäjäjoukon hyödynnettävissä myös hankkeen jälkeen.
Työkalua ja toimintamallia pilotoidaan yhteistyössä yritysten kanssa todellisissa rakennushankkeissa niiden toimivuuden ja hyödynnettävyyden varmistamiseksi. Pilotoinneissa arvioidaan esimerkiksi purkumateriaalien uudelleenkäyttöä, materiaalien korvattavuutta sekä hybridiratkaisujen hyödyntämistä rakentamisessa. Lopuksi kokoamme tulokset selkeäksi toimintamalliksi ja työkalupakiksi koko alan käyttöön.
KIERTO-VARMA-hanke tukee rakennusalan siirtymää kohti resurssitehokkaampaa ja vähähiilisempää toimintaa. Samalla yritykset saavat käyttöönsä työkaluja ja käytännön kokemusta, jotka auttavat tekemään kestäviä ja perusteltuja materiaalivalintoja
Kiinnostuitko lukemastasi?
Ota meihin yhteyttä, niin kerromme lisää hankkeen tarjoamista mahdollisuuksista!
KIERTO-VARMA – kiertotalous varmistaa materiaalisaannin -hanke toteutetaan ajalla 1.9.2026 – 31.12.2028. Hankkeen toiminta-alueena on Kanta-Häme ja kohderyhmänä korjaus- ja uudisrakentamisen pk-urakoitsijat sekä rakennustuotteita ja -rakenteita valmistavat pk-yritykset. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Opiskelijamme Darja kertoo, miten RUN-EU-opinnot ja vaihto-opinnot avasivat uusia mahdollisuuksia ja vaikuttivat hänen tulevaisuuden suunnitelmiinsa.
Opiskelen Sustainable Forest Management -koulutusohjelmassa ja opintoni painottuvat metsätalouteen ja biologiaan. Ajan myötä kiinnostuin kuitenkin yhä enemmän alan taloudellisesta puolesta ja halusin ymmärtää, miten johtaminen ja yrittäjyys voidaan yhdistää luonnonvaroihin ja metsätalouteen.
Kun ymmärsin, mitä tarkalleen halusin opiskella ja millaista osaamista minulta puuttui, aloin etsiä sopivinta mahdollisuutta hankkia lisää osaamista. Etsin lyhytkestoisia opintoja, jossa voisin opiskella intensiivisesti minua kiinnostavaa aihetta, kartuttaa käytännön taitoja työskentelemällä alan ammattilaisten kanssa ja myös soveltaa oppimaani käytäntöön. Samalla minulle oli tärkeää, että tällaisen kokonaisuuden voisi yhdistää opintoihini.
Miksi RUN-EU?
RUN-Eurooppa-yliopiston lyhytkestoisissa oppimismahdollisuuksissa yhdistyvät verkko-opinnot ja noin viikon mittainen liikkuvuusjakso jossakin RUN-EU-korkeakoulussa. Tämä yhdistelmä vastasi sitä, mitä etsin.
Ensimmäinen intensiivikurssini eli Short Advanced Programme (SAP) käsitteli sosiaalis-solidaarisuustalouden perusteita, ja se järjestettiin Itävallassa.
Oppimiskonsepti oli hyvin erilainen kuin tavallisissa korkeakouluopinnoissa. Intensiivisen viikon aikana sain hyvän teoreettisen perustan ja ymmärryksen aiheen keskeisistä käsitteistä. Sen jälkeen työskentely jatkui kansainvälisissä tiimeissä eri maista tulevien opiskelijoiden kanssa. Sovelsimme oppimaamme käytäntöön ja opimme toisiltamme.
Lyhyt liikkuvuusjakso voi tarjota sellaista osaamista, jota pääopinnoista puuttuu. Samalla voin kokeilla aivan toisenlaista alaa ja jatkaa keskeytyksettä opintojani HAMKissa.
Kurssista teki ainutlaatuisen se, ettei oppiminen rajoittunut luentoihin. Teoriasta siirryttiin jatkuvasti käytäntöön, erilaisista lähestymistavoista keskusteltiin ja ongelmia tarkasteltiin eri näkökulmista. Silloin ymmärsin, kuinka paljon kansainvälinen oppimisympäristö voi tarjota.
Mikä muuttui ensimmäisen RUN-EU-kokemukseni jälkeen?
Ensimmäisen SAP-intensiivikurssini jälkeen aloin tarkastella kansainvälisiä mahdollisuuksia uudella tavalla. Aiemmin pidin niitä lähinnä pääopintojeni lisänä. Kokemuksen jälkeen ymmärsin kuitenkin, että lyhyt liikkuvuusjakso voi tarjota sellaista osaamista, jota pääopinnoistani puuttuu. Samalla voin kokeilla aivan toisenlaista alaa ja jatkaa keskeytyksettä opintojani HAMKissa.
Sen jälkeen aloin etsiä uusia mahdollisuuksia RUN-EUn kautta ja osallistuin vähitellen myös muihin lyhyisiin liikkuvuusjaksoihin. Jokainen kokemus oli hieman erilainen: tutustuin uusiin aiheisiin ja työskentelin uusien ihmisten kanssa.
Samalla aloin vähitellen ymmärtää paremmin, millaista osaamista ja mitä taitoja halusin kehittää lisää.
Ajan myötä kiinnostuin siitä, mitä voisin saada kansainvälisestä kokemuksesta, joka kestäisi yhden viikon sijasta kokonaisen lukukauden. Useiden lyhyiden liikkuvuusjaksojen jälkeen tunsin oloni jo huomattavasti varmemmaksi kansainvälisessä oppimisympäristössä. Siksi pitkäkestoisesta vaihdosta tuli minulle luonteva seuraava askel.
Pitkäkestoinen vaihtokokemus
Päätin viettää lukukauden Kyung Hee -yliopistossa Etelä-Koreassa. Lyhyiden oppimisjaksojen aikana minulla oli ollut vain muutama päivä tai viikko aikaa tutustua oppimisympäristöön, ihmisiin ja aiheeseen. Nyt minulla oli kokonainen lukukausi aikaa paneutua kunnolla opintoihin ja maan kulttuuriin.
c
Darja suoritti vaihto-opintonsa Etelä-Koreassa.
Vaihtoni aikana opiskelin valtio-oppia ja kansainvälistä taloutta. Oli erityisen kiinnostavaa opiskella aiheita, jotka olivat niin kaukana alkuperäisestä koulutuksestani. Opin ymmärtämään paremmin talouden prosesseja ja niiden yhteyksiä yhteiskuntaan, valtioihin ja kansainvälisiin suhteisiin. Kokemus avarsi käsitystäni siitä, miten tiiviisti eri tiedonalat liittyvät toisiinsa.
Pitkäkestoinen vaihto antoi minulle kuitenkin paljon muutakin kuin akateemista kokemusta. Minun oli myös sopeuduttava uuteen maahan, korkeakouluun, koulutusjärjestelmään ja arkeen. Toisin kuin lyhyessä liikkuvuudessa, jossa ohjelma on hyvin intensiivinen ja etukäteen jäsennelty, lukukauden mittaisessa vaihdossa on paljon enemmän aikaa järjestää omaa elämäänsä, löytää oma rytminsä ja kokea aidosti olevansa osa erilaista ympäristöä.
Lyhyet vaihdot auttoivat minua ottamaan ensimmäiset askeleet, kokeilemaan uusia aloja ja tuntemaan oloni varmemmaksi kansainvälisessä ympäristössä. Pitkäkestoisessa vaihdossa pääsin puolestaan etenemään pidemmälle ja todella uppoutumaan kokemukseen.
Yksi vaihdon arvokkaimmista puolista olivat minulle ihmiset. Tapasin opiskelijoita eri maista ja vietin heidän kanssaan paljon enemmän aikaa kuin lyhyissä ohjelmissa. Näin pystyin luomaan paljon syvempiä ja vahvempia ihmissuhteita, jotka jatkuivat myös vaihdon jälkeen.
Yksi mahdollisuus johti toiseen
En enää pidä lyhyitä liikkuvuusjaksojani ja pitkäkestoista vaihtoa kahtena täysin erillisenä kokemuksena. Minulle niistä tuli jatkoa toisilleen. Lyhyet vaihdot auttoivat minua ottamaan ensimmäiset askeleet, kokeilemaan uusia aloja ja tuntemaan oloni varmemmaksi kansainvälisessä ympäristössä. Pitkäkestoisessa vaihdossa pääsin puolestaan etenemään pidemmälle ja todella uppoutumaan kokemukseen.
Nyt, kun työskentelen HAMKin Mobility and RUN-EU -tiimissä opiskelija-assistenttina, voin tarkastella tätä matkaa eri näkökulmasta. Muutama vuosi sitten olin opiskelija, joka huomasi yhden mahdollisuuden ja alkoi vähitellen kokeilla kansainvälisen liikkuvuuden eri muotoja. Nykyään olen osa tiimiä, joka auttaa muita opiskelijoita löytämään näitä mahdollisuuksia ja ottamaan ensimmäisen askeleensa.
Kokemukseni on osoittanut minulle, ettei kansainvälisen liikkuvuuden tarvitse välttämättä alkaa suuresta päätöksestä. Joskus alku voi olla vain yksi viikko, mutta tuo pieni kokemus voi herättää kiinnostuksen johonkin uuteen ja johtaa myöhemmin paljon suurempiin mahdollisuuksiin.
Lisäävän valmistuksen mahdollisuudet kiinnostavat yhä useampia yrityksiä, mutta teknologian hyödyntäminen vaatii uutta osaamista. Pilotoimme 15 opintopisteen täydennyskoulutuksen, joka antoi opiskelijoille käytännön valmiuksia suunnitella ja arvioida metallien lisäävän valmistuksen ratkaisuja.
Materiaalien lisäävä valmistus, eli esimerkiksi erilaisten kappaleiden 3D-tulostaminen, on yksi selkeimmin tunnistettuja tulevaisuuden merkittäviä teknologioita. Vaikka lisäävän valmistuksen käyttö teollisuudessa on kasvanut viime vuosina nopeasti, sen yleistymistä edelleen hidastavat esimerkiksi korkeat kustannukset ja käytännön kokemuksen puute. Yritykset tarvitsevat myös ajantasaista osaamista pysyäkseen mukana teknologian kehityksessä.
Vastauksena tarpeeseen pilotoimme yhdessä LUT-yliopiston kanssa 15 opintopisteen laajuisen täydennyskoulutuksen. Lisäävän valmistuksen teemoihin keskittyvässä koulutuksessa toteutettiin pienryhmissä yrityslähtöisiä, ketteriä ja innovatiivisia tuotekehitysprojekteja. Koulutuksen tavoitteena oli kehittää opiskelijoiden valmiuksia arvioida, suunnitella ja hyödyntää metallien lisäävää valmistusta teknisesti ja resurssiviisaasti. Samalla opiskelijat oppivat tunnistamaan teknologian mahdollisuudet ja rajoitteet sekä arvioimaan, milloin lisäävä valmistus on taloudellisesti ja ympäristön kannalta perusteltu ratkaisu.
Koulutuksen jälkeen opiskelijat osaavat suunnitella lisäävän valmistuksen osia ja tuotteita, jotka ovat teknisesti, tuotannollisesti ja liiketaloudellisesti toteuttamiskelpoisia esimerkiksi kone- ja laitesuunnittelussa. Teoriaopintojen ja yrityslähtöisten projektien yhdistelmä toi oppimiseen käytännönläheisen näkökulman.
Palaute koulutuksesta oli positiivista, ja opiskelijat kokivat sen vahvistaneen heidän insinööriosaamistaan kokonaisvaltaisesti. Yrityksille uusi lisäävän valmistuksen osaaminen tarjoaa mahdollisuuksia kehittää kilpailukykyä, tehostaa tuotantoa ja luoda uutta liiketoimintaa.
Ketterä lisäävän valmistuksen osaaja -koulutus kehitettiin samannimisen, Hämeen ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston LUTin yhteisen hankkeen aikana.
Ketterä lisäävän valmistuksen osaaja -hanke toteutettiin ajalla 1.2.2025 – 30.9.2026, ja se sai osarahoitusta Euroopan Unionilta.
Ensimmäistä kertaa toteutetussa kansainvälisten EIP-hankkeiden haussa rahoituksen sai Suomesta kaksi hanketta. HAMKin vetämässä F.I.N.E.-hankkeessa tutkitaan ja edistetään kestävää ravinteiden käyttöä ja kiertotalouskäytäntöjä maataloudessa.
Ensimmäinen EIP-hankkeiden (EIP = European Innovation Partnership) synkronoitu kansainvälinen haku toteutettiin yhteistyössä Suomen, Viron ja Latvian kesken. Vastaavanlaista hankehakua ei ole toteutettu missään muualla EU:ssa ja haku herättikin runsaasti kiinnostusta. Innovaatiohankkeiden tavoitteena on ratkaista maa- tai metsätalouden alkutuotantoon liittyviä ongelmia ja kehittää uusia innovaatiota tai toimintamalleja. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, asiantuntijoiden sekä alkutuottajien kesken.
Suomesta rahoitettavaksi valittiin kaksi hanketta, joista toinen on HAMKin vetämä F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency. Hankkeen tavoitteena on vähentää ravinnehuuhtoumia ja parantaa ravinteiden käytön tehokkuutta ja kierrätystä tilatasolla. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi maaperän kasvukunnon parantaminen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Hanke on jakautunut Suomessa ja Latviassa toteutettaviin osahankkeisiin, ja kansainväliseen kokonaisuuteen kuuluu alkutuottajia sekä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita molemmista maista. Kehitettyjä menetelmiä sekä saatuja tuloksia jaetaan yhteisesti hyödynnettäviksi ja sovellettaviksi. Hanke tekee yhteistyötä ja tiedonvaihtoa myös virolaisen kumppanuushankkeen kanssa.
Maataloudessa käytettävien lannoitteiden hinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa, ja hintojen heilahtelu tekee hankintojen suunnittelusta entistä haastavampaa. Lannoitteista on tullut geopoliittisista syistä entistä arvokkaampi tuotantopanos, jonka käyttöön liittyviä päätöksiä punnitaan entistä tarkemmin. Suomessa käytetään paljon epäorgaanisia lannoitteita, mutta kiinnostus myös muita vaihtoehtoja, kuten lantaa ja kierrätyslannoitteita, kohtaan on noussut. Muun muassa orgaanisten lannoitteiden epävarma liukoisuus, ravinnepitoisuudet sekä tilalla käytössä oleva konekanta ja sään vaihtelevuus saavat kuitenkin monen viljelijän vielä harkitsemaan kierrätyslannoitteiden käyttöä.
Tilatason ravinteiden käytön tehostamiseksi tarvittaisiinkin enemmän viljelijän päätöksentekoa sekä toimenpiteiden vaikutuksien seurantaa tukevia työkaluja.
Tiiti Kämäri, Erityisasiantuntija, tki
Suomen hankeosuudessa selvitetään yhdessä viljelijöiden kanssa koetilojen ravinnevirtoja ja mahdollisia vuotokohtia sekä etsitään sopivia ratkaisuja toiminnan tehostamiseen ja tunnistettujen haasteiden korjaamiseen. Viljelijöitä varten suunnitellaan työkalupakki, jonka sisältämien mittaus- ja havainnointitapojen avulla he voivat itse seurata ja todentaa toimenpiteidensä vaikutuksia ja hyödyntää tietoa omaan viljelyynsä. Digitaalisten palveluiden ja datan hallinnan kehittäminen viljelijöiden tarpeisiin on myös keskeinen osa tätä työtä. Käyttäjälähtöisillä ja selkeillä palveluilla voidaan parantaa viljelijöiden dataohjautunutta päätöksentekoa ja helpottaa sirpaleisen tiedon hallintaa. Laajemmassa kuvassa hanke tuottaa tietoa myös kansallisen päätöksenteon tueksi, edistäen niin ympäristön kannalta kestävää kuin viljelijän näkökulmasta toteuttamiskelpoista ravinnetaloutta.
F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK toimii hankkeen Suomen osuuden hallinnoijana ja päätoteuttajana. Osatoteuttajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk ja Invenire Market Intelligence Oy. Hankkeen innovaatioryhmään kuuluu lisäksi viisi kasvinviljelytilaa eri puolilta Suomea. Hanke toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä, johon kuuluu maatalouden alkutuottajia sekä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita Suomesta ja Latviasta. Hanke tekee yhteistyötä ja tiedonvaihtoa myös virolaisen kumppanuushankkeen kanssa.
Hanke on kansainvälinen EIP-hanke ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta. Rahoituksen on myöntänyt Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen tulokset tulevat olemaan vapaasti hyödynnettävissä.
Budjetti: 387 059,40 €, josta EU-osuus: 166 435,54 €
Vararehtorina aiemmin toiminut Heidi Ahokallio-Leppälä on aloittanut HAMKin rehtori-toimitusjohtajana. HAMKin hallitus valitsi hänet tehtävään kesäkuussa.
Hallitus painotti valinnassa ennen kaikkea eteenpäin katsovaa työotetta. Ahokallio-Leppälä sanoo, että tulevina vuosina me keskitymme HAMKissa toimintamme vaikuttavuuteen.
“Vuonna 2035 HAMK ei ole vain korkeakoulu, vaan tulevaisuuden rakentaja. Alusta, jossa opiskelijat, yritykset ja yhteisöt uudistavat osaamista, työtä sekä maailmaa yhdessä. Meidän vaikuttavuutemme näkyy parempina palveluina, kehittyvinä yrityksinä, elinvoimaisina alueina, rohkeina ratkaisuina ja ihmisissä, jotka osaavat tehdä kestävämpää tulevaisuutta”, Ahokallio-Leppälä visio.
Samassa yhteydessä pitkään HAMKin rehtorina toiminut Pertti Puusaari siirtyy kolmeksi kuukaudeksi erityisasiantuntijaksi. Puusaari jää eläkkeelle vuodenvaihteessa, ja aikoo ennen eläköitymistään pitää myös kertyneitä lomapäiviä.
Suunnitelma Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Visamäen kampuksen siirtämiseksi Hämeenlinnan keskustaan etenee arkkitehtikilpailun valmistelulla. Kampuksen siirron ehtona on Visamäessä sijaitsevien nykyisten tilojen myynti, johon neuvonantajaksi on valittu Reagle Oy.
Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeenlinnan kaupunki valmistelevat arkkitehtikilpailua, jonka tavoitteena on saada keskustakampukselle mahdollisimman laadukas, kustannustehokas ja arkkitehtonisesti onnistunut ratkaisu. Kutsukilpailuun valitaan julkisen hankinnan kautta viisi ehdokasta. Suomen arkkitehtiliitto SAFA avustaa kilpailuohjelman laadinnassa ja asettaa tuomaristoon edustajansa.
”Tavoitteenamme on käynnistää arkkitehtikilpailu mahdollisimman nopeasti, viimeistään ennen vuodenvaihdetta”, arvioi HAMKin kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Salonen.
Arkkitehtikilpailun tuloksena syntyvän viitesuunnitelman pohjalta voidaan käynnistää asemakaavamuutos. Viitesuunnitelmassa tarkastellaan sekä rakennusta, tontin käyttöä, että yleisiä alueita. Viitesuunnitelma tehdään yhteistyössä Hämeenlinnan kaupungin kanssa niin, että yleisten alueiden osuus on kaupungin vastuulla ja muut HAMKin.
Reagle tekee esiselvityksen Visamäen rakennusten myynnistä
Keskustakampuksen toteutumisen ehtona on HAMKin Visamäessä sijaitsevien tilojen myynti. Myynnin neuvonantajaksi on valittu pohjoismainen kiinteistöalan neuvonantaja Reagle Oy. Yrityksellä on kokemusta vastaavien myyntiprosessien läpiviemisestä myös julkisten toimijoiden kanssa.
Tavoitteena on tuottaa HAMKin johdolle ja hallitukselle päätöskelpoinen käsitys siitä, millaisella kokonaisuudella, millä ehdoilla ja missä aikataulussa Visamäen rakennuskanta voitaisiin myydä. Reaglen selvityksestä tulee käymään ilmi mm. rakennuskannan nykytila, kehityspotentiaali, markkinakatsaus potentiaalisista ostajista, vaihtoehtoiset etenemispolut, hinta-arviot, keskeiset riskit ja suositukset jatkotoimenpiteisiin.
Toimeksiannon reunaehtoina on muun muassa se, että vähintään C-, D-, N- ja S-rakennukset saadaan myytyä, mutta tarkastelu ulottuu koko rakennuskantaan.
Työ on käynnistynyt syyskuussa 2026 ja se valmistuu viimeistään tammikuussa 2027.
Pellon kuntoa arvioidaan yleensä näköhavaintojen ja yksittäisten näytteiden avulla, mikä vaatii aikaa ja vaivaa. Uusi ratkaisu voisi tuoda tiedon koko peltoalan kunnosta saataville jo peltotöiden aikana.
Syyskuisena päivänä Luonnonvarakeskuksen (Luke) koepellolla Jokioisilla oli havaittavissa innostusta. Pellolla ajavan traktorin kyntöauraan oli kiinnitetty anturi, joka mittasi reaaliaikaisesti kynnettävän maan kosteutta, tiheyttä ja lämpötilaa. Traktorin perässä kulki tutkijoita näytteenottovälineiden kanssa keräämässä vertailuaineistoa.
Testattavana ollut anturi käyttää mikroaaltotekniikkaa peltomaan mittaamiseen. Anturi- ja mittaustekniikan kehittämisessä pelkkä mittausdata ei riitä, vaan mittaustulokset täytyy myös varmentaa. Siksi pellolta kerättiin maanäytteitä anturin kulkureitin varrelta. Näytteet otettiin kyntöuran vierestä vielä kyntämättömästä maasta samalta syvyydeltä, jossa auraan kiinnitetty anturi oli kulkenut.
Koska eri maalajit ja orgaanisen aineksen määrä voivat vaikuttaa mittaustuloksiin, koepaikaksi valittiin pelto, jonka maaperä vaihtelee luonnostaan. Näin anturin toimintaa voidaan arvioida mahdollisimman monenlaisissa olosuhteissa. Jokainen näytteenottopiste tallennettiin GPS-paikannuksen avulla, jotta laboratoriossa maanäytteistä määritettyjä tuloksia voidaan verrata samasta kohdasta saatuihin anturimittauksiin. Näiden vertailujen avulla anturin mittaustarkkuutta voidaan kalibroida ja jatkokehittää.
Pienten vertailunäytteiden lisäksi pellosta nostettiin myös suuremmat maaperänäytteet, joiden avulla selvitetään peltomaan vedenpidätyskykyä ja huokoskokojakaumaa. Moni pelto kärsii nykyään liiallisesta maan tiivistymisestä, joka haittaa kasvien kasvamista ja maaperän eliöiden toimintaa. Maaperän huokoset eli pienet tyhjät tilat säätelevät veden ja ilman liikkumista maassa. Hyvässä viljelymaassa erikokoisia huokosia on sopivassa suhteessa.
Maaperän rakenne vaikuttaa suoraan siihen, miten hyvin viljelymaa kestää rankkasateita tai kuivia jaksoja. Sään ääri-ilmiöiden yleistyessä on yhä tärkeämpää huolehtia maaperän kyvystä sekä vastaanottaa suuria vesimääriä että varastoida vettä. Suuret huokoset päästävät veden valumaan lävitseen, joten ne huolehtivat veden suodattamisesta ja maaperän ilmavuudesta. Keskikokoiset huokoset taas ovat tärkeä maaperän vesivarasto, josta kasvit pystyvät imemään vettä juurillaan. Pienimmät huokoset puolestaan ylläpitävät maaperän mikrobitoimintaa ja pidättävät tehokkaasti kosteutta, mikä auttaa hidastamaan maan kuivumista.
Tämän vuoksi tutkijat ympäri maailmaa etsivät uusia keinoja maaperän kosteuden ja rakenteen mittaamiseen ja seurantaan. Mitä paremmin maan ominaisuuksia voidaan mitata, sitä paremmin voidaan ymmärtää viljelytoimenpiteiden vaikutuksia satoon sekä viljelyn kestävyyteen pitkällä aikavälillä. Seuraavaksi peltokokeista vastaavat Luken tutkijat analysoivat kentältä kerätyt näytteet laboratoriossa ja tuloksia verrataan anturin mittausdataan. Tulosten perusteella päästään suunnittelemaan ensi kesän peltotestejä. Tavoitteena on kehittää luotettava menetelmä, jonka avulla maaperän ominaisuuksia voidaan mitata entistä tehokkaammin suoraan peltotöiden yhteydessä. Tulevaisuudessa saatua dataa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi automatisoidussa ratkaisuissa, kuten kosteuden mukaan kylvösyvyyttä säätävässä kylvökoneessa.
Yrityskumppanina tutkimuksessa mukana oleva Solmust Oy kehittää ja pilotoi kestävän maatalouden ratkaisuja, jotka tukevat viljelijöiden päätöksentekoa ja maaperän kestävää käyttöä. Solmust Oy on tunnistanut mahdollisuuden hyödyntää reaaliaikaista mittausdataa tuottavaa anturiteknologiaa peltomittauksissa. Kehitystyötä tehdään yhdessä mikroaaltomittauksiin ja anturiteknologiaan erikoistuneen Senfit Oy:n kanssa, jonka osaaminen mahdollistaa alkujaan paperiteollisuudelle suunniteltujen mittausratkaisujen jatkokehittämisen maatalouden tarpeisiin.
Peltokokeiden toteutuksesta ja niihin liittyvistä laboratoriomittauksista vastaa Luonnonvarakeskus (Luke), jonka Jokioisten tutkimusympäristö tukee erinomaisesti älymaatalouden kehittämistä. Samassa hankkeessa toimiva Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) puolestaan vastaa antureiden tuottaman mittausdatan käsittelystä, jatkojalostamisesta sekä visualisointi- ja tulkintatyökalujen kehittämisestä. Jotta mittauksista saatavasta datasta on käytännön hyötyä, se tulee saada viljelijälle käyttöön helposti ymmärrettävässä muodossa.
GroundTruth – Dataohjautuvat menetelmät maaperän kunnon ja kosteuden hallintaan maatalousmailla
HAMKin, Luken ja yhdeksän kumppaniyrityksen yhteishanke, joka pyrkii tuottamaan tietoa ja uusia menetelmiä kasvavaan peltomaan tiivistymisongelmaan sekä vedenhallintaan muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa.
Hanke on Business Finlandin ja mukana olevien yritysten rahoittama Co-Research-hanke, jonka tarkoituksena on vauhdittaa tutkimustiedon hyödyntämistä pk-yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
Hyrian ja Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) uusi Takuuväylä tarjoaa ensi kevään yhteishaussa merkonomiksi Hyriaan hakeutuville nuorille suoran reitin liiketalouden tradenomikoulutukseen ilman pääsykoestressiä.
AMK-väyläopinnoissa opiskelija voi suorittaa ammattikorkeakouluopintoja jo osana ammatillista perustutkintoaan, jolloin samat opinnot kerryttävät sekä ammatillista perustutkintoa että väyläopintoja. Vaaditulla tasolla suoritetut merkonomin opinnot sekä Takuuväylä-opinnot takaavat pääsyn opiskelemaan HAMKiin liiketalouden tradenomiksi ilman pääsykoetta.
”Takuuväylä tekee korkeakouluun pääsystä niin varmaa kuin mahdollista. Opiskelija voi sen ansiosta tutustua suunnitellusti ammattikorkeakouluopintoihin ja rakentaa korkeakouluvalmiuksiaan vaiheittain jo toisella asteella merkonomikoulutuksen aikana”, Hyrian AMK-koordinaattori Anna Skytten kiteyttää.
”Väyläopinnot tarjoavat myös joustavuutta opintopolkuun. Väyläopintojen ansiosta opiskelija voi valmistua korkeakoulusta nopeammin tai edistää korkeakouluopintoja omaan tahtiinsa, jos haluaa esimerkiksi tehdä töitä opintojen ohessa”, lisää HAMK:n liiketalouden, muotoilun ja tekniikan koulutuspäällikkö Sari Hanka.
Takuuväylän tavoitteena on tehdä korkeakoulutuksesta aiempaa saavutettavampaa ja tarjota nuorille mahdollisimman varma, ennakoitava ja korkeakouluvalmiuksia kehittävä polku ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluopintoihin.
Näin Takuuväylä toimii
Hyrian merkonomiopintoihin toisen asteen yhteishaussa hyväksytty suorittaa HAMKin tradenomiopintoja jo merkonomiopintojensa aikana.
Samat opinnot kerryttävät sekä merkonomitutkintoa että tradenomin korkeakoulututkintoon tähtääviä väyläopintoja.
Opiskelija saa käytännön kokemusta korkeakouluopinnoista ja -elämästä jo ennen siirtymistä tutkinto-opiskelijaksi sekä etumatkaa korkeakouluopintoihin.
Opiskelija suorittaa väyläopinnot verkossa ja HAMKin kampuksella Riihimäellä.
HAMK hyväksyy tutkinto-opiskelijakseen ilman pääsykoetta kaikki Hyrian merkonomiopiskelijat, jotka ovat suorittaneet merkonomin opinnot vähintään arvosanalla 3 ja sen osana väyläopinnot vähintään arvosanalla 2.
Takuuväylä tarjoaa merkonomiopiskelijoille täysin uudenlaisen mahdollisuuden rakentaa laadukasta korkeakoulupolkua vähemmillä paineilla ja joustavasti.
