Aluetutkija Timo Aron tekemän laajan selvityksen mukaan HAMKilla on keskeinen merkitys alueen kilpailukyvyn kehittämisessä. Kanta-Hämeen sijainti luo maakunnalle paljon potentiaalia – yhteisellä tekemisellä ja tulevaisuususkolla alueella on mahdollisuuksia entistään parempaan kasvuun ja kehitykseen.
Hämeen tulevaisuusraportti tarkastelee Hämeen ammattikorkeakoulun toiminta-alueen eli Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan elinvoimaan ja tulevaisuuden menestysmahdollisuuksiin liittyviä tekijöitä. Raportin on tehnyt Hämeen ammattikorkeakoulun toimeksiannosta aluetutkija, valtiotieteiden tohtori Timo Aro. Raportti julkaistiin Hämeen tulevaisuusseminaarissa torstaina 12.12.2024.
HAMK on sitoutunut alueen kehittämiseen
Selvityksen mukaan Kanta-Häme sijoittuu useimmilla alueen kilpailukykyä mittaavilla muuttujilla maakuntien keskitasolle tai vähän keskitason paremmalle puolelle. Maakunnan sisällä on kuitenkin melko suuret sisäiset erot kolmen seudun ja yksittäisten kuntien välillä. Hämeen potentiaalisia mahdollisuuksia lisää sijainti koko maan kolmen suurimman keskittymän läheisyydessä.
”Yhteisellä tekemisellä ja tulevaisuususkolla voimme alueena saavuttaa paljon enemmän. Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan menestykseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä alueen kuntien, yrityskentän ja HAMKin välillä. Me HAMKissa olemme sitotuneita kehittämään alueen kilpailukykyä ja tuomaan kansainväliset verkostomme koko alueen hyödyksi”, HAMKin rehtori Pertti Puusaari toteaa.
Väestö- ja työpaikkakehitys on Kanta-Hämeessä ollut maltillisesti supistuvalla uralla. Sen sijaan maakunnan työllisyysaste ja taloudellinen huoltosuhde ovat erittäin kilpailukykyisiä: molemmat mittarit ovat maan viidenneksi kilpailukykyisimmät. Positiivista on myös alueen hyvä työllisyysdynamiikka ja asukkaiden kohtuullisen korkeat tulot. Korkea-asteen koulutettujen osuus on Kanta-Hämeessä korkein niiden maakuntien joukossa, jossa ei ole yliopistoa tai yliopistokeskusta.
”Hämeen kilpailukyky on mahdollistava useimmilla kovan kilpailukyvyn tunnusluvuilla. Hämeen vahvuutena ja heikkoutena on sijainti koko maan kolmen suurimman keskittymän läheisyydessä. Alueella on runsaasti sijaintiin kytkeytyvää potentiaalia ja kyvykkyyttä. Hämeen tulevan kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta HAMKin rooli ja merkitys korostuu kaikessa ja kaikkialla”, Timo Aro arvioi.
Hämeen tutkimus- ja kehitysmenot olivat noin 1,18 prosenttia BKT:sta vuonna 2021. Luku on hieman keskitason alapuolella maakuntien joukossa, mutta jää selvästi vuodelle 2030 asetetusta kansallisesta 4 prosentin tavoitteesta. Hämeessä kuitenkin on potentiaalia TKI-kasvuun.
HAMKin tutkimusvolyymi kasvaa jatkuvasti ja on jo monen yliopiston tasolla.
”Tarvitsemme maakuntaan lisää TKI-rahaa, ja sen saavuttamiseksi yritysten osaamistasoa pitää kasvattaa. Myös me HAMKissa haluamme kasvattaa tutkimustoimintaamme edelleen merkittävästi. Tavoitteenamme on, että tutkimusrahoituksemme saavuttaa 30 miljoonan euron tason vuoteen 2030 mennessä,” vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä kommentoi.
HAMK tuo alueelleen vetovoimaa ja kasvun edellytyksiä
HAMKissa opiskelee jo yli 10 000 opiskelijaa – enemmän kuin esimerkiksi osassa suomalaisista yliopistoista. HAMKin opiskelijoiden tärkeimmät rekrytointialueet ovat oman maakunnan lisäksi Uusimaa ja Pirkanmaa.HAMK poikkeaakin muista ammattikorkeakouluista siinä, että opiskelijat tulevat koko Etelä-Suomen alueelta, ei vain omasta maakunnasta.
”Opiskelijoiden mukana HAMKin toiminta-alueelle tulee paljon osaavaa, innovatiivista työvoimaa ja työelämän konkreettisten haasteiden ratkaisijoita. HAMKista valmistuneet työllistyvät erinomaisesti”, Ahokallio-Leppälä toteaa.
Kansainväliset opiskelijat tuovat alueelle kasvupotentiaalia, jota kaivataan etenkin, kun suomalaiset ikäluokat pienenevät ja Hämeessäkin niin työikäisten kuin lastenkin määrä on vähentynyt. HAMKissa opiskelee jo 1350 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita oli 14 prosenttia kaikista opiskelijoista, eli 4,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaikissa korkeakouluissa keskimäärin.
”Jotta pystymme vauhdittamaan alueen kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla, tarvitsemme käyttöömme eurooppalaisen korkeakoulujärjestelmän kaikki työkalut. Ylempien ammattikorkeakoulujen nimikkeet pitäisi päivittää eurooppalaiseen tapaan maistereiksi, ja ammattikorkeakouluilla pitäisi olla oikeus kouluttaa ammatillisia tohtoritutkintoja. Nämä muutokset eivät maksa käytännössä mitään, tarvitsemme vain mahdollisuuden,” Puusaari haastaa päättäjiä.
Hämeen tulevaisuusraportti
Hämeen tulevaisuusraportti on Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) tilaama selvitys HAMKin toiminta-alueen eli Kanta-Hämeen ja Etelä-Pirkanmaan elinvoimaan ja tulevaisuuden näkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Selvityksen on tehnyt aluetutkija, VTT Timo Aro syksyllä 2024.
International Business -koulutus, Bachelor of Business Administration, Tradenomi (AMK)
Alina Martjanova, Vantaa
Konetekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Mikko Mauri Antero Kauppi, Järvenpää
Liikennealan koulutus, Insinööri (AMK)
Eerika Lotta Kristiina Nurmela, Tampere
Henri Olavi Koljonen, Vantaa
Joni Markus Aalto, Ylöjärvi
Liiketalouden koulutus, Tradenomi (AMK)
Hanna Pauliina Kolulahti, Lohja
Helena Anneli Hernetkoski, Rovaniemi
Juha Antero Varmo, Kuopio
Kanerva Annikki Ruponen, Helsinki
Kristian Ilkka Johannes Kilpeläinen, Janakkala
Maria Serafia Mänttäri, Helsinki
Max Matias Wälläri, Tampere
Mia Johanna Malmi, Tampere
Miia-Maaria Eveliina Kannasvuo, Hämeenlinna
Mechanical Engineering and Production Technology -koulutus, Bachelor of Engineering, Insinööri (AMK)
Anil Shrestha, Vantaa
Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, insinööri -koulutus, Insinööri (AMK)
Katja Elisa Kupari, Hollola
Teemu Tapani Kuikkanen, Saarijärvi
Smart and Sustainable Design -koulutus, Artenomi (AMK)
Anne Marjaana Hautajoki, Kirkkonummi
Sähkö- ja automaatiotekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Matti Tapani Antero Häihälä, Akaa
Tieto- ja viestintätekniikan koulutus, Insinööri (AMK)
Erkka Emil Finér, Helsinki
Julian Juhani Albin Åberg, Hyvinkää
Riikka Nelli Inkinen, Tampere
Ville-Matti Mikael Pursiainen, Tampere
Tietojenkäsittelyn koulutus, Tradenomi (AMK)
Aida Sinanbegovic, Riihimäki
Jana Adonets, Vantaa
Kalle Tapio Veuro, Valkeakoski
Lari Petri Joakim Vehkalampi, Lempäälä
Marjo Johanna Mattila, Hämeenlinna
Miikka Allan Vainio, Hämeenlinna
Minttu Sofia Laesmaa, Tampere
Sanna Johanna Järvenpää, Tampere
Sanni Annina Kattilakoski, Jyväskylä
Tero Antero Lehtinen, Hyvinkää
Älykkään ja kestävän muotoilun koulutus, Artenomi (AMK)
Wilho Kustaa Rönkä, Tampere
Sosiaali- ja terveysalan yksikkö
Sairaanhoitajakoulutus, Sairaanhoitaja (AMK)
Anna Maija Aleksandra Vuolteenaho, Hämeenlinna
Eeva Aurora Laine, Loppi
Hanna Marjut Vehmas, Janakkala
Iida Aleksandra Pohjolainen, Hämeenlinna
Janika Eveliina Saarinen, Hattula
Jannika Emmi Anniina Saari, Hämeenlinna
Jenni Marika Lampinen, Hämeenlinna
Kari-Pekka Lennart Lampinen, Hämeenlinna
Katariina Maria Emilia Kontturi, Valkeakoski
Meri Juulia Piirainen, Mäntsälä
Nella Susanna Lamminpää, Hämeenlinna
Nina Johanna Kohonen, Hyvinkää
Sini Johanna Halttunen, Hattula
Teresa Pauliina Laitinen, Riihimäki
Sosionomikoulutus, Sosionomi (AMK)
Iida-Maria Josefiina Rintala, Tampere
Kaisa Helena Ankkuri, Lohja
Katariina Jenni Elisabet Stålhammar, Tampere
Minna Pirkko Katariina Kulju, Lempäälä
Pihla Riitta Valkeala, Helsinki
Rasmus Salomon Järvenpää, Hämeenlinna
Silja Aino Elida Sipinen, Hämeenlinna
Veera Pauliina Saarinen, Forssa
Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ammatillinen opettajankoulutus, pedagogiset opinnot
Janne Hyrkäs, Heinola
Kirste Heikkinen, Tampere
Reetta Tupasela, Orimattila
Valmistuvien nimet julkaistu henkilöiden suostumuksella.
Viime vuosina tapahtuneiden energiamarkkinamuutosten takia hukkalämpöjen hyödyntämisessä nähdään aiempaa enemmän potentiaalia ja tuoreille selvityksille on tarvetta. Uudessa hankkeessa pyrimme lisäämään Kanta-Hämeen alueen toimijoiden tietoisuutta hukkalämpöjen hyödyntämisen mahdollisuuksista esimerkkitapausten avulla ja etsimään ratkaisuja keskeisimpiin haasteisiin niiden käyttöönotossa.
Kanta-Hämeen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, ja alueen kunnat, kaupungit ja yritykset haluavatkin ottaa käyttöön uusia toimintamalleja tämän tavoitteen mukaisesti. Hukkalämpöjä hyödyntämällä voitaisiin esimerkiksi vähentää primäärienergian kulutusta, lisätä energiajärjestelmien energiatehokkuutta ja monipuolistaa energiantuotantoa.
Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hankkeessa etsimme ratkaisuja hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksien ja esteiden arvioimiseen. Haluamme selvitystemme pohjalta antaa alueen energia-asiakkaille sekä yrityksille hyvät edellytykset hukkalämpöjen parempaan hyödyntämiseen, sillä sen taso on vielä hyvin alhainen.
Tuotamme nykytila-analyysin hukkalämpöjen hyödyntämisestä tämänhetkisessä energiamarkkinatilanteessa, ja selvitämme syitä niiden matalaan hyödyntämisasteeseen energialähteenä. Kartoitamme myös merkittävimmät hukkalämpöjen sijainnit Kanta-Hämeessä, ja tavoitteenamme on tuoda ne näkyville Energiaobservatorio-hankkeessa kehitettävään karttapalveluun. Samalla osallistamme paikallisia toimijoita energiatutkimukseen sekä vahvistamme energiatoimijoiden alueellista verkostoa.
Pitkällä aikavälillä hanke tukee hiilineutraalien ratkaisujen ja toimintamallien kehittämistä sekä kiertotaloutta Kanta-Hämeen alueella.
Hukkalämmöt hyötykäyttöön (Hukka) -hanke toteutetaan ajalla 1.10.2024 – 28.2.2026, ja se saa rahoitusta Euroopan unionilta.
Hämeen ammattikorkeakoulu kaavailee siirtävänsä Riihimäen kampuksensa uusiin tiloihin nykyiseen Matkakeskukseen. Riihimäen kaupunginhallitus päätti maanantaina 2.12.2024 esittää valtuustolle kaupungin avustusta kampushankkeeseen. Valtuusto hyväksyi esityksen 9.12. kokouksessaan.
“Saavutettava ja näkyvä sijainti rautatieaseman kupeessa on HAMKille ja Riihimäelle vetovoimatekijä ja kilpailuvaltti. Se elävöittää kaupungin keskustaa ja vahvistaa yhteyttä metropolialueeseen”, kertoo HAMKin rehtori Pertti Puusaari.
”Haluamme tehdä Riihimäellä vahvaa yhteistyötä alueen kehittämiseksi esimerkiksi puolustusalaan ja robotiikkaan liittyvissä ekosysteemeissä”, hän jatkaa.
Riihimäen kaupunginhallitus esitti kokouksessaan 2.12. kaupunginvaltuustolle, että kaupunki tukee Hämeen ammattikorkeakoulun kampushanketta 7,5 miljoonalla eurolla, lisää taloussuunnitelmaan asiaa koskevan eurovarauksen ja toteaa, että hankkeelle laaditaan tarkempi sopimus, jolla turvataan kaupungin edut. HAMKin kustannusarvio kampushankkeelle kokonaisuudessaan on 15–19 miljoonaa euroa. Valtuusto hyväksyi esityksen kokouksessaan 9.12.
Kampushanke mahdollistaa opiskelijoille modernit ja toimivat tilat, jotka tukevat uudenlaista oppimista. HAMK kehittää muotoilulähtöistä pedagogiikkaa (design-based education, DBE). Se tarkoittaa yhteiskehittämällä oppimista, jota tehdään tiiviissä yhteistyössä yritysten ja muiden työnantajien kanssa.
“Matkakeskus vaatii perusteellisen remontin, jotta sen tilat saadaan vastaamaan modernin korkeakouluopetuksen tarpeita. Jos pääsemme etenemään suunnitellusti, rakennustyöt voisivat alkaa vuonna 2026, ja hamkilaiset pääsisivät muuttamaan uusiin tiloihin vuonna 2027”, kertoo HAMKin kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Salonen.
Riihimäen kampus on HAMKin on toiseksi suurin toimipiste Hämeenlinnan jälkeen, ja se kasvaa edelleen. Riihimäellä on aloittanut vastikään kaksi uutta englanninkielistä koulutusta; Information and communication technology, Robotics, sekä Sustainable Urban Design. HAMKilla on opiskelijoita Riihimäellä nyt noin 1600, ja tavoitteena on kasvattaa määrä lähivuosina noin kahteentuhanteen.
Muokattu 3.12.2024. Päivitetty tieto kaupunginhallituksen myönteisestä päätöksestä.
Muokattu 10.12.2024. Päivitetty tieto kaupunginvaltuuston myönteisestä päätöksestä.
Kehitämme parhaillaan Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) ammatillisia tohtoriopintoja yhdessä RUN-Eurooppa-yliopisto-kumppanikorkeakoulujemme kanssa. Lue, miten HAMKin alumnista Satu Kivimäestä tuli irlantilaisen yliopiston väitöskirjatutkija.
Valmistuin ensimmäisen kerran HAMKista vuonna 2016 bio- ja elintarviketekniikan koulutuksesta. Vuonna 2019 tein HAMKissa opettajaopinnot ja kaksi vuotta myöhemmin suoritin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Taustani on kaupan sekä hotelli- ja ravintola-alalta.
Olen aina ollut järjestelmällinen ja tarkka, mikä auttaa tutkijan töissä. Tutkija-asenteeni on nähty HAMKissa alusta saakka. Tein ensimmäisen harjoitteluni hankkeessa ja sen jälkeen pääsin projektityöntekijäksi. Artikkelimuotoiseen Yamk-opinnäytetyöhön sisältyi kolme ammattilehtiartikkelia. Esihenkilöni kannustuksesta hain irlantilaiseen yliopistoon, joka on yksi RUN-Eurooppa-yliopisto-kumppanikorkeakouluistamme, (Technological University of the Shannon: Midlands Midwest, TUS), keväällä 2023 ja samana syksynä aloitin tohtoriopintoni. Tänä syksynä kävin kuukauden mittaisessa tutkijavaihdossa Irlannissa. Teen artikkeliväitöskirjaa. Ensimmäinen artikkelikäsikirjoitus on viimeistelyä vaille valmis, toista työstän parhaillaan ja kolmanteen kerään aineiston ensi vuonna. Pakolliset opintoihini sisältyvät kurssit suoritan TUSissa ja vapaavalintaiset osin avoimen yliopiston tarjonnasta, jotka hyväksiluen Irlantiin. Tavoitteenani on valmistua vuosien 2026–2027 aikana.
Mitä tutkit väitöskirjassasi ja mikä siinä on sinusta erityisen merkityksellistä?
Tutkin mikroleviä. Erityisalaani on tutkia, miten teollisuuden sivuvirtoja voidaan hyödyntää mikrolevien kasvualustoina sekä millaisia arvokomponentteja mikrolevillä voidaan tuottaa ja miten niitä voidaan hyödyntää esimerkiksi kosmetiikkateollisuuden raaka-aineena.
Selvitämme tutkimuksessa, miten ympäristöolosuhteet, kuten valon määrä, lämpötila ja valo-pimeä-syklit, vaikuttavat mikrolevien tuottamiin arvokkaisiin yhdisteisiin. Tällaisia yhdisteitä voivat esimerkiksi olla karotenoidipigmentit tai fenoliset yhdisteet. Lisäksi seulomme, mitkä mikrolevälajit kasvavat parhaiten ja niistä valitsemme parhaat leväkannat jatkokasvatuksiin. Valittuja leväkantoja kasvatetaan fotobioreaktorissa ennen ja jälkeen biokaasuprosessin, minkä jälkeen analysoimme niiden biomassan määrän ja koostumuksen, kuten pigmenttien, fenolien, rasvahappojen ja proteiinien osalta. Lopuksi arvioimme, mihin kaikkeen biomassa voisi soveltua, esimerkiksi kosmetiikan tai ravintolisien raaka-aineena, kasvien kasvun tukena tai energianlähteenä.
Hyödyntämällä teollisuudessa syntyviä tuotteita tai prosessivesiä, jotka muuten menisivät jätteeksi/hukkaan tai jätevedenpuhdistukseen, saadaan ravinteet kiertoon. Näin tuotetaan taloudellisia hyötyjä ja ilmasto kiittää.
Ketkä ovat mukana väitöskirjaprosessissasi? Entä miten yritykset liittyvät tutkimukseesi?
Minulla on kolme ohjaaja, kaksi HAMKista ja yksi TUSista. Teen tutkimusta, jotka liittyvät HAMKissa tehtäviin tutkimushankkeisiin ja niiden kautta tutkimukseni myös rahoitetaan. Tohtoritutkintoni arvioi ja myöntää TUS.
Olen päässyt hankkeisiin mukaan jo ideointivaiheissa. Vaikka kokemukseni rahoitushakemuksista on vielä toistaiseksi melko vähäistä, kokeneiden kollegoideni kanssa harjoitteleminen on ollut erittäin arvokasta.
Yritykset ovat mukana tutkimuksessa hankkeiden kautta. Yritykset tuottavat niitä sivuvirtoja, joiden hyödyntämistä levien kasvualustana tutkimme. Osa yrityksistä on puolestaan mukana levien tuottamien arvokomponenttien mahdollisina hyödyntäjinä. Eli näiden yritysten kanssa selvitämme, voisiko levien tuottamia ainesosia hyödyntää yrityksen toiminnassa esimerkiksi kosmetiikkatuotannossa.
Olit aiemmin tänä syksynä kuukauden Irlannissa tutkijavaihdossa. Mitä teit TUSissa ja mitä uutta opit?
Analysoin TUSissa levänäytteitä, jotka olemme HAMKissa kasvattaneet. Meidän laitteillammekin voi levänäytteitä analysoida, mutta TUSin laitteet tarjoavat laajemmat analyysimahdollisuudet. Sain uusia ideoita, joita voisimme jatkossa kokeilla. On todella tärkeää päästä käymään muissa laboratorioissa ja työskennellä uusien ihmisten kanssa. Silloin saa oivalluksia pienistä ja isommista asioista, pääsee haastamaan itseään ja ehkä uusia innovaatioitakin voi syntyä.
Vaikka netti on pullollaan tietoa, paljon on myös ns. hiljaista tietoa, jota oppii kohtaamalla ihmisiä, jotka tekevät samankaltaista tutkimusta kuin itse. Verkostoista on hyötyä myös esimerkiksi siten, että jatkossa voin lähettää näytteet TUSiin ilman, että minun itse välttämättä tarvitsee lähteä Irlantiin.
TUSissa on usein väitöskirjatutkimuksen rahoittajana yritys eli tutkimusta tehdään suoraan tutkimuksen tarpeisiin ja niin, että yritys kattaa noin puolet tutkimuksen kuluista. Oli hyvä nähdä eri tapoja toimia yritysyhteistyönkin suhteen.
Sain mahdollisuuden jakaa omaa asiantuntemustani TUSin kollegoiden kanssa. TUSissa on vahvaa analytiikkaosaamista, ja useat tutkijat työskentelevät mikroleviin liittyvien tutkimusten parissa. Vaihtojaksoni aikana TUSin laboratoriossa käynnistettiin tutkimus rejektiveteen liittyen. Tämä on aihe, jossa meillä on kertynyt kokemusta, joten pystyin osaltani kertomaan meidän tekemästä tutkimuksesta ja keskustelemaan aiheesta TUSin kollegoiden kanssa.
Miksi lähdit tekemään väitöskirjaa? Entä mitä neuvoja antaisit muille, jotka pohtivat amk-tohtoritutkintoa?
Lähdin tekemään väitöskirjaa, koska uuden oppiminen innostaa ja motivoi. Tässä oppii tuntemaan oman tutkimusaiheensa hyvin syvällisesti. Esihenkilöni kannusti lähtemään tohtoripolulle eikä minua juuri tarvinnut suostutella.
Muille amk-tohtoritutkintoa pohtiville suosittelen varaamaan jo suunnitteluvaiheessa suunnitelmaan ja tekemiseen joustovaraa. Vaikka minun on ollut helppo yhdistää tutkimus työhön, niin silti paljon on pitänyt selvittää asioita itse. Sitten kun tohtoripaikka on saatu, kannattaa lähteä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutustumaan mahdolliseen kumppanikorkeakouluun. Asioiden selvittämistä helpottaa huomattavasti se, että on tavannut ihmiset kasvokkain.
Valtaosa, 86 prosenttia, Hämeen ammattikorkeakoulusta valmistuneista on tyytyväisiä tutkintoonsa. 87 prosenttia vastaajista kertoo olevansa tyytyväisiä tähänastiseen työuraansa.
Myös HAMKista valmistuneiden työllisyystilanne on vastausten perusteella hyvä: viiden vuoden kuluttua valmistumisesta 87 prosenttia vastaajista on työelämässä. 77 prosenttia kokee olevansa koulutustaan vastaavalla alalla ja 83 % kokee työnantajien arvostavan tutkintoa.
Vastaajista noin 37 % on valmistunut terveyden ja hyvinvoinnin alalta, 20 % tekniikan aloilta, 10 % kaupan tai hallinnon aloilta ja 14 % maa- ja metsätalouden alalta.
Luvut selviävät valtakunnallisesta AMK- ja ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille suunnatusta uraseurantakyselystä, johon vastasi 465 HAMKista vuonna 2019 valmistunutta. Vastausprosentti oli hieman edellisvuotta parempi eli 36. Tulokset ovat samansuuntaisia edellisvuosien kyselyihin nähden.
Uraseurantakyselyn kaikille yhteisten kysymysten tuloksia voi tarkastella Opetushallituksen tietopalvelu Vipusesta. Visualisoituna ne löytyvät Töissä-palvelusta.
Kyselyyn on lisätty myös HAMKin omia kysymyksiä, joiden avulla saadaan tietoa opiskelijoiden vaikutuksesta alueella. Esimerkiksi joka neljännen vastaajan työpaikka on Kanta-Hämeessä.
Uraseurantakysely tuottaa uutta tietoa ammattikorkeakoulusta valmistuneista ja heidän työuristaan. Kysely toteutetaan vuosittain valtakunnallisesti kaikille viisi vuotta aiemmin valmistuneille korkeakoulualumneille. Korkeakoulut hyödyntävät uraseurantatietoa suunnittelussa ja kehittämisessä koulutuksen ja alumnitoiminnan osalta.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käyttää valtakunnallisia kyselytuloksia arvioidessaan korkeakoulujen koulutuksen laatua ja kehittämistarpeita. Lisäksi korkeakouluopiskelijat ja opintoihin hakeutuvat saavat tietoa henkilökohtaisen urasuunnittelun pohjaksi ja oman työllistymisensä tueksi.
HAMKin kirjaston asiakaspalvelu on viimeisen kerran auki ennen joulutaukoa maanantaina 16.12. klo 9–15 Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa, puhelimitse +358 3 646 4700 ja sähköpostitse [email protected]
Evon, Forssan, Lepaan, Mustialan, Riihimäen ja Valkeakosken kampuskirjastoissa on asiakaspalvelu paikalla normaalin aikataulun mukaisesti viimeisen kerran 9.–13.12. Huomaa, että tämän jälkeen kampusten väliset varatut kirjat kulkevat vasta 13.1. alkaen.
Kirjastot ovat joulutauon aikana omatoimikäytössä HAMKin opiskelijoille ja henkilökunnalle kulkutunnisteella.
Voit lähettää meille joulutauon aikana sähköpostia [email protected]. Vastaamme sinulle mahdollisimman pian lomalta palattuamme.
Palveluaikamme pysyvät samoina joulutauon jälkeen. Autamme sinua jälleen tiistaina 7.1. klo 9 alkaen Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksen kirjastossa ja etänä puhelimitse +358 3 646 4700 ja sähköpostitse [email protected].
Teknologian kehitys ja digitalisaatio muuttavat merkittävästi teollisuuden työtehtäviä, ja samalla muuttuvat myös alan työvoiman koulutus- ja osaamistarpeet. Senior Design Engineer -hankkeessa pilotoimme tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavan koulutuskokonaisuuden yhdessä LUT-yliopiston kanssa.
Pilotoimme yhdessä LUT-yliopiston kanssa tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaavan Senior Design Engineer -koulutuskokonaisuuden. 15 opintopisteen laajuisessa koulutuksessa käytiin läpi käänteisen suunnittelun (eng. reverse engineering) prosessi ja syvennettiin osaamista muun muassa moderneista 3D-teknologioista, metallien 3D-tulostamisesta ja kappaleiden optimoinnista. Opiskelijatiimit myös suunnittelivat ja toteuttivat koulutuksen aikana käänteisen suunnittelun menetelmiä soveltavat tuotekehitysprojektit.
Tuotekehitysprojektitiimit kasattiin niin, että jokaisessa ryhmässä oli sekä HAMKin opiskelijoita että jo työelämässä olevia henkilöitä. Opiskelijat hallitsivat erilaisten ohjelmistojen käytön, ja työelämän asiantuntijat puolestaan toivat tekemiseen vahvan työelämänäkökulman – toisin sanoen tiimiläisten osaamiset täydensivät toisiaan. Projektien tavoitteena oli saada aikaan uudenlaisia, optimoituja ratkaisuja vastaamaan teollisuuden todellisiin tarpeisiin.
Opiskelijat mallinsivat suunnittelemansa kappaleet, minkä jälkeen ne tulostettiin LUTin metallitulostimilla. Lopputuotteiden toimivuutta testattiin todellisissa käyttöympäristöissä tai laboratorio-olosuhteissa, ja näitä tuloksia esiteltiin koulutuksen päätteeksi järjestetyssä yritysseminaarissa. Tilaisuudessa päästiin kuulemaan myös sekä hankkeessa mukana olleen yrityksen edustajan kuin koulutukselle osallistuneiden opiskelijoiden kommentteja toteutukseen liittyen.
Pilotoitu koulutus koettiin erittäin onnistuneeksi. Käänteisen suunnittelun käytäntöön soveltamisen lisäksi opiskelijoiden yritysyhteistyöverkostot vahvistuivat, ja he pääsivät kehittämään omaa osaamistaan uudella tavalla. Teollisuusalan muovautuessa teknologioiden kehittyessä alati uuteen suuntaan, on oman osaamisen päivittäminen yhä tärkeämpää ja tarpeeseen voidaan vastata esimerkiksi juuri Senior Design Engineer-koulutuksen kaltaisilla täydennyskoulutuksilla. Hanke rakensi hyvää pohjaa myös tulevien koulutushankkeiden suunnittelulle.
Senior Design Engineer -hanke toteutettiin yhdessä LUT-yliopiston kanssa ajalla 1.3.2023 – 30.11.2024. Hanke sai rahoitusta Euroopan unionilta.
HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu järjestää hakuinfo-webinaareja verkossa ammatillisesta opettajankoulutuksesta, erityisopettajankoulutuksesta ja opinto-ohjaajankoulutuksesta kiinnostuneille tammikuussa 2025.
Haku ammatillisiin opettajankoulutuksiin on 8.-22.1.2025, ja HAMK järjestää hakuinfoja verkossa koulutuksista kiinnostuneille. Hakuinfoissa käydään läpi hakukelpoisuuskriteerit, valintamenettely sekä lyhyesti koulutuksen sisältö ja opiskelumuodot.
Vuoden 2025 hakuinfot järjestetään seuraavasti:
Ammatillinen opettajankoulutus
Keskiviikkona 8.1.2025 kello 16.00–17.00
Tiistaina 14.1.2025 kello 16.00–17.00
Ammatillinen erityisopettajankoulutus
Perjantaina 9.1.2024 kello 16.00–17.00
Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus
Torstaina 9.1.2024 kello 16.00–17.00
Maanantaina 13.1.2025 kello 16.00–17.00 (englanniksi).
Osallistuminen hakuinfoon
Hakuinfot pidetään Zoom-verkkoalustalla. Osallistuminen ei edellytä ennakkoilmoittautumista.
Voit liittyä hakuinfoon suoraan oheisen linkin kautta:
Vahvistamme kestävän kehityksen osaamista Kenian ammatillisessa koulutuksessa yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa.
Keskitymme erityisesti opetussuunnitelmien päivittämiseen ja opettajien kouluttamiseen kestävän kehityksen näkökulmasta. Tavoitteenamme on varmistaa, että kaikilla nuorilla sukupuolesta ja taustasta riippumatta on mahdollisuus kehittää vihreän talouden taitoja ja menestyä kestävän kehityksen mukaisilla työmarkkinoilla.
Päivitämme kestävän kehityksen näkökulmat huomioivia opetussuunnitelmia ja vahvistamme opettajien osaamista, jotta tulevaisuuden työvoima pystyy vastaamaan ympäristön haasteisiin ja edistämään vihreää siirtymää. Tavoitteenamme on tukea Kenian vihreää siirtymää ja mahdollistaa nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kestävän kehityksen mukaiseen tulevaisuuteen. Tuomme hankkeeseen vahvan asiantuntemuksen opetussuunnitelmien kehittämisessä ja kestävän kehityksen koulutuksessa.
Kansainvälinen projektikokemuksemme tukee tavoitteiden tehokasta toteutumista ja mahdollistaa syvällisen yhteistyön paikallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Tämä puolestaan edistää kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamista. Järjestämme yhteistyökumppaneidemme kanssa myös koulutuksia ja työpajoja.
Ensimmäinen yhteinen kick-off-tilaisuus järjestetään Hämeenlinnassa helmikuussa 2025. Suomen vierailun tavoitteena on tutustuttaa osallistujat suomalaisiin kestävän kehityksen ratkaisuihin niin koulutussektorilla kuin yrityksissäkin.
Kenyan TVET Goes Green -projekti lyhyesti:
Tavoite: Vahvistaa kestävän kehityksen osaamista Kenian ammatillisessa koulutuksessa.
Keskeiset toimenpiteet: Opetussuunnitelmien päivittäminen ja opettajien kouluttaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Yhteistyökumppanit: TVET CDACC (The Technical and Vocational Education and Training Curriculum Development, Assessment and Certification Council), Kasarani Technical and Vocational College, Thika Technical Training Institute ja Masai National Polytechnic.
Rahoitus: GIZ (Deutsche Gesellschaft für Internationale Zusammenarbeit), Suomen valtio (Youth Employment and Vocational Training 2 -ohjelma kautta)
