Hyppää sisältöön
Home Opiskelijan sivut Opintojen suunnittelu Opinnäytetyö Ennen opinnäytetyön aloittamista

Ennen opinnäytetyön aloittamista tutustu opinnäytetyön eettisiin periaatteisiin, julkisuuteen, aineiston hallintaan sekä saavutettavuuteen ja kestävään kehitykseen.

Kannattaa tutustua myös koko opinnäytetyöprosessin kulkuun, siihen liittyvään ohjeistukseen sekä opinnäytetyön osaaja -osaamismerkkiin.

Valmistuneita opinnäytetöitä voi selailla Theseuksessa.

AMK-tutkinnon opinnäytetyö suositellaan aloitettavaksi vasta kun perusopinnot on suoritettu ja ammatti- ja menetelmäopintoja on suoritettuna siten, että opiskelijalla on riittävät valmiudet soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvissä käytännön asiantuntijatehtävissä.  Opinnäytetyön aiheen tulee liittyä opiskelijan ammattiopintoihin ja työhön, jota hän voi valmistuttuaan tehdä. Aiheen valinnassa kannattaa keskittyä itseä kiinnostavaan aihealueeseen. Aiheen valinnassa on myös huomioitava, ettei kyseisestä aiheesta ole tehty aiemmin vastaavanlaista opinnäytetyötä.

YAMK-tutkinnon opinnäytetyön aiheen tulee liittyä oleellisesti opiskelijan opintoihin, nykyiseen tai tulevaan työhön tai muuhun sidosryhmään. Parhaimmillaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö tuottaa uutta osaamista sekä kehittää työelämää innovatiivisella tavalla.

HAMKin opiskelijana voit hakea Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen säätiöltä apurahaa tai stipendiä opinnäytetyön tekemiseen tai projektityöhön, josta sinulle kertyy opintopisteitä. Apurahaa voi hakea AMK- ja YAMK-tutkinnon opiskelijat sekä muussa koulutuksessa olevat opiskelijat. Tutustu tarkemmin säätiön ohjeisiin ja hakemukseen.

Opinnäytetyön tekijää ohjaavat yleiset eettiset periaatteet, jotka ovat Suomessa käytössä kaikilla tieteenaloilla:

  • Opinnäytetyön tekijä kunnioittaa tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta.
  • Opinnäytetyön tekijä kunnioittaa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä sekä luonnon monimuotoisuutta.
  • Opinnäytetyön tekijä toteuttaa opinnäytetyönsä niin, että siitä ei aiheudu tutkittavina oleville ihmisille, yhteisölle tai muille tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen opinnäytetöiden eettiset suositukset tarjoavat kattavan ohjeistuksen eettisestä ja hyvän tieteellisen käytännön mukaisesta opinnäytetyöprosessista. Suositukset perustuvat lainsäädäntöön sekä tiedeyhteisön kansainvälisiin ja kansallisiin tutkimuseettisiin periaatteisiin, linjauksiin ja suosituksiin.

Lisäksi HAMKin kaikissa opinnäytetöissä noudatetaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK) antamaa ohjeistusta Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö koskee kaikkia opinnäytetöitä koulutusalasta riippumatta.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkaukset

Hyvään tieteelliseen käytäntöön kuuluu muun muassa tarvittavista tutkimusluvista ja suostumuksista huolehtiminen, sopivan tutkimusmenetelmän käyttö, aineistonkeruun ja käsittelyn luotettava toteutus sekä asianmukaisten lähdeviittausten tekeminen. Lisäksi eri tieteenaloilla on omia eettisiä normistoja, jotka sisältävät yksityiskohtaisempia tutkimuseettisiä ohjeita.

Hyvän tieteellisen käytännön loukkauksia ovat esimerkiksi piittaamattomuus tai vilppi. Piittaamattomuutta ovat muun muassa törkeä laiminlyönti ja holtittomuus tutkimuksen suorittamisessa, puutteellinen viittaaminen aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä tulosten tai menetelmien harhaanjohtava raportointi. Vilppiä on esimerkiksi havaintojen tai tulosten sepittäminen tai vääristely, luvaton lainaaminen, anastaminen, alkuperäisten tulosten tarkoituksellinen muokkaaminen tai niiden esittäminen siten, että havaintoihin perustuva tulos muuttuu.

Plagiointi eli luvaton lainaaminen tarkoittaa jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman, käsikirjoituksen, artikkelin tai muun tekstin tai sen osan, kuvallisen ilmaisun tai käännöksen esittämistä omana. Plagiointia on sekä suora että mukaillen tehty kopiointi. HAMKissa on käytössä plagioinnintunnistuksen verkkopalvelu Ouriginal (toimii Wihin kautta). Sen avulla tarkistetaan, onko opinnäytteissä osia, jotka saattavat olla kopioituja, mutta joista puuttuvat asianmukaiset viittaukset. Anastaminen tarkoittaa toisen henkilön tutkimustuloksen, -idean, -suunnitelman, -havaintojen tai aineiston oikeudetonta esittämistä tai käyttämistä omissa nimissä.

Mikäli on syytä epäillä, että opinnäytetyön tekijä on loukannut hyvää tieteellistä käytäntöä, asiasta tehdään kirjallinen epäily rehtorille. Rehtori tekee vararehtorin esityksen pohjalta päätöksen selvityksen käynnistämisestä.

Tutkimusluvat

Kaikilla tieteenaloilla hyvään tieteelliseen käytäntöön sisältyy tarvittavista tutkimusluvista huolehtiminen. Hyvissä ajoin opinnäytetyön suunnitelmavaiheessa, ennen tutkimusaineiston keruun aloittamista, opiskelijan ja ohjaajan tulee pohtia, tarvitaanko opinnäytetyössä tutkimuslupia. Jos tutkimuksen kohteena on organisaatio, organisaation toiminta tai sen edustajat (esimerkiksi henkilökunta tai opiskelijat), on ko. organisaatiolta pyydettävä ennen aineistonkeruun aloittamista tutkimuslupa. Lupakäytännöt ja luvan myöntämisen edellytykset vaihtelevat organisaatioittain.

HAMKin tutkimuslupaohjeiden mukaan kaikkiin tutkimuksiin, kehittämishankkeisiin ja opinnäytetöihin, jotka on kohdennettu HAMKin henkilökunnalle tai opiskelijoille (esimerkiksi kyselytutkimus), tarvitaan tutkimuslupa. Ohjeet tutkimusluvan hakemiseksi.

Eettinen ennakkoarviointi

Jos opinnäytetyö suunnitellaan toteutettavaksi tavalla, joka edellyttää eettistä ennakkoarviointia, opiskelija ja opinnäytetyön ohjaaja hakevat yhdessä ennakkoarviointia eettiseltä toimikunnalta. Tyypillisesti eettinen ennakkoarviointi tarvitaan, mikäli tutkimus kohdistuu alle 15-vuotiaisiin ilman huoltajan erillistä suostumusta tai tutkimuksessa puututaan tutkittavien fyysiseen koskemattomuuteen (esimerkiksi älysormuksella kerättävä data).

Mikäli opinnäytetyön toteuttaminen edellyttää eettistä ennakkoarviointia, lausuntoa eettiseltä toimikunnalta on haettava ennen tutkimusluvan hakemista. Tutkimuslupahakemukseen liitetään eettisen toimikunnan puoltava lausunto. Lausunnon hakeminen koskee tavallisesti vain YAMK-opinnäytetöitä.

HAMK on jäsenenä pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisessä toimikunnassa, jolta HAMKin opinnäytetöihin voidaan hakea eettistä ennakkoarviointia. Lisätietoa eettisen ennakkoarvioinnin hakemisesta löydät TENK:n ohjeesta Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden ennakkoarviointi Suomessa (2019) sekä Pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen ihmistieteiden eettisen toimikunnan verkkosivuilta.

Suostumukset

Tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen on ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen keskeinen eettinen periaate.  Se ei ole sama asia kuin suostumus, jota käytetään henkilötietojen käsittelyn laillisena käsittelyperusteena. Tietoon perustuva suostumus osallistua tutkimukseen pyydetään tutkittavalta ennen aineistonkeruun aloittamista. Tutkija dokumentoi tutkittavan suullisesti, kirjallisesti, sähköisesti tai muutoin antaman osallistumissuostumuksen.

Niissä tutkimusasetelmissa, joissa tutkittavalta ei syystä tai toisesta johtuen voida pyytää tietoon perustuvaa suostumusta osallistua tutkimukseen, on pääsääntöisesti haettava eettisen toimikunnan lausunto. Lisätietoja tutkittavan oikeuksista sekä tietoisesta suostumuksesta TENK:n ohjeesta Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden ennakkoarviointi Suomessa.

Koko opinnäytetyöraportti on julkinen, eikä siinä saa olla luottamuksellisuuden takia poistettuja osia. Luottamuksellisia aineistoja ei myöskään merkitä liitteiksi. Mikäli opinnäytetyöhön kuuluu luottamuksellista sisältöä, esimerkiksi yritysten liikesalaisuuksia tai tuotekehitystä, opinnäytetyö laaditaan siten, että luottamukselliset tiedot esitetään varsinaisesta työstä kokonaan erillisessä tausta-aineistossa, joka jää tilaajan käyttöön. Tausta-aineistosta ja sen säilyttämisestä sovitaan erikseen opinnäytetyösopimuksessa. Ohjaajalla on luottamuksellisia tietoja koskeva vaitiolovelvollisuus.

Opiskelijalla on tekijänoikeus omaan työhönsä. Tästä seuraa sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Opinnäytetyöhön liittyviä lakisääteisiä huomioitavia asioita ovat erilaiset oikeudet opiskelijan työn tuloksiin (tekijänoikeudet, patentti- ja mallioikeudet) ja vastuukysymykset tapaturma- ja vahingonkorvausasioissa. Opiskelija ja tilaaja sopivat näistä erikseen opinnäytetyösopimuksen yhteydessä. Opinnäytetyösopimuksessa on kuvattu lakisääteisesti huomioitavat lainkohdat tekijänoikeuksista sekä patentti- ja mallioikeuksista. Jos opinnäytetyöprosessin yhteydessä syntyy suojattavia immateriaalioikeuksia, on tekijän itsensä haettava niihin halutessaan yksinoikeutta.

Opinnäytetyösuunnitelman yhteydessä laaditaan aineistonhallintasuunnitelma, joka on kuvaus tutkimusaineiston (tutkimusdata) käsittelystä opinnäytetyöprosessin aikana. Aineistonhallintasuunnitelmalla varmistetaan, että aineistojen kerääminen, käsittely, säilyttäminen ja tuhoaminen on suunniteltu ja toteutettu huolellisesti.

Aineistonhallintasuunnitelma tulee olla laadittuna ennen aineistonkeruun aloittamista ja tallennettuna Wihiin ja se tulee tallentaa myös valmiin opinnäytetyön liitteeksi. Mikäli aineistonkeruussa tai käsittelyssä tapahtuu muutoksia opinnäytetyöprosessin aikana, tulee aineistonhallintasuunnitelma päivittää. Katso sunnittelman tarkempi sisältö Aineistohallintasuunnitelman ohjeesta.

Opinnäytetyön valmistuttua on huolehdittava opinnäytetyössä kerätyn tutkimusaineiston käsittelystä aineistonhallintasuunnitelman mukaisesti. HAMKin arkistonmuodostussuunnitelmassa (AMS) on määritelty opinnäytetyöprosessissa syntyville asiakirjoille mm. säilytysaika, säilytyspaikka ja säilytyksestä vastaava taho. Opiskelijan tulee tarkistaa omat velvollisuutensa asiakirjojen säilyttämisessä tarkistuslistasta.

Mikäli opinnäytetyöhön kerätty tutkimusaineisto (tutkimusdata) halutaan antaa HAMKille jatkokäyttöön opetusta tai tutkimusta varten, on asiasta tehtävä kirjallinen tutkimusaineiston oikeuksien siirtosopimus. Jos opinnäytetyö on tehty HAMKin hankkeille, on tutkimusaineiston (tutkimusdatan) luovuttamisesta HAMKille käytettävä sitoumus oikeuksien siirrosta projektissa -sopimuspohjaa.

Mikäli opinnäytetyössä käsitellään henkilötietoja, suunnitellaan käsittelyn elinkaari etukäteen. EU:n tietosuoja-asetus (EU:n yleinen tietosuoja-asetus 2016/679, 2020) ja Suomen tietosuojalaki (Tietosuojalaki 5.12.2018/1050, 2020) edellyttävät huolellisuutta henkilötietojen käsittelyssä:

  • opinnäytetöihin ja niihin liittyviin aineistoihin tallennetaan henkilötietoja mahdollisimman vähän
  • tutkimukseen osallistuvia informoidaan henkilötietojen käsittelystä
  • poistetaan henkilötiedot tai muunnetaan ne tunnistamattomiksi käyttäen esimerkiksi tunnistuksen estäviä koodeja aineistoissa (anonymisointi tai pseudonymisointi)
  • valitaan turvalliset menettelyt ja välineet henkilötietojen keräämiseen, tallennukseen, säilytykseen ja tuhoamiseen.

Opinnäytetöissä tapahtuvasta henkilötietojen käsittelystä löydät lisätietoja HAMKin digipedaohjeista .

Saavutettavassa dokumentissa sisällöistä kommunikoidaan selkeästi ja ymmärrettävästi. Digitaalisten dokumenttien saavutettavuusvaatimuksista säädetään saavutettavuusdirektiivillä 2016/2102, jonka Suomessa implementoi Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019, 2010). Saavutettavuusvaatimukset koskevat myös opinnäytetöitä.

Opinnäytetyö on digitaalisessa muodossa saatavilla joko Theseus-tietokannassa tai HAMKin sisäisessä opinnäytetyöarkistossa. Jotta jokainen opinnäytetyöstä kiinnostunut henkilö pystyisi hyödyntämään sisältöä, on dokumentista tehtävä sisällöltään, rakenteeltaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan saavutettava. Tämän takia opinnäytetyössä tulee käyttää saavutettavaa asiakirjamallia.

Saavutettavuuden varmistaminen lisää dokumentin ymmärrettävyyttä, mukautettavuutta erilaisille laitteille ja käyttöliittymille sekä teknistä toimivuutta myös avustavaa teknologiaa (esimerkiksi ruudunlukijaa) käytettäessä. Kun dokumentti on rakennettu työstämisvaiheessa saavutettavaksi, se tallennetaan saavutettavaan ja arkistokelpoiseen PDF/A muotoon.

Dokumentin sisällön tekninen saavutettavuus rakennetaan siten, että

  • sisältö kirjoitetaan helposti luettavilla fonteilla (tämä huomioitu HAMKin asiakirjamallissa), sisällön lukemisjärjestys määritellään ja käytetään tekstinkäsittelyohjelman tyylejä
  • kuville annetaan tekstivastine (alt-teksti)
  • tekstin ja taustan tai graafisten elementtien välillä määritellään riittävä sävykontrasti
  • linkit nimetään kuvaavasti
  • tietoa ei välitetä pelkästään värisymbolein esimerkiksi taulukoissa.

Me HAMKissa haluamme olla vahvasti mukana kestävän kehityksen edistäjinä.
Kestävä kehitys tarkoittaa vastuullista ympäristöasioiden, talouden ja sosiaalisten näkökulmien huomioimista. Kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen nähdään edellytyksenä yritysten ja yhteiskunnan vastuulliselle kehittymiselle. Näin ollen opinnäytetyössä tulee tarkastella opinnäytetyön aiheen kannalta merkityksellisiä kestävän kehityksen näkökulmia, jotka huomioidaan arvioinnissa.

Ympäristönäkökulma liittyy ekologiseen kestävyyteen. Pyrkimys hiilineutraaliin yhteiskuntaan edellyttää uusien palveluiden, teknologioiden ja toimintamallien käyttöönottamista siten, että luonnon kantokyky ei ylity. Ympäristöllisen kestävyyden kautta on mahdollisuus tarkastella esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutokseen, maankäyttöön ja makean veden käyttöön liittyviä vaikutuksia. Ekologiseen kestävyyteen sisältyy sekä luonnon ympäristöt että Ihmisen rakentamat kaupunkiympäristöt.

Taloudellinen näkökulma antaa mahdollisuuden tarkastella toiminnan ja palveluiden taloudellista kestävyyttä, tutkia raaka-aineiden ja materiaalien käyttöä sekä niiden vaikutusta ympäristön kuormittavuuteen. Kiertotalous ja vihreä siirtymä ovat sen keskeisiä aihepiirejä. Tähän liittyvät esimerkiksi energiatehokkuus, fossiiliton liikenne ja kestävät lämmitysratkaisut.

Sosiaalinen ja kulttuurinen näkökulma käsittelee yhteiskunnallisia asioita, jotka liittyvät ihmisten hyvinvointiin. Esimerkiksi tasa-arvoon, terveyteen, koulutukseen ja työhön liittyvät asiat ovat osa sosiaalista kestävyyttä ja antavat mahdollisuuden tarkastella yksilön, organisaation ja yhteiskunnan välistä suhdetta ja toimintaa.

Kestävän kehityksen mukaiseen ajatteluun sisältyy tärkeänä elementtinä keskinäisriippuvuus. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi jokin tuote tai palvelu lisää tai vähentää ympäristön kuormittumista, tällä puolestaan on taloudellista merkitystä ja siitä seuraa sosiaalisia vaikutuksia. Kestävän kehityksen kolmen näkökulman eli ympäristöllisen, taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden keskinäiset riippuvuudet antavat mahdollisuuden analysoida kestävyysnäkökulmaa syvällisemmin.