Dave-​podi

Intro

Esa Virta

Innovaatioita, yhteistyötä ja uusia näkökulmia. Tämä on Dave-podi!

Johanna Pyrhönen

Dave-hanke on Euroopan unionin osa rahoittama datavetoisen kiertotalouden TKI ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatioympäristö, jota Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa.

Esa Virta

Tervetuloa. Olen Esa Virta kehitysinsinööri Hamkilla ja tämän podcastin juontaja ja toisena juontajana meillä on Johanna Pyrhönen, viestintäassistentti.

Johanna Pyrhönen

Moi vaan

Esa virta

Tämän ensimmäisen podcastin asiantuntijahaastateltavana. Meillä on tutkija yliopettaja Anne-Mari Järvenpää

Anne-Mari Järvenpää

Moikka moi

Esa Virta

Ja lehtori Johanna Salmia

Johanna Salmia

Moi vaan

Esa Virta

Ja nyt heitetäänkin tästä ensimmäinen kysymys heti Johannalle. Yleisesti tuosta innovaatioekosysteemistä, että mitä ne oikeasti on?

Johanna Salmia

No ekosysteemit on varmaan kaikille tuttuja tuolta luonnon puolelta ja sieltä biologian tunneilta. Mutta nyt me puhutaan vähän eri näkökulmasta. Elikkä tällä innovaatioekosysteemillä tarkoitetaan eri toimijoiden esimerkiksi yritysten, tutkimuslaitosten, julkisten organisaatioiden ja muiden tahojen muodostamaa verkostoja. Tässä verkostossa sitten tehdään yhteistyötä. Siellä voidaan jakaa resursseja, tietoa, osaamista ja kaiken tavoitteena on sitten saada aikaan innovaatioita kehitettyä ja tuotua markkinoille. Perusideana tässä on, että ne innovaatiot syntyy parhaiten silloin kun kaikki osapuolet hyödyntää toistensa vahvuuksia ja tekee sitä yhteistyötä.

Esa Virta

Miten se eroaa sitten perinteisistä kehitysmalleista?

Johanna Salmia

No perinteisessä kehitysmallissahan esimerkiksi yritys kehittää siellä yrityksen sisällä niitä uusia innovaatioita ja vaihe vaiheelta kehittää asioita eteenpäin, mutta sitten tämmöisessä innovaatioekosysteemissä kehitys on sitten paljon dynaamisempaa, elikkä kun siinä on näitä useita toimijoita yhdessä. Toimijat voi tietysti olla esimerkiksi alueellisesti toistensa kilpailijoita, mutta myös sitten yhteistyökumppaneita ja tätä kautta kehitys on sitten nopeampaa ja joustavampaa. Tämmöisessä ekosysteemissä voidaan synnyttää sitten esimerkiksi nopeasti prototyyppejä, joita voidaan helposti sitten kehittää eteenpäin. Ja tämmöisessä innovaatioekosysteemissä pystytään luomaan sellaisia ratkaisuja, joita nämä organisaatiot ei pysty kehittämään yksin. Siellä pystytään hyödyntämään sitten eri asiantuntijoita resursseja ja teknologioita näistä eri tahoista, jotka tässä on mukana. Ja voidaan jakaa ihan sitten vaikka fyysisiä tiloja, kuten laboratorioita ja digiympäristöjä ja eri laitteita. Yritykset ja organisaatiot kaikki sidosryhmät, jotka tässä on mukana niihin voi jakaa sitä tietoa ja yhdistää heidän omia vahvuuksiaan ja kehittää sitten tällaisia innovatiivisia ratkaisuja, joita ei ihan muuten sitten olisikaan syntynyt. Ja myöskin riskien jakaminen on mahdollista, jolloinka voidaan sitten kokeilla niitä uusia ideoita ilman että tarvitsee ottaa sitten sitä kaikkea taloudellista tai teknologista riskiä yksin.

Esa Virta

No miten tämmöinen innovaatioekosysteemi toimii käytännössä?

Johanna Salmia

No käytännössä voidaan yhdessä sitten toteuttaa erilaisia toimintamalleja. Näitä voi olla vaikka erilaiset työpajat tai hackathonpäivät, innovaatiopäivät yleensäkin tiedon jakaminen, vaikka jotkut info sessiot ja sitten voi syntyä näitä kumppanuuksia eri sidosryhmien välille pidemmäksikin aikaa ja sitten voidaan toteuttaa jopa yhteisiä hankkeita. Ja esimerkiksi sitten yritykset voi tehdä yhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten asiantuntijoiden ja myöskin opiskelijoiden kanssa. Jotta pystyvät kehittämään näitä uusia teknologioita ja ratkaisuita. Julkinen sektori voi olla mukana tukemassa sitten. Tuomassa muun muassa rahoitusta. Joilla voidaan sitten esimerkiksi kaupallistaa näitä innovaatioita ja tätä yhteistyötä voidaan toteuttaa paitsi fyysisesti, myös erilaisilla alustoilla, joissa voidaan jakaa esimerkiksi tietoa tai osallistua yhteisiin kokeiluihin.

Johanna Pyrhönen

No Anne-Mari miten Dave-hanke sitten liittyy tähän innovaatioekosysteemin?

Anne-Mari Järvenpää

Jos lähdetään ihan taustasta liikkeelle. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali kiertotalous yhteiskunta vuonna 2035 ja ajatellaan, että läpimurto siinä tullaan saavuttamaan digitaalisten ratkaisujen ja innovaatioiden avulla. Tiedämme myös, että kiertotalous tarvitsee eri toimijoiden yhteistyötä siellä ekosysteemeissä, jossa arvoketjun toimijat voi kehittää ratkaisuja yhdessä. Eli tällä tavalla nää meidän yhteistyöyritykset sitten tulevat tähän yhteiselle alustalle tekemään yhteistyötä ja ratkaisuja kehitykseen.

Johanna Pyrhönen

No miten sitten Dave hankkeen verkosto tuo yhteen eri toimijat ja auttaa heitä luomaan näitä uusia innovaatioita?

Anne-Mari Järvenpää

Jos ajatellaan sitä, että data ja digitalisaatio nähdään mahdollistajana kiertotaloudelle ja resurssitehokkuuden kehittymiselle ja toisaalta myös sen seurannalle. Niin tiedetään myös valtakunnan tasolla, että digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto siellä kiertotaloudessa on vasta lähtökuopissaan. Sen takia tarvitaan tutkittua tietoa digitalisaation käyttöönottoon liittyvistä tekijöistä. Ja toisaalta tiedetään myös, että kiertotaloutta ja digitaalisia ratkaisuja yhdistävät toimet jossain määrin puuttuu. Ja nyt halutaan konkreettisia demonstraatioita ja kokeiluita, joilla yritykset voivat arvioida niitä kehitettyjen ratkaisujen hyötyjä ja ylipäätään kun puhutaan, puhutaan digitalisaatiosta ja kiertotaloudesta, niin tiedetään myös, että kyvykkyydet on aika siilautuneita myös tällä hetkellä. Eli se mitä me tässä tehdään ja tuodaan yhteen, niin lisätään ja fasilitoidaan sitä ICT osaajien ja kiertotalous osaajien osaamista ja yhteistyötä.

Johanna Pyrhönen

No Dave-hanke on vasta aluillaan, mutta onko jo olemassa konkreettisia esimerkkejä Dave-hankkeen ja muiden toimijoiden yhteistyöstä?

Anne-Mari Järvenpää

Yhteistyötä on sen verran liikkeellä. Hankkeessa on perustettu ohjausryhmä jossa meillä on lukuisa joukko alueen yrityksiä mukana ja he ovat siinä yhteisesti asioiden kehittämisen äärellä, niin tällä tavalla meillä ensimmäinen rupeama saavutettu.

Johanna Pyrhönen

No miten sitten uudet yritykset ja organisaatiot voivat liittyä tähän Dave-hankkeeseen?

Anne-Mari Järvenpää

Meillä käynnistyy varsinaisesti tänä keväänä ensimmäiset tilaisuudet ja tapahtumat, joissa sitä varsinaista innovaatioekosysteemiä lähdetään kehittämään, rakentamaan ja keskustelemaan sen tarpeista ja niiden varsinaisista yritysten kiinnostuksen kohteista. Eli tällaiset meidän järjestämät tilaisuudet ovat sitten kaikille yrityksille ja organisaatioille avoimia tilaisuuksia, johon me sitten kaikki kutsumme mukaan yhdessä keskustelemaan tarpeista ja kehittämään sitä toimintamallia.

Johanna Pyrhönen

Miten sä näet Dave-hankkeen tulevaisuuden ja mahdollisuudet laajentua?

Anne-Mari Järvenpää

No ekosysteemin ideaan tietysti liittyy se, että kun puuhaamme siellä ekosysteemissä yritysten kanssa ja siellä on yrityksellä omia kehittämistarpeita mihin niitä muita toimijoita liittyy, niin kyllä todennäköisesti aika nopeasti tullaan siihen, että meidän pitää myös ulkopuolista osaamista, rahoitusta, fasilitointia tai muuta lähteä hakemaan ja tuomaan siihen ekosysteemiin, jotta se kehittäminen on siellä mahdollista.

Emme ajattele niin, että itse me hankkeessa pystymme vastaamaan näihin kaikkiin yritysten tarpeisiin vaan se meidän rooli on siinä myös aktiivisesti hakea ekosysteemiin mukaan lisää muita toimijoita ja just liittää muita ekosysteemejä ,löytää ja liittää niitä siihen meidän toimintaan.

Esa Virta

Miten nämä innovaatioekosysteemit tukevat kestävän kehityksen tavoitetta? Mitäs Johanna sä olet tästä mieltä?

Johanna Salmia

No nämä innovaatioekosysteemit on avainasemassa kun puhutaan tästä kestävän kehityksen tukemisesta ja näissähän yhdistyvät tai yhdistetään juuri nää toimivat toimijat, jotka voi kehittää yhdessä ratkaisuita tukemaan ympäristöhyvinvointia ja yhteiskunnan kehitystä. Ja tässä innovaatioekosysteemissähän kaikki tuovat sen oman osaamisensa sinne ja resurssinsa ja sitä kautta esimerkiksi pystytään, sitten lähtemään näiden kestävämpien teknologioiden ja liiketoimintamallien kehittämiseen. Ja sitten kun nämä eri tahot jakaa sitä tietoa ja kokeilee juurikin näitä uusia ideoita, niin voidaan löytää jopa nopeammin sitten innovaatioita vastaamaan näihin ympäristöhaasteisiin, kuten esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Elikkä yksin ei ehkä päästä niin nopeasti eteenpäin, mutta yhdessä saadaan aikaan sitten paljon enemmän.

Esa Virta

No miten sä uskot, että yhteistyö eri toimijoiden välillä voi edistää ympäristön hyvinvointia ja tätä kiertotaloutta?

Johanna Salmia

No mä uskon, että tällainen innovaatioekosysteemin ja sidosryhmien yhteistyö siinä, niin se voi saada aikaan oikeasti jopa ihmeitä tän ympäristön ja kiertotalouden hyväksi. Elikkä yhdessä eri sidosryhmät voi kehittää ratkaisuita, jotka vähentää näitä luonnonvarojen käyttöä ja edistää sitten materiaalien kiertotaloutta tai kiertoa. Ja esimerkiksi kiertotalous on merkittävä osa tätä ja esimerkiksi eri toimijat voi sitten yksi löytää erilaisia tapoja käyttää näitä yritysten sivuvirtoja hyödyksi ja lisätä sitä kautta sitten arvoa. Tätä kautta voidaan vähentää myös sitten esimerkiksi jätteen määrä.

Esa Virta

Elikkä näillä eväillä Dave-hankkeella lähdetään parastamaan maailmaa ja loppukommenttina voidaan tähän sanoa, että parastetaan maailmaa yksi hanke kerrallaan olkoon tämä Dave-hanke yksi sellainen.

Outro

INTRO

Innovaatioita, yhteistyötä ja uusia näkökulmia. Tämä on DAVE-podi. DAVE-hanke on Euroopan unionin osarahoittama datavetoisen kiertotalouden TKI-ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatio ympäristö, jota Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
Tervetuloa DAVE-podiin minä olen Johanna Pyrhönen ja tänään keskustelemme opiskelijayritysyhteistyöstä ja siitä miten yhteistyö voi tuoda lisäarvoa niin opiskelijoille kuin yrityksille. Meillä on vieraana Tambestin toimitusjohtaja Joni Kaski.

JONI KASKI
Moi

JOHANNA PYRHÖNEN
Sekä Miska Hyvärinen tieto- ja viestintätekniikan kiertotalousinsinööri opiskelija HAMKista

MISKA HYVÄRINEN Tervehdys

JOHANNA PYRHÖNEN
Miska tekee tällä hetkellä opinnäytetyötä. Tambestille liittyen tuotantoprosessien sujuvoittamiseen ja tehostamiseen. Kuulemme heidän kokemuksistaan ja siitä, miten HAMK on tukenut yhteistyötä ja kuinka yritykset voivat hyötyä tällaisesta yhteistyökuviosta. Joni kerrotko vähän Tambestista ja mikä sai teidät alun perin lähtemään mukaan opiskelijayritysyhteistyöhön?

JONI KASKI
Tambest on Forssalainen yksityisomisteinen lasijalostaja ja tehdään monenlaista: turvalasia, taivutetaan lasia, laminoidaan. Tällä hetkellä ollaan kehitelty puolustusteollisuuden tuotteita. Nyt syy, miksi me opiskelijayhteistyötä, niin tavallaan nähdään, että opiskelijat on hyvin tärkeässä roolissa tässä ekosysteemissä. Eli he on meidän tulevia työntekijöitä ja tavallaan yritysten myös ehkä tietynlainen velvollisuus on tehdä ja kehittää tätä alueellisesti näitten sidosryhmiensä kanssa tätä meidän omaa maailmaamme.

JOHANNA PYRHÖNEN
No miten yhteistyö tuli sitten ajankohtaiseksi teidän yritykselle?

JONI KASKI
Nyt kehitetään tietysti yhtiötä. Ollaan nyt toimittu uudella omistuksella vajaa 3 vuotta ja meillä on tiettyjä suuntia tässä elikkä: Meille tuli 4 opinnäytetyö aihetta tossa mieleen itselle mitä me lähdetään kehittämään. Nyt nyt ollaan Lean puolen asioista tässä Miskan kanssa käyty läpi ja se oli oikeastaan kun meillä oli tiettyjä haasteita tuossa tuotannon eteenpäin viemiseksi ja löytää niitä semmoisia tavallaan pieniä pullokauloja sieltä mitä rajoittaa meidän tuottavuutta sitten.

JOHANNA PYRHÖNEN
No miten Miska miten sä päädyit sitten juuri tähän projektiin? Mikä houkutteli sinua työskentelemään Tambestin kanssa?

MISKA HYVÄRINEN
Mulla ei oikeastaan ollut se opinnäytetyö vielä ajankohtainen, kunnes mä näin sitten, että Johanna Salmia oli laittanut ilmoituksen, että Tambest hakee opinnäytetyöntekijöitä. Päädyin sinne sitten hakemaan ja oikeastaan se mikä teki siitä entistä houkuttelevampaa oli se, että Joni soitti heti seuraavana päivänä, siitä kun olin laittanut hakemuksen ja me puhuttiin pitkät pätkät, että mitä lähdettäisiin tekemään. Meillä oli tosi hyvät yhteneväiset näkemykset siitä, että mitä lähdetään tekemään, niin se oli minusta tosi motivoivaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Joni millaisia hyötyjä tästä yhteistyöstä on ollut teille? Voisitko jakaa jonkin konkreettisen esimerkin miten tämä on vaikuttanut teidän toimintaan?

JONI KASKI
Nyt ollaan siinä kohtaa, että ollaan listattu näitä solmukohtia tai pullonkauloja tuotannossa ja lähdetty niitä miettimään ja ratkaisuita niihin. Miska on tehnyt ehdotuksia siitä. Ja nyt jos konkreettista ihan ajattelee, niin meillä oli haasteena esimerkiksi lasipukkien riittävyys. Nyt siellä on tehty tiettyjä toimintamalleja miten niitä pidetään tyhjänä esimerkiksi jätelasin osalta, ja sitten on pidetty myös tämmöinen siivouspäivä, että tehtiin tilaa. Se myös kartoittaa sen mistä saataisiin moisia. Tavallaan se on hyvin ratkaisukeskeistä. Haetaan ratkaisua ongelmaan. Näähän on yleensä yrityksillä hyvin pieniä nämä ongelmat. Mutta ne täytyy tavallaan nostaa esille, että ne saa sen arvoisensa ratkaisun.

JOHANNA PYRHÖNEN
Aivan, miten Miska yhteistyö on auttanut sua kehittymään ammatillisesti? Onko tämä kokemus avannut uusia näkökulmia omaan alaan tai sitten urasuunnitelmiin?

MISKA HYVÄRINEN
Tää on avannut siinä mielessä uusia näkökulmia omaan alaan, että tää on ihan mahtavaa päästä tekee tämmöistä kehitystyötä missä näkee konkreettisesti oman työn tulokset. Se että tehdään oikeasti oikeassa ympäristössä, niin tää on ehkä semmoinen yksi mahdollisuus mulle, että mitä mä voisin lähteä niin sanotusti isona tekemään tän koulutuksen ympärillä, että mitkä on ne mahdollisuudet. Mahdollisuuksia on monia ja tää on hyvin mielenkiintoinen.

JOHANNA PYRHÖNEN
Aivan. No Joni miten HAMK on tukenut yhteistyön onnistumista? Oletteko saaneet apua esimerkiksi opiskelijoiden valinnassa tai projektin ohjauksessa ja onko yhteistyö sitten ollut sujuvaa?

JONI KASKI
Joo, me ollaan hyvin tyytyväisiä saamamme tukeen tässä. Monta kertaa olen sanonut, että Forssa on näyttänyt kauniimmat kasvonsa minulle. Mä tulen matkan päästä Porista eikä ole sitä verkostoa tällä alueella aikaisempaa ollut ja täällä on ollut mukava päästä mukaan näihin asioihin ja sitä myötä sitten HAMK on tuonut oman apunsa meidän yritykselle tästä ja me ollaan sitten voitu tavallaan maksaa sitä takaisin teettämällä oppilailla tämmöisiä motivoivia töitä, eli yhteistyö on ollut hyvin sujuvaa. Ollaan saatu paljon apua. Ollaan saatu apua ihan jo tästä hakuilmoituksen muokkaamisesta asti aina sitten tässä. Muutenkin tämän ulkopuolelta myös. Meillä on jätevirtaprosesseja ollut tuossa käynnissä ja data-analytiikkaa ja ynnä muuta, että tässä yhteistyö on mielestämme todella toimivaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Miska, miten sä koet HAMKin roolin? Oletko saanut tukea esimerkiksi ohjauksessa resursseissa tai käytännön avustuksessa? Miten HAMK on auttanut yhteistyön sujuvuudessa?

MISKA HYVÄRINEN
No mä koen ehkä itse olevani hirveän semmoinen itseohjautuva, että sinällään en ole hirveästi tarvinnut apua. Me on saatu Tambestin kanssa sovittua kaikki asiat ja aikataulut tosi sujuvasti, mutta mä oon aina saanut HAMKilta apua, kun sitä olen tarvinnut. Olkoonkin sitten mietintäapua tai järjestelmäapua tai ihan mitä vaan, niin se on kiva tietää, että siihen omaa oppilaitokseen pystyy luottamaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
Millaista tukea ja ohjausta olet sitten saanut Tambestilta? Onko ollut haasteita, joita olette kohdanneet yhteistyössä ja miten niistä on sitten selvitty?

MISKA HYVÄRINEN
Olen tosi tyytyväinen siihen Tambestin tukeen. Jonin kanssa yhteistyö on sujunut tosi hyvin ja henkilökunnan kanssa yhteistyö on sujunut tosi hyvin, että mut on otettu tosi hyvin vastaan siellä ja ei meillä oikeastaan sen kummempia haasteita. Mä olin ehkä hirveän optimistinen ton aikataulu suhteen ja mua on silleen lempeästi toppuuteltu, että ei tämä ole ehkä semmoinen mitä tarvitsee tapahtua ihan parissa viikossa, niin se on ihan hyvä että ollut semmoista niinku tasapainoa siinä niin.

JOHANNA PYRHÖNEN
Että ei huomenna tarvitse olla vielä valmista.

MISKA HYVÄRINEN
Ei tarvitse onneksi olla joo vielä valmis.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Joni kuinka tärkeätä teille Tambestilla on ollut tarjota tukea ja ohjausta sitten tän projektin aikana?

JONI KASKI
Nämähän on meidän elävän elämän ongelmia mitä lähdetään ratkaisemaan. Elikkä meidän lähtökohtana on ollut, että on ensisijaisesti kysytään opiskelijalta: Miten tämän kehyksen ympärillä sinulle itsellesi on hyötyä sun tulevaisuuden kannalta, ja sitten me lähdetään täysillä tukea itse sitä muuta ja pyritään se ongelma ratkaisemaan siitä näkökulmasta mitä on käytössä. Tämä on ollut mun mielestäni semmoinen hyvä harjoitus meillekin tässä, kun yrityksen itsensä täytyy osata kohdata se opiskelija tulevaisuuden ammattilaisena ja antaa mahdollisuus näyttää ne kyvykkyytensä tässä, ettei laiteta liian tiukkoja rajoja siihen ympärille vaan avoimin mielin lähdetään kuuntelemaan myös semmoisia oman osaamisalueen ulkopuolisia ratkaisuja.

JOHANNA PYRHÖNEN
No tätä aihetta ehkä jo tässä vähän sivuttiinkin, mutta pystytkö antamaan jonkun konkreettisen esimerkin siitä miten tämä yhteistyö on ollut hyödyllistä Tambestille?

JONI KASKI
Jos ajattelee vaikka tätä Lean -prosessin kannalta tuossa, niin sehän ei ole meillä ollut aikaisempaa käytössä, eikä varmaan isolle osalle henkilöstöäkään tuttu. Niin tämä on nyt varmaan silleen just et se avaa näitä periaatteita siihen ajanjaksoon kun työ on loppunut ja pitäisi jäädä elämään sitä uutta normaalia näiden raamien sisällä, niin se on ollut varmaan semmoinen mikä tulee konkreettisena esimerkkinä mieleen siitä.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Miska miten olet kokenut oman työn ja panoksesi vaikuttaneen yrityksen toimintaan ja toimintatapoihin. Oletko saanut aikaan muutoksia ja parannuksia?

MISKA HYVÄRINEN
No toivottavasti mä oon saanut aikaan muutoksen ja parannuksen ja tosiaan, ehkä tää on semmoinen pidemmän aikavälin projekti. Ihan semmoista tiukkaa dataa asiasta, että miten mä oon saanut asioita parannettua niin ei ole. Ei ole vielä saatavilla, mutta se mitä mä, ehkä itse oon huomannut tuolla henkilökunnan kesken on se, että siellä on otettu se muutos tosi hyvin vastaan ja haluttu lähtee parantaa asioita ja kehittää asioita. Ja se on just se mitä mä oikeastaan niinku isommassa kuvassa vähän niinku hainkin tällä, että se Lean -kulttuurin omaksuminen on semmoista ajatteluttavan muutosta ja se me ollaan saatu jo aikaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
Se vie aikaa ennen kuin se sitten ne todelliset tulokset näkyy ja juurtuu.

MISKA HYVÄRINEN
Nimenomaan. Nyt me ollaan saatu se ajatus sinne iskostettua, että jes tää on hyvä juttu, että mites me voitaisiin lähteä jatkamaan ja ylläpitämään tätä tulevaisuudessa ja se on ihan loistavaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Joni miten näet opiskelijayritysyhteistyön tulevaisuuden? Uskotko että tällainen yhteistyö kannattaa jatkossakin?

JONI KASKI
Kannattaa ilman muuta ja myös Taambestin ulkopuolelta aluelliset yritykset kannattaa käyttää tätä mahdollisuuksia hyväksi. Mun mielestä opiskelijat on paljon valmiimpia tänä päivänä mitä itse muistaa aikanaan olleensa. Eikä mystifioida niitä yrityksen ongelmia. Ne on aika pieniä asioita loppupelissä kun joku niihin keskittyy ja tuo huomionsa niihin, niin kyllä opiskelija pystyy siinä auttamaan.
Se dialogi täytyy käydä. Keskustelu on tosi tärkeä siinä, että ymmärretään ne. Ei vaadita eikä oleteta liian paljon. Ja tavallaan pyritään siinä pitämään se semmoisena, että se on kaikkien mukavuusalueella. Silloin yleensä tulee kaikkein paras lopputulos. Varmasti jatketaan näitä tulevaisuudessa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No olisiko sulla antaa sitten vinkkejä yrityksille jotka vielä miettivät pitäisikö heidän lähteä yhteistyöhön opiskelijoiden kanssa? Mikä on ollut paras asia tässä yhteistyössä?

JONI KASKI
Ehdottomasti keskustelu koulun kanssa kannattaa käydä niistä, että mitä aiheita voisi olla sellaisia, koska niitä syötteitä tulee sieltä koulun suunnastakin, että mikä on se kyvykkyys oppilailla ratkaista. Mitä otsikoita siinä voi olla? Rohkenen melkein väittää, että aika monessa yrityksessä ne ongelmat on hyvinkin samantyylisiä ja sieltä löytyy aina sitä kehitettävää, että kunhan se tavallaan se mittakaava saadaan siitä yhdessä sovittua niin rohkeasti mukaan vaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
No Miska mitkä on parhaat neuvot opiskelijoille, jotka miettivät kannattaako lähteä mukaan tämmöiseen vastaavaan projektiin?

MISKA HYVÄRINEN
Mun parasneuvo on, että lähde tämmöiseen projektiin! Tää kehittää semmoista ammatillista osaamista. Pääsee käyttämään niitä teoriassa opittuja juttuja ja soveltamaan niitä ihan käytäntöön. Ja tämä on aivan loistavaa lisä CV:ssä, että pystyy sanoa, että ei ole vain päntätty kurssilta vaan oikeasti ollaan tosiaan niinku sitä teoriaa tuotu käytäntöön ja saatu aikaan muutoksia tai saatu aikaan kehitystä siellä yrityksessä. Että ehdottomasti kannattaa lähteä mukaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
Tehnyt jotain konkreettista.

MISKA HYVÄRINEN
Kyllä kyllä.

JOHANNA PYRHÖNEN
Kiitos paljon Miska ja Joni, että jaoitte kokemuksianne tästä opiskelijayritysyhteistyöstä. Inspiroivaa kuulla mitä kokemus on tuonut molemmille osapuolille ja toivottavasti tämä keskustelu innostaa myös muitakin yrityksiä yhteistyöhön oppilaitosten kanssa ja lähtemään mukaan DAVE-hankkeeseen.

MISKA HYVÄRINEN JA JONI KASKI
Kiitos, kiitos.

OUTRO
Parastaan maailmaa yksi hanke kerrallaan. Olkoon tämä DAVE-hanke yksi sellainen.

INTRO

Innovaatioita, yhteistyötä ja uusia näkökulmia. Tämä on DAVE-podi
DAVE-hanke on Euroopan unionin osa rahoittama datavetoisen kiertotalouden TKI ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatio ympäristö, jota Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa. JOHANNA PYRHÖNEN Moikka ja tervetuloa DAVE-podin pariin. Mä oon Johanna Pyrhönen ja tämänkertaisen davepodin aiheena ovat kiertotalous ja vihreä siirtymä. Vieraana meillä on tänään lehtori johanna salmia ja tutkijayliopettaja anne-mari järvenpää.

JOHANNA SALMIA JA ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Moi, Moikka moi.

JOHANNA PYRHÖNEN
Ja heidän kanssaan pureudumme tänään siihen, mitä kiertotaloudella ja vihreällä siirtymällä tarkoitetaan sekä miten ne hyödyttävät yrityksiä ja tulevia sukupolvia sekä miten DAVE- hanke voi auttaa näiden asioiden parissa painivia yrityksiä ja muita tahoja. Aloitetaan ihan yleisesti kiertotaloudesta. Mitä kiertotaloudella oikeastaan tarkoitetaan?

JOHANNA SALMIA
Kiertotaloushan on talousmalli, jossa pyritään pitämään materiaalit ja tuotteet käytössä mahdollisimman pitkään, eli tavoitteena on vähentää sitä hukkaa, tehostaa luonnonvarojen käyttöä ja minimoida jätteet. Tällaisessa perinteisessä lineaarisessa mallissa meillä on joku raaka-aine tai useampi raaka-aine, josta sitten valmistetaan tuote, jota sitten käytetään ja lopuksi se hävitetään. Sen sijaan kiertotaloudessa keskitytään sitten materiaali ja tuotteiden uudelleenkäyttöön ja korjaamiseen.

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Tässä mallissa tuotteet suunnitellaan kestämään pidempään ja niistä syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Luonnonvaroja käytetään säästeliäästi ja suositaan kierrätettäviä sekä uusiutuvia materiaaleja. Omistamisen sijaan kiertotaloudessa korostetaan palveluja kuten vuokraamista ja jakamista ja teknologian avulla tietenkin pyritään vähentämään resurssikukkaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
Miksi tää kiertotalous on sitten niin tärkeätä?

JOHANNA SALMIA
Kiertotalous on avain siihen kestävän kehityksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tietotaloudessa säästetään luonnonvaroja ja käytetään meidän näitä rajallisia resursseja viisaammin ja tämä sitten vähentää ympäristökuormitusta ja suojelee luontoa. Kiertotalous vähentää myös hiilidioksidipäästöjä, kun tuotantoprosessit kuluttaa. Vähemmän energiaa ja fossiilisia raaka-aineita.

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Sen lisäksi kiertotalous avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, työpaikkoja ja innovaatioita kierrätyksestä ja jakamistaloudesta. Se vähentää myös riippuvuutta tuonti raaka-aineista ja parantaa talouden kestävyyttä, erityisesti kriisejä ajatellen muun muassa huoltovarmuutta. Suomen tavoite olla hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä vaatii yhteistyötä yrityksiltä julkishallinnolta ja kuluttajilta.

JOHANNA PYRHÖNEN
Vihreästä siirtymästä puhutaan paljon, mutta mitä on vihreä siirtymä ja mitä sillä tavoitellaan?

JOHANNA SALMIA
Vihreä siirtymä tarkoittaa yhteiskunnan ja talouden muutosta kohti kestävää ja vähähiilistä toimintamallia. Se perustuu kiertotalouden edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden suojelemiseen ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tärkeä osa vihreetä siirtymää on myös fossiilisten polttoaineiden alasajo ja niiden korvaaminen puhtaalla energiaratkaisulla.

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Talouskasvu on perinteisesti perustunut luonnonvarojen ylikulutukseen, mikä onkin johtanut kestämättömään tilanteeseen talouskasvu ja luonnonvarojen kulutus olisikin saatava irti kytkettyä toisistaan. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen aiheuttaa suuria taloudellisia ja yhteiskunnallisia riskejä. Vihreä siirtymän avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta parantaa ympäristön tilaa ja varmistaa pitkän aikavälin hyvin vointia.

JOHANNA PYRHÖNEN
Mitkä ovat sitten tämän vihreän siirtymän hyödyt yrityksille ja tuleville sukupolville.

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
No vihreä siirtymä tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kilpailuetuja, sillä globaalisti vähän hiilisten ratkaisujen kysyntä kasvaa. Energiatehokkuuden parantaminen ja kiertotalouden omaksuminen voi myös osaltaan alentaa tuotantokustannuksia. Lisäksi kestävää liiketoimintaa tekevät yritykset houkuttelee helpommin sijoittajia ja parantaa asiakasuskollisuutta. Vihreä siirtymä ei ole vaan välttämätön toimenpide ilmaston ja luonnon puolesta, vaan se on myös taloudellinen mahdollisuus. Suomen tulevaisuus nojaa siihen, kuinka hyvin hyödynnämme vihreän siirtymän tarjoamat mahdollisuudet ja rakennamme kestävää taloutta planeettamme rajoissa.

JOHANNA PYRHÖNEN
Miten kiertotalous voisi sitten avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia?

JOHANNA SALMIA
No kiertotaloushan tuo uusia tapoja tehdä bisnestä. Elikkä näitä tuotteita, yritysten tuotteita voidaan myydä palveluna. Niiden käyttöikää voidaan pidentää huollon ja korjausten avulla ja kierrätetyt materiaalit voisi synnyttää ihan kokonaan uusia markkinoita. Erilaiset digitaaliset ratkaisut esim. IoT ja data-analytiikka parantaa resurssitehokkuutta ja vähentää hukkua. Lisäksi kiertotalous luo uusia yhteistyöverkostoja, jossa yritykset voi sitten hyödyntää toistensa sivuvirtoja ja innovoida yhdessä sitten erilaisissa ekosysteemeissä.

JOHANNA PYRHÖNEN
Onko tai voiko yrityksillä sitten olla jotain haasteita siirtymisessä kiertotalouteen?

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Suurimmat haasteet on usein alkuinvestoinnit, muutosvastarinta ja sitten toisaalta ne puuttuvat yhteistyö ja kiertotalousverkostot. Monilla yrityksillä on totuttu toimintatapa siihen lineaariseen malliin ja uudet toimintatavan omaksuminen voi vaatia kokonaan ajattelutavan muutosta ja tosiaan sitä yhteistyötä sidosryhmien kanssa. Myös datan hyödyntäminen ja sen jakaminen on aika alkuvaiheessa myös myös tästä näkökulmasta ja se tietysti hidastaa kiertotalouden kehitystä, mutta ne yritykset jotka uskaltaa kokeilla ja kehittää uusia ratkaisuja, niin ne on etulyöntiasemassa tulevaisuuden markkinoilla.

JOHANNA PYRHÖNEN
No entäs sitten pienet yritykset? Miten pienikin yritys voisi osallistua kiertotalouteen ilman suuria investointeja?

JOHANNA SALMIA
No pienen yritys voi hyvin edistää sitä kiertotaloutta ilman massiivisia investointeja käyttäen tämmöisiä pikkuisia askeleita mennäkseen eteenpäin, että ensimmäiseksi voi vaikka tarkastella niitä omia prosesseja ja miettiä voisiko materiaaleja säästää siellä jossain kohtaa. Voisiko vähentää jätettä tai hyödyntää sitä sitten uudelleen?Ja voidaan hyödyntää esimerkiksi Lean-menetelmiä tässä kohtaa. Ja sitten myös tällaiset yhteistyöt toisten kanssa voi avata uusia mahdollisuuksia. Esimerkiksi sen toisen yrityksen jäte voi olla sitten toisen raaka-aine ja sieltä pystytään sitten kehittää uusia innovaatioita. Lisäksi jakamistalous ja vuokrauspalvelut voi sitten vähentää omia hankintakuluja ja samalla parantaa sitä yrityksen resurssitehokkuutta.

JOHANNA PYRHÖNEN
No onko kiertotalous kilpailuetu vai imagohyöty vai ehkä molempia?

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Kyllä se on molempia kiertotalous voi tuoda suoraan säästöä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta samalla se on merkittävä vastuullisuusviesti asiakkaille ja sidosryhmille. Kuluttajat ja yritysasiakkaat suosii yhä enemmän kestäviä ratkaisuja ja sijoittajatkin katsoo tarkasti mihin rahansa laittavat. Eli kiertotalous voi parantaa sekä tulosta että brändimielikuvaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No mitä pitäisi tapahtua, että kiertotalous muuttuisi normaaliksi tavaksi toimia?

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
No ainakin tarvitaan yritysten kokeilunhalua ja asiakkaiden suunnalta tulevaa kysyntää. Yritysten pitäisi myös uskaltaa lähteä kehittämään ja testaamaan uusia toimintatapoja ja ylipäätään tehdä yhteistyötä. Ja lopulta asiakkaiden pitää vaatia kestävämpiä vaihtoehtoja, jotta niistä tulee markkinan valtavirtaa. Ja tulevaisuudessa kiertotalous ei olekaan enää erikoisuutta, vaan se on ihan ihan normaali käytäntö.

JOHANNA PYRHÖNEN
No kiertotalous data ja digitalisaatio. Millä tavoin data, digitalisaatio ja muut teknologiset ratkaisut, kuten IoT ja tekoäly voisi edistää kiertotaloutta?

JOHANNA SALMIA
No data ja digitalisaation avulla kiertotaloudesta saadaan sujuvampaa ja tehokkaampaa, että kun niitä materiaalivirtoja ja tuotteiden elinkaarta voidaan tarkemmin seurata, niin syntyy sitten vähemmän sitä hukkaa ja resurssit hyödynnetään paremmin prosessien tehostamiseen. Esimerkiksi erilaiset digitaaliset alustat voi yhdistää yrityksiä. Jolloinka juurikin pystytään se toisen yrityksen jäte hyödyntämään sitten ja ja tota myöskin kierrätykseen uudelleenkäytön optimointi helpottuu kun tiedetään tarkasti, että missä ja milloin niitä materiaaleja on saatavilla.

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Ja tässä näkökulmassa IOT ja data tuokin kiertotalouteen läpinäkyvyyttä ja älykkäitä ratkaisuja IoT -laitteella voidaan seurata tuotteiden kuntoa ja käyttöä reaaliajassa, jolloin esimerkiksi huollot voidaan tehdä ennakoivasti ja käyttöikää pidentää tai vaikkapa logistiikan ketjuja optimoida. Lisäksi digitaalisten kaksosten avulla voidaan simuloida tuotteiden ja materiaalien kiertoa, mikä auttaa kehittämään kestävämpiä ratkaisuja jo ihan suunnittelupöydällä.

JOHANNA SALMIA
Sitten tekoäly voisi auttaa kiertotaloudessa tekemään niistä prosesseista älykkäämpiä ja tehokkaampia. Esimerkiksi kierrätysmateriaalit voidaan lajitella tarkemmin tekoälyn avulla ja tekoäly voi myös yhdistää yrityksiä, jotka jotka sitten tosiaan näitä voi näitä toistensa jätteitä hyödyntää ja se edistää taas sitten kiertotalouden laajentumista.

JOHANNA PYRHÖNEN
Miten sitten dave hankkeen näkökulmasta? Miten dave hanke tukee kiertotalouden kehittämistä alueellisesti?

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Se ainakin yhdistää alueen yritykset ja muut toimijat tän innovaatioekosysteemin kautta tarjoamalla innostavan kohtaamispaikan sille yhteistyölle. Hanke tukee kiertotalouden kehittämistä alueellisesti tarjoamalla yrityksille mahdollisuuksia testata ja kehittää niitä kiertotalousratkaisuja ihan käytännössä. Ja hankkeessa alueelliset toimijat, kuten yritykset, tutkijat, opiskelijat ja muut tahot tekee yhteistyötä, mikä auttaa luomaan paikallisia verkostoja ja kehittämään uusia innovaatioita ja sitä kautta toivotaan tietysti niitä start uppejakin syntyvän. Ja hanke tietysti mahdollistaa myös myös tiedon jakamisen ja ja tämmöisten parhaiden käytäntöjen levittämisen. Mikä sitten tietysti nopeuttaa kiertotalouden käytäntöjen juurtumista tälle seudulle.

JOHANNA PYRHÖNEN
No millaista tukea tai apua yritykset tarvitsevat voidakseen kehittää kiertotalousratkaisuja.

JOHANNA SALMIA
No ne voi tarvita apua esimerkiksi koulutuksessa ja teknologian käyttöönotossa. Lisäksi yrityksille on hyödyksi mentorointia, erilaiset verkostoitumismahdollisuudet, jotta löytyy sitten näitä kumppaneita ja pystytään jakamaan myöskin kokemuksia. Koulutusta tarvitaan muun muassa siihen, että henkilöstö sitten ymmärtäisi kiertotalouden periaatteet ja voisi osallistua sen kehittämiseen.

JOHANNA PYRHÖNEN
No entäs sitten työpajat tai pilotit? Miten ne voivat madaltaa kynnystä kokeiluun?

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
No ainakin ne tarjoaa yrityksille hyvin tämmöisen käytännönläheisen ja matalan riskin mahdollisuuden ja tavan kokeilla uusia kiertotalousratkaisuja ja ja ne on tämmöinen turvallinen ympäristö sille kokeilulle ja testaamiselle ilman, että tarvitsee vielä tehdä mitään alkuinvestointeja. Ja pilotessa voidaan tosiaan testata pieniä toteutuksia ja niiden avulla yritykset voi arvioida sen ratkaisun toimivuutta ja ja sitä investointipotentiaalia. Työpajat tarjoaa mahdollisuuden myös tietysti yrityksille oppia yhdessä muiden yritysten ja sidosryhmien kanssa, innovoida monialaisesti ja ja tietysti asiakaslähtöisesti ja jakaa parhaita käytäntöjä, saada asiantuntija-apua ja ja löytää niitä yhteisiä intressejä kehittämiseen.

JOHANNA PYRHÖNEN
Mennään sitten tulevaisuuteen vielä hetkeksi. Miltä kiertotalous näyttää 10 vuoden päästä?

JOHANNA SALMIA
Me nähdään, että 10 vuoden päästä kiertotalous on todennäköisesti ihan arkipäivää useimmilla toimialoilla, että kierrätysmateriaalin käyttö on kasvattanut suosiota ja lähes kaikki tuotteet on suunniteltu kestää pidempään ja että ne pystytään korjaamaan ja pystytään myöskin kierrättämään. Ja sitten tällaiset innovatiiviset liiketoimintamallit, kuten tuotteiden vuokraus ja erilaiset palvelupohjaiset ratkaisut on varmasti laajentunut monilla eri sektoreilla. Digitalisaatio ja tekoäly sitten tekee näiden materiaalivirtojen seurannasta ja optimoinnista entistä tarkempaa ja älykäs jätteenkäsittely on arkipäivää. Ja erilaiset kiertotalousverkostot ja ekosysteemit toimii toivottavasti sujuvasti ja yritykset pystyy sitten hyödyntää niitä toisten sivuvirtoja, resursseja myöskin ihan globaalisti. Ja uskotaan myös, että ympäristötietoisuus on kasvanut ja kuluttajat vaatii yhä enemmän näitä kestäviä valintoja.

JOHANNA PYRHÖNEN
Millainen rooli opiskelijoilla ja tulevilla ammattilaisilla on kiertotalouden rakentamisessa?

ANNE-MARI JÄRVENPÄÄ
Opiskelijathan on niitä tulevaisuuden ammattilaisia, joten heillä on hyvin keskeinen rooli kiertotalouden kehittämisessä. He on niitä, jotka tuo tuo alalle uusinta tietoa ja uusia näkökulmia ja jotka pystyy olla moottoreita niiden innovaatioiden kehittämiselle. Ja tässä keskeistä on se, että tieto ja viestintätekniikan mahdollisuuksia hyödynnetään kiertotalouden toteuttamiseksi ja siten kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden uusien ammattilaisten tehtävänä on paitsi kehittää uusia teknologioita ja liiketoimintamalleja, mutta myös vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen ja kestävään ajattelutapaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
Kiitos meidän molemmille vieraille. Lopuksi vielä heitän kuulijoille ajateltavaa. Nyt kun ollaan keskusteltu laajasti kiertotaloudesta ja sen ulottuvuuksista, on aika pysähtyä miettimään, miten me itse voisimme ottaa sen osaksi omaa arkeamme. Miten sinä olet viimeksi toiminut kiertotalouden hengessä? Onko arjessasi tai työssäsi tullut tehtyä jotain mitä tukee kierrätystä tai resurssien järkevää käyttöä? Entäpä yrityksessä, onko siellä mietitty, miten voisi käyttää materiaaleja uudelleen tai ottaa jakamistalous osaksi toimintoja? Oletteko ajatelleet, että voisitte jakaa omia resurssejanne muiden kanssa tai jopa muuttaa jotain nykyistä toimintamallia ympäristöystävällisemmäksi? Ja hei voisiko joku nykyinen toimintasi muuttua palveluksi tai vuokrausmalliksi? Ajattele miten se voisi avata uusia mahdollisuuksia liiketoimintaan ja samalla tehdä toiminnasta kestävämpää. Kiertotalous ei ole vain trendi vaan iso mahdollisuus meille kaikille. Me voimme kaikki olla mukana luomassa kestävämpää tulevaisuutta pienillä tai isoilla valinnoilla.

OUTRO
Parastetaan maailmaa yksi hanke kerrallaan. Olkoon tämä DAVE-hanke yksi sellainen.

INTRO
Innovaatioita, yhteistyötä ja uusia näkökulmia. Tämä on dave podi.
Dave hanke on Euroopan unionin osarahoittama datavetoisen kiertotalouden TKI-ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatio ympäristö, jota Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa. JOHANNA PYRHÖNEN Tervetuloa DAVE-podin pariin. Mä oon Johanna Pyrhönen ja tänään pureuduimme kiinnostavaan aiheeseen, yritysten sivuvirtoihin ja niiden hyödyntämiseen. Sivuvirrat on muun muassa materiaalia, jotka syntyvät yrityksen toiminnan ohessa, mutta eivät päädy osaksi yrityksen varsinaista tuotetta tai palvelua. Vieraanamme on tänään tieto- ja viestintätekniikan kiertotalousinsinööri ja HAMKilla projekti-insinöörinä toimiva Antti Äikäs. Tervetuloa Antti!

ANTTI ÄIKÄS
Kiitos paljon. Hienoa olla mukana.

JOHANNA PYRHÖNEN
Antti voisitko aluksi avata meille tarkemmin mitä nämä sivuvirrat oikeasti on ja miksi niistä kannattaa olla kiinnostunut?

ANTTI ÄIKÄS
Totta kai! Sivuvirrat ovat siis kaikkea sitä, mitä yrityksen prosesseissa syntyy varsinaisen tuotteen tai palvelun ohella. Ne voivat olla konkreettisia materiaaleja, kuten sahanpurua puuteollisuudessa tai mäskiä olutteollisuudessa, mutta ne voivat olla myös aineetonta arvoa, kuten hukkalämpöä, jota ei täysin hyödynnetä. No miksi niistä pitäisi sitten kiinnostua? Syitä on monia. Ensinnäkin taloudellinen. Jos jotain syntyy prosesseissa se joka tapauksessa. Eikö olisi järkevää saada siitä myös tuloja? Toiseksi ympäristöllinen raaka-aineiden käyttö on resurssitehokkaampaa, kun sama materiaali kiertää useamman kerran eikä tuota hävikkiä. Sivuvirtojen hyödyntäminen voi siis synnyttää aivan uutta liiketoimintaa, esimerkiksi tuotteita tai palveluita, tai sivuvirtoja voi myös kaupallistaa myytäväksi raaka-aineeksi jollekin toiselle tekijälle, joka puolestaan voi hyödyntää tätä materiaalia omassa liiketoiminnassa.

JOHANNA PYRHÖNEN
Tämä kuulostaa järkevältä. Voitko antaa jonkin konkreettisen esimerkin onnistuneesta sivuvirran hyödyntämisestä?

ANTTI ÄIKÄS
Esimerkkejä on paljon. Eräs konkreettisimmista tapauksista esimerkiksi on Forssassa toimiva olutpanimo, joka hyödyntää omia sivuvirtojaan jo laajasti. Yritys hyödyntää tuotteen valmistumisessa syntyvää sivuvirtaa mäskiä eli mallasrouheesta muodostuvaa sivutuotetta ja on tehnyt siitä omia tuotteita kuten leipää sekä makkaraa ja lisäksi löytynyt kumppani, joka ostaa ja hyödyntää sitä omassa liiketoiminnassaan. Yritys on myös luonut täysin uuden tuotteen tuotantoprosessissa syntyneistä ylimääräisistä tai viallisista alumiinitölkeistä, eli sellaiset korvikset. Kaiken lisäksi yritys hyödyntää myös toisen yrityksen sivuvirtoja omassa liiketoiminnassaan. Toinen esimerkki, jos ajatellaan vaikkapa sivuvirtana menetettyä lämpöenergiaa voisi olla esimerkiksi lämpövoimalaitos. Tämmöinen lämpövoimalaitos tuottaa lämpöä ja muuttaa sen sähköksi, mutta sitten kaikkea lämpöä ei välttämättä saadakaan muutettua sähköksi ja muodostuu tätä hukkalämpöä ja tätä hukkalämpöä sitten voisi esimerkiksi toinen yritys, vaikka kasvihuoneyritys hyödyntää. Eli lopussa molemmilla yrityksillä on tällainen win win tilanne. Kasvihuoneyritys saa edullisempaa lämpöä voimalaitoksen energiatehokkuus paranee ja molemmat yritykset säästää rahaa ja tätä yritysten välistä toimintaa voidaan sanoa myös teolliseksi symbioosiksi.

JOHANNA PYRHÖNEN
Haluaisin vielä syventyä yhteen mielenkiintoiseen näkökulmaan. Arvoketjuajatteluun ja siihen, miten sivuvirtojen arvo voi todellakin kasvaa jalostuksen myötä. Voisitko avata tätä kaskadiperiaatetta?

ANTTI ÄIKÄS
Erinomainen kysymys. Eli siis tämä kaskadiperiaate ja arvoketjuajattelu ovat sivuvirtojen hyödyntämisen ytimessä. Perinteisesti olemme ajatelleet materiaaleja lineaarisesti eli raaka-aineet tuotteeksi tuotteen käyttö ja jäte, mutta kiertotaloudessa samat edelliset nähdään monikerroksina arvon luomisen mahdollisuuksina. Otetaan taas konkreettinen esimerkki kuvitellaan, vaikka tämmöistä metsäteollisuuden sivuvirtaa: Sahan purua, perinteisesti sahanpurua on nähty jätteenä, mutta kaskadimallissa materiaali voi kulkea useamman jalostusaskeleen kautta. Eli ensimmäisessä vaiheessa sahanpurua voidaan hyödyntää esimerkiksi lastu ja kuitulevyjen valmistamisessa ja sen jälkeen se voi toimia energiatuotannon polttoaineena. Tämä on jo arvokkaampaa kuin pelkkä jättejä toimiminen. Ja tästä eteenpäin. Seuraavassa vaiheessa tuhkaa voidaan puolestaan hyödyntää esimerkiksi lannoitteena. Tai maan rakentamisessa ja kolmannessa vaiheessa saman materiaali voi päätyä kemianteollisuuden raaka-aineeksi ja siitä voidaan tehdä esimerkiksi biomateriaaleja. Jokainen jalostusaskel siis kasvattaa materiaalin arvoa. Sama sahanpuru, joka oli ensin jäte voi lopulta olla komponentti muussa materiaalissa ja sen al moninkertaistunut.

JOHANNA PYRHÖNEN
No, nyt ajatukset siirtyvät tietenkin opiskelijoihin. HAMK tekee paljon yhteistyötä yritysten kanssa. Miten opiskelijat voivat auttaa yrityksiä näiden sivuvirtojen hyödyntämisessä?

ANTTI ÄIKÄS
Opiskelijoita löytyy tuoreet näkemykset ja innovatiivinen ote. Heillä on erilaisia näkökulmia ja osaamista, jota yrityksessä ei välttämättä ole. He osaavat tarkastella prosesseja ulkopuolisin silmin ja löytää uusia mahdollisuuksia. Opiskelijatiimit HAMKissa on löytäneet täysin uusia käyttötarkoituksia materiaaleille, joita aiemmin on pidetty jätteenä. Eräänä hyvänä konkreettisena esimerkkinä opiskelijat keksi tämmöisen kurkkutuotannossa syntyneille sivuviroille, eli siis niin sanotulle kakkos- laatukurkulle uuden käyttökohteen oluttuotannossa ja mätsäsivät yritykset yhteen. Syntyi siis ratkaisuna tämmöinen uusi innovatiivinen rap-tuote kurkkuolut. Eli yritys olutpanimo hyödyntää toisen yrityksen kakkoslaatukurkkuja omassa tuotannossaan ja tämä yritys joka puolestaan tuottaa tätä kakkoslaatukurkkua niin saa siitä rahaa. Mutta käytännössä siis HAMKissa yhteistyö toimii monella tavalla. Meillä on muun muassa opintojaksoihin sidottuja yritysprojekteja ja innovaatiopäiviä, joilla opiskelijat ratkoo yritysten todellisia ongelmia vuosittain. Järjestämme myös hackathoneja joissa monialaisia opiskelijatiimejä sukeltaa intensiivisesti johonkin haasteeseen. Lisäksi opinnäytetyöt ovat erinomainen tapa tutkia sivuvirtoja syvällisemmin lisää.

JOHANNA PYRHÖNEN
Kuulostaa upealta. Tästä tulee mieleen, mikä on korkeakoulun laajempi rooli tässä kokonaisuudessa. Toimitteko enemmän kuin vain opiskelijoiden ja yritysten yhdistäjänä?

ANTTI ÄIKÄS
Kyllä sanoisin, että rooli on huomattavasti monipuolisempi eli näen koulutuksemme ikään kuin innovaatioekosysteemin katalysaattorina. Me tuomme yksi erilaisia toimijoita, yrityksiä, opiskelijoita, tutkijoita, ohjaajia ja luomme ympäristön, jossa ideat voivat syntyä ja kehittyä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa, että järjestämme yritysyhteistyön kautta projekteja, joiden kautta yritykset voi löytää uusia ideoita, mahdollisuuksia biovirtojensa hyödyntämiseen. Käytännössä siis tarjoamme ulkopuolisen tahon niin sanotut tuoreet näkökulmat ja osaamisen, joka sisältää opiskelijoiden lisäksi myös projektin ohjaajien osaamista ja mukana voi olla mahdollisesti muutakin henkilökuntaa tai tutkija. Mahdollistaa myös jatkaa yhteistyötä esimerkiksi opiskelijoiden harjoitteluna.

JOHANNA PYRHÖNEN
Tuo kuulostaa juuri semmoiselta toiminnalta, jolla on laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Puhuit aiemmin symbiooseista. Voitko avata tätä käsitettä vielä tarkemmin?

ANTTI ÄIKÄS
Eli siis. Tämmöinen teollinen symbioosi on toimintamalli, jossa 2 tai useampi yritys hyötyy toistensa sivuvirroista. Omaan tapaan kuin luonnossa syntyy. Se tarkoittaa eliöiden välistä yhteistyötä, jossa molemmat hyötyvät tätä samaa periaatetta sovelletaan tässä liiketoimintaa eli käytännössä tää voi tarkoittaa materiaalien energian osaamisen tai infrastruktuurin jakamista. Esimerkiksi lihanjalostamon sivuvirrat voi päättyä lemmikkieleisen ruokateollisuudelle tai datakeskuksen tuottama lämpö voi lämmittää uimahallia. Symbioosien rakentaminen ei ole aina helppoa. Tarvitaan ensinnäkin tietoa siitä, mitä sivuvirtoja on tarjolla ja osaamista nähdä. Niiden arvo tarvitaan myös luottamusta yritysten välillä, jotta uskalletaan jakaa tietoa ja rakentaa suhteita, mikä tietysti tarvitaan myöskin logistiikkaa. Tässä korkeakoululla on myös tärkeä rooli toimia välittäjänä ja neutraalina alustana. Ne voidaan koota tietoa tuoda toimijoita yksi. Ja auttaa luottamuksen rakentamisessa sekä innovoida ratkaisuja sivuvirtojen hyödyntämiseen.

JOHANNA PYRHÖNEN
No jos nyt joku kuuntelija innostuu ja haluaisi lähteä kehittämään oman yrityksensä sivuvirtoja. Mitä neuvoja antaisit?

ANTTI ÄIKÄS
No ensinnä ensinnäkin ensimmäinen askel olisi kartoittaa, että mitä sivuvirtoja syntyy siellä yrityksessä. Esimerkiksi kyse ei ole vain jätteistä, vaan ihan kaikesta mikä ei päädy sinne päätuotteeseen tai palveluun. Eli tässä kannattaa olla avoin ja hyödyntää myös ulkopuolisia osaamisia, kykyjä, esimerkiksi opiskelijoita ja nähdä vähän laajemmasta näkövinkkelistä se asia. Ja sivuvirtoja kannattaa miettiä myös arvon näkökulmasta eli mitä ominaisuuksia niissä on? Mikä voisi olla niiden arvo jollekin toiselle? Tässä vaiheessa kannattaa myös hakea sitä tietoa inspiraatiota ulkopuolelta. Aika harva yritys kuitenkin yksinään pystyy hyödyntämään kaikkia omia sivuvirtoja. Tärkeää on verkostoitua oman alueen muiden yritysten kanssa ja selvittää, että voisiko siitä teidän sivuvirrasta olla jonkun toisen yrityksen raaka-aineeksi?

JOHANNA PYRHÖNEN
Tulevaisuuteen katsoen mitä trendejä tässä sivuvirtojen hyödyntämisessä on, mihin suuntaan ollaan menossa?

ANTTI ÄIKÄS
No digitalisaatio mullistaa sivuvirtojen hallintaa tekoälydata auttaa tunnistamaan arvopotentiaalia ja optimoimaan virtoja. Asioiden jäljitettävyys paranee myös, mikä lisää läpinäkyvyyttä ja luottamusta. Lisäksi EU sääntely kehittyy jatkuvasti enemmän kiertotaloutta tukevaksi ja toimintaa ohjataan vahvasti siihen suuntaan, että materiaalien pitää kiertää. Tämä luo toisaalta myös painetta, mutta myös markkinoita sivuvirroille. Ja lisäksi painotan myös, että kuluttajavaatimukset ohjaa yrityksiä, eli yhä useampi kuluttaja haluaa tietää mistä tuote on tehty ja miten vastuullisesti. Tässä erityisesti sivuvirtoja hyödyntävät tuotteet voi olla kilpailuetu.

JOHANNA PYRHÖNEN
Tää on ihan äärimmäisen mielenkiintoista. Lopuksi jos saisit esittää yhden toiveen päättäjille tai yrityksille sivuvirtojen hyödyntämiseen liittyen. Mikä se olisi?

ANTTI ÄIKÄS
Mä toivoisin, että sivuvirtoja ei hyödynnettäisi pelkästään sen vuoksi, että se nähdään ympäristövelvoitteena vaan ihan aitona liiketoimintamahdollisuutena ja hävikin minimoimiskeinona. Raaka-aineiden hinnat nousee, resurssit niukkenee. Järkevintä on hyödyntää ja ottaa kaikki arvo talteen. Päättäjiltä toivoisin rohkeita kokeiluja ja sääntelyn purkamista sieltä missä se estää järkevää kiertotaloutta.
Yrityksiltä ehkä toivoisin rohkeutta katsoa oman toimialansa ulkopuolelle. Usein parhaat ratkaisut löytyy juuri toimialojen rajapinnoista ja tietysti toivoisin, että yritykset ottaisivat aktiivisesti yhteyttä korkeakouluihin. Meiltä löytyy osaavia opiskelijoita, uusinta tutkimustietoa ja intoa ratkaista näitä haasteita.

JOHANNA PYRHÖNEN
Kiitos Antti että jaoit asiantuntemustasi ja näkemyksiäsi kanssamme ja kiitos kuuntelijoille. Toivottavasti saitte inspiraatiota ja ideoita oman yrityksenne sivuvirtojen hyödyntämiseen.

ANTTI ÄIKÄS
Kiitos paljon Johanna, oli ilo olla mukana.

OUTRO
Parastetaan maailmaa yksi hanke kerrallaan. Olkoon tämä DAVE- hanke yksi sellainen.

INTRO
Innovaatioita, yhteistyötä ja uusia näkökulmia. Tämä on DAVE-podi.
Dave hanke on Euroopan unionin osa rahoittama datavetoisen kiertotalouden TKI ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatio ympäristö, jota Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa.

JOHANNA PYRHÖNEN Tervetuloa DAVE-podin pariin mä oon Johanna Pyhönen ja tänään keskustelemme digitalisaation kiertotalouden ja vihreän teknologian kehityksestä maailmalla. Puhumme erityisesti siitä, millaisia innovaatioita on tehty ja tekeillä Euroopassa ja Suomessa. Lisäksi sivutaan vastuullisuutta ja kestävyyttä liiketoiminnassa. Mukana keskustelemassa ovat DAVE-hankkeen asiantuntijat, lehtorit Johanna Salmia ja Ari Hietala.

JOHANNA SALMIA JA ARI HIETALA
Joo moikka vaan, joo moikka.

JOHANNA PYRHÖNEN
Osallistuitte Ecomondo messuille vuoden 2024 loppupuolella. Mitkä nuo messut ovat ja miksi lähditte juuri sinne?

JOHANNA SALMIA
No nuo Ecomondo messut on Euroopassa ihan johtava vihreän talouden ja kiertotalouden tapahtuma ja ne järjestettiin nyt sitten jo 27. kertaa tuolla Italian Riminillä. Ja oli muuten huikeat messut tosi paljon väkeä ja näille messuille kokoontuu yrityksiä, poliittisia päättäjiä, tutkimuslaitoksia ja muita alan toimijoita ympäri Eurooppaa ja messujen tavoite on jakaa sitten näitä uusimpia innovaatioita ja käytäntöjä ja edistää kestävää kehitystä. Me kuultiin näistä messuista Forssan alueen paikallisilta kiertotalousyritysten edustajilta. He oli jossain vaiheessa vierailleet aiemmin näillä messuilla ja kiinnostuttiin tuosta ohjelmasta erityisesti sitten kiertotalouden ja digitalisaation näkökulmasta. Me haluttiin myös peilata Suomen innovatiivisuuden ja kehittyneisyyden tilaa suhteessa Eurooppaan.

JOHANNA PYRHÖNEN
No minkälaiseen käsitykseen jäitte kiertotalouden ja digitalisaation innovaatioista yleisellä tasolla käynnin järkeen?

ARI HIETALA
Suomessa kiertotalouden perusperiaatteiden noudattaminen on kyllä jo hyvällä tasolla ja ihmiset alkaa oppia ja tottua näihin. Varsinainen hyödyntäminen ja kehittäminen erityisesti digitalisaation avulla vaatii vielä harppauksia. Euroopan tasolla edetään vauhdilla ja Suomen tulisi päästä tähän mukaan. Oikeastaan italia osoittautui kiertotalouden yksi merkittävimmäksi edistäjäksi Euroopassa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No miten italiassa on tähän asemaan sitten jo päästy?

ARI HIETALA
Italia on ilmeisesti panostanut kiertotalouteen muun muassa vahvan teollisen perinteen, innovatiivisten yritysten ja tietysti EU:n kiertotaloustavoitteidenkin kautta. Heillä on pitkä kokemus kierrätyksestä ja uusien uusien teknologisten ratkaisujen kehittämisestä. Italiassa näyttää olevan paljon yrityksiä, jotka kehittävät digitalisaatiota ja täten syntyy myös tervettä kilpailua. Lisäksi he tekevät jo perinteisesti yhteistyötä erityisesti eteläsaksalaisten kanssa.

JOHANNA PYRHÖNEN
No millaisia mielenkiintoisia innovaatioita sitten näillä messuilla nähtiin.

ARI HIETALA
Yksi kiinnostavimmista innovaatioista olivat älykkäät jäteastiat, jotka tunnistavat käyttäjän ja mittaavat jätteiden määrän ja laadun. IOT pohjaiset sensorit mahdollistavat jätteenkeräyksen optimoinnin ja älykkäät prosessit tuotantoketjussa. Asukkaiden jätehuoltomaksut voidaan laskea sen perusteella, mikä kannustaa parempaa kierrätykseen. Jäteastiat pystyttiin avaamaan asukkaan etäluettavalla tunnisteella. Joka saattoi olla esimerkiksi henkilökortti tai tunnistettava tagi lisäksi puhelinapplikaatiot voivat toimia niiden rinnalla.

JOHANNA SALMIA
Noissa jäteastioissa IOT teknologiaa pyöritettiin esimerkiksi aurinkoenergialla. Elikkä siellä jäteastian päällä oli sitten pieni aurinko keräin ja järjestelmät perustuu pilvipalveluihin ja mobiilisovellusten käyttöön. Näillä jätehuoltoyrityksilläkin oli sitten myös omat käyttöliittymät, joilla pystyttiin seuraamaan niitten astioiden täyttöastetta ja optimoimaan sitten tyhjennysvälejä ja kuljetusreittejä. Ja sitten jos peilataan tätä aihetta jätehuollon kehittymiseen Suomessa. Niin tässä välissä voisin kertoa hiukan kuulumisia tuolta Oulun Kestävä kasvu seminaarista, jonne osallistuin myöskin loppuvuodesta 2024. Siellä käsiteltiin erityisesti tätä kestävyys ja vastuullisuusteemaa. Yritysten on oltava tosi innovatiivisia ja kokeiltava rohkeasti Suomessakin uusia ratkaisuita. Esim. Tää jätehuollon digitalisointi. Kuten juurikin Ari mainitsema kuluttajakohtainen jätemääriin perustuva laskutus ja sitten myöskin biokaasukäyttöiset jäteautot on tämmöisiä konkreettisia esimerkkejä kestävän kehityksen edistämisestä. Näitä löytyy Suomestakin muun muassa juurikin tuolta Oulun seudulta. Ja myös metsäteollisuuden on löydettävä uusia tapoja hyödyntää Puu jätettä, koska EU linjaukset rajoittaa sen polttamista.

JOHANNA PYRHÖNEN
No miksi tää vastuullisuus ja kestävyys ovat yhä tärkeämpiä sitten yrityksille?

JOHANNA SALMIA
No, vastuullisuus ei ole enää mikään pelkkä lisä sen yrityksen toiminnassa, vaan se on myöskin kiinteä osa jo strategiaa ja yritysten arvoja. Kuluttajat ja eri sidosryhmät on entistä tiedostavampia ja ne odottaa yrityksiltä kestäviä ratkaisuita. Elikkä sitä kautta vastuullisuus on myös kilpailuetu. Yritykset kehittää tiekarttoja saavuttaakseen vastuullisuustavoitteensa ja oikeanlainen viestintä auttaa sitten kuluttajia ymmärtämään yritysten toimintaa. Pariisin ilmastosopimus sopimuksen mukaan päästöjä on vähennettävä 45% vuoteen 2030 mennessä ja netto nollapäästöt on saavutettava vuoteen 2050 mennessä ja tämähän vaatii merkittäviä muutoksia energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa.

JOHANNA PYRHÖNEN
Mitkä ovat sitten Suomen tavoitteita?

JOHANNA SALMIA
No suomessa panostetaan erityisesti ydin- ja tuulivoimaan, jotta voidaan luopua sitten näistä fossiilisista polttoaineista. Meillä rakennettu ympäristö on suuri päästönlähde, joten myös sitten rakentamisen ja kaupunkisuunnittelun hiilijohtaminen on tärkeässä roolissa. Ja lisäksi suunnitellaan verohuojennuksia päästöttömien ratkaisujen tukemiseksi. Suomen tavoitteena on, että primääri raaka-aineiden kulutus vuonna 2035 ei ylitä vuoden 2015 tasoa. Ja resurssien tuottavuuden ja kiertotalousasteena määrä kaksinkertaistua ja sehän tarkoittaa sitten tehokkaampaa materiaalien käyttöä ja kierrätystä.

JOHANNA PYRHÖNEN
No voiskos tää vastuullisuus olla myös sitten liiketoimintamahdollisuus?

JOHANNA SALMIA
No ehdottomasti vastuullisuus ei ole vaan velvollisuus, vaan se voi synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Pelkkä kestävyys ei enää riitä, että tulevaisuudessa yritysten tulee kehittää palauttavia ratkaisuita, jotka ei ainoastaan vähennä niitä haittoja vaan myös parantaa ympäristöä.

JOHANNA PYRHÖNEN
No palataanpa takaisin sitten italian kuulumisiin. Kerroitte jo muutamia esimerkkejä älykkäistä jäteastioista ja niihin liittyvistä laajemmista jätehuollon ratkaisuista. Mitä muuta mielenkiintoista noilta Ecomondo messuilta löytyi?

ARI HIETALA
Esimerkiksi tekoälyä hyödyntäviä ratkaisuja, tekstiili- ja muovijätteen lajittelujärjestelmissä elektroniikkajätteiden kierrätysratkaisussa ne oli hyvin merkittävässä roolissa siellä messuilla. Esimerkkinä tekoäly ja koneoppiminen voi mullistaa koko lajitteluprosessin. Prosessit, joissa jätteet voidaan tunnistaa ja erotella entistä tarkemmin ja paremmin.

JOHANNA SALMIA
Me nähtiin myös sellainen tekstiilijätteen tunnistusrobotti ja se pystyi tunnistamaan eri kuituja ja sitten sen jälkeen lajittelemaan sen perusteella ne tekstiilit. Ja sitten tällaisessa muovijätteen lajittelujärjestelmässä eri muovijakeet kulki liukuhihnaa pitkin ja robotit sieltä sitten poimivat eri muovi ja lajikkeet oikeaan paikkaan jatkokäsiteltäviksi.

ARI HIETALA
Ja vielä sitten tämän päivän kuuma aihe on piirilevyt ja tämmöiset tietotekniset komponentit niin piirilevyistä siellä pystyttiin robotilla irrottamaan muun muassa uudelleen hyödynnettävät komponentit ja sitten saatiin rouhittua sitten ne loput taas sitten uudeksi jakeeksi ja hyödynnettäväksi muissa yhteyksissä esimerkiksi arvometallit pystytään erottelemaan sieltä rouheesta.

JOHANNA PYRHÖNEN
No aurinkoenergia on tietenkin keskeinen osa kestävää kehitystä. Oliko sitten tähän miten aurinkopaneelien kierrätys on kehittynyt?

ARI HIETALA
Kyllä sielläkin oli ratkaisuja päähän. Aiheena on kovin kuuma tänä päivänä, koska monet perustelee näiden huonoutta sillä, että kierrätettävyys ei ole niitten vahvinta aluetta. On tärkeä teema ja siellä käytetään paljon arvokkaita metalleja. Ne pitäisi saada ilman muuta kiertoon ja uudelleen käyttööm. Vähän samantapaista kierrätystä, kun elektroniikkajätteen kierrätyskin. Mutta tänä päivänä paneelista voidaan kierrättää nyt jo jopa 90% materiaaleista ja sehän säästää tietysti luonnonvaroja ja vähentää ympäristökuormitusta. Usein paneelit voidaan kierrättää hyödyntäen osat uusien paneelien valmistuksessa ja tämä olisikin ensisijaisesti kaikkein paras vaihtoehto korjata viallisia paneeleita.

JOHANNA PYRHÖNEN
No näillä messuilla esiteltiin ilmeisesti myös aika luovia ratkaisuja kiertotalouteen liittyen. Miten kierrätysmateriaalia voidaan käyttää esimerkiksi taiteessa?

JOHANNA SALMIA
No joo kiertotalous ulottuu tosiaan myös sinne luovuuteen ja taiteeseen ja siellä messuilla me nähtiin esimerkki semmoisia suuria väliverhoja, jotka oli rakenneltu muovipulloista. Niitä oli pujoteltu ikään kuin ketjuihin ja sitten oli myös erilaisia teollisuusjätteistä rakennettu ja taideteoksia, kuten erilaisia eläinpatsaita, että siellä oli muun muassa oli semmoinen Kotka rakennettu jalkine tuotannon ylijäämäkengän kengänpohjista tai niistä sisäosista ja sitten siinä oli käytetty jotain nahkanauhoja ja sitten oli peuroja muun muassa joita oli rakenneltu sitten tekstiilijätteestä. Eli tää osoittaa sen, että kierrätysmateriaalit voi saada uuden elämän myös sitten tämmöisissä esteettisessä tai sisustuksellisessa käytössä.

JOHANNA PYRHÖNEN
No mitkä teknologiset innovaatiot voisivat muuttaa sitten jätehuollon ja kierrätyksen tulevaisuudessa.

ARI HIETALA
Kuten jo äskeisistä esimerkeistä kävi ilmi niin robotiikka ja automaatio niistä tulee ne tulee olemaan yhä suuremmassa roolissa. Esimerkiksi juuri nää jätteenkäsittely ja lajittelu. Myös materiaalin tunnistus ja kemiallinen kierrätys ja niiden kehittyminen voivat mahdollistaa täysin uusia tapoja hyödyntää jätettä tehokkaasti.

JOHANNA SALMIA
Bioteknologia on myös mielenkiintoinen, eli sen avulla voitaisiin kehittää biohajoavia materiaaleja ja mikrobeja, jotka hajottaa muovia. Tai näitä itse asiassa on jo olemassa. Ja ne voi haittaa myös sitten tämmöisiä vaikeasti kierrätettäviä materiaaleja. Ja sitä kautta pystytään vähentää jätettä ja luomaan sitten uusia kestäviä raaka-aineita.

JOHANNA SALMIA
Joo nähtiin messuilla paljon käytännön toteutuksia jo niistä ja niistä myöhemminkin tuli sitten jo uusia sovellutuksia esille. Sienikasvusta ei tuu ensimmäisenä mieleen, että semmoista voidaan hyödyntää pakkauksissa, mutta menetelmä on niin, että sienet kasvatetaan pakkausten maallisissa muoteissa, jonka jälkeen ne sitten kuivataan ja ne on käyttökelpoisia pakkausmateriaaleiksi. Näin saadaan biohajoavia pakkauksia ja niitä ei käytännössä tarvitse sitten palauttaa roskiksiin eikä eikä kaatopaikoille vaan hyödynnetään sitten biohajoavina materiaalina.

JOHANNA SALMIA
Niin vaikka istutetaan sitten puutarhaan.

ARI HIETALA
Niin mikäpäs sen mukavampaa että ostat jonkun teknisen laitteen ja voit silputa sen pakkausmateriaalin omien huonekasvien lannoitteeksi.

JOHANNA SALMIA
Lannoitteeksi, Joo kyllä. No tähän voisi ehkä lisätä pari huomiota tuolta Espanjan puolelta. Elikkä me HAMKissa kuulutaan Eurooppa-yliopistoon eli RUN EU:n ja Arin kanssa oltiin hiljattain mukana pohjois-Espanjassa Burgosissa viikolla innovoimassa kursseja. Teemalla smart sustainable manufacturing. Ja tästä viikosta vastasi UBU eli Burgosin yliopisto. Sielläkin vierailtiin sitten muun muassa yliopiston laboratorioissa ja paikallisissa yrityksissä.

ARI HIETALA
Joo Burgosissa sijaitseva kansainvälinen yritys nimeltään Antolin, hyvin perinteinen vanha yritys. Toimii alihankkijana monille suurille autovalmistajille ja ne valmistaa erilaisia autojen sisätiloihin liittyviä osia. Heidän tuotannossaan näkyy vahvasti digitaalisuus muun muassa käytössä olevan robotiikan ja digitaalisen kaksosen kautta. Siellä oli myös testattu sieniä kasvatusta muotissa ja näiden käyttämistä ihan oikeiden osien valmistukseen. Muun muassa autojen sisäkattoja oli siellä kehitteillä. Vielä on paljon kehitettävää, mutta ensimmäinen askel on otettu ja potentiaalia tässä selvästi kyllä on.

JOHANNA SALMIA
Lisäksi siellä käytettiin esimerkiksi persimonista jäävää sivuvirtaa, jossa kehitettiin tällaista PersiSKIN nimistä nahan korvaavaa materiaalia. Elikkä biopohjaista materiaalit oli todella vahvasti tulossa tuotantoon. Kestävyys ja vastuullisuus oli siis myös heillä merkittävässä roolissa, kun mietittiin uusia vaihtoehtoja näille käytettäville materiaaleille. Näin saadaan sitten sitä hiilijalanjälkeä voimakkaasti pienennettyä.

JOHANNA PYRHÖNEN
No miten sitten Suomi voisi hyödyntää näitä Ecomondo messujen ja muiden vierailemien kohteiden oppeja?

JOHANNA SALMIA
No meillä suomessahan on todella erinomaiset mahdollisuudet kehittää kiertotalouden ja digitalisaation yhdistäviä ratkaisuja. Täällä vaaditaan kuitenkin edelleenkin sitä asennemuutosta ja kansalaisten valmistamista. Oppilaitokset ja korkeakoulut, kuten juurikin Hämeen ammattikorkeakoulu kouluttaa tulevaisuuden asiantuntijoita, jotka voi sitten tuoda uusia innovaatioita käytäntöön. Ja näitä löytyy meiltä täältä HAMKin Forssan kampukselta. Elikkä tieto ja viestintätekniikka kiertotalouden ja ICT circular economy koulutusten opiskelijat. Yhteistyö eri yritysten, tutkimuslaitosten ja näiden oppilaitosten välillä on tosi tärkeätä, jotta Suomi pysyy kehityksen eturintamasta ja tätä edistetään myös Dave -hankkeen kautta syntyvässä Forssan seutukunnan innovaatioekosysteemissä.

JOHANNA PYRHÖNEN
Kiitos vieraille tästä keskustelusta.

JOHANNA SALMIA JA ARI HIETALA
Kiitos. Kiitos.

JOHANNA PYRHÖNEN
Älyttömän inspiroivaa nähdä ja kuulla miten kiertotalous ja teknologia kulkevat käsi kädessä kestävämmän tulevaisuuden rakentamisessa. Lisäksi kuulimme mielenkiintoista ja tärkeää asiaa vastuullisuudesta. Kiitos kaikille kuuntelijoille ja tavataan seuraavassa jaksossa.

OUTRO
Parastetaan maailmaa yksi hanke kerrallaan. Olkoon tämä Dave -hanke yksi sellainen.

INTRO
Innovaatioita, yhteistyötä ja uusia näkökulmia. Tämä on DAVE-podi.
Dave hanke on Euroopan unionin osa rahoittama datavetoisen kiertotalouden TKI ekoinnovaatiosysteemi ja demonstraatio ympäristö, jota Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttaa.

JOHANNA PYRHÖNEN
Hei ja tervetuloa Dave podin pariin. Mä oon Johanna Pyrhönen.

JOHANNA SALMIA
Ja mä oon Johanna Salmia.

JOHANNA PYRHÖNEN
Tämänkertaiseen Dave podiin onkin saatu keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja Forssan alueen erityisesti HAMKin Forssan kampuksen insinöörikoulutuksen kehittämisestä Hämeen ammattikorkeakoulun rehtori, toimitusjohtaja Pertti Puusaari.

PERTTI PUUSAARI
Moi moi kiva olla täällä.

JOHANNA PYRHÖNEN
Ja vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄLÄ
Moikka.

JOHANNA PYRHÖNEN
Lämpimästi tervetuloa. Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja myös Forssan seutukunnan ja HAMKin koulutusten tulee pysyä ajassa mukana. Lähdetäänkin liikkeelle HAMKin Forssan kampuksesta ja erityisesti insinöörikoulutuksen kehittämisestä. Millaisena te näette HAMKin Forssan kampuksen tulevaisuuden pitkällä tähtäimellä, erityisesti juuri insinöörikoulutuksen näkökulmasta?

PERTTI PUUSAARI
Aina on näin hyviä ja helppoja kysymyksiä, mutta me nähdään siis ensinnäkin se varmasti positiivisena. Ja me nähdään se seutukunta ja erityisesti niin se Forssan seutukaupunki niin vahvana tämmöisenä teknologiapohjaisena kaupunkina. Siellä on hyvät juurevat yritykset, jolla on aika moderni ote tähän maailmaan. Ja kysymys kuuluu meidän osalta, että kuinka me HAMKina pystytään sitä aluetta ja sitä kaupunkia palvelemaan ja löytämään siihen mahdollisimman tehokkaat toimintatavat. Toimintatavat, jotka myös mahdollistaa sen, että siellä oikeasti on niitä opiskelijoita eli mehän kilpaillaan erittäin rankasti myös opiskelijoista ja sitähän me ollaan niinku etsimässä.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄLÄ
Ja just näin ja haasteina tällä hetkellähän alueella on tietenkin se, että mehän ei voida siellä välttämättä kauhean isoja ryhmiä pitää. Jos ajatellaan, että alueella ei ole tarvetta ehkä sanotaan 5 tai 10 insinöörille, niin meidän täytyy jollain lailla toisella tavalla ratkaista tää haaste. Elikkä ollaan ajateltu, että entistä tämmöistä monimuotoisempaa insinöörikoulutusta olisi siellä mahdollista järjestää. Mikä merkitsee sitä, että erilaisille yrityksille olisi vähän erilaista tarjontaa ja sitä me tässä ollaan nyt koko ajan pohtimassa, että miten tää tää voitaisiin rakentaa, että insinöörikoulutuksen tarve on kuitenkin suunnaton jatkossakin.

PERTTI PUUSAARI
Aloitteko te kysyä tai lisää välissä vai jatketaanko?

JOHANNA SALMIA
Joo oli vähän jo kysymyksen tynkään mielessä tuosta insinöörikoulutuksesta, niin tota me ollaan sitä lähdetty hiukan jo suunnittelemaan. Miten te ajattelette? Puhuitte siitä, että se voisi olla niinku just tämmöistä monen koulutuksen yhteistä, mutta että millä onko jotain tarkempia toiveita tai tavoitteita? Mitä meidän pitäisi huomioida tässä suunnittelussa?

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
No sanotaan että suunnittelussa täytyy ehdottomasti ottaa huomioon se, että se on monialaista se tekeminen ja ja ryhmä myöskin. Ja toisaalta me puhutaan paljon semmoisesta niinku toisilta oppimisesta. Elikkä että tavallaan jos ajatellaan, että että meillä on eri aloilta tai eri insinööriopiskelijoita, niin mitä he voivat oppia toisiltaan. Ja sitten se, että vahva painotus myöskin siihen, että miten ihan kontaktissa sitten sinne yritysmaailmaan, koska tota jos ajatellaan että mehän koulutetaan työntekijöitä jotka parhaiten pärjää jotka parastaa myöskin tätä maailmaa ja se on meidän meidän niinku ihan lähtökohta sille oppimiselle ja tekemiselle. Sitten mä edelleen haluan painottaa sitä, että et joka tapauksessa me tarvitaan jatkossakin hyvin vahva niinku teoreettinen pohja opiskelijalle, mut sitten se käytännönläheisyys ja ja tota käytännöllisyys, mikä sitten tavallaan kuvastaa sitä niinku yrityksessä tehtävää työtä, niin sen täytyy myöskin olla vahva. Elikkä näitä molempia tarvitaan samanaikaisesti. Ja molempia taitoja, opiskelijat, tarvitsee jatkossa.

PERTTI PUUSAARI
Mä voisin ottaa aasin sillan just tästä lopusta. Helposti, kun me ruvetaan puhumaan käytännönläheisistä yritysyhteistyöpohjaisista opetuksista, niin me ruvetaan laskemaan tasoa. Eli me tehdään hienoja asioita, kivoja asioita, mutta teoreettinen ymmärrys rupeaa laskemaan ja sitä ei missään tapauksessa saisi tapahtua, vaan päinvastoin. Eli kun tehdään käytännöllisiä asioita, meillä on silloin mahdollisuus päästä teoriassa syvemmälle. Oppia syvällisesti ne asiat mitä me ollaan tekemässä. Mutta vielä siitä monialaisuudesta, ehkä moni-insinööritieteisyydestä yhdessä ryhmässä, niin nythän meillä on tälläkin hetkellä mahdollista tehdä moni eri erityyppisiä monimuoto-opetuksena. Forssalaiset voi osallistua insinööriopetukseen melkein kaikilla HAMKilaisilla aloilla. Mut me ei puhuta tässä yhteydessä siitä, vaan me puhutaan siitä, että sinne Forssaan pitää syntyä ryhmä, jolla on ryhmädynamiikka, jossa nämä erilaiset insinööriopiskelijat ovat samassa ryhmässä samassa ohjauksessa. Se tosin saattaa sisältää aika paljon piirteitäkin siitä monimuodosta, mutta on äärimmäisen tärkeää, että meille syntyy alueellinen joukkue, semmoinen dynaaminen porukka, joka on yhdessä kiinnostunut niistä alueen yrityksistä. Yhdessä käy sitä vuorovaikutusta opettajan ja henkilöstön kanssa niihin yrityksiin. Eli haluamme dynaamisen ryhmän ja itse asiassa voisi sanoa näinkin, että kaikki potentiaaliset opiskelijat jotka haluaa opiskella Forssassa ja säilya alueella, heille pitäisi syntyä mahdollisuus siihen.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄLÄ
Me puhutaan paljon tämmöisestä syväoppimisesta, mikä on äärimmäisen tärkeätä niinku opiskelijalle, että ei mennä vaan semmoisena pintaoppimisen puolella, että ulkoa opiskellaan asioita ja kuormitutaan siitä. Vaan enemmän niinku mennään sen ymmärrykseen ja analysoinnin kautta. Ja se on ehkä yksi myöskin keskeinen, että aina, kun me niinku koulutetaan mille alalle tahansa opiskelijoita, niin semmoinen niinku syvän ymmärryksen saaminen sinne pohjalle, jolle voidaan sitten rakentaa sitä käytäntöä ja tekemistä niin niin se on joka tapauksessa tarpeellista ja tärkeää ja sitä ei saa tässä kohtaa myöskään unohtaa.

JOHANNA SALMIA
Joo, nyt on puhuttu siitä, että pitää saada elävä kampus ja sinne opiskelijoita ja sitten tästä alueellisesta yhteistyöstä. Niin miten sitten, kun meidän strategiassa tavoitellaan niitä E-toteutuksia eli verkko-opintojen osalta 100 % vuoteen 2030 mennessä, niin meitä lehtoreita aina askarruttaa se, että miten tää niin kuin suhteutuu siihen elävään kampukseen?

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
No se suhteutuu vallan mainiosti. Koska sitten jos aatellaan, että meillä on niitä opiskelijoita, jotka on siellä kampuksella ja sit meillä on niitä opiskelijoita, jotka käy ehkä monimuodossa ja sitten meillä voi olla myöskin niitä opiskelijoita, jotka on e-toteutuksissa ihan mistä tahansa sitten Suomea tai ehkä myöskin maailmaa. Ja sitten toisaalta ne e-toteutuksethan on niinku, ehkä sanotaan tuottaa lisäarvoa opiskelijalle, koska niiden kautta, jos aatellaan, että opiskelija haluaa esimerkiksi niinkun tätä omaa ymmärrystään vielä parantaa tai käyttää sitä materiaalia niin kuin oman osaamisensa kehittämiseen. E-toteutuksille on aivan valtava tarve. Ja nyt, jos me tasotaan viimeistä kehysriihtä, että mitä siellä on, niin jatkossa ammattikorkeakoulututkinnon voi suorittaa avoimen ammattikorkeakoulun kautta, niin nämä meidän e-toteutuksethan on mainioita siihen. Ja sitten kun ne on 100 % saatavilla, niin meilllähän on periaatteessa tutkintopolku valmiina. Mutta meillä on paljon opiskelijoita jotka tarvitsevat sen paikan, jossa opiskella ja tarvii sen yhteisön, jossa opiskella. Koska kaikillehan sitten taas tämä e-opiskelu ei sovi ollenkaan.

PERTTI PUUSAARI
Ja tässä täytyy nyt todeta tähän, että tähän liittyy aika paljon myöskin sellaista väärinymmärrystä. Joka tosin on kumottu noin 1235 kertaa, mutta se jotenkin vain elää siellä. Ja se kuullaan aika monet luulee, että me 100% siiryttään e-opetukseen ja meillä edelleenkin lukee strategia yksiselitteisesti, että meillä on kolme koulutuksen mallia, joista vain yksi on pääsääntöisesti e-toteutusta 24/7. Kaksi muuta mallia on jotakin muuta, mutta näin miten me ollaan aina käyty läpi, niin niissäkin hyödynnetään tietenkin sitä e-toteutusta. Ja jos me synnytetään monialainen insinööriryhmä, joka on paikallinen, niin meillähän ei ole edes teoriassa mahdollista toteuttaa teoriaopetusta niin, että jokainen saisi lähiopetusta esimerkiksi kahden hengen ryhmään perinteisellä metodilla. Ja siihen juuri tarvitaan 100% e-tarjonta, että se voidaan yhdistää siihen tekemiseen ja siihen ryhmäytymiseen ja kaikkeen muuhun. Yhdistelmä muodostaa sen kokonaisuuden.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Ja sitten tässä on tärkeää myöskin se, että jos aatellaan että meillä on näitä tämmöisiä koulutuksen malleja, niin silloin kun niitä on suunniteltu, niin siinä on ollut ihan vinha perä, että miksi niitä on tehty. Ja jos aatellaan tämmöistä niikun päiväopiskeluryhmää, niin nimenomaan just sen ryhmän hyödyntäminen ja tota ryhmän toisilta oppiminen ja kehittyminen ja näin. Ja sitten se palvelee semmoisia opiskelijoita jotka niinku kaipaa ja tarvitsee sen tuen jo lähtökohtaisesti. Ja sitten me tiedetään, että teillä on opiskelijoita, jotka on niitä monimuoto-opiskelijoita, joilla on jo esimerkiksi vahva niinku työkokemus, niin he ei ehkä tarvitse niin paljon sitä sitä tota lähitukea, mut sitten tullaan siihen 24/7 niin niin tota sehän täytyy olla sitten sellainen opiskelija, joka on sanotaan intohimoinen itsensä johtaja, koska koska sitä ohjausta meillä on huomattavasti paljon vähemmän siinä 24/7 mallissa ja pystyy käyttämään esimerkiksi tämmöisiä itsenäisesti simulointiympäristöjä ja tän tyyppisiä asioita ja ja tekemään vahvaa tiimityötä, koska sitä joka tapauksessa siellä on. Meillä on kuitenkin samaksi sitten, jos ajatellaan niin kun oppimisen tavoitteet kaikissa malleissa, että siitähän me ei voida luopua, että me rakennetaan erilaisia oppimistavoitteita eri malleihin.

JOHANNA SALMIA
Joo.
No jos siirrytään hiukan noihin meidän opiskelijoihin, niin meidän meillä on ollut vähän haasteena se, että opiskelijat ei välttämättä edes muuta sinne Forssan seutukuntaan vaan opiskelevat sitten jostain muualta ja tarkoitan nyt näitä päiväryhmien opiskelijota. Niin miten te näette että miten me saatais opiskelijat eritysisesti myös kansainväliset opiskelija jäämään pysyvästi sinne alueelle?

PERTTI PUUSAARI
Lähtisin juuri tästä meidän monimuotoisesta insinöörikoulutuksen ryhmästä. Eli siihenhän lähdetään ajatuksesta, että me kerätään alueelta se potentiaali, joka haluaa opiskella nimenomaan siellä Forssassa. Että he eivät joudu koskaan, halutessaan he ei joudu koskaan lähteen. Siitä huolimatta se heidän se koko opiskelu palvelee esimerkiksi sen oman alueen elinkeinoelämän kehittymistä. Ei ole välttämätöntä siirtyä muualle ja lähteä sille tarinalle, jossa sitten siirrytään Helsinkiin ja niin poispäin. Kansainvälisten opiskelijoiden osalta uskon, että puhutaan paljon pidemmästä tarinasta. Eli meille tulee olemaan vielä pitkä matka siihen, että Forssan elinkeinoelämä pystyy tarjoamaan määräaikaisia, osa-aikaisia työpaikkoja sille joukkueelle, että he pystyvät elämään siellä opintojensa aikana, koska he tarvitsevat tuloja opintojensa rahoittamiseen. Ja varmasti joudutaan seuraavien vuosien aikana paljon miettimään ja profiloimaan sitä, että minkälaisia asioita meillä oikeasti tapahtuu Forssan yksikössä, niin että Forssan yksikkö käy ja kukkuu hyvin ja on hyödyllinen ja dynaaminen. Eikä niin, että tavallaan, että meillä on elementtejä, jotka enemminkin kituuttaa siellä, kun on ollut pakko matkustaa Forssaan.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Mä ehkä lähtisin siitä, että tätä kun on tutkittu, että mikä houkuttaa opiskelijoita ja millä lailla he tekevät päätöksiä. Ensisijaisen opiskelijalla on aina se, että mikä on se koulutus? Jolloin meidän täytyy niinku siinä itse katsoa peiliin, että onko se meidän koulutus riittävän kunnianhimoisella tasolla? Onko se riittävän houkutteleva? Onko se riittävän koukuttava siinä mielessä, että opiskelija kokee, että kun mä käyn ton koulutuksen, niin mä saan jotain ehkä enemmän kuin jostain muualta. Ja se on tietenkin se ensisijainen. No sitten opiskelija katsoo seuraavaksi sitä, että mimmonen se alue on? Elikkä tavallaan meidän täytyy tehdä alueen kanssa tässä vahvaa yhteistyötä. Mitä se alue voi tarjota opiskelijalle? Mitä on niin kuin sellaisia asioita mitä ei ehkä muualta saa? No sitten kolmantena tulee asuminen. No Forssassa mä tiedän, että on todella ollut se asumistilanne ainakin toistaiseksi. Kaupunki on tehnyt sen eteen myöskin tosi paljon töitä. Mutta sillä on merkitystä, että opiskelijat saavat myös kohtuuhintaisia asuntoja. Sitten tullaan tähän niinku enemmän tähän pitovoimaan, että onko niillä työpaikkoja silloin kun opiskelija tekee sitä harjoitteluaan? Onko työpaikkoja silloin kun tehdään opinnäytetöitä? Jos niissä kohdissa se niin kuin irtoaa siitä alueesta se opiskelija ote, niin tai alueen ote opiskelijasta, niin silloin me ollaan aina semmoisella tiellä, että saattaa olla, että niitä opiskelijoita ei sen jälkeen siellä alueella enää näy. Ja nämä asiat kun me saadaan kuntoon ja näitä asioita voidaan vahvistaa, niin mä näkisin, että mahdollisuuksia alueella on opiskelijalle paljon tarjolla.

PERTTI PUUSAARI
Hyvä on havaita kuitenkin se, että HAMKin hallitukset on pitkin matkaa tehnyt päätöksiä ja me olemme sitoutuneet kaikkiin meidän kampuksiin.

JOHANNA SALMIA
Joo no mitäs toi opiskelijahankinta, niin panostetaanko siihen Forssan seudulta ja sen lähialueelta kuten esimerkiksi Somero, Urjala, Loimaa?

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Tällä hetkellä, jos ajatellaan, että meillä on todella monen toisen asteen oppilaitoksen kanssa tämmöisiä väyläsopimuksia tehty ja ja tota yritetään rakentaa sitä polkua mahdollisimman matalaksi siinä mielessä, että olisi niinku helppo tulla ja helppo löytää ne HAMKin tarjonnat alueelta. Sanotaan, että ehkä enemmän voitaisiin vielä tehdä sitä sitä niin kun markkinointia ja ja oikeastaan sitä keskustelua niinku alueen toimijoiden kanssa, että että nyt just noita paikkakunnilta mitä sanoit niin en ihan suoraan osaa sanoa, että onko niiden kanssa käyty kuinka syvällistä keskustelua, mutta tota ainakin lähialueiden kanssa on käyty keskustelua, koska viimeksi tässä.Just kun kun. Tota tätä asiaa läpi käytiin niin nää meidän meidän väylät kyllä aika hyvin palvelee alueen toisen asteen opiskelijoita sekä ammatilliselta puolelta että sitten lukio lukiopuolelta. Ja ja kyllä meidän täytyy jatkossa entistä enemmän katsoa siihen lähelle myöskin entistä tarkemmi. Ja tuota nähdä opiskelijat niin, että he kun tulee alueelta myöskin, sitoutuu alueelle. Mut me ollaan tehty todella paljon töitä esimerkiksi me ollaan järjestetty näitä niinku lukiodiilejä ja muita missä niinku alueen opiskelijat kyllä tutustuu korkeakouluopintoihin ja tavallaan löytää. Että ehkä jos ajatellaan niin se saattaa jollekin olla liian lähellä se oppilaitos, että et monihan sitten ehkä ajatteleekin et ei me nyt ainakaan tälle alueelle jää. Ja monihan tietenkin haluaa vähän myöskin sillä omaa itsenäistymistä sitten niin kun katsella vähän toisesta kulmasta, että siinä on. Mutta mä luulen, että me ollan kyllä tosi tosi hyviä juttuja saatu aikaiseksi jo tälläkin hetkellä, mutta koko ajan on parannettavaa. En voi sitten kieltää.

JOHANNA PYRHÖNEN
No HAMKin strategisena tavoitteena on valmistuneiden yrittäjyysaste 10% vuonna 2028. Miten HAMK tukee yrittäjyystavoitteen saavuttamista? Kanavoidaanko esimerkiksi Forssan kampukselle tähän liittyviä resursseja ja asiantuntijoita?

PERTTI PUUSAARI
Joo tää onkin mielenkiintoinen kysymys. Eli mehän ollaan yksi Suomen parhaista tässä yrittäjyysasteessa lähes niinku nyt ollaan joko siellä toisena tai nyt ollaan viidentenä tällä hetkellä ja. Ja tota taitaa olla 7 % kieppeillä ja nyt jos se ja. Ja tota itse asiassa kanavoidaan erittäin paljon, eli resursseja eli eli tärkein kanavointi meillä on ollut tämä moduulimalli johonka liittyy tää työelämälähtöinen oppiminen ja toinen vielä pidän vielä, sitten vielä tärkeämpänä on siirtymistä design based education malliin. Ja itse asiassa katson sitä toimintaa tällä hetkellä, niin mitä meillä tällä hetkellä on Forssassa muun muassa insinöörikoulutuksessa ja tuota se on juuri sitä kanavointia, että nämä ihmiset, jotka työskentelee siellä. Niin tekevät niitä asioita, jotka on tämän meidän toiminnan mukaista, eli se on siirtämistä rahaa sen tyyppiseen toimintaan, joka tukee sitä yrittäjyysasteen nostoa. Tässä on hyvä todeta, että HAMKillahan ei ole muuta rahaa. Meillä kaikki rahat käytännössä on kiinni henkilöstössä. Eli kyse on siitä, että kuinka me teemme sitä asiaa, eli me päätämme, että siirrymme perinteisestä opetuksesta design based -tyyppiseen opetukseen ja rakennamme sitä ja insinööritoimisto mallia ja muuta. Ne on kaikki sitä. Ja me uskotaan, että se tulee puremaan muutamia lisätoimenpiteiden kanssa tähän tähän suuntaan mitä me tavoitellaan.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Ja mehän ollaan aloitettu tää niillä yrittelijän korkeakoulun konsepteilla, jota on istutettu meidän tuota opetussuunnitelmaan ja siihen liittyen kaikki tunnistaa varmaan esimerkiksi sen diili-viikon millä aloitetaan, aloitetaan opintoja tällä hetkellä. Ja ne on kaikki niitä toimenpiteitä millä pyritään siihen, että opiskelijalle syntyy sitä sitä intohimoa ja paloa siihen yrittäjyyteen heti vaikka ensimmäisten viikkojen aikana. No sitten me ollaan perustettu tai opiskelijat on perustaneet esimerkiksi juuri juuri tän startup-yhteisön, johon me toivotaan tietenkin, että mahdollisimman moni opiskelija sitten liittyisi. Vaikka se on perustettu Riihimäellä niin tota kaikki opiskelijat vat siihen ilman muuta tervetulleita ja me tullaan jatkossa myöskin tukemaan sitä. Sitten me ollaan just sovittu, että että me perustetaan vuoden 26 alussa tämmöinen innovaatioyksikkö, joka vielä enemmän sitten tukee näitä uusia aloittavia yrittäjiä. Me todella paljon tehdään, tehdään tota siihen liittyviä toimenpiteitä, mutta käydään myöskin vuoropuhelu sitten alueen toimijoiden kanssa, että missä vaiheessa ne meiltä syntyvät yritysten aihiot sitten on niin kypsässä vaiheessa, että ne voidaan mennä., voidaan mennä nyt vaikka uusi yrityskeskukseen tai niinku jatkaa sitä oman liiketoiminnan kehittämistä ja kehittymistä. Että sitä polkua tuossa nyt yritetään kovasti rakentaa ja miettiä sitä, että millaisia tukitoimia opiskelijat sitten tarvitsee. Mutta siellä pohjalla on se design based education, koska me nähdään, että sen mallin kautta opiskelijat oppii niitä taitoja mitä me tarvitaan joka tapauksessa sen niinku yrittäjämäisen toiminnan tai yrityksen perustamiseen ei ole ihan lähtökohtaisesti että. Että meillä on ajatus, että kun me ollaan design based education mallissa, niin niin entistä enemmän sieltä rupeaa syntymään sitten näitä aihioita sille, että tota yrittäjyysprosenttia saadaan sinne 10 suuntaan.

PERTTI PUUSAARI
Ja nyt voisi vielä todeta sillä tavalla, että tähän innovaatiokeskukseen liittyy semmoinen ilmiö, että me todennäköisesti rakennetaan siihen tämmöinen rahasto meille, jossa annetaan pieniä avustuksia uusille alkaville yrityksille. Tämmöinen ilmiö tulee siellä vastaan. Ja sitten yksi keskeinen asia tulee olemaan, että millä tavalla me löydämme potentiaaliset aihiot eli. Meillähän on vähän tämmöistä HAMKilaista vikaa, että me tehdään kovia juttuja, mutta kukaan meidän omista henkilöstöistä ei näe, että me tehdään kovia juttuja. Että vaietaan kuoliaaksi, eli jatkossa kun katso Johanna tässä vastapäätä, että kun sulla on niitä hyviä ideoita niin ja yritykset ja näet niitä opiskelijoita tekemässä kovia juttuja, niin innovaatiokeskuksesta voi löytää sitten tukea sille ja muuta. Ja kyllä me tässä edetään

JOHANNA SALMIA
Mua jäi vielä mietityttämään se asiantuntija, että voidaanko me hyödyntää. Siis me ollaan suunnittelemassa nyt niin kuin semmoista polkua tuolta insinööritoimistoista mitkä meillä menee toisella vuodella, niin sitten kolmanteen vuoteen, että miten me saatais sitä yrittäjyys, startUp toimintaa tuonne meidän kampukselle. Mutta mietityttää vielä, että onko meillä käytettävissä jotain asiantuntijoita, saadaanko me hyödyntää kuinka?

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Ilman muuta!

JOHANNA SALMIA
Semmosia henkilöitä mitä meidän talosta löytyy?

PERTTI PUUSAARI
Se vähän riippuu. Heidi sanoi että ilman muuta, mutta mä sanon, että riippuu tilanteesta ja mitä esitetään. Eli nyt mä sanon tällä tavalla. Meillä on niinku kaksi asiaa yhtä aikaa olemassa. Ensinnäkin me kaivataan semmoista sisäistä yrittäjyyttä, eli luodaan näky, kysytään voidaanko tehdä ja me halutaan olla mielellään tukemassa, jos se istuu tähän meidän kokonaiskonsepitiin. Mutta samanaikasiesti, tulin juuri yhdestä palaverista, jossa sanottiin että HAMK ei kestä sitä, että meillä on seitsemän eri mallia. Me kuollaan siihen, eli me messään konkurssiin ja meidän toiminta loppuu. Eli meidän pitää nähdä se niinku tämmönen proof of concept ajattelu. Eli samalla meillä pitää olla näky siitä, että voisko tätä samaa konseptia mitä nyt, löytyskö siitä meille ideoita siihen mitä me kaikki tehdään. Mutta enemmänkin meillä on ehkä niin päin ongelmaa, että meille ei tule ideoita, tai sitten tää on salaa nurkassa tehtyä ja me ei kuulla.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Niin ja, jos ajatellaan että ihan lähtien siitä, että millaisia oppimistehtäviä niinku opiskelijoille annetaan ja miten ne palvelee tätä yrittäjyyttä, että mä ihan niin kuin haastaisin myöskin ihan meidän totetussuunnitelmatasoisia ja jos ajatellaan niin kuin hankkeita, että miten paljon ne esimerkiksi palvelee sitä yrittäjyyden edistämistä. Että mä tossa toivon, että jokainen käy läpi, vaikka tekoälyn kanssa omat moduulit ja toteutussuunnitelmat esimerkiksi niin kuin tätä taustaa vasten. Että miten hyvin ne tuottaa sellaisia valmiuksia opiskelijoille? Tai onko tehtävät sellaisia, jotka niin kuin parhaalla mahdollisella tavalla vie yrittäjyyttä eteenpäin tai niinku nostaa sitä semmosta luouuden tasoa tossa meidän toiminnassa ja tekemisessä? Vai onko ne vaan semmosia päälle liimattuja asioita, että mun mielestä sitä kanattaa kyllä hyödyntää kanssa ja vähän arvioida niitä omia toteutuksiaan.

JOHANNA SALMIA
Mutta mitäs jos mietitään niitä alueen yrityksiä siellä Forssassa sitten, niin miten HAMK tukee näiden yritysten osaamisen kehittymistä ja miten ne osaamisen kehittämisen tarpeet saadaan selville? Onko teillä jo joitain valmiita mekanismeja, keskusteluita siihen?

PERTTI PUUSAARI Itseasiassa on ja ihan erittäinkin hyvä! Ja sen nimi on se koulutuksen mallit, jossa ideana on, että jokainen opettaja kommunikoi oman alansa yritysten kanssa. Ja tekee jatkuvaa yhteistyötä ja pääsee kiini siihen ja itseasiassa pystyy räätälöidysti kouluttamaan yritysten tarpeisiin. Se oli ihan jo perusajatuksena vuonna 2014 kirjoitettiin strategiaan tää tavoiote.

JOHANNA SALMIA
Eli ihan juuri sitä mitä me tehdään tuolla.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Juuri sitä mitä nyt se että te niin otatte yritykseen yhteyttä, että olisiko teillä haasteita antaa vaikka, että ensimmäisen vuoden opiskelijat pystyy ratkaisemaan tällaisia haasteita. Sitten täytyy muistaa se, että että me aina vähän aliarvioidaan sitä opiskelijoiden osaamista, että että he pystyy jo ensimmäisenä vuosina niinku aika kovia juttuja mitä on tossa huomannut ja ja nähnyt nähnyt, että ei ainakaan niinku lähdetä sitä sitä tasoa laskemaan mihin mihin he kykenisi ja sitten toisena vuotena meillä on taas toisenlaisia konsepteja käytössä. Ja sitten mä näkisin, että toisen tai kolmannen vuoden lopussa, niin Design Factory -konsepti toimii vallan mainiosti, niinku yritysten ja opiskelijoiden tekemissä yhteistyöprojekteissa ja näin, että tota nyt vaan suunnittelemaan ja kehittämään niitä, ja hankkimaan niitä yrityksiä, että löydetään niitä. Ja mun mielestä, niinku meillähän on todella paljon esimerkiksi kontakteja opinnäytetöiden kautta ja valtava alumniverkosto, jota voi hyödyntää mistä löytyy näitä haasteita opiskelijoille ja niinku tiedetään, niin mitä konkreettisempi ja mitä niinku tämmönen ajankohtasempi, tai mitä opiskelijoita koukuttavampi projekti se on, ja nimenomaan aito projekti, työelämästä tuleva, niin kyllä opiskelija panostaa ja tekee parhaansa.

PERTTI PUUSAARI
Mun täytyy kertoa tämmönen hauska, hauska tapahtuma. Siitä on jo vuosia aikaa, silloin kun ruvettiin tätä moduulimallia rakentaan ja tätä ajattelutapaa mikä siihen liittyy. Oli Design Factory siinä keskustelussa, ei sillekkään meinannut oikein vielä siihen tilaa löytyä tässä meidän järjestelmässä. Niin oli iso kasa opettajia paikalla, tais olla yliopettajia ja kysyin, että millos meidän opiskelija pystyis tehdä (siis kutakuinkin näin, voin osittain muistaa väärinkin), että pystytään yhdistään jotain tietotekniikkaa ja elektroniikka johonkin sovellukseen jostakin ihan käytännön alalta. Ja siellä oli harvinaisen yhtenäinen joukko, niitä oli joku satakunta ihmistä ja kaikki nyökkäili, kun yksi niistä otti kannan siinä, että ei meidän opiskelijat sellaiseen edes valmistuessaan pysty tekemään tätä. Ja siitä meni vuosi ja ykkösvuosikurssin, ensimmäisen vuoden opiskelijjat tekivät Design Factoryssa saman tasoisia toteutuksia. Eli kaikki opettajat olivat väärässä. Kaikki aliarvioivat opiskelijoiden kyvykkyyden, kun oli innostavaa ja mahdollisuus oppia itse ilman, että opettaja tuhoaa innostuksen niin sanotusti.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Toi on just mun mielestä mielenkiintoista, että opettajan pitäisi ymmärtää myöskin olla itse yksi oppijoista. Ja olla niin kuin tukemassa sitä opiskelijaa, koska tiedetään, että monella saattaa, varsinkin näin koronan jälkeen olla haasteita siinä, että miten niitä omia ideoita tuo edes esiin tai nostaa niitä. Uskaltaako ja onko nää nyt ihan idiootti ideoita mitä tässä kerron. Että miten me rohkaistaan niitä opiskelijoita siihen niin kuin omien ideoittensa esittämiseen ja ylipäänsä siihen, että sieltä ryhtyy syntymään niitä ideoita ja jokainen sitten myöskin sitä kollegaa siinä vähän myöskin tukee. Että ne on mun mielestä niitä parhaita hetkiä, kun opiskelijat oppii toisiltaan. Ja myöskin voidaan nähdä, että se opettaja on siellä silmät kirkkaana katsomassa, että wau, tämmöiseen lopputulemaan päästiin. Että uskaltaa olla sitä rohkeutta heittäytyä ja toisaalta myöskin rohkeutta sitten siihen, että kokee myöskin olevansa itse yksi oppijoista. Mutta täytyy sanoa, että opettajiltahan edellytetään aivan valtavaa osaamista ja ammattitaitoa siellä taustalla, että pystyy tällaiseen heittäytymään.

PERTTI PUUSAARI
Niin, pitää olla sitä luovuutta ja rohkeutta myös siinä toiminnassa ja. Mä oikein mietin sitä strategista, että onks meillä HAMKissa jokin resurssi, mutta tosiaan niin kuin HAMKihan ootte te! Siellä Forssassa, te olette HAMK siellä ja on meillä resurssi, parhaat voimat on meillä käytössä siellä.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Ja mun mielestä ilman muuta kollegalta pitää kysyä ja kolleegalle pitää soittaa ja hakea näin se paras osaaminen, että ei aina kaikkea tarvitse ajatella, että teen itse siellä Forssassa vaan haen sen asiantuntijuuden organisaatiosta, niin mun mielestä silloin se toimii parhaiten.

PERTTI PUUSAARI
Yhteiskehittää

JOHANNA SALMIA
Joo eihän me millään pystytä yksi henkilö osaamaan kaikkea, että että se on se on sitä yhteistä tiimityötä sitten vähän laajemminkin.

PERTTI PUUSAARI
Just näin. Juuri näin.

JOHANNA SALMIA
Joo, siirrytäänpä sitten vähän eteenpäin, niin meillä DAVE-hankkeessa on lähdetty perustamaan Forssan alueelle innovaatioekosysteemiä ja se kokoaa yhteen alueen yritykset ja muut toimijat, tutkimuksen ja opiskelijat. Teemana on erityisesti kiertotalous ja siihen liittyvät ratkaisut datan ja digitalisaation avulla. Me ollaan jo pari tämmöistä käynnistävää tapaamista on ollut tossa toukokuun puolella ja tarkoituksena on sitten jatkossa tarjota tietoa työpajoja ja hackathoneja ja myös päästä yhdessä luomaan uusia innovaatioita, erityisesti kiertotalouteen dataan ja digitalisaatioon liittyen. Ja tän innovaatioekosysteemin kautta voi syntyä sitten myös eri yritysten ja organisaatioiden välistä tiivistä yhteistyötä ja toivotaan, että jopa uusia yrityksiä. Miten te näette, että mikä merkitys innovaatioekosysteemeillä yleensä on niinku HAMKin näkökulmasta? Mä tiedän, että täällä on niinku useampiakin semmoisia hankkeita nyt käynnissä, joissa perustetaan tämmöisiä ekosysteemejä ja millaisena te näette sitten HAMKin roolin näissä eri kampuspaikkakunnille perustetuissa innovaatioekosysteemeissä.

PERTTI PUUSAARI
Ollaan ilman muuta tai meidän täytyy olla aktiivinen rooli näitä alueellisia ja kansallisia ja kansainvälisiä innovaatioekoysteemissä. Otseasiassa lukee meidän strategiassa. Ollaan mukana tutkija tutkimuksen kehittämistoiminnan laajoissa innovaatioekosysteemeissä, josta Eurooppa-yliopisto on yksi esimerkki siitä tavallaan mitä me haetaan. Mut me haetaan erityisesti niitä, jos se syntyy. Sellainen ajatus, että yritykset haluaa meidän kanssa olla jotakin kehittämässä, asioita viemässä niin, että meidän opiskelioita ja henkilöstöä on siellä yritysten mukana kehittämässä jotakin aluetta. Sellaista toimintaa, joka haastaa meitä tekemään aina vaan niinku kovempia suoritteita. Että sitten mä sanoin tänne aika niinku kiusallisesti, joskus on käynyt silläkin tavalla, että meidän rooli tulee semmoista että me ollaan vähän niinku operoijia. Ja ja tota ja jopa jopa se kehittämistoiminta pitäisi tuoda niinku ulkopuolelta ja mun kanta on erittäin kielteinen. Eli mun kanta on sellainen, että erittäin myönteinen, jos me olemme tasa-arvoinen toimija. Yksi innovaatioekosysteemin, osatekijä operoimassa yhdessä muiden kanssa, mutta tuomassa sitä korkeakoulun panosta, osaamista ja tekemistä eikä opiskelijoiden että tutkimuksen kautta ja henkilöstön kautta. Mutta se että ollaan joku kehitys yhtiön tavallaan niinku jatke joka tekee operointipalveluita mielellään ilmaiseksi tai pientä vastiketta vastaan, niin siinä sanon että jopa erittäin kielteisesti suhtauden.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Olen ymmärtänyt, että tämmöiset tekosysteemit toimii silloin, kun kun tota ne ei periaatteessa tarvitse mitään tämmöistä fasilitojaa, jos ne on oikein hyviä ekosysteemejä, niin ne vähän niinku itsellään. Toki tietenkin kun aloitetaan tämmöistä toimintaa, niin siinä tarvitaan tarvitaan niitä fasilitaattoreitta. Mutta mutta mä olen ymmärtänyt, että silloin kun ekosysteemi parhaillaan toimii niin se on niinku vähän niinku tämmöinen itseään ruokkiva orgaani ja siinä mielessä niin tota mä erittäin lämmöllä tätä teidän hanketta oon tässä seurannut ja katsonut. Koska se asia mistä nyt puhutaan kiertotaloudesta ja siihen yhdistettynä digitatalisaatio, että jos se ei resonoi, niin mikä sitten resonoi tässä niinku maassa, koska sen merkitys ja tarvehan kasvaa tässä tiedetään. Meillä on edelleen todella paljon esimerkiksi jos ajatellaan, vaikka kierrätyksessä haasteita. Vaikka mä aina kuvittelin, että Suomi on niin kun niin kun tota maailman napa tässäkin asiassa, mutta ei todellakaan. Että meillä on vielä itselläkin niinku paljon tekemistä siinä, että kuinka paljon ne esimerkiksi tänä päivänä hyödynnetään niin kuin ja uudelleen käytetään erilaisia asioita, niin tuota tekemistä kyllä on. Ja sitten että saadaan sellainen niin kuin digitaaliseen muotoon, että pystytään sitä dataa niin kuin käyttämään monessa niin, mutta siihen on kyllä merkitystä ja mä toivon todella, että tämmöiseen ekosysteemiin löytyy toimijoita ja asioita viedään yhdessä eteenpäin. Koska mun mielestä ekosysteemit on myöskin parhaimpia silloin kun niissä voi oppia itse ja voi oppia toisilta ja rakentaa jotain sellaista mitä ei vielä ole olemassa.

PERTTI PUUSAARI
Ekosysteemi ei ole hallinnollinen rakenne jossa on väkisin pidettyjä kokouksia alueella. Vaan siinä on jotakin ajureita jotka vie sitä eteenpäin, että tavallaan niinku syöttää sitä kokonaisuutta, että siihen tulee sitä positiivista kierrettä. Ja se on just se mitä mä ehkä tarkoitan, että me halutaan, että me ollaan semmoinen positiivisessa kierteessä mukana oppimassa ja aina kun tulee näitä meidän niinku tavallaan opiskelijoiden kanssa tehtäviä asioita ja sitten myös tutkimuksen kanssa tehtäviä asioita niin aina täytyy muistaa, että silloin kun me osataan asiat niin me tehdään vääriä asioita. Korkeakoulun tehtävä on tehdä asioita, jots me ei osata eli tehdä uutta.

JOHANNA SALMIA
Joo toi on ihan totta, että ekosysteemi tai mikä tahansa ryhmä varmasti pyörii silloin hyvin, kun kaikki haluaa tehdä jotain yhdessä ja siellä on sitä mielenkiintoista. Mielenkiintoisia teemoja tai aiheita ja syntyy just jotain uutta, niin silloin se sitoo ihmiset yhteen.

JOHANNA PYRHÖNEN
No miten HAMK tukee sitten Forssan kampuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden sekä epäsuorasti yritysten innovaatio- ja yrittäjyystoimintaa?

PERTTI PUUSAARI
Tää on tämmöinen jännä siis. Mitäs sä Johanna teet siellä? Että miten sä tuet? Eli eli mä oon kuullut koko ajan tässä ja aikaisemmin ja seuraan koko ajan somessa mitä nyt teette. Ja tuota, niin te teette tarkalleen sitä kasvu-uraa mitä me on ajateltu mitä HAMK tekee tukeakseen Forssan seudun opiskelijoiden, henkilöstön ja yritysten kehittymistä, eli te olette strategian mukaisia. Se meidän näkökulmasta voidaan varmaan sanoa tai te olette tarkalleen HAMKin Vuonna 2014-15 julkaistun strategian mukaisesti viemässä asioita eteenpäin. Tarkalleen se tarkalleen niiden periaatteiden mukaisesti ja me nähdään semmoista, että se kasvu on koko ajan parantunut. Eli tavallaan se ote siihen tekemiseen ne on on niinku vahvistunut ja ja tuota me toivotaan, että yhä useampi HAMKilainen on mukana tässä samassa kehityksessä niinku onkin. Jolloin se tulee se teidän kollegaverkosto tulee vahvemmaksi, eli niitä kollegoita joita voi pyytää hankkeisiin kokonaisuuksiin mukaan on ne sitten opiskelijoita tai sitten tuota meidän henkilöstöä tai muuta. Tai yrityksiä toisilta tai seutukunnilta. Ottaa mukaan siihen, jolloin se jos se verkosto niinku rupeaa kokonaisuutena toimimaan myös täältä sisältä käsin, niin tuota niin se on se missä HAMK voi toimia paremmin ja tehdä sitä yhdessä.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Mun mielestä aina parasta silloin, kun tulee ehdotuksia sieltä, vaikka nyt forssasta. Mulla on nyttenkin pari tossa tota sähköpostissa mihin ajattelin vastata. Että kun näkee että on niinku upeita ajatuksia, upeita ideoita ja voi sanoa, että kyllä. Ja voidaan tähän laittaa, vaikka muutama tota panostus euroissakin. Niin se on aina parasta silloin, kun tulee niitä ehdotuksia ja sitten varsinkin kun ne ehdotukset on strategian mukaisia ja vievät asiaa eteenpäin. Ne on opiskelijakeskiössä, ne tuottaa alueelle hyvää, ne tuottaa kansallisesti hyvää ja mahdollisesti jopa globaalisti hyvää, niin nehän on niitä parhaita ratkaisuja. Että toivottavasti ei ainakaan ole niin kun niin kun tota kivenä tai kantona kaskessa, että siinä mielessä antaa mahdollisuuksia, mutta niitä ideoita ei välttämättä ihan kauheasti tule, että niitä voisi ehkä enemmänkin odottaa niin voisi tukea niin siihen kannustamme kyllä kaikkia.

PERTTI PUUSAARI
Mä oon samaa mieltä ja itse asiassa nyt täytyy todeta, että tota rehtorit on kyllä jo aloittanut tässä kaupunginjohdon kanssa keskustelemaan siitä, että saataisiinko jatkorahoituksia asioiden tähän tekemiseen ja kaikkiin muihin asioihin. Että kyllä me ollaan ihan niin täysillä tukemassa kuin yleensä voidaan tätä hommaa. Tää on kerta kaikkiaan hyvä juttua mitä tehdään. Mutta tuota, mutta mä korostan sitä, että korkeakoulussa, että meillä on siis tiettyjä rakenteita missä innovaatioyksikkö tulee auttaa, että pystytään päästään kiinni ja tulee tukea siihen yritysten muodostamiseen, saada tukirahoituksia. Sitten mä muistutan siitä, että on juuri perustettu myöskin tää korkeakoulupedagogiikan yksikköön, joka tulee tukemaan, että miten sitä koulutusta voisi tutkimuspohjaisesti kehittää. Että se aina vaan paremmin tuottaa näitä äsken mainittujakin asioita, että ei olisi ihan pelkkää niinku arpomista mitä me tehdään. Mä tarkoitan voi osua hyvinkin kohdalla arpomiset, mutta että saataisiin vielä paremmin tavallaan sitä hyötyä irti tästä meidän tekemisestä, niin kyllä sieltä tulee. Tämmöisiä elementtejä pyritään löytämään tähän tähän niinku tavallaan tähän tekemiseen ja ja tota. Kyllä me on myös rahallisia panoksia laitettu jatkuvasti vähän joka paikkaan.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Niin jos ajatellaan, vaikka kuinka paljon meidän lead tällä hetkellä niinku tuottaa palveluja organisaatioon ja kuinka paljon paljon sitä hyödynnetään ja käytetään. Iloksemme se on se on nyt löydetty. Ja kuinka paljon siihen panostetaan vuosittaini niin kyllä niinku niitä mahdollistajia aika paljon paljon on. Sitten toki meillä on esimerkiksi tutkimuspuolella tosi paljon niitä tutkimushankkeita mihin toivottaisiin, että enemmän myöskin niin kun opettajat osallistuisi, koska koska kyllähän se on parasta, että saa esimerkiksi sitä omaa opetustaan kehittää juuri sillä tutkimustiedolla mikä on viimeinen tutkimustieto saatavilla ja hyödynnettävissä niin kyllähän se on parasta kuin, että ottaa ne jotkut iänkaikkiset vanhat kirjat ja tekeeniistä omat powerit.

JOHANNA PYRHÖNEN
Iso kiitos teille molemmille, että olitte meidän podissa kertomassa omia näkemyksiänne HAMKin toiminnasta.

PERTTI PUUSAARI
Kiitos meidän puolelta! Teette tosi hyvää työtä, ei osaa muuta sanoa.

HEIDI AHOKALLIO-LEPPÄNEN
Kiitos, oli tosi kivaa olla!

JOHANNA SALMIA
Tässä jaksossa kävimme syvällistä keskustelua Forssan alueen ja HAMKkin Forssan insinöörikoulutuksen tulevaisuudesta. HAMKin rehtori toimitusjohtaja Pertti Puusaaren ja vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälän kanssa. Puhuimme siitä, miten Forssan kampus voi erottua sekä houkutella opiskelijoita, erityisesti kansainvälisiä opiskelijoita jäämään alueelle. Lisäksi pohdimme hanke roolia opiskelijoiden yrittäjyyden tukemisessa ja miten innovaatioekosysteemi voi vahvistaa alueen yrityksille tarjottavaa osaamista ja tukea. Dave-hanke ja innovaatioekosysteemin kehittäminen tarjoavat mahtavia mahdollisuuksia alueen yrityksille, opiskelijoille ja tutkimusorganisaatioille yhteistyön ja innovaatioiden kautta. Keskustelu antoi meille paljon ajateltavaa siitä, miten koulutus, innovaatiot ja yhteistyö voivat muovata alueen tulevaisuutta ja luoda uusia mahdollisuuksia niin opiskelijoille kuin yrityksillekin. Kiitos, että kuuntelit ja pysyt kuulolla, sillä kehitys ei jää tähän.

OUTRO
Parastaan maailmaa yksi hanke kerrallaan, olkoon tämä Dave-hanke yksi sellainen!