Onko sinulle koskaan käynyt työmatkalla niin, että matkalaukkusi saapui perille monta päivää sen jälkeen, kun olit saapunut kohteeseen lentokoneella? Entä onko lentosi koskaan myöhästynyt niin, että olet joutunut viettämään ylimääräisen yön lentokentällä, josta sinun oli tarkoitus vaan sujuvasti edetä jatkolennolle? Tällaisia kokemuksia voi ajatella kärsimysnäytelmänä tai loistavana tilaisuutena harjoittaa omia taitoja ja luonteen laatua. Kenties sinäkin olet kokenut jotain vastaavaa. Tässä tekstissä käytän ajatteluni pohjana John Sellarsin kirjoittamaa Lessons in Stoicism -kirjaa, jonka ostin lentokentältä ajankuluksi viivästyneitä lentoja odotellessa.
Vastoinkäymisten kohtaaminen
Keisari Neron neuvonantajana toiminut stoalainen filosofi Seneca (noin 4 eaa.–65 jaa.) oli sitä mieltä, että meidän ei tulisi pitää mitään kohtaamaamme epäonnea tai kärsimystä aidosti pahana, koska saatamme hyötyä siitä. Hänelle ulkoiset tapahtumat eivät olleet itsessään pahoja tai hyviä. Taitava ihminen ottaa vastoinkäymiset harjoituksena. Ne antavat meille mahdollisuuden harjoittaa hyveitämme, jotta voimme kehittyä.
Vastaavasti liiallinen hyvä onni tai menestys voi tehdä meille pahaa. Miten voisimme koskaan kehittää kärsivällisyyttä, rohkeutta ja resilienssiä jos kaikki menee aina hyvin? Senecan mukaan ei ole huonompaa onnea kuin loputon ylellisyys ja varallisuus, joka tekee meistä laiskoja, kiittämättömiä ja ahneita.
Tunteiden hallinta
Vastoinkäymisiin liittyy usein vahvoja tunteita. Tunteet, joita kokee esimerkiksi vastoinkäymisissä, ovat stoalaisten mukaan meidän harkintamme ja päättelymme tulosta. Tästä seuraa, että voimme hallita tunteitamme ja olemme niistä myös täysin vastuussa. Stoalaiset väittävät, että meidän ei tulisi kieltää tai tukahduttaa tunteitamme, vaan pyrkiä ylipäätään välttämään niiden kokemista.
Tunnistat tämän varmasti ihmisistä, jotka ovat suuttuneita. Ihminen, joka on suuttumuksen vallassa, ei helpolla rauhoitu eikä välttämättä kuuntele järkipuhetta. Seneca kuvaa vihaa kehon sairautena, joka ilmenee turvotuksena. Tunteisiin liittyy usein tällaisia oireita, kuten sydämentykytystä, lämpötilan nousua, hikoilemista, ja niin edelleen. Stoalaiset ajattelivat, että kun olemme tällaisten tunteiden vallassa, niin emme voi tehdä mitään muuta kuin odottaa, että ne menevät pois.
Seneca näki tunteet kolmivaiheisena prosessina, joista ensimmäistä hän kutsui ensimmäiseksi liikkeeksi. Nykyisin tätä kutsutaan yleensä emootioksi. Emootio on luonnollinen fysiologinen reaktio, joka ei ole meidän hallinnassamme. Toista vaihetta hän kutsui meidän harkinnaksemme ja päättelyksi kokemuksesta, joka puolestaan on meidän hallinnassamme. Kolmas vaihe on tunne, joka on meidän oman mielen luomisen jälkeen pois hallinnastamme.
Senecan neuvot uudistumiseen ja omien tunteiden hallintaan
On oma valinta, näkeekö epäonnistuneet suunnitelmat hajottavina vai uudistavina kokemuksina. Hetkellinen ärsyyntymisen tunne on vain osa elämää, ja se tekee hyvin vähän mitään todellista vahinkoa.
Tapahtuneen tulkitseminen kärsimysnäytelmänä on yhtä lailla oma valinta kuin tapahtuneen tulkitseminen seikkailuna, mahdollisuutena oppia uutta sekä kehittää omia resilienssikykyjä ja -taitoja.
Omassa työssäni minulle tulee usein vastaan tilanteita, jolloin suunnitelmat eivät toteudu tai tapahtumat etenevät aivan eri lailla kuin ne olisin itse etukäteen kuvitellut. Tämä on itse asiassa hyvin tyypillistä muotoilulähtöiselle oppimiselle, jossa ratkotaan yhteiskehittämällä työelämän avoimia ja todellisia haasteita, joihin ei lähtökohtaisesti ole mitään ennalta tiedettyä suoraviivasta ratkaisua.
On hyvä muistaa, että eteen tulevat ennakoimattomat ja yllättävät tapahtumat ovat hyviä tilaisuuksia kehittää omaa resilienssikykyä ja oppia uusia taitoja. Kyse ei ole pelkästään positiivisesta ajattelusta tai tapahtumien näkemisestä uudessa valossa, vaan siitä, että jokainen uusi tilanne ja käänne on kasvun mahdollisuus, kun sen osaa hyödyntää oikein.
Lähteet
Stellars, J. (2020). Lessons in Stoicism : What Ancient Philosophers Teach Us about How to Live. Penguin Books Ltd.
Kirjoittaja
