Suomi on viime vuosien aikana valikoitunut opiskelumaaksi monelle vieraskieliselle tutkinto-opiskelijalle. Suomeen muuttamisen myötä opiskelijat tutustuvat uuteen elämäntapaan ja uuteen kieleen. Suomen kielen sanojen ja kieliopin oppimisen lisäksi keskeistä on pystyä käyttämään kieltä arkipäivän tilanteissa. Käyttäessään suomen kieltä opiskelija oppii ymmärtämään ympäröivää kulttuuria sekä kykenee vuorovaikuttamaan suomen puhujien kanssa ja rakentamaan uusia yhteyksiä.
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua vuoden 2026 alusta lähtien viikoittaisiin kielikahviloihin kuudella korkeakoulun seitsemästä kampuksesta. Ensimmäinen kielikahvila syntyi HAMKin urapalvelujen järjestämänä vuoden 2023 keväällä. Nykyisiä kuutta kielikahvilaa ohjaavat Momentti – vaikuttavaa uraohjausta ja vahvistavaa virettä -hankkeen yhteisöohjaajat ja S2 (suomi toisena kielenä) -uraohjaaja yhteistyössä HAMKin urapalvelujen ja Valkeakoskella ja Hämeenlinnassa toimivien paikallistoimijoiden kanssa.
Momentti-hanke tukee HAMKin vieraskielisten tutkinto-opiskelijoiden, heidän puolisoidensa sekä alumnien kotoutumista, työllistymistä ja hyvinvointia. Yksi hankkeen päätavoitteista on vahvistaa opiskelijoiden suomen kielen taitoa ja auttaa opiskelijoita kiinnittymään alueelle. (ks. HAMK, n.d.) Yhteisöohjaajat ja S2-uraohjaaja kuuntelevat opiskelijoita aktiivisesti ja yksi hankkeessa tunnistetuista tarpeista oli mahdollisuus opetella suomen kieltä myös luokkahuoneen ulkopuolella. Tämän johdosta HAMKin kampuksille perustettiin lisää kielikahviloita. Kielikahviloissa osallistujilla on mahdollisuus päästä puhumaan suomen kielellä, ja jokainen on tervetullut mukaan millä tahansa kielitaidon tasolla (Kielibuusti, n.d.).
Kielikahvilat ovat avoimia kaikille ja osallistumisesta hyötyvät kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden lisäksi myös suomalaiset opiskelijat. Joillakin HAMKin kampuksilla pilotoitiin myös kielifrendi-konseptia keväällä 2026 ja sen myötä suomalaisopiskelijoilla on mahdollisuus tukea kansainvälisiä opiskelijoita kielifrendinä. Kielifrendin tuki keskusteluseurana, kuuntelijana ja rohkaisijana on kielen oppimisen kannalta tärkeää ja tämän lisäksi kielifrendinä toimiminen tukee myös kulttuurienvälisiä viestintätaitoja ja auttaa ymmärtämään kielen käytön erilaisia merkityksiä.
Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaista hyötyä kielikahvilat tarjoavat sekä kansainvälisille että suomalaisille osallistujille muun muassa kaksisuuntaisen kotoutumisen ja kotikansainvälistymisen näkökulmasta.
Mahdollisuudet hyödyntää ympäröivää kieltä
Kielikahvilat antavat kansainvälisille tutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden kokoontua yhteen muiden kielenoppijoiden kanssa. Räsänen (2021, ss. 234–235) kertoo ympäristön tarjoumien hyödyntämisestä kieltä opetellessa ja hän kuvailee hyvän kielenoppijan hyödyntävän yhteisöjä päästäkseen käyttämään opettelemaansa kieltä. Lisäksi Räsänen (2021, s. 227) käsittelee kohdekielisien ympäristöjen rakentamista tilanteessa, jossa uuden kielen opettelija asuu muualla kuin paikassa, jossa hän altistuisi kohdekielelle. Tällöin uuden kielen oppijan on olennaista hakeutua sellaisiin tilanteisiin, jotka tarjoavat tilaisuuksia käyttää uutta kieltä. Vaikka HAMKin vieraskieliset tutkinto-opiskelijat asuvat Suomessa suomen kieltä opetellessaan, erityisesti pienemmillä kampuksilla mahdollisuudet käyttää suomen kieltä voivat olla rajalliset.
Kielikahviloihin osallistuminen on oiva tapa hyödyntää ympäristöä kielen opettelemisessa. Kielikahvila tarjoaa kielen harjoittelemiselle ja käyttämiselle raamit, joiden sisällä opiskelijoiden on turvallista ja mukavaa opetella suomen kieltä. Kielikahvila antaa opiskelijoille mahdollisuuden kerryttää kielitaitoa monella tavalla: seuraan voi liittyä vain kuuntelemisesta aina aktiiviseen keskusteluun saakka (ks. myös Räsänen, 2021, s. 235). Kielikahviloiden sisällöt muotoillaan tukemaan jokaista osallistujaa.
Kielikahvilat synnyttävät ympäristön yhdessä opettelulle, vertaistuen saamiselle ja antamiselle sekä yhteenkuuluvuuden tunteen kokemiselle. Motivaatio opetella uutta kasvaa jaettujen kokemusten ja yhteenkuuluvuuden tunteen ansiosta (Päivänsalo, 2020, s. 266). Miaon (2023, ss. 210, 219) mukaan onnistuminen on usein menestyksekkään yhdessä tekemisen ansiota ja tunne yhteenkuulumisesta kasvaa yhdessä onnistumisten myötä. Tuntiessaan olevansa osa ryhmää yksilö sitoutuu ryhmään tiiviimmin. Tämä synnyttää myönteisen oppimisen kehän.
Kielikahvilat kaksisuuntaisen kotoutumisen tukijoina
Kielikahviloiden merkitys ulottuu suomen kielen oppimista laajemmalle: kielikahvila voi tukea kaksisuuntaista kotoutumista, kotikansainvälistymistä ja osallistujien mahdollisuutta jakaa tietoa omasta kulttuuristaan ja tavoistaan.
Kotoutuminen edellyttää maahan muuttaneiden ja ympäröivän yhteiskunnan yhteistyötä. Klarenbeekin (2021, s. 902) mukaan uusien tulokkaiden ponnistelut ovat vain yksi osa kotoutumista, sillä myös vastaanottavan yhteiskunnan asenteilla ja avoimuudella on merkitystä. Vastaavasti Jiménez (2017, s. 11) selittää sekä maahan muuttaneiden että vastaanottavan yhteiskunnan jäsenten mukautuvan päivittäisten vuorovaikutustensa kautta. Kielikahvilat tarjoavatkin eri väestöryhmille juuri tällaisia mahdollisuuksia rakentaa keskinäisiä suhteitaan ja oppia toisiltaan.
Kuten aiemmin todettiin, kielikahvilat ovat myös suomalaisille opiskelijoille oiva väylä olla vuorovaikutuksessa eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ilman että heidän tarvitsee itse lähteä Suomesta. Tällöin puhutaan kotikansainvälistymisestä, jonka idean esitti Bengt Nilsson jo vuonna 1998. Käsite viittaa siihen, että kaikille opiskelijoille annetaan mahdollisuus saada kansainvälisiä ja kulttuurienvälisiä kokemuksia ilman, että heidän tarvitsee lähteä kotimaastaan. (Nilsson, 1998, Soulén ym., 2024, s. 30 mukaan) Kielikahvilat voidaan nähdä välineinä, jotka tarjoavat epävirallisen ympäristön, jossa sekä kansainväliset että suomalaiset opiskelijat voivat olla vuorovaikutuksessa, oppia toisiltaan ja kehittää kulttuurienvälistä osaamista ystävällisessä ilmapiirissä samaan tapaan kuin Beelen ja Jones (2015, s. 64) ovat käsitelleet kotikansainvälistymisen edistämistä.
Tunne yhteisöön kuulumisesta
Vaikka kielikahvilat on ensisijaisesti suunniteltu tukemaan suomen kielen oppimista, säännölliset tapaamiset synnyttävät myös tutun ympäristön, mikä voi helpottaa osallistujia muodostamaan ystävyyssuhteita keskenään. Kielikahviloiden ja muun vastaavanlaisen kampuksilla järjestetyn toiminnan on myös nähty tukevan vahvasti osallistujien välistä vuorovaikutusta ja kansainvälisiä ystävyyssuhteita (Rose-Redwood & Rose-Redwood, 2018, s. 1334).
Ystävyyssuhteet voivat ulottua myös akateemisen ympäristön ulkopuolelle (Rose-Redwood & Rose-Redwood, 2018, s. 1335). Kokemus kampuksilla järjestettävistä kielikahviloista myötäilee tätä havaintoa: osallistujista tulee usein ystäviä keskenään ja he tapaavat toisiaan myös korkeakoulun ulkopuolella. Tämä osoittaa, että kielikahvilat voivat toimia ensimmäisenä askeleena pysyvien ihmissuhteiden syntymisessä.
Enemmän kuin vain kielikahvila
Kielikahvilatoiminta vaikuttaa laajempaan yhteiskunnalliseen kuvaan. Kansainväliset opiskelijat oppivat suomea ja suomalaiset opiskelijat tarjoavat tukea oppimisessa, mutta tämän lisäksi molemmat ryhmät myös rakentavat uusia yhteyksiä ja saavat arvokasta ymmärrystä toisiltaan. Kielikahvilatoiminnan kautta osallistujat saavat uusia ystäviä ja kulttuurista osaamista, ja tämä tukee hyviä suhteita eri väestöryhmien välillä (ks. myös Kotoutuminen.fi). Työ kaksisuuntaisen kotoutumisen tukemiseksi jatkuu!
Lähteet
- Beelen, J. & Jones, E. (2015). Redefining Internationalization at Home. Teoksessa A. Curaj, L. Matei, R. Pricopie, J. Salmi & P. Scott (toim.) The European Higher Education Area (ss. 59–72). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-20877-0_5
- HAMK. (n.d.). Momentti – vaikuttavaa uraohjausta ja vahvistavaa virettä. Haettu 14.09.2026 osoitteesta https://www.hamk.fi/projektit/momentti/
- Jiménez, T. R. (2017). The other side of assimilation: How immigrants are changing American life. University of California Press. https://doi.org/10.1525/9780520968370
- Kielibuusti. (n.d.). Kielikaverit ja kielikahvilat. Haettu 14.9.2026 osoitteesta https://www.kielibuusti.fi/fi/opi-suomea/vinkkeja-kielenoppimiseen/kielikaverit-ja-kielikahvilat
- Klarenbeek, L.M. (2021) Reconceptualising “integration as a two-way process”, Migration Studies, 9(3), pp. 902–921. https://doi.org/10.1093/migration/mnz033
- Kotoutuminen.fi. (n.d.).Hyvät väestösuhteet perustuvat myönteiseen vuorovaikutukseen. Haettu 14.09.2026 osoitteesta https://kotoutuminen.fi/hyvat-vaestosuhteet
- Miao, M. (2023). Onnistuneen oppimisen lukuvuosi. PS-Kustannus
- Päivänsalo T.-M. (2020). Oppimiskoodi – Kuinka oppiminen onnistuu. PS-Kustannus
- Rose-Redwood, C. & Rose-Redwood, R. (2018) ’Building Bridges Across the International Divide: Fostering Meaningful Cross-Cultural Interactions Between Domestic and International Students’, Journal of International Students, 8(3), pp. 1328–1336. https://doi.org/10.32674/jis.v8i3.56
- Räsänen, E. (2021). Toimijuus ja vuorovaikutusjärjestys amerikkalaisten suomenoppijoiden itsenäisessä kielenkäytössä. Puhe ja kieli, 41(3), 225–245. https://doi.org/10.23997/pk.112565
- Soulé, M. V., Parmaxi, A. & Nicolaou, A. (2024) Internationalization at home in higher education: A systematic review of teaching and learning practices. Journal of Applied Research in Higher Education, 17(7), pp. 29–60. https://doi.org/10.1108/JARHE-10-2023-0484
Kirjoittajat
