Tulevaisuustaidot osana ammatillisen opettajan osaamista

Ammatillisen opettajan työ suuntautuu aina tulevaisuuteen. Vaikka opetus tapahtuu tässä hetkessä, sen tarkoitus on tukea oppijoita maailmassa, joka on vasta muotoutumassa. Siksi tulevaisuustaidot ovat osa opettajan ammatillisen osaamisen ydintä. Tulevaisuustaitojen oppiminen on tärkeää myös oppijoille. Kun oppija ymmärtää mahdollisuutensa vaikuttaa merkityksellisellä tavalla tulevaisuuteen ja häntä kannustetaan siihen, hän voimaantuu osallistuvaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Tulevaisuustaidoilla tarkoitetaan tiedollisia, emotionaalisia ja toiminnallisia valmiuksia, joiden avulla yksilö voi hahmottaa erilaisia mahdollisia tulevaisuuksia, tarkastella niitä systeemisesti, kriittisesti ja luovasti sekä tunnistaa omia tulevaisuutta koskevia oletuksiaan, arvojaan ja aikaperspektiivejään. Tulevaisuustaitoihin kuuluu myös kyky hyväksyä tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus sekä toimia proaktiivisesti ja vastuullisesti tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttaen (Ollila & Hujala, 2022).

Tulevaisuustaitoja voidaan vahvistaa ennakointiosaamista kehittämällä. Ennakointiosaaminen tarjoaa opettajalle välineitä muutosten tunnistamiseen, vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamiseen ja niiden kriittiseen tarkasteluun sekä tulevaisuutta koskevien havaintojen kytkemiseen nykyhetken valintoihin ja toimintaan. (Aalto, 2022; Rubin, 2004, 2014)

Artikkelin tavoitteena on tarkastella tulevaisuustaitojen ja ennakointiosaamisen välistä yhteyttä ammatillisen opettajan työssä. Miten ennakointiosaamisella voidaan edistää tulevaisuustaitoja ja mikä on niiden merkitys opettajan työlle? Tarkastelemme muun muassa miten ennakointi, osaamistarpeiden tunnistaminen ja monialainen yhteistyö tekevät tulevaisuustaidoista olennaisen osan opettajan osaamista.

Ennakointi tulevaisuuteen vaikuttamisen menetelmänä

Ennakointi on tulevaisuudentutkimuksen käytännönläheinen menetelmä, jonka avulla pyritään jäsentämään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Sen tavoitteena ei ole ennustaa tulevaa, vaan tarjota työkaluja päätöksenteon tueksi ja auttaa yksilöitä, yhteiskuntaa ja organisaatioita valmistautumaan mahdollisiin tulevaisuuksiin. Kun erilaiset toimijat osallistuvat ennakointiin, he luovat jaettuja käsityksiä tulevaisuudesta, mikä voi vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä ja siten myös muokata tulevaisuutta. (Aalto, 2022.) Ennakointiin liittyvä tulevaisuuslukutaito nähdään myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen edellytyksenä (Euroopan komissio, 2022).

Ennakointitieto eroaa tieteellisestä tiedosta, koska tulevaisuutta ei voi tarkastella kokeellisesti. Tulevaisuutta koskeva tieto perustuu menneisyyden ja nykyisyyden analyysiin sekä ilmiöihin ja aikomuksiin, jotka heijastuvat tulevaan. Ennakointitieto on luonteeltaan näkemyksellistä: se yhdistää objektiivisia havaintoja, tulkintoja ja luovia näkökulmia. (Rubin, 2004, 2014)

Ennakointia ohjaa kolme perusperiaatetta: 1) tulevaisuus ei ole ennustettavissa, mutta sen mahdollisia muotoja voidaan hahmottaa; 2) tulevaisuus ei ole ennalta määrätty, mutta sen todennäköisiä kehityssuuntia voi arvioida; ja 3) tulevaisuuteen voi vaikuttaa nykyhetken valinnoilla ja teoilla. Ennakoinnissa on tärkeätä miettiä, mikä on mahdollista, todennäköistä ja toivottavaa. Arvot ohjaavat tätä toimintaa: millaiset valinnat johtavat kohti haluttua ja hyväksyttävää tulevaisuutta. (Rubin, 2004; Lätti ym., 2022; Mäkelä ym., 2022; Amara, 1981)

Nykytilanteen kartoittamisessa ja vaihtoehtoisten tulevaisuuskuvien muodostamisessa hyödynnetään erilaisia ennakointimenetelmiä. Esimerkiksi PESTEL-toimintaympäristöanalyysi voi toimia pohjana niin sanotulle morfologiselle tulevaisuustaulukkomenetelmälle (Rubin, 2004, 2014). Siinä tunnistetaan tietyn teeman kannalta keskeiset muuttujat ja niiden mahdolliset toteutumismuodot. Näistä voidaan yhdistellä vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Niistä johdetaan skenaarioita, jotka ovat uskottavia kuvauksia tulevaisuuksista ja niihin johtavista tapahtumista. Skenaarioiden analyysi ja/tai vertailu auttaa arvioimaan nykyisten suunnitelmien muutos- tai kehitystarpeita.

Ennakoinnin aikajänne määräytyy tavoitteiden mukaan. Pitkän aikavälin ennakointi tukee strategista suunnittelua ja esimerkiksi yhteiskunnan tai organisaation vision määrittelyä. Keskipitkän ja lyhyen aikavälin tarkastelut taas ovat hyödyllisiä koulutuksen suunnittelussa ja koulutustarjonnan kehittämisessä. Tulevaisuuskuvia hyödyntämällä voidaan tunnistaa erilaisia osaamistarpeita ja rakentaa niihin vastaavia opetussuunnitelmia. (Ojala ym., 2022, 2023, 2025; Osaamistarvekompassi, 2024)

Koulutuksen näkökulmasta ennakointi tarjoaa opettajille ja koulutuksen järjestäjille välineitä arvioida, millaista osaamista oppijat tarvitsevat tulevaisuudessa. Oppijoille se rakentaa ymmärrystä muuttuvasta maailmasta ja oppijan roolista siinä. Samalla se voimaannuttaa oppijaa ja kehittää tämän luovuutta, avoimuutta ja innovaatiokykyä (Unesco, 2021).

Osaamisen ennakointi ja osaamisprofiilit koulutuksen suunnittelussa

Ennakoinnin tuottamat tulevaisuuskuvat saavat koulutuksessa konkreettisen muodon osaamistarpeiden tarkastelussa. Osaamisen ennakointi tarkastelee yhteiskunnan ja työelämän osaamisvaatimuksia tulevaisuudessa. Tuotettua tietoa hyödynnetään mm. koulutusten ja opetussuunnitelmien kehittämisessä, mutta se on hyödyllistä myös yksilöiden koulutus- ja uravalinnoissa ja tukee uraohjausta (Osaamistarvekompassi, 2024).

Osaamisen ennakoinnin avulla tuotetut arviot osaamistarpeista johtavat osaamisprofiileihin, jotka kuvaavat eri tehtävissä tarvittavaa osaamista. Niissä yhdistyvät yleiset taidot (ns. geneeriset tai tulevaisuuden taidot / 21st century skills), alakohtainen substanssiosaaminen ja erityispätevyydet. Osaamisprofiileissa yhdistyvät siis laaja-alaiset, siirrettävät taidot ja ammatillisesti eriytynyt asiantuntemus. Se tekee koulutuksesta ja osaamisen kehittämisestä joustavaa ja kykenevää vastaamaan työelämän jatkuviin muutoksiin (Ojala & Kantola, 2023; Voogt & Roblin, 2012; van Laar ym., 2017). Opettajan näkökulmasta osaamisprofiilit tarjoavat välineen tulkita, mitä tulevaisuuden taidot merkitsevät omalla alalla, opetussuunnitelmassa ja pedagogisissa ratkaisuissa.

Tulevaisuuden osaamisen tarkastelu ei kuitenkaan rajaudu vain työelämän välittömiin taitotarpeisiin. OECD:n osaamiskompassin (2019) näkökulmasta tulevaisuuden osaamista tulisi tarkastella transformatiivisena kykynä, jonka ytimessä ovat uuden arvon luominen, jännitteiden ja ongelmien yhteensovittaminen sekä vastuun ottaminen yhteiskunnan ja tulevaisuuden muovaamisesta. Nämä taidot vahvistavat yksilön kykyä aktiiviseen toimijuuteen, mikä vaikuttaa kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Transformatiivisen tulevaisuusoppimisen tulisi edistää yksilön valmiutta käyttää tulevaisuutta oppimisen, päätöksenteon ja toiminnan resurssina. Tulevaisuuskyvykkyys (individual futures capacity) koostuu kognitiivisista, motivaationaalista ja toiminnallisista osaamisalueista. (Pouru-Mikkola & Wilenius, 2021). Tulevaisuustietoisuus (futures consciousness) vahvistaa kykyä toimia aktiivisesti tulevaisuuden tekijänä ja muutoksen mahdollistajana. Siihen liittyy aikaperspektiivi, toimijuususkomukset, vaihtoehtoisuuteen avautuminen, systeeminen hahmotus ja huoli toisista. Näiden avulla yksilö kykenee tarkastelemaan tulevaisuutta arvo- ja merkityslähtöisesti sekä yhteisöllisesti. (Ahvenharju ym., 2018). Tässä ajattelussa korostuu koulutuksen transformatiivinen, yhteiskuntaa uudistava, rooli (Susimetsä ym., 2025). Opettajan osaamisen kannalta tämä tarkoittaa valmiutta paitsi tunnistaa muutosta, myös tukea oppijoiden kykyä kuvitella vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja toimia niiden rakentajina.

Monialainen yhteistyö osaamisen ennakoinnissa

Osaamistarpeiden tunnistaminen tapahtuu yhteistyössä työelämän, koulutuksen ja muiden toimijoiden kanssa. Monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa tarvitaan erilaisten asiantuntijoiden yhteistyötä yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Tällöin toteutuu transdisiplinaarinen ongelmanratkaisu, jossa on mukana eri alojen sidosryhmiä (Wright Morton ym., 2015). Yhteistyöllä pyritään osaamis- ja koulutustarpeiden tarkastelun lisäksi varmistamaan myös koulutuksen laatu ja työelämälähtöisyys. (OPH, 2025)

Ammatillisessa koulutuksessa osaamisen ennakointia ovat olleet tukemassa muun muassa valtakunnallinen osaamisen ennakointifoorumi (OEF), Opetushallituksen työelämätoimikunnat sekä koulutuksen järjestäjien omat neuvottelukunnat. Ammattikorkeakoulutuksessa vastaavaa yhteistyötä edistää Arene, joka julkaisee myös suosituksia yhteisistä kompetensseista opetussuunnitelmatyön tueksi. Näiden rakenteiden kautta ennakointitieto välittyy koulutuksen kehittämiseen sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla.

Tulevaisuustaidot osaksi opettajan ammatillista osaamista

Artikkeli tarkasteli tulevaisuustaitojen ja ennakointiosaamisen välistä yhteyttä ammatillisen opettajan työssä. Tulevaisuustaidot ovat tiedollisia, emotionaalisia ja toiminnallisia valmiuksia, joiden avulla voidaan hahmottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, tarkastella niitä kriittisesti ja systeemisesti, sietää epävarmuutta sekä toimia vastuullisesti tulevaisuuden muotoutumiseen vaikuttaen (Ollila & Hujala, 2022). Ennakointiosaaminen tarjoaa käytännön välineitä tulevaisuustaitojen vahvistamiseen. Se auttaa niin opettajaa kuin hänen opiskelijoitaan tunnistamaan muutoksia, hahmottamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kompleksisessa maailmassa ja tunnistamaan työelämän osaamistarpeita sekä kytkemään tulevaisuutta koskevan tiedon nykyhetken pedagogisiin valintoihin. Ennakointi tukee kaikkien tulevaisuustaitojen kehittymistä. Tulevaisuustaitojen ytimessä on kyky tarkastella muutosta, arvioida vaihtoehtoja ja tehdä arvoihin perustuvia valintoja koulutuksessa. Siksi opettajan osaaminen ei voi rakentua vain nykyisten sisältöjen hallinnalle, vaan siihen kuuluu myös ennakointiosaaminen, osaamistarpeiden tulkinta ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Kun opettaja käyttää tulevaisuutta pedagogisen ajattelun, opetussuunnittelun ja yhteisen kehittämisen resurssina, hän osallistuu aktiivisesti tulevaisuuden suuntaamiseen. Tulevaisuustaidot ovat täten olennainen osa opettajan osaamista: ne tekevät mahdolliseksi koulutuksen, joka on samalla ajankohtaista, vastuullista ja tulevaisuutta rakentavaa. Ennakointiosaaminen konkreettinen keino tulevaisuustaitojen vahvistamiseen.  Ammatilliset opettajat ovat keskeisessä asemassa siinä, miten ennakointitieto ja työelämän muuttuvat osaamistarpeet muuttuvat opetuksen sisällöiksi ja pedagogisiksi ratkaisuiksi. Tulevaisuustaidot ovat siten olennainen osa ammatillisen opettajan osaamista.

Kirjoittajat