ABSTRACT: Vocational education and training (VET) is undergoing significant changes, requiring VET leaders to adopt new roles, including ensuring adequate financial resources in educational institutions and supporting teaching staff in developing their competences. However, there is limited research evidence on how leaders perceive themselves. This study examines what kinds of identity positions Finnish VET leaders adopt, with a particular focus on competence leadership. Survey data were collected in late 2025 and early 2026 from 107 VET senior and middle leaders, including principals, HR managers, and heads of vocational programmes. They rated their identification with 15 identity positions on a seven-point Likert scale and answered four additional competence development items. The data were analysed using descriptive statistics. VET leaders identified most strongly with the identity positions of “promoting equality”, “building togetherness within work community”, and “ensuring operational and financial resources”. They identified least with the positions of “educational and societal influencer”, “promoter of work community wellbeing”, and “promoter of diversity”, followed by “developer of staff competence”. Although the identity position of “developer of staff competence” ranked 11th among the positions, leaders nevertheless reported a relatively high awareness of staff strengths and development needs, and supportive activities for their competence development. Competence leadership was most strongly enacted by leaders who identified as proactive thinkers, inspirational innovators, clarifiers of a shared vision, and developers of staff competence. The study provides new insights into VET leadership and underscores the need to strengthen leaders’ capacity to support staff’s informal learning at both individual and collective levels.
Johtajien identiteetin voima ammatillisessa koulutuksessa
Tässä artikkelissa tarkastelemme ammatillisen koulutuksen johtajien ja esihenkilöiden identiteettiä sekä sitä, millaisena osaamisen johtaminen näyttäytyy heidän työssään. Tutkimus tuo uuden näkökulman ammatillisen koulutuksen johtamiseen, sillä kotimainen tutkimus ammatillisen koulutuksen johtamisesta on ollut vähäistä ja kapea-alaista. Tuoreessa koulutusjohtamisen tutkimuskatsauksessa Korva ja Laine (2023) havaitsivat, että vain neljä suomalaista tutkimusta 32:sta sijoittui ammatillisen koulutuksen kontekstiin. Katsauksen perusteella pedagogista johtamista on tarkasteltu ammatillisessa koulutuksessa erityisesti jaetun pedagogisen johtajuuden näkökulmasta, jossa pedagogista johtajuutta toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kesken (esim. Jäppinen & Maunonen-Eskelinen, 2012), sekä yhden tutkimuksen osalta tiedolla johtamisen näkökulmasta (Syysnummi & Laihonen, 2014). Aiemman tutkimuksen perustella on myös havaittu, että ammatillisen koulutuksen johtamiskäytäntöjen laatu on keskimäärin hyvällä tasolla: johtamiskäytäntöjen vahvuudet liittyvät opetustoiminnan käytäntöihin ja suhteelliset heikkoudet henkilöstöjohtamiseen (Jokinen ym., 2018). Esimerkiksi opettajien vaikutusmahdollisuuksia ei tueta riittävällä tasolla (Kolho & Ylitervo, 2021).
Aiempi tutkimus on korostanut ammatillisen identiteetin tunnistamisen ja rakentamisen merkitystä johtamistyössä ja johtamisosaamisen tukemisessa (Heikkinen ym., 2026). Tässä artikkelissa tarkastelemme kyselytutkimuksen pohjalta, millaisiin identiteettipositioihin ammatillisen koulutuksen johto- ja esihenkilöstö (josta käytämme jatkossa termiä johtajat) samaistuu. Identiteettipositiot nähdään kiinnittymisenä erityisesti tiettyihin työtehtäviin osana laajempaa ammatillista identiteettiä (Heikkinen ym., 2026; Vähäsantanen, 2022). Identiteettipositioiden tarkastelu on oleellista, koska niillä on merkitystä johtajien toiminnan ja hyvinvoinnin kannalta (Vähäsantanen, 2022). Tässä artikkelissa huomiomme kohdistuu myös siihen, millaisina osaamisen johtajina ammatillisen koulutuksen johtajat näkevät itsensä ja miten he toimivat osaamisen johtajina. Tämä on erityisen relevanttia, koska opetushenkilöstön osaamisen kehittyminen osana työtä korostuu tilanteessa, jossa valtion rahoitus henkilöstökoulutukselle vähenee. Myös kansallinen työelämän kehittämisstrategia (Valtioneuvosto, 2026) nostaa oppimisen ja osaamisen työssä yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
Ammatillisen koulutuksen johtajat moniulotteisen työn ytimessä
Ammatillisen koulutuksen muutosten myötä ammatillisen koulutuksen johtajat kohtaavat työssään monenlaisia odotuksia, vaateita ja toiveita. Ammatillisen koulutuksen ajantasaisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta korostuu toimintakentän systeemisyys ja verkostotoiminta sekä vastavuoroinen toiminta työpaikkojen kanssa kattaen niin yritysten henkilöstön osaamisen ja toiminnan kehittämisen kuin työelämälähtöisen koulutuksen järjestämisen (Rintala ym., 2026). Samaan aikaan opetuksessa painottuvat opiskelijoiden yksilölliset oppimispolut, moninaiset opiskelijaryhmät, uudenlaiset ja teknologiavälitteiset oppimisympäristöt sekä oppimisen vahvistettu tuki (Ryökkynen ym., 2022).
Viime aikoina ammatillisessa koulutuksessa on korostettu erityisesti pedagogista johtamista (AMKE Oy, 2012; Kilpeläinen & Huusko, 2025). Salon (2014) tutkimuksessa laaja-alaisen pedagogisen johtajan kuvailtiin olevan ihmisten johtaja, operatiivinen johtaja, strateginen johtaja, hallintojohtaja sekä verkostoituja ja vallankäyttäjä. Hänen tutkimukseensa osallistuneet perusasteen ja toisen asteen rehtorit pitävät tärkeimpänä ihmisten johtamista, kun taas verkostoituminen ja vallankäyttäminen, kuten koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaminen, jäivät vähemmän näkyviksi osiksi johtamistyötä. Myös Myllymäki ja Johnson (2021) ovat kuvanneet koulutusjohtamista moniulotteisena tehtäväkenttänä, jossa pedagogiset, strategiset ja henkilöstöjohtamiseen liittyvät vastuut kietoutuvat yhteen. Uudemmissa tutkimuksissa koulutusjohtajien työssä näyttää kuitenkin korostuvat myös henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen (Myllymäki & Johnson, 2021).
Kyselytutkimuksen toteutus
Tutkimuskysymykset
Tehdyssä kyselytutkimuksessa tuotimme uutta tietoa ammatillisen koulutuksen johtajien identiteettipositioista sekä heidän toiminnastaan osaamisen johtajina. Tutkimuskysymyksemme olivat:
- Millaisiin identiteettipositioihin johtajat samaistuvat?
- Miten johtajat kuvailevat osaamisen johtamistaan?
- Miten identiteettipositioihin samaistuminen on yhteydessä osaamisen johtamiseen?
Kahden ensimmäisen kysymyksen osalta tarkastelemme myös, eroavatko johdon ja keskijohdon näkemykset toisistaan, sillä heidän työnkuvansa poikkeavat toisistaan. Johdossa esimerkiksi rehtori vastaa koko oppilaitoksen toiminnasta sekä oppilaitoksen verkostoista kokonaisvaltaisesti. Keskijohdossa puolestaan opettajien ja ammatillisten koulutusohjelmien johtamisesta vastaavat useimmiten koulutuspäälliköt, joiden työssä esihenkilötehtävät muodostavat merkittävän osan toimenkuvaa (esim. Kilpeläinen & Huusko, 2025).
Osallistujat ja menetelmät
Kyselyyn vastasi 107 Suomessa ammatillisen koulutuksen johto- ja esihenkilötehtävissä toimivaa henkilöä. Vastaajien keski-ikä oli 54 vuotta. Vastaajilla oli johtamis- ja esihenkilötyökokemusta ammatillisen koulutuksen kontekstissa keskimäärin 13 vuotta. Suurin osa vastaajista oli naisia (82 %), ja vastaajat toimivat erityisesti keskisuurissa oppilaitoksissa (50 %; henkilöstön määrä: 100–499). Toimiasemaltaan vastaajat jakautuivat melko tasaisesti johtoon, kuten rehtorit (51 %), ja keskijohtoon, kuten koulutuspäälliköt, talous- ja henkilöstöjohtajat (49 %).
Kyselyssä johtajien identiteettipositioita tarkasteltiin 15 väittämällä. Vastaaja arvioi, missä määrin hän henkilökohtaisesti samaistuu kuhunkin kuvaukseen pedagogisen johtajan työhön liittyvistä tehtävistä eli missä määrin kukin luonnehdinta kuvaa juuri häntä. Luonnehdinnat pohjautuivat pedagogisen johtajan tehtäviin, työelämän kehittämisen suuntiin ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaisiin teemoihin. Osaamisen johtamista puolestaan mitattiin neljällä väittämällä, joita vastaajaa pyydettiin arvioimaan omasta näkökulmastaan pedagogisen työyhteisön johtajana/esihenkilönä. Väittämät perustuivat Viitalan (2002) väitöskirjaan. Osaamisen johtamisen väittämistä muodostetun keskiarvomuuttujan Cronbachin alfa oli 0.694.
Vastaajien itsearvioitujen identiteettipositioiden ja osaamisen johtamisen eroja toimiaseman mukaan (johto vs. keskijohto) tarkasteltiin eri menetelmillä: Welchin kahden otoksen t-testillä vertailimme ryhmien keskiarvoja sekä identiteettiväittämien että osaamisen johtamisen väittämien kohdalla. Vaikutuksen suuruus raportoitiin Hedgesin g-efektikokona 95 % luottamusväleineen. Useiden rinnakkaisten testien vuoksi p-arvot, jotka kertovat yksittäisen tuloksen sattuman todennäköisyydestä, korjattiin Benjamini–Hochbergin FDR-menetelmällä. Osaamisen johtamisen yhteyttä identiteettipositioihin tarkasteltiin identiteettiväittämäkohtaisilla lineaarisilla regressiomalleilla, joissa osaamisen johtamista selitettiin yhdellä identiteettiväittämällä kerrallaan. Malleissa vakioitiin johtamisen näkökulmasta oleellisten taustatekijöiden (iän, ammatillisen johtamiskokemuksen ja toimiaseman) vaikutus, jotta kyseiset tekijät eivät vääristäisi tarkasteltavan yhteyden arviointia.
Tulokset
Johtajien identiteettipositiot
Ensimmäisen tutkimuskysymyksen osalta tulokset osoittavat, että kokonaisuudessaan identiteettipositioihin samaistumisen keskiarvo oli korkea. Tämä viittaa siihen, että ammatillisen koulutuksen johtamishenkilöstö samaistui samanaikaisesti vahvasti useisiin erilaisiin johtajuuspositioihin. Taulukossa 1 kuvataan kaikkien positioiden tunnusluvut.
Yksittäisistä positioista korkeimmat keskiarvot havaittiin seuraavissa kolmessa positiossa: ”Yhdenvertaisuuden edistäjä” (KA = 6.15), ”Yhteisöllisyyden rakentaja” (KA = 6.12) ja ”Toiminnallisten ja taloudellisten resurssien varmistaja” (KA = 6.09). Vastaavasti johtajat samaistuivat selkeästi heikoimmin ”Koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja” -positioon (KA = 4.94), johon samaistumisen vaihtelu oli myös suurinta. Seuraavaksi matalammalle tasolle asettuivat ”Monimuotoisuuden edistäjä” ja ”Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäjä” (molemmat KA = 5.70). Viidestätoista identiteettipositiosta henkilöstön osaamisen johtamiseen samaistuminen sijoittui yhdenneksitoista (KA = 5.82).
Taulukko 1. Identiteettipositioiden kuvailevat tunnusluvut (Vastausasteikko: 1 = en lainkaan, 7 = erittäin paljon).
| Identiteettipositiot | Keskiarvo (KA) | Keskihajonta (KH) |
|---|---|---|
| Kaikki identiteettipositiot | 5.85 | 0.54 |
| Yhdenvertaisuuden edistäjä | 6.15 | 0.86 |
| Yhteisöllisyyden rakentaja | 6.12 | 0.79 |
| Toiminnallisten ja taloudellisten resurssien varmistaja | 6.09 | 0.90 |
| Ennakoiva ajattelija | 6.08 | 0.77 |
| Moninainen verkostoituja ja yhteistyön tekijä | 6.02 | 0.95 |
| Koulutuksen ja opetuksen laadunvarmistaja | 5.92 | 0.97 |
| Henkilöstön itsenäisen päätöksenteon vahvistaja | 5.91 | 0.86 |
| Innostava innovoija | 5.87 | 1.00 |
| Yhteisen vision kirkastaja | 5.85 | 0.84 |
| Työelämälähtöisyyden vahvistaja | 5.84 | 0.98 |
| Henkilöstön osaamisen kehittäjä | 5.82 | 0.90 |
| Turvallisuuden varmistaja | 5.77 | 1.00 |
| Monimuotoisuuden edistäjä | 5.70 | 0.97 |
| Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäjä | 5.70 | 0.98 |
| Koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja | 4.94 | 1.31 |
Tarkasteltaessa identiteettipositioiden keskiarvoja johdon ja keskijohdon välillä havaittiin pääosin samankaltaisuutta, ja tilastollisesti merkitseviä eroja havaittiin ainoastaan kolmessa positiossa. Ensinnäkin johto samastui keskijohtoa vahvemmin kolmeen positioon: ”Yhteisen vision kirkastaja” (Johto KA = 6.10, Keskijohto KA = 5.62; t(102.56) = 3.06, p = .022, g = 0.58), sekä ”Koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja” (Johto KA = 5.31, Keskijohto KA = 4.60; t(104.94) = 2.89, p = .023, g = 0.56). Vastaavasti keskijohto samaistui johtoa vahvemmin ”Henkilöstön itsenäisen päätöksenteon vahvistaja” -positioon (Keskijohto KA = 6.15, Johto KA = 5.65; t(101.71) = −3.05, p = .022, g = −0.59). Nämä tulokset eivät ole sinällään yllättäviä, sillä johdon tehtäviin liittyy yleensä enemmän vaikuttamista oppilaitosten ulkopuolella sekä visioiden ja strategioiden työstämistä, kun taas keskijohto toimii läheisemmässä vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa.
Osaamisen johtaminen
Edellä kuvattujen tulosten mukaan ”henkilöstön osaamisen kehittäjä” -positio oli vähiten samaistuttavien positioiden joukossa. Toisen tutkimuskysymyksen osalta tulokset (Taulukko 2) osoittavat kuitenkin, että johtajat kuvasivat osaamisen johtamistaan kokonaisuudessaan verrattain korkeaksi (KA = 4.13). Yksittäisistä väittämistä korkeimman keskiarvon sai ”Suunnittelen henkilöstön osaamisen kehittämisen keinoja” (KA = 4.22), vastaavasti matalin keskiarvo havaittiin väittämässä “Minulla on ajantasainen ymmärrys henkilöstön osaamisen vahvuuksista ja heikkouksista” (KA = 4.07). Tämä tulos on kiinnostava, sillä ymmärrys henkilöstön osaamisesta näyttäisi tällöin olevan heikompi kuin osaamisen kehittämiseen liittyvä toiminnan suunnittelu. Taulukko 2 kuvaa tarkemmin osaamisen johtamisen tunnusluvut. Osaamisen johtamisen keskiarvossa tai yksittäisissä väittämissä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja johdon ja keskijohdon välillä.
Taulukko 2. Osaamisen johtamisen kuvailevat tunnusluvut (Vastausasteikko: 1 = täysin eri mieltä, 5 = täysin samaa mieltä).
| Väittämät | Keskiarvo (KA) | Keskihajonta (KH) |
|---|---|---|
| Osaamisen johtaminen (kaikki) | 4.13 | 0.49 |
| Minulla on ajantasainen ymmärrys henkilöstön osaamisen vahvuuksista ja heikkouksista | 4.07 | 0.70 |
| Suunnittelen henkilöstön osaamisen kehittämisen keinoja. | 4.22 | 0.65 |
| Tunnistan ja rakennan oppilaitoksessani tarvittavien osaamisten yhdistelmää. | 4.11 | 0.66 |
| Huolehdin siitä, että henkilöstön osaaminen kehittyy. | 4.12 | 0.68 |
Identiteettipositioiden yhteys osaamisen johtamiseen
Kolmannen tutkimuskysymyksen osalta tulokset osoittavat, että kun ikä, ammatillinen johtamiskokemus ja toimiasema vakioitiin, kuusi tarkastelluista viidestätoista identiteettipositiosta oli tilastollisesti merkitsevästi ja positiivisesti yhteydessä osaamisen johtamiseen (Taulukko 3). Johtamisosaamiseen tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä olivat ”Ennakoiva ajattelija”, ”Innostava innovoija”, ”Yhteisen vision kirkastaja”, ”Henkilöstön osaamisen kehittäjä”, ”Yhdenvertaisuuden edistäjä” sekä ”Toiminnallisten ja taloudellisten resurssien varmistaja”. Osaamisen johtamisen vaihtelua selittivät parhaiten mallit, joissa identiteettipositiona oli ”Ennakoiva ajattelija” (R² = .156) tai ”Innostava innovoija” (R² = .152). Seuraavaksi suurimmat selitysasteet havaittiin malleissa, joissa identiteettipositiona oli ”Yhteisen vision kirkastaja” (R² = .136) tai ”Henkilöstön osaamisen kehittäjä” (R² = .133).
Taulukko 3. Identiteettipositioiden yhteys osaamisen johtamiseen.
| Väittämä | b | SE | t | p | R² |
|---|---|---|---|---|---|
| Yhdenvertaisuuden edistäjä | 0.172 | 0.054 | 3.188 | .006 | .095 |
| Yhteisöllisyyden rakentaja | 0.127 | 0.060 | 2.107 | .080 | .047 |
| Toiminnallisten ja taloudellisten resurssien varmistaja | 0.133 | 0.053 | 2.493 | .036 | .062 |
| Ennakoiva ajattelija | 0.249 | 0.058 | 4.264 | <.001 | .156 |
| Moninainen verkostoituja ja yhteistyön tekijä | 0.064 | 0.051 | 1.272 | .258 | .021 |
| Koulutuksen ja opetuksen laadunvarmistaja | 0.100 | 0.049 | 2.030 | .084 | .044 |
| Henkilöstön itsenäisen päätöksenteon vahvistaja | 0.072 | 0.059 | 1.225 | .258 | .020 |
| Innostava innovoija | 0.188 | 0.045 | 4.210 | <.001 | .152 |
| Yhteisen vision kirkastaja | 0.220 | 0.056 | 3.932 | .001 | .136 |
| Työelämälähtöisyyden vahvistaja | 0.055 | 0.049 | 1.110 | .289 | .017 |
| Henkilöstön osaamisen kehittäjä | 0.196 | 0.051 | 3.872 | .001 | .133 |
| Turvallisuuden varmistaja | 0.061 | 0.048 | 1.255 | .258 | .020 |
| Monimuotoisuuden edistäjä | 0.083 | 0.049 | 1.702 | .148 | .033 |
| Oppilaitosyhteisön hyvinvoinnin edistäjä | 0.082 | 0.049 | 1.667 | .148 | .032 |
| Koulutus- ja yhteiskuntapoliittinen vaikuttaja | 0.020 | 0.039 | 0.525 | .601 | .008 |
Huom. Riippuva muuttuja on osaamisen johtaminen. Jokainen rivi perustuu erilliseen lineaariseen regressiomalliin, jossa kyseisen identiteettiväittämän yhteyttä osaamisen johtamiseen tarkasteltiin vakioiden iän, ammatillisen johtamiskokemuksen ja toimiaseman vaikutus. b = regressiokerroin; SE = keskivirhe; t = regressiokertoimen t-testisuure; p = FDR korjattu p-arvo; R² = regressiomallin selitysaste.
Pohdinta ja käytännön johtopäätökset
Ammatillisen koulutuksen johtajat näkevät itsensä erityisesti yhdenvertaisuuden edistäjinä, yhteisöllisyyden rakentajina sekä toiminnallisten ja taloudellisten resurssien varmistajina. Tämä on linjassa aiempien havaintojen kanssa, joissa korostuvat strategisen toiminnan kehittäminen sekä organisaation resurssien ja talouden hallinta sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen (Myllymäki & Johnsson, 2021). Toisaalta tässä tutkimuksessa henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ei noussut yhtä keskeiseksi kuin Myllymäen ja Johnssonin (2021) selvityksessä.
Jatkossa henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseen on tärkeää kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä ammatillisen koulutuksen jatkuvat muutokset voivat osaltaan heikentää hyvinvointia ilman selkeitä tukikeinoja. Lisäksi on oleellista pohtia, miten johtajat voisivat vahvistaa rooliaan yhteiskunnallisina ja koulutuspoliittisina vaikuttajina. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa ammatillinen koulutus on jatkuvan kritiikin kohteena ja siihen kohdistuu myös taloudellisia leikkauksia. Tarvitaan vaikuttavaa yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumista. On tärkeää vahvistaa ymmärrystä siitä, kuinka keskeinen rooli ammatillisella koulutuksella on tulevaisuuden osaavan työvoiman kouluttamisessa ja aktiivisten kansalaisten kasvattamisessa.
Opetushenkilöstön jatkuvan oppimisen tarve edellyttää ammatillisen koulutuksen johtajilta entistä systemaattisempaa osaamisen johtamista. Jatkossa olisi tärkeää vahvistaa sitä myös organisaatioiden strategisena painopisteenä. On tärkeää tunnista henkilöstön nykyisiä ja tulevaisuuden ydinosaamisia sekä tarjota niiden kehittymiselle tukea niin osana työtä kuin erillisinä koulutuksina. Osaamisen johtaminen kattaa eri tasoja, joista erityisen keskeisiä ovat osaamisen kehittämisen suuntaaminen, oppimista edistävän ilmapiirin luominen ja oppimisen tukeminen (Viitala, 2002). Jotta osaamisen johtaminen toteutuu parhaalla tavalla ammatillisissa oppilaitoksissa, ei riitä, että johtajat keskittyvät talouden ja yleisen toiminnan johtamiseen. Tulosten mukaan erityisesti johtajat, jotka samaistuvat tulevaisuuteen suuntautuneisiin ja visioiviin identiteettipositioihin – kuten tutkimuksessamme tarkasteltuihin ennakoivan ajattelijan, innostavan innovoijan ja yhteisen vision kirkastajan rooleihin – edistivät aktiivisesti osaamisen johtamista. Oppilaitosten arki on usein hyvin hektistä: oleellista on löytää myös tilaa yhteisellä innovoinnille, ennakoinnille ja visioinnille.
Tutkimuksemme tulosten perusteella johtajat samaistuvat useisiin identiteettipositioihin, ja samaa osoittavat myös aiemmat tutkimukset (Salo, 2014). Tämä kuvastaa johtajien valmiutta sitoutua moninaisiin rooleihin ja heijastaa ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön sekä johtamistyön moniulotteisuutta. Samalla on tärkeää varmistaa riittävä tuki johtajien arjen työlle ja heidän oman osaamisensa jatkuvalle kehittämiselle. Johtamisosaamisen kehittymisen ja erilaisiin johtajuusidentiteetteihin kiinnittymisen tulisi alkaa ammatillisesta opettajankoulutuksesta ja kattaa myöhemmin erilaiset jatkuvan oppimisen käytännöt (Kansallinen Opettajankoulutusfoorumi, 2025). Lisäksi jaettu johtajuus voi olla yksi keino jakaa arjen työtaakkaa sekä mahdollistaa keskittyminen tiettyihin tehtäväalueisiin (Kolho & Ylitervo, 2021). Jaettu johtjkuus kiinnittyykin johtajien välisten suhteiden lisäksi myös laajemmin johtamisen vastuun, päätöksenteon ja asiantuntijuuden jakautumiseen oppilaitoksen eri toimijoiden ja tiimien kesken (esim. Jäppinen & Maunonen-Eskelinen, 2012). Toivomme tutkimuksemme kannustavan jatkotutkimukseen ammatillisen koulutuksen johtajuudesta ja avaavan uusia näkökulmia johtajuuden sekä osaamisen johtamisen kehittämiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Osaamisen johtamisen kehittämisessä ja suuntaamisessa on olennaista kuulla oppilaitoksen eri toimijoiden näkökulmia ja rakentaa johtamista yhdessä.
Lähteet
- AMKE Oy. (2012). Kartta pedagogisen toiminnan johtamiseen. Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy. https://www.amke.fi/media/julkaisuja/kartta-pedagogisen-toiminnan-johtamiseen.pdf
- Heikkinen, K.-M., Heikonen, L., Fonsén, E., Kallioniemi, A. & Carpelan, R. (2026). Opettajasta johtajaksi? Kertomuksia päiväkodin johtajien ja perusopetuksen rehtorien ammatti-identiteettien rakentumisesta. Aikuiskasvatus, 46(1), 22–34. https://doi.org/10.33336/aik.161419
- Jokinen, J., Sieppi, A. & Maliranta, M. (2018). Johtamiskäytäntöjen laatu Suomen ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja, 114(2), 176–189. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/05/KAK_2_2018_WEB-10-23.pdf
- Jäppinen, A. K. & Maunonen-Eskelinen, I. (2012). Organisational transition challenges in the Finnish vocational education – Perspective of distributed pedagogical leadership. Educational Studies, 38(1), 39–50. https://doi.org/10.1080/03055698.2011.567024
- Kansallinen Opettajankoulutusfoorumi. (2025). Opettajankoulutus 2050: Suomalaisen opettajankoulutuksen visio. Helsingin yliopisto.
- Kilpeläinen, P. & Huusko, M. (2025). Pedagoginen johtaminen ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa [Konferenssiesitys]. AMK- ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät, 29. –30.11.2025. Kokkola, Suomi. https://www.karvi.fi/sites/default/files/sites/default/files/documents/Tutkimuspaivat-2025.pdf
- Kolho, P. & Ylitervo, R. (2021). Jaettu johtajuus ammatillisella toisella asteella – Onko opettajalla tilaa johtajuudessa? Teoksessa A-S. Holappa, A. Hyyryläinen, P. Kola-Torvinen, S. Korva & A-M. Smeds-Nylund (toim.), Kasvatus- ja koulutusalan johtaminen (ss. 140–154). PS-kustannus.
- Korva, S. & Laine, P.-M. (2023). Understanding leadership in educational leadership research in Finland. Teoksessa R. Ahtiainen, E. Hanhimäki, J. Leinonen, M. Risku & A.-S. Smeds-Nylund (toim.), Leadership in educational contexts in Finland: Theoretical and empirical perspectives (ss. 103–127). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-031-37604-7_6
- Myllymäki, I. & Johnson, P. (2021). Koulutusjohtaminen vaatimusten puristuksissa. Kuntien ja kuntayhtymien kasvatus- ja koulutusalan esimiesten näkemyksiä johtamisesta 2020. Kuntaliiton julkaisusarja. Uutta kunnista 1/2021. Suomen Kuntaliitto.
- Rintala, H., Vähäsantanen, K. & Tammilehto, M. (2026). Collaboration between education and work in Finland: Vocational education and training actors from supporting students’ learning to serving companies? International Journal for Research in Vocational Education and Training, 13(3), 344–368. https://doi.org/10.13152/IJRVET.13.3.2
- Ryökkynen, S., Raudasoja, A., Heino, S., Maetoloa, K. & Pynnönen, P. (2022). Administration staff’s descriptions of inclusion in Finnish vocational education and training. Nordic Journal of Comparative and International Education, 6(3–4). https://doi.org/10.7577/njcie.4818
- Salo, P. (2014). Rehtoreiden monialaiset kompetenssit puntarissa. Hallinnon Tutkimus, 33(4), 352–365.
- Syysnummi, P. & Laihonen, H. (2014). Top management’s perception of knowledge management in a vocational education and training organization in Finland. International Journal of Educational Management, 28(1), 53–65. https://doi.org/10.1108/IJEM-04-2013-0067
- Valtioneuvosto. (2026). Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2035: Suomen kasvu syntyy ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä. Valtioneuvoston julkaisuja. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-846-5
- Viitala, R. (2002). Osaamisen johtaminen esimiestyössä. [Väitöskirja, Vaasan yliopisto]. Acta Wasaensia 109. Osuva. https://urn.fi/URN:ISBN:951-683-987-8
- Vähäsantanen, K. (2022). Professional identity in changing workplaces. Teoksessa C. Harteis, D. Gijbels & E. Kyndt (toim.), Research approaches on workplace learning (ss. 29–46). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-89582-2_2
Kirjoittajat
Katja Vähäsantanen
Leading Principal Research Scientist
HAMK Edu
Piia Kolho
Yliopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Ritva Ylitervo
Yliopistonopettaja, Jyväskylän yliopisto, Koulutusjohtamisen instituutti
Hankkeen tiedot
JOHTO+ Toimijuutta edistävä pedagoginen johtamisosaaminen ammatillisessa opettajankoulutuksessa -tutkimushankkeessa kehitämme tutkimusperustaisen toimijuutta edistävän pedagogisen johtamisen mallin ammatilliseen koulutukseen sekä tutkimme siihen pohjautuvaa pedagogisen johtamisosaamisen koulutusinterventiota ammatillisessa opettajankoulutuksessa.
JOHTO+ on Opettajankoulutusfoorumin ja Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke.
