Hautomosta potkua opinnäytetyön tekemiseen

Monien opiskelijoiden valmistuminen viivästyy, koska opinnäytetyö ei etene. Me molemmat kirjoittajat toimimme konetekniikan koulutuksessa, toinen viestinnän lehtorina ja toinen opinto-ohjaajana. Olemme kumpikin tahoillamme jo aiemmin etsineet omista näkökulmistamme keinoja sujuvoittaa opinnäytetyöprosessia ja näin nopeuttaa valmistumista. Huomasimme, että niin aiheen valinnassa kuin itse työn tuottamisessakin on haasteita, ja päätimme tehdä yhteistyötä myös tämän tiimoilta. Konetekniikan koulutuksessa viestinnän opetus sekä opinto- ja uraohjaus on kytketty yhteen heti opintojen alusta alkaen muun muassa yhteisten CV-pajojen ja moduuliprojektien muodossa, joten oli luontevaa pohtia myös opinnäytetyöprosessin kehittämistä yhdessä. Tässä artikkelissa kuvataan konetekniikan koulutuksessa aiemmin kokeiltuja keinoja sekä näiden pohjalta jalostettua uutta toimintamallia, opinnäytetyöhautomoa, joka toteutetaan konetekniikan koulutuksessa seuraavaksi.

Ajallaan valmistuminen on kaikkien etu

Insinööriliiton opiskelijatutkimus vuodelta 2025 kertoo, että ensimmäisen vuoden opiskelijat pitävät insinööriksi valmistumistaan todennäköisenä. Tärkein syy insinööriopintojen valinnalle oli halu valmistua työtehtävään, jonka insinöörikoulutus mahdollistaa. (Insinööriliitto, 2025). Kuitenkin opinnot viivästyvät ja keskeytyvät moninaisista syistä. Tilastokeskuksen (2024) mukaan ammattikorkeakoulututkinnon tekniikan alalla opiskelleista vain noin 38 % suoritti opintonsa tavoiteajassa. Opintojen viivästymisen syitä tekniikan alan opiskelijoilla ovat Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston eli Arenen selvityksen (2021) mukaan realistisen käsityksen puuttuminen siitä, mitä insinööriopinnot vaativat, tuen puuttuminen ongelmien ilmetessä sekä riittävä ohjauksen puute opintojen loppuvaiheessa. Myös harjoittelupaikkojen vähäisyys ja puutteellinen matemaattinen osaaminen vaikuttavat viivästymiseen. On kuitenkin huomattava, että osa viivästymiseen vaikuttavista syistä on oppilaitosten ulottumattomissa.

Ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin mukaan ammattikorkeakoulujen suurin rahoitusosuus eli 56 % tulee suoritetuista tutkinnoista. Rahoitusmallin mukaan ajallaan valmistuneesta opiskelijasta tulee melkein kaksinkertainen rahoitus verrattuna opiskelijaan, jonka opinnot etenevät lisäajalle. Ammattikorkeakouluille on siis erittäin merkityksellistä, että opiskelijat valmistuvat ajallaan. Ajallaan valmistuminen on tietysti myös opiskelijalle itselleen merkityksellistä muun muassa nopean työelämään siirtymiseen kannalta sekä opintolainahyvityksen näkökulmasta.

Kokeiluja ja kehittämistä

Jatkuvan kehittämisen nimissä pohdittiin, kuinka mahdollisimman moni opiskelija valmistuisi tavoiteajassa. Koska opinnäytetyö vaikuttaa olevan keskeinen pitkittyneiden opintojen syy, lähdettiin hakemaan ratkaisua opinnäytetyöprosessin vauhdittamiseen.

Aiemmat havaintomme tuen tarpeen lisääntymisestä opinnäytetyövaiheessa olivat yhtenevät. Ensin yksin ja sittemmin yhdessä on pohdittu keinoja tukea opiskelijoita opinnäytetyöprosessissa. Meistä kirjoittajista viestinnänopettaja muokkasi verkossa pidettävän opinnäytetyöohjauspajan rakennetta siten, että aiemmin harvemmin ja vaihtelevina päivinä tarjottua ohjausta alettiin tarjota systemaattisesti viikoittain ja aina samaan kellonaikaan. Myös tiedotus pajasta korkeakoulun virallisella kanavalla oli viikoittaista. Opinto-ohjaajan ehdotuksesta tämä viestinnän asioihin keskittyvä paja liittymislinkkeineen lisättiin kaikkien opinnäytetyövaiheessa olevien opiskelijoiden lukujärjestyksiin, jolloin tarjolla oleva tuki oli jatkuvasti nähtävillä ja liittymislinkki helposti saatavilla.

Opintojen edistymisen tueksi kokeiltiin viime lukuvuonna myös viikoittaisia, lukujärjestykseen merkittyjä opiskelupajoja, joissa oli paikalla vaihdellen opinto-ohjaajia, lehtoreita sekä opiskeluhyvinvoinnin toimijoita, esimerkiksi erityisopettaja. Pajassa opiskelijat työstivät omia opiskelutehtäviään tai opinnäytetöitään, ja saivat tukea muun muassa työskentelyn aloittamiseen ja seuraavien askelmerkkien asettamiseen. Osallistujia ei ollut kovin paljon kampuksen opiskelijamäärään nähden, mutta esimerkiksi yksi opiskelija tuli paikalle joka viikko työstämään opinnäytetyötään.

Meistä kirjoittajista opinto-ohjaaja on lisäksi ottanut muutaman opinnäytetyöntekijän tehostettuun ohjaukseen. Esimerkiksi yhden opiskelijan opinnäytetyö ei ollut edennyt kahteen vuoteen, eikä opiskelija enää tiennyt, miten ja mistä lähteä liikkeelle. Opiskelijan kanssa sovittiin ensimmäinen tapaaminen kampukselle, jossa alkuun katsottiin yhdessä missä vaiheessa oltiin menossa, ja opiskelija itse muotoili, mitä sinä päivänä aikoisi saada aikaan. Opiskelija jäi tekemään työtään, ja sovitun ajan päästä opinto-ohjaaja kävi kysymässä, missä mennään ja mitä seuraavaksi. Työskentelykerran päätteeksi sovittiin seuraava tapaaminen, jonka alussa ja lopussa opinto-ohjaaja kävi taas moikkaamassa. Näin jatkettiin useampi viikko, ja opinnäytetyö tuli valmiiksi. Opiskelija teki kaiken työn ja päätti itse tekemisestään ja aikataulustaan, mutta samalla hänelle oli tukea tarjolla, ja lisäksi pieni paine siitä, että on luvannut asioita itsensä lisäksi myös jollekin toiselle.

Seuraavaksi opinnäytetyöhautomokokeilu

Edellä mainittujen kokeilujen pohjalta meille syntyi ajatus opinnäytetyöhautomosta, jossa opiskelija saa tehostetusti tukea ja sparrausta opinnäytetyön eri vaiheissa: aiheen löytämisessä ja muotoilussa, opinnäytetyön aloituksessa, toteutusvaiheessa, kirjoittamisessa ja viimeistelyssä. Hautomolle varattiin lukuvuodeksi kampukselle kaksi viikonloppua, yksi marraskuulle ja toinen maaliskuulle. Ajankohdaksi valikoituivat perjantai-iltapäivä ja -ilta klo 15–20 sekä lauantaipäivä klo 9–15, ja ajatuksena on, että opiskelijat voivat saapua paikalle oman aikataulunsa mukaan ja viipyä sen aikaa, kun haluavat, mutta sekä viestinnän opettaja että opinto-ohjaaja ovat paikalla koko varatun ajan. Näin myös monimuoto-opiskelijat ja opintojen loppuvaiheessa kokoaikatyössä käyvät opiskelijat voivat osallistua.

Hautomossa opiskelijalla on saapuessaan check-in, jossa opiskelija määrittelee työskentelyn tavoitteet kyseiselle osallistumisen ajankohdalle ja saa tarvittaessa myös tukea tähän. Työskentelyn päättyessä on check-out, jossa opiskelija määrittelee työskentelynsä seuraavat askelmerkit ja aikataulut. Näin varmistetaan työskentelyn eteneminen tavoitteellisesti. Sekä aloitussuunnitelma että jatkosuunnitelma kirjataan myös paperille, jotta asiat konkretisoituvat ja opiskelijalle jää itselleen kirjallisesti oma suunnitelmansa talteen. Aloituksen jälkeen opiskelijat ohjataan eri tiloihin opinnäytetyövaiheensa mukaisesti, jotta ohjausta voidaan kohdentaa tehokkaasti ja tarpeeseen. Opinto-ohjaajan osaamisalaan kuuluu erityisesti opinnäytetyötoimeksiantojen haku, joka vastaa pitkälti työnhakua. Viestinnän lehtori puolestaan ohjaa kirjoittamisprosessia ja esimerkiksi lähteiden valintaa ja käyttöä.

Hautomossa opiskelijat työskentelevät omien tavoitteidensa ja aikataulunsa mukaan, mutta työskentelyn alussa on yhteinen kirjoittamiseen johdatteleva harjoitus sekä lyhyt vertaistuellinen keskustelu molempina päivinä. Aikatauluun on myös laadittu yhteiset tauot yhteisöllisyyden mahdollistamiseksi, koska moni on kuvannut opinnäytetyövaihetta kovin yksinäiseksi. On tärkeää, että opiskelijalla säilyy myönteinen vire kirjoittamisprosessin aikana, ja siksi aikataulussa on myös palauttavaa ohjelmaa, esimerkiksi kävelyä ja musiikkia. Tällä opinnäytetyöhautomon kokeilulla vastataan Arenen (2021) selvityksessäkin kuvattuun opiskelijoiden tarpeeseen saada ohjausta ja tukea myös opintojen loppuvaiheessa. Hautomosta kerätään kahden pilottiviikonlopun jälkeen käyttäjäpalaute. On myös syytä seurata hautomoon osallistuneiden valmistumista – onnistuuko opinnäytetyöhautomo ydintavoitteessaan saattaa opiskelijoita valmistumaan opintojen tavoiteajassa. Näiden perusteella työskentelyä kehitetään edelleen, ja tavoitteena on vakiinnuttaa tämä toimintamalli konetekniikan koulutuksessa sekä laajentaa toimintaa muihinkin koulutuksiin.