Jatkuvan oppimisen palvelut osana tutkimus- ja työelämäyhteistyötä

Tässä artikkelissa kuvataan HAMKin jatkuvan oppimisen palveluja, jotka toteutetaan yhteistyössä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä tutkintokoulutuksen kanssa työelämärajapinnassa. Jatkuva oppiminen mahdollistaa työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamisen joustavilla koulutusratkaisuilla, jotka kehitetään tiiviissä sidosryhmäyhteistyössä.

Jatkuva oppiminen on ollut jo muutamia vuosia hyvin käytetty käsite puhuttaessa osaamisen kehittämisen mahdollisuuksista ja tavoista. Jatkuvan oppimisen käsite on myös jalostunut tänä aikana. Esimerkiksi Opetushallituksen (OPH) nykyisen määritelmän mukaan jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan ”aikuisten osaamisen uudistamista ja kehittämistä työelämän ja työuran eri vaiheissa”, jonka keinoina voivat toimia ”esimerkiksi opinnot koulutusorganisaatioissa, osaamisen kehittyminen työpaikoilla ja yrityksissä sekä harrastus- ja järjestötoiminnan ja vapaan sivistystyön parissa (OPH, n.d.).

Työn tekemisen tavat ja roolit muuttuvat kiihtyvää vauhtia, ja tekoäly on meidän kaikkien työpari, halusimme tai emme. Samalla nopea muutos haastaa yksilöiden oppimis- ja muuntautumiskykyä, ja tehokkuutta mitataan entistä tarkemmin reaaliajassa. Koulutusorganisaatioiden näkökulmasta työn muutos haastaa tarjonnan sisällön ja toteutustavan sekä sen, miten uutta tietoa pystytään jalkauttamaan entistä tehokkaammin. Koulutusorganisaatioiden tulee tässä työssä pystyä hyödyntämään systemaattisemmin niiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) tuotettua uutta tietoa.

Jatkuvan oppimisen pääasiallinen tehtävä on tarjota osaamisen kehittämisen mahdollisuuksia niin yksilöille kuin työelämällekin. Käytännössä jatkuva oppiminen toimii rajapintana TKI-toiminnan, koulutuksen ja työelämän välillä mahdollistaen siten tutkimus- ja kehittämistyössä syntyneen osaamisen jalkauttamisen osaksi työelämän käytäntöjä. Tätä edistetään jatkuvassa oppimisessa tarjoamalla monenlaisia mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Näitä ovat esimerkiksi avoimen ammattikorkeakoulun opinnot, mooc-kurssit, erikoistumiskoulutukset, tuotteistetut täydennyskoulutukset ja tilauskoulutukset. Tällaisia tutkintoja lyhyempiä työelämän tarpeisiin vastaavia koulutuksia tarvitaan myös Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) mukaan yhä enemmän (OKM, 2024b).

Jatkuvan oppimisen kansallinen kehitys

Jatkuvan oppimisen rahoituspohja on viime vuosina muuttunut merkittävästi korkeakoulutukseen kohdistuneiden rahoitusmuutosten seurauksena (OKM, 2024a). Erityisesti opettajien täydennyskoulutuksiin suunnattu OKM:n ja OPH:n rahoitus on vähentynyt, mikä on siirtänyt painopistettä kohti muita rahoituskanavia, hankerahoitusta sekä työelämälähtöisiä myyntikoulutuksia. Samalla jatkuvan oppimisen koulutustarjonnassa korostuvat aiempaa enemmän lyhyet, joustavat ja tarkasti kohdennetut osaamisen kehittämisen ratkaisut. Kansallisen korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategian (OKM, 2022) tavoitteena on kehittää koulutuksia osaksi arjen työtä ja työpaikkoja, mikä haastaa korkeakouluja kehittämään nopeasti käyttöönotettavia koulutusratkaisuja ja siirtämään opetusta työpaikoille.

Myös Opetushallituksen vetämä ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittama JOPPI (Jatkuvan oppimisen Suomi) -koordinaatiohanke ohjaa valtakunnallisesti merkittävällä tavalla jatkuvan oppimisen kehitystä ja työelämän kanssa yhteistyössä kehitettävien pienten osaamiskokonaisuuksien (engl. ”microcredentials”) käyttöönottoa Suomessa. Pienet osaamiskokonaisuudet ovat joustavia opintoja, joita voi yhdistellä laajemmiksi kokonaisuuksiksi.  Ne mahdollistavat työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämisen ilman kokonaista tutkintoa. Saadusta osaamisesta saa todenteen sähköiseen osaamisportfolioon, joka on Euroopan kansalaisille tulossa osaksi Europass-verkkotyökalua (Europass, n.d.). Pienet osaamiskokonaisuudet muuttavat asennetta kohti uudenlaisia tapoja oppia, sillä osaamisen kehittämisen tulee tapahtua enenevissä määrin työn ohessa tai työssä. Tämä siirtää oppijan oppimisympäristön luokkahuoneesta suoraan työpaikalle. Pienet osaamiskokonaisuudet sekä aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen mahdollistavat osaamisen kehittämisen erilaisissa elämäntilanteissa ja työuran vaiheissa.

Jatkuvan oppimisen palvelujen kehittämiseksi perustettiin vuonna 2021 Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Se on itsenäinen viranomainen, jota ohjaavat yhteistyössä OKM sekä Työ- ja elinkeinoministeriö. Jotpa pyrkii tukemaan työikäisten osaamisen kehittämistä ja osaavan työvoiman saatavuutta koko yhteiskunnassa. Jotpan rooli jatkuvan oppimisen rahoittajana on vahvistunut samalla, kun muuta julkista rahoitusta on vähennetty. (Jotpa, 2026.)

OKM:n pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehysluonnoksen (OKM, 2024b) mukaan pieniä osaamiskokonaisuuksia tulisi suunnitella yhteistyössä työelämän ja TKI-toiminnan kanssa. Myös tammikuussa 2026 järjestetyn Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) yritysyhteistyötapahtuman yhteistyöskentelyssä tunnistettiin TKI-toiminnan mahdollisuudet vastata yritysten osaamistarpeisiin ja osaltaan kehittää jatkuvan oppimisen tarjontaa (Mäkinen ym., 2026).

Jatkuva oppiminen yhteistyön rajapinnassa

TKI-toiminnassa syntyy jatkuvasti uusia ratkaisuja, toimintamalleja ja osaamista yhteistyössä työelämän kanssa. Hankkeiden vaikuttavuus ei kuitenkaan synny pelkästään kehittämistyön aikana, vaan siihen vaikuttaa olennaisesti, miten hankkeissa syntynyt tieto ja osaaminen saadaan siirtymään käytännön työelämään myös hankkeiden päättymisen jälkeen. Tässä jatkuvalla oppimisella on keskeinen rooli, sillä hankkeissa syntyneitä sisältöjä voidaan hyödyntää jatkuvan oppimisen koulutustuotteina.

Jotta hankkeissa syntyneitä tuloksia voidaan hyödyntää pitkäjänteisesti myös hankekauden jälkeen, jatkuvan oppimisen näkökulma tulisi huomioida jo hankkeiden suunnitteluvaiheessa (Rokala & Wathén, 2026). Tämä tarkoittaa esimerkiksi kouluttajaosaamisen kytkemistä osaksi hankkeiden valmistelua, työelämän osaamisen kehittämisen tarpeiden tunnistamista sekä koulutussisältöjen ja palveluiden tuotteistamisen huomioimista jo hakemusvaiheessa. Näin hankkeiden tuloksille voidaan rakentaa jatkuvuutta ja laajempaa vaikuttavuutta myös varsinaisen hanketoiminnan ulkopuolella.

Yritys- ja ESR-rahoitteisissa hankkeissa korostuu yhä enemmän vaatimus siitä, että hankkeiden tulokset siirtyvät käytännön sovelluksiin ja tuottavat konkreettista hyötyä työelämälle. Tämä edellyttää korkeakouluilta aiempaa avoimempaa toimintakulttuuria ja tiiviimpää yhteistyötä TKI-toiminnan, koulutuksen ja jatkuvan oppimisen välillä. Tällöin jatkuva oppiminen ei näyttäydy hankkeiden erillisenä jatkotoimenpiteenä, vaan osana koko korkeakoulun vaikuttavuutta, työelämäyhteistyötä ja alueellista kehittämistehtävää.

HAMKin jatkuvan oppimisen toimintamalli

HAMKin Jatkuvan oppimisen tiimissä työskentelee koulutussuunnittelijoita jokaisesta koulutusyksiköstä: bio- ja luonnonvara-alalta, sosiaali- ja terveysalalta, liiketalouden, muotoilun ja tekniikan alalta sekä ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Tiimissä työskentelee myös henkilöitä, joiden kotiyksikkö on Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö HEPeda (HAMK, n.d.-b).  HAMK on mukana Jatkuvan oppimisen valtakunnallisessa kehitystyössä, jota tehdään kuuden ammattikorkeakoulun muodostamassa 6AMK-verkostossa (HAMK, n.d.-a) ja lisäksi ESR-rahoitteisissa hankkeissa. HAMKin sisäistä kehitystyötä tehdään myös jokaisen tutkimusyksikön sekä innovaatioyksikön kanssa. Jatkuva oppiminen toimii yhtenä kontaktipisteenä TKI-toiminnan ja koulutusyksiköiden välillä, minkä lisäksi se on jatkuvassa vuoropuhelussa sidosryhmien kanssa. Kuviossa 1 työelämäyhteistyö on kuvattu HAMKin kolmen keskeisimmän toimintamuodon suhteen, joita ovat tutkintokoulutukset, TKI-toiminta ja jatkuva oppiminen. Näiden rajapinnoilla toteutuu TKIO, mikä tarkoittaa työelämäyhteistyötä hyödyntävää kokonaisuutta, jossa yhdistyvät tutkiminen, kehittäminen, innovaatiot ja opetus.

HAMKissa Jatkuva oppimisen tiimi toimii laajassa sidosryhmäyhteistyössä eri alojen yritysten, yhdistysten, järjestöjen, julkisten toimijoiden ja erilaisten verkostojen kanssa. Jatkuva oppiminen kontaktoi suoraan työelämän edustajia koulutustarpeiden selvittämiseksi ja ottaa vastaan koulutusideoita niin korkeakoulun omalta henkilöstöltä kuin osaamisen kehittämistä tarvitsevilta sidosryhmiltä. Mikäli oppilaitoksella on tarjota tarpeeseen vastaavaa osaamista, koulutussuunnittelija lähtee kartoittamaan asiakkaan tarpeisiin sopivaa koulutusta tai koulutuskokonaisuutta, joka voi aiheesta ja kohderyhmästä riippuen koostua joko olemassa olevista, avoimesti tarjottavista koulutuksista tai täysin uusista koulutuksista, tai jostain näiden yhdistelmästä. Jatkuvan oppimisen tiimi hyödyntää mahdollisimman paljon HAMKin henkilöstön osaamista ja vahvuuksia sekä tutkimuksen kärkiä koulutustarjontaa kehittäessään ja seuraa tiiviisti eri alojen ennakointitietoa tämän hetken ja tulevaisuuden työelämän osaamistarpeista. Osaamistarpeiden ennakoinnista onkin tullut keskeinen osa jatkuvan oppimisen kehittämistä.

Työelämän osaamistarpeiden ennakointi

Työelämän nopea muutos haastaa organisaatioita kehittämään henkilöstön osaamista aiempaa jatkuvammin ja ennakoivammin. Teknologinen kehitys, toimintaympäristöjen epävarmuus, rakennemuutokset ja osaajapula muuttavat työn sisältöjä ja osaamisvaatimuksia, minkä seurauksena jatkuva oppiminen on noussut keskeiseksi kilpailukyvyn, uudistumiskyvyn ja henkilöstön hyvinvoinnin tekijäksi. Laadukas jatkuvan oppimisen koulutustarjonta edellyttää tiivistä työelämäyhteistyötä ja systemaattista osaamistarpeiden ennakointia. Pelkkä reagointi olemassa oleviin koulutustarpeisiin ei enää riitä, vaan korkeakoulujen tulee yhdessä työelämän kanssa rakentaa ratkaisuja myös tulevaisuuden osaamishaasteisiin.

Työelämän muutokset näkyvät nopeasti myös koulutuksen ja osaamisen kehittämisen tarpeissa. HAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa (AOKK) tämä näkyy erityisesti opettajien, kouluttajien ja työelämän asiantuntijoiden kasvavana tarpeena päivittää osaamistaan muuttuvissa toimintaympäristöissä. Ammatillisen koulutuksen kentällä korostuvat pedagogisen osaamisen kehittäminen, digitaaliset oppimisratkaisut, työelämäyhteistyöosaaminen sekä kyky ohjata oppimista yhä monimuotoisemmissa ympäristöissä. Elinkeinoelämän puolella puolestaan korostuvat hiljaisen tiedon siirtäminen, muutosjohtamisen kyvykkyydet ja uusien teknologioiden käytön tehostaminen. Samalla osaamisen kehittämisessä painottuvat joustavat, työelämälähtöiset ratkaisut, jotka mahdollistavat oppimisen työn ohessa.

Jatkuvan oppimisen koulutustarjonnan kehittämisessä strategiset työelämäkumppanit ovat keskeisessä roolissa. Myös POKOT – Pienet osaamiskokonaisuudet jatkuvan oppimisen tukena -hankkeen selvityksessä (Kilja ym., 2026) tunnistettiin ammatillisen koulutuksen viitekehyksessä tärkeiksi kehittäjäkumppaneiksi strategiset kumppanit, joiden kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa koulutustarjonnan kohdentamisen aidosti työelämän tarpeisiin. Samalla tavoin korkeakoulu saa kumppanuuksien kautta ajankohtaista tietoa myös osaamismuutoksista, uusista ilmiöistä ja organisaatioiden kehittämistarpeista. Tällöin yritykset pääsevät osallistumaan koulutusten ja osaamiskokonaisuuksien yhteiskehittämiseen.

Ennakointityö edellyttää tiedon systemaattista kokoamista ja yhteistä tulkintaa (Tenno ym., 2025). Pelkkä tiedon kerääminen ei riitä, vaan olennaista on kyky muuttaa ennakointitieto konkreettisiksi koulutusratkaisuiksi ja uusiksi osaamiskokonaisuuksiksi. Ennakointitiedon keskeisiä lähteitä ovat HAMKin alumnit, sillä työelämässä toimiessaan he tunnistavat nopeasti osaamisvaatimusten muutoksia omilla aloillaan. Uraseurantakyselyt ja vuoropuhelu alumniverkostojen kanssa tarjoavat korkeakouluille arvokasta tietoa siitä, millaista osaamista työelämässä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa. Samalla alumnit ovat myös keskeinen jatkuvan oppimisen kohderyhmä, sillä osaamisen päivittäminen jatkuu koko työuran ajan.

Ennakointikamarin teettämän tutkimuksen mukaan työelämä pitää jatkuvan oppimisen roolia merkittävänä erityisesti yritystoiminnan jatkuvuuden, kilpailukyvyn ja uudistumiskyvyn näkökulmasta (Lahtinen, 2025). Osaamisen kehittämisen hyödyiksi tunnistettiin muun muassa toiminnan tehostuminen, henkilöstön sitoutuminen, työhyvinvoinnin vahvistuminen sekä organisaatioiden kyky toimia muutostilanteissa. Samanaikaisesti nykyinen taloustilanne haastaa organisaatioiden mahdollisuuksia panostaa henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Korkeakouluyhteistyö voi kuitenkin antaa henkilöstön kehittämiseen uusia mahdollisuuksia.

Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudessa?

Edellä tunnistetut työelämän koulutustarpeet muuttavat myös korkeakoulujen jatkuvan oppimisen palveluja. Pitkien koulutuspolkujen rinnalle tarvitaan yhä joustavampia, työelämälähtöisiä ja nopeasti käyttöönotettavia osaamisen kehittämisen ratkaisuja. Tavoitteena on jo tunnistettuihin osaamispuutteisiin vastaamisen lisäksi rakentaa yhdessä työelämän kanssa ratkaisuja tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tässä jatkuva oppiminen, TKI-toiminta ja työelämäkumppanuudet muodostavat yhä tiiviimmän kokonaisuuden, jossa korkeakoulun rooli alueellisen osaamisen ja uudistumisen mahdollistajana korostuu.

Tulevaisuudessa HAMKin jatkuvan oppimisen koulutuksissa korostuvat entistä enemmän työelämään integroituvat koulutusratkaisut ja joustavat pienet osaamiskokonaisuudet sekä TKI-toiminnan ja innovaatioiden vieminen osaksi koulutuksia. Jatkuva oppiminen onkin strateginen keino vahvistaa osaamista, uudistumista ja kilpailukykyä, ja sen avulla on mahdollista tehdä vaikuttavaa yritysyhteistyötä alueellisesti ja kansallisesti.

Kirjoittajat