Kohti työelämäläheisempää pedagogiikkaa Yhteisissä tutkinnon osissa

”Mikä tämä on?” -kysymys nousi erään opiskelijan huulille, kun hän katseli vauvanruokapurkkia vähittäistavarakaupassa Yhteisten tutkinnon osien (YTO) ryhmä-TOPin eli ryhmän työelämässä oppimisen aikana. Vastaavanlaisia elämänläheisiä kysymyksiä nousee esiin usein, kun Ammattiopisto Luovin Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon (TVT) opiskelijat ovat oppimassa YTOjen sisältöjä työpaikoilla aidoissa työelämän tilanteissa.  Ammattiopisto Luovi (n.d.) on Suomessa yli 30 paikkakunnalla toimiva ammatillinen erityisoppilaitos, joka järjestää koulutusta henkilöille, jotka tarvitsevat opinnoissaan vaativaa erityistä tukea.

Tässä artikkelissa kuvaamme niitä toisen asteen ammatillisen perustutkinnon YTOjen työelämäläheisiä näkökantoja ja esimerkkejä, joita käsittelimme Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ammatillisen opettajakorkeakoulun järjestämässä, 2 opintopisteen laajuisessa, koulutuksessa Työelämäläheinen pedagogiikka yhteisissä tutkinnon osissa. Tämän koulutuksen tarkoituksena oli osallistujien osaamisen kehittämisen kautta tukea inkluusiota ja kehittää YTOjen toteutuksen osa-alueiden työelämäyhteistyötä ja integroimista erilaisiin ympäristöihin sekä tuottaa ja levittää työssä ja koulutuksissa syntyneitä hyviä käytäntöjä osallistujaverkostossa. Koulutuksen toteuttivat lehtori Tomi Raitanen HAMK AOKK:lta ja ammatillinen erityisopettaja Tuija Vuorijärvi Ammattiopisto Luovilta, johon tässä tekstissä viitataan YTO-opettajana. Artikkelissamme esittelemme esimerkkejä siitä, miten YTOjen sisältöjä voidaan toteuttaa työelämässä omina toteutuksina, ammatillisista tutkinnon osista irrallaan, sekä miten niitä voidaan toteuttaa integroituna ammatillisten tutkinnon osien yhteyteen.

Normit ja ajankohtaisuus

Yhteisten tutkinnon osien merkityksen korostaminen ammatillisissa perustutkinnoissa on ajankohtaista juuri tällä hetkellä, kun tutkinnon perusteiden sisällölliset uudistukset pakollisten osaamistavoitteiden osalta ovat astuneet voimaan 1.8.2026 (Opetushallitus, 2025a). Nyt samalla kun ammatillisissa oppilaitoksissa päivitetään YTOjen sisältöjä, olisi erinomainen tilaisuus myös tarkastella niiden pedagogisia toteutustapoja ja ratkaisuja työelämäläheisyyden näkökulmasta. YTOjen pakollisten osaamistavoitteiden päivitys vastaa työelämän ja yhteiskunnan muuttuneisiin osaamistarpeisiin. Osaamistavoitteissa ovat nyt vahvasti mukana opiskelijoiden talousosaaminen, viestintä- ja monilukutaidot, tietoturva- ja tekoälyosaaminen, yrittäjyys ja liikunnallinen elämäntapa. (Opetushallitus, n.d.) 

YTO-opetusta koskevat myös ammatillisen koulutuksen oppimisen tuen lainsäädännön uudistukset, jotka ovat astuneet voimaan 1.8.2026.  Jos oppimisen tuki, eli opettajan antama tukiopetus ja opetus- ja ohjaushenkilöstön antama tuki ja ohjaus, ei riitä, opiskelija tarvitsee erityistä tukea tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ja YTO-osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisen tuen oikeus opiskelijalla on lain mukaan silloin, kun opiskelijalla on todennettuja oppimisvaikeuksia, vamma, sairaus tai muun vastaava pitkäkestoinen syy. Opetusjärjestelyissä tämä näkyy niin, että opiskelija saa erityisopetusta erityisopettajalta ja tukea työpaikalla oppimisen aikana. Osalla ammatillisista oppilaitoksista on tehtävänä järjestää koulutusta vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Vaativan erityisen tuen tarve tarkoittaa, että opiskelijalla on todennettu vaikea oppimisvaikeus, vamma tai sairaus. Opetusjärjestelyinä vaativa erityinen tuki on tällöin yksilöllistä, pitkäaikaista ja laaja-alaista. (Opetushallitus, 2025b)

[Ammatillisen koulutuksen tarkoitus on] edistää työllisyyttä, antaa valmiuksia yrittäjyyteen ja työ- ja toimintakyvyn jatkuvaan ylläpitoon sekä tukea elinikäistä oppimista ja ammatillista kasvua.

. . . [T]avoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (Laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017).

Ammatillinen perustutkinto koostuu 180 osaamispisteestä (osp), joista 35 osp muodostaa yhteiset tutkinnon osat eli YTOt ja 145 osp ammatilliset tutkinnon osat. YTOissa opitaan sellaisia geneerisiä taitoja, joita tarvitaan kaikilla aloilla, työelämässä, yhteiskunnassa ja erilaisissa arjen tilanteissa. Ammatillisilla tutkinnon osilla taas saadaan aikaan eri ammatteihin kuuluvien toiminta- ja tehtäväkokonaisuuksien hallinta ja tarvittava osaaminen. Osittain yhteisissä ja ammatillisissa tutkinnon osissa on keskenään samoja sisältöjä tukemassa toisiaan, ja yhdessä ne varmistavat, että opiskelija saa ”laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin sekä erikoistuneem[man] osaami[sen] ja työelämän edellyttämä[n] ammattitai[don] vähintään yhdellä [työelämän toimintakokonaisuuteen liittyvällä] osa-alueella” (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi 39/2017).

Viime vuosien tutkimuksissa esiin noussut huoli nuorten tulevaisuususkon heikkenemisestä sai Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamaan asiantuntijaryhmän selvittämään tilannetta ja laatimaan suosituksia tilanteen korjaamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2026).  Suosituksissa ei suoraan anneta yksityiskohtaisia ehdotuksia ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen, mutta meidän nähdäksemme YTOjen toteuttamistapoja kehittämällä pystytään vaikuttamaan myös ammattiin opiskelevien opiskelijoiden tulevaisuususkoon. Tällöin nuoret myös kiinnittyvät paremmin työelämään ja yhteiskuntaan. YTOjen tavoitteenahan on vahvistaa opiskelijoiden yhteiskunta- ja työelämä-, viestintä- ja vuorovaikutus- sekä matemaattis-luonnontieteellistä osaamista. Kaikki nämä ovat osaamisia, joita tarvitaan sekä työelämässä että elämässä ylipäätäänkin. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen toteuttaman arvioinnin toimenpidesuosituksissa korostetaan sitä, että ”[k}oulutuksen järjestäjien tulee tarjota entistä enemmän mahdollisuuksia tutustua työelämään matalalla kynnyksellä jo opintojen alkuvaiheessa” (Goman ym., 2026) niille opiskelijoille, joilta puuttuvat aikaisempi työkokemus ja työelämän kontaktit. Tämä osaltaan avittaa opiskelijoita perehtymään työpaikkojen työtehtäviin ja työelämän pelisääntöihin sekä antaa valmiuksia siirtyä myöhemmin pidemmille työelämässä oppimisen jaksoille (Goman ym., 2026). Tätä työtä on tehty jo ennakoidusti muutaman vuoden ajan Oulussa Ammattiopisto Luovin Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) perustutkinnon YTOjen toteutuksessa.

Ammattiopisto Luovin Tieto -ja viestintätekniikan perustutkinnon tapa ja esimerkit: YTOt omina työelämätoteutuksina

Idea pelkkien YTOjen opiskelusta työelämässä lähti liikkeelle YTO-opettaja Tuija Vuorijärvellä tilanteessa, jossa koronavuosien jälkeen oli paljon opiskelijoita, joilla ei ollut työelämäkokemusta edes perusopetuksen TET-jaksolta tullessaan opiskelemaan ammatillista tutkintoa. Monet opiskelijat sanoivat ääneen, että heitä jännittää hirveästi hakea oman alan ammatillista koulutus- tai oppisopimuspaikkaa (KOSO, OPPIS), koska aikaisempaa työkokemusta ei ole.

Yhteistyön suunnittelu oman työtiimin ja työpaikan edustajien kanssa

Tieto- ja viestintätekniikan tiimi lähti kevään 2023 yhteisillä suunnittelupäivillä jatkoideoimaan ja työvuonna 2023–2024 yhdessä kokeilemaan YTOjen työelämätoteutusta, osaamistavoitteita, osallistujia ja aikataulua. Esihenkilö Päivi Tikkala antoi täyden tukensa toteutuksen suunnittelulle. Olennaisen tärkeää oli, että oppilaitoksen johtoryhmä oli jo aiemmin varannut opettajille työjärjestykseen tunnin viikossa kiinteää vuosityöaikaa yhteissuunnitteluun. YTO-opettaja oli jo aiemmin keskustellut alustavasti kauppatyöskentelystä ja työtehtävistä S-Market Tuiran marketpäällikön kanssa. Työtehtäviksi sovittiin varastokuorman purku, tuotteiden hyllytys, myymälän siistinä pitäminen, pakkausmateriaalien lajittelu ja kierrätys sekä asiakkaiden opastukset myymälässä.

Kysymyksiä ja haasteita

Yhteisen ideoinnin ohessa TVT-tiimistä nousi alussa ilmaan myös epäilyjä toteutuksen onnistumisesta: Mitä hyötyä on opiskella pelkkiä YTO-osa-alueita työpaikalla, ja miksi TVT-opiskelijoiden pitäisi mennä juuri kauppaan työelämäjaksolle? Kun tähän asti oli menty suoraan oman alan työpaikoille, miten yhteistyö ammattiopettajien ja YTO-opettajan kanssa toteutettaisiin? Lopulta TVT-tiimi löysi hyötykompromissit ja sopi, että tarvittaessa kaupan ryhmä-TOPissa on mahdollisuus opiskella myös ammatillista valinnaista tutkinnon osaa ja tehdä sitä kokonaisuutta koskeva osanäyttö, myös silloin kun osaamisen arviointia on mukautettu. TVT-tiimi sopi, että jos kokeilu ei toimi, tai työtekijät tai opiskelijat ovat hyvin tyytymättömiä, palataan perinteiseen oppilaitostoteutukseen.

Ryhmä-TOP-toteutus ja yhteistyö päivittäistavarakaupassa

Yllä kuvattujen valmistelujen kautta päästiin tilanteeseen, jossa aloittavat TVT-opiskelijat opiskelevat yhteisiä tutkinnon osia ryhmämuotoisella, noin 12 viikon pituisella, työelämäjaksolla päivittäistavarakaupassa S-Market Tuirassa. Työvuosi jakaantuu kolmeen kauppajaksoon ja näin uudet opiskelijat, joilla ei ole aiempaa työelämäkokemusta, pääsevät sujuvasti mukaan. Kuusituntinen työpäivä on kerran viikossa. Kokeilun alussa vuonna 2023 kokeiltiin aloittaa työpäivä aamulla kello 8.00, mutta tällöin lähes kaikki opiskelijat myöhästyivät töihin saapumisesta. Tämän jälkeen sopivaksi työajaksi on osoittautunut klo 8.30–14.00. Ennen työpaikalle tuloaan opiskelija voi harjoitella paikallisen valinnaisen YTO-opinnon osaamistavoitteilla työmatka-aikataulujen suunnittelua, työmatka-ajan arviointia ja yleisillä kulkuneuvoilla kulkemista ohjatusti tai omatoimisesti.

Kokeiluvuonna 2023 kaupalla oli kolmentoista opiskelijan ryhmä sekä tuttu YTO-opettaja ja ryhmän ohjaaja. Vuonna 2026 opiskelijoita on ollut kaupalla enintään kuusi, ja heidän lisäkseen paikalla on ollut YTO-opettaja opiskelijoita opettamassa ja tukemassa. Näin opiskelijoiden työskentely pysyy laadukkaana ja YTO-opettaja pystyy vastaamaan opiskelijoiden yksilöllisiin tukitarpeisiin tarvittaessa. Ryhmän ohjaaja on valikoitunut sen mukaan, kenen ryhmästä on eniten opiskelijoita ja mikä tilanne ammatillisissa tutkinnon osissa on. Jos YTO-opettaja on sairaana, ohjaaja sijaistaa häntä.

Yhteistyö S-market Tuiran kanssa on nyt jatkunut kolmen vuoden ajan. Osuuskauppa Arinalla on valtakunnallinen yhteistyösopimus Ammattiopisto Luovin kanssa. S-Market Tuiran marketpäällikkö Viljami Rosbergin kanssa yhteinen tavoite alusta asti on ollut, että kaikille opiskelijoille tulee onnistunut työelämäkokemus. Seuraavan työvuoden toteutuksesta marketpäällikkö ja YTO-opettaja sopivat keväällä, TVT-tiimin kevään yhteisillä suunnittelupäivillä. Olennaisen tärkeää onkin, että oppilaitoksen johto varaa opettajille työaikaa yhteissuunnitteluun puolesta tunnista tuntiin per viikko.

S-Market Tuiran työntekijät ovat omalta osaltaan pitkäjänteisesti perehdyttäneet sekä YTO-opettajan, ohjaajan että opiskelijoita päivittäistavarakaupan työohjeisiin, työprosesseihin, työasentojen ja työvälineiden ergonomiseen käyttöön. Välillä YTO-opettaja voi esittää heille ohjauspyynnön, jotta he esimerkiksi mallintavat opiskelijoille ammattimaista asiakkaiden tervehtimistä, mikä on yhtenä asiakaspalvelun laatukriteerinä. Lisäksi koulutukseen kuuluu, että paikalla käy kuukausittain mysteeriasiakas, eli aidoksi asiakkaaksi tekeytyvä henkilö, joka ottaa myymälässä valokuvia, antaa palvelun laatupisteitä- ja laatii raportin. Häntä opiskelijat bongaavat tarkasti, kukaan ei ole onnistunut vielä näkemään.

YTO-osaamistavoitteet päivittäistavarakaupassa

Olemme nostaneet taulukkoon 1 esimerkeiksi muutamia YTOjen osaamistavoitteita, jotka on poimittu kaikista 1.8.2022 voimaan tulleista osaamistavoitteista. TVT-tiimi päätti liittää päivittäistavarakaupan työskentelyn YTO-osaamistavoitteista seuraavat työpaikalla työskentelyyn, vuorovaikutukseen, kestävään kehitykseen ja yrittäjyyteen liittyvät tutkinnon perusteiden mukaiset osaamistavoitteet. Saman suuntaisia, päivitettyjä osaamistavoitteita voidaan toteuttaa työpaikoilla myös 1.8.2026 voimaan astuneista tutkinnon perusteista.

Taulukko 1. Yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet TVT-ryhmä-TOPissa päivittäistavarakaupassa (Opetushallitus, 2021).

Tutkinnon osa	Osaamistavoitteet
Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä suomi, pakolliset osaamistavoitteet	Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimiminen, opiskelija viestii tilanteen ja kohderyhmän mukaisesti asettaa viestinnälleen tavoitteita perustelee mielipiteensä ja väitteensä toimii yhteistyö- ja ryhmätilanteissa esittelee alaansa liittyviä ilmiöitä tai asioita alan käsitteistöä käyttäen ymmärtää kielen ja vuorovaikutuksen merkityksen työelämässä ja yhteiskunnassa. (Opetushallitus, 2021, s. 68)
Kestävän kehityksen edistäminen, pakolliset osaamistavoitteet	Kestävän kehityksen periaatteet, opiskelija tietää kestävän kehityksen ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden keskeiset tavoitteet ja näiden kytkeytymisen toisiinsa hahmottaa ihmisen toiminnan merkityksen ilmastonmuutokseen ymmärtää luonnon monimuotoisuuden merkityksen ja tunnistaa luonnonvarojen kestävän käytön välttämättömyyden kansallisesti ja globaalisti tunnistaa kestävän kehityksen toimintatapoja omassa elämässään ja työssään. (s. 94)
Yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta, pakolliset osaamistavoitteet	Yrityksen tavoitteiden mukaisesti toimiminen, opiskelija ymmärtää yritystoiminnan merkityksen yhteiskunnassa toimii asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti ymmärtää oman toimintansa merkityksen osana työyhteisöä. (s. 91)
Työelämässä toimiminen, valinnaiset osaamistavoitteet	Työyhteisön jäsenenä toimiminen, opiskelija tunnistaa oman roolinsa työyhteisön jäsenenä työskentelee työpaikan toimintakulttuurin mukaisesti noudattaa sovittuja toimintatapoja ja kehittää omia toimintatapojaan. Työelämän erilaisissa vuorovaikutus- ja ryhmätilanteissa toimiminen, opiskelija toimii rakentavasti erilaisissa työelämän vuorovaikutustilanteissa kehittää vuorovaikutustaitojaan saamansa palautteen mukaisesti toimii erilaisissa ryhmätilanteissa oman työtehtävänsä ja työpaikan toimintakulttuurin mukaisesti käyttää tarkoituksenmukaista psykologista tietoa oman ja työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. (s. 88)

Oppimisen tuen tarpeen arviointi, tukitoimien suunnittelu ja toteutus työpaikalla

Oleellisena osana yllä kuvatun kaltaisen kauppajakson järjestämiseen kuuluu, että YTO-opettaja sopii kauppajakson oppimisen tuesta opiskelijan HOKSissa (henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma) yhdessä vastuuopettajan kanssa. Kaikki opiskelijat haastatellaan ennen kauppaan lähtöä. Jos opiskelijalla on jo työkokemusta, hän voi lähteä heti hakemaan oman alan koulutussopimuspaikkaa eikä tule kaupalle.  

Kokeiluvuoden perusteella TVT-tiimissä huomattiin, että joillakin opiskelijoilla on erittäin suuria haasteita työskennellä myymäläympäristössä. Tällaisia haasteita, joista osa voi jopa muodostua esteeksi kauppatyöskentelylle voivat olla voimakas ahdistus ja paniikkioireet vieraiden ihmisten seurassa. Toisaalta haasteena voivat olla myös fyysiset rajoitteet, jos henkilö ei esimerkiksi pysty kyykistymään, hänellä on lääkärin määräämiä nostorajoitteita, heikko lähinäkö, tai hän ei pysty syömään tai juomaan toisten seurassa. Lisäksi tällaisia tekijöitä voivat olla haasteet noudattaa työelämän hygienia- ja pukeutumisohjeita ja epäasiallinen kielenkäyttö tai muu toiminta, joka ei ole asiakaslähtöistä. Esimerkiksi tunteiden hallinnassa voi olla haasteita tai henkilö ei pysty säätämään voimakasta äänensä volyymia pienemmäksi. Näiden ohella haasteita aiheuttaa myös se, että kauppaympäristö ei työpaikkana ole esteetön, eli myymälässä kuuluu taustamusiikkia koko työpäivän, hissiä alakerran taukohuoneeseen ei ole, ja EAN-merkinnät ovat pienellä fontilla elektronisissa hintanäytöissä.

Kasvatuskeskustelu nuoren kanssa voi riittää korjaamaan tilanteen, jossa haasteet uhkaavat muodostua ylitsepääsemättömiksi. Toisinaan aloitettu työelämäjakso kuitenkin myös keskeytetään. Opiskelija palaa tällöin koululle opiskelemaan tai varaa lääkäriajan sairausloman arviointia varten. Tällaisen tuen tarpeen arviointi ja tukitoimien päivitys on osa opiskelua ja yhteistyötä työelämäjaksolla.

Palaute TVT-opiskelijoilta

Suurimmalle osalle TVT-opiskelijoista YTOjen ryhmä-TOP on ensimmäinen pidempi kokemus työelämästä. Suurin osa on käynyt peruskoulussa TET-jaksoilla, mutta ei ole koskaan ollut palkkatyössä esimerkiksi kesälomiensa aikana. Opiskelijat ovat kertoneet, että tutussa ryhmässä on matalampi kynnys lähteä aamulla työpaikalle ja työskennellä siellä, eikä heillä tällöin vielä myöskään ole ammatillisen osaamisen paineita. Useat opiskelijat sanovat viimeisenä kauppapäivänä, että harmittaa, kun kauppajakso loppuu: on juuri oppinut opastamaan asiakkaita myymälässä ja siitä on saanut onnistumisen kokemuksia, on ollut vaihtelua kouluarkeen lähteä työpaikalle töihin, ja on mukava, kun ei joka päivä tehdä näyttöpäätetyötä. Suurin osa opiskelijoista on myös oppinut noudattamaan työ- ja taukoaikoja. Makumuistoksi opiskelijalle on voinut jäädä myös kaupan lämmin lounastarjonta, joka on osalle opiskelijoista maistunut kouluruokaa paremmin. Osa on lisäksi oppinut suunnittelemaan ja tekemään tai ostamaan omat eväät töihin.

YTOjen integrointi ammatillisten tutkinnon yhteyteen

Toinen tapa varmistaa Yhteisten tutkinnon osien työelämäläheisyys on yhdistää niiden osaamisen hankkiminen ja jopa myös niiden osaamisen osoittaminen ammatillisten tutkinnon osien yhteyteen. Tällöin puhutaan integroinnista. Integroinnin tapa ja syvyys kannattaa miettiä aina tapauskohtaisesti huomioiden opiskelijan tavoitteet ja valmiudet, resurssit, ajankohta ja oppimisympäristöjen mahdollisuudet. HAMK AOKK oli taannoin mukana Parasta osaamista -hankkeessa (2017–2019), jossa tehtiin kokeiluja tällaisista integroinneista. Näistä kokeiluista seuranneita johtopäätöksiä on avattu taulukossa 2 alla.

Taulukko 2. Toimintatavan kuvaus, kun YTOja järjestetään yhteistyössä oppilaitoksen toimijoiden kesken tai työelämätoimijan kanssa (mukaillen Parasta osaamista, 2019).

Integraation näkökulma	Keskeinen sisältö	Huomioitava toteutuksessa
Sisällöllinen integraatio	YTO-osa-alueen liittäminen ammatillisen tutkinnon osan opintoihin yhteisten materiaalien, tehtävien ja toimintatapojen avulla	Integraation tulee tukea oppimistavoitteita eikä olla itseisarvo. Edellyttää yhteistä suunnittelua ja näkemystä tavoitteista.
Sisällöllinen ja osittainen oppimisympäristöintegraatio	Osa YTO-osa-alueesta toteutetaan ammatillisissa oppimisympäristöissä tai samanaikaisopetuksena.	Opiskelijalähtöisyys, tarkoituksenmukaisuus ja opiskelijan mahdollisuus saavuttaa osaamistavoitteet tulee varmistaa.
Sisällöllinen ja kokonaan oppimisympäristöintegraatio	YTO-osa-alueet nivoutuvat ammatillisten tutkinnon osien opiskeluun ja työskentelyyn; YTO-opettaja osallistuu ohjaukseen.	Vaatii opettajien välistä tiivistä yhteistyötä, riittäviä resursseja, ennakoivaa ja oikea-aikaista suunnittelua ja selkeää työnjakoa.
Kokoaikainen samanaikaisopetus	YTO-osa alueet ja ammatillisten tutkinnon osien opinnot toteutuvat samanaikaisesti eri oppimisympäristöissä.	Keskeistä on arvioida, missä sisällöissä kahden opittavan asian yhdistäminen tukee oppimista parhaiten.
Integraatio osana isompaa kokonaisuutta	Työelämälähtöiset projektit, opintoretket tai kehittämishankkeet, joissa opiskelu on moni- ja laaja-alaista.	Huomioitava tarkoituksenmukainen laajuus, ajankohta, työelämäyhteydet sekä turvallisuus ja saavutettavuus.
Integraatio yksilöllisellä työelämäpolulla	YTO-osa-alueet räätälöidään opiskelijan työelämässä oppimiseen, työpaikkaan ja työympäristöön sopiviksi.	Edellyttää yksilöllistä ohjausta, joustavuutta ja työelämälähtöistä osaamisen osoittamista.

Kuten ylle koostetusta taulukosta 2 nähdään, YTOjen integraatio tutkinnon muihin osiin voidaan toteuttaa joko opintojen sisällöllisestä näkökulmasta tai enemmän opetuksen järjestämisen tai opiskelijan yksilöllisen työelämäpolun kautta ajatellen. Kaikille näille erilaisille toteutustavoille on kuitenkin yhteistä se, että integraatiota ei toteuteta vain integraation vuoksi, vaan sitä motivoi aina osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja työelämäläheisyys. Tällöin sen toteutuksessa on huomioitava, että se perustuu opettajien yhteistyöhön, rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen, ennakkosuunnitteluun, ja sille täytyy aina varata riittävät resurssit ja suunnitella mielekäs ajoitus. Tämän lisäksi sen toteutuksessa on aina huomioitava yhdenvertaisuus, se on toteutettava kielitietoisella tavalla, ja siinä on huomioitava mahdollisen erityisen tuen tarpeen, saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmat.

Työelämäläheinen pedagogiikka yhteisissä tutkinnon osissa -koulutukseen osallistujat kokivat, että Parasta osaamista -hankkeessa kehityt ja koulutuksessamme esitellyt taulukkoon 2 kootut huomiot ja edellä esitellyt esimerkit auttoivat heitä hahmottamaan vaihtoehtoja sen suhteen, millä tavoin he voivat lähteä kehittämään työelämäläheisiä toteutuksia omissa oppilaitoksissaan. Kuten myös taulukosta 2 ilmenee, integrointia voi lähteä kehittämään monista eri näkökulmista ja eri syvyysasteista aina yksilöllisiin ratkaisuihin saakka.

Johtopäätöksiä

Perinteisesti ammatillisten tutkinnon osien edellyttämää osaamista on hankittu ja osoitettu työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjien on kuitenkin mahdollista toteuttaa myös YTOjen sisältöjä itsenäisinä toteutuksina työpaikoilla tai yhdistettynä ammatillisten tutkinnon osien yhteyteen. Täytyy kuitenkin muistaa, että kaikkea YTOjen osaamistavoitteiden opiskelua ei ole tarkoituksenmukaista väkisin lähteä viemään työpaikoille. 1.8.2026 alkaen YTO-osaamistavoitteista päivittäistavarakauppaan sopivat hyvin edelleenkin työpaikalla työskentelyyn, vuorovaikutukseen, kestävään kehitykseen ja yrittäjyyteen liittyvät uudet tutkinnon perusteiden mukaiset osaamistavoitteet.

Yllä kertomiemme käytännön kokemusten valossa voimme lämpimästi suositella rohkeasti kokeilemaan YTOjen työelämäläheisiä toteuttamisen tapoja. Ensin vaikka pienin askelin. Oleellista on löytää oppilaitoksen sisältä samanhenkiset innokkaat yhteiskehittäjät ja työelämästä yhteiskuntavastuuta kantavat, sopivat yhteistyökumppanit. Opiskelijoiden palautteista nousee esiin, että moni on rohkaistunut hakemaan oman alan KOSO- tai OPPIS-paikkaa sen jälkeen, kun ensin saa harjoitella yleisiä työelämätaitoja tutussa ryhmässä oikealla työpaikalla. Se, että kaupalla ollaan fyysisesti paikalla kerran viikossa virkistää myös YTO-opettajaa ja pitää kiinni työelämän ajankohtaisissa ilmiöissä. Välillä opettajakin tulee näin nähneeksi historiallisia muutoksia, kuten esimerkiksi hyllyn reunan paperisten hintalappujen muuttumisen elektronisiksi hintanäytöiksi.

Kirjoittajat