Psykologinen turvallisuus on viime vuosina noussut yhdeksi työelämän ja johtamisen keskeisistä käsitteistä. Yhteistyö, suoriutuminen, oppiminen ja innovointi kukoistavat työyhteisöissä, joissa ihmiset uskaltavat kysyä, tuoda esiin keskeneräisiä ajatuksia, haastaa vallitsevia toimintatapoja ja myöntää virheensä ilman pelkoa kielteisistä seurauksista. Mutta riittääkö psykologinen turvallisuus yksin selittämään organisaation menestystä?
Tuore tutkimuksemme (Juvonen ym., 2026) viittaa siihen, että vaikka psykologinen turvallisuus on tärkeää, vielä merkittävämpi tekijä on organisaationsysteemiälykkyys.Tässä tekstissä käymme läpi tuoreen tutkimuksen tuloksia sekä käytännön toimia systeemiälykkyyden vahvistamiseksi organisaatiossa.
Psykologisen turvallisuuden lisäksi tarvitaan systeemiälykkyyttä
Amy Edmondsonin (1999) kehittämä psykologisen turvallisuuden käsite kuvaa työympäristöä, jossa ihmiset kokevat voivansa ottaa sosiaalisia riskejä. Tällaisessa ympäristössä työntekijät uskaltavat jakaa ajatuksiaan, kysyä apua ja oppia virheistään ilman pelkoa nolatuksi tai rangaistuksi tulemisesta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että psykologinen turvallisuus tukee yhteistyötä, oppimista, suoriutumista, innovointia ja työtyytyväisyyttä.
Nykyajan organisaatiot toimivat kuitenkin yhä monimutkaisemmissa ja keskinäisriippuvaisemmissa toimintaympäristöissä. Päätösten vaikutukset ulottuvat yksittäisiä tiimejä laajemmalle verkostoihin, asiakkaisiin, kumppaneihin ja koko organisaation toimintaan. Tällaisessa ympäristössä tarvitaan vahvan vuorovaikutuksen lisäksi kykyä ymmärtää kokonaisuuksia ja kykyä toimia näissä kokonaisuuksissa – eli systeemiälykkyyttä. Systeemiälykkyys tarkoittaa kykyä hahmottaa oma toiminta osana laajempaa kokonaisuutta sekä toimia viisaasti ja tarkoituksenmukaisesti tavalla, joka edistää koko ympäröivän systeemin onnistumista (Saarinen & Hämäläinen, 2004). Se huomioi keskinäiset suhteet, riippuvuudet ja systeemisen palautteen. Systeemiälykkyys on yhteydessä organisaation oppimiseen, suoriutumiseen ja hyvinvointiin. Kokonaisuudessaan organisaation systeemiälykkyys muodostuu useista toisiaan täydentävistä osa-alueista, kuten systeemisestä havaintokyvystä, sanattomasta yhteydestä, viisaasta toiminnasta, pohtivuudesta, aikaansaavuudesta, heittäytyvästä osallistumisesta, kekseliäästä mielestä ja positiivisesta asenteesta (Hämäläinen ym., 2019).
Mitä tutkimuksen tulokset kertovat?
Tutkimuksessa keräsimme kyselyaineiston 247 työntekijältä yhdestätoista suomalaisesta valmistavan teollisuuden pk-yrityksestä (Juvonen ym., 2026). Tämän kautta tarkastelimme organisaation systeemiälykkyyden, psykologisen turvallisuuden ja koetun organisaation suorituskyvyn välisiä yhteyksiä. Sekä psykologinen turvallisuus että organisaation systeemiälykkyys olivat vahvasti yhteydessä koettuun organisaation suorituskykyyn. Psykologisen turvallisuuden ja systeemiälykkyyden välillä oli positiivinen korrelaatio. Kun psykologista turvallisuutta ja systeemiälykkyyttä tarkasteltiin samanaikaisesti, organisaation systeemiälykkyys oli vahvemmin yhteydessä organisaation suorituskykyyn.
Tulokset kertovat siitä, että psykologinen turvallisuus keskittyy ennen kaikkea työyhteisön sisäiseen maailmaan – siihen, uskaltavatko ihmiset osallistua ja tuoda ajatuksiaan esiin (Juvonen ym., 2026). Systeemiälykkyys puolestaan ulottuu tätä pidemmälle. Se katsoo sekä systeemin sisäpuolelle että sen ulkopuolelle. Systeemiälykkyys yhdistää ihmisten välisen vuorovaikutuksen kykyyn hahmottaa laajempia kokonaisuuksia, tunnistaa keskinäisriippuvuuksia ja tehdä päätöksiä, jotka tukevat koko organisaation menestystä (Juvonen ym., 2026; Saarinen & Hämäläinen, 2004; Hämäläinen ym., 2019). Yhä monimutkaisemmassa työelämässä juuri tällainen kokonaisuuksien ymmärtäminen voi muodostua merkittäväksi kilpailutekijäksi.
Katse tulevaisuuteen
Kokonaisuudessaan Kestävää kasvua systeemiäly- ja verkosto-osaamisella -hankkeessa Hämeen ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu kehittävät yhdessä 11 valmistavan teollisuuden pk-yritysten kanssa systeemiälykkyyttä sekä verkostotoimijuutta. Kehittämisen lähtökohtana ovat mittaukset yrityskohtaisista systeemiälykkyyden vahvuuksista ja kehityskohteista. Tulosten perusteella on laadittu yrityskohtaiset systeemiälykkyyttä vahvistavat kehityspolut. Vuoden kestoiset kehityspolut rakentuvat systeemiälykkyyden työpajoista, jotka keskittyvät esimerkiksi strategiaan, verkostoihin, prosesseihin, tiimien yhteistyöhön ja asiakkuuksiin. Jokaisessa työpajassa virittäydytään systeemiälykkyyden osa-alueisiin, jolloin sen aihepiiri tulee asteittain tutuksi osallistujille.
Tuore tutkimuksemme on ensimmäinen askel systeemiälykkyyden ja psykologisen turvallisuuden yhteyksien ymmärtämisessä organisaatiotasolla. Jatkossa tarvitaan pitkittäistutkimuksia sekä käytännön kehittämismenetelmiä, joiden avulla organisaatiot voivat vahvistaa systeemiälykkyyttä osana päivittäistä toimintaansa. Työelämän muuttuessa yhä monimutkaisemmaksi menestyvät organisaatiot eivät ainoastaan rakenna psykologisesti turvallista työympäristöä. Ne kehittävät myös työntekijöidensä kykyä nähdä oma toimintansa osana suurempaa kokonaisuutta ja toimia tavalla, joka edistää koko organisaation onnistumista.
Lähteet
- Edmondson, A. (1999). Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly, 44(2), 350–383.
- Juvonen, A., Jumisko-Pyykko, S., Nieminen, S., Kemell, K., Seppälä, M., Honkanen, S., Saarisilta, J. (2026). Organizational Systems Intelligence, Psychological Safety and Perceived Performance. Teoksessa V. Salminen (toim.), Human Factors, Business Management and Society. AHFE 2026 International Conference, 215, 231–242. AHFE International. https://doi.org/10.54941/ahfe1007604
- Hämäläinen, R. P., Saarinen, E. & Törmänen, J. (2019). Systems intelligence: A core competence for next-generation engineers? 2018 IEEE International Conference on Teaching, Assessment, and Learning for Engineering (TALE), (ss. 641–644). https://doi.org/10.1109/TALE.2018.8615247
- Saarinen, E., & Hämäläinen, R. P. (2004). Systems Intelligence: Connecting engineering thinking with human sensitivity. Teoksessa R. P. Hämäläinen & E. Saarinen (toim.), Systems Intelligence – Discovering a Hidden Competence in Human Action and Organizational Life (Systems Analysis Laboratory, Research Reports A88) (ss. 9–37). Helsinki University of Technology. https://urn.fi/URN:ISBN:951-22-7168-0
Kirjoittaja
Satu Jumisko-Pyykkö
Leading Principal Research Scientist
HAMK Tech
Hankkeen tiedot
Artikkeli on kirjoitettu osana Kestävää kasvua systeemiäly- ja verkosto-osaamisella -hanketta, jonka tavoitteena on kasvattaa Keski-Suomen uudistuvan teollisuuden yritysten työntekijöiden ja johtajien systeemiäly- ja verkosto-osaamista.
Hanke on Euroopan unionin ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama.
