Kohti kesää ylpeänä Hämeen ruokasektorin vahvuuksista
Suomalaisella ruokasektorilla on merkittävä mahdollisuus toimia kestävän kasvun ja uudistumisen moottorina Suomessa. Häme erottuu tässä kehityksessä vahvana ja monipuolisena ruokasektorin osaamiskeskittymänä, jossa alkutuotanto, elintarviketeollisuus, tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden. Alueen strateginen sijainti, vahva yrityskenttä sekä tiivis yhteistyö oppilaitosten ja tutkimustoimijoiden välillä luovat erinomaiset edellytykset ruokajärjestelmän kehittämiselle ja uusien ratkaisujen syntymiselle.
Kesän korvilla on syytä tuntea ylpeyttä suomalaisesta ruokasektorista. Jäätelölaarit pursuavat monipuolisuutta ja kotimaiset mansikat maistuvat aina makeimmilta. Suomalainen ruoka on turvallista ja laadukasta. Kesä näyttää toteen sen, mistä elintarvikesektorilla paljon puhutaan: Suomalaisella ruokasektorilla on loistavat mahdollisuudet toimia kestävän kasvun ja uudistumisen moottorina niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Tässä työssä myös Hämeen seudulla on tärkeä rooli.
Vuoden alussa julkaisemamme Hämäläisen ruoan juurilla – selvitys Hämeen ruokaidentiteettiin vaikuttavista elementeistä luo katsauksen Hämeen ruokasektorin nykytilaan. Häme näyttäytyy vahvana ruokasektorin osaamiskeskittymänä, jossa monipuolinen alkutuotanto, elintarviketeollisuus, tutkimus, koulutus ja innovaatiotoiminta yhdistyvät toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Hämeen sijainti Suomen logistisessa keskuksessa tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet elintarvikealan laaja-alaiselle tuotannon, jalostuksen ja jakelun kehittämiselle. Alueella toimii monipuolinen elintarvikealan yrityskenttä, joka kattaa koko ruokaketjun aina alkutuotannosta korkean jalostusasteen tuotteisiin. Samalla tutkimus- ja koulutusorganisaatiot tukevat alan kehitystä. Soveltavaa tutkimusta ja kehittämistyötä tehdään kaikilla koulutusasteilla aina ammatillisesta koulutuksesta korkeakouluihin.
Kestävän ruokajärjestelmän rakentaminen edellyttää yhä enenevissä määrin yhteistyötä, osaamista ja innovaatioita. Hämeessä elintarvikealaa on kehitetty pitkäjänteisesti yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Hämeellä on erinomaiset edellytykset toimia jatkossakin aktiivisena alueena alan kehitykselle ja hedelmällisenä maaperänä uusien ratkaisujen kehittämiselle, niin tuotannon kannattavuutta, huoltovarmuutta kuin uudenlaisia innovatiivisia ruoka- ja sivuvirtaratkaisuja koskevissa teemoissa.
Hämeen vahvuudet näkyviin myös ulospäin
HAMKissa teemme pitkäjänteistä työtä Hämeen alueen vahvuuksien valjastamiseksi ja esiin tuomiseksi. Kevään aikana HAMKin elintarvikepuolen tutkimus ja koulutus osallistuivat yhdessä valtakunnallisesti merkittäviin elintarvikealan tapahtumiin tuoden esille Hämeen ruokasektorin vahvuuksia. Helsingissä toukokuussa järjestetyt Elintarvikepäivä 2026 ja Vegepäivä toimivat alustana laaja-alaiselle keskustelulle eri toimijoiden kanssa.
Eduskunnan Vegepäivässä keskiössä olivat kasvisruoan ja uusien proteiiniratkaisujen mahdollisuudet Suomen elintarvikesektorin kasvulle ja uusille innovaatioille. Tapahtuma järjestettiin toista kertaa kansanedustajille ja eduskunnan henkilökunnalle, ja mukana oli 14 näytteilleasettajaa yrityksistä sekä alan asiantuntijaorganisaatioista. Päivän keskusteluissa nousi vahvasti esiin kasvipohjaisten tuotteiden ja uusien ruokainnovaatioiden kasvava rooli osana tulevaisuuden ruokajärjestelmää sekä elintarvikealan uudistumista ja kasvua. Me HAMKissa korostimme päivässä erityisesti monialaisen yhteistyön merkitystä elintarvikesektorin kehittämisessä: Elintarvikeinnovaatiot ponnistavat toimivasta tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten yhteistyöstä. HAMK osallistui tapahtumaan ainoana oppilaitosedustajana, mikä vahvistaa Hämeessä tehtävän tutkimus-, kehitys- ja koulutustyön merkittävyyttä valtakunnallisella tasolla.
Elintarvikepäivä puolestaan kokoaa vuosittain yhteen elintarvikealan ammattilaiset keskustelemaan alan ajankohtaisista teemoista. Tämän vuoden pääteema ”Ruoka vahvistaa Suomea” korosti ruoan merkitystä paitsi osana kansallista huoltovarmuutta myös kestävän kasvun ja innovaatioiden mahdollistajana. Päivän keskusteluissa nousivat vahvasti esiin ruokaviennin kasvattaminen, sekä uudet innovaatiot niin pakkauksissa, toimintamalleissa kuin ruokatuotteissakin. Suomalainen elintarvikeala nojaa paitsi varmaan ja turvalliseen tuotantoon myös pitkäjänteiseen tutkimukseen ja innovatiivisuuteen. Tämän ansiosta alalla on edellytyksiä vastata sekä kansainväliseen kysyntään että kestävän kulutuksen muutoksiin. HAMK edusti Elintarvikepäivässä yhdessä kolmen muun elintarviketekniikan koulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun kanssa. Yhdessä ammattikorkeakoulut toivat esiin yli maakunta- ja koulutusasterajat ulottuvan yhteistyön tärkeyttä parhaan mahdollisen osaamisen takaajana Suomeen.
Tapahtumien keskeinen viesti oli, että suomalaisella ruokasektorilla on mahdollisuus toimia kestävän kasvun rakentajana, mutta mahdollisuuden valjastaminen vaatii yhteistyötä ja ylpeyttä omasta tekemisestä. Osallistuminen valtakunnallisiin keskusteluihin vahvisti näkemystä siitä, että tulevaisuuden ruokajärjestelmän ratkaisut syntyvät tutkimuksen, koulutuksen ja yritysten yhteistyöllä sekä rohkealla innovaatioiden kehittämisellä. Teemme HAMKissa pitkäjänteistä työtä Hämeen ruokasektorin vahvuuksien valjastamiseksi yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Ruokajärjestelmään liittyy tunnetusti haasteita ja muutospaineita. Haasteista ei kuitenkaan pidä lannistua, vaan niistä saa ja kannattaa innostua. Hämeessä meillä on loistavat mahdollisuudet jatkossakin toimia etulinjassa kehittämässä kestävää ruokajärjestelmää – yksi jäätelö, mansikka ja innovaatio kerrallaan.
Elintarvikepäivän ja Eduskunnan Vegepäivän järjestelyissä olivat mukana keväällä päättynyt Elintarvikeinsinööri (AMK) -kouluttajien yhteisen verkko-opetuksen tarjonnan lisääminen sekä alan profilointityö (eVerkosto) -hanke sekä Verkostoista voimaa Hämeen ruokaidentiteetin vahvistamiseen (RuokaSyke) -hanke.
eVerkosto-hanketta rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö. RuokaSyke-hanke on saanut Euroopan Unionin maaseuturahoitusta Sisä-Suomen Elinvoimakeskukselta (ent. Hämeen ELY-keskus).
Lisätietoja:
