Kasvukaudet

Talven 2025-2026 routaseuranta Riuskanojan lohkolla

Routa suli 7.4.2026. Sininen käyrä kuvaa maaperän lämpötilaa ja oranssit palkit roudan syvyyttä.

Kasvukauden kulku

Terminen kasvukausi alkoi Mustialan seudulla huhtikuun 12. päivän paikkeilla. Kevät oli lämpösumman kertymisen osalta melko lähellä keskimääräistä. Sadannan osalta taas oli jonkin verran keskimääräistä kuivempaa. Kesäkuun alussa sadekertymä oli noin 30 mm keskimääräistä pienempi. Vasta kesäkuun loppupuolella sadekertymä nousi pidemmän ajan keskiarvon tuntumaan. Heinäkuun alusta lähtien sadanta on ollut katkeamatta pidemmän ajan keskiarvoa korkeammalla. Vastaavasti lämpösumman kertymä oli käytännössä koko kasvukauden ajan keskivertoa jonkin verran korkeampi.
Peltotyöt päästiin aloittamaan jo 10. päivä huhtikuuta syysviljojen lannoituksella. Muutoin huhtikuu piti sisällään lähinnä lietteen levitystä ja jonkin verran nurmien täydennyskylvöjä. Myös puitavien kasvien kylvöt päästiin aloittamaan jo huhtikuun lopulla. Riuskanojan syysruis ei ollut talvehtinut kovin hyvin, joten osa kasvustosta päätettiin muokata ja kylvää tilalle ohraa. Kuitenkin valtaosa kevätkylvöistä sijoittui toukokuun alkupuolelle. Toukokuun lopulle ja kesäkuun alkuun jäi lähinnä tilan koetoimintaan liittyviä aloja. Sadannan niukkuudesta huolimatta pääosa kasvustoista orastui/taimettui tasaisesti ja maaperän kosteus säilyi melko tasaisesti muokkauskerroksen pohjalla valtaosalla lohkoista.
Opetus- ja tutkimusmaatilalla on tehty kasvukauden aikana erinäisiä kokeiluja lannoituksen ja viljeltävien kasvien suhteen. Museolohkolla tutkittiin rakeistetun rikkipitoisen liitukalkin vaikutusta nurmen kasvuun. Yhteislaitumella oli maatiaisviljoja sekä myös öljyhampun kylvöaikakoe. Nummilohkolla oli Vaihtoehtoiset viljelykasvit-demo, jossa seurattiin erinäisten saneerauskasvien ja seosten kasvua, sekä Borealin luomulajikeruutuja. Combooster aktivointiliuosta kokeiltiin usealla eri lohkolla sekä viljakasveille että nurmelle.
Kesäkuun toisella viikolla päästiin tekemään säilörehun 1. satoa. Koko nurmialalta ei rehua korjattu, varsinkin ensimmäisen vuoden nurmet olivat heikkokasvuisia alkukesästä. Rehuntekoa häiritsi jonkin verran sateet sekä jokin peltoon kuulumaton esine, joka aiheutti pientä remonttia tarkkuussilppuriin. Määrällisesti rehua tuli hieman niukasti, mutta laadultaan se oli hyvää. Valtaosa rehuarvoista oli tavoitealueella tai rajan tuntumassa.
Säilörehun toinen sato korjattiin talteen heinäkuun toiseksi viimeisellä viikolla. Tällä kertaa korjattu ala oli suurin. Rehu oli laadultaan hieman heikompaa kuin ensimmäinen sato, mutta määrällisesti sitä tuli paljon enemmän sekä pinta-alan että suuremman hehtaarisadon ansiosta. Rehunteko kalusto ei tällä kertaa aiheuttanut päänvaivaa ja noin 80 hehtaarin ala saatiin korjattua neljässä päivässä. Hehtaarisato oli kauttaaltaan suurempi lähes kaikissa lohkoissa, mutta etenkin keväällä täydennyskylvetyt lohkot tuottivat nyt selvästi enemmän ensimmäiseen satoon verrattuna. Myös savimailla sadot paranivat huomattavasti.
Syyskylvöt sijoittuivat syyskuun ensimmäiselle viikolle. Tänä syksynä kylvettiin sekä syysvehnää että syysruisvehnää yhteensä noin 20 hehtaaria. Syysviljoja varten kynnettiin päätettäviä nurmia ja kylvöt päästiin tekemään sopivissa olosuhteissa. Loppusyksyn aikana syysviljat orastuivat tasaisesti ja niillä on hyvät edellytykset talvehtia onnistuneesti.
Kolmannen säilörehusadon korjattu pinta-ala oli reilusti pienempi kuin aiemmilla. Rehunteko ajoittui syyskuun puoliväliin, joten nurmia oli jo ehditty päättää. Joitain lohkoja jätettiin myös pois, koska pellot eivät olleet riittävän kuivia ja kasvusto sekä maaperä olisi kärsinyt. Hehtaarisato oli samaa luokkaa ensimmäisen sadon kanssa.
Syysviljojen osalta kasvukausi ei ollut kaikkein otollisin. Kevään niukka sadanta vaikutti enemmän syysviljoihin kuin kevätkylvöisiin kasveihin. Syysviljat alkoivat kuivattaa maata heti kasvuun lähdettyään, joten syysviljat kärsivät huomattavasti enemmän kuivuudesta kevään aikana. Rukiin talvehtiminen ei ollut onnistunut ja noin puolet alasta ajettiin keväällä ylös. Jäljelle jäänyt ala oli harvaa, jonka takia myös sato jäi alhaiseksi. Syysvehnällä ei puolestaan ollut ongelmia talvehtimisessa, mutta sivuversojen muodostus oli heikkoa, joka osaltaan verotti satoa, jota saatiin noin 3000 kg/ha.
Ainoana kevätviljana oli tänä vuonna monitahoista rehuohraa. Sitä oli pinta-alallisesti selvästi eniten kaikista puitavista kasveista. Ohran kylvöt jakautuivat peräti viidelle eri viikolle, sillä peltojen kylvökuntoon saamiseen vaikutti sekä maalajin vaihtelut että valitut perusmuokkaustavat. Toisin ajateltuna, kosteuden säilyminen lohkoilla vaihtelee vuosien välillä merkittävästi. Ohran kylvöjen lomassa kylvettiin myös muita kasveja, joka osaltaan venytti kylvöjä. Kevätkosteus säilyi lohkoilla kohtalaisen hyvin ja orastuminen oli paria poikkeusta lukuun ottamatta tasaista. Sadonkorjuussa satotasot vaihtelivat lohkojen välillä jonkin verran. Lähes kaikki sato saatiin korjattua talteen, poikkeuksena Mönkkö, jossa kesän runsaat sateet yhdessä eloperäisen maalajin kanssa aiheutti runsasta lakoontumista.
Hernettä ja härkäpapua oli kylvettynä yhteensä kymmenen hehtaaria puhtaina kasvustoina. Näiden lisäksi oli myös herne-ohra seoskasvustoa 10 hehtaaria. Härkäpapu taimettui tasaisesti ja sen kehitys jatkui pitkään lähes ongelmitta. Heinä-elokuun vaihteessa kasvustoissa alkoi ilmetä suklaalaikkua. Tähän mennessä härkäpapu oli ehtinyt kukkia jo hyvän aikaa. Kyseinen tauti tuleennuttaa kasvustoa ja sen ilmaantuminen vasta loppukesästä saattoi olla jopa avuksi. Puitaessa kasvusto oli tasaisesti tuleentunut, vaikkakin hieman turhan kosteaa. Hernekasvustoissa oli sen sijaan suurempaa vaihtelua. Taimettuminen sujui vielä kohtuullisen tasaisesti, mutta kesän runsaiden sateiden myötä osa kasvustoista kellastui ja kasvu tyrehtyi. Alat, joissa maaperän vedenläpäisykyky oli riittävä, tuottivat kuitenkin hyvin satoa. Parhaimman hehtaarisadon puitavista kasveista tänä vuonna tuotti herne-ohra seoskasvusto siitäkin huolimatta, että osa kasvustosta lakoontui.

Kasvukausi 2025 oli Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla monin tavoin mielenkiintoinen ja haastava. Kesälle ominaiseksi muodostuivat lähes päivittäiset sateet ja sadantaa kertyi Tammelassa ja lähialueen muissa kunnissa selvästi keskimääräistä enemmän. Ilmatieteen laitoksen Jokioisten Ilmalan toimipisteellä sadesummaa oli kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 65 mm keskimääräistä enemmän ja syyskuun alkuun mennessä 55 mm enemmän kuin pitkän ajan keskiarvo.

Kasvukauden aikana viljelyssä oli niukkojen aiempien satovuosien vuoksi runsaasti monivuotisia säilörehunurmia. Viljapuolella syksyllä oli kylvettynä noin 10 hehtaaria syysvehnää ja kokeilumuotoisesti noin 5 hehtaaria syysruisvehnää. Palkoviljoista viljeltiin härkäpapua ja hernettä molempia myös 5 hehtaarin alalla. Seosviljaa oli noin 8 hehtaaria ja loppu vilja-ala kauraa uusien perustettavien nurmien suojaviljana. Runsaasta sadannasta johtuen yksivuotisten kasvien kylvö viivästyi suunnitellusta, mutta pääsääntöisesti tärkeimmät viljelykasvit saatiin kylvettyä ajallaan kesäkuun puoliväliin mennessä.

Kylvöjen jälkeen kasvukausi keskittyi lähinnä ympärysalueiden ja harjoittelijoiden kanssa pienimuotoisiin työtehtäviin, sillä sadannat estivät pellolla tapahtuvat rikkaäestykset ja muut hoitotoimenpiteet tehokkaasti.

Lypsykarjatilan kenties vuoden tärkein tapahtuma eli ensimmäinen nurmisäilörehun korjuu päästiin suorittamaan viikkoa ennen juhannusta. Sadon määrä ja laatu oli runsaan sadannan tukemana onnistunut ja suuri helpotus aiempien kuivien satovuosien jälkeen. Jatkuvien sateiden vuoksi kaikkia nurmia ei pystytty kuitenkaan korjaamaan ensimmäiselle sadolle ajallaan, joka vaikutti osittain kasvukauden myöhempiin rehusatoihin. Toinen sato korjattiin elokuun alussa, jota hieman (aiemmin mainitun lisäksi) varjosti epätasainen täydennyslannoitus. Sato oli määrällisesti menestys ja laakasiilorehun lisäksi tehtiin pyöröpaaleihinkin yli 300 kpl. Kolmas säilörehusato korjattiin opiskelijoiden avustuksella osalta lohkoja syys-lokakuun taitteessa, jonka jälkeen voitiin olla levollisin mielin rehun riittävyydestä seuraavaan kasvukauteen saakka.

Yksivuotisen viljelykasvien sadonkorjuukautta pyrittiin aloittamaan jo elokuun alkupuolella, mutta syysviljat eivät vielä olleet tällöin valmistuneet. Toden teolla puintien pariin päästiin elokuun loppupuolella syysvehnän osalta, jolla satotaso oli keskimäärin noin 4–5 tn/ha ja laadultaan kohtalaista. Myöhäisten kylvöjen vuoksi kasvustojen valmistuminen kesti monin paikoin syyskuun puolelle ja sateiden lakoonnuttamat kaurat perustettujen nurmien suojaviljoina olivat erittäin haastavia puitavia. Suojaviljakaurojen satotasoissa oli runsaasti vaihtelua 1–5 tn / ha välillä. Sadonkorjuiden välissä opiskelijat pääsivät myös kyntämään muutama lohko ja kylvämään uutta vihneellistä syysvehnälajiketta 10 ha alalle ja pitkästä aikaa myös syysruista noin 8 ha alalle. Viimeisenä syyskuun loppupuolella korjattu Allison-härkäpapu oli positiivinen yllätys 2 tn/ha sadollaan, joka yllätti myös kohtuullisen aikaisella valmistumisellaan.

Kasvukausi oli kaiken kaikkiaan uniikilla tavalla opettavainen ja korosti peltomaan hyviä vesitalousominaisuuksia ja riittävän tasaista lannoitusta etenkin säilörehun tuotannossa. Näitä haasteita ratkoen jäämme innolla odottamaan, mitä vuosi 2026 tuo meille tullessaan.

Alku vuoden 2024 lumipeite oli vahva ja kuivuuden vuoksi se myös suli hitaasti. Toukokuun alussa päästiin aloittamaan ensimmäiset peltojen muokkaustyöt. Kylvötyöt aloitettiin ohran ja härkäpavun kylvöillä samoin toukokuun alussa. Ohran kylvö suoritettiin kylvölannoittimella, jolloin samalla ajokerralla siemen ja lannoite sijoitetaan maahan oikeaan syvyyteen nopean itämisen varmistamiseksi. Alun kylvöjä seurannut viikon kylmäjakso kuitenkin hidasti kylvöjen itämään lähtemistä. Sitä seuranneen ennätyspitkän hellejakson vuoksi viimeisten kylvöjen aikaan maassa ei riittänyt kosteutta enää tasaiseen orastumiseen.

Toukokuun hellejakson takia ensimmäinen säilörehusato korjattiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla ja sato jäi myös todella niukaksi kuivuuden vuoksi. Yhteinen sademäärä touko- kesäkuulla oli vain 34 mm. Kuivuus jatkui kasvukaudella ja sateet eivät osuneet Mustialan pelloille ennen heinäkuun puolta väliä. Toinen säilörehusato korjattiin heinäkuun lopulla ja se onnistui huomattavasti paremmin. Kolmas säilörehusato korjattiin syyskuun lopulla ja oli satomäärällisesti onnistunein. Myöhäisimmän sadon onnistumiseen johti lannoituksen vaikutus sateiden myötä.

Puinnit päästiin aloittamaan 1–2 viikkoa normaalia aikaisemmin syysvehnän osalta. Puinnit osuivat hyvään aikaan eikä sateet haitanneet sadonkorjuuta.

Kesän onnistujat satomäärällisesti olivat syysvehnä ja kokoviljasäilörehu, kaikilla kasveilla huomasi erityisen hyvin lannoituksen vaikutuksen kasvuun. Syksy oli lämmin, joten syyskylvöjä tehtiin normaalia enemmän. Syysvehnää kylvettiin 11,6 hehtaarin alalle ja syysruisvehnää 5 hehtaarin alalle. Syysmuokkaukset jäivät märkien peltojen vuoksi myöhäisiksi syksyn sateiden osuessa puintien jälkeen.

Viime vuosien tapaan pelloilla tutkittiin koeruutujen avulla erilaisia luomu apilalajeja sekä -lajikkeita. Koeruutujen koko oli muutama neliömetri ja näytteitä lähetettiin tutkittavaksi kahdesti kesän aikana. Kokeilla tutkitaan erilaisten apilalajien satotasoa ja talvenkestävyyttä.

Sadot kasveittain 2024 

Vuoden 2023 sääolosuhteet olivat hyvin vaihtelevia. Talvi oli leuto ja maa routaantui Mustialan mittauspaikalla syvimmillään vain kahdeksaan senttimetriin. Helmikuun jälkeen routaa ei enää juuri ollut. Lumipeitteen vahvuus vaihteli suojien myötä ollen vahvimmillaan 32 cm vuoden alussa. Syyskylvöistä vain vehnä talvehti kunnolla, ohra kärsi jonkin verran ja koeruutujen härkäpapu sekä rypsit tuhoutuivat täysin. 

Kevätkylvöt aloitettiin herneellä 26.4., mutta kuun vaihteen sateiden myötä toukotöihin tuli kahden viikon tauko. Kylvöt saatiin päätökseen 22.5. ja orastuminen oli maan kosteuden vuoksi tasaista. Kesäkuu oli kuitenkin tavanomaista kuivempi ja lämpimämpi, minkä vuoksi kasvu tyrehtyi. Ensimmäinen säilörehusato jäikin kuivuuden vuoksi kolmannekseen normaalista.  

Kesäkuun jälkeen alkoivat erittäin runsaat sateet: heinäkuussa 135 mm ja elokuussa 150 mm. Tämä vauhditti erityisesti nurmien kasvua, mutta viljojen sato-odote jäi pieneksi, koska viljakasvien satokomponentit muodostuvat jo kesän alussa.  

Sadonkorjuu aloitettiin 14.8. ensin kylvetyn herneen puinnilla. Tämän jälkeen korjuukauden säätila muuttui epävakaaksi ja puinteja päästiin suorittamaan aina sateiden välissä. Tästä syystä viljojen puintikosteudet olivatkin välillä hyvinkin korkeita. Puinnit päätettiin hamppukoeruutujen puinnilla 18.9. Sadot jäivät keskimääräistä heikommiksi. 

Erilaisia luomuun liittyviä kokeita kesällä -23 oli 21 kappaletta ja koeruutuja oli kaikkiaan 183 kappaletta. Koeruutujen koko vaihteli muutamasta neliömetristä hehtaariin. Ruuduilla tutkittiin mm. erilaisia vilja- ja palkovilja- ja nurmisiemenseoksia sekä kylvötiheyksiä.  

Sadot kasveittain 2023 

Kasvukauden alkuun vaikutti voimakkaasti talvikauden vahva routa- ja lumikerros sekä tammikuun suojajakso vesisateineen. Nämä yhdessä aiheuttivat pellon pintaan n. 10 cm:n jääkerroksen, jonka myötä syyshärkäpapu- ja -rypsikokeilut tuhoutuivat täysin. Myös syysvehnälohkot kärsivät talvituhoista niin pahasti, että ne jouduttiin pientä verrokkialaa lukuun ottamatta kylvämään uudelleen.

Terminen kasvukausi alkoi jo huhtikuun lopulla, mutta kevään viileyden ja kosteuden takia ensimmäinen kylvö hietamaalle tehtiin vasta 10.5. Savimailla kylvöt alkoivat 16.5. Touko-kesäkuun vaihteen sateiden myötä viljojen alkuunlähtö oli tasaista.

Ensimmäinen säilörehusato korjattiin 12.-14.6. Kasvusto kehittyi normaalia hitaammin ja sato jäi normaalia pienemmäksi. Syitä tähän oli kevään viileys ja talven aiheuttamat tuhot nurmien apila- ja sinimailaskasvustoille. Toinen säilörehu korjattiin heinäkuun viimeisellä viikolla ja tämäkin sato jäi normaalista. Tähän lienee syynä juhannuksesta alkanut kymmenen päivän hellejakso ja korjuuvälien niukahko 50 mm sadesumma. Kolmas rehusato kehittyi korjattavaksi vain joillakin säilörehulohkojen osilla.

Viljakasvustot ja herne kehittyivät normaalisti ja olivat vähärikkaisia. Satotasot olivat kohtuullisia. Härkäpapu jäi lyhyeksi, harvaksi ja runsasrikkaiseksi. Satotaso oli heikko.

Kesän 2021 kasvukausi alkoi 8.5. Kylvöt aloitettiin 4.5. ja lopeteltiin 18.6. Pitkään kylvöjaksoon oli syynä toukokuun ja kesäkuun alun kovat sateet. Paikkauskylvöjä tehtiin pitkälti kesäkuun puolella epävakaisen sään ja peltojen märkyyden takia.

Kesäkuun loppuun ja heinäkuun alkuun ajoittui kuuma ja kuiva jakso. 1. säilörehusato ei kärsinyt kuivuudesta, mutta 2. säilörehusato jäi heikohkoksi. Säilörehun korjuun ajankohdat olivat:
1. sato 10.-11.6.
2. sato 21.–23.7.
3. sato 16.–18.9.

Härkäpapu ja viljat kärsivät kuumuudesta ja kuivuudesta, jonka takia satotasot jäivät alhaiseksi. Myös laitumet kärsivät ja tästä syystä laitumella olevia eläimiä lisäruokittiin paaleilla.

Puinnit aloitettiin 27.7. poikkeuksellisesti herneen puinnilla. Elokuun kovat sateet eivät vaikuttaneet sadonkorjuuseen. Puinnit lopetettiin 16.9. Haasteita tuotti osalla lohkoista suuri rikkakasvimäärä, joka hankaloitti viljan korjuuta.

Luomuun liittyviä kokeita oli 20 kappaletta ja erilaisia koeruutuja yhteensä 488 kappaletta.

Sadot kasveittain 2021:

Talvikausi 2019-2020 oli lämmin, sateinen ja lähes lumeton.

Kesän 2020 kasvukausi alkoi 2.5. Kylvöt aloitettiin 30.4. ja lopeteltiin 2.6. Pitkään kylvöjaksoon oli syynä toukokuun epävakainen sää ja lämpimästä talvesta johtunut maan heikko routiminen. Aikaiset kylvöt orastuivat tasaisesti, mutta myöhäisissä kylvöissä oli havaittavissa jonkin verran epätasaisuutta oraissa.

Kesäkuuhun ajoittui kuuma ja kuiva jakso, mikä päättyi melko runsaisiin sateisiin. Tämän seurauksena 1. säilörehusato jäi erittäin heikoksi ja viljoihin muodostui runsaasti uusia kasvuversoja. Viljojen voimakas versonta viivästytti joillain lohkoilla puintiajankohtaa aina syyskuun loppupuolelle. Loppusyksyyn ajoittui kuitenkin riittävästi hyviä korjuukelejä.

Satotasot kesältä 2020 muodostuivat kohtuullisiksi. Kautta linjan jäätiin edellisvuotisesta. Peltolohkojen vesitalous aiheutti suurta vaihtelua satotasoihin. Luomuun liittyviä kokeita oli 26 kappaletta ja erilaisia koeruutuja yhteensä 435 kappaletta.

Kasvukausi 2019 oli onnistunut ja satotasot olivat hyviä. Kasvukauden alun sateet viivästyttivät maissin ja nurmien kylvöä, rikkakasviäestyksiä sekä mangaanin ja sinkin levitystä. Kasvustot pysyivät kuitenkin melko puhtaina rikkakasveista johtuen viljelykasvien nopeasta alkukehityksestä. Heinäkuun alun kuivuus ja kylmyys verottivat jonkin verran nurmien 2. ja härkäpavun satoa joillakin lohkoilla. Satotasot olivat kuitenkin kaikilla kasveilla edellisvuotta parempia.

Kesän 2019 aikana toteutettiin 14 erilaista luomuun liittyvää koetta.

Sadot kasveittain 2019

Terminen kasvukausi alkoi 18.4. ja päättyi 26.10. Kasvukauden pituus oli 192 vuorokautta. Tehoisan lämpötilan summa oli tällä kaudella 1406 °C

Kasvukausi 2018 oli poikkeuksellisen kuiva ja lämmin.  Lämpötilasumma oli ennätys tasolla. Keväällä kylvöt sujuivat ripeästi, mutta kuivuus aiheutti kasvustojen aukkoisuutta. Juhannuksen aikaiset sateet saivat itämättömät siemenet itämään ja kasvustoista tuli epätasaisia. Aukkoisissa kasvustoissa oli paljon jauhosavikkaa.

Sadot kasveittain 2018

Kauralta saatiin kuivuuden vuoksi huono sato, ohran, syysvehnän ja härkäpavun sato oli sääolosuhteisiin nähden kohtuullisella tasolla. Säilörehun satotaso oli huono ja sitä varten osasta kaura-alasta tehtiin kokoviljasäilörehua, jota sitäkin tuli kasvustojen mataluuden vuoksi myös vähän.

Taulukko 1. Sadot kasveittain: kasvi, pinta-ala ja kg/ha

Toukokuun 15. päivän jälkeen kylvetyiltä lohkoilta saatiin keskimäärin heikompia satoja kuin aikasemmin kylvetyiltä. Osa syy tähän on lohkojen kasvukunnossa, ensimmäisenä kylvettiin kylvökuntoon kuivuneet lohkot, osalle lohkoista jouduttiin odottamaan lannanlevitysurakoitsijaa, jolloin lohkot pääsivät kuivumaan liikaa keväällä.

Taulukko 1. Kasvulohko, pinta-ala, kasvi, kyvöpäivä ja sadot kuiva-ainekiloina

Taulukko 2. Kasvit, pinta-alat, kg kuiva-ainetta/ha sekä kg kuiva-ainetta yhteensä.

Sade- sekä lämpösumman kehittyminen touko-syyskuussa Mustialassa. Lämpötilasumma  jäi vuoteen 2016 verrattuna jälkeen noin 270 astetta ja 2012-2016 keskiarvoon 195 astetta. Sadepäiviä touko-syyskuussa on ollut 64.