Ravinnehyöty
Marjojen kastelulannoituksen hallinnalla minimoidaan ravinnevalumat tunneli- ja
kausihuonetuotannossa


Hankkeen tiedot
| Hanke | Marjojen kastelulannoituksen hallinnalla minimoidaan ravinnevalumat tunneli- ja kausihuonetuotannossa (Ravinnehyöty) |
| Kesto | 1.1.2025–31.3.2027 |
| Toteuttajat | ProAgria Etelä-Suomi, Luonnonvarakeskus, Hämeen ammattikorkeakoulu |
| Rahoittajat | Euroopan unioni (Maaseuturahasto 2023–2027) |
| Budjetti | 272 000,05 € (HAMKin osuus 85 999,68 €) |
Kasvutunneleissa ja kevytrakenteisissa kasvihuoneissa viljeltävän mansikan ja vadelman tuotanto tuo mukanaan haasteita kastelulannoituksen hallintaan. Marjojen pidennetty tuotantokausi vaatii tarkkuutta kastelulannoituksen ajoituksen ja määrän suhteen. Rajoitetussa kasvualustassa käytettävä ylikastelu huuhtoo ravinteita, mikä voi lisätä vesistöihin päätyviä ravinnepäästöjä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä tuotannon tehokkuutta että ympäristökestävyyttä.
Hankkeessa kehitetään lannoituskastelun menetelmiä ja käytäntöjä tunneli- ja kausihuoneviljelmille sekä tuottajille, jotka suunnittelevat marjantuotannon aloittamista niissä. Käytännön koeviljelyillä ja mittauksilla tutkitaan, miten kastelulannoituksen ajoitusta ja määrää voidaan optimoida, jotta ravinnevalumat minimoituvat. Samalla selvitetään vaihtoehtoja ylikasteluveden käsittelyyn ja uudelleenkäyttöön sekä arvioidaan näiden menetelmien kustannuksia ja vaikutuksia tuotannon vesijalanjälkeen.
Hankkeen tuloksena viljelijät saavat käyttöönsä konkreettiset ohjeet kastelulannoituksen hallintaan sekä tietoa tehokkaista ja ympäristöystävällisistä ylikasteluun käytetyn veden käsittelymenetelmistä.
Käytännön kokeet ja mittaukset toteutetaan viljelijäyhteistyönä Varsinais-Suomen, Hämeen ja Pirkanmaan alueilla. HAMK toimii yhtenä koetilana mansikanviljelyssä ja Luke vadelmanviljelyssä. Vastaamme lisäksi myös hankkeen aikana tehtävästä laboratorioanalytiikasta. Puutarhatalouden opiskelijamme saavat myös mahdollisuuden osallistua hanketyöhön, mikä tukee heidän oppimistaan alan ajankohtaisissa haasteissa.
Kohderyhmä
Marjanviljelijät, puutarha-alan toimijat ja neuvontaorganisaatiot, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, ympäristöviranomaiset ja vesienhallinnan asiantuntijat
Toiminta-alue
Varsinais-Suomi, Häme, Pirkanmaa
Tiedotteet, artikkelit ja opinnäytetyöt
- Yrjölä, Lyyli. (2026). Kahden eri kasvualustan vaikutus mansikan satoon : kahden eri turvepohjaisen kasvualustan ero ylikastelussa. Opinnäytetyö. Hämeen ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/926544
Menneet tapahtumat
Seminaari järjestettiin Lepaan kampuksella Lepaa 2026 -näyttelyn yhteydessä yhteistyössä Euroopan Unionin osarahoittaman Hortianna-hankkeen kanssa.
Ohjelma:
Tervetuloa seminaariin, Marja Rantanen, Luonnonvarakeskus LUKE
Hortianna- ja Ravinnehyöty-hankkeet kehittävät kasvualustojen kastelulannoituksen hallintaa, Marika Tossavainen, HAMK ja Saila Karhu, Luonnonvarakeskus Luke
Tunnistettuja haasteita vedenkierrätyksessä, Päivi Vartiainen, HAMK
Mansikoita ympäri vuoden, Eija Lankinen ja Salla Leppäkoski, HAMK
Ratkaisuja vedenkierrätysjärjestelmiksi marjantuotannossa, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi
Kastelulannoituksen kierrätysjärjestelmien kustannukset, Tiina Heinonen, ProAgria Etelä-Suomi
Kokemuksia kasteluvesien kierrättämisestä, viljelijän puheenvuoro, Minna Nissilä Ylitalo Oy
Yhteenveto ja seminaarin päätös
Kasvihuone- ja tunneliviljelyssä ylikasteluveden hallinta on sekä taloudellinen että ympäristökysymys.
Miten ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon? Millaisia ratkaisuja viljelijät ovat jo löytäneet? Entä mitä teknologioita ja yhteistyömuotoja voisi hyödyntää?
Mini-hackathon järjestettiin yhteistyössä Euroopan Unionin osarahoittaman Hortianna-hankkeen kanssa.
Yhteystiedot

