Suomi-unelmasta kasvoi ura puutarhan-alan tutkimuksessa
Televisiodokumentti Suomesta teki romanialaiseen Denisa Dumitrascuun jo pienenä lähtemättömän vaikutuksen. Pitkäaikainen unelma Suomesta kävi toteen, kun hän sattui tapaamaan HAMKin työntekijän puutarhatalouden kongressissa Bukarestissa. Erasmus-apurahalla aukesi opiskelumahdollisuus, mikä sittemmin toi hänet tutkimustyöhön Lepaalle.
Suomi tarkoittaa minulle unelman toteutumista. Täällä voin keskittyä omaan juttuun ja rakentaa tulevaisuuttani.
Kipinä Suomeen syttyi varhain. Olin jo lapsena turhautunut Romanian koulujärjestelmään. Olin tosi vihainen, koska järjestelmä ei ollut reilu. Jotkut oppilaat antoivat opettajille lahjuksia, jolla saivat parempaa kohtelua. Sitten näin dokumentin Suomesta, ajattelutavasta ja koulujärjestelmästä täällä. Sanoin, että haluan isona muuttaa Suomeen, ettei minun tarvitse kokea tällaista epäreiluutta.
Myöhemmin innostukseni kasvoi niin suureksi, että aloin tutustua Suomen historiaan ja kulttuuriin. Lisäksi sain suomalaisia ystäviä. Yritin jopa oppia vähän suomea, vaikka sen yhdistäminen lukio-opiskelun vaativuuteen ja suureen opiskelumäärään oli todellinen haaste.
Arvostan Suomessa sitä, miten paljon koulutukseen panostetaan ja kuinka tasa-arvoa sekä työntekijöitä kunnioitetaan. Tiedän toki, ettei yksikään maa ole täydellinen paratiisi ja Suomellakin on omat ongelmansa. Minulle suomalaiset arvot ja elämäntyyli tuntuvat kuitenkin täysin oikeilta.
Bukarestista Lepaalle
Ajatus Suomeen muuttamisesta tuntui aluksi todella vaikealta. Pidin unelmaani pitkään piilossa, koska uuteen maahan muuttaminen on taloudellisesti haastavaa. Ajattelin, että ehkä jonain päivänä elämässäni saan mahdollisuuden muuttaa Suomeen. Elämä kuitenkin jatkui ja aloitin hortonomin opinnot Bukarestin yliopistossa. Siellä opin paljon teoriaa muun muassa vihannesten ja hedelmäpuiden kasvatuksesta, kasvien lisäämisestä ja kasvifysiologiasta. Opinnot menivät tosi nopeasti ja nautin opiskelusta suuresti, sillä olin syvästi kiinnostunut alasta. Opintojeni viimeisenä vuonna yliopistoni teki vaihtosopimuksen Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) kanssa. Sopimus antoi opiskelijoille mahdollisuuden lähteä Erasmus+ -vaihtoon. Tajusin, että minun unelmastani voisikin tulla totta!
Pääsin tapaamaan HAMKin Bio- ja luonnonvara-alan johtajan Mona-Anitta Riihimäen Bukarestissa järjestetyssä Euroopan puutarhatalouden kongressissa. Keskustelimme HAMKista ja mahdollisuudesta hakea Erasmus-apurahaa.
Aluksi en uskonut, että vaihto-opiskeluun lähtö olisi minulle viimeisen vuoden opiskelijana mahdollista. Kaikki kuitenkin muuttui, kun tiedekuntani Erasmus-koordinaattorin avulla pääsin tapaamaan HAMKin Bio- ja luonnonvara-alan johtajan Mona-Anitta Riihimäen Bukarestissa järjestetyssä Euroopan puutarhatalouden kongressissa. Keskustelimme HAMKista ja mahdollisuudesta hakea Erasmus-apurahaa. Kongressin jälkeen jatkoimme keskustelua sähköpostilla ja sain yhteyden Lepaan puutarhatalouden koulutuspäällikköön Heikki Peltoniemeen ja tutkijayliopettajaan Marika Tossavaiseen. Pian minut hyväksyttiin Erasmus+ -harjoittelijaksi Lepaan tomaattikasvihuoneeseen ja tarinani Suomessa alkoi.
Töissä tomaattikasvihuoneella
Työskentelin HAMKin Lepaan kampuksen kasvihuoneella viisi kuukautta, syyskuusta 2024 tammikuuhun 2025. Suomen kielen taitoni kehittyi todella, vaikka aluksi oli kyllä vaikeaa. Vaikka osasin vähän suomea, en ymmärtänyt ollenkaan puhekieltä. Pikkuhiljaa kuitenkin totuin siihen. Sain myös osallistua HAMKin järjestämille suomen kielen kursseille Lepaalla.
Kielen lisäksi pystyin kehittämään taitojani hortonomina. Näin käytännössä, miten puutarhatalous toimii Suomessa, miten tomaatteja kasvatetaan Pohjois-Euroopassa kasvihuoneissa ja miten kasveja suojellaan taudeilta ja tuholaisilta. Myös suomalainen työkulttuuri teki minuun suuren vaikutuksen. Oli hienoa huomata, että työpaikalla on matala hierarkia verrattuna Romaniaan. Esihenkilöt ovat ystävällisiä ja kaikki työntekijät ovat tasa-arvoisia. Tämän lisäksi arvostan todella paljon erinomaista työn ja vapaa-ajan tasapainoa.
Mikrolevien kasvatus ylikasteluvedestä
Tomaattikasvihuoneessa tehdyn harjoittelun jälkeen sain upean mahdollisuuden jatkaa työskentelyäni Suomessa, HAMKin Lepaan kampuksen Kestävä sisäviljely -tutkimusryhmässä. Aloin työskennellä Euroopan unionin osarahoittamassa Hortianna-tutkimushankkeessa ja tehdä opinnäytetyötäni mikrolevistä biostimulantteina.
Tästä alkoi kokonaan uusi luku elämässäni, ja millainen luku se onkaan ollut! Lepaalla olen oppinut kaiken, mitä nykyään tiedän tutkimuksesta, kokeiden tekemisestä, tiedonhausta ja kokeiden suunnittelusta, sekä myös tiimityöstä. Sain tilaisuuden työskennellä aivan oikeassa laboratoriossa. Olin todella onnekas, sillä HAMK Bion asiantuntijat opettivat minulle suurella kärsivällisyydellä, aivan nollasta, miten kemiallisia yhdisteitä analysoidaan ja mitkä ovat laboratoriotyön tärkeimmät perusprotokollat. Minulla on yhä paljon opittavaa, mutta tunnen kehittyväni joka ikinen päivä.
Opinnäytetyössäni pääsin mukaan laboratorioon kasvattamaan mikroleviä Lepaan kampuksen tomaattikasvihuoneen ylikasteluvedessä. Tavoitteenani oli hyödyntää kasvihuoneen ylikasteluveden ravinteita mikrolevien kasvatuksessa ja näin sulkea ravinnekierto. Lisäksi tein viljelykokeita, joissa tutkin kasvattamieni mikrolevien käyttöä biostimulantteina. Tämän jälkeen sain mahdollisuuden jatkaa työskentelyä samassa hankkeessa, mutta mikrolevien sijaan aloin tutkimaan typen sitoutumista erilaisiin biohiiliin. Sitomalla erilaisten ravinnevalumien typpi biohiileen, voitaisiin välttää typen päätyminen luontoon ja siten vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Ravinneladattu biohiili voitaisiin mahdolliset myös hyödyntää uudelleen viljelyssä.
Tutkimustyötä ja tulevaisuuden suunnitelmia
Urani HAMK Bion Kestävä sisäviljely -tutkimusryhmässä jatkuu edelleen. Nyt työskentelen Euroopan Unionin osarahoittamassa Funter-hankkeessa. Tässä projektissa kasvatan Centella asiatica -kasvia eli rohtosammakonputkea kerrosviljelmässä. Rohtosammakonputki on kiinnostava kasvi lääke- ja kosmetiikkateollisuuden tarpeisiin. Seuraavaksi teemme laboratoriossa uutteita, joista analysoimme kasvin bioaktiivisia yhdisteitä. Tavoitteenamme on paitsi selvittää kasvin käyttäytymistä kerrosviljelyssä, myös varmistaa sen kasvatuksen ympäristöystävällisyys ja kestävyys Suomessa LCA-laskennan avulla. Projektissa teemme yhteistyötä Helsingin yliopiston Farmaseuttisen kemian ja teknologian laitoksen sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kosmetiikka-alan asiantuntijoiden kanssa.
Arvostan läpinäkyvää ja reilua järjestelmää, jossa voin keskittyä puhtaasti omaan ammattialaani ilman tunnetta siitä, että minun täytyy tehdä kompromisseja.
Kun mietin elämääni taaksepäin, en tiedä, missä olisin nyt, jos en olisi muuttanut Suomeen. Olisin luultavasti päätynyt työelämään, ja minun olisi ollut paljon vaikeampaa kehittää osaamistani samalla vauhdilla ja tasolla kuin täällä. Todennäköisesti olisin työskennellyt viherrakentamisen parissa tai ottanut askeleita kohti yliopisto-opettajan uraa.
Mielenrauhani kannalta oli kuitenkin todella tärkeää löytää työympäristö, joka sopii täysin yhteen omien arvojeni kanssa. Arvostan läpinäkyvää ja reilua järjestelmää, jossa voin keskittyä puhtaasti omaan ammattialaani ilman tunnetta siitä, että minun täytyy tehdä kompromisseja.
Nautin täysillä tästä valitsemastani polusta ja tulevaisuudesta, jota voin rakentaa Suomessa. Seuraava askeleeni on jatkaa uraani tutkimuksen parissa ja hakea tohtoriopintoihin. Haluan kehittyä jatkuvasti puutarhatalouden alalla, koska se on ala, jota rakastan ja jossa haluan menestyä. Ja tohtoriopintojen jälkeen – jää nähtäväksi, mitä hienoja mahdollisuuksia elämä vielä tuo tullessaan!
Lisätietoja
