Lyhyiden vaihtojen mahdollisuudet lisääntyneet
Parin viime vuoden aikana HAMKiin on tullut uusia, 5–30 päivän vaihto-opiskelun mahdollisuuksia. Lyhyet vaihdot sopivat hyvin esimerkiksi perheellisille opiskelijoille. Vaihtoon lähteminen on piristynyt pandemian ajoista, mutta saapuvia vaihto-opiskelijoita on puolet vähemmän kuin ennen pandemiaa.
Vaihto-opiskeluun ulkomailla on tullut vuoden 2019 jälkeen uusia mahdollisuuksia. Kun ennen vaihdossa vietettiin vähintään kolme kuukautta, on nyt mahdollista lähteä vaihtoon hyvin joustavasti myös paljon lyhyemmäksi aikaa: 5–30 päiväksi. Apurahan saa myös lyhyille jaksoille.
HAMKin opiskelijoiden vaihtoon lähtemisen osalta lyhyiden, eli alle 3 kuukauden vaihtojen määrä on pandemian jälkeen elpynyt lähes ennalleen, kun taas pitkien eli yli kolmen kuukauden vaihtojen osuus on laskenut. Lyhyisiin vaihtoihin lähti vuonna 2019 HAMKista 67 opiskelijaa, ja tänä vuonna 62 tähän mennessä. Pitkiin vaihtoihin puolestaan lähti vuonna 2019 yhteensä 80 opiskelijaa ja tänä vuonna 56. Koronapandemia selittänee osin tilannetta. Koronatilanteen ollessa vaikeimmillaan liikkuvuuden mahdollisuudet vaihtelivat.
”Lyhyt vaihto on tietysti erilaisiin elämäntilanteisiin, esimerkiksi perheelliselle opiskelijalle, helpompi toteuttaa. Lyhyempiä vaihtoja saatetaan suosia siksikin, että luullaan vaihdossa olemisen pidentävän opiskeluaikaa. Näin ei ole, vaan ulkomailla vietetty aika luetaan täysin osaksi tutkintoa”, kansainvälisten asioiden suunnittelija Leena Rantanen sanoo.
Moni tähän saakka tehdyistä lyhyistä vaihdoista on ollut käytännössä kahden kuukauden jakso. Alle kuukauden mittaiset vaihtoehdot ovat melko uusi juttu, josta ei vielä kovin hyvin tiedetä. Ne ovat mahdollistaneet esimerkiksi HAMKin liittyminen RUN-Eurooppa-yliopistoon, jossa yhtenä kantavana ideana on toteuttaa allianssiin kuuluvien korkeakoulujen välillä lyhyitä vaihtoja joustavasti. Toisekseen lyhyiden vaihtomahdollisuuksien tarjontaa ovat lisänneet Erasmus+ -monimuotototeutukset, jossa osa vaihtoajasta suoritetaan fyysisesti kohdemaassa ja osa virtuaalisesti kotimaasta käsin.
Saapuvien vaihto-opiskelijoiden määrässä sen sijaan on tapahtunut notkahdus. Ennen pandemiaa, vuonna 2019, HAMKiin saapui pitkiin ja lyhyisiin vaihtoihin yhteensä 206 opiskelijaa. Tämän vuoden vastaava luku on pyöreä sata.
”Emme ole aivan varmoja, mistä lasku johtuu. Sitä viestiä on kyllä kuultu, että tilanne Venäjällä vaikuttaa, ja Suomi rajanaapurina kärsii tilanteesta”, Rantanen ja kansainvälisten asioiden suunnittelija Malla Haaparanta kertovat.
Vaihtoon pääsevät kaikki
HAMKin kansainvälisten palveluiden toimistolla kannustetaan lämpimästi tarttumaan uusiin vaihtomahdollisuuksiin ja sieltä saa apua myös käytännön kysymyksiin.
“Paljon on sitä harhaluuloa, että pitää olla erityisen hyvä kielitaito, apurahaa ei saa kaikki tai tosiaan se, että vaihtoaika tulisi muun opiskelun päälle. Kaikki mainitut asiat ovat juuri päinvastoin”, Haaparanta huomauttaa.
Hän myös uskoo, että uudet, lyhyet vaihdot voivat kannustaa lähtemään myöhemmin uudestaan ulkomaille pidemmäksikin aikaa.
”Monelle vaihdossa olleelle tulee pärjäämisen kokemus. Suomalaisten ei esimerkiksi tarvitse potea alemmuuskompleksia kielitaidosta missään.”