Millaista osaamista kotihoidossa tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa? Kotihoidon työskentelykenttä on murroksessa ja uudistusten kohteena. Yhden uudistuksen ja samalla uuden osaamistarpeen kotihoidon kentälle luo hoito- ja hoivatyön tukena käytettävät teknologiat.
Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Laurea-ammattikorkeakoulun Digiosaamista ja kestävää työtä kotihoitoon (DIGIKH) -hankkeessa järjestettiin neljä kotihoitotapahtumaa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksella. Niissä esiteltiin sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille uusia näkökulmia kotihoidossa työskentelyyn. Keskiössä olivat kotona asumista tukevat teknologiat ja hoitoalan yrittäjyys.
Käytännön kokeiluja ja uusia näkökulmia kotihoidon arkeen
Kotihoitotapahtumien aikana osa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksesta muuttui kotihoidon teemaiseksi areenaksi: auditoriossa kuultiin puheenvuoroja teeman ympärillä, aulatilaan sijoittui näytteilleasettajia ja luokkahuoneissa pidettiin työpajoja. Kotihoitotapahtumat avanneissa puheenvuoroissa opiskelijat johdateltiin päivän teemaan puheenvuoroilla kotiin vietävistä digitaalisista palveluista. Puheenvuoroissa pysähdyttiin pohtimaan kysymyksiä, jotka liittyvät keskeisesti digitaalisiin palveluihin: mitä niillä tarkoitetaan, millaisia palveluja asiakkaat tarvitsevat, mitä he pitävät tärkeänä sekä millaista osaamista hoitajilta vaaditaan palveluiden toteuttamisessa.
Tapahtumien aikana opiskelijat tutustuivat kotona asumista tukeviin teknologiaratkaisuihin, jotka edistävät iäkkäiden ja erityistarpeita omaavien ihmisten turvallista ja itsenäistä arkea. Keskeinen osa tapahtumia olivat näytteilleasettajien esittelypisteet sekä työpajat, joissa opiskelijat pääsivät tarkemmin oppimaan ikääntyneiden hoitotyön erityispiirteistä. Tapahtumiin kutsuttiin näytteilleasettajiksi kotona asumista tukevien teknologiaratkaisujen toimittajia sekä hoitoalan yritysten edustajia. Esittelypisteillä opiskelijat harjoittelivat sidosryhmien edustajien kanssa toimimista, oppivat hoitoalan yrittäjyydestä ja teknologiaratkaisuista sekä testasivat erilaisten teknologioiden käyttöä.
Työpajoissa opiskelijat tutustuivat muun muassa sosiaalisiin robotteihin ja eksoskeletoneihin (voimaliivit) hoitotyön tukena. Eksoskeletoneilla tarkoitetaan kehon ulkoisia tukirankoja, joiden avulla voidaan keventää fyysistä kuormitusta. Työpajoissa yhdistyivät tiedon saaminen teknologioista, tiedon soveltaminen kotihoidon arkeen, laitteiden käytännön kokeilu sekä ryhmätyöskentely teknologioiden parissa. Työpajoissa käsiteltiin lisäksi kaatumisten ehkäisyä sekä muistisairauksien tunnistamista.
Tapahtumapäivien loppupuolella opiskelijoille tarjoutui mahdollisuus päästä kuulemaan ja kyselemään hoitoalan yrittäjyydestä. Martta Kotihoivan toimitusjohtaja Marika Hakari kertoi omasta matkastaan yrittäjäksi ja Martta Kotihoivan tuottamista monipuolisista palveluista kotona asuville asiakkaille. Marika huomioi puheenvuoroissaan myös opiskelijoiden näkökulmat – harjoittelu- ja työllistymismahdollisuudet kiinnostivat opiskelijoita.
Kokemuksia kotihoitotapahtumista
Kotihoitotapahtumiin osallistuneiden yritysten edustajien mukaan oli tärkeää tarjota tuleville ammattilaisille mahdollisuus tutustua yrityksiin jo opintojen aikana. Opiskelijat nähtiin merkittävänä kohderyhmänä yrityksille – sekä yritysten tarjoamien palveluiden tunnetuksi tekemisen näkökulmasta että potentiaalisina tulevaisuuden työkavereina. Kenties opiskelija tai useampi keksii suunnata hoitoalan yrittäjyyden, sensoritekniikan tai etähoivan pariin töihin tutustuttuaan alan toimijoihin kotihoitotapahtumissa.
Opiskelijoilta kerätyn palautteen perusteella tutustuminen teknologioihin oli tarpeellista ja mielekästä. Tapahtumissa esitellyt teknologiat ja apuvälineet olivat monille opiskelijoille uusia. Tapahtumissa oli tutustuttavina muun muassa lääkeannostelurobotteja sekä sosiaalisia robotteja, joilla tarkoitetaan ihmisen kanssa vuorovaikuttavia laitteita. Yli puolet opiskelijoista kertoi oppineensa uutta hoito- ja hoivatyön tukena käytettävistä roboteista.
Seuraavaksi yleisintä olivat maininnat eksoskeletoneista, joista uutta kertoi oppineensa noin kolmannes vastaajista. Kotihoitotapahtumissa opiskelijat kokeilivat eksoskeletoneiden käyttöä ja arvioivat niiden käytettävyyttä kotihoidon arjessa. Opiskelijat nostivat esille kotihoidossa tehtävät raskaat nostot, mutta myös puhtaanapito- ja hygieniakysymykset eksoskeletoneihin liittyen.
Oppimista ja oivalluksia
Järjestetyt kotihoitotapahtumat olivat opiskelijoilta kerättyjen palautteiden mukaan onnistuneita. Opiskelijoiden palautteissa teknologiasisällöt mainittiin useimmin työpajatyöskentelyn aiheista. Tätä voitiin pitää merkkinä tapahtumien yhden keskeisen tavoitteen, teknologioiden tutuksi tekemisen, saavuttamisesta. Työpajatyöskentely sai opiskelijat myös soveltamaan tietoa ja ajattelemaan kriittisesti. Esimerkkinä kriittisestä ajattelusta toimi opiskelijoiden palautteissa esitetty kysymys – entä, jos teknologia ei toimi? Ainoastaan toimiva teknologia tukee kotona asuvan iäkkään ihmisen hyvinvointia. Ongelmien ilmetessä ammattilaisen teknologiaosaaminen sekä ammattilaisen kyky ohjata asiakasta ja läheisiä korostuvat entisestään. Toivon mukaan ajatus ammattilaisen teknologiaosaamisen tärkeydestä jäi opiskelijoille mieleen tapahtumien keskeisistä teemoista.
Työpajoissa opiskelijat keskustelivat laitteiden mahdollisista käyttäjäryhmistä. Opiskelijoita ohjattiin pohtimaan seuraavia kysymyksiä: Kenelle teknologia soveltuu ja kenelle ei? Minkä haasteen se ratkaisee? Mitä riskejä käyttöönottoon liittyy? Ja ennen kaikkea: Miten teknologia tukee hyvää arkea kotona? Teknologioiden käytön valmiuksiin vaikuttaa joukko erilaisia tekijöitä, muun muassa henkilön toimintakyky, aistitoiminnot, sairaudet ja niiden hoito, taidot, asenteet ja asiakkaan lähipiiri omalla suhtautumisellaan. Hoivateknologian käyttöönotto tulisi perustua ihmisen elämäntilanteen ja tarpeiden yksilölliseen arviointiin. Keskustelut saivat opiskelijat soveltamaan aiemmin oppimaansa ja pohtimaan myös ikääntymisen teemaa laajemmin. Neljässä kotihoitotapahtumassa tutustutettiin noin 100 opiskelijaa kotihoidon teknologiaratkaisuihin sekä hoiva-alan yrityksiin ja yrittäjyyteen. Tapahtumat tarjosivat opiskelijoille mahdollisuuden reflektoida omaa osaamistaan suhteessa työelämässä tarvittavaan teknologia- ja digiosaamiseen. Tapahtumat toivat uusia näkökulmia siihen, millaista kotihoidossa toimiminen voi olla. Kotihoidon toimintaympäristö uudistuu alati ja vaatii henkilöstöltä uudenlaista osaamista. Työelämän muuntuessa yrittäjyys voi tarjota mahdollisuuden oman näköiseen työuraan. Näihin teemoihin opiskelijat saivat tapahtumien myötä ensikosketuksen ennen työelämään siirtymistään.
Kirjoittajat
Tietoa hankkeesta
Digiosaamista ja kestävää työtä kotihoitoon (DIGIKH) -hankkeen tavoitteena on rakentaa kotihoidon digiosaamisen joustava jatkuvan oppimisen malli kotihoidon toimijoiden ja hyvinvointialueen käyttöön.
Hanketta toteuttavat Hämeen ammattikorkeakoulu ja Laurea-ammattikorkeakoulu, ja se on Euroopan unionin osarahoittama.
