Laaja tutkimus: Hyvä opetus kantaa myös opettajaa
Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopettajia koskeva tutkimus osoittaa, että pedagoginen osaaminen, vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa, oppimislähtöinen opetus ja opetuksen reflektointi ovat keskeisiä opettajan hyvinvoinnin voimavaroja. Monimenetelmällisen tutkimuksen yhtenä metodina käytettiin opettajien fysiologista virittyneisyyttä mittaavia älysormuksia.
Korkeakouluopettajan hyvinvointi kytkeytyy monin tavoin itse opetustyöhön. Nelivuotisen, Suomen Akatemian rahoittaman THEwellbeing-tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että opettajan pedagogisella osaamisella, opetukseen liittyvillä kokemuksilla ja vuorovaikutuksella opiskelijoiden kanssa on tärkeä merkitys opettajan hyvinvoinnille.
Yksi keskeinen hyvinvointia tukeva tekijä on opettajan pedagoginen tietoisuus eli ymmärrys siitä, miten opiskelijat oppivat ja miten oma opetus tukee heidän oppimistaan. Kun opettaja ymmärtää oppimisen ja opetuksen välistä suhdetta, hänen on helpompi tehdä perusteltuja pedagogisia ratkaisuja ja käsitellä opetustilanteisiin liittyvää epävarmuutta.
Tutkimuksessa opettajien kokemuksia ja opetustilanteita tarkasteltiin monimenetelmällisesti kyselyiden, haastattelujen ja opetustilanteiden videointien sekä älysormuksilla mitatun fysiologisen virittyneisyyden avulla.
Vuorovaikutus ja opiskelijoiden osallistuminen voivat tukea opettajan hyvinvointia
Tutkimustulokset nostavat esiin opiskelijoiden ja opettajan välisen vuorovaikutuksen merkityksen. Opettajat kokivat usein myönteisiksi ja hyvinvointia tukeviksi opetustilanteet, joissa opiskelijat osallistuivat aktiivisesti ja vuorovaikutus koettiin onnistuneeksi.
“Viime aikoina on keskusteltu paljon korkeakouluopetuksen laadusta ja siitä, millaista opetuksen pitäisi olla. Tuloksemme osoittavat, että opetuksen kehittäminen ei ole tärkeää vain opiskelijoiden oppimisen kannalta. Pedagoginen osaaminen, onnistunut vuorovaikutus ja opiskelijoiden aktiivinen osallistuminen ovat myös opettajan hyvinvoinnin voimavaroja”, THEwellbeing-konsortion johtaja, KT, dosentti Liisa Postareff Hämeen ammattikorkeakoulusta sanoo.
Tulokset haastavat myös oletusta siitä, että opiskelijoiden aktivoiminen olisi opettajalle lähtökohtaisesti kuormittavaa. Onnistunut vuorovaikutus voi päinvastoin tukea opettajan hyvinvointia. Tämä edellyttää kuitenkin pedagogista osaamista: opettajan on osattava rakentaa vuorovaikutusta tavalla, joka tukee oppimisen tavoitteita ja tuntuu mielekkäältä sekä opiskelijoista että opettajasta.
Tulokset korostavat myös korkeakoulujen vastuuta opettajien hyvinvoinnin tukemisessa. Hyvinvointia voidaan vahvistaa mm. tukemalla opettajien pedagogisen osaamisen kehittymistä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia oman opetuksen reflektointiin ja yhteiseen kehittämiseen.
Älysormukset kertoivat virittyneisyydestä
Monimenetelmällinen tutkimus mahdollisti opetustilanteiden, opettajien kokemusten ja opetuksen aikaisten kehollisten reaktioiden samanaikaisen tarkastelun. Älysormuksilla mitattiin opettajien fysiologista virittyneisyyttä, joka kertoo sympaattisen hermoston aktivaatiosta. Korkea virittyneisyys liittyi tutkimuksessa useimmiten kielteisiin kokemuksiin opetustilanteissa, kuten epävarmuuteen ja jännittyneisyyteen. Virittyneisyys ei kuitenkaan itsessään kerro siitä, onko kokemus myönteinen vai kielteinen: korkeaa virittyneisyyttä havaittiin myös esimerkiksi innostuksen, sitoutumisen ja onnistumisen kokemusten yhteydessä. Tulokset osoittavat, että fysiologista virittyneisyyttä on tärkeää tarkastella yhdessä opettajan kokemusten ja opetustilanteen kanssa.
THEwellbeing – Enhancing higher education teachers’ teaching processes and well-being
- Toteutettiin vuosina 2022–2026 Hämeen ammattikorkeakoulun, Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteistyönä.
- Tutkimukseen osallistui 59 opettajaa yhdeksästä korkeakoulusta.
- Tavoitteena oli selvittää korkeakouluopettajien opetuksen ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Hankkeessa kehitettiin ja toteutettiin myös interventio, jossa opettajia tuettiin oppimislähtöisen opetuksen, ohjatun reflektion ja mindfulness-pohjaisten harjoitteiden avulla.
- Hanketta koordinoi Hämeen ammattikorkeakoulu, ja konsortion johtajana toimi KT, dosentti Liisa Postareff. Hankkeen johtajana Helsingin yliopistossa toimi FT, dosentti Annan Parpala, ja Tampereen yliopistossa prof. Petri Nokelainen. Hanketta rahoitti Suomen Akatemia.
Lisätietoja:
Liisa Postareff
Yksikön johtaja, korkeakoulupedagogiikka
Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö
