Digitaalisen matkailumarkkinoinnin mittaamisen luotettavuus

Digitaalinen markkinointi on viime vuosina kehittynyt entistä monikanavaisemmaksi ja datalähtöisemmäksi.  Eri markkinointikanavien näkyvyyden ja käytön mittaaminen ja analysointi onkin keskeinen osa nykyajan markkinointia useasta syystä. Markkinoijalle ja palveluntarjoajille on tärkeää ymmärtää, mitä kanavia pitkin asiakkaat tavoitetaan tehokkaimmin, mitkä sisällöt herättävät kiinnostusta ja millaiset kampanjat johtavat konkreettisiin toimenpiteisiin, kuten verkkosivuvierailuihin tai ostoihin.

Markkinoinnin onnistumista ja verkkokaupan käytettävyyden ja palvelukuvausten toimivuutta ei ilman mittauksia voida objektiivisesti arvioida, kehittää ja tehostaa saavuttamaan ostavaa kuluttajaryhmää. Reaaliaikainen digitaalinen mittaaminen tarjoaa myös näkymän asiakaspolun toimivuuteen. Esimerkiksi pullonkaulat markkinointipolulla, kuten matala klikkausprosentti kampanjassa tai suuri poistumisprosentti verkkosivulla, voidaan tunnistaa nopeasti ja niihin voidaan reagoida ketterästi. Mainonnan kohdentamisasetukset digitaalisilla alustoilla perustuvat nekin palveluiden käyttäjistä kerätyn datan hyödyntämiseen asiakasprofiileina tai tunnistettuna kiinnostuksen kohteina.

Data-analytiikalla tehoa Hämeenlinnan matkailun ja liikkumisen tiedolla johtamiseen ‑hankkeen keskiössä oli matkailun alueellisten edistämisorganisaatioiden tiedolla johtamisen tukeminen. Hankkeen yhteydessä tutkimme matkailijoiden digitaalisen tiedonhakupolun (eli ns. ”käyttäjäpolun”) mittaamista ja analytiikkaa Hämeenlinnan alueellisen markkinoinnin kotisivuilla. EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen voimaantulo ja sitä seuranneet julkisuutta saaneet oikeustapaukset käyttäjän yksilöivän seurannan käyttämisestä ovat johtaneet myös käyttäjien varovaisuuteen seurannan ja evästeiden hyväksymisessä. Tässä artikkelissa kuvatussa tutkimuksessa loimme markkinointisivustolle käyttäjäliikennettä sosiaalisen median mainoskampanjalla ja vertasimme kotisivuanalytiikan mittaustuloksia käyttäjän yksilöivän evästeellisen ja yksilöimättömän evästeettömän seurannan välillä kahdessa eri kokeessa.

Tietosuoja asettaa haasteita mittaamiselle

EU:n yleinen tietosuoja-afsetus (GDPR) on tuonut merkittäviä muutoksia digitaalisen seurannan mahdollisuuksiin. Yksilöiden käyttäytymisen seurantaan tarvitaan nimenomainen suostumus, eivätkä kaikki kuluttajat halua tai koe tarpeelliseksi antaa tällaista lupaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa suostumukseen perustuvan seurantadatan määrä on vähentynyt, mikä heikentää markkinoinnin analytiikan kattavuutta ja tarkkuutta (Ignite, n.d.).

EU:n alueella kuluttajansuoja koostuu kahdesta lainsäädännöllisestä kokonaisuudesta: yleisestä tietosuoja-asetuksesta, joka tunnetaan kirjainlyhenteellä GDPR, ja kuluttajan päätelaitteelle tallennettavaa tietoa koskevasta lainsäädännöstä. Evästeet ovat verkkoliikenteessä tyypillisimpiä esimerkkejä jälkimmäisestä.

EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen sisältö Suomen lainsäädännössä on kirjattu lakiin sähköisen viestinnän palveluista, jota on avattu muun muassa Traficomin ohjeistuksessa päätelaitteelle tallennettavista tiedoista ja niiden käytöstä (Traficom, 2021; ks. myös Laki sähköisen viestinnän palveluista 917/2014 § 205).

Yksityisyyden suojaan sisältyy myös henkilötietojen tallennuspaikan rajoittaminen laeissa, eikä EU-kansalaisten tietoja saa olla muualta saatavilla. Google Analytics -palvelu joutui vuoden aikana 2021 ja sen jälkeen mediamylläkän silmään, sillä sen keräämä data oli siirretty Yhdysvaltoihin ilman käyttäjän suostumusta. Sitä ennen palvelu oli helpon käytettävyytensä vuoksi saavuttanut aseman verkkoliikenneseurannan lähtökohtaisena työkaluna ja vertailupisteenä kilpailijoille. Googlen palveluissa ja tietosuojassa on ilmennyt ongelmia sekä suomalaisessa kontekstissa (TSV 2023: 7684/171/22; From, 2025; TSV 2022: 4672/161/22) että muualla Eurooppaa kuten Itävallassa (Ahava, 2022), Ruotsissa (IMY, 2023), Italiassa (Lomas, 2022), ja Saksassa (GDPRhub, n.d.). Asiasta on tehty myös Euroopan tietosuojaviranomaisten kannanotto (Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2022).

Google Analyticsin käyttöön on sittemmin tullut teknisiä ja lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka mahdollistavat palvelun osittaisen käytön edelleen lain vaatimalla tavalla tehdyin ohjelmistoasetuksin (Einamo, 2023; Hion, 2023; Raittila, 2025). Mainehaitta Google Analyticsin ja evästeellisen seurannan käytön osalta ei kuitenkaan ole täysin hälvenemässä (Ignite, n.d.; Jentis, 2026; Shreya, 2025; Sørensen, 2023).

Tutkimuksen tavoite ja lähestymistapa

Edellä kuvatuissa olosuhteissa korostuu aggregoidun datan ja tilastollisen analyysin merkitys. Kun yksilötasoinen data ei ole kattavasti saatavilla, on tarkasteltava laajempia käyttäytymistrendejä ja populaatiotason ilmiöitä. Hanketta varten tehdyssä tutkimuksessa tarkastelimme, kuinka eri datalähteistä kertyvää tietoa voidaan koostaa, yhdistellä ja hyödyntää tehokkaasti markkinoinnin vaikuttavuuden arvioinnissa, kuluttajasegmenttien tunnistamisessa ja digitaalisten polkujen kehittämisessä GDPR:n rajoitteet huomioiden.

Tässä artikkelissa esitellyssä työssä tavoitteena oli tunnistaa, kuka matkailumarkkinoinnin kotisivuille saapuu, minkä mainoksen triggeröimänä ja mille sivustolle kyseinen käyttäjä päätyy edelleen. Tausta-ajatuksena oli hypoteesi siitä, että sivuston sisällä tai sivustolta kolmannen osapuolen sivuille liikkuville käyttäjille jää vahvempi muistikuva matkailukohteesta eli näiden käyttäjien tunnistaminen ja markkinoinnin kohdistaminen heille olisivat eduksi matkailunedistämistyölle. Tämä digipolku on havainnollistettu kuvassa 1. Samalla verrattiin yksilöivän, evästeitä hyödyntävän seurannan ja evästeettömän tapahtumien ajallisen yhteyden läheisyyteen perustuvan analytiikan eroja. Sosiaalisen median mainoskampanjan avulla luotiin liikennettä kahdelle eri tavalla toteutetulle laskeutumissivustolle.

Kävijäliikenteen luominen ja seuranta

Tutkimuksessa vertailtiin kahta erilaista verkkoliikenteen mittausmenetelmää sosiaalisen median mainoskampanjan yhteydessä käytettynä. Ensin tehtiin käyttäjän suostumusta vaativaa, evästeiden käyttöön perustuvaa analytiikkaa. Toisena kokeena toteutettiin rinnakkaissivusto, jossa seurantamenetelmä oli evästeetön palvelimen suoritusmetriikoihin perustuva.

Mainoskampanjan määrittely Metan palveluissa

Käytimme kokeissa sosiaalisen median Facebook- ja Instagram-palveluita (Meta Platforms Inc.), joissa julkaisimme mainoksia luomaan käyttäjäliikennettä kokeissa käytetyille laskeutumissivuille. Mainoksissa käytettiin kolmea erilaista graafista teemaa, jotka olivat kulttuuri, luonto ja lifestyle eli matkailuelämäntapa. Saksankieliset mainokset on kuvattu tämän artikkelin loppuun sijoitetussa liitteessä 2, taulukossa 5, ja mainosteemojen toteutunut esittäminen mainonnassa on kirjattu liitteen 2 taulukkoihin 6–8. Kulttuuriteemainen mainos koostui Hämeen linnasta otetusta ilmakuvasta ja linnan lisäksi teksti kuvasi Hämeenlinnaa historiallisena kohteena, josta löytyy myös taide- ja design-museoita. Luontoaiheisessa mainoksessa kuva esitti metsämaisemaa Aulangon puiston alueelta ja tekstissä korostettiin Aulangon statusta kansallismaisemana, alueen luontoaktiviteetteja sekä luonnon vaikutusta muun muassa Jean Sibeliuksen säveltaiteeseen. Lifestyle-mainoksessa valokuva esitti hämeenlinnalaista puutaloa ja teksti korosti paikallisuutta, ruokaa ja käsitöitä.

Metan mainostusasetuksissa mainosten näyttökertoja kohdennettiin vain asuinpaikan ja iän perusteella. Käytetyt asuinpaikkakohdennukset olivat Frankfurtin keskustasta 80 kilometrin säteelle ja Münchenin keskustasta 65 kilometrin säteelle asuinpaikkansa ilmoittaneet käyttäjät. Asiakassegmentit (AS) oli määritelty vain iän perusteella: AS1 18–34-vuotiaat, AS2 35–54-vuotiaat ja AS3 yli 55-vuotiaat. Päivärajaksi mainonnalle asetettiin 60 euroa verotonta laskutusta ja Metan annettiin näissä raameissa kohdentaa mainontaa omien algoritmiensa mukaan. Laskutusraja täyttyi lähes täysimääräisenä kaikkina mainontapäivinä.

Koe 1: evästeellinen seuranta

Koe 1 perustui Hämeenlinnan kaupungin olemassa olevaan matkailuverkkosivustojen ekosysteemiin ja Matomo-analytiikkaan hameenlinna.fi-verkkotunnuksen alla. Analytiikan seurantamenetelmä perustui evästeisiin ja oli käytössä vain siinä tapauksessa, että käyttäjä eksplisiittisesti hyväksyi niiden käytön kehoteikkunassa. Sosiaalisessa mediassa käytetty mainoslinkki johti kampanjasivulle, joka sisälsi lyhyen kuvauksen mainosteemoista ja linkkejä eri palveluntarjoajien kolmansien osapuolten verkkosivustoille. Lisäksi verkkosivusto tarjosi useita muita alasivuja eri aiheista, jotka olivat jo muutenkin olemassa kyseisellä verkkosivulla. Laskeutumissivu oli kirjoitettu englanniksi. Laskeutumissivun kuvakaappaus on liiteessä 1 (Kuva 4).

Tiedonkeruu jaettiin kahteen neljän päivän jaksoon: 8.–11.4. ja 19.–22.4.2024. Alustavat testimme erillisellä testisivustolla eivät perustuneet Matomo-analytiikkaan ja osoittivat suurempaa määrää seurattuja käyttäjiä kuin tässä mittauksessa ensimmäisellä 8.–11.4. jaksolla, joten testi keskeytettiin verkkosivuston analytiikka-asetusten tarkistamiseksi ja sitä jatkettiin halutun kokoonpanon vahvistamisen jälkeen 19. –22.5. Tarkistamisen tuloksena selvisi, että seurantamenetelmä on ilmeisen kohtelias eikä kerää tietoja muista käyttäjistä kuin evästeet nimenomaisesti hyväksyneiltä käyttäjiltä. Evästeiden kieltäminen tai niiden sallimista koskevaan kysymykseen reagoimatta jättäminen olikin käyttäjälle lain henkeä noudattaen helppoa.

Koe 2: evästeetön seuranta

Koe 2 perustui verkkosivupalvelimen suorituskykymittareiden käyttöön ilman henkilötietoja tai käyttäjän laitteen käyttöä tietojen tallentamiseen. Eli nimenomaisesti evästeitä ei käytetty, eikä mainittujen tietojen kerääminen edellyttänyt käyttäjän suostumusta. Verkkosivuston palvelin keräsi vain laskeutumissivun lataus- ja klikkaustiedot aikaleimoineen sekä niin sanotut referencing-URL-osoitteet, jotka olivat tallentuneina sosiaalisen median mainoslinkkien osana ja sisälsivät tiedon mainoskampanjasta sekä yksilöllisen ID:n klikkaukselle, mikä ei yksilöinyt käyttäjää. Siten yhteys laskeutumissivun lataukseen ja sosiaalisen median mainoksen klikkaukseen on mahdollista vain aikaleimojen tilastollisen analyysin avulla. Koe 2 alkoi 14.6. ja päättyi 21.6.2024. Kokeeseen 1 verrattuna tiedonkeruujakso oli samanpituinen, mutta yhtenäinen. Kummankin kokeen mainoskampanjat, jotka laukaisivat sivustokäynnin, olivat sisällöltään samat.

Kokeen 2 kokeilussa laskeutumissivu toteutettiin eri palvelimella kuin koe 1. Sivusto sisälsi mainosteemoja laajentavat lyhyet tekstit teeman mukaisten kuvien ohessa sekä linkit kolmansien osapuolten sivuille. Tekstien sisältö oli yhtenevä kokeen 1 tekstien kanssa.   Pääsisällön lisäksi sivustolla oli tietosuojaseloste (saksaksi ”Datenschutzerklärung”) ja alatunnisteessa tutkimusprojektin kuvaus sekä rahoittajan logo. Laskeutumissivun kuvakaappaus (kuva 5) on tämän artikkelin loppuun sijoitetuissa liitteissä. Sivut oli kirjoitettu saksaksi. Vertailua kokeen 1 laskeutumissivuston toimivuuteen ei tavoiteltu, joten kielivalinta tehtiin käyttäjien helpottamiseksi eli tavoiteltujen käyttäjien oletetulla äidinkielellä.

Tulokset

Mainosten näyttökerrat ja mainoslinkkien klikkaukset

Mainosten näyttökertojen lukumäärät päivittäin ja asiakassegmenteittäin on esitetty taulukossa 1. Mainosta näytettiin enemmän Facebookin syötteissä, joskin suhteutettuna näyttömääriin, Instagramin mainoslinkin klikkausten määrä oli parempi. Kokeessa 1 Instagramissa klikkauksia oli 1,35 % näyttökertojen lukumäärästä ja Facebookissa 0,80 %. Kokeessa 2 vastaavasti Instagramissa 1,42 % ja Facebookissa 0,90 %.

Facebookissa ikäsegmentit AS1 ja AS2 ovat hyvin lähellä toisiaan näyttökertojen ja mainoslinkin klikkausten määrissä. Näihin verrattuna AS3-segmentissä näyttökertoja oli vähiten, mutta toisaalta klikkauksia eniten. Instagramissa näyttökertojen lukumäärä vähenee käyttäjän iän noustessa ja mainoslinkin klikkausten lukumäärä on pienin AS1:llä ja suunnilleen sama AS2:lla ja AS3:lla. Metriikat on esitetty taulukossa 1 sekä lisäksi visualisoitu kuvassa 2.

Kokeen 1 mittaushavainnot

Kokeessa 1 Meta Ads Managerin toimittamia mainosten suorituskykytietoja verrattiin Matomo-analytiikan tallentamaan verkkosivustoanalytiikkaan. Havaintotiedot on kerätty Taulukkoon 2. Tallennettu verkkosivustoaktiivisuus oli erittäin vähäistä: kaikista 2 785 raportoidusta mainoslinkkien klikkauksesta vain 226 verkkosivuston katselukertaa (8,11 %) tunnistettiin ja tallentui. Tallennetun verkkosivustoaktiivisuuden jakautuminen oli painottunut vanhempien käyttäjien suuntaan. AS3-segmentin 1 138:sta mainoslinkkien klikkauksesta tallennettiin 136 katselukertaa (11,95 %). AS1-segmentillä 3,58 % ja AS2-segmentillä 7,28 % mainoslinkkien klikkauksista tuotti tallennetun sivuston katselukerran (absoluuttisissa määrissä tämä tarkoittaa 29/809 ja 61/838 mainoslinkkien klikkauksista). Kolmannen osapuolen verkkosivustolle johtavia linkkiklikkauksia tallennettiin vain kolme.

Taulukko 2. Tallennetut sosiaalisen median mainoksen mainoslinkin klikkaukset ja laskeutumissivun lataukset käyttäjien asiakassegmenttien suhteen. K viittaa mainoslinkin klikkausten määrään Metan laskemana, V kotisivuanalytiikan perusteella arvioituihin laskeutumissivun katselukertojen määrään ja sarake 3OP kertoo lukumäärät kyseisenä päivänä laskeutumissivulla klikattuihin kolmansien osapuolien linkkeihin.

		AS1			AS2			AS3
pvm	viikonpäivä	K	V	3OP	K	V	3OP	K	V	3OP
8.4.2024	ma	99	9	0	110	3	0	103	22	0
9.4.2024	ti	69	3	0	124	5	0	103	20	0
10.4.2024	ke	111	0	0	130	19	0	120	2	1
11.4.2024	to	97	3	1	63	4	0	152	7	0
19.4.2024	pe	100	0	0	118	2	0	168	27	0
20.4.2024	la	107	1	0	70	4	0	190	27	0
21.4.2024	su	115	11	1	116	1	0	178	28	0
22.4.2024	ma	112	2	0	109	23	0	125	3	0
	yhteensä	810	29	2	840	61	0	1139	136	1

Kokeen 2 mittaushavainnot

Kokeessa 2 verkkosivustoanalytiikka toteutettiin ilman evästeitä ja yksilöiviä henkilötietoja keräten palvelimelta vain sivujen lataukset ja linkkien klikkaukset. Sosiaalisen median mainoslinkkien klikkauksia ikäryhmää kohden sekä Facebookissa että Instagramissa oli yhteensä 752 klikkausta AS1-segmentissä; 800 klikkausta AS2-segmentissä ja 1 033 klikkausta AS3-segmentissä. Tarkempi erittely on esitetty taulukossa 1. Näitä mainoslinkkien klikkauksia vastaavat laskeutumissivun latausmäärät on esitetty taulukossa 3 ja ne olivat segmenteittäin AS1 599, AS2 675 ja AS3 957 eli mitattuun laskeutumissivun lataukseen johti 80 % (AS1), 84 % (AS2) ja 93 % (AS3) mainoksen linkin klikkauksista.

Taulukko 3. Tallennetut sivulataukset ja kolmannen osapuolen sivustolinkkien klikkaukset kokeessa 2. Käyttäjän lähde pääteltiin viittaavasta URL-osoitteesta, kun se sisälsi mainoskampanjatietoja. L-URL (Laskeutumissivun-URL), Azure URL ja Tietosuojaseloste viittaavat suoraan pääsyyn aloitussivulle tai tietosuojalausuntoon. Sarake 3OP kertoo lukumäärät kyseisenä päivänä laskeutumissivulla klikattuihin kolmansien osapuolien linkkeihin.

		Facebook			Instagram			L-URL	URL	Tietosuojaseloste	3OP
pvm	viikonpäivä	AS1	AS2	AS3	AS1	AS2	AS3
14.6.2024	pe	0	71	0	102	0	91	4	6	0	6
15.6.2024	la	0	88	0	58	0	96	4	5	0	3
16.6.2024	su	59	0	100	0	124	0	2	6	0	0
17.6.2024	ma	67	2	143	1	47	1	11	6	1	8
18.6.2024	ti	75	87	2	0	0	131	0	6	0	9
19.6.2024	ke	59	5	148	0	58	0	1	6	0	4
20.6.2024	to	3	65	151	107	1	0	4	6	0	8
21.6.2024	pe	68	0	93	0	127	1	2	5	1	14
yhteensä		331	318	637	268	357	320	28	46	2	52

Aloitussivulle löydettiin suoraan hametop3aktivitaten.net-URL-osoitteen kautta 28 kertaa ja Azure-URL-osoitteen datatehoamatkailuun.azurewebsites.net kautta 46 kertaa. Tietosuojaseloste (saksaksi Datenschutzerklärung) avattiin vain kaksi kertaa. Kuvassa 3 on esitetty viittaavasta URL-osoitteesta päätellyt sivustokäynnin lähteen osuudet.

Kolmannen osapuolen linkkiä napsauttaneen käyttäjän lähteen voi päätellä analysoimalla aikaleiman perusteella edellistä viittaavaa URL-osoitetta. Taulukossa 4 on aiemmin tallennetusta toiminnasta, eli sivun latauksesta tai linkin napsautuksesta, päätelty edellinen toiminta ennen kolmannen osapuolen linkin klikkaamista. Kaikissa 52 tapauksessa linkin napsautuksen ja edellisen toiminnan välinen aikaero on enintään kaksi minuuttia. Tässä raportoidut yksitoista kolmannen osapuolen linkin napsautusta ovat kaikki kaksoisnapsautuksia eli saman linkin napsautuksia, joiden välillä on lyhyt aikaero tuntemattomasta syystä. Aineisto ei otannan koon puolesta sovellu tilastolliseen analyysiin, mutta näin voitaisiin päätellä esimerkiksi mainoskampanjan kohdennusvalintojen vaikutusta jonkin tietyn linkin klikkaukseen laskeutumissivuilla.

Facebook			Instagram			L-URL	Azure-URL	Tietosuojaseloste	3OP
AS1	AS2	AS3	AS1	AS2	AS3
6	4	10	8	5	6	0	0	2	11

Seurantamenetelmien erot ja mittaustulosten luotettavuus

Tulokset osoittavat, että menetelmävalinnalla on merkittävä vaikutus siihen, millainen kuva kampanjan toimivuudesta muodostuu, sillä evästepohjainen analytiikka selvästi aliarvioi todellista liikennettä. Kokeessa 1 vain noin 8 % mainoslinkin klikkauksista tallentui sivuston analytiikkaan ja lisäksi näiden havaintojen painotus oli hyvin epätasainen käyttäjäryhmien välillä. Tämä viittaa siihen, että suostumuksen varassa toimivat seurantamekanismit eivät enää tarjoa luotettavaa kuvaa kokonaiskäyttäytymisestä, vaan tuottavat systemaattista mittausvirhettä, joka ei jakaudu tasaisesti ikäryhmien välillä.

Evästeetön palvelinperusteinen seuranta tuotti huomattavasti kattavamman näkymän ja vahvisti Metan ilmoittamat sosiaalisen median suoritustiedot luotettaviksi. Kokeessa 2 mainosklikkausten ja sivulatausten vastaavuus oli 80–93 % asiakassegmenteistä riippuen, mikä antaa huomattavasti realistisemman kuvan kampanjan tavoittavuudesta. Menetelmä oli samalla täysin yhteensopiva tietosuojasääntelyn kanssa, koska se ei edellyttänyt käyttäjän päätelaitteeseen tallennettavia tunnisteita eikä hyödyntänyt henkilötiedoiksi luokiteltavia tunnisteita.

Vaikka kampanjan kokonaisvaikuttavuus jäi rajallisen budjetin takia odotetun vaatimattomaksi, aggregoidusta datasta voitiin silti tunnistaa johdonmukaisia segmenttieroja ja käyttäjäpolkujen rakenteita. Tämä osoittaa, että yksilötasoinen seuranta ei ole välttämätöntä relevanttien markkinoinnin trendien havaitsemiseksi. Päinvastoin laajempaan käyttäjäjoukkoon perustuvat mittarit voivat vähentää valikoitumisharhaa ja tarjota paremman perustan strategisille päätöksille.

Johtopäätökset

Evästeettömät, aggregoituun tietoon perustuvat menetelmät tarjoavat laajemman pohjan kampanjoiden kokonaismäärien arvioinnille, ja niiden rooli tulee mahdollisesti kasvamaan tulevaisuudessa nykyiseen verrattuna. Vaikka näin kerätty yksilötason data olisi rajallista, aggregoitu tieto paljastaa trendejä eri kuluttajaryhmien käyttäytymisessä. Tämä mahdollistaa segmenttien hyödyntämisen viestinnän kohdentamisessa ja siten resurssien tehokkaamman kohdistamisen. Palveluiden kehittämiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen myös tarkkoihin käyttäjämittauksiin perustuvia analyyseja käyttöliittymäsuunnittelusta. Jälkimmäisten keräämisessä evästeiden käyttöön perustuvaa automaattinen analytiikka ei vain vaikuta tässä hetkessä riittävän luotettavalta ja kattavalta.

Kiitokset

Kiitämme Juuso Saarista (Hämeen ammattikorkeakoulu) kokeen 2 laskeutumissivuston teknisestä toteutuksesta, Hämeenlinnan kaupungin viestintää yhteistyöstä, Ismo Hannulaa (Hämeenlinnan kaupunki) ja Outi Mertamoa (työn aikaan Linnan kehitys oy, kirjoitushetkellä MEMO Visio Oy – Kipinä Kasvuun) kokeen suunnittelun ja toteutuksen tuesta sekä alueen yrityksiä, jotka lupautuivat laskeutumissivujen palveluntarjoajalinkkeihin mukaan.

Liitteet

Liite 1. Kuvat 4 ja 5: kuvankaappaukset kokeissa käytetyistä laskeutumissivustoista

Liite 2. Taulukot 6–8: mainosteemojen esiintymispäivät

Kirjoittajat