Kanta-Hämeen ja Uudenmaan ohjauspalvelujen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä palveluiden kehittämistarpeista

Ohjauspalveluilla on keskeinen rooli heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden koulutus- ja työllistymispolkujen tukemisessa. Erityisesti henkilöitä, joilla on taustassaan koulutukseen tai työelämään kiinnittymisen haasteita, voidaan ohjauksen avulla tukea toimijuuden, osallisuuden ja tulevaisuususkon vahvistamisessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan palvelujen käyttäjien käyttökokemuksia erilaisista ohjauspalveluista sekä nostetaan esiin niiden kehittämistarpeita osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Pedaverkot – Jatkuvan oppimisen ja toimijuuden tuki yhdenvertaisuuden vahvistajana -hankkeen alkukartoitusta. Alkukartoituksen tavoitteena oli tuottaa käyttäjälähtöistä tietoa hankepilottien suunnittelun tueksi.

Osallisuuden kokemuksen merkitys ohjauspalveluissa

Isolan ym. (2021) mukaan osallisuus ymmärretään kuulumisena sosiaaliseen kokonaisuuteen, jossa henkilöllä on vaikuttamismahdollisuuksia ja hän kokee kuulluksi tulemista. Erityisesti vuorovaikutukselliset tilanteet koetaan merkitykselliseksi, ja tämä puolestaan lisää motivaatiota käyttää omia resursseja asioiden ratkaisemiseksi ja oman työllistämistilanteen edistämiseksi (Isola ym., 2021, ss.16–17). Asiakkaan tunteet osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta ovat tutkimuksen mukaan hyvän palvelukokemuksen tunnusmerkkejä (Blomgren & Saikku, 2019, ss. 2–4).

Osallisuuden kokemus on tärkeä edellytys heikommassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön toimijuuden ylläpitämiselle. Oman toiminnan merkityksellisyys, ympäristön hallittavuus ja ymmärrettävyys, keskeisten psyykkisten perustarpeiden – kuten yhteenkuuluvuuden ja mahdollisuuden osoittaa kyvykkyyttä – tyydyttäminen sekä minäpystyvyys ovat rakennuspalikat, jotka tukevat asiakkaan mahdollisuutta tehdä hyvinvointia lisääviä valintoja (Nousiainen, 2025, ss. 333–334). Heikommassa työmarkkina-asemassa olevan henkilön toimijuutta vastaavasti rajoittavat pitkittyneet köyhyyden ja työttömyyden kokemukset.

Tuoreen, Opetusalan ammattijärjestön (2026) tilaamaan Huoli ja toivo -kansalaiskyselyn mukaan vain kolmas osa Suomessa asuvista aikuisista suhtautuu optimistisesti lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Suuri huoli liittyy siihen, että edes ammatilliset opinnot eivät nykyään takaa työllistymistä valmistumisen jälkeen (Opetusalan ammattijärjestö, 2026). Silvan ym. (2023) mukaan henkilöt, joilla on vahvempi tulevaisuusorientaatio sitoutuvat enemmän elämäntavoitteisiin ja kokevat parempaa toimintakykyä työmarkkinoilla. Blomgren (2023, s. 34) toteaa tutkimuksessaan, että epäjohdonmukaiset, monimutkaiset tai vaikeasti hahmotettavat palvelut rajoittavat asiakkaan toimijuutta ja tulevaisuususkoa.

Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman Pedaverkot-hankkeen alkukartoituksen tavoitteena oli saada ajantasaista tietoa yksilön toimijuutta ja työllistymistä edistävien ohjauspalvelujen kohdentumisesta, kehittämistarpeista ja mahdollisuuksista palvelujen käyttäjien näkökulmasta Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla.

Alkukartoituksen avulla selvitettiin, kuinka nykyiset ohjauspalvelut vastaavat heikommassa asemassa olevien henkilöiden tarpeisiin, millaisia ohjauskokemuksia palveluista on saatu, ja millaisia ohjauspalvelujen kehittämistarpeita haastatteluaineistosta nousee.

Tutkimusaineisto ja menetelmät

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena henkilökohtaisten teemahaastatteluiden kautta. Kohderyhmänä olivat ohjauspalvelujen käyttäjät, eli heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, jotka olivat kokeneet erilaisia koulutukseen tai työelämään liittyviä saavutettavuuden tai kiinnittymisen haasteita.

Haastatteluihin osallistui yhteensä 11 henkilöä Kanta-Hämeestä ja Uudeltamaalta, ja haastateltavien ikähaarukka oli 23–56 vuotta. Kaiken kaikkiaan haastateltavat muodostivat heterogeenisen joukon, jossa oli opiskelijoita, työnhakijoita, yrittäjiä ja osa-aikaeläkeläisiä. Mukana oli sekä kantasuomalaisia että maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, mutta pienen otannan vuoksi alueellisia eroja ei kuitenkaan analysoitu erikseen.

Haastattelut olivat kestoltaan 20–65 minuuttia ja ne toteutettiin haastateltaville turvallisissa julkisissa tiloissa käyttäen nauhuria. Aineisto litteroitiin ja anonymisoitiin, ja tätä tutkimusaineistoa analysoitiin sisällönanalyysilla (Kallinen & Kinnunen, 2021).

Menetelmällisesti tutkimuksessa hyödynnettiin narratiivista lähestymistapaa, jossa kertomuksellisuus nähdään ihmisen luontaisena tapana jäsentää kokemuksiaan ja rakentaa merkityksiä (Heikkinen, 2018, ss. 175–181). Haastateltavia pyydettiin kertomaan heille merkityksellisestä ohjauskokemuksesta opiskeluun tai työllistymiseen liittyen.

Palvelujen käyttäjien ohjauskokemukset

Kerättyjen haastattelumateriaalien analyysista nousee teemoja kuten osallisuus, toimijuus ja kuulluksi tuleminen.Haastatteluissa korostuikin vahvasti kokemus siitä, että merkityksellinen ohjaus perustuu yksilölliseen kohtaamiseen. Haastateltavat kuvasivat myönteisiä ohjauskokemuksia tilanteina, joissa heidät oli kohdattu ihmisinä, heidän tarinaansa oli aidosti kuunneltu ja heidän vahvuuksiaan oli tunnistettu. Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen näyttikin näin vahvistavan osallisuuden tunnetta ja lisäävän luottamusta omaan toimijuuteen.

Useat haastateltavat kertoivat, että heille ohjausprosessissa oli tärkeää saada aikaa kypsyä ja kasvaa ja siten edetä omaan tahtiinsa. Liian tiukat aikataulut tai ulkoa annetut tavoitteet koettiin kuormittavina ja osin toimijuutta estävinä tekijöinä. Sen sijaan joustava eteneminen, mahdollisuus kokeilla ja kuntoutua rauhassa sekä onnistumiskokemukset tukivat toimijuuden vahvistumista.

Rakenteellisella tasolla haastateltavat nostivat esiin palvelujen saavutettavuuteen ja jatkuvuuteen liittyviä tekijöitä. Matalan kynnyksen palvelut, kuten Ohjaamot ja kolmannen sektorin toimijat, koettiin usein helposti lähestyttäviksi ja turvallisiksi. Myös nopeaa pääsyä palveluiden piirin pidettiin tärkeänä. Suuremmilla paikkakunnilla palvelujen kirjo on todettu laajaksi, kun taas pienempien paikkakuntien palvelutarjonta on koettu usein suppeaksi.

Haastatteluissa korostui lisäksi ohjaajien ammattitaidon merkitys. Aidosti kiinnostunut, läsnä oleva ja yksilön tilanteen huomioiva ohjaaja lisäsi ohjausprosessiin luottamusta ja turvallisuuden tunnetta. Pysyvä ohjaussuhde koettiin erityisen merkitykselliseksi, kun taas henkilöstön vaihtuvuus heikensi kokemusta ohjauksen syvyydestä ja jatkuvuudesta.

Aineistossa korostui myös monialaisen yhteistyön tärkeys. Ohjauksen vaikuttavuus parani tilanteissa, joissa eri toimijat olivat tietoisia asiakkaan kokonaistilanteesta ja tukivat yhteistä tavoitetta samanaikaisesti. Tässä mielessä ns. “Yhden luukun” periaatteella toimivat palvelut koettiinkin tehokkaiksi.

Ohjauspalvelujen kehittämistarpeet ja tulevaisuuden näkymät

Palvelujen käyttäjien kokemuksista voidaan tunnistaa useita ohjauspalvelujen kehittämiseen liittyviä teemoja. Haastatteluaineisto viittaa siihen, että erityisesti palvelujen kesto, joustavuus ja sisällöllinen kohdentuminen ovat keskeisiä tekijöitä silloin, kun tavoitteena on tukea heikommassa asemassa olevien henkilöiden koulutus- ja työllistymispolkuja. Lyhytkestoiset ja ennalta tiukasti raamitetut palvelut eivät aineiston perusteella vastanneet käyttäjien monimuotoisiin elämäntilanteisiin, joissa kuntoutuminen, suunnan etsiminen ja toimijuuden vahvistuminen edellyttävät asiakkaalta asioiden pidempiaikaista prosessointia.

Haastatteluissa korostui tarve vahvistaa uraohjausta erityisesti opintojen lopussa ja siirtymisvaiheessa kohti työelämää. Osa haastateltavista toi esiin kokemuksiaan, joissa ohjaus painottui hallinnollisten velvoitteiden täyttämiseen tai yksittäisiin toimenpiteisiin eikä edistänyt asiakkaiden työllistymistä lainkaan. Aineisto viittaakin siihen, että ohjauksessa tulisi nykyistä systemaattisemmin huomioida yksilön aiemmat kokemukset, aiempi osaaminen ja realistiset työllistymismahdollisuudet tulevaisuudessa. Tämän vuoksi ohjauksessa tulisikin pyrkiä tunnistamaan ja sanoittamaan asiakkaan vahvuudet ja hyödyntämään niitä ohjausprosessissa.

Yrittäjyys nousi aineistossa esiin yhtenä työllistymismahdollisuutena, mutta siihen liittyvä ohjaus näyttäytyi osin riittämättömänä. Haastattelujen perusteella yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille ei ollut tarjolla riittävää, varhaisessa vaiheessa tapahtuvaa ohjausta tai tietoa kunnan ja muiden toimijoiden tarjoamista tukimuodoista. Tämä viittaa tarpeeseen kehittää ohjauspalveluja siten, että myös yrittäjyyteen liittyvät polut tunnistetaan ja mahdollistetaan heikommassa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille.

Kaikki haastateltavat ilmaisivat halukkuutensa auttaa vastaavissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Kokonaisuudessaan vertaistuki nousikin tärkeäksi vaihtoehdoksi toimintamuotojen joukkoon, ja haastateltavat kertoivat kokeneensa ryhmämuotoiset ohjauspalvelut hyödyllisiksi.

Maahanmuuttajataustaisten haastateltavien kokemuksissa korostui puolestaan palveluverkoston heikko tuntemus ja tiedonsaannin vaikeus. Tämän vuoksi haastatteluaineistossa korostui, että ohjauspalveluissa olisi tärkeää kiinnittää huomiota palvelujärjestelmän selkeyteen. Ohjauspalveluita suunnitellessa tulisi pyrkiä siihen, että asiakkailla on realistiset mahdollisuudet ymmärtää, millaisia vaihtoehtoja ja tukimuotoja on tarjolla. Monialainen ja asiakaslähtöinen ohjaus onkin tapa varmistaa, että asiakkaan tilanne huomioidaan kokonaisvaltaisesti.

Haastateltavien kertomukset tulevaisuudestaan painottuivat koulutukseen hakeutumiseen, työllistymiseen ja oman hyvinvoinnin vahvistamiseen. Vaikka tavoitteet olivat usein konkreettisia, niiden saavuttamisen todettiin toteutuvan pienin askelin. Tutkimuksesta saadut tulokset viittaavatkin siihen, että ohjauspalvelujen kehittämisessä on tärkeää huomioida realistinen eteneminen ja tukea pitkäjänteisesti yksilön uskoa omiin mahdollisuuksiinsa, ilman aikapaineita.

 Alkukartoituksen tulokset pilottien suunnittelun pohjaksi

Tässä artikkelissa käsitellyn alkukartoituksen tulokset viittaavat siihen, että toimijuuden ja osallisuuden vahvistumisen kannalta merkittäviä ovat yksilöllinen kohtaaminen, ohjauksen joustavuus sekä pysyvä ohjaussuhde. Rakenteellisesta näkökulmasta keskeisiksi nousevat palveluiden hyvä saavutettavuus, niiden jatkuvuus sekä monialaisen yhteistyön toimivuus. Nämä tulokset ovat pitkälti samansuuntaisia muiden aihepiiriin liittyvien tutkimusten ja selvitysten kanssa (ks. esim. Blomgren, 2023; Blomgren & Saikku, 2019).

Se, että hankkeemme alkukartoituksessa saatiin samansuuntaisia tuloksia kuin aiemmassa tutkimuksessa, osoittaa, että ohjauspalvelujen haasteista tiedetään. Kokonaisuudessaan Pedaverkot-hankkeen tavoitteena on suunnitella ja pilotoida erilaisia toiminnan muotoja heikoimmassa asemassa olevien tulevaisuususkon ja toimijuuden vahvistamiseksi siten, että jo hyväksi koettuja keinoja pystytään hyödyntämään osana palvelukokonaisuuksia. Tässä artikkelissa käsitelty alkukartoitus onkin auttanut hahmottamaan Kanta-Hämeen ja Uudenmaan paikallisten ohjauspalveluverkostojen laajuutta ja kattavuutta sekä löytämään niiden kehittämiskohteita sekä tukee toimintamuotojen suunnittelua ja kehittämistä

Tutkimuksen tuloksia tulee kuitenkin tarkastella lähinnä suunta-antavina, koska aineisto perustuu pieneen otantaan (n=11) ja kattaa vain kaksi aluetta (Kanta-Häme ja Uusimaa). Vaikka vielä näistä tutkimustuloksista ei voidakaan johtaa yleistyksiä, tarjoavat ne arvokasta käyttäjälähtöistä tietoa ohjauspalvelujen kehittämisen tueksi.

Kirjoittajat