Opiskeluhyvinvointi ammattikorkeakoulussa: opiskelijoiden kokemuksia voimavaroista ja vaatimuksista

Johdanto

Aiempi tutkimus voimavaroista ja vaatimuksista on keskittynyt vahvasti työelämään (esim. Bakker & Demerouti 2007), mutta viime aikoina näkökulmaa on kehitetty vastaamaan opiskelijahyvinvoinnin kysymyksiin (Bakker & Mostert 2024). Työntekijöiden tavoin korkeakouluopiskelijat kohtaavat paljon vaatimuksia, jotka vaikuttavat opiskeluun, oppimiseen ja hyvinvointiin (Bakker & Mostert 2024). Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin haasteet ovat valitettava ja ajankohtainen ongelma niin kansainvälisellä kuin kansallisella tasolla. Esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT) osoittaa, että noin kolmannes korkeakouluopiskelijoistamme on vaarassa uupua (Parikka ym., 2024). Aihe on myös ajankohtainen esimerkiksi korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalveluiden ruuhkautuneisuuden ja rahallisten tukien laskemisen vuoksi, jolloin kuormitus opiskellessa lisääntyy.

Vaikka opiskeluun liittyvät vaatimukset voivat kuormittaa opiskelijoita, opintoihin liittyvät voimavarat edesauttavat jaksamista ja voivat ehkäistä uupumusta (Bakker & Mostert 2024). Opiskelijoiden hyvinvointia edesauttaa esimerkiksi sosiaalinen tuki, jota toivotaan etenkin opettajilta ja korkeakoululta. Akateeminen hyvinvointi on yhteydessä myös parempaan opintomenestykseen (esim. Rönkkönen ym., 2022). Tämän vuoksi opiskelijoiden voimavarojen ja vaatimusten tunnistaminen on tärkeää, jotta korkeakouluissa voidaan kehittää akateemista hyvinvointia tukevia käytänteitä.

Tällä hetkellä tietoa siitä, miten opiskelijat itse kokevat ja tunnistavat opintoihin liittyviä voimavaroja ja vaatimuksia, on rajallisesti. Etenkin ammattikorkeakoulukontekstissa tutkimusta on tehty vähän, ja tähän tutkimusaukkoon tämä artikkeli vastaa.

Metodit

Tässä artikkelissa esittämämme havainnot perustuvat keväällä 2024 Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) LearnWell-oppimiskokemuskyselyllä kerättyihin avovastauksiin. Ensimmäisen ja toisen vuoden AMK-opiskelijat pääsivät kertomaan kokemuksistaan sähköisen kyselyn kautta. Kysely toteutettiin koulutusaloittain, tiiviissä yhteistyössä opinto-ohjaajien ja tutoropettajien kanssa. Monissa koulutuksissa kysely toteutettiin osana opetusta, jolloin vastaaminen onnistui luontevasti osana opiskelua ja vastausprosentit nousivat kohtuullisen hyviksi. Kyselyyn vastaaminen oli vapaaehtoista, ja vastaamisen saattoi myös halutessaan keskeyttää. Vastaajilla oli mahdollista vastata kyselyyn myös ilman tutkimussuostumuksen antamista. Ainoastaan suostumuksen antaneiden vastaajien vastauksia on hyödynnetty tässä artikkelissa. Huolehdimme aineiston keruussa ja käsittelyssä siitä, että toimimme Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (2019) ohjeiden mukaisesti. Koska kaikki aineistonkeruu toteutettiin yhden korkeakoulun sisällä, kiinnitimme erityistä huomiota vastaajien anonymiteetistä huolehtimiseen.

Kyselyyn vastasi noin 60 % HAMKin ensimmäisen ja 37 % toisen vuoden AMK-opiskelijoista. Vastaajissa oli sekä suomalaisia että kansainvälisiä opiskelijoita. Avovastauksiin vastanneista opiskelijoista naisten osuus oli n. 60 %, ja suomenkielisten vastausten osuus avovastauksista oli 72 %. Avovastausaineistoa kertyi kaiken kaikkiaan noin 13 700 sanaa. Opiskelijoilta kysyttiin, mitkä asiat tukevat (n = 1 097) tai haastavat (n = 975) heidän opiskeluhyvinvointiaan.

Metodologia

Jäsensimme avovastausaineistoa laadullisen sisällönanalyysin (Tuomi & Sarajärvi 2018) avulla. Lähestymistapamme analyysiin oli aineisto- ja teorialähtöinen (Tuomi & Sarajärvi 2018), ja hyödynsimme SD-R-mallia (Bakker & Mostert 2024).

Ensimmäinen kirjoittaja oli pääroolissa analyysin tekemisessä. Ennen analyysin aloittamista aineistoa luettiin läpi useaan kertaan kokonaiskuvan saamiseksi ja lopullinen analyysi tehtiin Atlas.ti-ohjelmaa hyödyntäen. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi eteni seuraavien vaiheiden mukaisesti:

1. Kokonaiskuvan hahmottaminen aineistoa lukemalla
2. Pääkategorioiden tunnistaminen
3. Pääkategorioiden jakaminen pienempiin kategorioihin
4. Sitaattien poimiminen

Aineiston perehtymisen jälkeen siitä poimittiin ilmaukset, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin. Tämän jälkeen tunnistetut merkitysyksiköt pelkistettiin ja nimettiin koodeiksi. Seuraavaksi muodostettiin alaluokkia siten, että samansisältöiset koodit ryhmiteltiin. Alaluokista abstrahoitiin laajempia luokkia, jotka kuvasivat aineiston keskeisiä teemoja. Analyysi eteni aineistolähtöisesti ilman valmiita kategorioita, ja abstraktoinnin tasot rakennettiin suoraan aineistosta.

Tutkimuksemme tavoitteena oli saada parempi ymmärrys siitä, miten ensimmäisen ja toisen vuoden AMK-opiskelijoiden opiskelijoiden kokemuksissa opintoihin liittyvät voimavarat ja vaatimukset ilmenevät. Tutkimuskysymyksemme oli seuraava: Mitä opiskeluun liittyviä voimavaroja ja vaatimuksia opiskelijoiden vastauksista nousee?

Opiskelijan voimavaroista ja vaatimuksista

Study demands-resources (SD-R) -malli pohjautuu Job demands-resources -malliin (JD-R), ja tutkimuksen aiempi painotus onkin keskittynyt vahvasti työelämään (esim. Bakker & Demerouti 2007). JD-R on työhyvinvoinnin ja työssä suoriutumisen malli, jonka mukaan työntekijän hyvinvointi muodostuu työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainosta. SD-R malli vastaa puolestaan opiskelijahyvinvoinnin kysymyksiin ja jakaa opiskelijoiden kokemukset kahteen pääkategoriaan: opiskelun voimavaroihin ja vaatimuksiin (Bakker & Mostert 2024). Voimavarat, kuten palautteen saaminen, edesauttavat jaksamista. Vaatimukset, kuten haaste toteuttaa omaa autonomiaa, kuormittavat opiskelijaa. SDR-malli tarkastelee opiskelijoiden hyvinvointia erityisesti kahdesta näkökulmasta, joita ovat opiskelu-uupumus ja opiskelun imu (engagement) (Bakker & Mostert 2024).

Korkeakouluissa eräänä keskeisimpänä yhteisötason resursseista voidaan pitää sosiaalista tukea. Opiskelukyky (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, n.d.) rakentuu ja vahvistuu opiskelijan ja oppimisympäristön jatkuvassa vuorovaikutuksessa, jossa sosiaalisen tuen lähteisiin lukeutuvat esimerkiksi opiskelukaverit, opettajat ja opinto-ohjaajat (Alsubaie ym., 2019; Dupont ym., 2015). Sosiaalisen tuen positiivisesta merkityksestä opiskeluhyvinvoinnille on runsaasti aiempaa tutkimusnäyttöä (Rönkkönen, 2025; Alsubaie ym., 2019; Chaudhry ym., 2024). Erityisesti COVID-19-pandemian aikana tehdyt korkeakouluissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että opettajien ja vertaisten välisen vuorovaikutuksen ja tätä kautta myös sosiaalisen tuen puute voi johtaa vakaviin hyvinvointihaasteisiin (Kiltz ym., 2024). Hyvinvoinnin lisäksi sosiaalisella tuella on merkittävä rooli opintoihin kiinnittymisen näkökulmasta: vertais- ja opettajasuhteiden on osoitettu olevan keskeisiä korkeakouluopiskelijoiden akateemiselle sitoutumiselle (Xerri ym., 2018).

Korkeakouluyhteisöön kiinnittyminen edistää opiskeluhyvinvointia ja opiskelun imua (Toivonen ym., 2022). Opiskelun imusta on tullut yksi vahvasti opintojen suunnitteluun vaikuttava tekijä opetusyhteisöissä. Jotta opiskelija saavuttaa opiskelun imun, opiskeluprosessin tulee tukea opiskelijaa monipuolisesti ottaen huomioon esimerkiksi osaamistaitotason ja tarjoten riittävästi haastetta. Viimeaikainen verkko-opetuksen kasvu on vaikuttanut opiskelijoiden sitouttamiseen ja tukemiseen opetusprosessin aikana. (Groccia, 2018) Kokemus opiskeluyhteisöön kuulumisesta vähentyi koronapandemian aikana etäopetuksen vuoksi (Toivonen ym., 2022).

Tulokset

Opiskelijoiden vastauksista tunnistettiin lukuisia hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka jakautuivat hyvinvointia tukeviin voimavaroihin ja hyvinvointia haastaviin vaatimuksiin. Samat tekijät, kuten ryhmätyöskentely, voivat toimia sekä kuormittavina että voimavaroja tuottavina tekijöinä. Käsittelemme aihetta vastausten kautta: aineistossa jokaiselle vastaajalle on annettu oma ID-numero, ja suorat lainaukset havainnollistavat vastaajien kokemuksia.

Voimavarat

Opiskelun imu muodostui vastauksissa omista valinnoista ja ulkopuolisista tekijöistä, kuten opetusmenetelmistä. Etenkin vapautta tehdä valintoja opinnoissa, eli autonomiaa, ja selkeää kommunikaatiota opettajilta arvostettiin. Vastaajat tunnistivat oman motivaation ja kiinnostuksen tärkeyden alaa kohtaan, mikä mahdollisti opiskelun sujuvuutta.

Hyvän opetuksen merkitys korostui vastauksissa vastaajille tärkeänä asiana (ID_727). Tämä sisälsi sopivia opetusmenetelmiä, työmäärän kohtuullisuuden ja hyvän opetuksen. Hyväksi opetukseksi koettiin esimerkiksi selkeät ohjeistukset ja helposti lähestyttävä opettaja. Kokemus etä- ja lähiopiskelun välillä vaihteli vastaajien välillä: tärkeämmäksi koettiin joustavuus. Monimuoto-opiskelijat kertoivat kokevansa tärkeäksi, että pystyivät opiskelemaan töiden ohella.

”Hyvin ja selkeästi mietityt kurssikokonaisuudet [tukevat hyvinvointia]. Opettajan tuki ja säännöllinen palaute tehtävistä [tukevat hyvinvointia]. Ryhmätyöt, kun saa kivan ryhmän kanssa puida erilaisia asioita ja saa vertaistukea, sekä oppii uusia näkökulmia ei vain koulun suhteen vain elämän ylipäätänsä.”  (ID_727)

Suuri vastaajista näki opintonsa hyödyllisenä ja kiinnostavana. Tämä kertoi opiskelun imusta ja sujuvista opinnoista, kun opinnot oli suunniteltu huolella hyödyntäen monipuolisia opetusmenetelmiä. Osa vastaajista koki, että sai vaikuttaa opintoihinsa ja aikatauluihinsa, mikä kertoi autonomiasta. Opintojen tasapainottaminen edisti tuunausta ja sitä kautta lisäsi vapaa-aikaa. Vastaajien motivaatiota edistivät itsensä kehittäminen, kiinnostus alaa kohtaan ja onnistumiset opintojen saralla. Jotkut vastaajat kertoivat rakentaneensa tietoa aiemmin opitun päälle, sillä heillä oli aiempaa opiskelu- tai työkokemusta alalta.

Opiskellessa oli mahdollista verkostoitua tutustumalla uusiin samanhenkisiin ihmisiin ja kehittyä alalla uutta oppien. HAMKin yleinen ilmapiiri olin vastaajien mielestä hyvä niin erilaisissa ryhmissä kuin kampuksella. Oppimisympäristö koettiin hyväksi: kampukset oli suunniteltu opiskelijoita varten ja opiskelu tapahtui sosiaalisesti turvallisesti hyvän ryhmähengen ansiosta. Myös kampuksen tarjoamat palvelut, kuten kuntosali ja ruokala, koettiin tärkeiksi voimavaroja edistäviksi tekijöiksi.

Keskeinen voimavara vastaajille oli sosiaalinen tuki (ID_646), joka koostui sosiaalisista suhteista niin korkeakoulussa kuin sen ulkopuolella. Suuri osa vastaajista mainitsi vastauksessaan kavereiden, vertaistuen ja muiden vertaisten olleen itselleen tärkeä voimavara. Muista vertaisista korostui oma vertaisryhmä opiskeluissa, joista osasta muodostui läheisempiä ihmissuhteita. Esimerkiksi ryhmätyöt edistivät muihin tutustumista, vertaistuen jakamista ja muilta oppimista.  Myös perheen tuki ja kaverit opiskelujen ulkopuolella merkitsivät paljon vastaajille.

”Ihmissuhteet niin kurssikavereiden kuin koulun ulkopuolisten henkilöiden kanssa [tukevat hyvinvointia]. Vertaistuki koulukavereiden kesken [tukevat hyvinvointia]. Omat harrastukset ja lepo [tukevat hyvinvointia].” (ID_646)

Opinnoissa tukea antoivat vertaisten lisäksi opinto-ohjaajat, opettajat ja muu henkilökunta esimerkiksi auttamalla opintoihin liittyvissä kysymyksissä (ID_510). Etenkin henkilökunnan ymmärtäväisyys eri elämäntilanteita kohtaan ja joustavuus opintojen aikana koettiin tärkeäksi. Apua annettiin esimerkiksi vastaamalla opintoihin liittyviin kysymyksiin ja tekemällä tehtävänannot selkeästi, ja sujuvan ja joustavan arjen kokonaisuuden merkitys korostuu vastauksissa. Opettajat edesauttoivat opiskelijoiden voimavaroja vastaajien mukaan muun muassa sopivin opetusmenetelmin, kommunikoimalla tavoitteita selkeästi ja olemalla läsnä. Tärkeäksi vastaajat kokivat myös esimerkiksi palautteen saannin omista tehtävistään.

”Opettajien apu on aina saatavilla, jos sitä tarvitsee.” (ID_510)

Vapaa-ajan laadulla ja määrällä oli vaikutusta siihen, kuinka vastaajat kokivat hyvinvointinsa. Huolta hyvinvoinnista pidettiin harrastamalla, lepäämällä ja noudattamalla hyviä elämäntapoja. Arjen suunnitteleminen ja monipuolisuus koettiin tärkeäksi. Samalla vastauksista voitiin huomata, että vapaa-ajan ja opiskeluiden erottaminen oli tärkeää: opiskelijatapahtumat olivat tärkeitä verkostoitumisen ja rentoutumisen kannalta. Liikuntaa harrastavat kokivat HAMKin liikuntapalvelut tärkeiksi.

”… Tapahtumat [tukevat hyvinvointia], kunhan saa välillä revitellä rahtusen! …” (ID_221)

Vaatimukset

Opiskelun imu kärsi, kun käytettiin opiskelijalle epäsopivia opetusmenetelmiä. Oli henkilökohtaista, kuinka eri opetusmenetelmät koettiin. Osa vastaajista koki ryhmätyöt itselleen epäsopivaksi, kun taas osa kaipasi enemmän palautetta osaamisestaan. Kuten voimavarojen tuloksissa kävi ilmi, lähi- ja etäopiskelu jakoivat mielipiteitä vastaajien kesken.

Vastaajia opetuksessa kuormittivat lisäksi esimerkiksi epäselvät lukujärjestykset, epäorganisoidut ryhmätyöt, ongelmat sosiaalisissa suhteissa tai haasteet lähestyä opettajaa. Myös raskaat moduulit ja opintojaksojen raskas työmäärä koettiin vaativaksi. Etenkin monimuoto-opiskelijat mainitsevat kertoivat vastauksissaan aikatauluhaasteet, ja vaikeuden pyytää apua sitä tarvittaessa.

Motivaation puute näkyi aineistossa epävarmuutena valittua alaa kohtaan. Lisäksi mikäli kokemusta alasta ei ollut, oli uuden oppiminen ilman pohjatietoa raskasta. Motivaatiota heikensivät opiskelijoiden itsekriittisyys ja riittämättömyyden tunteet itseään kohtaan (ID_57).

”Uupuminen [haastaa hyvinvointia], olen hyvin suorituskeskeinen ja perfektionismiin taipuvainen, joten rästiin jäävät ja huonosti tehdyt tehtävät stressaa ja kuluttaa vähäisetkin energiat loppuun, jonka seurauksena olen vielä väsyneempi, joka pitkällä aikavälillä alkaa syömään myös motivaatiota koulua ja opintoja kohtaan.” (ID_57)

Vastaajista osa koki sosiaalisen tuen puutetta, joka ilmeni yksinäisyyden kokemuksena. Vaikka opinnoissa ryhmätyöt ja yhteistyö korostuivat, saattoivat ryhmädynamiikat silti luoda yksinäisyyden kokemusta tai stressiä (ID_247). Yksinäisyyttä kokevat vastaajat kertoivat esimerkiksi siitä, etteivät olleet löytäneet samanhenkisiä ihmisiä, olivat kokeneet jääneensä ryhmän ulkopuolelle tai kokivat haasteita kommunikoida opiskelukavereilleen tai opettajilleen.

“Se [haastaa hyvinvointia], että on pakko tehdä ryhmätöitä täysin tuntemattoman henkilön kanssa, jolla on ihan erilainen motivaatio. Se, että muilta tuntuu kurssit sujuvan hienosti, mutta itsellä ei mene niinkään hyvin (tietyt kurssit, jotka olisivat tärkeitä). Tässä ollaan aika yksin kuitenkin.”  (ID_247)

Usea vastaaja kertoi arjen yhteensovittamisen haasteista ja ylikuormittuneisuudesta: esimerkiksi työnteko, koulumatkat ja perhe veivät aikaa opinnoilta (ID_529). Toisinaan taustalla oli henkilökohtaisen elämän vaikeuksia, kuten terveysongelmia. Riskinä oli uupua, ja lisätä pärjäämättömyyden tunneta omassa arjessa. Osa vastaajista mainitsi vastauksissaan stressin, ylikuormituksen ja huolen tulevaisuudesta. Etenkin opinnäytetyö ja töiden saaminen huolettivat vastaajia.

”Kiire [haastaa hyvinvointia], kun tekee töitä samaan aikaan. Välillä tuntuu, että ei ole muuta elämää kuin koulu ja työ. Itse itselleen asettamat kovat tavoitteet [haastavat hyvinvointia].” (ID_529)

Kansainvälisten opiskelijoiden vastauksissa korostui Suomeen integroitumisen haasteet. Kulttuurieroista etenkin suomen kieli tuotti paineita, eikä työllistyminen ollut varmaa. Muutamat kertoivat myös sään tuottavan heille haasteita esimerkiksi mielialan kanssa.

Opiskelijat kertoivat kokevansa taloudellista painetta, jolloin työnteko oli pakollista opintojen aikana. Osa vastaajista oli vaativia itseään kohtaan ja tavoitteet haluttiin saavuttaa mahdollisimman hyvin, esimerkiksi mahdollisen työn lisäksi. Tämä lisäsi mahdollisesti jo olemassa olevaa stressiä ja ahdistusta. Kansainväliset opiskelijat maksoivat elämisen kustannusten lisäksi usein myös opinnoistaan.

Tulosten yhteenveto

Taulukossa 1 on nähtävissä, kuinka aineistossamme vaatimukset sekä voimavarat jakautuvat niin sosiaalisen tuen, opetuksen ja opintojen ulkopuolisten tekijöiden kesken.

Taulukko 1. Opiskelijoiden hyvinvointiin vaikuttavat tekijät, voimavarat (n = 1 097) ja vaatimukset (n = 975) tunnistettuina HAMKin opiskelijoiden avovastauksista.

Pääkategoria	Voimavarat	Vaatimukset
Sosiaalinen tuki	Vertaiset opinnoissa ja opintojen ulkopuolella, henkilökunnan tuki, hyvä ilmapiiri	Sosiaalisen tuen puute
Opetus	Joustavuus, autonomia, hyvä oppimisympäristö	Epäselvä kommunikaatio, työmäärä, epäsopivat opetusmenetelmät
Opintojen ulkopuoliset tekijät	Vapaa-aika, aiemmat opinnot	Arjen yhteensovittamisen haasteet, talous, integroituminen Suomeen

Pohdinta

Tässä laadullisessa tutkimuksessa pyrimme tunnistamaan, mitä opiskeluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, eli voimavaroja ja vaatimuksia, ensimmäisen ja toisen vuoden AMK-opiskelijoiden kokemuksissa nousee.

Keskeinen voimavaroihin liittyvä havaintomme oli sosiaalisen tuen ja opetuksen merkitys motivaation ja opiskelun imun yhteydessä. Havaintomme ovat osin linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, joka korostaa esimerkiksi sosiaalisen tuen ja akateemisen hyvinvoinnin yhteyksiä (esim. Rönkkönen, 2025) ja opettajien ja opetuksen roolia opiskeluhyvinvoinnin tukemisessa (esim. Douwes ym., 2023). Vaatimukset puolestaan liittyivät vahvasti arjen tasapainottamisen haasteisiin ja opiskelun imun kärsimiseen. Opiskelun ulkopuoliset tekijät voivat edesauttaa opiskelua, mutta myös vaikeuttaa arjen tasapainottamista opintojen aikana.

Vaikka erityisesti opintoihin liittyvissä vaatimuksissa on tunnistettavissa tekijöitä, jotka eivät välttämättä suoraan liity itse opintoihin, pääsääntöisesti niin opiskelijoiden vastauksista tunnistetut voimavarat ja vaatimukset ovat asioita, joihin laadukkaalla ja linjakkaalla korkeakouluopetuksella voi vaikuttaa. Käytännön kehittämisen ja ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta olisi tärkeä kehittää seuraavaksi tutkimusasetelmia, joilla voisi entistä paremmin tunnistaa opiskelijaryhmät, joilla on vähiten suotuisat opiskelun vaatimukset ja resurssit, ja kohdistaa toimenpiteitä ryhmä- ja yksilötasolla ennakoiden.

Tutkimusasetelmamme rajoituksena on se, että aineisto on kerätty vain yhdestä korkeakoulusta ja vain yhtenä ajankohtana. Jatkossa olisi tärkeää hyödyntää myös pitkittäisaineistoja sekä yhdistää opiskelijoiden opintopistekertymästä ja arvosanojen keskiarvoista saatua määrällistä aineistoa avovastauksista saatuun laadulliseen aineistoon. Myös henkilökohtaisten voimavarojen kuten itsemyötätunnon tai optimismin vaikutusta hyvinvointiin olisi hyvä tarkastella samassa yhteydessä. Tämän tutkimuksen havainnot edistävät ymmärrystä opiskeluun vaikuttavien tekijöiden ulottuvuuksista, ja tuloksia tullaan hyödyntämään opetuksen kehittämisessä sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Opiskelijoiden hyvinvointi vaikuttaa koko akateemiseen yhteisöön, mutta myös yhteiskunnallisesti: opiskelijat ovat tulevaisuuden osaajiamme. Haastammekin korkeakouluyhteisöt pohtimaan, miten voisimme tukea opettajia ja opiskelijoita tunnistamaan entistä paremmin niitä opintoihin liittyviä voimavaroja, joita heillä itsellään on käytössä, ja mitä oppimisympäristö ja -yhteisö voi mahdollistaa.

Kirjoittajat