Pedagogisen johtamisen YAMK-tutkinto rakentaa oppivia yhteisöjä ammatillisessa koulutuksessa

Kuka on pedagoginen johtaja ja mitä hän johtaa?

Mitä osaamista ja taitoja hän tarvitsee arjessa?

Miten oppilaitoksessa rakennetaan yhteistyössä oppivaa yhteisöä, jossa osaaminen, toimijuus ja hyvinvointi vahvistuvat?

Miten pedagoginen johtaja voi muuttuvassa ja epävarmassa toimintaympäristössä tukea laadukasta ja vaikuttavaa koulutuksen kehittämistä?

Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) syksyllä 2027 käynnistyvässä uudessa pedagogisen johtamisen YAMK-tutkinnossa. Tässä artikkelissa esitellään tutkinnon tieteenalaperustaa sekä keskeisiä painotuksia ja käsitteitä.

Uuden tutkinnon laaja-alaisuuden ja tarvittavien rajausten määrittäminen on yleinen, erityinen haaste korkea-asteen koulutuksen suunnittelussa. Siten artikkelin tavoitteena on myös lisätä ymmärrystä YAMK-tutkinnon teoreettisen viitekehyksen rakentamisesta.

HAMKin uuden YAMK-tutkinnon lähtökohdat

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen opettajankoulutus sekä niissä ja yliopistoissa tehtävä pedagoginen tutkimus rakentavat pedagogista perustaa uuden YAMK-tutkinnon sisältöjen suunnittelulle. Tutkinnossa pedagogista johtamista tarkastellaan ammatillisen koulutuksen kontekstissa painottaen ihmisten johtamista, vaikuttavuutta ja laadun varmistamista. Tutkinto tuo Suomen pedagogisen johtamisen koulutustarjontaan uuden näkökulman, sillä nykyisissä koulutuksissa ammatillisen koulutuksen pedagogiset ja johtamiseen liittyvät erityispiirteet jäävät vähälle huomiolle.

Koulutuksen kohderyhmänä ovat pedagogisen johtamisen esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivat tai niihin hakeutuvat ammattilaiset. Hakijat voivat työskennellä erityisesti ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa, mutta myös muissa organisaatioissa, joissa oppimisen, osaamisen ja pedagogisten ratkaisujen johtaminen on keskeinen osa työtä.

Tutkinnon peruspilareita ovat monitieteisyys, ihmisten johtaminen, muutoksen johtaminen, jaettu pedagoginen johtaminen ja systeeminen ajattelu sekä kansallinen ja kansainvälinen TKI-kehittäminen. Näitä teemoja tarkastelemme seuraavassa tutkinnon viitekehyksenä.  

Monitieteisyys

Pedagogisen johtamisen YAMK -tutkinnossa jatkuvan osaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen tarkastelun tieteenalaperusta on kasvatustieteissä. Ammatillisen oppilaitoksen ja sen sidosryhmien välinen yhteistyö määrittää olennaisesti ja eri tavoin pedagogista johtamista (esim. Hievanen ym., 2022). Kasvatustieteellinen tutkimustieto pedagogiikasta yhdessä koulutuksen ja työelämän yhteyksien tutkimuksista toimii tutkinnossa tärkeänä perustana oppilaitoksen pedagogisen toiminnan ymmärtämiselle ja tiedon soveltamiselle. Tutkinnossa oppilaitos nähdään myös osana työelämää.

Opinnoissa hyödynnetään kasvatustieteellisiä tutkimuksia organisaation ja johtamisen kehittämisestä, oppivasta organisaatiosta ja muutosjohtamisesta. Kasvatussosiologinen näkökulma syventää käsitystä koulutuksen ja johtamisen kytkeytymisestä yhteiskunnallisiin rakenteisiin, valtasuhteisiin ja yhdenvertaisuuteen. Samanaikaisesti johtamisteema nostaa tarpeen rakentaa uuden YAMK-tutkinnon tietopohjaa avoimesti monitieteisesti. Liiketaloustieteellinen näkökulma täydentää kokonaisuutta tuomalla tarkasteluun koulutusorganisaatioiden talouden, resurssien hallinnan ja toiminnan vaikuttavuuden kysymykset. Hallintotieteellinen tarkastelu tuo esiin koulutusorganisaatioiden ohjauksen, sääntelyn ja julkisen johtamisen kysymykset niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä (ks. Futura, 2024). Näitä erilaisia näkökulmia soveltaen pedagogisesta johtamisesta muodostuu kokonaisuus, jossa yhdistyvät pedagoginen asiantuntijuus, organisatorinen ymmärrys ja yhteiskunnallinen vastuu.

Ihmisten johtaminen

Pedagogisesta asiantuntijuudesta rakentuvan johtamisen ydinosaamista ovat ihmisten johtaminen ja henkilöstöjohtaminen. Johtamistehtävissä toimivat rakentavat siltoja eri toimijoiden välille, erityisesti oppilaitoksen ja muun työelämän välillä. Vuorovaikutus erilaisten toimijoiden ja ulkopuolisten sidosryhmien kanssa edellyttää usein jatkuvaa näkökulmien laajentamista ja osaamisen kehittämistä. Oppilaitoksen sisälläkin toimintaympäristö on monimuotoista sisältäen henkilökunnan ja opiskelijoiden erilaisia ammatillisia urapolkuja sekä kieli- ja muunlaisia kulttuurisia taustoja. Taito tunnistaa monimuotoisen toimintaympäristön erityispiirteitä, kiinnittää huomiota omaan ja muiden hyvinvointiin sekä tulkita havaintojaan perustellusti on tärkeä avaintekijä hyvän vuorovaikutuksen ylläpitämisessä (esim. Korpi ym., 2022; Parpala & Postareff, 2025).

Ammatillisen oppilaitoksen johtamistoiminnan tulisi tukea kehitystä, jossa muun muassa opettajuutta ei tarkastella vain yksilöllisenä asiantuntijuutena, vaan osaamisena, joka kehittyy horisontaalisesti osana verkostoja ja kumppanuuksia. (Ahokallio-Leppälä, 2016; myös Bergström & Mäki, 2019.) Yksilöiden ohella koko yhteisö on tärkeä nähdä oppivana yksikkönä, jonka arkeen pedagoginen johtaminenkin konkreettisesti kiinnittyy (Holappa ym., 2021). Johtamisen pedagoginen näkökulma avaa erinomaisia mahdollisuuksia yhteisöllisen resilienssin ja oppivan yhteisön vahvuuksien tukemiseen (ks. Hyyryläinen ym., 2020).

Muutoksen ja jatkuvuuden johtaminen 

Johtamisen yhteydessä korostuvat usein muutospaineet ja uudistumistarpeet (ks. Bouwmans ym., 2019; Polatcan ym., 2024). Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on ollut kiivastahtista jo vuosikymmenten ajan, mutta uudistusten mukana tuomat jännitteet, kuormitus ja toimijuuteen liittyvät kysymykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle (Vähäsantanen, 2014).

Pelkästään digitalisoitumisen myötä pedagoginen johtaminen sisältää paljon eri lähteistä saatavan tiedon integrointia ja haasteita sen monipuoliseen hyödyntämiseen (esim. Silander, 2023). Tilanteiden ja työvälineiden uutuuden, epävarmuuden ja ristiriitojen kohtaaminen edellyttää johtamis- ja päällikkötehtävissä toimivilta valmiuksia sekä uudistua että uudistaa ja kehittää prosesseja pitkäjänteisesti. YAMK-tutkinnon opinnoissa luovia ja innovatiivisia lähestymistapoja kehittämistarpeisiin – myös ristiriitoihin – etsitään käytäntölähtöisesti yhdessä.

Kun johtamisteorioiden vaikuttavuuden yksi riski on jäädä pelkästään hallinnolliseksi tai tekniseksi ohjaukseksi (ks. Elo & Uljens, 2023), näissä opinnoissa keskitytään kehittämään pedagogista johtamista entistä tietoisemmaksi ja tavoitteellisemmaksi käytännön toiminnaksi. Tutkimusperustaisen ymmärryksen lisääminen oppilaitosten ajankohtaisista muutostarpeista mahdollistaa tiedolla johtamista sekä turvallisen, luottamuksellisen ja eettisesti kestävän toiminnan kehittämisen oppilaitoksessa.

Jaettu pedagoginen johtaminen ja systeeminen ajattelu

Käsitys jaetusta johtajuudesta rakentaa opinnoissa organisatorista ymmärrystä oppilaitoksesta. Suomalaiseen toimintaympäristöön ja pedagogiseen ajatteluun tämä käsitys sopii, kun huomioidaan esimerkiksi opettajien verraten suuri autonomisuus luokkahuoneessa verrattuna monen muun vastaavan maan tilanteeseen. Jaetun johtajuuden käytäntöjen vahvistuminen mahdollistaa koko henkilöstön toimijuuden ja pedagogisen asiantuntijuuden näkyväksi tulemista. Vastuu, asiantuntijuus ja päätöksenteko rakentuvat yhteisöllisesti, ja sen rinnalla tarvitaan myös selkeitä vastuujakoja eri johtajatehtävien välillä.

Uudessa pedagogisen johtamisen YAMK-tutkinnossa jaettua johtajuutta tarkastellaan transformatiivisen johtamisen teoreettisessa viitekehyksessä (esim. Bush & Glover 2014; Connolly ym., 2019; James ym., 2014; myös Arbeiter & Bučar, 2021), jossa korostuvat johtamisen tavoitteina uudistuminen, merkityksellisyys, oppiminen ja ammatillinen kehittyminen. Näkökulma kiinnittyy luontevasti ammatillisen koulutuksen kontekstiin, jossa johtamisen kohteena ovat oppimisprosessit, työelämäyhteistyö ja henkilöstön toimijuus. Transformatiivisen johtamisen käytännöissä tekninen, pedagoginen ja henkilöstöjohtaminen muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden (Lahtero & Salonen, 2022; Lahtero ym., 2025).

Transformatiivista näkökulmaa täydentää teoreettisena ja käytännöllisenä lähtökohtana käsitys systeemisestä johtamisesta. Suomessa tämän lähtökohdan piirteitä ja soveltamisen haasteita on tarkasteltu mm. sivistystoimen johtajien rooleissa osana perusopetusjärjestelmää ja näkemyksissä johtamisesta (Kola-Torvinen ym., 2025). Systeeminen ajattelu auttaa ymmärtämään, miksi yksittäiset kehittämistoimet tai pedagogiset toimenpiteet eivät tuota toivottua muutosta ilman laajempaa käsitystä oppilaitoksesta oppimisen, työn ja yhteistyön ekosysteeminä. Johtaminen nähdään tässä sekä päätöksentekona että yhteisen ymmärryksen rakentamisena, erilaisten merkitysten neuvotteluna ja valtasuhteiden tunnistamisena. Ammatillisessa koulutuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi koulutuksen, työelämän ja opiskelijoiden arjen välisen dynamiikan tunnistamista sekä päätösten vaikutusten tarkastelua eri tasoilla. (Kola-Torvinen ym., 2025) Ymmärrys ammatillisen koulutuksen mikro-, meso- ja makrotasoista vahvistuu.

TKI-toiminnan kehittäminen yhdessä opetuksen kanssa

Koulutusorganisaatioiden omanlaiset tehtäväkuvat ja pedagogiset vaikutusmahdollisuudet verrattuna muihin työelämän organisaatioihin on hyvä tunnistaa (esim. Kallioniemi-Chambers, 2010). Ammatillisella koulutuksella on yhteiskunnallisesti elintärkeä rooli muun muassa kestävän kehityksen näkökulmasta (esim. Heikkinen ym., 2022). Sen vahvistamista tukee ammattikorkeakouluun kiinnittyvä lakisääteinen tehtävä jatkuvasta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (TKI) työelämän kanssa (esim. Hero ym., 2024). Viime vuosina on aiempaa näkyvämmin nostettu esiin tarve vahvistaa TKI-toiminnan yhteyksiä opetukseen ja oppimiseen (O), missä on useanlaisia kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Ammattikorkeakoulujen opetuksen ja TKI-toiminnan integrointia estäviksi ja edistäviksi tekijöiksi on tutkimuksessa tunnistettu tekijöitä, jotka liittyvät henkilöstön työkuviin ja ajattelutapoihin, opiskelijoihin, TKI-hankkeiden suunnitteluprosesseihin, opetuksen käytäntöihin ja rakenteellisiin tekijöihin (Vähäsantanen ym., 2024) Nämä ovat samalla tekijöitä, joita pedagogisen johtamisen ja kehittämisen parissa työskentelevät kohtaavat. YAMK-opinnoissa osallistujien on mahdollisuus kehittää valmiuksiaan opetuksen ja TKI-toiminnan yhteensovittamiseen sekä soveltaa näitä ratkaisuja omissa työympäristöissään. Täten uusi tutkinto on yksi muoto vahvistaa toimintaa, jota voidaan perustellusti kutsua TKIO-toiminnaksi.  

Pedagogisen johtamisen YAMK-tutkinto täydentää ammatillisen koulutuksen tutkimusta nostamalla esiin ajankohtaisia tutkimustarpeita ja -kysymyksiä. Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen reformin jälkeen toisen asteen koulutuksen kontekstissa tehdyistä väitöstutkimuksissa seitsemässä 23sta tarkastellaan nimenomaan johtajuutta. (Upola & Löfgren, 2025) Pedagogisen johtamisen tutkimuksen monipuolistamista tukee kiinteä erilaisten avainhenkilöiden verkosto, joka on olemassa myös HAMKin sisällä. Ensinnäkin, pedagogisen johtamisen tutkimus kiinnittyy HAMKissa tutkimusperusteisesti oppimista ja osaamisen kehittämistä oppilaitoksissa ja työpaikoilla kehittävään HAMK Edu -tutkimusyksikön toimintaan. Toiseksi tiivis yhteistyö ammatillisen opettajankoulutuksen kanssa, jossa pedagogiikan tutkimus ja kehittäminen ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa oppilaitosten ja opettamisen käytännöissä, nivoo YAMK-tutkinnon sisällöt eri tavoin ajankohtaisiin käytännön kysymyksiin. Tutkinnon toteuttamisen konaisuutta täydentää HAMKin korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikön (HEPeda) kansallinen ja kansainvälinen tutkimustoiminta. Tämänkaltainen koulutusorganisaation sisäinen yhteistyömahdollisuus tukee uuden tutkinnon, siihen kytkeytyvien opinnäytetöiden sekä muun monipuolisen yhteistyön potentiaalia toimia voimauttajana ja merkittävänä vaikuttajana – tässä tapauksessa juuri ammatillisen ja ammattikasvatuksellisen osaamisen tietämyksen kehittymiselle ja soveltamiselle. Tutkimuksellista otetta opinnoissa vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuus YAMK‑koulutuksen aikana hyödyntää oppilaitoksen kansainvälisiä yhteistyöympäristöjä osana opintojaan.

Tutkinnon osallistava toimintatapa ja rakenne

Valtioneuvoston YAMK-tutkinnolle asettamat tavoitteet painottavat laaja-alaista ja pitkälle erikoistunutta oman alansa erityisosaamista ja sille kuuluvien keskeisten käsitteiden, menetelmien ja tietojen omaksumista ja käyttöä. Tutkinnon tulee lisätä ymmärrystä oman ja muiden alojen rajapinnoista ja soveltaa uutta tietoa myös kriittisesti. Tiedollisen oppimisen lisäksi YAMK-tutkinnon tehnyt kykenee myös ratkaisemaan vaativia ongelmia ”luovin toteutuksin tutkimus- ja/tai innovaatiotoiminnassa, jossa kehitetään uusia tietoja ja menettelyjä sekä sovelletaan ja yhdistetään eri alojen tietoja”. (Valtioneuvoston asetus 120/2017)

Tutkimuksellinen orientaatiota toteutetaan opintojen alusta lähtien, mikä tukee pedagogisen johtamisen kehittymistä entistä tietoisemmaksi ja perustellummaksi toiminnaksi.  Osallistuminen ja osallistaminen ovat sisäänrakennettuna pedagogisen johtamisen koulutuksen toteutuksen toimintoihin (esim. Morales, 2016). Koulutettavat, heidän koulutuksensa ja toimintakenttänsä on tärkeä resurssi pedagogisen johtamisen asiantuntijuuden kasvussa. Tämä edellyttää koulutukseen osallistuvien ja mahdollisuuksien mukaan myös heidän työorganisaatioiden sitoutumista yhteistyöhön, sillä koulutuksen kehittämistavoitteet kiinnittyvät osallistujien nykyisiin tai mahdollisiin työkonteksteihin. Käytännössä koulutusta järjestetään hybridimuotona, joka sopii parhaiten työn ohessa tehtävälle opiskelulle. Kouluttajat ovat asiantuntijoita, joilla osalla asiantuntijuus kiinnittyy ammatillisen koulutuksen, pedagogisen osaamisen ja johtamisen tms. tutkimiseen ja osalla vuorostaan pitkäaikaiseen kokemukseen pedagogisesta johtamisesta ja sen kehystekijöistä. Koulutukseen osallistuvat kehittävät oman pedagogisen johtamistoimintansa reflektointia sekä kollektiivista johtamistoimintaa koulutusorganisaatiossa tunnistettujen tavoitteiden suuntaisesti.

Pedagogisen johtamisen YAMK-tutkinto rakentuu kolmesta moduulista, jotka muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. HAMKin kaikille yhteisissä YAMK-opinnoissa luodaan perusta työelämän murroksen ymmärtämiselle, tulevaisuuden ennakoinnille sekä tutkimukselliselle kehittämiselle. Tutkinnon ensimmäinen moduuli pureutuu pedagogiseen johtamiseen oppivassa yhteisössä. Toisessa moduulissa, henkilöstöjohtamisen kokonaisuudessa, korostuu johtamisen vastuullisuus, tiedolla johtaminen, vuorovaikutus ja jaettu johtajuus. Pedagogisen henkilöstöjohtamisen viitekehyksenä moduulissa huomioidaan koulutuspoliittisia linjauksia, lainsäädäntöä, hallinnollisia rakenteita sekä taloudellisia ja henkilöstöresursseja. Tutkinnon kolmas moduuli keskittyy ammatilliseen kasvuun ja kehittymiseen. Moduuli tukee opiskelijoiden johtajuusidentiteetin rakentumista, vertaisoppimista ja hyvien käytäntöjen jakamista. Tutkintoon tulee sisältymään tutustumisjakso toiseen ammatillisen koulutuksen oppilaitokseen sekä mahdollisuus hyödyntää eurooppalaisen yliopistoverkoston RUN-EUn kansainvälistä yhteistyötä.

YAMK-tutkintoon kuuluva opinnäytetyö on tutkimusperustainen kehittämisprojekti, joka edellyttää tutkinnon opiskelijoilta pedagogisen johtamisen opintojen soveltamista ja syventämistä valitsemissaan kehittämiskohteissa. Opinnäytteen tekemisessä opiskelijat tarkentavat näkemyksiään ammattikasvatuksen kentän tulkinnoista ja tapojaan tehdä pedagogista johtamistyötä. HAMKissa sovellettavaa Design-Based Education (DBE) –lähestymistapaa sovelletaan myös tässä YAMK-tutkinnossa.

Lopuksi

Pedagogisen johtamisen YAMK-koulutuksen eri opintokokonaisuuksien läpileikkaaviksi teemoiksi tiivistyvät ihmisten johtaminen, osallisuus ja oppivan yhteisön periaatteet. Koulutuksen lähtökohdat painottavat ihmisten ottamista mukaan päätöksentekoon, suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Pedagogisen johtamisen työkalujen automaattista soveltamista ammatillisten oppilaitosten käytäntöihin niiden erityispiirteitä huomioimatta pyritään välttämään (ks. Hyyryläinen ym., 2020). Sen sijaan oppilaitosten kulttuurisia ja taloudellisia erityispiirteitä sekä niiden ehdollisuuksia tunnistetaan koulutuksen keskusteluissa ja tehtävissä aktiivisesti. Näkemys siitä, että yhteisön jäsenet itse ymmärtävät omia tarpeitaan ja kykenevät ratkaisemaan ongelmiaan, kun heille annetaan siihen mahdollisuuksia ja heitä tuetaan siinä, painottuu koulutuksen käytännöissä (esim. Arnkil & Niemelä, 2026). Tällä uskomme pedagogisen johtamisen koulutuksessa jatkavamme HAMKin perinteitä kestävän kehityksen periaatteiden soveltamisessa kehittävällä otteella (ks. Susimetsä ym., 2025).

Kirjoittajat