Rakennuksen älykkyys puntarissa – työpaja toi näkökulmia SRI-arviointiin 

Rakennusten älykkyysindikaattori SRI (Smart Readiness Indicator) on EU:n kehittämä mittari, jonka avulla arvioidaan, kuinka hyvin rakennus pystyy hyödyntämään älykkäitä ja digitaalisia ratkaisuja. Käytännössä SRI kuvaa rakennuksen valmiutta parantaa energiatehokkuutta, käyttömukavuutta ja energiajoustoa teknologian avulla. Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa rakennusautomaatioita, järjestelmien optimointia, kykyä reagoida käyttäjien tarpeisiin sekä mahdollisuuksia hyödyntää uusia älypalveluja. (Euroopan komissio, n.d.) 

Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA) -hankkeessa on tehty Kanta-Hämeen alueella SRI-arviointeja erilaisiin kiinteistöihin. Arviointien yhteydessä on kertynyt käytännön kokemuksia siitä, miten mittaristo toimii suomalaisissa rakennuksissa. Näiden havaintojen tueksi ADRA-hankkeen hankeryhmä järjesti maaliskuussa avoimen työpajan, johon kutsuttiin kuntatoimijoita, tutkijoita ja yrityksiä. Työpajassa esiteltiin SRI:n perusteita, ja osallistujat pääsivät täyttämään SRI-arvioihin käytettävän laskentatyökalun esimerkkirakennuksen tietojen pohjalta. Laskentatyökalu on ladattavissa Euroopan unionin sivuilta. Tässä artikkelissa kerromme, miten työpajaamme osallistuneet asiantuntijat kokivat SRI-mittarin käytännön toimivuutta. 

Kohti EU:n asettamaa energiatehokkuutta 

SRI on osa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD), ja sen tavoitteena on edistää älyteknologioiden käyttöönottoa rakennuksissa. Tavoitteena on samalla tukea energiatehokkuutta, käyttäjien hyvinvointia ja EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan SRI-arvioinnista on kesäkuusta 2027 alkaen tulossa pakollinen muille kuin asuinrakennuksille, joiden lämmitys-, ilmanvaihto- ja vesijärjestelmien (LVI) nimellisteho ylittää 290 kW. (Euroopan komissio, n.d.; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2024/1275) 

SRI-arvioinnissa hyödynnetään EU:n kehittämää mittaristoa, jossa tarkastellaan rakennuksen teknisiä järjestelmiä, älykkäitä palveluja ja niiden vaikutuksia rakennuksen suorituskykyyn. Arviointi kattaa esimerkiksi lämmitys-, ilmanvaihto-, valaistus- ja sähköjärjestelmiä sekä etävalvontaa, käyttöliittymiä ja automaatiota. Näiden kautta muodostuu kokonaiskuva siitä, kuinka älykäs ja kuinka energiajoustava rakennus on eli kuinka hyvin se pystyy sopeutumaan energiankulutustaan sähköverkon tilanteen mukaan. 

Työpajassa käytännön kokemuksia SRI-arvioinnista 

Avoimeen työpajaan osallistui kaupunkien, yritysten ja koulutusorganisaatioiden työntekijöitä, jolloin saimme monenlaisia näkökulmia esille. Osalla osallistujista oli vankkaakin kokemusta SRI-arvioinneista ja osalle SRI oli uusi, mikä loi hyvän pohjan keskustelulle, mutta haastoi myös työpajan toteuttajia. 

Työpajassa kiinnostusta herättivät erityisesti SRI-mittaristoon mahdollisesti tulevat muutokset sekä se, miten hyvin nykyinen laskentatyökalu soveltuu suomalaiseen rakennuskantaan. Aikaisemmin Suomessa tehdyissä selvityksissä on havaittu, että mittaristossa on haasteita esimerkiksi kaukolämmön ja muiden Suomessa yleisten teknisten ratkaisujen huomioimisessa (Janhunen ym., 2019; Li, 2024). Samat teemat ovat nousseet esiin myös ADRA-hankkeen arvioinneissa. 

Keskustelua käytiin myös siitä, miten hyödyllisiä SRI-arvioinnin tulokset ovat käytännössä. Erityisesti käyttäjälähtöisyyden näkökulmasta SRI voisi tulevaisuudessa tarjota kiinnostavan tavan kuvata rakennuksen laatua ja toimivuutta ja toimia kiinteistöjen omistajille myyntivalttina. Samalla nousi esiin kysymys arviointien yhdenmukaisuudesta: Jos arvioinneista tulee laajemmin käytettyjä tai pakollisia, arvioijien osaamisen ja tulkintojen tulisi olla mahdollisimman tasalaatuisia. Nykyinen työkalu jättää joissain kohdissa paljon tulkinnanvaraa, mikä korostaa koulutuksen, sertifiointien ja yhteisten käytäntöjen merkitystä. 

Myös arvioinnin vaatima työmäärä kiinnosti osallistujia. Hanketoteuttajan ja osallistujien aikaisempaan kokemukseen perustuen totesimme arvioinnin keston olevan riippuvainen rakennuksesta sekä siitä saatavilla olevasta dokumentaatiosta. Jos dokumentaatio kohderakennuksesta on saatavilla helposti ja kohde on varsin uusi, arviointia voidaan suorittaa ennen kohdekäyntiä, eikä kohdekäyntiin kulu silloin paljoa aikaa. Haasteeksi muodostuvat vanhemmat kiinteistöt, sillä niissä tarvittavat tiedot ovat usein hajallaan ja kohdekäynneillä joudutaan käyttämään enemmän aikaa asioiden selvittämiseen. Dokumentaation hajanaisuus hankaloittaa siis paitsi SRI-arviointeja myös yleisemmin älykkäiden ratkaisujen käyttöönottoa. 

Laskentatyökalun täyttäminen paljasti kehitystarpeita 

Työpajan käytännön osuudessa osallistujat täyttivät laskentatyökalua ryhmissä esimerkkirakennuksesta laaditun tietopaketin avulla. Rajallisen ajan vuoksi arviointi keskittyi pääasiassa LVI-järjestelmiin. Tämä rajaus tehtiin, koska ADRA-hankkeen aikana toteutetuissa SRI-arvioinneissa sekä laskentatyökalun käytössä havaittiin eniten tulkinta- ja arviointihaasteita juuri LVI-järjestelmiin liittyvissä osa-alueissa. Nämä havainnot perustuivat hankkeen aikana tehtyihin käytännön arviointeihin ja arvioijien kokemuksiin laskentatyökalun soveltamisesta, jossa ongelma pisteet liittyvät näihin osa-alueisiin. Muita järjestelmiä ei analysoitu yksityiskohtaisesti, mikä osoittaa, miten aikarajoitteet ja työkalun rajoitukset voivat vaikuttaa arvioinnin kattavuuteen.  

Harjoitus herätti runsaasti kysymyksiä ja osoitti, että laskentatyökalun käyttö vaatii paljon ohjeistusta sekä hyvää ymmärrystä siitä, mitä eri käsitteillä ja arviointikohdilla tarkoitetaan. Erityisen haastaviksi koettiin termit, kategoriat ja joidenkin kohtien keskinäiset erot. Osallistujien mukaan osa arviointikohdista muistutti liikaa toisiaan, jolloin oli vaikea hahmottaa, mitä niissä oikeastaan arvioidaan. Myös toiminnallisten tasojen, eli rakennuksen älykkäiden ominaisuuksien tasojen, määrittely aiheutti epävarmuutta. Käytännössä toiminnallinen taso voi määrittää esimerkiksi, kuinka hyvin ja helposti pattereiden lämpötiloja voidaan säätää. Osallistujia mietitytti, milloin jokin toiminto tulisi arvioida tasolle 0 ja milloin sille voidaan antaa korkeampi arvo. 

Työpajan palautteessa nousi esiin myös se, että vaikka laskentatyökalun laskentaperiaatteita pidettiin pääosin johdonmukaisina, käytännön sovellettavuudessa erityisesti suomalaisiin rakennuksiin nähtiin puutteita. Laskentatyökalu toimii parhaiten rakennuksissa, joissa on omaa energiantuotantoa, kuten aurinkosähkön tuotantoa. Sen sijaan Suomessa yleisiä ratkaisuja, kuten kaukolämpöä, kaukojäähdytystä tai edes hybridienergiajärjestelmiä, ei huomioida työkalussa riittävän hyvin. 

Lisäksi energiajouston arviointia pidettiin keskeneräisenä. Käytännössä rakennuksissa yhdistetään usein useita eri ohjaustapoja sekä muita järjestelmiä, jotka toimivat samanaikaisesti useammalla kuin kahdella toiminnallisuustasolla. Työkalu sallii kuitenkin vain yhden valinnan ja rajoittaa älykkäät palvelut kahteen toiminnallisuustasoon, mikä ei vastaa rakennusten todellista monimutkaisuutta. Haasteita havaittiin myös dynaamisen ulkovaipan arvioinnissa: Suomessa käytetään paljon manuaalisia kaihtimia ja muita passiivisia ratkaisuja, joita työkalu ei huomioi, vaikka niillä voi olla käytännössä merkittävä vaikutus rakennuksen energiatehokkuuteen ja sisäolosuhteisiin. 

Osallistujat nostivat esiin myös ratkaisuja, joita laskentatyökalu ei tällä hetkellä huomioi lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi digitaaliset kaksoset, vesiverkoston tasapainotukseen liittyvät ratkaisut sekä kaukolämpöverkon hyödyntäminen lämpövarastona. Digitaalisella kaksosella tarkoitetaan rakennuksen digitaalista vastinetta, jonka avulla rakennuksen toimintaa voidaan mallintaa ja optimoida esimerkiksi energiaratkaisujen suunnittelussa. Vesiverkoston tasapainotuksella puolestaan tarkoitetaan lämmitys- tai käyttövesiverkoston säätämistä siten, että vesi jakautuu rakennuksessa mahdollisimman optimaalisesti. Nämä ratkaisut voivat edistää rakennusten energiatehokkuutta, käyttömukavuutta ja järjestelmien ohjattavuutta, mutta ne eivät nykyisellään näy työkalun arvioinnissa. Lisäksi kielivalinnat koettiin hankaliksi, sillä EU:n työkalusta ei ole tällä hetkellä saatavilla suomenkielistä versiota. 

Webinaarissa syvennettiin tuloksia ja tulkintoja 

Koska työpajassa aika ei riittänyt kaikkien kysymysten käsittelyyn, järjestimme myöhemmin webinaarin, jossa pureuduimme työpajan tuloksiin ja esimerkkirakennuksesta tehtyyn arviointiin tarkemmin. Webinaarissa käytiin läpi käytännön tulkintakysymyksiä ja täsmennettiin osallistujille esimerkiksi sitä, mitä energiankulutuksen visualisoinnilla arvioinnissa tarkoitetaan. Käytännössä tällä tarkoitetaan, kuinka laajasti käyttäjälle on saatavilla tietoa energiankulutuksen eri osa-alueista.  

Webinaarissa tarkasteltiin myös esimerkkirakennuksen tuloksia. Osallistujat kiinnittivät erityisesti huomiota jo työpajassa puhuttuihin toiminnallisuustasoihin, jotka nousivat haasteeksi myös esimerkkirakennuksen osalta. Esimerkkirakennus on kaukolämpökohde, mutta siinä on lisäksi lämpöpumppuja ja säätöventtiilejä lämmön käytön ohjaamiseen.Näin ollen laskentatyökalu sallii vain kaksi erilaista toiminnallisuustasoa, vaikka rakennuksessa olisi käytössä laajempi valikoima ratkaisuja. Rakennuksen joissakin huoneissa on esimerkiksi älykkäät termostaattiventtiilit, toisissa vuorostaan tavalliset venttiilit, ja tietyissä tiloissa lämmitys toteutetaan ilmanvaihtojärjestelmän kautta, mutta laskentatyökalussa näitä päällekkäisyyksiä ei kuitenkaan ole mahdollista huomioida. Keskustelua herättivät myös sähköautojen ja sähköpyörien latausratkaisut sekä se, miten rakennuksia voidaan ylipäätään vertailla keskenään, jos vertailupohjaa samantyyppisistä kohteista ei ole riittävästi. 

Lisäksi webinaarissa nousi esiin kiinteiden kodinkoneiden asema osana SRI-kehystä. EPBD-direktiivissä nämä on tunnistettu osaksi rakennuksen älykkyyttä, mutta nykyisessä arviointityökalussa niiden huomiointi jää puutteelliseksi. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten tulevassa toimeenpanossa varmistetaan, että direktiivin tavoitteet näkyvät myös käytännön arviointimenetelmässä. 

SRI tarjoaa hyödyllisen kehyksen, mutta vaatii kehittämistä 

Työpajan ja webinaarin perusteella SRI tarjoaa hyödyllisen ja ajankohtaisen kehyksen rakennusten älykkyyden arviointiin. Sen vahvuutena on yhteinen eurooppalainen lähestymistapa, joka auttaa tarkastelemaan rakennuksia energiatehokkuuden, mukavuuden ja joustavuuden näkökulmista aiempaa monipuolisemmin. 

Samalla kokemukset osoittavat, että laskentatyökalu ei vielä täysin vastaa suomalaisen rakennuskannan erityispiirteisiin. Erityisesti kaukolämmön, passiivisten ratkaisujen, energiajouston ja digitaalisten kaksosten huomioinnissa on kehittämistarpeita. Jos SRI:stä tulee laajasti käytetty tai pakollinen arviointimenetelmä, sen on oltava sekä teknisesti toimiva että käytännössä ymmärrettävä eri toimintaympäristöissä. 

Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA) -hankkeen kokemukset osoittavat, että arviointimenetelmän kehittämisessä kannattaa kuunnella loppukäyttäjiä. Näin voidaan varmistaa, että SRI ei jää vain hallinnolliseksi mittariksi, vaan siitä tulee aidosti hyödyllinen työkalu rakennusten kehittämiseen. 

Kirjoittajat