Vinkkejä onnistuneeseen monialaiseen projektitoteutukseen: tiimiytymisen merkitys

Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) opiskellaan aiempaa enemmän monialaisissa projektiryhmissä, joissa pyritään löytämään ratkaisuja erilaisiin asiakasorganisaatioilta tuleviin haasteisiin. Tästä mallista käytetään HAMKissa termiä design-based education eli muotoilulähtöinen oppiminen (Geitz ym., 2023).

Tässä artikkelissa jaamme joitakin vinkkejä onnistuneeseen monialaiseen toteutukseen. Korostamme etenkin yhteistyön ja tiimiytymisen tärkeyttä. Painotamme opiskelijaryhmien yhdessä tekemisen merkitystä, mutta käsittelemme aihetta myös opetushenkilökunnan näkökulmasta. Me molemmat kirjoittajat olemme saaneet vetää läpi useita monialaisia projektitoteutuksia, joista kertyneitä oppeja pyrimme nyt jakamaan eteenpäin.

Opintojen linjakkuus tukee monialaisuuteen, monimuotoisuuteen ja innovatiivisuuteen oppimista

Monialaisuuteen, monimuotoisuuteen ja innovatiivisuuteen on tärkeää oppia jo opintojen aikana. Monialaisuudella tarkoitamme useamman kuin yhden koulutusalan yhteistyötä yhteisen haasteen ratkaisemiseksi. Muotoiluajattelua on kuvattu prosessina, jonka vaiheet ovat empatia, määrittely, ideointi, testaus ja arviointi. Linjakas ja tuttu oppimisprosessi on hyvä tuki taustalla siirryttäessä opintojaksosta toiseen (Geitz ym., 2023). Muotoilulähtöistä oppimista noudattavissa opinnoissa tavoitellaan uuden luomista. Muotoiluajattelun menetelmien harjoittelu ja toisto onkin avain menetelmän syvällisempään oppimiseen sekä toistettavuuteen haasteesta riippumatta. Muotoiluajattelun prosessin vaiheet ja niihin liittyvät työkalut tulee opituksi toistojen kautta.

Monialaisten tiimien tulisi myös olla aidosti monimuotoisia ja tasapainoisia. Kokemuksemme ja opiskelijoiden antaman palautteen mukaan kannattaa tavoitella tasapainoa mahdollisimman laajalti esim. aiemmin mainittujen eri koulutusalojen suhteen. Tasapainoon kannattaa pyrkiä myös esimerkiksi sukupuolijakauman, opiskelijoiden aiemman koulutustaustan sekä työkokemuksen osalta.

Täysin monialaisia projekteja varten opetussuunnitelmaan tulisi luoda yhteinen opintototeutus. Sen avulla varmistettaisiin, että tavoitteet, osaamiskuvaukset ja arviointikriteerit ovat yhtenäiset ja kaikkia tiimin jäseniä kohdellaan yhdenvertaisesti. Jos opetussuunnitelmat eivät ole linjassa, se saattaa aiheuttaa hämmennystä tai jopa eriarvoisuuden tunnetta monialaisen tiimin sisällä. Käytännössä yhtenäistäminen voisi tarkoittaa esimerkiksi 15 opintopisteen monialaista projektitoteutusta kolmannen opiskeluvuoden lopussa. Tuolloin entistä monialaisemmat haasteet olisivat ratkottavissa huomattavasti linjakkaammin ja yhdenvertaisemmin. Tällä viittaamme aikaisemmin mainittuihin opintototeutuksen yhtenäisiin tavoitteisiin, osaamiskuvaukseen ja arviointikriteereihin.

Opintojakson alussa rakennetaan yhteistyölle vahva pohja

Monialaisissa toteutuksissa opiskelijan kyvykkyys yhteistyöhön on erityisen tärkeää. Ihmisen kyky mukautua uuteen tilanteeseen, toimintatapoihin, ihmisiin ja kulttuuriin sekä kieleen on rajallinen. Mukautumista voidaan helpottaa muun muassa panostamalla tiimiytymiseen, yhdessä tekemisen ja toisen tukemisen kulttuuriin.

Opiskelijoiden onkin aidosti opittava tuntemaan toisensa ja koulutusalojen yhteneväisyydet, mutta myös eroavaisuudet mahdollisimman hyvin heti projektin alussa. Asian tärkeys on varmasti monille itsestäänselvyys, mutta se saattaa silti jäädä liian pienelle huomiolle suhteessa opintojakson muihin sisältöihin. Opetukseen käytettävissä olevasta rajallisesta ajasta on siis ehdottoman tärkeää varata ainakin yksi päivä ryhmäytymiseen, tutustumiseen ja pelisääntöjen rakentamiseen. Entuudestaan toisilleen tuntemattomien, eri koulutusohjelmien opiskelijoiden käsitys vallitsevasta maailmasta voi olla kovin erilainen. Tutustuttuaan tiimiinsä opiskelijat oppivat paremmin kunnioittamaan toisiaan ja ymmärtävät paremmin toistensa vahvuuksia ja erilaisuutta.

Alussa hyvin hoidettu tiimiytyminen rakentaa työskentelylle pohjan, joka kantaa koko projektin ajan. Hyvä tiimityö mahdollistaa myös geneeristen taitojen kehittymisen, pyrkimyksen ymmärtää asioita ja kyvyn muodostaa asioista laajempia kokonaisuuksia. Geneeriset taidot ovat yhteydessä oppimisprosesseihin. Monialaisessa yhteistyössä on tavoite syväsuuntautuneeseen oppimiseen (Tuononen & Räisänen, 2025).

Työkaluja opiskelijoiden tiimiytymistä tukemaan

Tiimiytymiseen löytyy paljon hyviä työkaluja, joista nostamme esille InnoKortit. Korttien avulla opiskelija voi tunnistaa omia vahvuuksiaan ja kehityskohteitaan. InnoKortit perustuvat tutkimuksiin henkilökohtaisista innovaatiokompetensseista (Hero, 2024). Omien ominaisuuksien tunnistamisen jälkeen tapahtuu tiimiytymisen osalta tärkeä vaihe, kun omat havainnot jaetaan ja selviää millaisista vahvuuksista ja tai kehityskohteista tiimi koostuu. Näitä tietoja tiimin kannattaa hyödyntää työnjaossa ja tiimin pelisääntöjä rakennettaessa.

Pelisäännöt voivat esimerkiksi pitää sisällään vaatimuksen tietoisesta läsnäolosta eli huomion suuntaamisesta tarkoituksellisesti nykyhetkeen ilman arvostelua (Kabat-Zinn, 2003, s. 145). Konkreettisempia pelisääntöjä voisivat olla esimerkiksi yhteinen sopimus siitä, milloin tietokoneet pidetään suljettuina tai että kukaan tiimistä ei selaile, piirtele tai mallintele omiaan, kun työskennellään yhdessä. On syytä muistaa, että opiskelijat tarvitsevat tukea ja ohjausta yhteistoimintaan heti alusta alkaen eli ryhmiä ei voi välttämättä vaatia laatimaan esim. edellä kuvattuja sääntöjä täysin itseohjautuvasti. On kuitenkin tärkeää saada opiskelijat työskentelemään itsenäisesti yhdessä mahdollisimman pian. Opiskelijaryhmät voidaan laittaa esim. tekemään matalan kynnyksen prototyyppejä tai simuloimaan käsillä olevaa ongelmaa.

Alla kuva 1 työpistesimulaatiosta, joka oli osa yhtä monialaista toteutusta. Simulaatio toteutettiin luokkatilassa yksinkertaisesti hyödyntämällä maalarinteippiä. Tehtävässä tiimin tuli laatia ratkaistavasta ongelmasta pohjapiirros oikeilla mitoilla ja testata työpisteen toimivuutta. Työpistesimulaatiossa prosessin pohjapiirros teipataan suunnitelluilla mitoilla, ja siinä testataan esimerkiksi työskentelyolosuhteet, työturvallisuus ja asiakasvirta ketterästi kehittäen. Työpistesimulaation tehneet opiskelijat kokivat harjoituksen hyödylliseksi ja onnistumisen tunteita tuovaksi. Parhaimmillaan tiimille syntyi työtehoa ja työturvallisuutta parantava idea. Mittaaminen ja teippaaminen vaati myös tiimityötaitoja, joten yksinkertaisen tehtävän tulokset skaalautuivat monitasoisiksi.

Ohjaajien vahva yhteistyö kestää opintojaksossa esiintyvät haasteet

Opettajatiimin tiimiytyminen ja yhteistyön rakentuminen on tärkeää opetukseen liittyvän projektin onnistumisen kannalta. Se alkaa ensimmäisistä suunnitteluista, joka saattaa olla jo vuotta aikaisemmin kuin toteutuksen ajankohta. Onkin hyvä muistaa opintojakson alussa, että ohjaustiimi on jo hitsautunut yhteen, kun opiskelijat vasta aloittavat toisiinsa tutustumisen.

Opettajatiimin tiimiytymisen onnistuminen mitataan käytännössä projektitoteutuksen haastekohdissa. Parhaimmillaan samaan joukkueeseen kuulumisen tunteen omaavat opettajat lähtevät yhdessä etsimään ratkaisua tukien ja kannustaen toisiaan. Onnistumisia osataan yhdessä juhlistaa. Voimme kokemuksesta kertoa, ettei isotkaan murheet ole lamauttavia ja musertavia, kun tiimin psykologinen turvallisuus on hyvällä tasolla ja vaikeat asiat pystytään kohtaamaan. Tämä selittyy ammatillisen tuen yhdellä sosiaalisen tuen muodolla: emotionaalisella tuella. Emotionaalisessa tuessa on ominaista yhteenkuuluvuus, luottamus ja turvan kokemus, jotka mahdollistavat muun muassa opetukseen liittyvistä epäonnistumisista puhumisen kollegan kanssa avoimesti ja luottamuksellisesti (Virtanen ym., 2025).

Onnistumisen kulmakivet

Tiimiytyminen on siis tärkeää sekä opiskelijoille että opettajille. Opetushenkilöstön onnistunut tiimiytyminen kantaa mahdollisten vaikeiden tilanteiden yli. Ryhmäytymisen lisäksi edellä on kuvattu useita tekijöitä, jotka on syytä ottaa huomioon monialaisia opintoja toteutettaessa. Tiivistetysti voimme todeta, että on tärkeää pitää huolta opintojen linjakkuudesta, antaa opiskelijaryhmille aikaa ja työkaluja sekä tehtäviä ryhmäytymisen tueksi. Lisäksi on myös ohjattava työskentelyä aktiivisesti.

Kirjoittajat