PEDAVERKOT
Jatkuvan oppimisen ja toimijuuden tuki yhdenvertaisuuden vahvistajana
Hankkeen tiedot
| Hanke | PEDAVERKOT – Jatkuvan oppimisen ja toimijuuden tuki yhdenvertaisuuden vahvistajana |
| Kesto | 1.10.2024-31.5.2027 |
| Toteuttajat | Humak (päätoteuttaja), Keuda, HAMK |
| Rahoittajat | Euroopan sosiaalirahasto ESR+, kansallisena rahoittajaviranomaisena Hämeen ELY-keskus |
| Budjetti | 178 802€ |
Tuemme yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia kehittämällä, kokeilemalla ja levittämällä uusia verkostoyhteistyön, ohjauksen ja tuen muotoja.
Tavoitteenamme on edistää kokonaisvaltaista ymmärrystä heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden toimijuuden tuen mahdollisuuksista erilaisin tulevaisuuteen suuntaavin lähestymistavoin. Kartoitamme opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutustarpeita, kehitämme, kokeilemme ja jalkautamme uusia verkostoyhteistyön, ohjauksen ja tuen muotoja.
Hankkeessa korostuu asiantuntijoidemme pitkä kokemus ja laajat verkostot ohjausosaamisesta, sen tukemisesta ja kehittämisestä monialaisesti ja monitieteisesti. Osallistumme toteutettavien pilotointien arviointiin ja tuemme pilotteihin osallistuvia omalla asiantuntijuudellamme.
Osallistumme pedagogisten toimintamuotojen mallintamiseen ja uusien toimintakäytäntöjen arviointiin sekä täydennyskoulutusmateriaalin tuottamiseen. Tuotettua aineistoa ja toimintamallia pyrimme hyödyntämään HAMKin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja täydennyskoulutuksissa.
Haluatko kuulla ajankohtaisia kuulumisia työmme etenemisestä ja tietää ensimmäisenä, kun järjestämme seuraavia tapahtumia?
Kohderyhmä
Ensimmäisen kohderyhmän muodostavat ohjaus-, neuvonta- ja opetusalan ammattilaiset Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä. Tähän kohderyhmään kuuluu opinto-ohjaajia, opettajia, kuraattoreita, koulunkäynnin ohjaajia, työllisyyspalveluissa, ohjaamoissa ja järjestöissä työskenteleviä ohjauksen asiantuntijoita, omavalmentajia, opinto- ja työvalmentajia, työpajaohjaajia, työpaikkaohjaajia sekä harjoittelun tai vapaaehtoistoiminnan ohjaajia.
Toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat heikommassa asemassa olevat henkilöt itse. Tavoittelemme mukaan henkilöitä, jotka tilanteessaan tarvitsevat uskoa ja tukea toimijuudelleen, tai jotka voivat omien kokemustensa kautta tuoda meille arvokasta tietoa erilaisista oppimiseen tai työllistymiseen vaikuttavista haasteista. Heidän aiempi kokemuksensa palvelujen kehittämistarpeista on tärkeää huomioida uusia kokeiluja kehitettäessä.
Välillisiä kohderyhmiä ovat palvelujen ja tukimuotojen tarjoajat sekä näiden kehittämiseen liittyvät tai osallistuvat yhteistyötahot ja verkostotoimijat. Kutsumme tahoja mukaan myös verkostoyhteistyöhön.
Toiminta-alue
Toiminta-alueena on Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat.
Lisää tietoa Pedaverkoista
Toimijuutta vahvistavaa ohjausta yli rajojen!
28.9.2026
Lounais-Hämeessä monet eri ohjausalan ammattilaiset työskentelevät työllistämisen edistämiseksi. Heidän koulutustaustansa vaihtelevat, ja organisaatioilla on erilaisia näkökulmia, vastuualueita ja toimintatapoja työnhakijoiden tukemiseen ja ohjaamiseen.
PEDAVERKOT-hankkeen Lounais-Hämeen pilotissa on työskennelty eri ohjausalan toimijoiden kanssa marraskuusta 2025 alkaen. Kevään 2026 työpajoissa vahvistettiin yhteiskehittämisen avulla ohjaajien valmiuksia tulevaisuusorientoituneeseen ja ohjattavien toimijuutta tukevaan ohjaukseen. Lounais-Hämeen pilotti huipentui verkostotapaamiseen 22.9.2026. Tilaisuuteen osallistui 12 alueen ohjausalan ammattilaista.
Hämeen ammattikorkeakoulun PEDAVERKOT-asiantuntijat Alla Lemechkova-Toivonen ja Hannu Seppänen kuvailivat Lounais-Hämeen pilotin lähtökohtia, keskeisiä tavoitteita sekä pohtivat yhdessä työpajaan osallistuneiden kanssa, mitä yhteiskehittämisen aikana opittiin.
Kuva 1. Alla Lemechkova-Toivonen haastatteli työpajoihin osallistuneita Sanna Seppästä ja Maria Valtaa. Kuvaaja Tuire Aikio
Satu Kaskinen Fokka-säätiöstä kertoi, miten alueen ohjausalan toimijat ovat sitoutuneet vahvasti yhteistyöhön. Lounais-Hämeessä ohjausalan ammattilaiset ovat toimineet Virta-verkostossa tiimimäisesti yli organisaatiorajojen jo vuosia. Verkoston tavoitteena on, että työnhakijat saataisiin nopeasti töihin, ja paikalliset yritykset saisivat niiden tarvitsemaa osaavaa työvoimaa. Kun alueen ohjausalan ammattilaiset tunnetaan henkilökohtaisesti, on monialainen ohjaustyö helpompaa.
Kuva 2. Satu Kaskinen esitteli Virta-verkoston toimintaa ja kehittämissuuntia.
Kuvaaja Alla Lemechkova-Toivonen
Kevään työpajoissa syntyi ajatus, että syyskuun verkostotapaamisessa olisi hyvä pohtia ohjaajien hyvinvointikysymyksiä. Tähän syyskuun tapaamiseen olikin pyydetty asiantuntijapuheenvuoroa pitämään Sara Rönkkönen HAMKin Korkeakoulupedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksiköstä. Hänen mukaansa aiempi tutkimus osoittaa, että ohjaajat kokevat oman ohjaustyönsä usein merkitykselliseksi, mutta samalla kuormittavaksi. Yhteisöllä on merkittävä rooli, kun vastuuta kannetaan myös toisten jaksamisesta. Rönkkönen esitteli Job Demands–Resources (JDR) -mallin. Se kuvaa, miten työn vaatimukset kuormittavat ohjaajaa, kun taas työn voimavarat tukevat jaksamista, motivaatiota ja työhyvinvointia.
Kuva 3. Sara Rönkkönen esitteli tutkimusta ja käytännön keinoja jaksamisen tueksi. Kuvaaja Alla Lemechkova-Toivonen
Pienryhmissä pohdittiin itsemyötätunnon merkitystä työhyvinvoinnin kannalta. Lisäksi tilaisuudessa jaettiin yksilöllisiä voimavaroja ja kerättiin yhteisöllisiä, hyviksi todettuja toimintatapoja. Ryhmätyöskentelyn lopuksi koottiin yhteen konkreettisia hyvinvointia edistäviä tekoja, joita otetaan käyttöön vuoden 2026 aikana.
Kuva 4. Hannu Seppänen fasilitoi pienryhmätyöskentelyä.
Kuvaaja Alla Lemechkova-Toivonen
Asiantuntija Tuire Aikio toi terveisiä Keudan PEDAVERKOT-osahankkeen Keski-Uudenmaan verkostoyhteistyön toimintamallista. Aikion mukaan ohjaustyössä tarvitaan ajantasaista tietoa muiden organisaatioiden ja koko alueen palveluista. Jos ohjaaja itse ei tunne, mitä vaihtoehtoja tai palveluja olisi lähellä tarjolla, niitä tuskin ohjattavakaan tuntee!
Kuva 5. Tuire Aikio esitteli Keudan pilotin havaintoja.
Kuvaaja Alla Lemechkova-Toivonen
Alueella toimivassa Virta-verkostossa on jo paljon ohjausosaamista. Alueellinen verkostoyhteistyö todettiin tärkeäksi. Alueella on tarvetta jatkossakin verkosto-osaamisen tiiviimpään kehittämiseen sekä ohjaajien ohjausosaamisen päivittämiseen. Näin varmistetaan toimijuutta vahvistavaa ohjausta yli organisaatiorajojen!
Kirjoittajat
Hämeen ammattikorkeakoulun PEDAVERKOT-osahankkeen asiantuntijat Hannu Seppänen ja Alla-Lemechkova-Toivonen
Tietoa, taitoa ja yhteistoimintaa Lounais-Hämeen ohjausverkostossa
21.9.2026
Miten Lounais-Hämeessä rakennetaan entistä toimivampaa ohjausverkostoa ja tuetaan ohjaustyötä tekevien osaamista ja hyvinvointia? Näiden kysymysten äärelle alueen ohjausalan toimijat ja esihenkilöt kokoontuvat Forssassa HAMKin kampuksella 22.9.2026.
Tilaisuudessa kerrotaan Pedaverkot -hankkeen Lounais-Hämeen pilotin työpajojen alustavia tuloksia keväältä 2026. Lisäksi kuullaan Virtaverkoston ajankohtainen puheenvuoro. Hyvinvoinnin näkökulmaa ohjaustyöhön avaa HAMK EDUn Principal Research Scientist Sara Rönkkönen. Hän tuo esille verkostotapaamiseen tietoa ja käytännön keinoja ohjaajien hyvinvoinnin tueksi.
Päivän aikana myös toimitaan yhdessä! Työskentely tarjoaa osallistujille mahdollisuuden tutustua alueen muihin toimijoihin, vaihtaa ohjauskokemuksia ja syventää ohjausyhteistyötä. Tuire Aikio Keudasta kertoo lopuksi verkostoyhteistyön kehittämisestä asiakkaan hyväksi Keski-Uudellamaalla.
Tilaisuuden teemana on ”Tietoa, taitoa ja yhteistoimintaa! Osaava ja hyvinvoiva ohjaaja toimivassa lounaishämäläisessä ohjausverkostossa”. Tavoitteena on vahvistaa ohjaajien ohjausosaamista ja hyvinvointia sekä alueellista verkostoyhteistyötä, jotta asiakkaat saisivat entistä sujuvampaa ja vaikuttavampaa ohjausta.
HOT-menetelmä vahvistamassa asiakaslähtöistä ohjausta Riihimäen työllisyyspalveluissa
31.5.2026
Pedaverkot-hankkeessa pilotoitiin kevään 2026 aikana Riihimäen työllisyyspalveluissa hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT) perustuvaa ohjausmenetelmää. Pilotoinnin tavoitteena oli vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, lisätä kohtaamisosaamista ja tarjota ratkaisukeskeisiä työmenetelmiä, jotka ohjauksen menetelminä tukevat erityisesti haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden toimijuutta ja tulevaisuususkoa.
HOT-menetelmä pohjautuu psykologisen joustavuuden vahvistamiseen. Menetelmässä tunnistetaan vaikeat tunteet ja tuetaan asiakasta siinä, että vaikeita ajatuksia ja tunteita ei tarvitse poistaa, vaan niiden kanssa voi oppia toimimaan kohti itselle merkityksellistä elämää. Keskeisiä elementtejä ovat arvojen tunnistaminen, läsnäolon taidot sekä arvojen mukaiset teot.
Pilotointi käynnistyi lähitapaamisella helmikuussa 2026 [kuva], jossa tunnistettiin lähtötilannetta ja määriteltiin yhteiset tavoitteet kehittämistyölle. Tämän jälkeen työskentely jatkui säännöllisinä etätapaamisina ja välitehtävinä, joissa syvennyttiin HOT-menetelmän keskeisiin teemoihin: arvojen tunnistamiseen, ajatusten ja tunteiden havainnointiin sekä arvojen mukaisten pienten tekojen suunnitteluun.
Prosessin aikana sekä välitapaamisessa työntekijät harjoittelivat menetelmää omakohtaisesti ja lisäksi he kokeilivat sitä vaiheittain asiakasohjauksissaan. Työskentelyssä hyödynnettiin erityisesti HOT-nelikenttää, mikä tarjosi työvälineen keskustelun tueksi. HOT-nelikentän eri suunnat ohjaavat tunnistamaan asiakkaiden toimintaa ohjaavat arvot, mutta myös työllistymistä estävät ajatukset, tunteet ja niistä johtuvan välttelykäyttäytymisen. Tavoitteena on suunnata asiakkaan toimintaa välttelykäyttäytymisestä kohti omien tavoitteiden mukaisia tekoja.
Pilotointi huipentui yhteiseen lähitapaamiseen toukokuussa, jossa koottiin yhteen kokemuksia, tarkennettiin menetelmän käyttöä osana asiakaspolkukuvausta ja arvioitiin uusien toimintatapojen juurruttamisen mahdollisuuksia osaksi arjen työtä.
Ohjaustyön yhteiskehittämistä Lounais-Hämeessä
31.3.2026
Kehitämme vuoden 2026 aikana ohjausalan asiantuntijoiden osaamista Forssan seudulla. Lounais-Hämeen pilotin työpajoista kaksi jo takana ja kaksi vielä edessä. Työpajoihin on osallistunut hyvin heterogeeninen joukko – ohjausalan toimijat TyöHämeestä, FOKKA säätiöistä, OmaHämeestä ja Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymästä. Paikalla oli myös sosionomiopiskelijoita.
Viime vuoden lopussa olemme kartoittaneet paikalliset verkostot ja selvittäneet ohjaustyötä tekevien toiveita osaamisen kehittämiseen suhteen. Helmikuussa pohdittiin aluetoimijoiden kanssa ohjattavien toimintaohjauksen vahvistamista keskustellen ja tutkimustietoa hyödyntäen. Työpajan lopussa kerätyt palautteet osoittivat, että eri organisaatioiden edustajilla on tarve jakaa ja verrata toimintakäytänteitä. Toivottua keskustelua on tarjolla osallistujille jatkossakin.
Pilotin ohjaajina kouluttajat Alla Lemechkova-Toivonen ja Hannu Seppänen pitävät hyvin tärkeänä, että työpajoissa opitut tiedot ja harjoitellut taidot hyödynnetään omassa työssä, joten työpajojen välitehtävät tukevat oman toiminnan kehittämistä ohjauskentästä riippumatta.
Maaliskuun työpajan teemana oli kannustavan ohjauksen hyvät käytännöt. Teema herätti osallistujissa aktiivista keskustelua. Työpajassa jaettiin osallistujien kokemuksia kannustavan ohjauksen käytössä olevista keinoista sekä harjoiteltiin kannustavaa ohjauskeskustelua käytännössä kolmen hengen pienryhmissä. Jokainen osallistuja pienryhmässä ottivat vuorotelle ohjattavan, ohjaajan ja havainnoijan roolit. Harjoituksen jälkeen tultiin päätökseen, että avointen kysymysten käyttöä tulee harjoitella myös etätyöskentelyn aikana, sille se aktivoi ohjattavaa ja tukee päätöksen teossa.
Pilottiin osallistuneet ovat muodostaneet aktiivisen ja keskustelevan ryhmän. Lisäksi iltapäivän herkulliset kahvitarjoilut ovat tukeneet iltapäivän aikaista yhteiskehittämistä ja opiskelua.
Kutsumme alueen ohjausalan toimijoita kevään aikana vielä kahteen työpajaan – 22.4.2026 työpajassa pohditaan ohjattavan minäpystyvyyden tukemista ja taas 23.5.2026 aiheena on ohjattavan motivaation vahvistaminen ja motivoiva ohjaushaastattelu.
Työpajojen kokemuksia jaetaan 29.4.2026 webinaarissa – tervetuloa mukaan kuuntelemaan ja kommentoimaan! Ennakkoilmoittautuminen tästä.
Lisätietoa Lounais-Hämeen pilotista saat Alla Lemechkova-Toivoselta alla.lemechkova-toivonen@hamk.fi ja Hannu Seppaselta hannu.seppanen@hamk.fi
Esittelimme alkukartoituksen tuloksia sosiaalipedagogiikan päivillä 11.3.-13.3.2026
16.3.2026
Asiantuntijamme esittelivät ohjauspalveluiden käyttäjien kokemuksia Sosiaalipedagogiikan päivillä Joensuussa 11.3.-13.3.2026. Alkukartoituksen pohjalta kerroimme heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kokemuksia ohjauspalveluista Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla.
Järjestimme verkostotapaamisen ohjaus- neuvonta- opetus- ja järjestötoimijoille Hämeenlinnassa 27.1.2026.
Tapaamisen keskeisenä teemana oli hyväksymis- ja omistautumisterapia (HOT), joka keskittyy tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen väliseen yhteyteen. Menetelmän ytimessä on psykologisen joustavuuden vahvistaminen.
Arto Pietikäisen asiantuntijaluento antoi maistiaisen tämän menetelmän mahdollisuuksista, joita voi hyödyntää työvälineenä haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien asiakkaiden kohtaamisessa.
Tilaisuuden keskusteluosuuden teemoina olivat mielen haasteet, arvojen kirkastaminen ja omat arvot. Keskusteluissa nousi esiin muun muassa eri elämänalueiden tärkeys, tunteiden kohtaaminen ja vaikutusten arviointi ohjaustyössä.
- Verkostotapaamiset jatkuvat syyskuussa. Syksyn ensimmäinen verkostotapaaminen järjestetään torstaina 25.9.2025 Allianssitalolla Helsingissä klo 12.00-15.00. Ohjelmassa muun muassa Johanna Linner Matikan asiantuntijapuheenvuoro sekä yhteistä työskentelyä ja keskustelua.
- Ohjausalan toimija! Kutsumme sinut yhteiskehittämään tulevaisuusohjauksen menetelmiä
14.1.2025
Kehitämme ohjauksen menetelmiä yhdessä valmennuksen ja ohjausalan toimijoiden kanssa Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla. Haluamme lisätä tietoa erityisesti heikommassa asemassa olevien yksilöiden toimijuuden ja osallisuuden vahvistamisen keinoista.
Linkki kutsuun: Kutsumme ohjausalan toimijat yhteiskehittämään tulevaisuusohjauksen menetelmiä
Järjestämme verkostotapaamisia ohjaus- neuvonta- opetus- ja järjestötoimijoille:
Menneet tapahtumat
- 27.1.2026, Hämeenlinnan korkeakoulukeskus.
- To 25.9.2025, Klo 12.00-15.00, paikka Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki
- To 10.4.2025, Klo 9.30-12.00, paikka Keuda-talo, Keskikatu 3a, 04200 Kerava
- Ke 19.3.2025, Klo 13-15.30, paikka Hämeenlinnan korkeakoulukeskus, Design Factory Stage, Visakaarre 4, 13100 Hämeenlinna.
- Ke 5.3.2025, Klo 13-15.30, paikka Allianssi-talo, Asemapäällikönkatu 1, 00520 Helsinki
- 29.4.2026 Webinaaritallenne: Lounais-Hämeen pilotin yhteiskehittämisen kokemuksia
- Lemechkova-Toivonen, A. & Aikio, T. (2026). Kanta-Hämeen ja Uudenmaan ohjauspalvelujen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä palveluiden kehittämistarpeista. HAMK Pilkku.
https://doi.org/10.63777/f690 - Seppänen, H., & Aunola, A. (2025). Tulevaisuuden ohjaaminen alkaa myötätunnosta. HAMK Pilkku. https://doi.org/10.63777/c300
Päätavoitteet
1. Lisätä tietoa yksilön toimijuutta ja työllistymistä edistävien ohjauspalveluiden kohdentumisesta, kehittämistarpeista ja -mahdollisuuksista Kanta-Hämeen ja Uudenmaan maakunnissa.
2. Tunnistaa, hyödyntää ja kehittää uudenlaisia oppimisen, ohjaamisen ja toimijuuden tuen yhteistyöverkostoja.
3. Pilotoida erilaisia toiminnan muotoja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien tulevaisuususkon ja toimijuuden vahvistamiseksi. Pilotoinneissa huomioidaan toteuttajatahojen verkostot ja asiantuntemus.
4. Lisätä ohjaus- ja opetushenkilöstön pedagogista ja menetelmällistä osaamista sekä valmiuksia ohjata ja tukea heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöitä.
Eteneminen
Ensimmäisessä vaiheessa toteutamme laadukkaan alkukartoituksen kohderyhmän ja ohjaushenkilöstön tilannekuvasta ja kehittämistarpeista. Samalla olemme mukana luomassa eri toimijoiden välistä yhteistyöverkostoa, jonka toimijat osallistuvat ohjauksen ja tuen muotojen yhteiskehittämiseen hankkeen eri vaiheissa.
Toisessa toimintavaiheessa kehitämme alkukartoituksen tulosten ja verkostoyhteistyön myötä yhteensä seitsemän (7) kokeilevaa pilottia, jotka edistävät heikommassa asemassa olevien yksilöiden toimijuutta, toimintakykyä ja opiskelu- ja/tai työllistymisvalmiuksia. Pilottikokeilujen toimivuutta testataan tarvelähtöisesti joko yksilöohjauksessa, ryhmätapaamisissa, työpajoissa tai vertaistuellisesti. Niiden toimivuutta tarkastellaan reflektiivisesti ja kerätään arviointia palvelevaa tietoa.
Kolmannen toimintavaiheen aikana pilottikokeiluja arvioidaan ja jatkokehitetään toteuttajaorganisaatioissa ja verkostotapaamisissa. Piloteista muodostuneet keskeiset tulokset koostetaan laajemmin hyödynnettäväksi koulutus- ja perehdytysmateriaaliksi. Pilottikokeilujen onnistumisia ja kokeiluista saatuja tietoja tullaan esittelemään kohderyhmät tavoittavissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.
Seuraa meitä somessa!
Tutustu tutkimuksemme somekanaviin:
Yhteystiedot
