Hyppää sisältöön
Lähikuva salaattilautasesta, jossa etualalla näkyy lusikka ja haarukka päällekäin aseteltuna.
Etusivu Tutkimus Hankkeet Kestävä RuokaHäme

Kestävä RuokaHäme

Hankkeen tiedot

HankeKestävä RuokaHäme
Kesto1.1.2022 – 31.12.2024
ToteuttajatHAMK
ProAgria Etelä-Suomi ry
RahoittajatHanke toteutti Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 (siirtymäkausi 2021 – 2022) ja sitä rahoitti Hämeen ELY-keskus (100%).

Kestävä RuokaHäme -hanke aktivoi kanta- ja päijäthämäläisiä elintarvikeyrityksiä toimimaan ja viestimään vastuullisesta ruokatuotannosta.

Ihmisten ja ympäristön kannalta terveellinen elintarvikejärjestelmä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Kestävä RuokaHäme -hankkeessa nostimme kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat alan paikalliseen kehittämiseen. Aktivoimme kanta- ja päijäthämäläisiä ruokasektorin toimijoita kestävään ruokatuotantoon ja erityisesti siitä viestimiseen. Huomioimme myös kehittämistyöhön vaikuttavat sidosryhmät hankkeen toimenpiteissä.  

Tavoite

Tavoitteemme oli lisätä Kanta- ja Päijät-Hämeen elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten tietoisuutta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteista, tuottaa uutta osaamista sekä auttaa verkostojen löytämisessä ja tarvittavien kehittämistoimenpiteiden käynnistämisessä.

Kohderyhmä

Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen elintarvikealan yritykset

Tuloksia

Hankkeen teemoja olivat paikallinen ruokatuotanto, terveelliset elintarvikkeet, luonnonmukainen tuotanto, hiilijalanjälki, vastuullisuusviestintä sekä kansainvälisyyden monet mahdollisuudet.

Hankkeessa luotiin verkostoja yritysten, opiskelijoiden, asiantuntijoiden ja sidosryhmien välille. Teemojen aiheita avattiin eri tavoin, esim. työpajoissa, opiskelija-yritysyhteistyönä, asiantuntijaluennoissa ja erilaisissa tilaisuuksissa. Hanke katsoi rohkeasti tulevaisuuteen ja loi pohjaa uuden ohjelmakauden toimintaan sekä hankkeen aikana käytävään kestävä ruokajärjestelmä -keskusteluihin. Yrityksille tehtiin kysely toimenpiteistä ja haasteista, joita vihreä siirtymä yrityksille on aiheuttanut, ja tuloksista keskusteltiin avoimessa sidosryhmätilaisuudessa.

Hankkeen keskeinen tulos on uusien ruokaketjutoimijoiden yhteen saattaminen sidosryhmätilaisuuksien avulla ja toiminnan jalkauttaminen maakuntiin. Yritykset saivat apua omien kestävyysteemojen pohdintaan, oman vastuullisuusstrategian luomiseen sekä siitä viestimiseen. Kysely avasi yrityksille ymmärrystä kestävyyden eri teemoista, jotka voivat olla hyvin arkisiakin, mutta joita ei osaa välttämättä ajatella vastuullisena toimintana.

Hämäläinen ruokaketju sai näkyvyyttä tapahtumissa kuten Herkkujen Häme Hämeenlinnan torilla elokuussa 2023 ja syyskuussa 2024. Ruoan alkuperä ja sen merkitys nimisuojattuna tuotteena eteni niin pitkälle hankkeen aikana, että Lopen perunalle ovat perunanviljelijät yhdessä ProAgrian kanssa hakemassa EU:n nimisuojaa.

Lue hankkeen lopputiedote
Lue hankkeen loppuraportti

Hämeen kestävän ruokajärjestelmän yrityskyselyn tulokset

Kanta- ja päijäthämäläisille ruokasektorin yrityksille tehtiin kysely 29.11.2023-12.1.2024, jolla kartoitettiin yrityksissä tehtyjä toimenpiteitä kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi sekä yritysten kokemia haasteita, mahdollisuuksia ja tuen tarpeita. Vastausten mukaan ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymää edistetään Hämeessä monin tavoin. Tulevaisuuden tavoitteina voitaisiin asettaa yritysten kestävyystavoitteiden määrittäminen, viestinnän lisääminen sekä kuluttajien ohjaaminen kestäviin valintoihin.

Tutustu kyselyn tuloksiin

Ruokatoimijoiden yhteistä tiedonjakoa

Kestävä RuokaHäme Teams-ryhmä on kaikkien Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen ruokasektorin toimijoiden käytössä tiedonjakoon ja verkostojen luomiseen.

Haluatko mukaan?

Lähetä sähköpostia sanna.lento@hamk.fi. Liittyminen vaatii vain sähköpostiosoitteen.

Teemat

Hankkeen toimenpiteissä läpileikkaavana teemana oli kestävä ruokajärjestelmä elintarvikkeiden jalostustoiminnassa sekä toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Toimme kestävän kehityksen mukaista liiketoiminta-ajattelua yritysten tietoisuuteen kuudesta eri näkökulmasta.

Teemoitetuilla kehittämispoluilla pyrimme kannustamaan pieninkiin tekoihin ja pohtimaan yhteistyötä toisten yritysten kanssa.

1. Ruokamaakuntaidentiteetti – Paikallinen ruokatuotanto ruokamaakunnan vahvistajana

Oman ruokamaakuntaimagon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä ja yhteistä tekemistä. Ruokamaakunta kumpuaa yritysten kautta. Teemassa keskityimme ruoantekijöihin, ruokatarinoihin ja uusiin yhteistyön muotoihin.

2. Kansainvälisyysosaaminen (Sustainable Häme food) – kansainvälistymisen monet mahdollisuudet ja oman osaamisen esiintuominen

Autoimme yrityksiä tuomaan kestävää liiketoimintaa konkreettisesti esille osana globaalia ruokajärjestelmää. Yritykset pohtivat liiketoimintaansa osana kansainvälistä ympäristöä ja yritysyhteistyötä. 

3. Siirtyminen hiilineutraaliin yritystoimintaan – Elintarvikeyrityksen hiilijalanjälkilaskennan hyödyntäminen yritystoiminnassa

Avasimme hiilijalanjälkeen liittyvää kokonaisuutta ja mitattavan tuotteen elinkaariajattelua. Nostimme esille yritysten omia toimenpiteitä, joilla ympäristövaikutuksia voidaan vähentää, esim. sähkön- ja veden kulutus. Kerroimme alan toimijoista ja palveluntarjoajista sekä näihin liittyvistä kustannuksista.

4. Ympäristöraportointi ja vastuullisuusviestintä

Avasimme vastuullisen viestinnän toimintamalleja ja ympäristöraportoinnin prosessia tiedonkeräystarpeineen. Lisäksi kävimme läpi mm. YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) sekä kuluttajien tarpeisiin vastaamista viestinnän keinoin.

5. Luomuelintarvikkeet – Siirtyminen elintarvikkeiden luonnonmukaiseen jalostamiseen

 LuomuHäme visiossa 2030 sekä Luomu 2.0 ohjelmassa yksi tulevaisuuden kehittämisen painopisteistä on jalostusasteen lisääminen. Luomukysynnän kasvu on suoraan riippuvainen elintarvikkeiden jalostusasteen nostamisesta ja uusien tuotteiden saattamisesta markkinoille.

Teemassa keskityttiin siihen, miten tavanomaisesta elintarvikkeiden jalostuksesta siirrytään tai valmistetaan rinnakkain luomuelintarvikkeita. Avasimme kaupan ja ammattikeittiön näkökulmaa tuotteisiin, luomusertifikaatin hankintaprosessia, valvontaa viranomaisnäkökulmasta sekä pakkausmerkintöjä.

6. Terveelliset elintarvikkeet – Elintarvikkeiden ravitsemus ja kuluttajan hyvinvointi yrittäjän näkökulmasta

Tavoitteena oli lisätä yrittäjien ymmärrystä ja tietämystä elintarvikkeiden ravintosisältöön ja ravitsemukselliseen laatuun liittyen.

Teeman keskiössä oli tuotteiden ravintosisällön laskemisen periaatteiden ymmärtäminen, luotettavan tiedon löytäminen sekä ravintosisältöjä ja ravitsemuksellista laatua koskevien valmiiden materiaalien hyödyntäminen. Terveellinen elintarvike tai terveellinen ruokavalio voivat olla yrityksessä tuotekehityksen lähtökohtina.

Materiaalit

Sustainable Häme Food project presentation

Kick-off Kestävä RuokaHäme hanke 23.2.2022
Tilaisuudessa esiteltiin hanketta ja sen toimintaa.

Kestävä RuokaHäme keskiviikkokatsaus 16.3.2022
Katsauksen aiheena olivat syksyllä 2022 käynnistyvät ympäristö- tai vastuullisuussuunnitelmat sekä yrityskohtaiset ympäristötietojen lähtötilannekartoitukset osana hiilineutraaliin tuotantoon siirtymistä.

Kestävä RuokaHäme keskiviikkokatsaus 20.4.2022
Teemana sidosryhmätyö, Kestävä RuokaHäme Teams-ryhmä ja ajankohtaiset asiat.

Kestävä RuokaHäme keskiviikkokatsaus 15.6.2022
Ajankohtaisinfo syksyllä 2022 alkavista teemoista, joita toteutetaan yritys-opiskelijayhteistyönä.

Kestävä RuokaHäme kevätinfo 4.4.2023 esitysmateriaalit (pdf)
Ajankohtaista hankkeessa, mm. hiilijalanjälkilaskenta prosessina yritys-opiskelijayhteistyönä syksyllä 2023 ja ravitsemus, erikoisruokavaliot, työpajat keväällä 2023. (Videotallenne 38 min)

Teemoittaiset materiaalit

Artesaaniruoka -onko tämä sinun juttusi 9.3.2022 ja 31.3.2022
Artesaaniruokaan erikoistuminen on yksi mahdollisuus käsityömäisesti elintarvikkeita valmistavalle yritykselle erottua massasta. Artesaaniruokatuotteet valmistetaan paikallisista raaka-aineista ilman lisäaineita. ​

Nimisuojalla tunnettuutta Lopen perunalle!​ 24.3.2022
EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja väärennöksiltä. Samalla tuotteelle on mahdollista saada nimisuojan avulla lisäarvoa. Marjo Särkkä-Tirkkonen kertoi, mitä perunoita on jo nimisuojattu sekä miten se toisi lisäarvoa Lopen perunalle. Lisäksi kuultiin esitys  Suonenjoen mansikan hakemusprosessista.

Pakkausmerkinnät viestii laadusta 21.4.2022
Iltapäivässä oli asiaa mm. pakkausmerkinnöistä, elintarvikkeen markkinoinnista/terveysväittämistä ja kontaktimateriaaleista. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hankkeen kanssa. Materiaalit löytyvät ko. sivulta.

PERUNA – Loistava raaka-aine, monipuolinen ja ravitseva osa ilmastoystävällistä ruokavaliota! 22.2.2023 
Kotimainen peruna on tuttuakin tutumpi raaka-aine, joka ansaitsee nykyistä enemmän hehkutusta. Edullinen, ravitseva, ympäristöystävällinen, kotimainen ja monipuolinen – paljon adjektiiveja, jotka kuvaavat perunaa ja puoltavat sen käyttöä sekä arvoa. Tilaisuuden esitykset näkyvät alla.

Peruna ravitsemuksessa ja osana monipuolista ruokavaliota, Satu Nokkonen, Kestävä RuokaHäme -hanke, ProAgria Etelä-Suomi ry
Miten avomaan puutarhatuotannon kestavyytta voidaan edistaa ja miten osataan vastata yhteiskunnan ja kuluttajien vaatimuksiin paremmin?, Emma Kaakko, Kasviksia ilmastoystävällisesti Suomesta -hanke, Puutarhaliitto ry / Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry
Voisiko EU:n nimisuojajärjestelmä tukea laadukkaan perunan myyntiä? Lopen Peruna -nimisuojahakemusluonnoksen esittely, Marjo Särkkä, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

11.4.2023 Merkeillä nostetta ruokatuotteille ja -palveluille -webinaari
Tietoa elintarvikkeiden nimisuojauksesta ja muista merkeistä elintarvikkeissa sekä ruokapalveluissa. 
Esitykset
– EU-nimisuoja tuo lisäarvoa paikallisille elintarvikkeille ja ravintoloille, Marjo Särkkä, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto
– Sertifioitu artesaaniruoka pienten yritysten kilpailukyvyn vahvistajana, Margot Wikström, toiminnanjohtaja, Mathantverkarna/Ruoka-artesaanit
– Hyvää Suomesta -alkuperämerkki on lupaus kotimaisesta raaka-aineesta ja työstä, Minna Asunmaa, kehityspäällikkö, Ruokatieto Yhdistys ry
– Esimerkkejä Saimaan alueen ruokamerkeistä – Karelia a la carte, D.O. Saimaa ja Saimaa Geopark Geofood ja Aitoja Makuja -sivusto, Satu Nokkonen, ruoka-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaiset

Tilaisuuden järjestivät Kestävä RuokaHäme – ja Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hankkeet.

Herkkujen Häme to 17.8.2023 klo 15-19 tapahtuma Hämeenlinnan torilla
Hämäläiset alkutuottajat, lähiruokayrittäjät ja ravintolat myivät tuotteitaan Hämeenlinnan ohjelmallisessa toritapahtumassa. Kuvia ja yritysesittelyitä löytyy Taste of Häme Facebook-sivuilta. 

Lokakuun webinaarisarja elintarvikevalvonnan vaatimuksista elintarvikehuoneistolle
Pidettiin seuraavasti:
4.10.2023 klo 15-18, Elintarvikehuoneiston toiminta omavalvonnan näkökulmasta
11.10.2023 klo 15-18, Elintarvikehuoneiston toiminta Oiva-tarkastuksen näkökulmasta
18.10.2023 klo 15-18, Elintarvikehuoneiston toiminta – näyttöönotto ja hygienia

Marjojen ja hedelmien jatkojalostustyöpaja 10.-12.11.2023, Lomakivi
Työpajassa oli tietoa artesaanikäsitteestä ja teoriaa sekä käytäntöä marja- ja hedelmäjalosteiden  raaka-aineista, valmistuksesta ja säilyvyydestä. 

Hämäläisen ruoan tarina – Taste of Häme valmennustyöpaja 22.11.2023, Hakolan Marjatila
Työpajan aiheina olivat mm. omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen tarinallistamisessa, paikallisten tarinoiden ja historian hyödyntäminen, visuaalisuuden merkitys digitaalisessa saavutettavuudessa ja -viestinnässä, palvelumuotoilun hyödyntäminen: fyysiset tilat, asiakaspalvelu, digitaalinen asiakaspolku sekä tuotteistus ja visuaalisuus: tuotekortit, pakkaukset ja hinnoittelu.

Päivän työpajaosuudesta vastasivat NLUX Northen Luxury Collectionin Hanna Kallioniemi ja Marika Goman. 

Hämäläisen ruoan tarina_22112023_ohjelma
– Tervetuloa, Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset
– Herkkujen Häme, Jaana Laakso, Hämeen Liitto
– Päijäthämäläinen ruokamatka JukkaTurta, keittiömestari, tuotekehityspäällikkö, Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy
– Taste of Häme nyt ja tulevaisuudessa, Outi Kyöstilä, MTK Häme
– Mitä on visuaalinen tarinankerronta ja miten voit hyödyntää tarinallistamista oman yrityksesi markkinoinnissa, kuvien merkitys viestinnässä, (esitysmateriaali), Hanna Kallioniemi ja Marika Goman, NLUX Northern Luxury Consulting

6.2.2024 Hämäläisen ruoan tarina – erotu tarinallistamalla!

Yritystarinoiden sparrauspiiri pidettiin Tiirinkosken Tehtaalla. Tarinallistaja Anne Kalliomäki johdatti lyhyesti tarinallistamisen aiheen äärelle esimerkkien avulla. Tämän jälkeen pidettiin yhteinen tarinoiden sparrauspiiri, jossa jokainen pääsi esittämään oman yrityksensä tarinan version tai tarinan idean tiiviisti. Tarinan kuulemisen jälkeen tarinallistaja kertoi, mitä erityisen hyvää tarinassasi jo on ja miten tarinaa voi kehittää eteenpäin. Myös muut osallistujat pääsivät kertomaan omat vinkkinsä. Tarinoiden sparrauspiirissä opittiin myös kuuntelemalla muiden tarinoita ja niiden palautteesta.

Tilaisuuden ohjelma ja esitysmateriaalit

Tervetuloa luomaan Hämäläisen ruoan tarinaa, Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Johdanto tarinallistamiseen? Mikä on yrityksen ydintarina? Esimerkkejä ruokatuotteen tarinasta, Anne Kalliomäki, Tarinakone Oy. 
Tarinoiden sparrauspiiri! Apua oman tarinan kehittämiseen tarinallistajalta ja kavereilta.
Rahanarvoista tukea ja kehittämismahdollisuuksia maaseudun yrityksille, Kirsi Sinisilta, yritysasiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi ry
Matkailualan yrityksille kohdennettuja tilaisuuksia, koulutuksia ja infoja – Elämykset Esiin -hankkeen esittely
Miten saan oman tarinani Taste of Häme -sivustolle? Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

22.2.2024 klo 10 Lopen peruna – nimisuojattava tuote?, Loppi

Lopen peruna on tunnettu, hyvän maineen omaava ja laadukas tuote, jonka nimeä markkinoilla mielellään käytetään. Tilaisuudessa jatkettiin Lopen perunan EU:n nimisuojauksen pohdintaa ja nimisuojan tuomia mahdollisuuksia mm. näkyvyyden edistämiseksi.

Esitykset

• Suomalaiset EU:n nimisuojatuotteet ja niistä saadut kokemukset, Marjo Särkkä, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

• Lopen perunaa koskevan nimisuojahakemusluonnoksen esittely, Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset

7.3.2024 Tietoisku sähköisestä digimyynnin työkalusta

Tietoiskussa sähköisestä digimyynnin työkalusta kerrottiin alustasta, joka on erityisesti tarkoitettu suoramyyjille ja REKO-tuottajille. Se helpottaa tilausten ja toimitusten hallintaa ja samalla muodostaa oman asiakasrekisterin. 

13.3.2024 Elintarvikekontaktimateriaalit, turvallisuus ja vaatimuksenmukaisuus

Näitä koskevat lainsäädännölliset vaatimukset, jotka varmistavat, että elintarvikkeet pysyvät turvallisina ja puhtaina koko niiden käsittelyn ja säilytyksen ajan. ESITYS

19.3.2024 Ympäristövastuullinen elintarvikejätteiden käsittely ja niitä koskevat jätevelvoitteet
Webinaarissa tutustuttiin mm. jätehuoltomääräyksiin, ruokahävikin käsittelyyn ja käytiin läpi kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia ja valvontaa elintarvikealan yrityksissä. ESITYS

26.3.2024 Elintarvikkeita koskevat ravitsemus- ja terveysväitteet

Ravitsemus- ja terveysväitteiden käyttö elintarvikkeissa vaatii huolellisuutta ja noudattamista tietyistä säännöistä ja ohjeista, jotta varmistetaan väitteiden tieteellinen paikkansapitävyys ja kuluttajien harhaanjohtamisen välttäminen. ESITYS

5.4.2024 Lopen perunan nimisuojaus

Tapaamisen aikana saatiin nimisuojahakemuksen sisältö hiottua hakijaryhmittymälle, perunanviljelijät, sopivaksi. Tärkein sovittava asia oli Lopen Perunan viljelyä koskevan alueen rajaaminen. Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset valmistelevat nimisuojahakemusta.

16.4.2024 Artesaaniruoan sertifiointi-webinaari

Webinaarissa kerrottiin, mitä on artesaaniruoka, miten sitä valmistetaan ja aktivoitiin yrityksiä miettimään, onko oma tuote artesaaniruokatuote ja miten tuotteen sertifiointi tapahtuu. Kouluttajana toimi Margot Wikströmin, Suomen Artesaaniruoka ry:stä. ESITYS

4.9.2024 Herkkujen Häme, Hämeenlinnan tori

Herkkujen Häme tapahtumaa vietettiin Suomalaisen ruoan päivänä 4.9.2024 klo 15-19 Hämeenlinnan torilla. Mukana oli 20 hämäläistä ruokaketjun yritystä sekä muita alueen organisaatioita edistämässä hämäläisen ruoan näkyvyyttä.

Yritysvierailun tuotteistaminen ja markkinointi kansainvälisille asiakasryhmille 30.3.2022 Tiirinkosken tehdas, Hämeenlinna

Suomalaiset elintarvikealan tuotantoyritykset ja maatilat ovat suosittuja vierailukohteita ulkomaisille asiantuntijaryhmille. Toolbox Consulting Oy:n toimitusjohtaja Kari Halonen kertoi, mitä yritysvierailun tuotteistamisessa on huomioitava. Visit Finland on rakentanut kansallisen DataHub tietokannan mahdollistamaan suomalaisen matkailutuotetiedon hyödyntämisen useissa eri kansainvälisissä ja kotimaisissa digitaalisissa kanavissa. Linnan Kehitys Oy:n matkailukoordinaattori Annamaria Laine esitteli DataHubia ja sen käyttöä. HAMKin projektipäällikkö Sanna Lento esitteli hanketta ja kansainvälisyysosaaminen teeman toteutusta, kuten opiskelijayhteistyönä tehtävää kansainvälistä viestintäviikkoa. Kuulimme myös paikan päällä Tiirinkosken tehtaan näkemyksiä vierailukohteena olemisesta.

Esimerkkituotoksia yritys-opiskelija-yhteistyöstä
  • Interview of Xocolates C.R.E.O, Chocolate Factory-museum located in Tortosa, Spain. Interviewer HAMK exchange student Maria Brull Van Elk 7.10.2022.

6.9.2023 Hiilijalanjälki elintarvikeyrityksen toiminnan kehittämisessä – webinaari 

Tilaisuudessa tuotiin esiin elintarviketuotannon ilmastovaikutuksia, yrityksen mahdollisuuksia pienentää hiilijalanjälkeään ja esimerkkejä elintarvikealalta sekä tietoa alan asiantuntijapalveluista.
Ohjelma Hiilijalanjälki-webinaari 6.9.2023.

Esitykset:
Ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Katri Leino Luke 06092023
Ilmastokestävät elintarvikeprosessit ja IKE-hiilijalanjälkilaskuri, Joni Viitala, Valtteri Manninen Seamk
One Click LCA ja Elinkaarilaskenta – intro, Yolanda Korpi
Reforest Finland, Atte Borgenström, webinaari 6.9.2023
Tallenne webinaarista (1 h 44 min).

Esimerkkituotoksia yritys-opiskelija-yhteistyöstä

Esimerkki yritykselle tehdystä toimintasuunnitelmasta hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Alustava toimintasuunnitelma yritykselle hiilijalanjäljen pienentämiseksi HAMK Kestävä RuokaHäme syksy 2023. Tekijöinä HAMKin opiskelijat Hennariikka Jylhä, Saana Kunnas, Kaisa Palma, Elina Ruotanen ja Kati Vinkki. 

Seinäjoen Ammattikorkeakoulun (SeAMK) Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeessa kehitetyn IKE-hiilijalanjälkilaskurin testausta ja ohjeistusta tuotelaskentaan. Videon (17,55 min) ovat tuottaneet HAMKin opiskelijat: Julia Pajula, Katri Rissanen, Sonja Stedt, Linda Stenvall ja Katja Viinikka. 

Esimerkkejä suomalaisista elintarvikkeista ja palveluista, joiden hiilijalanjälki on laskettu. Hiilijalanjälkilasketut elintarvikkeet_KestäväRuokaHäme_122023. Esityksen ovat tuottaneet HAMKin opiskelijat: Julia Pajula, Katri Rissanen, Sonja Stedt, Linda Stenvall, Katja Viinikka ja Eevaleena Örtengren.

Esimerkkituotoksia yritys-opiskelija-yhteistyöstä

Sähkön kulutusjouston hyödyntäminen, opas pk-yrityksille, kevät 2022. Kirjoittaneet HAMKin opiskelijat: Ronja Järvelä, Merja Leikkainen, Jaana Määttä.

Vastuullisuusohjelma_Kinnarin Tila. Esimerkki yritykselle tehdystä vastuullisuusohjelmasta, syksy 2022. Tekijät HAMKin opiskelijat: Sointu Härkönen, Emmi Kivioja, Jaakko Leimio ja Antti Paavola.

Vastuullisuusviestinnän opas, kevät 2023. Kirjoittaneet HAMKin kestävän kehityksen opiskelijat: Nino Pajunen, Jutta Pantsu, Iida Rask ja Matti Törmäkangas

Virtualimaatilat – opas, kevät 2023. Kirjoittajat HAMKin kestävän kehityksen opiskelijat: Crista Backman, Jutta Heikkala, Maiju Majasalmi,​ Minttu Mäki, Sara Syvälahti ja Marjo Valkonen

Tapahtumamateriaaleja

18.4.2024 Vastuullisuusviestintä pienissä yrityksissä -webinaari

Mitä on ilmastoystävällinen ruoka, ja minkälaisia vastuullisuustekoja yritysten kannattaa nostaa esiin viestinnässä?
Päivi Matilainen ja Satu Nokkonen / Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Suomi 

Vastuullisuusviestinnästä erilaisissa yrityksissä. Mistä asiakkaat ovat kiinnostuneita? Millaiset on kiertotalouden ja vastuullisuuden näkymät tulevaisuudessa?
Timo Huhtamäki, toimitusjohtaja Emmy Clothing Company Oy, EU:n ilmastolähettiläs

Työkaluja oman yrityksen vastuullisuusviestintään
Päivi Matilainen ja Satu Nokkonen / Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Suomi

29.10.2024 Yhteistyössä luomua Hämeeseen -verkostoitumistilaisuus

Yhteistyössä luomua Hämeeseen -verkostoitumistilaisuuden ladattava ohjelma

Esitysmateriaalit:

7.11.2023 Hämeen ja Uudenmaan luomutreffit

Hämeen ja Uudenmaan luomutreffit -tilaisuuden ladattava ohjelma

Etänä järjestetyillä luomutreffeillä kohtasivat luomutuottajat, -jatkojalostajat, ruokapalvelut ja alan toimijat.

Ohjelmassa oli ruokapalveluiden ja luomutuottajien puheenvuoroja sekä keskustelua raaka-ainetarpeista, jatkojalostusasteesta ja toimituskanavista sekä dynaamisen hankintajärjestelmän hyödyntämisestä. Luomuketjun yhteistyön edistämisessä nähtiin tarpeellisena vuoropuhelua mm. ruokapalveluiden, yrittäjien ja tukkujen kanssa. 

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Luomutetaan ruokapalvelut ja Kestävä RuokaHäme -hankkeet.

Esitysmateriaalit:
Luomutreffit 7.11 etäohjelma
Luomun tilanne_ISS_06112023
DPS Forssan Seutu_FYK_SNurmi_Luomutreffit 71123
Päijät-Hämeen Ateriapalvelut 7.11.2023
Maatila ja ruokapalvelut 071123_Huljalan Tupala 
Luomutreffit 7.11.2023_Mantsalan esitys
Foodpilot Luomutreffit_LAB

18.4.2023 Terveellisyys elintarvikkeiden ja ruokapalvelujen myynnissä sekä tuotekehityksessä -webinaari

Terveelliset elintarvikkeet -teema aloitettiin Satu Nokkosen pitämällä johdatuksella elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen. Esityksessä tuotiin esille, miten elintarvikkeet vaikuttavat kuluttajan ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä miten tuotteen tai palvelun ravitsemuksellista laatua hyödynnetään viestinnässä ja markkinoinnissa.

Kotimaiset erikoiskasvit -ruokatyöpaja 12.3.2024 klo 14–18

Käytännön ruokatyöpajassa keskityttiin kotimaisiin erikoiskasveihin: öljyhamppuun, härkäpapuun, kvinoaan, makealupiiniin ja pellavaan. Työpajassa tutustuttiin siihen, miten nämä raaka-aineet käyttäytyvät ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa. Osallistujat saivat lisäksi tietoa ravintoarvoista ja siitä, miten ne tukevat monipuolista ravitsemusta.

Erityisruokavaliot ja vegaaniruoat -ruokatyöpaja 26.3.2024 klo 14–18

Käytännön työpaja, jossa valmistettiin erilaisia ruokia huomioiden, mm. gluteeniton ja vegaaninen ruokavalio.

Sidosryhmätyö

Hämeen ruokasektoritoimijoiden verkostoitumispäivä, jossa teemana oli tulla tutuiksi ja pohtia, miten toimimme alueemme yritysten parhaaksi tiedottamalla eri rahoituskanavista, yhteistyöllä ja uusilla toimintatavoilla. Tilaisuuden järjestivät Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaviesti, Kestävä RuokaHäme ja PoliRural (Future oriented collaborative policy development for rural areas and people) -hankkeet. 10.5.2022 Tullaan tutuiksi sidosryhmätapaamisen esitykset, työpajatulokset ja palautekoonti.

Kestävä RuokaHäme – sidosryhmätilaisuudessa tarkoituksena on tuoda Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokasektorin toimijoita yhteen ja luoda paikkaa uusille ajatuksille ja yhteistyölle. Tämän tilaisuuden teemana oli Klusterit ja yritysten yhteistyömallit kehittämisessä. Esimerkkinä kuulimme Päijät-Hämeen Viljaklusterin toiminnasta ja sen hyödyistä yrityksille, yritysten kehittämishankkeista sekä pohdimme vastaavien mallien hyödyntämisestä alueellamme. 

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n sekä PoliRural (Future oriented collaborative policy development for rural areas and people) -hankkeen kanssa. 1.9.2022 Klusterit ja yritysten toimintamallit kehittämisessä esitykset, sekä koonti 1.9.2022 keskustelupajoista.

Tilaisuudessa opettelimme avartamaan omia näkökulmiamme tulevaisuuden hämäläiseen ruoantuotantoon. Ohjelma (Out of the food box 1.2.2023 kutsu ja ohjelma, pdf). Kuulimme lyhyet puheenvuorot tulevaisuuden hämäläisestä ruoantuotannosta kansainvälisen opiskelijan, nuorten leipomo-opiskelijoiden, teknologia-asiantuntijan sekä hyvinvoinnin asiantuntijan näkökulmasta. Kuulimme myös Makuliha Oy:n toiminnasta ja heidän innovatiivisesta tavasta kehittää tuotteita.

Lopuksi pyrimme ravistelemaan omia näkemyksiämme mahdollisista tulevaisuuskuvista Sitran Hyvät kortit -kortteja apuna käyttäen. Lue yhteenveto DIVA-hankkeen blogitekstistä.

Tilaisuus toteutettiin yhdessä DIVA – Data ja innovaatiot vihreän siirtymän tukena elintarvikealalla -hankkeen kanssa. 

Kanta- ja päijäthämäläisten ruokasektorin hanketoimijoiden tapaaminen pidettiin 2.11.2023 Wisahovissa Hämeenlinnassa. Tapaamisen tavoitteena oli tehdä tiekartta hämäläisen ruoantuotannon kehittämisen painopisteistä Kanta- ja Päijät-Hämeessä pohjautuen Hämeen ruokastrategiaan. Koostimme työpajaa varten hankekatsauksen. Kehittäjien päivitettävissä oleva hankelista on Kestävä RuokaHäme Teams-ryhmässä.

Esitysmateriaalit ja tuotokset työpajasta

Tilaisuuden järjestivät Kestävä RuokaHäme, Kehys (Kehys Päijät-Hämeen ruokastrategian jalkautukselle) ja RuokaKoordinaatti (Yhteistyöllä ja koordinaatiolla kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunnaksi) -hankkeet.

Kestävä RuokaHäme -hankkeen osana toteutettiin kanta- ja päijäthämäläisille ruokasektorin yrityksille kysely, jolla kartoitettiin yrityksissä tehtyjä toimenpiteitä kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi sekä yritysten kokemia haasteita, mahdollisuuksia ja tuen tarpeita. Mukana keskusteluja alustamassa oli Irene Kuhmonen, joka on tutkinut maanviljelijöiden roolia kestävyyssiirtymän tekijöinä.

Esitykset

Toivo, toimijuus ja järjestelmämuutos, Irene Kuhmonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Hämeen kestävä ruokajärjestelmä -yrityskyselyn tulokset, Eevaleena Örtengren, projektityöntekijä, Hämeen ammattikorkeakoulu ja keskusteluiden koonti

Ruokahanketoimijoille suunnattu tapaaminen järjestettiin 20.5.2024Lahdessa, LAB-ammattikorkeakoulun tiloissa. Tilaisuuden tavoitteena oli yhteistyö ja konkreettiset yhteistyön mahdollisuudet hankkeissa. Samalla oli mahdollisuus tutustua Food Pilot Plant -tuotekehitysympäristöön. Tilaisuuden järjestivät Kestävä RuokaHäme, Kehys (Kehys Päijät-Hämeen ruokastrategian jalkautukselle) ja RuokaKoordinaatti (Yhteistyöllä ja koordinaatiolla kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunnaksi) -hankkeet.

Päätimme hankkeen pohtien yritysten kestävyyshaasteita ja sen tuomia mahdollisuuksia yrityksille. Tilaisuudessa tuotiin esille tuottajien ja kuluttajien mietteitä kestävyydestä tehtyjen kyselyjen kautta, sekä toimenpiteitä paikallisen ruoan näkyvyyden nostamiseksi. Ville Availa, Double Round Oy:stä kertoi yritysesimerkkejä ja asiakasnäkökulmaa kestävästä liiketoiminnasta. Olutmyllyn Anne Silmälä kertoi, miten he ovat kehittäneet toimintaa mm. erikoistuotteilla.

Esitysmateriaalit: Mitkä ovat kestävyysmurroksen tuomat hyödyt ja lisäarvo asiakkaan näkökulmasta?

  • Tuottajien ja kuluttajien mietteitä kestävyydestä, Sanna Lento, Hämeen ammattikorkeakoulu (PDF)
  • Paikallisia tekoja, Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi (PDF)
  • Video (46 min): Ville Availa kertoo Ossin Pulla Oy:n pohdintaa elintarviketilojen nykyistä tehokkaammasta käytöstä sekä Antell Oy:n tarinan asiakastyytyväisyyden ja säästöjen saamisesta datan avulla. Lopuksi Ville kertoo ajatuksia siitä, millä asiakkaat saadaan maksamaan kestävyydestä.
  • Video (8 min): Olutmylly Oy, Anne Silmälä, Lisämyyntiä erikoisuudella – hävikkikurkkuolut

Materiaalia muualta

Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista, käsikirja yrityksille. Sitra julkaisi helmikuussa 2022 yhteistyössä Deloitten kanssa käsikirjan suomalaisyrityksille kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen. Käsikirja johdattaa yritykset ymmärtämään kiertotalouden lainalaisuudet, tunnistamaan oman yrityksen mahdollisuudet ja kyvykkyydet sekä luomaan tiekartan, jolla kiertotalousmuutoksesta tulee totta. ”Lainsäädännössä on tapahtumassa valtava muutos lähivuosina. Yritysten kannattaa olla tässä hereillä. Toinen puoli on se, että yritykset näkevät, että kiertotalouden mukaisesti toimiminen on yritykselle kilpailuetu. Muutosta täytyy johtaa ja mitata. Data nousee tässä keskiöön”, Sitran projektijohtaja Jyri Arponen korostaa.

Hämeen ilmastovahti
Hämeen ilmastovahti on Kanta-Hämeen maakunnan yritysten ja organisaatioiden ilmastotekoja ja -suunnitelmia esille nostava digitaalinen palvelualusta, jota ylläpitää Hämeen liitto.

Elintarvikealan_pk-yritysten_ymparistovaikutusten_hallinnan_opas_Luoma_et_al_2023
Seinäjoen Ammattikorkeakoulun (SeAMK) Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeessa tehty Elintarvikealan pk-yritysten ympäristövaikutusten hallinnan opas kertoo mm. ympäristö- ja hiilijalanjäljestä, ympäristökädenjäljestä, elinkaariarvioinnista, hiilijalanjälkilaskennasta ja sen eri menetelmistä.

Elintarvikealan on vähennettävä elintarvikejätteen määrää ja pidettävä kirjaa elintarvikejätteestä
Elintarvikealan toimijoiden on 1.1.2022 alkaen pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määristä ja käsittelystä sekä mahdollisuuksien mukaan arvioitava jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrä eli ruokahävikki. Ympäristöministeriön pikaohje löytyy tästä. Luonnonvarakeskuksen opas elintarvikealan toimijoille ja mallipohjat (excel) kirjanpitoon löytyvät täältä.

Miten tunnistaa ympäristön kannalta paremmat elintarvikkeet? Luken ohjeistus näyttää suuntaa reilulle ympäristöviestinnälle
Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden koostama viestintäohjeistus (2024) neuvoo, miten yritykset voivat kertoa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista eli ympäristöjalanjäljistä faktapohjaisesti ja luotettavasti. Yhteisillä pelisäännöillä lisätään väittämien luotettavuutta sekä tuodaan näkyvyyttä ympäristöä aidosti vähemmän kuormittaville tuotteille ja merkittäville ympäristöteoille.

Uutiskirjeet

Seuraa meitä somessa!

Tutustu Kasvua Hämeessä -Facebook-kanavaan

Yhteystiedot

Tuula Repo

Kehityspäällikkö, ProAgria Etelä-Suomi ry

tuula.repo@proagria.fi

+358 40 588 0958

Maa- ja kotitalousnaiset, Etelä-Suomen piirikeskuksen logo.
Hanke Pro-Agria Etelä-Suomen sivuilla