Viljelijöille uusia työkaluja ravinteiden käytön tehostamiseen
Ensimmäistä kertaa toteutetussa kansainvälisten EIP-hankkeiden haussa rahoituksen sai Suomesta kaksi hanketta. HAMKin vetämässä F.I.N.E.-hankkeessa tutkitaan ja edistetään kestävää ravinteiden käyttöä ja kiertotalouskäytäntöjä maataloudessa.
Ensimmäinen EIP-hankkeiden (EIP = European Innovation Partnership) synkronoitu kansainvälinen haku toteutettiin yhteistyössä Suomen, Viron ja Latvian kesken. Vastaavanlaista hankehakua ei ole toteutettu missään muualla EU:ssa ja haku herättikin runsaasti kiinnostusta. Innovaatiohankkeiden tavoitteena on ratkaista maa- tai metsätalouden alkutuotantoon liittyviä ongelmia ja kehittää uusia innovaatiota tai toimintamalleja. Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä tutkijoiden, asiantuntijoiden sekä alkutuottajien kesken.
Suomesta rahoitettavaksi valittiin kaksi hanketta, joista toinen on HAMKin vetämä F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency. Hankkeen tavoitteena on vähentää ravinnehuuhtoumia ja parantaa ravinteiden käytön tehokkuutta ja kierrätystä tilatasolla. Toimenpiteinä voivat olla esimerkiksi maaperän kasvukunnon parantaminen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntäminen. Hanke on jakautunut Suomessa ja Latviassa toteutettaviin osahankkeisiin, ja kansainväliseen kokonaisuuteen kuuluu alkutuottajia sekä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita molemmista maista. Kehitettyjä menetelmiä sekä saatuja tuloksia jaetaan yhteisesti hyödynnettäviksi ja sovellettaviksi. Hanke tekee yhteistyötä ja tiedonvaihtoa myös virolaisen kumppanuushankkeen kanssa.
Maataloudessa käytettävien lannoitteiden hinnat ovat olleet jatkuvassa nousussa, ja hintojen heilahtelu tekee hankintojen suunnittelusta entistä haastavampaa. Lannoitteista on tullut geopoliittisista syistä entistä arvokkaampi tuotantopanos, jonka käyttöön liittyviä päätöksiä punnitaan entistä tarkemmin. Suomessa käytetään paljon epäorgaanisia lannoitteita, mutta kiinnostus myös muita vaihtoehtoja, kuten lantaa ja kierrätyslannoitteita, kohtaan on noussut. Muun muassa orgaanisten lannoitteiden epävarma liukoisuus, ravinnepitoisuudet sekä tilalla käytössä oleva konekanta ja sään vaihtelevuus saavat kuitenkin monen viljelijän vielä harkitsemaan kierrätyslannoitteiden käyttöä.
Tilatason ravinteiden käytön tehostamiseksi tarvittaisiinkin enemmän viljelijän päätöksentekoa sekä toimenpiteiden vaikutuksien seurantaa tukevia työkaluja.
Tiiti Kämäri, Erityisasiantuntija, tki
Suomen hankeosuudessa selvitetään yhdessä viljelijöiden kanssa koetilojen ravinnevirtoja ja mahdollisia vuotokohtia sekä etsitään sopivia ratkaisuja toiminnan tehostamiseen ja tunnistettujen haasteiden korjaamiseen. Viljelijöitä varten suunnitellaan työkalupakki, jonka sisältämien mittaus- ja havainnointitapojen avulla he voivat itse seurata ja todentaa toimenpiteidensä vaikutuksia ja hyödyntää tietoa omaan viljelyynsä. Digitaalisten palveluiden ja datan hallinnan kehittäminen viljelijöiden tarpeisiin on myös keskeinen osa tätä työtä. Käyttäjälähtöisillä ja selkeillä palveluilla voidaan parantaa viljelijöiden dataohjautunutta päätöksentekoa ja helpottaa sirpaleisen tiedon hallintaa. Laajemmassa kuvassa hanke tuottaa tietoa myös kansallisen päätöksenteon tueksi, edistäen niin ympäristön kannalta kestävää kuin viljelijän näkökulmasta toteuttamiskelpoista ravinnetaloutta.
F.I.N.E. – Farm Innovation for Nutrient Efficiency
Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK toimii hankkeen Suomen osuuden hallinnoijana ja päätoteuttajana. Osatoteuttajina ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jamk ja Invenire Market Intelligence Oy. Hankkeen innovaatioryhmään kuuluu lisäksi viisi kasvinviljelytilaa eri puolilta Suomea. Hanke toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä, johon kuuluu maatalouden alkutuottajia sekä tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita Suomesta ja Latviasta. Hanke tekee yhteistyötä ja tiedonvaihtoa myös virolaisen kumppanuushankkeen kanssa.
Hanke on kansainvälinen EIP-hanke ja se on saanut EU:n maaseuturahoitusta. Rahoituksen on myöntänyt Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Hankkeen tulokset tulevat olemaan vapaasti hyödynnettävissä.
Budjetti: 387 059,40 €, josta EU-osuus: 166 435,54 €
Lisätietoja:
