Data-analytiikan projektista työharjoitteluun ja konkreettiseen lopputulokseen

Mitä tapahtuu, kun yrityksen tarve kohtaa opiskelijoiden osaamisen? Yritysyhteistyössä toteutettu opiskelijaprojekti näyttää, kuinka opiskelijaprojekti jalostui käytännön työkaluksi inspiroivan yhteistyön kautta. Tässä tekstissä esitellään tapausesimerkki tällaisesta yritysyhteistyöstä, ja pohditaan tällaisen työskentelyn hyötyjä sekä opiskelijoiden, että projektiin osallistuvan yrityksen näkökulmien kautta.

HAMKin Design Factoryssa on jo usean vuoden ajan rakennettu siltaa tutkimuksen ja opetuksen välille erityisesti data-analytiikan opinnoissa. Vuonna 2019 järjestettiin ensimmäistä kertaa data-analytiikkakurssi, jossa opiskelijat kehittivät ratkaisuja pk-yritysten data-analytiikan haasteisiin osana tutkimus- ja kehityshanketta. Tästä lähtökohdasta on kasvanut toimintamalli, jossa opiskelijaprojektit kytkeytyvät aitoon työelämätarpeeseen alusta alkaen. (Jussila & Järvenpää, 2022) Data-analytiikan projekteja onkin vuosien varrella toteutunut lukuisia. Näistä yhtenä hyvänä esimerkkinä voi mainita Hyötykeräyksen kanssa toteutetun projektin, jossa parannettiin tehokkuutta datan avulla (HAMK, 2025b).

Tämänkertainen data-analytiikan tapaus alkoi siitä, kun forssalainen ammattikylmälaitteita valmistava Aste Finland Oy osallistui yritysten ja opiskelijoiden väliseen Career & Connect Day -verkostoitumispäivään (HAMK, 2025a) HAMKin Forssan kampuksella alkuvuodesta 2025. Yhteistyöajatuksen käynnistivät yhdessä opiskelijat ja yritys, kun keskusteltiin siitä, että tuotannon dataa täytyisi pystyä hyödyntämään paremmin. Tämä keskustelu eteni pian ajatukseen data-analytiikan projektista. Erityisesti kaivattiin mittaroinnin kehittämistä On-Time-Delivery-toteutumiselle, eli siihen, että jakelu toteutuu tiettynä ajankohtana. Sen sijaan, että yritys olisi lähtenyt yksin rakentamaan ratkaisua, se tarttui tilaisuuteen ja lähti mukaan HAMKin data-analytiikkaprojektiin.

Projektin aikana tiimit loivat datasta erilaisia visualisointeja, jotka avasivat yritykselle konkreettisia näkymiä mahdollisuuksiin. Tavoitteena oli analysoida suunniteltua ja toteutunutta tuotantoa toisiinsa verraten sekä tunnistaa tuotantolinjojen häiriöitä. Projektin tulokset esiteltiin muutama kuukausi tapahtuman jälkeen keväällä 2025, ja yritys sai ensimmäiset ajatukset siitä, miten data ja eri visualisoinnit voisi palvella paremmin tuotannon johtamista.

Tämä yhteistyö ei kuitenkaan jäänyt ainoastaan opiskelijaprojektiin. Syksyllä 2025 kaksi opiskelijaa jatkoi työtä työharjoittelun merkeissä, ja vei näin ratkaisua eteenpäin ja syvensi osaamistaan käytännön ympäristössä. Tämä jatkumo osoitti, että paras oppiminen tapahtuu oikeissa työympäristöissä, oikeiden haasteiden parissa.

Loppuvuodesta 2025 projektin lopputuloksena syntyi konkreettinen tiedolla johtamisen Power BI-työkalu tuotannon johtamiseen ja mittarointiin. Tällaisten analyysien avulla saadaan reaaliaikaista tietoa päätöksenteon tueksi.

Tapausesimerkkinä tämä Aste Finland Oy:n kanssa toteutettu opiskelijaprojekti havainnollistaa, miksi yritysten ja oppilaitosten yhteistyö kannattaa: yritys saa pääsyn tuoreeseen osaamiseen ja innovatiivisiin näkökulmiin matalalla kynnyksellä. Opiskelijat puolestaan saavat harjoittelumateriaaliksi oikeita haasteita, joilla on merkitystä, ja joista saa arvokasta työkokemusta opintojen aikana.

Opiskelijoiden ajatuksia projektista

Kun projektin päätteeksi tiedusteltiin opiskelijoiden ajatuksia, kertoi työharjoittelussa ratkaisua kehittänyt tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Santeri Sinkkonen, että hänen näkökulmastaan tällainen työelämälähtöinen projekti antoi hyvän rakenteen lähteä tutkimaan tietyssä järjestyksessä datan ja tiedon tarpeiden yhteyttä sekä ratkomaan ongelmia, joita ei välttämättä valmiiksi luodussa projektissa olisi ilmaantunut. Tämän ohella hänen mielestään oli hyödyllistä sekä projektiin liittyvien työkalujen käytön oppiminen että myös tapa, jolla projektissa harjaannuttiin toimimaan yritysympäristössä. Tähän kuuluvat esimerkiksi yhteydenpito toimeksiantajaan sekä sen miettiminen, miten heidän pyyntönsä voidaan muuttaa tekniseen muotoon. Lisäksi hän totesi, että ”projektista on opittu ehkä eniten kokonaisuuden purkamista pieniin osiin ja miten osat suunnitellaan ja suoritetaan järkevästi järjestyksessä, pala kerrallaan. Tämä oppi tulee varmasti hyödyttämään seuraavassa yrityksen toimeksiannon toteutuksessa sekä muissa tulevaisuuden vastaavanlaisissa työtehtävissä.” 

Toinen projektiin osallistuneista opiskelijoista, tieto- ja viestintätekniikkaa opiskeleva Waltteri Paulin, piti tärkeänä esimerkiksi sitä, kuinka projektissa oli mahdollista kehittää teknistä osaamista Power BI:n käytössä, datan käsittelyssä ja eri lähteistä tulevan datan yhdistelyssä. Lisäksi hän kertoi oppineensa arvioimaan raportoinnin kannalta olennaista dataa ja tekemään liiketoimintalähtöisiä ratkaisuja teknisten kompromissien pohjalta. Hän myös sanoi, että ”raporttien suunnittelu kehitti visuaalista ja analyyttista ajatteluani sekä etenkin kykyäni huomioida loppukäyttäjän tarpeet ja datan luotettavuus. Lisäksi vuorovaikutus- ja työelämätaidot vahvistuivat yhteistyössä yrityksen asiantuntijoiden ja työntekijöiden kanssa.” Kokonaisuudessaan Paulin kokikin, että harjoittelu lisäsi hänen ymmärrystään datan hyödyntämisestä teollisessa tuotantoympäristössä.

Toimeksiantajan kokemuksia projektista

Projektiin osallistuneen Aste Finland Oy:n tuotantovastaava Mikael Ahonen kertoi, että opiskelijoiden kanssa yhteistyössä kehitetty ratkaisu vastasi alun perin sovittua tavoitetta kokonaisuudesta hyvin, sen ulkoasu on selkeä, ja se oli toteutettu siten, että siitä tuli käyttäjän kannalta helppo keino kirjata ja raportoida tuotantolinjojen häiriöt. Ahonen totesikin, että koska tuotantotilausten visuaalinen näkymä Power BI:ssa on hyvien ohjeiden ja selkeän visuaalisen ilmeen ansiosta kätevästi lajiteltavissa ja valittavissa, tämä mahdollistaa esimerkiksi laitekohtaisen tarkastelun viikkotasolla. Lisäksi hän kertoi, että projektissa kehitetty ”tuotannon resurssien visuaalinen näkymä Power BI:ssa on helppo käyttää, visuaalisesti selkeä ja vastasi sovittua ohjeistusta hyvin, mikä auttaa käyttäjää näkemään järjestelmän huomioimat resurssitarpeet tuotantoa vastaavasti.”

Yhteenveto

Tapausesimerkkinä tämä Aste Finland Oy:n kanssa toteutettu opiskelijaprojekti havainnollistaa, miksi yritysten ja oppilaitosten yhteistyö kannattaa: yritys saa pääsyn tuoreeseen osaamiseen ja innovatiivisiin näkökulmiin matalalla kynnyksellä. Opiskelijat puolestaan saavat harjoittelumateriaaliksi oikeita haasteita, joilla on merkitystä, ja joista saa arvokasta työkokemusta opintojen aikana. Yritysyhteistyössä toteutettujen opiskelijaprojektien hyödyt eivät myöskään rajoitu pelkästään teknisen osaamisen kehittymiseen. Projektityö kehittää itsensä johtamista ja ajanhallintaa, joilla on merkitystä paitsi tiimityössä myös vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. (Järvenpää ym., 2024). Voidaankin siis todeta, että data ja sen analysointi data-analytiikan projektissa tuottaa useammalle oppia ja kehitystä niin opiskelijalle kuin yrityksen edustajalle.

Kirjoittajat