Miten hyötyä parhaiten suomen kielen S2-opinnoista HAMKissa?

Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) opiskelijat opiskelevat ensimmäisenä vuotenaan kymmenen opintopistettä suomea. Tavoitteena on kieliä koskevan yhteisen eurooppalaisen viitekehyksen eli CEFRin (Council of Europe, 2025) kielitaitotaso A2, kehittyvä peruskielitaito. Suomalaiseen työelämään tämä taso ei vielä riitä, mutta se on hyvä alku. Pakollisten kurssien jälkeen Suomeen jäämistä suunnittelevat opiskelijat havahtuvatkin pohtimaan, miten he voivat kehittää omaa kielitaitoaan peruskielitaitotasolle B1. B-tason kielitaito on tärkeä kynnysarvo, ja se avaa monia ovia työelämässä ja yksityiselämässä.

Tämä teksti sopii opiskelumateriaaliksi. Se on kirjoitettu suomeksi B2-tasolla. Voit lukea tekstin ensin suomeksi ja sitten englanniksi ja opiskella sen jälkeen tekstin sanastoa.

Suomea luonnonvara-aloilla

Toimin suomen kielen lehtorina vieraskielisissä koulutuksissa luonnonvara-aloilla maaseutuelinkeinoissa, metsätalouden opinnoissa ja hortonomiopinnoissa, ja saan paljon kyselyitä, miten tavoittaa B-taso pakollisten opintojen jälkeen. Mitään oikotietä tähän päämäärään ei ole, mutta ideoita, vinkkejä ja kokemuksia haluan jakaa.

HAMKin luonnonvara-aloilla aloittaa vuosittain noin sata vieraskielistä opiskelijaa. Kaikilla aloilla motivaatio opiskella suomea on erittäin korkea, sillä vain harva voi työllistyä Suomessa ilman suomen peruskielitaitoa. Kymmenen opintopisteen jälkeen luonnonvara-alojen opiskelijat ovat keskimäärin alkeiskielitaidon tasolla A1.3, joka jää hiukan tavoitteesta A2. Ne opiskelijat, jotka pakollisten kurssien jälkeen ovat tasolla A2, saavat melkoisen etumatkan kohti B-tasoa.

Tässä kirjoituksessani keskityn erityisesti siihen, miten tavoittaa vuodessa A2-taso, sillä hyvä pohja helpottaa myös opintojen jatkamista. Hyviä vinkkejä oppimisen tehostamiseen antaa myös Lepaan englanninkielisen tutkinnon toisen vuoden opiskelija, Thao. HAMK myöntää EU:n ulkopuolelta opiskelemaan tuleville opiskelijoille kaksi eri apurahaa kielitaidon perusteella. Thao tavoitti vuodessa suomen kielessä A2-tason ja sai syksyllä 2025 ensimmäisen apurahan sen jälkeen, kun hän läpäisi A2-kielitaitotestin.

Tehokasta treeniä luokassa ja luokan ulkopuolella

HAMKissa opiskellaan suomea ensimmäisen opiskeluvuoden aikana joka moduulissa. Luonnonvara-aloilla oppitunnit järjestetään lähiopetuksena omalla kampuksella. Thao uskoo, että tunneilla mukana oleminen on erittäin olennaista, jos haluaa saavuttaa tavoitetason A2. Koska tunteja on melko vähän ja vauhti on kova, turhat poissaolot vaikuttavat nopeasti oppimiseen. Thaon mielestä olennaista on myös, miten aikansa tunnilla käyttää. Tunnilla kannattaa olla silmät, korvat ja suu auki, vähän vuorotellen! Hyvää muistiinpanotekniikkaa kannattaa treenata, sillä kotona kertaaminen on välttämätöntä.

Suomen kielen tunneilla opiskellaan paljon oman opiskelualan sanastoa, ja parasta toistoa on, kun sanastoa pääsee käyttämään aidoissa konteksteissaan. Uutta kieltä ei opita vain luokassa. Evon kampuksella monet vieraskieliset opiskelijat viettävät vapaa-aikaansa suomenkielisten opiskelijoiden kanssa: he pelaavat sählyä, saunovat ja tietysti myös juhlivat yhdessä. Suomalaiset eivät välttämättä osaa opettaa äidinkieltään, mutta he kyllä tietävät, miten asia kuuluu kontekstissaan sanoa. Ystävien etsimisessä auttaa myös HAMKin kansainvälinen ystävätoiminta (HAMK, 2025), jossa paikalliset isäntäperheet ja opiskelijat tapaavat erilaisten puuhien parissa ja avaavat omaa kulttuuria toisilleen.

Thao vinkkaa, ettei suomen kielen puhumiseen tarvita aina edes puhekumppania; joskus myös peilikuva riittää. Tärkeintä on, että saa suunsa auki! Thao jatkaa kertomalla, että hän totuttelee käyttämään perusfraaseja opettajiensa ja naapureidensa kanssa. Oman ainealueen opettajalta voi aina kysyä suomeksi: ”Anteeksi, onko sinulla aikaa? Minulla on kysymys.” Tarnasen ym. (2010, s. 68) tutkimus YKI-testien arvosanoista ja niiden suhteista taustatietoihin vahvistaa, että suomea päivittäin töissä tai vapaa-ajallaan käyttävät opiskelijat tuottavat sujuvampaa puhetta. Thao listaa lopuksi omat kolme vinkkiään suomen opiskeluun:

1. Selkeä päämäärä ja hyvä motivaatio: Aseta selkeä päämäärä ja etsi motivaatio!
2. Kuri ja aikataulutus: Pidä itsellesi kuria; pidä aikataulut!
3. Aktiivinen opiskelutyyli: Kun opiskelet, opiskele aktiivisesti ja treenaa paljon!

Työn ja harrastusten kautta voi myös oppia kieltä

Omat substanssiopinnot saattavat olla niin aikaa vieviä, että niiden lisäksi on vaikea ehtiä keskittymään suomen opintoihin. Suomea voi kuitenkin oppia myös niin, ettei edes tajua opiskelevansa! Sisäministeriön toteuttamissa Maahanmuuttodialogeissa (Henttonen & Alhanen, 2023, s. 32) monet keskustelijat mainitsivat yhteisöllisyyden, sosiaalisten verkostojen ja harrastusten olevan tärkeitä kotoutumiselle. Harrastuksissa suomea voi oppia helpostikin. Evolla opiskelijat laulavat yhdessä karaokea, ja vieraskielisten opiskelijoiden bravuureihin kuuluvatkin suomi-iskelmän helmet, kuten Rauli Badding-Somerjoen Paratiisi, Popedan Ukkometso, Vesa-Matti Loirin⁠Lapin kesä ja Indican ⁠Ikuinen virta.

Suomenkieliseen harrastusryhmään liittyminen on myös osoittautunut erittäin motivoivaksi tavaksi oppia suomea. Climate Smart Agriculture -koulutuksen toisen vuosikurssin agrologiopiskelija Sajeewani opetti 2025 syksyllä tanssia Vanajaveden Opistossa ilmaisilla kursseilla, joille voi osallistua kuka tahansa äidinkielestä riippumatta. Vanajaveden Opiston HAMKin kanssa yhteistyössä toteutetun hankkeen avulla opiskelijat pääsevät mukaan harrastustoimintaan, saavat kontakteja asuinalueellaan ja voivat myös opiskella suomea (Koulutuskuntayhtymä Tavastia, 2025). Hanke jatkuu kevääseen 2027, ja runsaasti uusia kursseja, joilla kieltä pääsee käyttämään, tulee tarjolle vielä myöhemmin vuonna 2026.

Suomea tarvitaan myös jatkossa

Tänä vuonna Thao tähtää B1-tason testiin. Apuraha ei kuitenkaan ole ainoa – eikä edes tärkein – motivaatio Thaolle, vaan tärkeintä on arjessa pärjääminen. Suomen kielen taito helpottaa myös työnhakua ja työntekoa Suomessa. Vuoden 2026 alussa ulkomaalaislakiin tehtiin muutos pysyvän oleskeluluvan saamisesta (Maahanmuuttovirasto, 2026). Muutoksen jälkeen suomen kielen taidolla on ratkaiseva merkitys pysyvän oleskeluluvan saamiseksi. Pysyvän oleskeluluvan voi saada neljän vuoden Suomessa asumisen jälkeen, jos suomen kielen taito on erityisen hyvällä eli C1-tasolla (Maahanmuuttovirasto, 2026). C-tason kielitaito nähdään arvokkaana työelämän taitona, joka edesauttaa kotoutumista ja työllistymistä.

Opetushallituksen tiedotteessa todetaan, että vaikka ulkomaalaiset työllistyvätkin aiempaa paremmin valmistumisensa jälkeen, asiantuntijatyöhön he työllistyvät edelleen suomalaisia heikommin (Opetushallitus, 2025). Yksi syy tähän on työn vaatima kielitaito: vaikka on aloja, joilla sujuvalla englannilla pärjää, monissa asiantuntijatyössä vähintään sidosryhmätyöhön tarvitaan myös sujuvaa suomea. Tämä on tilanne myös luonnonvara-aloilla, erityisesti metsäalalla ja maatalousalalla. Vaikka työ sujuisikin pääosin englanniksi, metsänomistajien ja maanviljelijöiden kanssa kommunikointi vaatii useimmiten kielen vaihtamista suomeen. Kun tämän asian tiedostaa ja muistaa, on motivaatio oppia suomea varmasti kohdallaan jo alusta alkaen.

Kirjoittaja