Kasviproteiinit kasvuun  -tapahtuma kasvisketjujen kehittämisen näkökulmasta

Palkokasvit ja palkokasvivalmisteet ovat nousseet viime aikoina keskusteluun niiden hyvien ravitsemuksellisten ja ympäristövaikutusten vuoksi. Palkokasvit sisältävät kasviproteiineja, joilla voidaan korvata eläinperäisistä tuotteista saatavaa proteiinia. Siirtyminen kasvisperäisempään ruokavalioon myös vähentää ruoan ilmastovaikutuksia (Pihlanto, 2021). Tämän lisäksi palkokasvit ovat kiinnostavia viljelyn kannalta, koska niillä on kyky sitoa ilmakehän typpeä maaperään, mikä puolestaan vähentää lannoituksen tarvetta maatiloilla.

Palkokasvit eivät ole uusia viljelykasveja Suomessa, mutta ihmisravinnoksi niitä käytetään edelleen vähän. Yleisimmin käytettyjä palkokasveja ovat herneet, pavut ja linssit. FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan (Kaartinen ym., 2018, s. 54) palkokasvien ja pähkinöiden kulutus on vain 19 grammaa vuorokaudessa miehillä ja vastaavasti 22 grammaa naisilla. Vastaavasti kasviksia käytetään lähes kymmenkertainen määrä: 177 g/vrk (miehet) ja 191 g/vrk (naiset). Palkokasvit ja palkokasvivalmisteet on nostettu mukaan myös uusiin kansallisiin ravitsemussuosituksiin. Kasviproteiineja suositellaan käytettävän 50–100 g päivässä (kypsänä). On huomioitava myös, että ravitsemussuosituksissa perunat ja palkokasvit eivät sisälly kasvissuosituksiin. Kasviksia suositellaan käytettävän vähintään 500 grammaa päivässä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2024, ss. 47, 50)

Tässä artikkelissa pohditaan syksyllä 2025 järjestetyn Kasvisproteiinit kasvuun -tapahtuman antia kasvistuotantoketjujen kehittämisen näkökulmasta ja sen kannalta, mitä se kertoo alan kehityssuunnista laajemmin. Ilmasto- ja ympäristöhaasteet sekä kuluttajien kiinnostus omaan terveyteen ja ympäristöön ovat lisänneet tutkimusta ja alan poliittista ohjausta. Vaikutukset näkyvät myös meillä ja Euroopassa muun muassa eri tutkimusten ja ohjelmien kautta.

Kiinnostavat kasviproteiinit

Kiinnostus kasviproteiineihin näkyy nyt voimakkaasti tutkimus- ja kehittämistoimenpiteissä. Yksi mielenkiintoinen, ja laatuaan ensimmäinen Suomessa, oli Kasviproteiinit kasvuun -tapahtuma, joka kokosi kaksisataa kiinnostunutta kuulijaa Helsinkiin 16.9.2025. Tapahtuman järjestivät Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -projekti (Suomen ympäristökeskus, 2025), RETHINK – Uudet teknologiat vauhdittamaan kasviproteiiniliiketoimintaa -hanke (VTT, 2023) sekä Pro Vege ry (n.d.), kasvipohjaisen ruoan toimialayhdistys.

Ohjelma oli mielenkiintoisesti rakennettu monen eri toimijan näkökulmista sekä paneelikeskustelujen että esitysten kautta. Tapahtuman merkittävyyttä korosti se, että siihen osallistui lukuisia yrityksiä, jotka kehittävät liiketoimintaansa kasvistuotteiden ympärille, myös ulkomaan vientiin. Yritykset muistuttivat, että kasvisruoka on jo arkipäivää, eikä sitä pidä tuoda esille erityisesti kasvisruokana. Kasvisruoassa, kuten kaikessa ruoassa, kuluttajille on tärkeintä sen maukkaus ja helppous.

Kauppojen merkitys kasvistuotteiden käytön edistäjänä

Tapahtuman yhtenä näkökulmana olivat kaupat ja kauppojen merkitys kasvisten käytön edistäjinä. Keskustelun teemana oli kauppojen toiminta, eli se miten kaupassa kannustetaan kuluttajia ostamaan kasviksia. Kasvisvalikoimat ovat kaupoissa kasvaneet viime aikoina, ja kaupat ovatkin huomioineet kuluttajien kiinnostuksen kasvun omalla seurannallaan. Kaupoissa on tuotu kasviksia esiin muun muassa kampanjoiden kautta, vegehyllyillä ja mainonnalla. Yhtenä merkittävänä tiedon välittäjinä toimivat myös kaupparyhmittymien omat asiakaslehdet. Kaupan edustajan mukaan kasvisruokien ostamisen ja käytön esteitä on kuitenkin vielä asenteissa, mielikuvissa ja tottumuksissa.

Kuluttajien kannalta tuotteiden vieraus ja kallis hinta ovat usein esteenä kasviproteiinituotteiden käytölle. Esimerkiksi Pihlanto (2021) mainitseekin, että tutkimusten mukaan ”[k]äyttövalmiiden ja helppokäyttöisten tuotteiden nykyistä alempi hinta lisäisi varmimmin proteiinipitoisten kasvisten käyttöä” (s. 4).

Uudet teknologiat kasviproteiiniliiketoimintaa kehittämässä

Tapahtumassa kuultiin lisää myös VTT:n koordinoimasta RETHINK – Uudet teknologiat vauhdittamaan kasviproteiiniliiketoimintaa -hankkeesta, jossa keskitytään kasviproteiinien tuotantoprosesseihin. Prosessit, joissa raaka-aineiden sisältämää proteiinia saadaan rikastettua korkeammaksi, kiinnostavat nyt tutkijoita. Kasviproteiinikonsentraattien valmistamiseksi RETHINK-hankkeessa tutkitaan teollisuudessa käytettyjen menetelmien, kuivaprosessoinnin ja märkäerottelun, tehostamista erilaisilla esikäsittelyillä ja prosessiolosuhteilla.

Hankkeessa testattiin laskennallista menetelmää, jolla voitiin ennustaa raaka-aine-erien ominaisuuksien vaikutusta prosessointiin tai lopputuotteeseen. Koneoppimisen avulla malli oppi yhdistämään laboratoriomittauksia ja prosessointidataa. Tällaista ennustavaa mallia voidaan hyödyntää muun muassa kasviproteiinien tuotantoketjujen tehostamisessa.

Kasvistarjontaa ruokapalveluiden ruokalistoilla

Tutkimukseen keskittyneen osion jälkeen tapahtumassa syvennyttiin kasvisruokaan ruokapalveluiden näkökulmasta. Julkisia ruokapalveluita koskevat erityisesti elintarvikehankintojen strategiat sekä ravitsemussuositukset. Kasvisruokaa on jo tarjolla kattavasti lähes kaikissa ravintoloissa, ja esimerkiksi Helsingin yliopiston kampusravintoloissa kasvispohjaisen ruoan osuus on lähes puolet tarjotusta ruoasta. Nuoret voivat olla hyvin ympäristötietoisia omista ruokavalinnoistaan, ja tämän vuoksi kehityssuunta voikin näkyä ensimmäisten joukossa juuri opiskelijaravintoloissa.

Julkisen puolen ruokapalveluissa yksi kasvisruokien yleistymisen syistä on tavoite pienentää hiilijalanjälkeä. Tämän lisäksi kasvikset ovat sesonkiaikoina edullisia. Tapahtuman keskusteluissa tulikin hienosti esiin realistinen asenne niin ruokapalveluiden kuin ruokapalveluiden asiakkaiden näkökulmasta: kasviksia on hyvä lisätä vähitellen ruokiin ja osaksi myös tuttuja ja totuttuja ruokia. Tämä lähestymistapa näkyy myös siinä, että hybridiruoat, joissa kasviproteiineja yhdistetään tuttuihin eläinperäisiin tuotteisiin, ovat yleistyneet ruokapalveluiden tarjonnassa. Ammattikeittiöissä tästä seuraa uusia osaamistarpeita sekä tarvetta muokata reseptejä. Yhtenä esimerkkinä tästä mainittiin tarve kiinnittää huomiota siihen, kuinka kasvisruoissa tarvittavaa nestettä saadaan sidottua.

Kasviproteiinialan kehittämisen näkymiä

Tilaisuuden seuraavassa osiossa keskityttiin kotimaisen kasviproteiinialan kehittymiseen. Viljelijä- ja yritysedustajat toivat esille sopivien lajikkeiden ja viljelyn kannattavuuden merkitystä. Esimerkiksi sopimusviljelijäyhteistyö on tärkeä viljelyvarmuuden ja saatavuuden vuoksi. Lisäksi se on laajemman liiketoiminnan kehittämisen edellytys. Keskusteluista kävikin ilmi, että yritykset toivovat alkutuotannon ja teollisuuden yhteistyötä korkean jalostusasteen tuotteiden synnyttämiseksi. Lisäksi yritysten näkökulmasta olisi tärkeää kannustaa kokeiluihin ja suunnata tutkimusresursseja myös muille kuin perinteisille kasveille ja tuotteille.

RypsiRapsi-foorumi (n.d.) on hyvä esimerkki toiminnasta, joka kehittää koko öljykasvisektoria koetoiminnalla, demoviljelmillä ja edistämällä parhaita käytäntöjä. Saman tapaista toimintaa ja foorumia esitettiin myös kasviproteiinialalle.

Keskustelun kommenttipuheenvuorossa europarlamentaarikko Elsi Katainen toi esille EU:ssa korostunutta huoltovarmuutta ja kertoi tarkemmin helmikuussa 2025 julkaistusta Euroopan maataloutta ja elintarvikkeita koskevasta visiosta (Euroopan komissio, 2025). Tässä puheenvuorossa korostui, että EU:ssa alan kehitystä haastavat sekä EU-sääntely että se, että ensimmäisen jalostusasteen teollisia investointeja on tehty toistaiseksi vasta vähän.

Tanskan malli kasvisalan kehittämisessä

Kansainvälisen näkökulman keskusteluun toi tanskalaisen kasvisalan toimijan, Dansk Vegetarisk Forening  -yhdistyksen (n.d.), pääsihteeri, joka kertoi Tanskan kansallisesta kasvipohjaisen ruoan rahastosta ja toimintasuunnitelmasta (Ministry of Food, Agriculture and Fisheries of Denmark, 2023). Tanskassa tavoitteeksi asetettiin vuonna 2021, että tanskalaiset söisivät lihaa 350 g ja kasviksia 700 g viikossa. Nyt kasvisten osuus on saatu nousemaan 500 grammaan viikossa per henkilö.

Tanskan kasvisalan toimintasuunnitelma vuosille 2023–2030 rahoitetaan hallituksen 170 miljoonan euron rahoituksella sekä EU:n rahoituksilla ja omarahoitusosuuksilla. Vuodesta 2030 eteenpäin tavoitteena on saada toiminnalle pysyvä rahoitusmalli. Ohjelmaa koordinoi oma hallitus, joka muodostuu 11 eri organisaatiosta. Tanskan mallissa ohjelma perustuu vahvaan yhteistyöhön eri tahojen kanssa, ja siinä ovat mukana esimerkiksi myös maataloustuottajat ja luomutoimijat.

Tapahtuman merkitys kasvisalalle ja alueelliseen kehittämiseen

Yksi tapahtuman järjestäjistä, Pro Vege ry, ja sen hallituksen puheenjohtaja, Niklas Kaskeala kokosivat yhteen päivän annin ja kasvialan toimijoiden eri näkökulmat. Kokonaiskuvaksi muodostuikin, että kasvisalaa tulee kehittää yhdessä kasvistuotantoketjun kaikkien toimijoiden kanssa. Tähän tarvitaan myös Suomen hallitukselta tahtoa – kasvipohjainen ruoka voisi olla seuraava hallituksen kärkihanke. Kasvisruoan tulee olla osa ruokatarjontaa ruokapalveluissa, ei erityisruokavalio, ja tämän lisäksi uudet ravitsemussuositukset tulee ottaa käytäntöön. Kehityksen mahdollistamiseksi alkutuotanto tarvitsee tukea proteiinikasvien viljelyyn sekä viljelyriskien jakamista. Jalostava teollisuus puolestaan tarvitsee lisää investointeja, ja markkinat, eli kaupat ja ruokapalvelut, tarvitsevat tavoitteita kasvipohjaisten tuotteiden myynnille. Tapahtuma oli kokonaisuudessaan tiivis ja antoisa. Oli hienoa nähdä laaja joukko kasvisalan toimijoita ja asiantuntijoita yhteisissä keskusteluissa. Lisäksi kaikki ketjun ammattialan toimijat oli huomioitu hyvin, ja tapahtuma vahvisti näkemystä siitä, kuinka tärkeää on koko arvoketjujen kehittäminen, ei vain yksittäisen asian eteenpäin vieminen. Kokonaisuuden kannalta oleellista onkin kasvisketjun toimijoiden yhteistyön lisääminen, vuoropuhelun edistäminen, kuluttajien tietoisuuden kasvattaminen sekä uudet innovaatiot. Tämän kokonaiskuvan jakavien toimijoiden kuuleminen vahvisti myös omaa työtäni osana kasvisalan kehittämistä, jota on tehty Kasvisruokainnovaatioilla kasvuun -hankkeessa yhdessä viiden koulutus- ja tutkimusorganisaation sekä yritysten kanssa Kanta-Hämeessä.

Kirjoittajat