Miten pysyä mukana liikennealan muutoksessa? Kokemuksia koulutuspilotista

Liikenneala elää voimakasta murrosvaihetta. Puhdas siirtymä, digitalisaatio sekä yhteiskunnalliset kestävyystavoitteet muokkaavat sitä, miten liikkumista suunnitellaan, toteutetaan ja johdetaan. Teknologisen muutoksen lisäksi kyse on myös osaamispohjan laajasta uudistumisesta. Tässä artikkelissa avaamme Hämeen ammattikorkeakoulussa (HAMK) järjestetyn ”Toimiva liikenneympäristö puhtaan siirtymän edistäjänä” -koulutuskokonaisuuden (HAMK, n.d.) taustaa, toteutusta ja sen pilotista saatuja tuloksia.

Puhdas siirtymä muuttaa liikenteen osaamistarpeita

Puhdas siirtymä ei ole irrallinen kehityssuunta, vaan sitä ohjaavat vahvasti sekä kansalliset että eurooppalaiset liikennepolitiikan linjaukset. Suomen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma (Liikenne- ja viestintäministeriö, 2021) ja EU:n Kestävän ja älykkään liikkuvuuden strategia (Euroopan komissio, 2020) linjaavat liikenteen keskeiseksi osa-alueeksi ilmastoneutraaliuden tavoittelussa. Tätä kokonaisuutta täydentää Euroopan vihreän kehityksen ohjelma (Euroopan komissio, 2019), joka asettaa liikenteelle keskeisen roolin siirtymän käytännön toteuttamisessa. Näiden linjausten läpileikkaava viesti on selkeä: liikennejärjestelmää on kehitettävä energiatehokkaammaksi, vähähiilisemmäksi, digitaalisemmaksi ja käyttäjälähtöisemmäksi.

Kansainväliset ennakointiraportit tukevat tätä muutosta. OECD (2021) sekä Cedefop (2022) korostavat, että vihreä siirtymä edellyttää merkittävää työelämässä olevan henkilöstön osaamisen päivittämistä. Osaamistarpeet ovat yhä useammin monialaisia ja koskettavat erityisesti teknologian, suunnittelun, turvallisuuden ja käyttäytymistieteiden rajapintoja. Myös työ- ja elinkeinoministeriön (2022) selvityksissä vihreä siirtymä nähdään yhtenä keskeisimmistä työvoimaa- ja osaamistarpeita muokkaavista ilmiöistä.

Tämä tausta loi selkeän pohjan uudelle koulutushankkeelle. Liikennealalla tarvitaan joustavia, ajantasaisia ja käytännönläheisiä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia, jotka vastaavat osaamistarpeisiin puhtaan siirtymän murrosvaiheessa.

Työelämän jatkuvan oppimisen tarpeet liikennealalla

Työelämän signaalit tukevat strategista tarvekehystä. Anne-Maria Pesosen (2024) opinnäytetyö osoitti, että 70 % liikenneturvallisuuden parissa työskentelevistä koki tarvitsevansa lisää koulutusta työuransa aikana. Useimmilla vastaajista oli yli 10 vuoden työkokemus, mutta oppimishalua oli yhä. Lisäksi liikennealan muuttuva toimintaympäristö lisää osaamisen kehittämisen tarvetta kaikilla kokemustasoilla. Huomionarvoista oli myös, että vastaajista 31 % ei ollut suorittanut lainkaan liikennealan koulutusta, vaikka työtehtävät edellyttivät alan osaamista. Tutkimus toikin esiin liikennealan koulutustarpeita osa-alueilla kuten turvallinen liikenneympäristö, käyttäytymisen ja päätöksenteon psykologiset mekanismit sekä digitalisaation ja innovaatioiden hyödyntäminen osana tiedolla johtamista.

Koulutuskokonaisuuden tavoite ja toteutus

Pesosen (2024) tutkimuksen havainnot linkittyvät suoraan puhtaan siirtymän vaatimuksiin, joissa teknologiset ratkaisut, ihmisten toiminta ja järjestelmätason suunnittelu kietoutuvat yhteen. Tähän pohjautuen koulutuskokonaisuuden tavoitteeksi asetettiin, että opiskelija voi opintojen aikana lisätä ja vahvistaa osaamistaan puhdasta siirtymää edistävän toimivan liikenneympäristön suunnittelun, esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden osa-alueilla. Näistä lähtökohdista toteutimme Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpan rahoittaman, neljästä opintojaksosta koostuvan ja yhteensä 12 opintopisteen laajuisen koulutuskokonaisuuden, josta opiskelija pystyi valitsemaan omaa osaamistaan parhaiten vahvistavat opintojaksot. Koulutus tarjosi näkökulmia liikennealan innovaatioihin, älyliikenteeseen ja dataperusteiseen suunnitteluun, liikennepsykologiaan ja liikenneympäristön turvallisuuteen, esteettömään liikenneympäristöön ja käyttäjälähtöisyyteen sekä puhtaan siirtymän kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin.

Koulutuksen kohderyhmänä olivat liikennealan, kaavoituksen ja yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijat. Koulutukseen pystyi osallistumaan eri puolilta Suomea, koska koulutus toteutettiin verkko-opintoina. Ilmoittautumisvaiheessa koulutus herätti runsaasti kiinnostusta, ja paikat täyttyivät nopeasti, mistä voidaan päätellä koulutuksen vastanneen työelämän tarpeisiin ja olevan ajankohtainen.

Koulutuksen pedagoginen lähtökohta perustui joustavaan verkko-opiskeluun, vuorovaikutukseen ja vertaisoppimiseen sekä käytännönläheisiin tehtäviin kuten maastokäynteihin ja tapausanalyyseihin. Vuorovaikutteisuuden ja vertaisoppimisen välineenä painotettiin erilaisia keskustelualuetehtäviä, joilla mahdollistettiin vertaisvuorovaikutus ja omakohtaisten kokemusten jakaminen.

Koulutuspilotin tuloksia

Koulutuskokonaisuuden opintoja suoritti yhteensä 20 opiskelijaa, ja suoritusten määrä vaihteli kolmesta opintopisteestä 12 opintopisteeseen. Opiskelijoilta kerättiin palautetta koulutuskokonaisuudesta opintojaksokohtaisesti ja Jotpan loppupalautekyselyllä.  Koulutuspilotista kerätystä palauteaineistosta on huomioitava, että se ei ole edustava koko toimialaan nähden, vaan se on tulkittavissa tämän pilotin kontekstissa ja antaa suuntaviivoja vastaavalle kehitystyölle.

Saatujen opintojaksokohtaisten palautteiden perusteella puhtaan siirtymän osaamista vahvistivat parhaiten konkreettiset tehtävät, vertaisten kanssa jaettu kokemus ja asiantuntijoiden selkeät luennot, joita joustava toteutus mahdollisti. Opintojaksokohtaisten palautteiden vastaajamäärä vaihteli opintojaksoittain 88 % ja 100 % välillä. Avoimessa palautteessa positiivista palautetta saatiin erityisesti konkreettisista esimerkeistä ja käytännön soveltamisesta, keskustelutehtävistä ja vertaisoppimisesta, uusien näkökulmien avautumisesta sekä asiantuntevista ja innostavista kouluttajista. Kehittämisen kohteiksi palautteissa puolestaan nostettiin sisällön fokuksen tarkempi rajaus, ja lisäksi toivottiin lisäesimerkkejä työn arjesta.

Jotpan loppupalautekyselyyn vastasi 80 % opintoja suorittaneista opiskelijoista, ja tulokset olivat vahvoja. Koulutuksen koettiin lisänneen ammattitaitoa (keskiarvo 3,8/5), ja vastaajien mukaan opit olivat hyödynnettävissä työssä (4,1/5). Lisäksi kouluttajien asiantuntijuus arvioitiin erittäin korkeaksi (4,4/5) ja kokonaisuus ylipäänsä koettiin onnistuneeksi (4,1/5). Vastausten perusteella myös koulutuksen kohdistus vaikutti onnistuneen, sillä 81 % osallistujista kertoi hakeutuneensa koulutukseen kehittääkseen osaamistaan juuri koulutuksen teemoissa.

Mitä pilotista opittiin – ja mitä se tarkoittaa jatkossa?

Pilotin perusteella puhtaan siirtymän osaaminen ei rakennu yksittäisistä sisällöistä, vaan niiden kietoutumisesta yhteen käytännön konteksteissa. Energia, suunnittelu, käyttäytyminen, turvallisuus ja data muodostavat kokonaisuuden, jota ei voida oppia irrallisina osa-alueina. Eniten arvoa syntyi tilanteissa, joissa opittua voitiin suoraan peilata omaan työhön ja jakaa kokemuksia muiden asiantuntijoiden kanssa. Samalla pilotin keskeinen havainto oli, että jatkuvan oppimisen vaikuttavuus syntyy rakenteista, ei pelkästään sisällöistä. Joustava verkko-opetus mahdollistaa osallistumisen laajasti, mutta ilman tarkoituksellisesti rakennettua vuorovaikutusta oppiminen jää helposti yksilösuoritukseksi. Myös tutkimus tukee tätä: sosiaalinen läsnäolo, vertaisvuorovaikutus ja yhteisöllinen oppiminen ovat keskeisiä sitoutumisen ja oppimiskokemuksen laadun tekijöitä. (Alsayer & Lowenthal, 2024; Åkerfeldt ym., 2024; Bach & Thiel, 2024; Mohamad ym., 2025).

Pilotin perusteella voidaan tunnistaa kolme keskeistä oppia, jotka ovat hyödynnettävissä verkkopainotteisten, erityisesti jatkuvan oppimisen koulutusten suunnittelussa. Ensinnäkin, monialaisuus tulee tehdä näkyväksi oppimistehtävissä. Osaamissisältöjen rinnalle tarvitaan tehtäviä ja oppimistilanteita, joissa eri näkökulmat kohtaavat konkreettisesti. Toiseksi, vuorovaikutus on suunniteltava rakenteisiin, koska se ei synny itsestään verkossa. Vertaiskeskustelut ja vertaispalaute ovat oppimisen keskeisiä mekanismeja, eivät sen lisäelementtejä. Kolmanneksi, oppiminen tulee kytkeä osallistujien omaan työhön, jotta osaaminen siirtyy käytäntöön. Lisäksi havaittiin, että selkeä fokus, ymmärrettävä rakenne ja ohjattu eteneminen tukevat oppimista erityisesti joustavissa verkko-opinnoissa.

Kohti jatkuvaa oppimista

Puhdas siirtymä vaatii teknisen tai rakenteellisen muutoksen lisäksi siihen liittyvän ajatusmaailman ja asenteen muutosta sekä oppimisen ja osaamisen uudelleenorganisoitumista. Tämä asettaa uusia vaatimuksia koulutukselle. Ajantasaisen tiedon lisäksi tarvitaan oppimisympäristöjä, jotka tukevat yhteistä ajattelua, kokemusten jakamista sekä ajattelu- ja toimintatapojen uudistumista osana asiantuntijuuden kehittymistä. Sisältöjen ajantasaisuus ja oppimisen yhteisölliset rakenteet kulkevat käsi kädessä. Vasta niiden yhdistelmä mahdollistaa sen, että työelämässä olevat asiantuntijat voivat kehittää osaamistaan tehokkaasti ja merkityksellisesti nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena on, että koulutuspilotissa kehitetyt ja testatut opintojaksot siirtyvät osaksi HAMKin opintotarjontaa, ja tukevat näin liikennealan osaamisen uudistumista ja jatkuvaa oppimista puhtaan siirtymän edellyttämässä toimintaympäristössä. Pilotin tulokset tarjoavatkin jo vahvan pohjan opintojaksojen jatkokehitykselle.

Kirjoittajat