Kohti älykkäämpiä rakennuksia – SRI-arvioinnit paljastavat rakennuskannan vahvuudet ja kehityskohteet
Rakennusten älyvalmius vaikuttaa yhä enemmän niiden kykyyn käyttää energiaa tehokkaasti, vastata käyttäjien tarpeisiin ja osallistua energiajoustoon. Rakennusten älyvalmiusarvioinnit osoittavat, että suomalaisissa rakennuksissa on jo vahvuuksia erityisesti energiatehokkuudessa, mutta älykkäämpään energiankäytön ohjaukseen ja energiajoustoon liittyy edelleen merkittävää kehityspotentiaalia.
Rakennusten älykkyydellä ei tarkoiteta vain automaatiota tai uusia teknologioita. Se tarkoittaa myös kykyä hyödyntää dataa, mukautua käyttäjien tarpeisiin ja toimia osana muuttuvaa energiajärjestelmää.
Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA) -hankkeessa arvioimme yhdeksän erilaista rakennusta Smart Readiness Indicator (SRI) -menetelmällä, joka on Euroopan unionin kehittämä viitekehys rakennusten älyvalmiuden arviointiin. Arvioinnissa tarkastellaan, kuinka hyvin rakennuksen tekniset järjestelmät ovat valmiita hyödyntämään älykkäitä toimintoja energiatehokkuuden, käyttäjien tarpeisiin vastaamisen ja energiajoustavuuden tukemiseksi.
Keskeisessä roolissa ovat esimerkiksi automaatio, anturointi, järjestelmien välinen tiedonvaihto sekä kyky mukautua muuttuviin käyttöolosuhteisiin energiatehokkuutta unohtamatta. Näiden perusteella muodostuu kokonaiskuva rakennuksen valmiudesta hyödyntää älykkäitä teknologioita ja toimia osana muuttuvaa energiajärjestelmää.
Energiajousto suurin kehityskohde, menetelmä paljastaa myös arvioinnin haasteita
Arvioitujen rakennusten SRI-kokonaistulokset olivat vaihtelevia. Parhaita tuloksia saavuttivat uudemmat ja teknisesti kehittyneemmät rakennukset. Alhaisimmat tulokset saivat rakennukset, joissa tekniset järjestelmät perustuivat pääosin manuaaliseen tai aikataulutettuun ohjaukseen. Arviointien perusteella rakennusten vahvuudet liittyvät erityisesti energiatehokkuuteen, sisäolosuhteiden hallintaan ja käyttäjien hyvinvointiin. Lähes kaikkien arvioitujen rakennusten tuloksissa korostui kuitenkin energiajoustavuuden heikko taso.
Energiajoustolla tarkoitetaan esimerkiksi kykyä siirtää energiankulutusta ajankohtiin, jolloin sähköä on runsaasti saatavilla tai sen hinta on matalampi. Vaikka rakennuksissa oli käytössä erilaisia energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja, niiden kyky mukauttaa energiankäyttöä sähköverkon tarpeisiin oli monissa kohteissa hyvin rajallinen.
Arviointien yhteydessä havaittiin myös useita SRI-menetelmään liittyviä haasteita. Erityisesti kaukolämpöön perustuvien rakennusten arviointi osoittautui ongelmalliseksi, koska menetelmä ei tällä hetkellä huomioi kaikkia kaukolämmön ominaisuuksia riittävän hyvin. Lisäksi arviointien perusteella SRI-menetelmä suosii osittain teknisesti monimutkaisia ratkaisuja, minkä vuoksi yksinkertaisia mutta toimintavarmoja järjestelmiä hyödyntävät rakennukset eivät välttämättä saa arvioinnissa täyttä tunnustusta vahvuuksistaan.
Rakennusten älykkyys rakentuu järjestelmien yhteistyöstä
Arviointien keskeinen johtopäätös on, että rakennusten älyvalmiuden kehittäminen ei ole vain uusien teknologioiden hankkimista. Ratkaisevaa on se, kuinka hyvin rakennuksen eri järjestelmät toimivat yhdessä, hyödyntävät dataa ja mukautuvat sekä käyttäjien että energiajärjestelmän tarpeisiin.
Vaikka rakennusten älyvalmiuden taso vaihtelee huomattavasti, arvioinnit osoittavat, että monissa kohteissa on jo hyvä perusta jatkokehitykselle. Erityisesti energiajoustoon, järjestelmien integraatioon ja ennakoivaan ohjaukseen liittyvät ratkaisut tarjoavat mahdollisuuden nostaa rakennukset seuraavalle tasolle kohti aidosti älykkäitä ja energiaviisaita rakennuksia.
Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA)
Adaptiivinen, oppiva ja energiaviisas rakennus (ADRA) hankkeen tavoitteena on vahvistaa Kanta-Hämeen toimijoiden valmiuksia hyödyntää älykkäitä rakennus- ja energiaratkaisuja sekä vastata rakennusten energiatehokkuutta ja älyvalmiutta koskeviin uusiin EU-vaatimuksiin. Kehitämme rakennusten älyominaisuuksia lisääviä ratkaisuja ja edistämme niiden käyttöönottoa sekä yleistymistä.
Lisäksi suunnittelemme käyttäjää palvelevan informaatiojärjestelmän, jossa eri rakennusten käyttäjätyypit huomioidaan ja joka motivoi käyttäjiään tekemään erilaisia energiatehokkuustoimenpiteitä. Ratkaisuja demonstroidaan hankkeen aikana kehitettävässä älyominaisuuksien esittelytilassa Future Living Labissa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tervetuloa hankkeen loppuseminaariin kuulemaan, miten rakennusten älykkyys, adaptiivisuus ja tekoäly voivat tukea energiatehokkuutta sekä auttaa vastaamaan tulevaisuuden rakennusten ja energiajärjestelmien haasteisiin. Loppuseminaari pidetään 17.9.2026 klo 9.00-13.00 Valkeakosken kampuksella. Seminaari osuuteen on mahdollista osallistua myös etänä 9.30-11.30.
Lisätietoja:
